rahxxxäy pyyxxsxxeen

| 10

H e l s i n g i n y l i o p i s to n pa i k a l l i s l e H t i2 2 . l o k a k u u ta 2 0 1 2

mikrotuen indiana jones 6 | kantotuoli ja muita istuimia 8 | periaatteessa näin 9 | tähdet kertovat 14 | saako viljellä? 16 | terminaattoriksi 18 |

5

back page | university of their own baksidan | efter higgs

osta hyvä

ajatus

| 10

Miten helsingistä tulisi parempi opiskelukaupunki,

vararehtori Jukka kola? ? helsinkihän on jo erittäin hyvä opiskelukaupunki, kansainvälisestikin houkutteleva, ja WdC-vuoden World student Capital -hanke on tätä käsitystä edelleen vahvistanut. opiskelijoiden asuntotilannetta pitäisi kyllä edelleen parantaa.

voutZu

pääKIrjoItus | 22.10.201 2 | juKKa Kola

pettajien akatemian perustaminen ja juuri päättynyt hakuprosessi saivat alkusyksystä aikaan melkoisen kuhinan.

Ilmassa oli isoja odotuksia ja jännitys-täkin: kuinka erilaisia hakijoita saamme, ketkä hake-vat, tuleeko joltain suunnalta oikein hakemustulva ja kuinka arviointi ja valinta onnistuvat?

Toivoimme hakijoiksi monia erilaisia opettajia; emme olleet etsimässä yhden formaatin malliopetta-jaa. Opettaja voi olla osaava ja taitava monella tapaa, ja tulokset yleensä puhuvat puolestaan opiskelijapa-lautteessa, opintojen etenemisessä ja kotiyhteisön opetuksen kehittämisessä.

Tärkeä piirre Opettajien akatemiassa onkin, että opettajan lisäksi palkitaan myös hänen kotiyhteisö-ään. Määrärahoilla tulee edelleen kehittää omaa ja oman yhteisönsä opetusta.

Valinta akatemiaan on tunnustus opetusansiois-ta ja oppineisuudesta opetuksessa. Tavoitteena on mahdollistaa meritoituminen ja palkitseminen myös opetusansioiden perusteella. Opettajien akatemia toi-miikin kaikille kannustimena opetustyön tarkempaan dokumentointiin ja kattavampaan arviointiin.

Yhä useammat opettajat ovat alkaneet syvällisem-min ajatella ja arvioida opetus- ja oppimisprosesseja, vaikkeivät olisikaan hakeneet akatemiaan vielä en-simmäisellä kerralla. Hakea toki ehtii myöhemmin-kin, sillä nyt valittavien 30 ensimmäisen ”opetusaka-teemikon” joukkoa täydennetään kahtena seuraavana

vuonna enintään 20 opettajalla ja sen jälkeen joka toi-nen vuosi enintään 30 opettajalla.

Ensimmäisillä jäsenillä on vastuullinen ja kiin-nostava tehtävä muokata akatemian toimintaa sellai-seksi, että se tehokkaimmin ja kattavimmin edistää opetuksen ja oppimisen kehittämistä koko yliopistos-samme. Heille tulee heti tehtäväksi myös Helsingin yliopiston opetusfilosofian laatiminen.

Opettajien akatemia ei ole eliittikerho vaan ansi-oitunut ja motivoitunut asiantuntijajoukko, voimaan-nuttava vertaisverkosto, joka panee itsensä likoon koko yliopistomme edestä ja eduksi. Ja yliopistomme ulkopuolellekin, sillä olemmehan uranuurtajia!

Tämä on samalla oppimisprosessi meille kaikille, niin hakijoille, arvioijille ja valinnan tekijöille kuin

valituiksi tuleville. Sitä se oli valmistelutyöryhmäl-lemmekin, jonka asiantuntevia jäseniä koko yliopisto mielellään kiittää.

Opettajien akatemian ansiosta opetus ja sen ar-vostus ovat jo nyt nousseet vahvemmin esiin. Tämä oli yksi päätavoitteistakin. Opettajiin ja opetukseen panostaminen on samalla ja nimenomaan panostusta opiskelijoihin, oppimisen laatuun ja opintojen edisty-miseen. Sillä saralla töitä riittää.

Opettaja ansaitsee arvostusta

o

”

2 Y L I O P I S T O L A I N E N 5 | 1 2

opettajien akatemia ei ole eliittikerho

kaMpusgaLLup | keskusta | meilahti | kumPula | viikki

viikki kumPula meilahtikeskusta

etÄpiste | la Palma

Kohtuuhintaisten opiskelija-asuntojen puute on ilmeisin ongel-ma. Opiskelijat saattavat joutua myös matkustamaan usein

kampusten välillä, mihin kuluu aikaa. Paljon on kuiten-kin hyvin: joukkoliikenne toimii ja opiskelijaruokalat

ovat hyviä. Myös Kaisa-kirjasto on minusta hieno esi-merkki siitä, että opiskelijoihin panostetaan.

Monesti opiskelijat ovat tiiviis-ti vain omilla kampuksillaan

ja yliopistoillaan. Nykyinen kampusbussi 506 olisi hyvä

korvata vielä monipuolisemmal-la linjalla, joka kiertäisi kaupungin kampuksia ja yliopistoja. Toinen asia, mikä parantaisi opiskelijoiden

arkea, olisi vapaasti käytettävien ryhmätyötilojen tarjoaminen

kampuksilla.

Viikin näkökulmasta voisi sanoa, että palvelut eivät jakaudu tasaisesti. Meiltä on lope-tettu muun muassa YTHS:n palvelupiste ja opis-kelijaneuvontatoimisto. Suurin ongelma ovat kuitenkin elinkustannukset: edullisia opiske-lija-asuntoja tulisi saada lisää hyvi-en liikenneyhteyksien päähän.

Olennaisin parannus olisi saa-da kohtuuhintaisia opiskelija-asuntoja kampusten läheisyyteen. Kirjastoissa voisi myös olla enemmän tenttikirjoja.

teleskoopin ääressä

Miten helsingistä tulisi parempi opiskelukaupunki?

Professori Matti Lassas,

matematiikan ja tilastotieteen laitos,

kumPula

Yliopistonlehtori heidi krzywacki,

opettajankoulutus- laitos,

keskusta

opintoasiain- suunnittelija

kirsi Lehto, bio- ja ympäristötieteellinen

tiedekunta, viikki

lääketieteen ylioppilas

Magnus tötterman, meilahti

AR

I AA

LTO

TER

HI E

KEB

OM

Sivun toimittanut juHa merimaa

Väitöskirjantekijä Jyri Lehtinen kertoo:”Nordic Optical Telescopella on ohjelma, jossa opiskelijat pääsevät vuodeksi opis-kelemaan käytännön työtä. Olen nyt ollut täällä La Palmalla yhdeksän kuukautta.

Työt vievät noin neljänneksen ajasta. Teleskooppia pitää huoltaa ja pestä ajoit-tain. Muutaman kerran kuukaudessa jou-tuu myös päivystämään yöllä ja ohjaamaan putkea tutkijoiden haluamaan suuntaan. Muuna aikana olen ehtinyt tekemään omaa väitöstyötäni sekä tutustumaan saa-reen. Nähtävää riittää, alueella on luontoa havumetsistä kraattereihin ja sademet-sään. Vaeltamiseen tämä on loistopaikka.

Olen myös anonut omaa tutkimusai-kaa tornista ja sain sitä ensi talvelle. Silloin kuitenkin seuraan tapahtumia Kumpu-lasta. Täällä tornia hoitaa jo seuraava porukka. ”

nO

Rd

Ic O

pTIc

AL

TELE

scO

pE /

Hå

KOn

dA

HLE

* Meilahti sisältää Ruskeasuon ja Töölön sairaalan. Lisäksi Meilahden sairaala-alueelle taidetta on sijoittanut Paolon säätiö, jonka teosten määrä ei ole mukana listauksessa. Koska kokoelmien luetteloinnin tarkistus on kesken, luvuissa saattaa olla muutamien teosten heittoja.

195 39 88 28755 204 209 2*

3Y L I O P I S T O L A I N E N 5 | 1 2

taideteoksia kampuksilla: yliopiston omistamia ja valtion taideteostoimikunnan kokoelmista

Kun opiskelin 1990-luvulla, kiersi yliopistolla vitsi: ”Käytännöllisen filosofian opiskelijoilla ei ole käytännössä mahdollisuuksia saada töi-tä, mutta teoreettisen filosofian opiskelijoilla ei ole edes teoreettisia mahdollisuuksia saada töitä”.

Nyt on toisin. Filosofia käy kaupaksi – vä-lillä hurjaankin hintaan, kuten Pekka Hima-

nen voi kertoa. Jos filosofit pystyvät muut-

tamaan teoriat tuotteiksi, voisi kuvitella, että kuka tahansa pystyy. Tähän puoli yliopistoa vastaa, että miksi ihmeessä ne teoriat pitäisi tuotteiksi muut-taa. Yliopiston pyhä tehtävä-hän on perustutkimus ja sillä hyvä.

Ei tuotteistamisen ole pak-ko uhata perustutkimusta. Se on vain yksi kei-no saattaa tutkimuksen tulokset useampien ulottuville. Eikä perustutkimuksen tekijöiden tarvitse olla niitä, jotka miettivät sovelluksia. Siihen voi kuitenkin rohkaista osaa opiskeli-joista, kaikista kun ei voi tulla tutkijoita.

Yrittäjyydessä on suuremmat riskit kuin palkkatyössä. Sosiaaliturva on kehno, byro-kratiaa paljon ja pahassa lykyssä voi mennä koko omaisuus.

Toisessa vaakakupissa painaa vapaus, it-senäisyys ja mahdollisuus tehdä työkseen sitä mitä haluaa.

Epävarmuus ja niukat ajat eivät sinänsä ole mitään uutta apurahoilla ja projektirahoi-tuksella töitä painavalle yliopistoväelle. Ris-keissä on myös eroa: tarvitaanko kalliita in-vestointeja vai onko pääoma lähinnä oma pää?

Yliopiston ulkopuoliset työnantajat eivät aina tunnu ymmärtävän tohtorien taitoja. Teologi Ville Jalovaara kertoi Acatiimissä työnhaustaan apurahakausien välissä. Työ-hakemukset tuottivat huonosti tulosta, ja työ-voimatoimiston kautta tarjottiin vain ovelta ovelle kiertävän pölynimurikauppiaan töitä.

Olisiko sitä sitten kuitenkin mieluummin oma työnantajansa?

reetta vairimaa

olisiko sitä sitten mieluummin oma työnantajansa?”

oma yritys on hyvä siinä, kun tietää rahoituksen tälle nykyiselle tutkijan pätkälle loppuvan vuoden päästä, tietää, ettei silloin jää ainakaan ihan tyhjän päälle.

Pätkätöiden lisäksi tarvitsen muitakin tulonlähteitä. koska kiinnostavia työpaikkoja ei

ole, sellainen on tehtävä itse. samalla säilyy yliopistoympyröistä tuttu (näennäinen?) vapaus tehdä itseään kiinnostavia asioita oman aikataulun mukaan.

työntekijänä on paljon helpom-paa ja turvallisempaa olla.Yrittäjä kantaa yrittäjän riskit,

palkkatyöläinen saa aina palkkansa. olen kokeillutkin yrittämistä aiemmin. monelle on yllätys, että ennakkoverot pitää maksaa, tuli tuloja tai ei sinä kuukautena.

monia yrittäjiä tuntevana ja hei-tä sivusta seuranneena, en voi itse kannustaa ketään työskentelemään

ryhtyisitkö yrittäjäksi?

Sivistysyliopisto on joutunut jälleen ker-ran tiukan paikan eteen. Yliopistolaisen numerossa 4 /2012 rehtori Thomas Wil-helmsson pyrki selättämään vallitsevan niukkuuden ajan turvaamalla nykyisten työntekijöiden aseman tinkimällä tilasta ja tiloista Yliopistokiinteistöt Oy:n kans-sa. Kun vielä kaiken ( jäävuoren)huipuksi Eduskunta jäädytti yliopistoindeksin, näyt-tää elämänmeno vähintäänkin ristiriitai-selta ja synkältä.

Synkkyyteen ei kuitenkaan ollut Wil-helmssonin mukaan aihetta. Hallintovi-raston hippiteemalla varustetussa pik-kujouluhumussa maan pinnalta irronnut ”Wilhelmsson airplane”, ja sittemmin vertauskuvalliseen turbulenssiin pääty-nyt matkanteko, tuntuu jo minulla lievänä pahoinvointina. Apuraha-tutkijana minua tällaiset puheet huolestuttavat; pidetään huolta omista palleista, mutta hallinnon yläilmoista ei kuitenkaan nähdä sitä, että maan pinnalla yliopistossa aherretaan muurahaisten lailla eri rahoituksilla.

Flitig som en myra! Tämän tarkoitusta en tiennyt aikoinaan sanakokeessa, mut-

ta nykyään en tiedä sitäkään, minne me apurahatutkijat lopulta joudumme? Prio-risointi lienee ajan henki. Kun reformityö-ryhmä pyytää henkilökunnalta ehdotuksia ja kommentteja toiminnan tehostamiseksi, vastuu onkin siirretty sujuvasti puhujalta kuulijalle. Kun vielä tiedekunnat ja osastot itse asettavat tavoitteensa kuulua maail-man parhaisiin, fiksuihin ja filmaattisim-piin, mitä tästä voi odottaa?

Sijoitetaanko väki Flammaan, sähköi-selle työpöydälle ja -tuolille?

Ft Jari Holopainen

geotieteiden ja maantieteen laitos

MieLipide yliopistolainen@helsinki.fi

sivistys vai yliopisto uhattuna?

lähetä mielipidekirjoituksesi osoitteeseen yliopistolainen@helsinki.fi. toimitus oikolukee, muokkaa ja lyhentää kirjoituksia tarvittaessa. aiheet voivat olla isoja tai pieniä — älä epäröi kirjoittaa!

51 % kyllä 49 % ei

kysyMys

vastaustilanne 15.10., vastauksia 45

päätoIMIttajalta | 22.10.201 2 |

teoriat käytännöksi

123R

F

4 Y L I O P I S T O L A I N E N 5 | 1 2

laInasanat

” on tuhlausta päästää minun kal-taiseni jokseenkin hyväkuntoinen ihminen 64-vuotiaana eläkkeelle. se ei ole kovin järkevää sosiaali-poliittista rahojen käyttöä.”sOsIAALIpOLITIIKAn pROFEssORI EMERITus jA TAMpEREEn yLIOpIsTOn Ex-KAnsLERI jORMA sIpILä, Työ TERvEys TuRvALLIsuus 5/2012

” tutkijan pelko on usein, että toimittaja ”vie häntä kuin pässiä narussa”. kaikkeen, mitä toimittaja ehdottaa, ei tutkijan tarvitse suostua.”FILOsOFIAn TOHTORIT AKu HEInOnEn jA TIInA RAEvAARA, TIETEEssä TApAHTuu 5/12

” Älkää tehkö liikaa töitä. seitsemän tai kahdeksan tuntia töitä päivässä yliopistossa riittää, sillä yliopiston ulkopuolella on mahtava maail-ma.”vuOdEn TIETEEnTEKIjä ILARI sääKsjäRvI, AcATIIMI 7/2012

” Jos pyydämme rahaa säätiöltä vastikkeettomasti, niin se on laillista. Jos sen sijaan pyydämme rahaa yksityishenkilöiltä vastik-keellisesti, niin se on laitonta.”sEnjA LARsEn KOMMEnTOI pOLIIsI-HALLITuKsEn pääTösTä, jOKA KIELsI HänTä KäyTTäMäsTä jOuKKORAHOITusTA RuOTsIn KIELEn OppIKIRjAn KusTAnTAMI-sEEn. KAuppALEHTI 13.9.

” tavoittaapa historia tiedotusväli-neitä ja lukijoita kuinka hyvänsä, en aio moittia, että väärin yleis-tajuistettu.”TuTKIjA TEEMu KEsKIsARjA, HIsTORIALLInEn AIKAKAusKIRjA 3/2012

123R

F

lisää aiHeesta sivulla 10.

vastaa Ja Lue LisÄÄ koMMentteJa fLaMMan aJankohtaista sivuLLa: flamma.helsinki.fi

24 tuntia päivässä, seitsemänä päivänä viikossa, vuodet ympäri.

Faija oli yrittäjä, en itse aio ryhtyä samaan rumbaan.

Yrittäjän sosiaaliturva on olematon, eli bisneksen mennessä huonosti joko otetaan lainaa tai nähdään nälkää. Yrittäjä vastaa lisäksi yrityksestään koko omaisuu-dellaan - yrityksen kaatuessa lähte-vät talo, kesämökki, auto ja lasten legotkin alihintaan huutokaupassa. jos vaihtoehdoiksi annettaisiin oman yrityksen perustaminen tai leirielämä Guantanamossa,

valitsisin hetkeäkään epäröimättä jälkimmäisen.

saisi olla oman itsensä herra, eikä kukaan olisi kyykyttämässä.

Yrittäjyys on mahdollisuus tehdä uusia asioita oman vision perusteella. Yrittäjyys voi olla myös sivutoimista.

oman osaamisen laajempi hyödyntäminen; lisätulot; verkostot ja akateemiset kumppanuudet laa-jenevat. hienoa että hY kannustaa tutkijaa yrittäjyyteen ja yritysten ymmärtämiseen. laitoksellani

monet kaipaavat anglosaksista consulting -mallia, mahdollisuutta projektia lyhyempiin keikkoihin eri yhteiskunnan lohkoilla. ei tästä tiede happane, päinvastoin!

millä ihmeen perusteella yrit-täjyys on jotenkin niin hieno juttu, että sitä pidetään kaiken muun yläpuolella tässä maassa? kaiken tuotteellistamisessa ja tyrkyttämi-sessä ei ole mitään hienoa.

ei sosiaaliturvaa, ei vapaa-aikaa, ei yhteisöä, ei selkeyttä, ei rahaa, ei heikkoutta.

The University of Helsinki finds itself in a posi-tion to employ design thinking tools to smooth the transition during SAP integration. Why de-sign thinking for an IT project? The University of Virginia’s Darden School of Business used design thinking to deploy DT software and renovate the teaching curriculum. The process started with studying the student experiences, developing personas, and tailoring study tracks to help students maximize their educational ex-periences.

The University of Helsinki has already im-plement SAP software for several core account-ing functions and there are aspirations to pull in also personnel management under the SAP platform. However some departments are wor-ried that a smooth transition is unlikely because of probable incompatibility problems. This is an optimal time for using design thinking as a tool to plan and execute further SAP integration.

Employees who are at the interface be-tween the university’s established systems and the new SAP software hold critical information about how the current system does not work. A design thinker would start with intensively observing a representative sample of people at the interface trying to cope with the problems that currently exist. Observing generates objec-tive data without erroneous assumptions. Ob-

Let’s use design thinking in sap integration

serving takes time, yet it uncovers high quality data about what works and what does not. In-terviewing employees directly is important, but should not be the only source of data.

After collecting the vast array of problems, the next step is to find similarities among them. The consistencies indicate where the most powerful solutions lay. Prototyping solutions is a vital step in the design thinking process. Ex-perimenting with changes in a way that allows for users to give feedback and applying that feedback is critical. Devising a grand solution and applying it is often the recipe for disaster. Prototyping allows for users to test the solution and make useful adjustments along the way. Careful prototype design can confirm or dis-confirm hypotheses about how the new product will work without risking disaster.

An important effect of using design think-ing in change management is that the employ-ees feel involved and become dedicated to the impending change helping ensure a smooth transition. FurtHer reading: Http://batten.squarespace.com/

andrew King

university oF virginia,

darden scHool oF business, lecturer

ennio Zuccaro

university oF Helsinki, secretary

5Y L I O P I S T O L A I N E N 5 | 1 2

otso Manninen tietotekniikkatukihenkilö

yliopiston helpdeskissä vuodesta 2010. toimi nokian mikrotuessa kesinä 2002–2003.

valmistui bournemouthin yliopistosta 2011 pääaineenaan oikeusarkeologia.

opiskellut myös tietojen-käsittelyä haaga–helia ammattikorkeakoulussa.

valittiin vuoden service desk -asiantuntijaksi 2012.

tekee työnsä ohella myös arkeologista tutkimusta. viimeksi käynyt kaivauksilla amazonilla, roomassa ja pompejissa.

Eihän se tarkoitus ollut, mutta viipurilainen piika tuli raskaaksi. Tuleva isä Uno Cygnaeus pakeni häpeää pestautumalla pikaisesti Alas-kaan siirtokunnan papiksi. Tai näin ainakin hu-hut kertoivat.

Valtameren ylitys saattoi parantaa nuoren miehen siveellistä ryhtiä. Cygnaeus piti seura-kunnan iltakokouksissa ankaria puheita, joissa kritisoi vallitsevaa löyhää sukupuolimoraalia. Mutta tätäkin pidettiin sopimattomana. Oli-sihan pitänyt ymmärtää säästää seurakunnan siveiden naisjäsenten korvia.

Juorut seurasivat iloluontoista hengen-miestä. Milloin hänet yhdistettiin naimatto-miin neitosiin, milloin nuoriin rouviin. Eikä ihme, sillä Cygnaeus oli innokas tanssija. Tä-män paheen häneen oli tartuttanut Turun Aka-temian harjoitusmestari, jonka Granfeltit oli-vat kutsuneet kartanoonsa Turun palon jälkeen nuorisoa opettamaan.

Varsinainen paheksunnan hyöky nousi siirtokunnan naamiaisista. Olihan tuiki sopi-matonta, että pappi ja poikamies suunnitteli

merikapteenin nuorelle vaimolle puvun. Ja millaisen! Rouva esiintyi amatsonien kunin-gattarena uskaliaan lyhyessä hameessa ja rin-tapanssarissa. Hirmuisesta skandaalista riitti jutunjuurta lukemattomien kahvikutsujen pi-ristykseksi.

Myöhempinä vuosinaan Uno Cygnaeus it-sekin paheksui nuoruutensa kevytmielisyyttä. Hän sanoi yliopistossa laiminlyöneensä fyy-

sisen hyvinvointinsa hoitamisen, mutta myös unohtaneensa myötätuntonsa työtätekeviä ja yhteiskunnan huono-osaisia kohtaan.

Eikä hän edes ollut tuntenut syvästi ja har-taasti kutsumusta syntiensä sovitukseen. Niin-pä — jälkiviisauden valossa — hän ei yliopistos-ta lähtiessään ollut sovelias papiksi. Sama tosin päti hänen mielestään useimpiin muihinkin. Cygnaeuksen mukaan oli varmaa, että teologi-sesta tiedekunnasta valmistui vain muutamia varsinaisesti hyviä pappeja.

Koko koulutusjärjestelmä kaipasi uudistus-ta. Erityisesti ”Suomen kansakoulun isä” pai-notti naisopettajien ja alempien säätyjen tyt-töjen kouluttamisen tärkeyttä, koska naisista ”ensi sijaisesti riippuu tulevan sukupolven kel-vollisuus tehtäviinsä”. siina vasama

kirjoitussarja poHjautuu suomalaisen kirjalli-

suuden seuran kansallisbiograFia-verkkojulkai-

suun, joHon voi tutustua osoitteessa

www.kansallisbiograFia.Fi. tämän kirjoituksen

poHjana on tarja-liisa luukkasen teksti.

pappi ja amatsonien kuningatar

LAu

RI v

Ou

TILA

InEn

KaIKuja KateeDerIlta

”Luotettava ja rento”, ”Liima, joka pitää hom-mat kasassa” ”Todella hyvä organisoimaan”.

Työtoverien kommentit yliopiston helpdes-kissä työskentelevästä Otso Mannisesta ovat suorasukaisen myönteisiä.

Samalla linjalla, joskin kuivakammin, oli Vuoden Service Desk -raati, joka painotti Mannisen monipuolista ammattitaitoa, luo-tettavuutta ja erinomaisia sosiaalisia taitoja valitessaan hänet vuoden 2012 Service Desk -asiantuntijaksi.

Aika hyvin, etenkin kun mies ei alun perin ollut tietokoneista lainkaan kiinnostunut.

arKeoloGI MIKrotuKena | — Jo lukiossa olin varma, että minusta tulee arkeologi, Man-ninen muistelee tietotekniikkakeskuksen neu-votteluhuoneessa Viikissä.

Yliopiston ovet eivät kuitenkaan heti auen-

helpdeskin humanistiotso manninen ratkoo yliopistolaisten tietokonepulmia ja sukkuloi välillä kaivauksille indiana jonesin hommiin.

6 Y L I O P I S T O L A I N E N 5 | 1 2

neet ja Manninen päätyi opiskelemaan tieto-jenkäsittelyä ammattikorkeakouluun.

Koulutusohjelman valinta perustui puh-taasti työllistymisnäkökulmaan.

— Ostin ensimmäisen tietokoneeni opinto-lainalla vasta, kun aloitin koulussa, Manninen kertoo.

Valinta osui kuitenkin kohdalleen.— Jälkiviisaasti voisi sanoa, että ensimmäi-

nen kurssini, tietotekniikan perusteet, on hyö-dyllisin kurssi, jolla olen koskaan ollut.

Opiskelupaikka toi myös kesätyön Nokian mikrotuesta, jossa Manninen jatkoi kaksi vuot-ta.

noKIalta MuseovIrastoon | Kiinnos-tus arkeologiaa kohtaan kuitenkin jatkui, ja Manninen pääsi uudella yrittämällä opiskele-maan alaa. Samalla Nokia vaihtui pesteihin mu-seovirastossa ja kaivauksilla.

Tietotekniikan osaamisesta oli tässäkin

kirsti Lonka on vuoden viestijä— Mitä hyötyä on tutkimustuloksesta, josta ku-kaan ei tiedä mitään, kysyy Helsingin yliopiston Vuoden viestijä, kasvatuspsykologian professo-ri Kirsti Lonka.

Lonka haluaa murtaa vanhan tavan luoki-tella ihmiset tietynlaisiksi osaajiksi. Esimer-kiksi esiintymistä ja viestimistä voi oppia läpi elämän.

Neljättä kertaa myönnetyllä Vuoden vies-tijä -palkinnolla annetaan tunnustusta yliopis-ton aktiivisille viestijöille.

reformit etenevätYliopisto on edistämässä suurta osaa ehdotuk-sista, jotka reformiryhmä teki viime huhtikuus-sa. Uudistuksilla pyritään kohdentamaan yli-opiston resursseja nykyistä paremmin.

Esimerkiksi Taloustieteellinen tutkimus-keskus HECER siirretään todennäköisesti val-tiotieteellisen tiedekunnan yhteyteen ja imma-teriaalioikeuksiin keskittynyt IPR University Center oikeustieteelliseen tiedekuntaan.

Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa on sovittu, että Kansalliskirjasto ja Luonnontie-teellinen keskusmuseo säilyvät yliopiston yh-teydessä. Mikkeliin on perusteilla Luomu-ins-tituutti. Palmenia ja Avoin yliopisto tiivistävät yhteistyötään.

Edellisten lisäksi meneillään on useita laa-joja uudistuksia, kuten yhteistyön tiivistämi-nen kandidaattikoulutuksen järjestämisessä ja taloustiimien luominen laitoksille ja laitokset-tomille tiedekunnille.

Ehdotuksia käsitellään yliopiston sisäisissä tavoiteneuvotteluissa syksyn aikana. Niistä osa voidaan toteuttaa rehtorin päätöksellä, osa vaa-tii hallituksen päätöksen. LuE LIsää jA KOMMEnTOI FLAMMAssA!

neuvottelukunta käviYliopiston kansainvälinen neuvottelukunta vieraili Helsingissä syyskuun puolivälissä. Kes-kusteluissa nousivat esiin muun muassa toh-torikoulutus ja tenure track -paikat. Nimekäs ryhmä koottiin viime vuonna, ja se on ensim-mäinen laatuaan Suomessa.

Helsingin yliopistossa saattaa olla jatkossa neljä tai viisi tohtorikoulua, joihin kaikki jatko-opiskelijat kuuluvat. Näin yliopisto pystyisi rekrytoimaan tohtorikoulutettavia paremmin ja hankkimaan lisää kansainvälistä rahoitusta.

Tohtorikoulutuksen lisäksi neuvottelu-kunta keskusteli kansainvälisen akateemisen rekrytoinnin haasteista. Tenure trackin eli tut-kijanurapolun käyttöönotto ei ole vielä luonut toivottua kansainvälistymistä, ja hyviä kansain-välisiä hakijoita on ollut vaikeaa saada.

Neuvottelukunnan viesti oli, että Helsingin yliopiston kannattaa edetä laajalla rintamalla ja huomioida myös kansainväliset tohtorikou-lutettavat ja post-doc-vaiheen nuoret tutkijat. Esimerkiksi Wallenberg-säätiön johtaja Göran Sandberg esitti kokouksessa, että jos yliopis-tolla ei ole varaa varttuneeseen huippututki-jaan, sillä voi olla varaa nuoreen sellaiseen.

hyötyä. Arkeologina Manninen on erikoistunut löytöjen ja kaivauspaikkojen kartoitukseen.

Akateemisen pätkätyön ongelmat tulivat kuitenkin myös tutuiksi. Arkeologialla oli vai-kea elättää itseään Suomessa. Saadakseen var-muutta vuokranmaksuun hän haki 2010 töihin yliopiston helpdeskiin.

Hän vakuuttaa tyytyväisyyttä ratkaisuunsa.— Työ täällä on oikeasti mielenkiintoista.

Tuskin missään muualla on yhtä laajaa kirjoa laitteita ja ohjelmia. On aina kiva, kun osaa olla avuksi.

vIrKavapaa vIIDaKossa | Toinen hyvä syy on mahdollisuus yhdistää tutkimus ja työ. Esimerkiksi viime keväänä Manninen sai vii-den viikon vapaan, jonka hän käytti kartoitus-hankkeeseen Brasiliassa.

— Syrjäisimmät kohteet olivat ihan viida-kossa. Kun jouduimme ylittämään jokea raiva-ten veitsillä tietä, olin lähempänä Indiana Jo-nesia kuin koskaan aiemmin.

— Mutta viidakon jälkeen oli kiva taas pala-ta työpöydän ääreen.

juHa merimaa

viidakon jälkeen oli kiva palata työpöydän ääreen.”

LIn

dA

TA

MM

IsTO

AR

I AA

LTO

7Y L I O P I S T O L A I N E N 5 | 1 2

top 100

vuonna 2000 aloimme kollegani daniel chamblissin kanssa tutkia sosiaalisten siteiden vaikutusta yliopisto-opiskelijoiden oppimiseen, tyytyväisyyteen ja pitkän aikavälin tuloksiin.

tuloksien mukaan opiskelijat hyötyvät valtavasti epävirallisista suhteistaan laitoksen henkilökuntaan ja muihin opiskelijoihin. Ystäviä saaneet opiskelijat ovat motivoituneimpia ja

paneutuvat yliopisto-opintoi-hinsa parhaiten.

Yliopistojen henkilökun-tien tulisi huomioida tämä sosiaalisten siteiden vaikutus opiskelutuloksiin. tutkimuk-sessamme kävi ilmi, että opiskelijat, jotka oli kutsuttu professorin luo päivälliselle,

olivat merkittävästi muita tyytyväisempiä opiskeluaikoihinsa.

läheistä mentorointia saaneet opiskelijat myös kehittyivät akateemisesti parhaiten.

opiskelijoiden kutsumisella kahville tai kaikille avoimien kahvihetkien pitämisellä laitoksilla voi olla pitkäaikaisia myönteisiä vaikutuksia opiskelijoiden elämään.

tapio ollikainen

chicagon yLiopisto perustettu 1890. Yliopistojen rankinglistoilla kymmenen

parhaan joukossa. 87 nobelistia. ensimmäinen suuryliopisto jossa naisjohta-

ja, professori hanna gray vuonna 1978. kuuluisia alumneja: kirjailija saul bellow,

säveltäjä philip glass, astronomi edwin hubble, poliitikko Jesse Jackson.

kuka tulee päivälliselle, sosiologi christopher takacs Chicagon yliopistosta?

— Tällaisella penkillä istuttiin professorin huo-neessa suullisissa tenteissä, jopa viisi vierek-käin. Ne olivat kovia paikkoja etenkin silloin, jos professorilla oli käytäntö, että vähintään yksi piti reputtaa.

Metsävaratieteen ja teknologian emeritus-professorille Jouko Laasasenaholle Yliopisto istuu -näyttelyn tuolit tuovat paljon muistoja.

Laasasenaho tuli yliopistolle 1963 ja ehti toimia liki neljännesvuosisadan Metsätalolla, josta näyttelyyn on tuotu paljon tuoleja.

— Puuta ja nahkaa yhdistäviä tuoleja oli professorien tiloissa. Kaikki eivät kyllä olleet kovinkaan mukavia istua, osan selkänojat oli-vat enemmän orangille kuin ihmiselle. Pääl-lysteet olivat joskus halpaa keinonahkaa, joka hikosi istuessa ja värjäsi housut.

Jos ergonomia ei aina miellyttänytkään, metsätalon vanhojen tuolien kauneutta ei kui-tenkaan käy kiistäminen. Metsätieteille sopi-vasti puulajeja on käytetty ennakkoluulotto-masti, esimerkkinä visamännystä tehty pöytä.

Metsätalon kalustus kuuluu myös näytte-lyn koonneen Ritva Varakkaan suosikkeihin:

— Metsätalon kalusteita ovat suunnitelleet Arttu Brummer ja Runar Engblom. Kum-mankin suunnittelijan kalusteet ovat elegant-teja ja ajattomia ja sopivat hyvin tämänkin päi-vän ihmisille.

124 istuinta yliopiston historiaa

Moni kiintyi Metsätalon kauniisiin kalus-teisiin.

— Olin osaston esimiehenä 1980-luvun lo-pulla, kun muutimme Viikkiin. Osalle oli kova pala jättää kalusteet taakse. Olivat ne kulttuu-riympäristöä, kertoo Laasasenaho.

Metsätieteilijöiden tiloista Viikistä ei näyt-telyn 124 tuolin joukkoon mahtunut kuin pala D-talon aulan sohvaa.

Museotavaraa vaI KäyttÖesIne? | Muutenkin näyttely painottuu keskustakam-pukselle ja klassikoihin. Esillä ovat niin Engelin suunnittelema penkki, konsistorin puheenjoh-tajan tuoli kuin alkuperäinen domus-tuolikin.

Suurin osa näyttelyn tuoleista on edelleen käytössä.

— Museon kokoelmista on noin 15 tuolia, muut ovat yliopistolaisten käytössä eri tiloissa ja työhuoneissa, Varakas kertoo.

Esimerkiksi kanslerina 1988–1993 toimi-nut Olli Lehto käytti työtuolinaan koristeellista kanslerin tuolia, vaikka museoväki ei siitä pitä-nytkään. Käsinojien leijonanpäissä näkyvät ku-lumat ovat kanslerin työpöydästä.

juHa merimaa

Yliopisto istuu -näyttely Helsingin yliopiston

päärakennuksessa, uusi puoli, 3. kerros 31.12.2012

asti, ma–pe 9.00–19.00, la 9.00–14.30.

selkänoja sopi paremmin orangille kuin ihmiselle, muistelee emeritus vanhojen tuolien ergonomiaa.

AR

I AA

LTO

mitä kuuluu muille huiPPuYlioPistoille?

tämä tuoli oli paitsi kaunis myös hyvä istua, totesi emeritusprofessori jouko laasasenaho Yliopisto istuu -näyttelyssä.

8 Y L I O P I S T O L A I N E N 5 | 1 2

124 istuinta yliopiston historiaa

KoluMnIvIeras | sAMI KuRKI

Ulos lokerosta

Helsingin yliopiston uusista opetuksen ja opin-tojen eettisistä periaatteista ei löydy tarkkoja ohjeita, minkä arvoisia lahjoja on sopiva antaa tai millainen kosketus ei ole sopivaa.

— Eivät ne ole tarpeen, toteaa eettiset peri-aatteet koonnutta työryhmää vetänyt sosiaali-etiikan professori Jaana Hallamaa.

— Tuntuisi alentavalta alkaa luetella ohjei-ta, kuten älä ota lahjusta, älä varasta tai älä va-lehtele. Kyllä ihmiset muutenkin ymmärtävät, ettei niin sovi tehdä.

Kieltojen sijaan periaatteissa lähdetään ar-voista ja ihanteista. Myös ongelmia käsitellään yleisellä tasolla, vapauden ja vastuun näkökul-masta, opetuksen ja opiskelun kehittämisenä ja tutkimuksen ja opetuksen ristiriitana.

Millaista hyötyä tällaisista ohjeista on?— Itse koen, että ohjeista olisi voinut olla

hyötyä esimerkiksi hallintouudistusten pyör-teissä muutama vuosi sitten, Hallamaa vastaa.

— Kun tuntui, että hallinto tuli opettajan tontille, ohjeista olisi saanut hyvän selkänojan opetuksen vapaudelle.

opeta eettisestieettiset periaatteet koonnut ryhmä luottaa, että ihmiset ymmärtävät ilman ohjeitakin olla valehtelematta ja varastamatta.

EsA

vu

OR

EnM

AA

vastuu MyÖs opIsKelIjalla | Yliopisto-opettajan tyypillisin eettinen ongelma on Hal-lamaan mukaan kyllästyminen opetukseen.

— Joskus kuulee tutkijoista, jotka haluai-sivat vain keskittyä tutkimukseen ja opettaa mahdollisimman vähän.

Tämä ei kuitenkaan ole Hallamaasta hedel-mällinen lähtökohta.

— Opetus ja tutkimushan tukevat toisiaan. Samalla kun tutkimus antaa ainetta kursseille, voi opiskelijoilta saada ajatuksia tutkimukseen.

Eivätkä eettiset ohjeet koske vain opettajia. Myös opiskelijoilla on vastuunsa:

— Kaikki eivät tunnu ymmärtävän, että myös opiskelijan pitää sitoutua. Kuulimme esimerkiksi kalliista kenttäkurssista, jolta opis-kelija halusi saada osittaisen vapautuksen ja oman kuljetuksen, jotta pääsisi osallistumaan ystävänsä polttareihin. Toive ei ilmentänyt yli-opisto-opetuksen arvostamista. juHa merimaa

opetuksen eettiset periaatteet löydät Flammas-

ta osoitteesta: Flamma.Helsinki.Fi/Fi/Hy275909

Kurvaan Vaasan kupeessa olevan Helsingbyn kyläkau-pan parkkipaikalle. Alkamassa on 50 minuutin kimppa-kyytimatka markkinoinnin professorin kanssa. Olem-me jo pidempään säästäneet luontoa ja polttoainetta, mutta viimeiset vuodet ovat olleet erityisiä. Käytäm-me nimittäin matkan opiskelemalla tieteenalaa, josta emme aluksi tienneet juuri mitään.

Käytännössä apukuljettaja lukee tutkimusartikkelia ääneen kynä kädessä ja kirjaa mahdollisia helmiä kiih-keästä keskustelustamme. Vaatii laatuaikaa ja vastavuo-roista perustelua, että evoluutioekologi ja kuluttajakäyt-täytymisen tutkija pääsevät hedelmälliselle maaperälle. Hienosti sanottuna: kognitiivinen etäisyytemme ei ollut alussa optimaalinen. Syyskuussa opiskeluharrastuk-semme muutti luonnettaan, kun Suomen Akatemian arvioijat uskoivat marginaaleihin raapustamiin ideoi-himme ja näyttivät vihreää valoa. Toivottavasti se ei kui-tenkaan jäykistä yhteisiä automatkojamme.

On hienoa olla töissä yliopistolla, jossa suorastaan parveilee alojensa huippuasiantuntijoita. Itse olen kii-tollinen useille Ruralia-instituutin yhteiskuntatieteili-jöille. He ovat sinnikkäästi opettaneet kömpelöä oppilas-

taan. Itse asiassa, akateemista elämääni viime vuosina leimaa yksi asia: en ole formaalisti opiskellut niitä tie-teenaloja, joista juuri nyt olen kiinnostunut. Joku väärä-leuka tietysti huomauttaa tähän, että se kyllä näkyy!

Mielestäni monitieteinen lähestyminen ilmiöihin tai tieteenalojen välinen surffailu ei vaadi poikkeuksel-lista lahjakkuutta. Kyse on asenteesta. Ihmiset mielel-lään lokeroivat toisiaan, mutta ehkä hämmästyttävintä on se, että he menevät lokeroon itsekin — vapaaehtoi-sesti. Huutelevat sitten räppänästä, että näin …tieteili-jänä olen sitä mieltä, että…

Nyt voisi unohtaa menneet hölmöydet ryhtyä nauttimaan hienon yliopistomme moninaisuu-desta. Seuraavan kerran kun henkilöstöruo-kalan leipätiskillä annat katseesi kiertää ja etsit oman heimosi jäseniä — valitse toi-sin! Istu ”oudompaan” pöytään ja aloita vaikka sanomalla, että tässä kolum-nissa kehotettiin tekemään niin.

kirjoittaja on ruralia-

instituutin joHtaja.

AR

I AA

LTO

Yliopisto-opettajan tyypillisin eettinen ongelma on kyllästyminen opetukseen, kertoo professori jaana Hallamaa.

vFilosofiporukka elättää itsensä opettamalla ja tutkimalla

— yrityksensä palveluksessa.

”nelipäiväisestä työviikosta puolet on pyhitetty tutkimukselle.

itsistä se alkoi. Että perustaisi oman yliopiston. Nyt Lauri Järvilehdolla ja hänen kave-reillaan kuitenkin on sellai-nen.

Filosofian Akatemian syn-tysanat lausuttiin nelisen vuotta sitten juna-matkalla takaisin tieteellisestä konferenssista. Ravintolavaunussa professorit valittivat, että ei ehdi tutkia, kun byrokratia vie kaiken ajan. Apurahatutkijat nurisivat, että ei ehdi tutkia, kun rahan hakeminen vie kaiken ajan.

Filosofian väitöskirjaa tehnyt Järvilehto alkoi pohtia, mitä tutkimiseen oikeastaan tar-vitaan ja heitti ilmaan ajatuksen omasta yli-opistosta. Filosofikavereiden kanssa asiaa pyö-riteltiin, kunnes kehittyi liikeidea: tarjotaan tutkimukseen perustuvaa koulutusta yrityksil-le ja saadaan siten rahoitus tutkimukselle.

tutKIMusta eI MyyDä | Nyt Filosofian Akatemia on toiminut kolme vuotta, ja hyvin menee. Asiakkaina on suuryrityksiä ja pörssiyh-tiöitä Valiosta Microsoftiin. Yritys elättää alku-peräisen ydinporukan ja kasvaa kovaa vauhtia.

oMa ylIopIstoNyt tutkija–kouluttajia on kuusi ja lisäksi yksi myynnin ja markkinoinnin ammattilainen.

— Valttimme on se, että koulutuksemme pe-rustuvat tuoreeseen tutkimukseen. Ei ole tullut vastaan toista samanlaista firmaa, jossa koulut-tajat tekisivät itse akateemista tutkimusta, Jär-vilehto kertoo.

Järvilehdolla on tutkijatohtorisuhde Aalto-yliopistoon, ja muut kouluttajat tekevät väitös-kirjojaan Helsingin yliopistolle. Lisäksi muka-na on graduntekijöitä.

Tutkimusaiheet Filosofian Akatemian väki valitsee oman mielenkiintonsa mukaan. Alku-vaiheessa mietittiin, voisiko myös tutkimusta myydä.

— Se olisi kuitenkin vesittänyt akateemisen vapauden. Päätimme, että tutkitaan mitä ha-lutaan mutta paketoidaan tulokset sellaiseen muotoon, että niistä on hyötyä muille ihmisille.

usaIn ja aMÉlIe | Filosofian Akatemian kurssit on nimetty myyvästi. ”Usain” käsitte-lee ajattelunhallintaa, ”Amélie” elämäntaitoa. Sitten on myös luovan ajattelun ”Leonardo”, viisaan päätöksenteon ”Aurelius”, motivaation

”Pistorius” ja niin edelleen. Vetävän ulkokuo-ren alla on kuitenkin kova akateeminen ydin; kurssit perustuvat filosofian ja psykologian teo-rioihin.

— Meille filosofeille on herkullista päästä kentälle näkemään, onko teorioissa järkeä käy-tännössä. Saamme palautetta kursseistamme,

ja tieteellisissä konferensseissa voimme sanoa, että meillä on tällaisia keissejä, jotka tukevat teoreettista tutkimustamme, Järvilehto kertoo.

Usein ajatellaan, että yrittäjä paiskoo töitä vapaapäiviä näkemättä. Filosofian Akatemiassa on toisin: kouluttajat tekevät nelipäiväistä viik-koa, josta puolet on pyhitetty tutkimukselle. Järvilehdon mukaan se riittää, koska koulutus-tunnit on hinnoiteltu melko kalliiksi.

Kaikki kurssimateriaalit ovat kuitenkin Fi-losofian Akatemian nettisivuilla ilmaiseksi la-dattavissa. Järvilehti uskoo, että avoimuudesta on ollut apua asiakkaiden saamisessa. Lisäksi tieto halutaan tarjota myös niille, joilla ei ole varaa maksaa siitä.

Aineiston ilmaisuus ei ole haitannut myyn-tiä, koska yritykset haluavat henkilöstölleen joka tapauksessa kontaktiopetusta.

lauri järvileHto kouluttaa Helsingin yliopiston

luova akateeminen yrittäjä -kursseilla.

tammikuussa Häneltä ilmestyy kirja: ”upeaa

työtä. näin teet itsellesi unelmiesi työpaikan”.

siiHen Hän on pyrkinyt kokoamaan omaa yritystä

perustaessa kertyneet opit.

kvestorin vinkitElokuussa eläkkeelle jäänyt yliopiston kvestori Ilkka Hyvärinen on aikeissa alkaa valmentaa start-up-yrityksiä. Näin Hyvärinen neuvoo aloittelevaa yrittäjää:1. Ole hyvissä ajoin yhteydessä rahoittajiin, jotta yritykseesi/yritysideaasi voidaan paneutua

huolellisesti.2. Käytä etenkin taloudessa ja markkinoinnissa ulkopuolisia ammattilaisia. Tutkijalle tämä

osuus on yleensä vieraampi ja muodostuu helposti yrityksen kompastuskiveksi. 3. Pyri saamaan yhtiölle hyvä hallitus, joka on aidosti kiinnostunut yhtiön kehittämisestä.

Älä tyydy vain kavereihin, vaan hanki asiantuntemusta.4. Pidä kulurakenne mahdollisimman kevyenä, että rahoitus ei heti lopu.

reetta vaIrIMaa | KuvAT veIKKo soMerpurooMa ylIopIsto

Filosofian akatemia pitää majaa toimistohotellissa. kouluttamaan kuitenkin mennään asiakkaiden luokse, kertoo lauri järvilehto.

11Y L I O P I S T O L A I N E N 5 | 1 2

iiskulmassa ajatushautomo Demos Helsingin tiloissa käy kova puheenporina. Kym-menkunta opiskelijaa haastat-telee toisiaan siitä, mikä heitä innostaa, mikä vaivaa ja mitä

sellaista he osaavat, mitä maailma tarvitsee.Menossa on Tieteestä toimintaa -ryhmän

työpaja, jossa tällä kertaa harjoitellaan oman osaamisen tuomista esille verkossa. Kaksi ryh-mäläistä on pitänyt alustuksen omista koke-muksistaan, ja nyt kaikkien on tarkoitus laatia itsestään kunnon esittelyt verkkoon.

— Omasta osaamisesta ei ole hyötyä, ellet-te kerro siitä muille, kannustaa Outi Kuitti-nen Demoksesta, joka on Helsingin yliopiston kumppanina virittelemässä yrittäjyyteen kan-nustavaa yhteisöä.

Mitä maailma tarvitsee?v luovaa Kaaosta | Viime keväänä käyn-

nistynyt Tieteestä toimintaa -ohjelma kokoaa yhteen yrittäjyydestä innostuneita opiskelijoi-ta. Mukana on kolmisenkymmentä opiskelijaa, joista suurin osa on keskustakampukselta.

— Kuulin tästä sattumalta ja kiinnostuin heti. Tässä on luovaa kaaosta ja uudenlaista nä-kökulmaa yrittäjyyteen ja työelämään, sanoo puolan kieltä ja kulttuuria sekä Itä-Euroopan tutkimusta opiskeleva Paula Borkowski.

Opiskelijat ovat perustaneet osuuskunta ”Torstain”, jonka piirissä yrittäminen ei tunnu niin pelottavalta kuin yksinään.

— Minulla ei ole vielä selkeää yritysideaa, joten osuuskunta tuntuu tällä hetkellä parem-malta kuin esimerkiksi toiminimi. Porukassa mukana oleminen antaa enemmän – voi auttaa muita ja saada heiltä palautetta omille ideoil-leen, kertoo Borkowski.

onGelMIa taKlaaMaan | Yrittäjyys on sana, joka säikäyttää monia. Siksi Kuittinen pu-huu mieluummin ”yrittäjämäisestä toiminnas-ta” ja oman osaamisen tuomisesta maailman hyödyksi.

Ryhmän ideat ovat vielä epämääräisiä, mutta Kuittisen mukaan seuraavana on edes-sä liiketoimintamallien rakentaminen. Silloin kysytään niitä vaikeita kysymyksiä: Kuka tästä maksaisi? Mihin ongelmaan tämä tuo ratkai-sun? Mitä arvoa tämä tuottaa yhteiskunnalle?

”osuuskunta tuntuu paremmalta.

merja nevala (vas.) haastatteli paula Borkowskia hänen toiveistaan ja osaamisestaan. keskellä outi kuittinen.

12 Y L I O P I S T O L A I N E N 5 | 1 2

yrittäjä voi tehdä hyvääMiksi yliopisto haluaa kannustaa yrittä-jyyteen?

— Yrittäjyys on yksi merkittävistä tulevaisuuden vaihtoehdoista. Kaikista ei tule tutkijoita, ja monelle tutkijalle tutkimus on pätkätyötä, sanoo koulutus-päällikkö Erto Örnberg yritysyhteistyön ja osaamisen siirron palvelut -yksiköstä.

— Tutkimus ja yrittäjyys eivät ole vastakkaisia vaan rinnakkaisia polkuja.

Örnbergin mukaan parhaimmillaan yliopistolta ponnistava yrittäjyys takaa yrittäjälle mielekkään työn ja toimeen-tulon, auttaa ratkaisemaan yhteiskun-nan ongelmia ja tuo tutkimuksen esiin väitöskirjojen välistä.

— Tutkimusryhmiltä tulee hyviä ideoita, mutta viime metreillä puuttuu se henkilö, joka olisi yrittäjä. Olisi hyvä, jos ryhmiin otettaisiin myös yrittäjyydestä kiinnostuneita ihmisiä, jotka voisivat vie-dä tutkimustuloksia eteenpäin, Örnberg sanoo.

Örnberg kertoo, että kaikille kampuk-sille suunnitellaan innovaatiokeskuksia, jotka toimisivat yhteisellä mallilla mutta korostaisivat kunkin kampuksen omia tutkimusaloja. Yhteistyössä on mukana Helsingin kaupunki, ja mahdollisesti myös Aalto-yliopisto.

Perinteisesti tutkimus on nähty yleis-hyödyllisenä ja yhteiskuntaa palveleva-na, kun taas yritystoimintaan on liittynyt voitontavoittelu.

— Hyvän tekeminenkin voi olla kan-nattavaa liiketoimintaa, sanoo Örnberg.

tieteestä toimintaa -ohjelma kokoaa yhteen yrittäjyydestä innostuneet opiskelijat.

Syksyn aikana Tieteestä toimintaa -han-ke järjestää yhdessä World Student Capitalin kanssa kaksi ”taklaustyöpajaa”, joiden aiheet ovat hyvinvointi ja ympäristö. Niissä kehitetään teemoihin liittyviä ideoita monitieteisissä ryh-

missä. Tilaisuudet ovat avoimia, ja niihin toivo-taan mukaan sekä opiskelijoita että tutkijoita.

— Ideat kehittyvät vasta, kun ne altistetaan maailmalle, sanoo Kuittinen.

oMaa aIKaa ja älyä | Yrittäjyyden mii-nuspuolia ovat taloudelliset riskit ja rahoituk-sen ongelmat. Tekes kanavoi nykyään yritysra-

hoitustaan entistä harvemmille, ja 1990-luvulla alkanut Tutkimuksesta liiketoimintaa -ohjel-ma päättyi tänä syksynä. Poliisihallitus puoles-taan antoi päätöksen, joka ainakin toistaiseksi torppaa joukkorahoitushankkeet.

Kuittinen kuitenkin rohkaisee ideoimaan. Hän kertoo esimerkin omista kokemuksistaan. Kun Demos Helsinki seitsemän vuotta sitten perustettiin, harva uskoi ajatushautomon ide-aan. Alkuun koko yrityksen porukka teki mui-ta töitä elättääkseen itsensä, mutta vähitellen hyvin hoidetut selvitykset alkoivat poikia uusia tehtäviä ja asiakkaita.

— Vaikka rahoitusta ei olisi, niin aina voi investoida omaa aikaansa, älyään ja kunnianhi-moaan, sanoo Kuittinen.

lue lisää: blogs.Helsinki.Fi/toimintaa

työpajassa oli tarjolla sympatian lisäksi myös teetä.

tomi strömberg (yläkuva)kertoi omista kokemuk-sistaan verkkomaailmassa.

"ideat täytyy altistaa maailmalle", kannusti outi kuittinen (vas.).

”aina voi investoida omaa älyään.

13Y L I O P I S T O L A I N E N 5 | 1 2

nioninkadun liikenteen jymy haipuu taakse, kun astuu Ko-pernikuksentien mukulakive-tylle lehmuskujalle. Sen pääs-sä kohoaa vanha vainoaikojen merkkitulivuori, jolle Carl

Ludvig Engel piirsi 1834 valmistuneen obser-vatorion eli ”tähtitutkimon”.

Nyt observatorio tulee kaikkien ulottuville, sillä tiloissa avataan 24. lokakuuta Yliopisto-museoon kuuluva tähtitieteen yleisökeskus.

Haastattelupäivänä talo on vielä työmaana ja löydämme sen päällikön Päivi Harjunpään rakennustelineiden keskeltä. Päälle painavat yhtä aikaa sekä peruskorjaus että näyttelyiden pystytys, mutta hän odottaa jo malttamattoma-na kävijöitä.

— Joitakin kiinnostaa rakennus ja sen arkkitehtuuri, joitakin tähtitieteen historia vanhoine havaintolaitteineen ja toisia taas nykytutkimuksen käsitykset maailmamme ra-kenteesta. Pyrimme tarjoamaan jokaiselle jo-tain, mutta aivan keskeinen kohderyhmämme ovat koululaiset, hän kertoo.

Harjunpään juhlavan korkean mutta vielä tyhjyyttä kaikuvan huoneen lattialla on pitkä pahvilaatikko. Siellä odottaa yksi uusista kau-koputkista, joiden on määrä palvella yleisöä tähtinäytännöissä. Observatoriolle tulee myös planetaario, Ursan palvelupiste ja yliopiston al-manakkatoimisto.

yÖtaIvaan luMo | Observatorion päälli-köllä on, luontevaa toki, tähtitieteilijän tausta. Tutkijana hän keskittyi tähtien väliseen ainee-seen ja teki väitöskirjansa hiilimonoksidin ja pölyn aiheuttaman ekstinktion eli valon him-menemisen suhteesta Linnunradan tähtien vä-lisessä aineessa.

Avaruuden kaasut ja pöly muodostavat pil-viä, jotka luhistuvat ja tiivistyvät niin, että niis-tä syntyy tähtiä ja planeettakuntia. Elinkaaren-

sa lopulla monet tähdet räjähtävät ja jäljellä on taas kaasua ja pölyä.

— Tähtiä syntyy ja tähtiä kuolee. Mekin olemme kaikki tähtien lapsia, koska vetyä ras-kaammat aineet ovat syntyneet tähdissä, kuu-laan tyyni nainen huomauttaa.

Observatorion avajaisluentosarja mar-raskuussa käsittelee elämää ja elämän syntyä universumissa. Älyllisen elämän esiintymisen mahdollisuutta muualla Harjunpää arvioi mo-nen kollegansa tavoin tilastollisen todennäköi-syyden kautta: olisi suurempi ihme, että olisim-me yksin kuin että tuolla jossain olisi muitakin.

Kosmisten sfäärien ajattelun uskoisi pane-van arkihuolet mittasuhteisiinsa. Osin totta, mutta kyllä esimerkiksi vuosikymmenestä toi-seen jatkunut apuraharumban pyörittäminen alkoi väsyttää tutkijaa. Hän päätti lähteä opet-

tajaksi ja oli juuri suorittamassa pedagogisia opintoja, kun kuuli tarjolle tulleesta Yliopisto-museon pestistä. Palasten loksahtelun saattoi melkein kuulla.

— Kouluissa kiinnostus tähtitieteeseen on suurta niin oppilaiden kuin opettajien parissa. Riippuu kuitenkin pitkälti opettajien omasta harrastuneisuudesta, missä laajuudessa aihe-piiri esiintyy opetuksessa.

Harjunpää varttui itse ”korven keskellä” eri puolilla Pohjanmaata ja lumoutui jo varhain yötaivaasta. Isän hän pani koville luonnontie-teellisine kysymyksineen, ja kun varhaisteininä saatu kaukoputki toi ulottuville Kuun, planee-tat ja tähtijoukot, ei paluuta enää ollut.

poIs valosaasteesta | Vaikka Tähti-torninmäellä oli tähtitieteilijöiden työtiloja vuoden 2009 loppuun, oli tieteellinen havain-nointi siirtynyt pois Helsingin valosaasteesta aikoja sitten. Ensin 1970-luvulla Kirkkonum-men Metsähoviin ja sitten kansainvälisille ob-servatorioalueille, missä ilmakehä on kuiva ja ”rauhallinen”. Nykyisin isossa roolissa on myös avaruusteleskooppien välittämä aineisto.

Monet Harjunpään omista aineistonkeruu-reissuista suuntautuivat Chilen Andeilla sijait-sevalle teleskoopille. Sitä ylläpitää 13 Euroopan maan yhteinen ESO-järjestö (European Sout-hern Observatory), jonka 50-vuotisvalokuva-näyttely tulee nyt uuteen yleisökeskukseen.

Kotiparvekkeella Lauttasaaressa vanha lapsuudenkodista matkannut kaukoputki on palvellut menestyksekkäästi omien kaksos-tyttärien kiinnostusta. Mutta miksi ihmisten ylipäätään olisi hyvä luoda katse muualle uni-versumiin?

— Se avartaa maailmankuvaa. Ja jos ajatel-laan suurta yleisöä, niin ihan jo vuorokauden- ja vuodenaikojen vaihtumisen mekanismit on hyvä tuntea, se selkiyttää suhdettamme joka-päiväiseen todellisuuteen.

u

kuka? päivi harjunpää syntyi 1965 seinäjoella.

asuu Helsingissä. Yliopistomuseoon kuuluvan Helsingin

observatorion päällikkö kesäkuusta 2011. Filosofian tohtori 2006 pääaineenaan tähtitiede. väitöskirjatutkimusta vuosina 2002–2006

Zurichin teknillisen korkeakoulun (etH) tähti-tieteen instituutissa. vuodet 1995–1996 tukholman kuninkaallisen teknillisen korkea-koulun (ktH) tukholman observatoriossa. useita työjaksoja Helsingin observatoriolla vuosina 1987–2002.

myös työtehtäviä riskianalyysien laatimisen sekä palvelukonseptien ja koulutuksen kehittämisen parissa yksityisellä sektorilla.

vapaa-ajalla osallistuu tyttäriensä jalkapallo-harrastukseen, tapaa ystäviä, käy taidenäytte-lyissä, oopperassa tai elokuvissa sekä maalaa ja kuntoilee.

Katse tähtiinPäivi harjunpää vetää lokakuussa avattavaa tähtitieteen yleisökeskusta, joka herättää tähtitorninmäen observatorion uuteen eloon.

MarKo leppänen | KuvA susanna KeKKonen

14 Y L I O P I S T O L A I N E N 5 | 1 2

Katse tähtiin”Mekin olemme

kaikki tähtien lapsia.

palstan paikkakaupunkiviljely sopisi viikin kampukselle paremmin kuin nurmikentät, tuumivat opiskelijat.

reetta vaIrIMaa | KuvAT Mats Ittonen ja laurI tuoMIranta

orkkanoita on nakerreltu. Naatit puuttuvat ja mullasta esiin pistä-vissä juureksissa näkyy hampai-den jälkiä.

— Oho, täällähän on käynyt pupuja, huudahtaa Kaisa Torp-

pa.Olemme biologian opiskelijoiden ainejär-

jestön Symbioosin palstalla Viikin koetilalla. Takana on vartin hikinen tarpominen kam-pukselta. Opiskelijat ovat muokanneet maan, kylväneet ja kitkeneet. Nyt on viimein sadon-korjuun aika.

Palstalla on kasvatettu porkkanoiden li-säksi muun muassa perunaa, punajuurta, maa-artisokkaa, papuja, mansikoita, raparperia ja herneitä. Paljon on jo korjattu pakastimiin, ja kaikesta näkee, että Symbioosin sadonkorjuu-sitseissä pöydät ovat koreina.

Aina ei näyttänyt yhtä hyvältä. Alun pe-rin opiskelijat halusivat palstan kampukselle, Biokeskus kakkosen tai kolmosen takapihalle. Tila- ja kiinteistökeskus sanoi ei. Opiskelijat ehdottivat kasvilavoja. Sekään ei käynyt. Lo-pulta koetila pelasti ja järjesti viljelijöille aarin maatilkun Viikin ja Herttoniemen rajamailta.

MIKsI vIljellä? | Viidettä vuotta biologiaa opiskeleva Kaisa Torppa innostui kaupunki-viljelystä vaihto-opiskelijana Toronton yli-opistossa. Siellä kampuksella oli viljelypalstoja ja kattopuutarhoja, joiden antimia käytettiin opiskelijaravintoloissa. Kun Torppa palasi Suo-meen, kaupunkiviljely oli tullut muotiin tääl-läkin. Symbioosin syyskokouksessa nimettiin

p

”viljelyksillä voisivat kohdata opiskelijat ja henkilökunta.

kaisa torppa halusi palstalle myös kukkia.

tapani Hopkins (vas.), petteri kekkonen ja kaisa torppa iloitsivat saamastaan sadosta.

kukka kyrö kasteluhommissa.

joni ollonen, tapani Hopkins, riikka pesonen ja petteri kekkonen palstalla.

16 Y L I O P I S T O L A I N E N 5 | 1 2

kuMpuLassa viLJeLLÄÄn katoLLa chiLeJÄExactumin katolle Kumpulaan valmistui viime joulukuussa pieni kokeilukasvi-huone, jota lämmitetään tietokone-palvelinten hukkalämmöllä. Tietojen-käsittelytieteilijät viljelevät siellä hyötykasveja.

— Etenkin chilit ja tomaatit ovat viihtyneet loistavasti. Sato on ollut erinomainen ja maultaan ne voittavat kaupan tuotteet 6–0, kehuu professori Jussi Kangasharju.

Chilejä on toimitettu muun muassa Chemicumin Unicafehen, joka uuttaa niistä chiliöljyä.

MistÄ kiikastaa?Onnistuuko viljely Viikin kampuk-sella, tilapäällikkö Pirkko Varila?

”Asiasta on keskusteltu pidemmän aikaa, ja nyt ollaan selvittämässä, miten viljelysten hoito järjestyisi. Tällaiseen ei voi ryhtyä impulssien pohjalta, vaan on tehtävä sopimukset, joista käy ilmi huol-to- ja hoitovastuu. Aalto-yliopistossa on käynnistynyt viljelykokeilu ja pyydäm-me sieltä sopimusmallin, jota voimme todennäköisesti soveltaa.”Minne palsta sopii?

”Tarkoitus olisi, että ensi kesänä lähdetään kasvilaatikoilla liikkeelle. Opiskelijat näkevät, miten viljely sujuu ja löytyykö pitkäjänteisyyttä. Laatikoita voi myös siirtää, jos paikka osoittautuu huonoksi. Viheralueiden alla on infraa, joka on otettava sijoittelussa huomioon.”Voisiko Viikissä olla ketoja tai niit-tyä?

”Viikin kampuksen keskellä on tut-kimukseen tarkoitettu koekenttä, joka on rakennettu tiedekuntien tarpeisiin. Vaatimuksena oli, että sen ympäristö olisi niin kliininen kuin mahdollista. Sin-ne ei saa kulkeutua siemeniä ympäriltä. Tämän estäminen voi olla vaikeaa, jos aluetta kovasti rehevöitetään. Niityn hoitaminen on myös kalliimpaa ja vaati-vampaa kuin nurmialueiden.”

puutarhavastaavia ja päätettiin perustaa pals-ta.

Viljelyssä on ollut mukana kymmeniä opiskelijoita vaihtuvalla porukalla, ja talkoo-periaate on toiminut hyvin.

— Olen tosi iloinen siitä, miten hyvin ihmiset ovat olleet tässä mukana. Keväällä epäilytti itseänikin, miten käy, mutta hyvin on mennyt, Torppa kertoo.

ensI vuonna KaMpuKsella | Torppa toivoo, että ensi vuonna viljelyt voisivat jatkua, mutta tällä kertaa kam-pusalueella. Jos palsta olisi lähempänä, sen hoito olisi helpompaa ja houkuttai-si useampia. Lisäksi viljelyksillä voisi-vat kohdata eri tiedekuntien opiskeli-jat ja henkilökunta. Palstojen lisäksi Torppa haaveilee hedelmäpuista, ke-doista, ehkä niityistäkin.

Sitä varten hän on poikaystävän-sä Mats Ittosen kanssa kerännyt tänä syksynä ideoita ja nimiä ad-ressiin kampuksen kehittämiseksi. Lokakuun alussa he järjestivät Vii-kin Infokeskuksessa seminaarin kaupunkiluonnon monimuotoi-suudesta.

— Viikki on Suomen ympä-ristöosaamisen keskus, ja nyt se on nurmikkoautiomaana. Tämä on todella noloa, Torppa tokai-see.

Kun Viikkiä on rakennet-tu, joutomaat ovat vähenty-neet. Se näkyy jo opetukses-sakin:

— Lajintuntemuskurs-silla opettajat totesivat, että myrkkypistiäisiä ei enää löydy Viikistä. Ne piti ha-kea Herttoniemestä.

”viikki on nurmikko-autiomaata. tämä on noloa.

17Y L I O P I S T O L A I N E N 5 | 1 2

varHaiSleHti varpu varreton varSi varSiJatKoinen varSileHti var-SimuKula vartalo vartalon tyvilaaJenema varuSleHti patronyymi

vaStaHerttamainen ilmaraKo ilmaraKoJuova bilJardipallomalli ilma-raollinen ilmaruuSuKe raKennuSpaliKKametafora ilmavarSi ilmaver-So partiKKeliKetJu ilmaverSoinen liuSKa ilmentäJälaJi ilmitalveHtiJa imbibitio imuJuuri imunyStyrä indigo puoluStuS infralitoraali inHi-bitio Kryptografia inKombatibiliteetti HapSiHaiven HapSiHaiveninen

HapSiKarva HapSiKarvainen HapSiKat finiittimuoto HapSiKKaKaSvit HapSiliuSKainen vaStaKartiomainen KaimaSuHde vaStaKKain deiKtinen funKtio vaStaKKainen vaStaKKaintaittunut HaKumuoto vaStaKolmio-mainen vaStapuiKea Hyponyymi vaStaSaHainen vaStinelimet luoKKaS-Keema vatSaleHti Komputaatio vatSanpuoleinen temaattinen SuHde

vedenpäällinen venemäinen venHo verHiö verHiön verHiötön verHo-leHti verHoleHtimäinen verKKomainen verKKoSuoninen verSo ver-SoJuuri verSoJuurimuKula diStribuutio veSa fooni veSaleHti glot-

tologia veSiraKo Katetri viereKKäiSet vierilaitainen viHne lingvaali viiSioSainen viiSittäin villaKarvainen yHdiSKeHäinen yHdiSleHtinen yHdiSteräinen yHdiSverHiöinen yHteenKaartuneet yHtäläiSitiöinen

yHtäläiSKeHäinen yHtäläiSSeKovartiSuuS fotoreSeptori HanKaSilmu HanKaSipuli onomaSiologia Haploidi HappamuuS HappomarJaKaSvit

HapSiHaiven pleonaSmi HapSiHaiveninen HapSiKarva HapSiKarvai-nen HapSiKat HapSiKKaKaSvit HapSiliuSKainen liuSKa ilmentäJälaJi ilmitalveHtiJa imbibitio imuJuuri imunyStyrä indigo puoluStuS inf-

ralitoraali inHibitio Kryptografia inKombatibiliteetti HapSiHaiven HapSiHaiveninen HapSiKarva HapSiKarvainen HapSiKat finiittimuoto

HapSiKKaKaSvit HapSiliuSKainen vaStaKartiomainen KaimaSuHde vaS-taKKain deiKtinen funKtio vaStaKKainen vaStaKKaintaittunut HaKu-

muoto vaStaKolmiomainen vaStapuiKea Hyponyymi vaStaSaHainen vaStinelimet luoKKaSKeema vatSaleHti Komputaatio vatSanpuoleinen temaattinen SuHde vedenpäällinen venemäinen venHo verHiö verHiön

verHiötön verHoleHti verHoleHtimäinen verKKomainen verKKoSuo-ninen verSo verSoJuuri verSoJuurimuKula diStribuutio veSa fooni

ikko Piirainen avaa tie-tokoneellaan Tieteen kan-sallisen termipankin kasvi-morfologian osaston. Hän kelailee noin tuhatta tarjol-la olevaa termiä ja valitsee

summamutikassa ”aitolehden”.Esiin tulee termin määritelmä: ”kasvuleh-

tien ikäsarjan keskivaiheilla oleva lehti”. Sen alla on selite: ”aitolehdet ovat tavallisesti suu-rempia ja kehittyneempiä kuin varhaislehdet ja myöhäislehdet”.

— Sehän pitää paikkansa, toteaa Kasvimu-seossa intendenttinä työskentelevä Piirainen.

talleta termiSitieteen keskeiset käsitteet kootaan talkoilla kansalliseen termipankkiin.

M — Tämä on ihan ok, hän lisää ja laittaa rak-sin ruutuun ”tarkastettu”.

Juuri tällaista talkootyötä termipankin väki toivoisi kaikilta tutkijoilta. Piiraiselta meni ter-min tarkistamiseen aikaa alle minuutti. Aina hän ei kuitenkaan pääse yhtä helpolla. Usein pankin tietoja täytyy muokata, täydentää ja täs-mentää.

— Täällä on paljon perustermejä, mutta sit-ten on myös sellaisia, että pitää todella funtsia, miten sanansa asettaa.

tasa-arvoInen WIKI | Tieteen kansalli-nen termipankki on Helsingin yliopiston ja

Suomen Akatemian rahoittama hanke, jonka tavoitteena on kerätä tieteen keskeiset termit määritelmineen ja selitteineen wiki-pohjaiseen tietokantaan. Sieltä kuka tahansa löytää ne ha-kukoneiden avulla.

Taustalla on vanha ongelma: miten säilyt-tää suomi tieteen kielenä? Kun yhä enemmän julkaistaan ja opetetaan englanniksi, tutkijat eivät aina itsekään tiedä, mitä heidän alansa käsitteet ovat suomeksi. Tieteestä on vaikea puhua mediassa ja oppikirjoissa, ellei sanastoa ole olemassa.

— Termipankin on tarkoitus edistää rinnak-kaiskielisyyttä. Toivomme, että tutkijat päivit-

18 Y L I O P I S T O L A I N E N 5 | 1 2

talleta termiSireetta vaIrIMaa | KuvA MaIsa pIuKKa

tävät sinne tietämänsä kieliversiot ja keksivät ehdotuksia suomenkielisiksi nimiksi niille ter-meille, joilla sellaista ei vielä ole, kertoo hank-keen johtaja, yliopistonlehtori Tiina Onikki-Rantajääskö.

Onikki-Rantajääskö ei ole kuullut, että wiki-ympäristöä olisi aikaisemmin käytetty termityöhön, mutta hänen mukaansa se sopii siihen hyvin. Siellä koko maan tutkijat voivat käydä tasa-arvoista keskustelua ja muokata toistensa ehdotuksia. Kukaan ei ole ylin aukto-riteetti, joka sanoisi, että nämä ne termit ovat.

— Termipankki purkaa nähtäville myös tie-teen sisäistä kissanhännänvetoa. On mielen-kiintoista nähdä, mitkä ovat kiistanalaisimpia käsitteitä ja millaisin argumentein niitä puo-lustetaan, Onikki-Rantajääskö sanoo.

pIsaroIsta MerI | Termipankin alusta avautui vuoden alussa ja ensimmäiset tieteen-alat pääsivät lisäämään sinne termejään. Pilot-titieteenaloiksi valittiin kasvitiede, oikeustiede ja kielitiede. Jokainen niistä kokeilee eri tyyliä termityössä.

Oikeustieteilijät keräävät ja muokkaavat terminsä valmiiksi ja ajavat ne kerralla pank-kiin. Kasvitieteilijöiden ja kielitieteilijöiden työn pohjaksi termipankkiin on viety alojen perusteoksista kerättyjä termejä, joiden mää-ritelmiä ja selitteitä tutkijat tarkastavat ja täy-dentävät.

Kielitieteilijöiden keksintöä on termihaas-te. Sen avulla voi lähettää viestin, jossa kertoo muokanneensa viittä termiä ja pyytää kollegoi-ta käymään tarkastamassa ja kommentoimassa niitä.

— Jokainen tieteentekijä on tekemisissä termien kanssa. Myös opiskelijat ja väitöskir-jantekijät joutuvat pohtimaan niitä. Jos kaikki käyvät päivittämässä muutamaa itselleen ajan-

kohtaista termiä, niin pisaroista syntyy meri, sanoo Onikki-Rantajääskö.

Nyt alustaa on käytetty sen verran, että sii-hen uskalletaan liittää uusia aloja. Esimerkiksi epidemiologeilla, mikrobiologeilla ja kielitek-nologian tutkijoilla on pankissa jo omat asian-tuntijaryhmänsä.

— Toivomme lumipalloefektiä, että innos-tus leviäisi pilottiprojekteista muillekin aloille.

toIMIIKo talKoohenKI? | Termipank-ki-hankkeessa työskentelee vain muutamia palkallisia työntekijöitä, ja suurin osa heidän ajastaan menee pilottitieteenalojen parissa. He voivat kuitenkin ajaa valmiita termistöjä sisään pankkiin, jos jollain tieteenalalla sellaisia sat-tuu olemaan.

Hankkeen onnistuminen on kiinni siitä, saadaanko tutkijat mukaan talkoisiin. Onikki-Rantajääsköstä on kiinnostavaa nähdä, miten perinteinen tieteellisten seurojen talkoohenki toimii nykymaailmassa, jossa edellytetään tu-lospisteitä kaikesta.

Mikko Piiraiselle syy osallistumiseen on selvä: tutkijan työhön kuuluu tieteen popu-larisoiminen. Hän on jo ennen termipankkia kirjoittanut satoja määritelmiä Suomen Luon-totieto -kirjasarjaan.

Kasvimuseoon tulee jonkin verran kyselyi-tä kansalaisilta termien merkityksistä tai kään-nöksistä. Palvelutyö voi vähentyä, jos ihmiset löytävät vastauksen verkosta. Jo keväällä ter-mipankissa oli tuhatkunta käyntiä vuorokau-dessa, vaikka sisältö oli vielä vähäistä.

Termipankin teknisestä toteutuksesta ja ul-koasusta vastaavat Wikimedia Suomen nuoret aktivistit. He ovat onnistuneet erinomaisesti hakukoneoptimoinnissa: Google tarjoaa termi-pankkia yleensä ensimmäisten hakutulosten joukossa.

Ei kuitenkaan ihan aina. Mikko Piiraisen jutun alussa tarkastama ”aitolehti” löytyy vasta Googlen sivulta 10. Edelle on kiilannut loputon määrä otsikoita kohujulkkis Martina Aitoleh-destä.

lue lisää: www.tieteentermipankki.Fi

”tieteestä on vaikea puhua, ellei sanas-toa ole olemassa.

seMinaari terMityöstÄTieteen kansallinen termipankki ja Tieteellisten seurain valtuuskunta järjestävät seminaarin Tieteiden ta-lolla (Kirkkokatu 6, sali 104) perjan-taina 9.11.2012 kello 9-13. Puheen-johtajana toimii Tieteellisten seurain valtuuskunnan toiminnanjohtaja, professori Aura Korppi-Tommola.

oHJelma:9.15-9.30 Tieteellisten seurain valtuuskunnan puheenjohtaja, kansleri Ilkka Niiniluoto: Tervetuloa!

9.30-10.00 prof. emer. Lea Laitinen (Helsingin yliopisto): Suomenkielisten termien merkitys, rinnakkaiskielisyys.

10.00-10.30 dos.Tiina Onikki-Rantajääskö ja koordinaattori Antti Kanner (Helsingin yliopisto): Tieteen termipankin esittely.

10.30-10.45 graafinen suunnittelija, Wikimedian pj. Tommi Kovala: Wiki-maailma.

10.45-11.05 Kahvi

11.05-13.00 Suomeksi ja muilla kielillä? Paneeli ja yleisökeskustelu, puheenjohtaja prof. emer. Auli Hakulinen (Helsingin yli-opisto). Puheenvuorot: prof. Pertti Haaparanta (Aalto-yliopisto, taloustiede), prof. Risto Heiskala (Tampereen yliopisto, sosiologia), prof. Anu Koivunen (Tukholman yliopisto, elokuvantutkimus), tietoasiantuntija Lasse Koskela (Helsingin yliopiston kirjasto), dos. Juha Torvinen (Turun yliopis-to, Musiikkitieteellinen seura) Kommenttipuheenvuorot: prof. Liisa Häikiö (Tampereen yliopisto, sosiaalipolitiikka, Tiedä suomeksi - hanke), pääsihteeri, dos. Tuomas Lehtonen (Suomalai-sen Kirjallisuuden Seura), tutkimus-prof. Jussi Simpura (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)

liSätietoJa Ja ilmoittautumiSet: antti.kanner@helsinki.fi

19Y L I O P I S T O L A I N E N 5 | 1 2

Bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan biologiset asemat

toivottavat tervetulleeksi

• Järjestämäänseminaaria

• Pitämäänkurssia• Kirjoittamaan• Viimeistelemään

gradua

Gradutvalmiiksi-stipendi:https://flamma.helsinki.fi/fi/HY1002339

Kauniinluonnon-ympäristönlisäksipääsetnauttimaanma-joitus-jaruokailupalve-luistammesaunoineen

Lisätietojaasemista:helsinki.fi/kilpishelsinki.fi/lammihelsinki.fi/tvarminne

Tvärminne LammiKilpisjärvi

YHTEISKUNTARAUHA MEILLÄ JA MUUALLA

AHTISAARI-PÄIVÄN YLEISÖTILAISUUS HELSINGIN YLIOPISTOLLA 8.11.2012 KLO 16-18

Ahtisaari-päivän tavoite on nostaa esiin kansainväliseen konfliktien

ennaltaehkäisyyn, sovitteluun ja rauhanvälitystyöhön liittyviä

kysymyksiä. Samat teemat liittyvät myös koululaisten arjen haasteiden

ratkaisemiseen ja yhteisymmäryksen löytämiseen jokapäiväisissä

tilanteissa. Viime kädessä kysymys on yhteiskuntarauhasta, meillä ja

muualla.

Yhteiskuntarauhasta keskustellaan Helsingin yliopiston juhlasalissa

8.11.2012 järjestettävässä Ahtisaari-päivän yleisötilaisuudessa

Ajatuksiaan ja kokemuksiaan yleisölle jakavat presidentti ja CMI:n

hallituksen puheenjohtaja Martti Ahtisaari, kansainvälisen oikeuden

asiantuntija Jarna Petman Helsingin yliopistosta sekä toimittaja,

kirjailija ja dokumenttiohjaaja Elina Hirvonen. Tilaisuuden juontaa

Maija Lehmusvirta.

Varaa paikkasi ilmoittautumislomakkeella ja osallistu keskusteluun! Voit seurata tilaisuutta myös verkossa osoitteessa www.helsinki.fi/ahtisaaripaiva

Lisätietoja: Yhteyspäällikkö Ira Leväaho, Helsingin yliopisto, ira.levaaho@helsinki.fi, 050 505 8152

Oletko Helsingin yliopiston alumni? Rekisteröidy alumnikampukselle www.helsinki.fi/alumni!

tee eHdotus tYösuojelu- palkinnon saajasta!

Työsuojelutoimikunta jakaa 5 000 euron suuruisen työsuojelupal-kinnon.Palkitsemisen perusteetPalkinto myönnetään yhteisölle, joka on pitkäjänteisesti ja pää-määrätietoisesti kehittänyt koko työyhteisön vuorovaikutteisuutta, yhteisöllisyyttä ja työilmapiiriä parantavia hyviä käytäntöjä.

Huomioitavia asioita ovat myös työturvallisuuden ja -ympä-ristön kehittäminen sekä viihty-vyyden lisääminen työyhteisössä. Palkintoa myönnettäessä otetaan myös huomioon systemaattinen työ tämän toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi ja henkilöstön hyvinvoinnin turvaamiseksi.

Huomioon otetaan toiminta ensi sijassa kuluvan ja edellisen vuoden aikana. Palkinnon saaja Palkinto myönnetään Helsingin

yliopiston laitokselle, osastolle, laboratoriolle, asemalle, projekti-ryhmälle tai yhteisölle. Yksittäi-nen henkilö ei voi olla palkinnon saajana. Ehdokkaiden nimeäminen Ehdotuksia palkinnon saajasta voivat tehdä kaikki Helsingin yliopiston palveluksessa olevat. Myös palkintoa haluava yhteisö voi ilmoittautua. Ehdotukset on perusteltava.

Työsuojelutoimikunta voi harkintansa mukaan valita saajan myös tehtyjen ehdotusten ulko-puolelta.

Ehdotukset pyydetään 26.11.2012 mennessä työsuoje-lupäällikkö Pirjo Kekäläiselle sähköpostitse (pdf-tiedostona), pirjo.kekalainen@helsinki.fi Palkinnon myöntäminen ja käyttö Palkinto myönnetään asiaankuu-luvin juhlallisuuksin tammikuussa 2013. Palkintosumma tulee käyt-tää yksikön työoloja kehittävään,

sen henkilöstön hyvinvointia edistävään tai johonkin muuhun työsuojelun kannalta myönteiseen tarkoitukseen.Lisätiedot Lisätietoja palkinnon myöntä-misestä antaa yliopiston työsuo-jelupäällikkö Pirjo Kekäläinen, 050 318 2228.

Helsingin yliopiston

työsuojelutoimikunta

meilaHden tYösuojelu- toimikunnan HYvinvointipäivä

Tiistai 13.11.2012 klo 13-18Biomedicum, luentosali 2

Ohjelma13.00–13.15 Ritva Halila: Tervetulosanat13.15–13.45 Kari Reijula: Kohti savutonta yliopistoa13.45–14.15 Christer Hublin:

Uni ja hyvinvointi14.15–14.45 Taina Avo: Liikunta stressinhallinnan apuna14.45–15.00 Yliopistoliikunnan taukojumppa15.00–15.30 Ilari Paakkari: Mikä on D-vitamiinin oikea annos?15.30–16.00 Riitta Korpela: Syö hyvin, jaksat paremmin

Ohjelman jälkeen aulassa on tarjoilua ja kiinnostavia esittely-jä, mukana mm. Savuton Suomi (keuhkojen häkämittaus ja keuh-kojen tilavuusmittaus), Unisport (rasvaprosentin ja puristusvoiman mittausta), työhyvinvointiyksikkö, (kehon koostumuksen mittausta, sykemittausta, ravinto-ohjelmis-ton esittely), Hyhy, Alumnit sekä sponsoreita.Tarjoilun arvioimiseksi pyydäm-me ilmoittautumaan viimeistään 5.11. sivulla: https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/37280/lo-make.html

20 Y L I O P I S T O L A I N E N 5 | 1 2

KurssiKirjat, sanaKirjat, oppaat ja opisKelu-

tarviKKeet

Suomalainen.comissa

on nyt avattu

Opiskelun maailma.

Suomalaisen Kirjakaupan kanta-asiakaskortti käy myös meillä. Liity myymälässä tai netissä.

Meiltä KaiKKi opisKeluun!

yliopistokirjakauppa.fiPorthania Yliopistonkatu 3, Helsinki

OI AIKOJA, OI TAPOJA Maailma Kari Suomalaisen silminNäyttely Päivälehden museossa 10.11.2012 – 3.3.2013

WWW.PAIVALEHDENMUSEO.FI

Vapaa pääsy

taiteilija topi äikkään opinnäytetyönään toteut-tama betoniveistos "joku" tuli kesällä näytteille porthanian eteen. teos on saavuttanut suuren suosion. tässä kati-susanna porkan ottamassa valokuvassa veistoksen vieressä poseeraa porthanian pitkäaikainen vahtimestari kari koistinen, joka jäi eläkkeelle tänä syksynä.

kuin kaksi MarJaa?tIlaa Isälle

ylIopIsto-lehtI

WWW.helsInKI.fI/ ylIopIstolehtI

21Y L I O P I S T O L A I N E N 5 | 1 2

WWW.HELSINKI.FI/LAHJOITAKURSSIKIRJA

Helsingin yliopiston ylioppilaskunta teki pääkirjaston avajaisten kunniaksi tuhannen euron lahjoituksen ja haastoi yliopiston alumnit ja professorit mukaan kampanjaan.

Yliopiston alumnit ja ystävät ovat ottaneet haasteen vastaan. Nyt on oikea aika parantaa kurssikirjojen saatavuutta. Tee lahjoitus tai kerro palvelusta yliopiston ystäville!

LAHJOITA KURSSIKIRJA

TOP 5 LAHJOITETUT YKSITTÄISET KURSSIKIRJAT1. HAKULINEN, AULI (TOIM.): ISO SUOMEN KIELIOPPI2. HÄSÄ, JOKKE JA JOHANNA RÄMÖ: JOHDATUS ABSTRAKTIIN

ALGEBRAAN3. RAJANTIE, JUKKA; MERTSOLA JUSSI JA HEIKINHEIMO MARKKU (TOIM.):

LASTENTAUDIT4. CHRISTOPHER POLLITT JA GEERT BOUCKAERT: PUBLIC MANAGEMENT

REFORM, A COMPARATIVE ANALYSIS: NEW PUBLIC MANAGEMENT, GOVERNANCE, AND THE NEO-WEBERIAN STATE

5. HEYWOOD, IAN, SARAH CORNELIUS JA STEVE CARVER: AN INTRODUCTION TO GEOGRAPHICAL INFORMATION SYSTEMS

TOP 3 TUETUT TIETEENALAT1. TALOUSTIETEET / MAATALOUS-METSÄTIETEELLINEN TDK2. HUMANISTISET TIETEET3. TEOLOGIA

VIIMEISIMMÄT LAHJOITUKSET (15.10.)SUOMEN KIRJASTOSEURA RYLEENA SAXÉN | LASTENTAUDITANONYYMI LAHJOITUS | VALTIOTIETEELLISEN TDK:N KURSSIKIRJATHELSINGIN ENERGIAMAIRE MÄKINEN | ENGLANTILAINEN FILOLOGIAANONYYMI LAHJOITUS | TEOLOGISEN TIEDEKUNNAN KURSSIKIRJATJARI PELTONEN | ISO SUOMEN KIELIOPPI, 10 NIDETTÄ

Rah

anke

räys

lupa

: PO

HA

Dno

/202

0/20

12/2

317

Huippulan kielioppi

postiosoite Pl 33, 00014 helsingin yliopisto

käyntiosoite Fabianinkatu 18 sähköposti yliopistolainen@helsinki.fi

verkossa www.helsinki.fi/yliopistolainen päätoimittaja reetta vairimaa 191 22280

taitto maisa Puranen 191 23019 jakelu

Yliopistopaino/sanna hirvonen 7010 2334, lahettamo@yliopistopaino.fi

osoitteenmuutokset yliopistolainen@helsinki.fi

ilmoituksetvarparus oy / esko vartiainen(09) 6823 711 ja 0400 508 450esko.vartiainen@varparus.fi

toimitusneuvosto tuomas aivelo, ulla-maija Forsberg,

jenni heikkinen, anne hopia, elisa hyytiäinen, tapani kaakkuriniemi,

sami P. kurki, anne mäntynen, Pauliina raento, Päivi sinisalo, maria

soukkio, kira ukkonen julkaisija helsingin yliopisto

painos 11 000 kpl kirjapaino Yliopistopaino 2012

issn 1236-195X

Yliopistolainen täyttää joutsen-merkin vaatimukset (http://www.ymparistomerkki.fi/kriteerit).

kannen kuva veikko somerpuro

Yliopistolaisen aikataulunumero aineisto ilmestyy

5/12 1.10. 22.10.6/12 12.11. 3.12.

kaiken huippu HuIppuLAn yLIOpIsTOn väKI sEIKKAILEE

LAu

RI v

Ou

TILA

InEn

mistä sinä haluaisit lukea Yliopistolaisesta? ehdota aihetta, anna palautetta osoitteeseen yliopistolainen@helsinki.fi.

1. Mikä on HY:n opetuksen ja opintojen eettisten periaattei-den motto?a. Opiskelu ja opettaminen — yliopiston sydänb. Laadukas opetus, laadukas tutkimusc. Millaiset opettajat, sellainen yliopisto2. HY:n viime vuoden tilin-päätöksestä löytyy luku 616.

Kuvaako sea. liikevaihtoa (milj. eur.)b. henkilöstömäärän vähennystäc. kv. tutkijoiden määrää?3. Markku Leskelä palkittiin työstään atomikerroskasvatuk-sen parissa. Minkä alan profes-sori Leskelä on?a. fysiikanb. biotieteidenc. kemian4. Sibeliuksen (lukuvuoden ava-jaisten aloitussävellys) Andante Festivo voidaan esittää ilman patarumpuja, mutta ei ilman

a. puupuhaltimiab. jousiac. vaskipuhaltimia.5. Miten paljon apurahatutkija maksaa työtilasta teologisessa tiedekunnassa?a. 80 euroa viikossab. 80 euroa kuussac. 80 euroa lukukaudessa6. Mistä farmakognosia etsii lääkkeitä?a. ihmiselimistöstäb. luonnostac. ihmismielestä1a | 2a | 3c | 4b | 5b | 6b

visa

Professori Erkki Rektion elämän-työ, Huippulan Iloinen Kieliopas on valmis! Kirjaa saa pyytämättä professorilta itseltään. Rektio pyytää hankkiutumaan eroon aiemmasta, tätä suurtyötä valmis-telleesta populaarijulkaisustaan Kyllä sun tempus tiedetään! Assosi-oivan kieliopin alkeet.--E.REKTIO: Huippulan Iloinen Kieliopas

LauseoppiaHumanistilauseen pääjäsenet ovat subjekti, prekariaatti ja objekti. Esim: Pekka valmistui kortistoon ja tarttui pulloon.

Huom! Prekariaattia ei pidä sekoittaa kariaattiin, joka määri-telmällisesti on ”epätyypillisesti työsuhteessa oleva tutkija”.

SubstantiivitautiOikeaoppinen yliopistolainen karttaa verbejä eli varsinaista tekemistä. NÄIN: Tuleva rekry-tointi toteutetaan vähentymispai-notteisesti suorittamalla ilmenevät tapahtumat alkamattomina. EI NÄIN: Rekrytointeja ei sallita.

LaksatiiviLaksatiivi on yliopistokielen kuten muidenkin organisaatio-kielten tyypillinen purkausta ilmaiseva lauseenjäsen. Sitä edustaa huudahduspartikkeli: tuhahdus, puuskahdus tai puhina. Laksatiivia tavataan varsinkin kokouksen jälkeen työntekijöiden pienessä piirissä.

AgenttirakenneAgenttirakenne ilmaistaan useim-miten muodossa Kenen päästämä, ilmoille lähettämänsä (leija tms).

OikeinkirjoitusoppiaHeittomerkki Kun huippulalainen heittää vitsin, hän lisää sutkaukseensa nonver-baaliset heittomerkit. So. hupaisan sanan kohdalla ilmaan huidotut lainausmerkit. Tarkkana kohdentamisen kanssa! NÄIN: Jussi on ”mahtava” tyyppi. EI NÄIN: ”Jussi” on mahtava tyyppi.

Yhteen vai erilleen?Seuraavat kehityskeskusteluun liittyvät ilmaukset kirjoitetaan tilitysmeileissä aina yhteen: epäpätevä, ristiinnaulinta, irtisanoa, laiminlyödä, paskapää. Nämä taas erikseen: herneen kokoiset, korvia vihlova, ”arvonsa” tunteva.

23Y L I O P I S T O L A I N E N 5 | 1 2

It all started as a joke. Establishing their own university, that is. But it is exactly what Lauri Järvilehto and his friends did.

The origins of the Helsinki Academy of Philosophy can be

traced back to a train ride four years ago. Seated in the dining car returning from a scientific confer-ence, a group of professors com-plained that they could not spare enough time for research due to all their administrative tasks. And the grant-funded researchers grum-

bled about money-hunting taking time away from research.

Järvilehto, who at the time was working on his doctoral disserta-tion in philosophy, began ponder-ing what was really needed, and came up with the idea of a uni-versity of their own. Before long, discussions with his philosopher friends resulted in a business idea: earn revenue for research by of-fering research-based training to companies.

no to sellInG researCh | The Helsinki Academy of Philoso-phy has been operating for three years and is going strong. Its clien-tele consists of major businesses and listed companies ranging from

Valio to Microsoft. The company provides a salary to the core team and is seeing rapid growth. It em-ploys six researcher-trainers as well as one sales and marketing professional.

“Our training is based on fresh research, and that gives us an edge. We haven’t come across a com-pany like ours in which the train-ers themselves conduct academic research,” explains Järvilehto, also a postdoctoral researcher at Aalto University. The other trainers are working on doctoral dissertations for the University of Helsinki. Business activities also involve Master’s thesis candidates.

The Academy members choose their research topics based on

their own interests. At the out-set, they considered the possibil-ity of selling their research. “That would have gone against the idea of academic freedom, however,” says Järvilehto. “We decided to re-search what we wanted but pack-age the results in a way that would also benefit others.”

“We philosophers enjoy seeing whether theories make any sense in real life. Based on the feedback we get from our courses, we can describe cases that support theo-retical research at scientific con-ferences,” Järvilehto explains.

reetta vairimaa

REAd THE wHOLE ARTIcLE

In FLAMMA.

a university of their ownPhilosophers earn a living by teaching and researching – running their own business.

Forskningsinstitutet för fysik samarbetar med Europeiska organisationen för kärnforskning, CERN, och dess jättelika partikelaccelerator LHC.

— Jag ansvarar för datorresurserna i Fin-land för LHC-experimenten CMS och ALICE, berättar Lindén.

Experimenten söker bland annat efter den länge efterlysta Higgspartikeln. I somras avslö-jade CERN att man antagligen funnit partikeln. Det hela hölls hemligt till sista stund, eftersom resultaten är belagda med sträng sekretess.

— Vi samlade forskare, studenter och jour-nalister i Gumtäkt för att se på presskonferen-sen från CERN. Det var roligt att äntligen få berätta om den stora upptäckten.

Lindén har varit med om det långa och svå-ra planeringsskedet av partikelacceleratorn.

— Än var det finansieringsproblem, än tekniska problem som försenade starten. Nu känns det som om varje dag som acceleratorn fungerar är ett litet mirakel, ler Lindén.

Lindén arbetar regelbundet vid CERN i Genève. CERN är som en liten stad med egen bank, resebyrå, post och brandkår. Gatorna har namn efter kända fysiker.

— Men det tar en stund att lära sig hitta, ef-tersom husen är numrerade i den ordning de byggts — nummer 81 kan stå bredvid nummer 20!

Också umgänget med kollegerna vid CERN präglas av sekretess. Många experiment pågår samtidigt kring samma tema. För att man ska kunna verifiera observationerna får forskare från olika experiment inte berätta åt varandra om sina resultat.

— Jag vet ett gift par där frun jobbar med CMS och mannen med systerexperimentet ATLAS. De får undvika att prata jobb, skrattar Lindén.

katja bargum

på jakt efter higgsLär känna | tomas lindén, partikelfysiker vid Forskningsinstitutet för fysik i Gumtäkt.

”

we enjoy seeing whether theories make any sense.”

AR

I AA

LTO

umgänget med kollegerna präglas av sekretess.

24 Y L I O P I S T O L A I N E N 5 | 1 2