Sosiaalisen median toimintaympäristöt ja -kulttuurit
-
Upload
harto-poenkae -
Category
Documents
-
view
3.752 -
download
7
description
Transcript of Sosiaalisen median toimintaympäristöt ja -kulttuurit
Sosiaalisen median toimintaympäristöt
ja -kulttuurit
Harto Pönkä, 3.4.2013
Creative Commons Nimeä-Tarttuva 3.0 Suomi
Mitä uutta sosiaalinen media tarjoaa?
1.Verkkopalveluita, välineitä2.Ihmisiä, yhteisöjä, verkostoja3.Käyttäjien tekemiä sisältöjä, kanavan omille tuotoksille4.Toimintatapoja, uuden toimintakulttuurin
Mitä uutta sosiaalinen media tarjoaa?
1.Verkkopalveluita, välineitä2.Ihmisiä, yhteisöjä, verkostoja3.Käyttäjien tekemiä sisältöjä, kanavan omille tuotoksille4.Toimintatapoja, uuden toimintakulttuurin
Kurssin yhteinen blogi tai wiki
Vastuu opettajalla
1. Kaikki lähtee yhdestä palikasta
Kurssiblogi + opiskelijoiden blogit + jotain uutta
2. Annetaan palikoita myös oppijoille
4. Otetaan yhteisöresurssit käyttöön
Tähtimallin mukainen sosiaalisen median oppimisympäristö
3. Laitetaan monta palikkaa yhteen!
Sosiaalisen median yhteisöt osaksi oppimisympäristöä ja oppimisen resurssiksi
Vastuu opiskelijoilla
Katso kuva: http://xkcd.com/802/
Tänään etenemme vaiheessa 3
TOP 101. Twitter2. YouTube3. Google Docs/Drive4. Google haku5. WordPress6. Dropbox7. Skype8. PowerPoint9. Facebook10. Wikipedia
Opetuksessa käytetyt ohjelmat v. 2012
Nousussa17. Google+/Hangouts19. Word20. Yammer24. Scoopit25. TED Talks/TED Ed36. Pinterest41. Hootsuite44. LiveBinders45. Sharepoint47. iTunes ja iTunesU
56. Khan Academy57. Google kääntäjä61. Flipboard66. Instapaper71. OneNote73. Zite89. Learnist90. MentorMob92. Doodle99. Popplet
Lähde: Top 100 Tools for Learning 2012, http://c4lpt.co.uk/top-100-tools-2012/ (582 asiantuntijan äänestystulos)
• Sosiaalisen median käyttö henkilökohtaisena oppimisympäristönä
• Blogi = reflektointi, oppimispäiväkirja, osaamisen näyttäminen, mahdollisuus saada palautetta
• Verkostot = ajankohtaisten aiheiden seuraaminen, verkostoituminen, omien tuotosten levittäminen, kysyminen
• Verkkoyhteisöt = asiantuntijuuden kehittäminen osallistumalla yhteisön toimintaan
• Sosiaaliset kirjanmerkit ja muistiinpanot = muistin jatke, tiedonhaku, jakaminen
Sosiaalinen media yksilön tukena
Lähde: John Atkinson, Wrong Hands, 2013, CC-BY-NC-ND, http://wronghands1.wordpress.com/2013/03/31/vintage-social-networking/
http://www.slideshare.net/hponka/miten-brndt-itsesi-sosiaalisessa-mediassa
• Erota eri yhteisöllisyyden muodot ja niitä tukevat sosiaalisen median palvelut:– Massapalvelut (vrt. yhteiskunnan käsite)– Sosiaaliset verkostot– Verkkoyhteisöt– Parvet– Ryhmät
• Mitä pienempi joukko ihmisiä, sen parempi luottamus jäsenten kesken voidaan saavuttaa
• Päätöksenteko on vaikeaa ilman tiukkaa yhteisöllisyyttä tai vahvaa johtajaa
Sosiaalinen media yhteisöllisyyden tukena
• Sosiaalisen median palveluja yhdistelemällä on helppo rakentaa erilaisia työskentely- ja oppimisympäristöjä
• Valitse käytettävät some-palvelut tarpeidesi ja sen mukaan, mihin ne parhaiten sopivat
• Jotta kokonaisuus ei pirstaloidu, kokoa oppimisympäristö loogiseksi kokonaisuudeksi esim. tähtimallin mukaisesti
• Toimintaa on voitava seurata yhdestä paikasta
Some-verkkoympäristön rakentaminen
Muutos ”perinteiseen” verratttuna
Perinteinen verkko-oppimisympäristö: kaikki toiminnot samassa järjestelmässä
Tähtimalli: toimintoja yhdistelläänuseista verkkopalveluista
• Oppimisympäristö rakennetaan useista verkkopalveluista
• Seurantasivulle liitetään käytettävien palveluiden linkit, RSS-syötteet ja widgetit
• Tavoitteena on, että seurantasivun kautta toimintaa on helppo seurata, kun se hajaantuu useisiin verkkopalveluihin
Lähde: Jere Majava, 2005, http://www.valt.helsinki.fi/piirtoheitin/blog5.htm
Tähtimalli oppimisympäristön rakenteena
Anna vaihtoehtoja seuraamiseen
• Tavallisimmat: blogi, Facebook, Twitter…• Sähköposti-ilmoitukset manuaalisesti ja/tai
automaattisesti käytetyistä some-palveluista• RSS-syöte, jonka osallistujat voivat tilata
lukuohjelmaan tai liittää esim. omaan blogiinsa• Jaettu kalenteri, jossa muistutukset tapahtumista• QR-koodit paperitulosteissa, esimerkki:• QR-koodin voi tehdä esim.
http://qrcode.kaywa.com/ ja avaukset voi laskea https://bitly.com/
• Yhteisöresursseilla tarkoitetaan olemassa olevia sosiaalisen median yhteisöjä, ryhmiä ja verkostoja
• Opiskelijat voivat tehdä verkossa osallistuvaa tutkimusta: havainnoida, esittää kysymyksiä, keskustella, tutkia vanhoja keskusteluja jne.
• Asiantuntijayhteisöjen kautta opetukseen voidaan tuoda sellaista sisältöä, jonka saavuttaminen olisi muuten vaikeaa
• Asiantuntijoita voidaan pyytää myös verkkovierailulle omiin verkkoympäristöihin
…ja vielä: yhteisöresurssit!
http://sometu.ning.com/forum/topics/mit-asioita-olisi-hyv-sis-llytt-lukion-opettajien-v-liseen https://www.facebook.com/groups/237930856866/permalink/10151335665116867/
• Valitkaa opetus-/koulutusaihe/hanke, jolle suunnittelette sosiaalisen median verkkoympäristön (5 min)
• Valitkaa vähintään 3 sosiaalisen median palvelua, joita käytätte osana verkkoympäristöä (15 min)
• Tehkää miellekartta tai kuva, jossa havainnollistatte: (20 min)– Miten eri some-palvelut liittyvät toisiinsa (tähtimalli)?– Miten ja mihin tarkoituksiin eri some-palveluita käytetään?– Miten eri palveluita käytetään yksilö- ja ryhmätasolla?– Muuta tärkeää
Parityöskentely
Toimintakulttuurin kehittäminen
Nopeutunut tiedonkulku Toiminnan dokumentointi
Sosiaalisen median toimintatapoja
Hiljainen tieto näkyväksi Osaamisen jakaminenja tunnistaminen
Avoin yhteistyö
Uuden tiedon luominen yhdessä
Sosiaaliset merkitykset
Toimintakulttuuri muutos
Auttaminen ja yhteinen etu
Tietolähteiden jakaminen
Kuva saatavana: http://www.flickr.com/photos/harto/5144222216/ Julkaisu: Sosiaalisen median opetuskäyttö, http://herkules.oulu.fi/isbn9789514298233/isbn9789514298233.pdf (2012)
Sosiaalisen median käytön vaiheet
Lähde: Frank Communications ja Prewise, http://www.slideshare.net/frankcom/some-suomalaisessa-tyoelamassa0811-8894330 (06/2011, n=1080)
• 70 % ei halua jakaa itsestään tietoa netissä
• 85 % kysyisi apua työpaikan sisäisessä palvelussa, mutta vain 6 % julkisesti netissä
• Päätöksen somen käytöstä tekee ylin johto (52 %)
Tutussa ympäristössä on helpointa aloittaa!
• Tarvitaan esimerkkejä ja pioneereja!• Yhdessä tekeminen, rohkeus kokeilla,
epäonnistumisista oppiminen• Sitoutuminen
– Sosiaalisen median käytön sitominen toimintaan– Johtajien päättäväisyys – TVT:n ja sosiaalisen median
käyttö on helppo perustella!• Rehtorit some-asenteiden muutosagentteina,
http://luotikoulutus.blogspot.com/2012/01/rehtorien-tulee-nayttaa-esimerkkia-tvtn.html
Keinoja muutoksen johtamiseen
Erilaisia toimintakulttuureja
http://www.facebook.com/friendtrepreneur
Ystäväyrittäjyys Avoin: kuka tahansa voi osallistua ja myös käyttää verkoston nimeä
Facebook-sivulla viikoittain vaihtuvat vapaaehtoiset isännät/emännät Verkosto on sellainen kuin miten jäsenet sitä hyödyntävät, esim.
kokemusten vaihtoa, kaveriapua ja yhteistyökumppanien hakua
Sometu Avoin: kuka tahansa voi vierailla sivustolla ja liittyä mukaan Avoimesti ja vapaaehtoisesti ylläpidetty, epäkaupallinen
Verkostomainen, ryhmissä myös kiinteämpää yhteisöllisyyttä, esim. moni hanke on hyödyntänyt Sometua toiminnassaan
http://sometu.ning.com/
Palvelu on lopetettu v. 2012 lopussa, lisää aiheesta: http://altillaonasiaa.blogspot.fi/2012/02/dojolaiset-uskonlahko-sosiaalisessa.html
Dojolaiset (lopetettu/siirtynyt) Suljettu: liittymiselle on kriteereitä, kaikkia ei hyväksytä
Tiukasti johdettu: väärin käyttäytyvät ja liian kriittiset poistetaan, uloslinkityksiä ei sallita, käyttäjiä kannustetaan ilmiantoihin
Selvästi kaupallinen, mutta ylläpitäjänä ei mainita yritystä (laillisuus?)
Nuotion sytyttäjä Eero Leppänen, Ystäväyrittäjyys
Sisäpiirin verkostokätilöt Anne Rongas, mm. Sometu
Vahva johtaja Antti Heikkilä, Dojolaiset
”Itse näen, että siinä pistettiin nuotio pystyyn ja kutsuttiin ihmisiä sen ympärille. Siellä joku aina kertoo omaa tarinaansa ja pitää tulta yllä ja ringissä kuiskutellaan, mitä kuiskutellaan, eihän sitä tiedä.”
”Itseorganisoituminen saattaa johtaa ydinryhmän muodostumiseen ja tavoitetta kohti kuljettavien kätilöiden tarpeeseen.”
”Aito johtaja on kiinnostunut yhteisöstään ja osaa ohjata sen toimintaa ja ihmisten välistä kanssakäymistä yhteisön sisällä.”
”Tässä ystäväyrittäjyydessä minua ja ehkä muitakin viehättää valtakunnallisuus, yksinyrittäjien halu mennä yhteisille tulille kuuntelemaan juttuja ja olemaan osa porukkaa, agendan puuttuminen ja rentous. ”
”Aikaansaamisen ja toiminnallisten tavoitteiden rinnalla verkostossa kuten ryhmissäkin tarvitaan koossa pitäviä asioita. Koossa pitäminen toimii harvoin ilman sisäpiiristä nousevaa ajallisesti jatkuvaa ja systemaattista kätilöintiä.”
”Osa oppi nopeasti ’talon tavoille’ mutta osa ei. Me poistimme nuo sopeutumattomat, ja sen seurauksena tapahtui ihme. -- Dojolaiset on muuttunut itsestään sääteleväksi yhteisöksi, joka on vapaa, mutta toimii tiettyjen sääntöjen puitteissa.”
”Verkostossa on parikin kertaa kysytty, että halutaanko tästä formaalimpaa ja ne, jotka ovat vastanneet, ovat olleet sitä mieltä, että ei missään nimessä.”
”Se, miten demokraattisesti esimerkiksi ylläpitoon liittyviä asioita toteutetaan ja pystytään toteuttamaan, riippuu verkoston koosta, yhteisistä työvälineistä ja verkostoituneitten aktiivisuudesta.”
”Olemme joutuneet poistamaan suunnilleen 20 henkilöä, mikä on pieni määrä koko joukkoon verrattuna. -- Johtajan tehtävänä on valvoa, että vuorovaikutus toimii.”
Lähde: http://www.rautasilta.net/2010/06/ajatuksia-
ystavayrittajyydesta.html
Lähde: http://www.mahdollista.fi/2010/10/03/sisapii
rilaiset-ja-nettiverkostojen-katilointi/
Lähde: http://www.anttiheikkila.com/index.php?id=2&art=168 (sivu poistettu, mutta löytyy täältä)
Keskustelu:
Millaista toimintakulttuuria rakennat ja miten?
Harto Pönkähttp://twitter.com/hponka/ http://slideshare.com/hponka http://harto.wordpress.com/http://www.innowise.fi/
KIITOS!
Creative Commons Nimeä-Tarttuva 3.0 Suomi