solidaarisuus_lehti_kevat2012

1 | 2012

Solidaarisuus

Kohti tasa-arvoa!s. 8-20

TASA-ARVONUMERO

Tässä numerossa:

SOlidAARiSUUS Agricolankatu 4, 00530 Helsinkipuhelin (09) 7599 730fax (09) 7599 7320

[email protected]

SääTiöN HAlliTUS:Tarja Kantola, puheenjohtajaTero Shemeikka, varapuheenjohtajaKarri HeikkiläErkki KanervaRiikka KeskitaloPaavali KukkonenAnni lahtinenFolke Sundmanilkka TahvanainenMerja-Hannele Vuohelainen

N yky-Suomi kompuroi yhä voimakkaamman eriarvoistumisen tiel-lä. Kansa jakautuu menestyjiin ja heikosti pärjääviin kituuttajiin. Yhteiskunnallinen tasa-arvo on pesiytynyt vallanpitäjien juhla-

puheisiin, mutta jää monen kansalaisen arjessa kaukaiseksi unelmaksi.Tasa-arvoinen yhteiskunta edellyttää systemaattista työtä ni-

menomaan naisten ja miesten välisen tasa-arvon edistämiseksi niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Edistystä on tapahtunut: kaikki-aan 136 maata on kirjannut sukupuolten välisen yhdenvertaisuuden perustuslakiinsa.

Silti naiset ovat yliedustettuina matalapalkka-ammateissa, väkivalta heitä kohtaan rehottaa niin köyhissä kuin rikkaissa maissa ja naisten po-liittinen osallistuminen on yhä suhteettoman vähäistä.

Maailman työvoimasta naiset edustavat 40 prosenttia, mutta omista-vat vain prosentin kaikesta varallisuudesta. Naisia kuolee yhä synnytyk-seen tai äitiyteen liittyviin syihin. Jopa vinhaa vauhtia kasvavissa Kiinassa ja Intiassa on edelleen suuret lapsi- ja äitiyskuolleisuusluvut.

Maailmanpankin viime syksynä ilmestyneen tasa-arvoraportin mu-kaan älykkääseen taloudenpitoon kuuluu nimenomaan naisten kuollei-suuden vähentäminen ja tuloerojen kaventaminen.

Monissa maissa on otettu isoja askeleita kohti tasa-arvoa, kun mark-kinat ja yhteiskunnan eri instituutiot ovat tulotason noustessa yhden-suuntaisesti investoineet naisten aseman parantamiseen. Talouskasvu ei kuitenkaan yksin paranna tyttöjen ja naisten elämänlaatua, vaan tar-vitaan tasavertaisempaa tulonjakoa.

Solidaarisuuden kokemukset kehitysyhteistyöstä osoittavat, että si-joittamalla tyttöihin ja naisiin saadaan tehokkaasti aikaan kestävää kehi-tystä. Siellä, missä olemme kannustaneet naisia osallistumaan tuotta-vaan toimintaan ja tulonhankintaan, köyhyys on vähentynyt ja perheiden hyvinvointi lisääntynyt. Pysyvien muutosten kannalta keskeistä on tyttö-jen koulutus ja mahdollisuus ammatin hankkimiseen.

Solidaarisuus tukee nuorten ja etenkin tyttöjen koulutusta Somalimaassa, joka on yksi maailman köyhimmistä alueista. Tytöt op-pivat paitsi lukemaan ja kirjoittamaan myös esimerkiksi ompelijan ja ko-kin ammatteihin. Joka vuosi yli puolet kurs-silaisista on työllistynyt koulutuksen jälkeen, mikä on erinomainen saavutus alueen vai-keassa työllisyystilanteessa.

Solidaarisuuden kautta Sinä voit olla mu-kana vaikuttamassa siihen, ettei epätasa-arvo enää periydy sukupolvelta toiselle maailman haavoittuvimmalla alueella. Osallistu keräykseemme.

Miia NuikkaToiminnanjohtaja, Solidaarisuus

Tasa-arvo on älykästä taloutta

PANKKiTiliT: iBAN SWiFT/BiCNORdEA Fi76 1011 3007 2069 30 NdEAFiHHOP Fi96 5541 2840 0043 38 OKOYFiHHSAMPO Fi54 8000 1000 2318 79 dABAFiHH

SOlidAARiSUUS NiCARAGUASSA

Emäntä sai pientilan tuottamaans. 10-11

SOlidAARiSUUS UGANdASSA

Tasa-arvo etenees. 14

Perherauhan puolesta s.15

SOlidAARiSUUS SOMAliMAASSA

Naisjärjestöt kampanjoivat kiintiön saamiseksi s. 12-13

SOlidAARiSUUS KARJAlASSA

10 vuotta väkivaltaa vastaans. 16-17

Solidaarisuus on vuonna 1970 perustettu suomalainen kehitysyhteistyöjär-jestö. Solidaarisuuden työssä painottuvat tasa-arvo sekä työ ja toimeentulo. Työstämme hyötyy yli 150 000 ihmistä neljässä maassa.

Solidaarisuus-lehti lähetetään maksutta kaksi kertaa vuodessa kaikille Solidaarisuuden lahjoittajille ja muille tukijoille. Solidaarisuus ylläpitää tie-tosuojalain mukaista tukijaluetteloa, joka sisältää säätiön toimintaa tukevien henkilöiden nimen ja postiosoitteen. Mikäli haluat ilmoittaa muutoksesta tai poistaa tietosi tukijaluettelosta, voit tehdä sen soittamalla numeroon (09) 759 9730 tai lähettämällä viestin osoitteeseen: [email protected].

Julkaisua on tuettu ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroin.

Tässä numerossa:

SOlidAARiSUUS-lEHTiiSSN 1797-3430Julkaisija: Kansainvälinen solidaarisuussäätiöVastaava päätoimittaja: Miia NuikkaToimitus: Siru AuraTaitto: Neodesign OyKansikuva: Jonna HaapanenSisällysluettelon kuva: Jukka Pakkala

Painopaikka: Sälekarin Kirjapaino Oy, Somero

Seuraava numero ilmestyy syksyllä 2012.

SOlidAARiSUUS SUOMESSA

Uutiset s. 4-5

Arvioinnit:Nicaraguan kahvihanke

s. 6Temaattiset ohjelmat

s. 7

Talouskatsaus s. 7

Tavoitteena tasa-arvos. 8

Palkittu Shukri Ismail uskoo koulutuksen voimaans. 9

Miehet edistävät tasa-arvoaSomalimaassa, Ugandassa, Nicaraguassa ja Venäjän Karjalassa

s. 18-19Suomessa

s. 20

TASA-ARVO

UUTiSiA

Solidaarisuus KIITTÄÄ

Solidaarisuus on liittynyt Finnwatchin jäseneksi. Finnwatch tutkii suomalais-ten ja Suomeen sidoksissa olevien yri-tysten toiminnan vastuullisuutta ke-hitysmaissa muun muassa yritysten vastuullisuuslinjauksia seuraamalla sekä selvityksiä tekemällä. Finnwatch perustettiin kymmenen vuotta sitten verkostona. Rekisteröitynä yhdistyk-senä sen toiminta käynnistyi vuoden 2010 syksyllä.

Solidaarisuus on myös solmi-nut Finnwatchin kanssa sopimuksen Finnwatchin uuteen Ihmisarvoisen työn ohjelmaan l i i ttymisestä. Ohjelmassa keskitytään ihmisarvoi-sen työelämän kysymyksiin, kuten kehitysmaissa toimivien suomalais-ten yritysten ja niiden alihankkijoiden työntekijöiden työelämän perusoikeuk-sien toteutumiseen. Ohjelmassa tuo-tetussa tutkimuksessa paneudutaan muun muassa kollektiivista sopimis-ta, työaikoja, työntekijöiden toimeen-tuloa, työterveyttä ja työturvallisuutta koskeviin kysymyksiin kehitysmaiden alihankintaketjuissa.

Finnwatchiin liittyminen vahvistaa Solidaarisuuden työ ja toimeentulo-ohjelman vaikuttamistoimintaa. Lue lisää: www.finnwatch.org

Solidaarisuus liittyi Finnwatchin jäseneksi

• Elma ja Heikki Koivusta Solidaarisuuden muistamisesta merkkipäivälahjoituksella• Kaikkia150tukijatutkimukseemmehaastateltua• TradekaatuestaanNicaraguanreilunkaupanjaosuustoiminnan kehittämishankkeelle

Solidaarisuuden verkko- sivut ovat uudistuneet. Käy tutustumassa osoitteessa: www.solidaarisuus.fi

4 Solidaarisuus 1/2012

Työväen Musiikkitapahtuma ja Jukka Poika tukemaan Solidaarisuus toimii! -kampanjaa Työväen Musiikkitapahtuma (26-29.7) viettää 40. juhlavuottaan Valkea koskella. Festivaali tukee Soli-daarisuuden toimintaa tarjoamalla osallistujille mahdollisuuden ostaa tapahtuman rannekkeita solidaari-sina versioina. Kahden euron vapaa-ehtoiseen lisähintaan lipun ostajat saavat hyvän mielen lisäksi uniikin ”hyvä tyyppi” –rintamerkin tunnuksek-si osallistumisesta kampanjaan.

Solidaarisuusrannekkeella kerätään varo-ja Solidaarisuuden kehitysyhteistyöhön. Tapahtumassa perjantaina 27.7. järjestet-tävässä Solidaarisuus toimii! - konsertis-sa esiintyy Emma-palkittu suomiregga-en ykkösnimi Jukka Poika, joka toimii myös Solidaarisuusranneke-kampanjan

kasvona. Myös konsertin avulla tuo-daan esille Solidaarisuuden toimintaa ja tavoitetaan uusia tukijoita.

Rannekkeet ovat myynnissä tapahtu-man toimistolla sekä Tiketissä.

– Haluamme tuoda tunnetuksi Solidaarisuuden toimintaa ja antaa ih-misille helpon tavan toimia ja olla hyviä tyyppejä. Upeaa, että Jukka Poika an-toi kampanjalle kasvot, iloitsee Työväen Musiikkitapahtuman toiminnanjohtaja Marianne Haapoja.

Muita festivaaliesiintyjiä ovat esimer-kiksi Erin, Koiton Laulu, Pertti Kurikan nimipäivät, Haloo Helsinki, Katri Helena ja Apulanta.

Solidaarisuus odottaa innolla kesän suosikkitapahtumaa. Valkeakoskella tavataan!

Solidaarisuus järjestää sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisen keino-ja kehitysyhteistyössä käsittelevän se-minaarin10.5.2012klo13.00–16.15Helsingin Yliopistomuseon auditorios-sa, Snellmaninkatu 3.

Tositoimilla kohti tasa-arvoa -semi-naarissa tarkastelemme tasa-arvon edistämisen globaaleja ja paikallisia haasteita, onnistumisia sekä solmu-kohtia. Ohjelmassa on sekä luentoja että paneelikeskustelu. Kuulemme muun muassa dosentti Elina Vuolan luennon aiheesta uskonto, arvot ja kehitys tasa-arvon näkökulmasta. Solidaarisuuden tasa-arvotyötä va-lottavat sekä ohjelmakoordinaattori Milla Mäkinen-Pottiher että uganda-laisen kumppanijärjestömme edustaja Catherine Othieno.

Paneelissa pohdimme, miten läpi-leikkaavuus ja erityistoimet ovat toi-mineet tasa-arvon edistämisen kei-noina käytännön kehitysyhteistyössä. Peilaamme aihetta myös suomalaisen työelämän tasa-arvon edistämiskäy-täntöjen kautta. Mukana keskuste-lemassa ovat muun muassa tasa-ar-voasioiden neuvonantaja Petra Auer Ulkoasiainministeriöstä, palvelusek-torin johtaja Tuovi Orpana ammat-tiliitto Prosta sekä Solidaarisuuden maakoordinaattori Jukka Pakkala Nicaraguasta. Seminaarin lopulliset lu-ennoitsijat ja keskustelijat vahvistuvat pian. Seminaari päätetään yhteiseen tilaisuuteen klo 16.15 -17.00, jossamuun muassa Maailma-kuoro esiintyy.

Lämpimästi tervetuloa kaikki ta-sa-arvo- ja kehitysyhteistyökysymyk-sistä kiinnostuneet! Seminaari on maksuton. Ilmoittautumiset osoittee-seen: [email protected], puh.09-7599730.Lisätietojasemi-naarista löytyy verkkosivuiltamme: www.solidaarisuus.fi

Solidaarisuuden tukijatutkimuksessa haastateltiin puhelimitse tai verkko-kyselyllä 150:tä Solidaarisuuden tuki-jaa. Solidaarisuuden tukijat ovat pää-sääntöisesti hyvin tyytyväisiä järjes-tön tekemään työhön.

Kesän ja syksyn aikana tehtyyn tutkimuk-seenvastanneistayhteensä85prosent-tia oli täysin tyytyväinen, hyvin tyytyväi-nen tai tyytyväinen Solidaarisuuden toi-mintaan.Loput15%eivätkatsoneetosaavansa arvioida työtä.

Tukijat kiittelivät muun muassa Solidaarisuuden pitkäkestoisia ja osallis-tavia työmenetelmiä, joiden myötä ih-miset oppivat auttamaan itse itseään. Lisäksi he arvostivat Solidaarisuuden asi-antuntevia ja pitkäaikaisia kenttätyönte-kijöitä sekä pienen organisaation tehok-kuutta ja luotettavuutta. Myös naisten ja lasten auttaminen koettiin merkitykselli-seksi, samoin kohdemaiden huolellinen ja monipuolinen valinta.

Tutkimuksen mukaan Solidaarisuuden viestintä koettiin laadukkaaksi ja mää-rältään sopivaksi. Säännöllisen uuti-soinnin ansiosta tukijat tietävät, mihin ja miten lahjoitetut varat on käytetty. Solidaarisuus-lehtien ja Solidaarisuus

Ylen Hyvä säätiön järjestämällä Nenäpäivä-kampanjalla kerättiin va-roja kehitysmaiden auttamiseksi. Myös Solidaarisuus oli mukana kam-panjassa. Kampanjan aikana kerät-tiin yhteensä 2 021 158 euroa, mikä ohjattiin yhdeksälle mukana olleelle kehitysyhteistyöjärjestölle.

Oman osuutensa lahjoituksista, 190 000 euroa, Solidaarisuus käyttää Somalimaassa tyttöjen sukuelinten sil-pomisen vastaisen työn jatkamiseen

Tervetuloa Solidaarisuuden tasa-arvoseminaariin 10.5.2012

Tukijatutkimuksen satoa: Lahjoittajat tyytyväisiä

Nenäpäivä toi Solidaarisuudelle 190 000 euroa

ja nuorten ammattikoulutukseen. Asenteiden muutokseen tähtäävä sukue-linten silpomisen vastainen työ on pitkä-aikaista puurtamista. Jatkohankkeessa pyritään konkreettisiin tuloksiin: tyttöjen ympärileikkausten ja siitä johtuvien äiti- ja lapsikuolemien määrän vähenemiseen. Solidaarisuuden tukemista ammattikou-luista puolestaan valmistuu Nenäpäivä-keräyksen tuoton avulla 300 ammattikou-lulaista, 40 naisyrittäjää ja 200 lukuja kirjoituskurssilaista.

Lämmin kiitos kaikille osallistuneille!

-uutisten juttuja pidettiin mielenkiintoisi-na, ja niiden kautta lahjoittaja pysyy yh-teydessä järjestöön.

Peräti 94% vastanneista piti lah-joittamista Solidaarisuudelle helppona. Solidaarisuuden tukijat ovat motivoitu-neita lahjoittajia, koska he kokevat lahjoit-tamisesta koituvan konkreettista hyötyä. Vastaajien mukaan heidän omat asiansa ovat niin hyvin, että he haluavat jakaa hy-vää myös muille.

Mieluiten tukijat lahjoittavat ra-haa ajatellen sen menevän yleises-ti kehitysmaiden olojen kohentami-seen.Kuitenkin16%lahjoittajistaha-lusi tukea Solidaarisuuden toimintaa jossain tietyssä kohdemaassa, esimer-kiksi Nicaraguassa tai Venäjän Karjalassa. Solidaarisuuden ohjelmateemat - työ ja toimeentulo sekä sukupuolten välinen tasa-arvo - mainittiin myös mieluisina lahjoituskohteina.

Tyytyväisyys Solidaarisuuteen oli il-meistä: suurin osa tukijoista totesi voi-vansa suositella Solidaarisuutta lahjoi-tuskohteeksi myös ystäville ja tuttaville.

Sini NiininenKirjoittaja on Solidaarisuuden varainhankinta-assistenttina.

UUSI SÄHKÖINEN UUTISKIRJESolidaarisuuden ensimmäinen sähköinen uutiskirje lähtee tilaajille keväällä 2012. Maksuton uutiskirje kertoo, miten tasa-arvon ja toimeentulomahdollisuuksien vahvistaminen parantaa ihmisten elämää Ugandassa, Somalimaassa ja Nicaraguassa. Tilaa sähköinen uutiskirje verkkosivuiltamme: www.solidaarisuus.fi

Solidaarisuus 1/2012 5

Ku

VA

: Ju

KK

A P

AK

KA

lA


Solidaarisuuden ja Tierra Nueva -osuuskunnan kahvi-hankkeesta tehdyn arvioinnin mukaan osuuskuntaan kuulu-vien kahvintuottajien elintaso on parantunut. Tierra Nuevas-ta on tullut aktiivinen markki-natoimija, joka hallitsee koko tuotantoketjun. Myös kahvin laatu on parantunut.

Maailmanpolitiikan professori Teivo Teivai sen ja toimit-taja Maria Mannerin te-kemän arvioinnin mukaan

Solidaarisuuden ja Tierra Nuevan hankeyh-teistyö on tuottanut kestäviä tuloksia.

”Solidaarisuuden hanke on saanut paljon kehuja kehitysyhteistyöpiireissä, joihin minun-kin on yhdyttävä. Hanketoiminta on onnistu-nut. Osuuskunta on ammattimaistunut todel-la paljon viime vuosina. Heidän toiminnassaan on nyt selkeä kaupallinen ja ammattimainen ote”, Teivo Teivanen kiteytti arvioinnin julkista-mistilaisuudessa Reilun kaupan viikolla.

Solidaarisuuden ja Tierra Nuevan yhteis-työ alkoi jo vuonna 1997. Arviointi keskittyi vuosiin2005–2011.Sekäsitteliosuuskun-nan jäsenten toimeentulon parantamiseksi toteutettua kahvin laadun ja jalostusketjujen parantamishanketta sekä heidän markkinoil-la toimimisen vahvistamiseksi toteutettua jatkohanketta.

Solidaarisuus ei hylkää NicaraguaaSolidaarisuus on toiminut Nicaraguassa 30 vuotta ja jatkamme työtämme edelleen. Näin siitä huolimatta, että Suomen hallitus on linjannut alkuvuo-desta julkistetussa kehityspoliittisessa toimenpideohjelmassaan lopettavansa valtiollisen kehitysyhteistyön pitkäai-kaisessa kumppanimaassa.

Perustelujen mukaan Suomi haluaa keskittää tukensa köyhimmille maille Afrikassa ja Aasiassa. Suomi korostaa myös ihmisoikeuksien ja demokratian pelisääntöjen kunnioittamista.

Suomen ulkoministeriö jatkaa kui-tenkin Nicaraguan tukemista muun mu-assa kansalaisjärjestöjen kautta.

Solidaarisuus nousee suomalaisista kehitysyhteistyötoimijoista euromääräi-sesti merkittävimmäksi kahdenvälisen yhteistyön päätyttyä Nicaraguassa.

Solidaarisuudella on monia syi-tä kehitysyhteistyön jatkamiseen Nicaraguassa, joka on edelleen Latinalaisen Amerikan toiseksi köyhin maa. Kanavoimme tukemme nimen-omaan kansalaisjärjestöjen ja osuuskun-tien kautta Pohjois- ja Keski-Nicaraguan kaikkein köyhimpien yhteisöjen, naisten ja miesten, hyödyksi. Yhdessä paikallis-ten kumppaneidemme kanssa olemme luoneet Nicaraguan maaseudulle satoja ihmisarvoisia työpaikkoja ja lisänneet eri-tyisesti tyttöjen ja naisten mahdollisuuk-sia kouluttautua sekä osallistua tuotta-vaan työhön.

Näin köyhyys on vähentynyt pysy-vällä tavalla ja kansalaisyhteiskunta vahvistunut. Yhteistyö viranomaisten kanssa on rajoittunut tiedonvaihtoon lähinnä kuntatasolla, eikä Nicaraguan valtio ole puuttunut toimintaamme mil-lään tavoin.

Solidaarisuuden oma maakoordi-naattori Jukka Pakkala seuraa jatkos-sakin tarkasti sitä, että Nicaraguassa apu menee perille eikä esimerkiksi oh-jelmien hyödynsaajia valita puoluepo-liittisin perustein. Onnistumisen takaa myös se, että olemme valinneet pai-kallisiksi kumppaneiksemme toimijoita, jotka rakentavat systemaattisesti omaa työtään moniarvoisuuden ja läpinäky-vyyden periaatteille.

MIIA NuIKKAKirjoittaja on Solidaarisuuden

toiminnanjohtaja.

Hankkeiden pääasiallisia hyödynsaajia ovat Tierra Nuevan hieman yli viisisataa kah-via tuottavaa pienviljelijäperhettä.

Arvioinnin mukaan osuuskuntaan kuulu-vien kahvintuottajien elintaso on parantunut. Tierra Nuevasta on tullut aktiivinen markki-natoimija, joka hallitsee koko tuotantoketjun. Hankeyhteistyön alussa kahvia oli vientiin 20 säkillistä. Nyt sitä on yli kahden miljoonan Yhdysvaltain dollarin edestä.

Myös kahvin laatu on parantunut. Laatuun on panostettu parantamalla kahvin keruu-pisteitä, ostamalla kuorma-auto ja hankki-malla osuuskunnalle omat kahvinkuivaus- ja varastointitilat.

Suurin osa Tierra Nuevan kahvista kuuluu sekä Reilun kaupan että luomusertifioinnin piiriin, mikä on avannut ovia erikoiskahvien markkinoille. Lisäksi Reilun kaupan ehdot ovat ohjanneet osuuskuntaa toimimaan de-mokraattisesti ja avoimesti.

Tierra Nuevan hanketoiminta on edistänyt myös sukupuolten välistä tasa-arvoa. Muun muassa kuivaamoiden ja maisteluhuonei-den perustaminen on tuonut naisille uusia työmahdollisuuksia. Osuuskuntaan kuuluu nyt aiempaa enemmän naisia. Miesten ja naisten tasa-arvoistamista tulee edistää jatkossakin.

Arvioijat löysivät toiminnasta myös kehi-tyksen aiheita. Tuotantopisteet tarvitsevat parannuksia esimerkiksi työturvallisuuden ja tuuletuksen osalta. Tierra Nueva pystyy järjestämään nämä jo itsenäisesti.

lAurI rAuTAVuOrIKirjoittaja on Solidaarisuuden

viestintäassistentti.

Solidaarisuuden kahvihankkeen arviointi Nicaraguassa:

Elintaso ja kahvinlaatu paranivat käsi kädessä

Ku

VA

: JE

NN

I Gä

ST

GIV

Ar


ohjelmakaudella 2007-2011. Lisäksi selvitet-tiin ohjelma työn johdonmukaisuutta sekä sisäis tä synergiaa.

”Solidaarisuus tekee ammattimaista ja laadukasta kehitysyhteistyötä. Työn käytän-nöt ovat yhtenäiset ja hyvä laatu läpäisee ta-saisesti kaiken toiminnan”, arvioinnin laatinut Maria Suoheimo toteaa.

Arvioinnin mukaan Solidaarisuuden ohjel-matyö on tarkoituksenmukaista niin järjes-tön arvojen kuin käytännön hanketyön kan-nalta. Esimerkkihankkeet kohdentuivat toi-mintaympäristönsä relevantteihin ongelmiin.

Solidaarisuuden suomalainen maakoordi-naattori seuraa ja tukee kohdemaissa paikal-listen kumppaneiden toteuttamaa hanketyö-tä. Solidaarisuuden ja sen kumppanuusjär-jestöjen luottamuksellinen yhteistyö korostui arvioinnissa:

”Maakoordinaattoreita arvostettiin kentäl-lä todellisina kumppaneina ja kanssakulkijoi-na. He antoivat Solidaarisuudelle kasvot. Se on merkittävää yhteiskunnissa, joissa kaikki

perustuu toisten tuntemiselle ja henkilökoh-taiselle vuorovaikutukselle.”

”Solidaarisuus on onnistunut löytämään oikeat kumppanit, joiden kanssa se tekee oi-keita asioita. Kumppanuus on niin vahvaa ja joustavaa, että kentällä on lupa myös erehtyä ja korjata suuntaa. Se on kehitysyhteistyön ydin – yhdessä oppiminen mahdollistaa par-haisiin tuloksiin johtavat pitkät kehityskaaret”, Suoheimo kuvaa.

”Moni järjestö sanoo tekevänsä tasa-ar-votyötä, mutta Solidaarisuus myös tekee sitä ihan läpikotaisesti”, Suoheimo toi esille.

Lähestymisperiaatteiltaan kehittävä arvi-ointi kannusti Solidaarisuutta muun muassa synergian, kehitysvision ja ohjelmatason tu-loksellisuuden mitattavuuden kehittämiseen, jolle Suoheimo näki hyvät edellytykset:

”Solidaarisuudella on jatkuva aktiivinen kehittämisvire!”

SIru AurAKirjoittaja on Solidaarisuuden

viestintäpäällikkö.

Temaattisten ohjelmien arviointi:

Solidaarisuuden työ on tuloksellista ja tarkoituksenmukaista

Solidaarisuuden temaattisten ohjelmien – sukupuolten välinen tasa-arvo sekä työ ja toimeentulo – arviointi toi esille Solidaarisuuden kehitysyhteistyön tasaisen laadun, tuloksellisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden. Solidaarisuuden pitkäaikais-ten kumppanuussuhteiden merkitys laadun edistämises-sä korostui.

Tutkija Maria Suoheimon te-kemä ulkopuolinen arviointi Soli daarisuuden ohjelmatyöstä selvitti temaattisten ohjelmien tarkoi tuksen mukaisuutta ja tulok-

sellisuutta kolmessa kumppanimaassa: Ugandassa, Nicaraguassa ja Somalimaassa

Solidaarisuuden talous nosteessaSolidaarisuuden talous kehittyi viime vuonna myönteisesti. Ulkoministeriö (UM) rahoitti Solidaarisuuden toimintaa 2,02 miljoonalla eurolla ja oma varain-hankintatuotti584 490euroa.

”Nämä ovat toimintamme kannalta hyvin rohkaisevia lukuja”, iloitsee toimin-nanjohtaja Miia Nuikka.

”Erityisen kannustavaa oli, että saimme satoja uusia kuukausilahjoitta-jia, muun muassa Solidaarisuus toimii -kampanjan myötä.”

Tehokas taloushallinto on merkittävä osa laadukasta kehitysyhteistyötä. Uusi selainpohjainen kirjan pito järjestelmä on jo parantanut talouspäällikkö Tuija Vesterisen mukaan taloushallinnon ra-portointia ja toiminnan ennakointia:

”Solidaarisuudella on halua tehdä toiminnastaan entistä läpinäkyvämpää.

Talouden kehittämistyötä jatketaan edel-leen tänä vuonna.”

Paikallisia kumppaneita on Vesterisen mukaan koulutettu taloushallinnos-sa Somalimaassa ja Ugandassa. Tilin-tarkas tusten prosesseja on nopeutettu ja tehos tettu.

”Tänä vuonna käyttöön otettavilla uusilla kirjanpito-ohjelmilla parannetaan edelleen kumppanien raportointia ja ris-kien hallintaa.”

Säännölliset tukijat mahdollistavat Miia Nuikan mukaan Solidaarisuuden pitkäjänteisen työn.

”Yksittäisentukijan15euronlahjoituskasvaa UM:n osuuden myötä sataan eu-roon. Pienelläkin summalla on siksi tärkeä merkitys”, Nuikka kertoo. Solidaarisuuden osaamiselle ja työlle on tilausta.

KATJA SEPPINENKirjoittaja on Solidaarisuuden

viestintäassistentti.

Tukitoiminnot 12%

MENOT 2011

RAHOITUSLÄHTEET 2011

Lähialue-yhteistyö 4% Kehitys-

yhteistyö 74%

Kumppaneiden omarahoitus 1%

Ulkoministeriö 78%

Lahjoitukset 21%

Hallinto 10%

Sukupuolten välisen tasa-arvon merkityksestä kehityksen edistäjänä on päästy kan-sainväliseen yhteisymmärrykseen jo vuosikymmeniä sitten. Silti naisten syrjintä on jokapäiväistä ja maailmanlaajuista. Epätasa-arvon voittaminen vaatii poliittista tahtoa, joka on kanavoitava todellisia muutoksia luoviin käytännön tekoihin. Kestävää inhimil-listä kehitystä ei voida saavuttaa sivuuttamalla puolet maailman väestöstä. Epätasa-arvoisessa maailmassa ihmisoikeudet eivät toteudu.

Solidaarisuus edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa kaikessa ke-hitysyhteistyössään. Naisten aseman vahvistaminen alkaa asen-teiden muutoksesta. Muutos ei tapahdu hetkessä, vaan edellyttää pitkäjänteistä työtä. Tasa-arvon edistäminen onnistuu vain, jos sitä tehdään kokonaisvaltaisesti. Solidaarisuus edistääkin tasa-arvoa var-mistamalla sen läpileikkaavuuden järjestön työ ja toimeentulo -ohjel-massa sekä toteuttamalla tasa-arvo -ohjelman kautta kohdemaiden erityisiin tasa-arvon haasteisiin vastaavia hankkeita. Työllä vahviste-taan erityisesti naisten taloudellista toimeentuloa, seksuaalioikeuk-sien toteutumista sekä yhteiskunnallista osallistumista.

Solidaarisuus on muun muassa vahvistanut naisten osallis-tumismahdollisuuksia niin nicaragualaisissa osuuskunnissa kuin somalimaalaisissa yhteisöissä sekä edistänyt naisten ja tyttöjen seksuaaliterveyttä kouluttamalla HIV/AIDS:sta ja perheväkivallas-ta Ugandassa sekä sukupuolielinten silpomisen haittavaikutuksista Somalimaassa. (M M-P)

Pitkäjänteistä puurtamista

TavoiTTeena Tasa-arvoinen maailma

Ku

VA

: JO

NN

A H

AA

PAN

EN

Tasa-arvo

N ykymaailmassa vallitsee yhteiskunnallinen eriarvoistumi-nen, jossa syrjäytyneet syrjäytyvät entisestään, kun taas toisten valinnanmahdollisuuksien määrä kasvaa suhteet-toman suureksi. Kehityksen on kuitenkin tavoitettava ta-

sapuolisesti kaikki maailman ihmiset – naiset, miehet, tytöt ja pojat. Naisten parempi terveys ja korkeampi koulutus heijastuvat tutki-

tusti perheiden hyvinvointiin. Ne luovat myös pohjan naisten tasaver-taiselle osallistumiselle päätöksentekoon ja työelämään ja sitä kautta kokonaisten yhteiskuntien tasa-arvoisemmalle kehitykselle.

Miljoonat naiset kamppailevat vailla itsemääräämisoikeuden toteu-tumista. Monissa maissa tytöt koetaan ei-toivottuina lapsina, joiden syntymä on taakka tai rangaistus perheelle. Konfliktien jälkeisissä ti-lanteissa, ilmastonmuutoksen uhatessa sekä ruokaturvan horjuessa naiset ovat miehiä haavoittuvaisempia. Myös maailman lukutaidotto-mista ihmisistä valtaosa on naisia. Peruskoulutuksen osalta tilanne on nyt parempi, mutta työelämässä naisten asema on edelleen hei-kompi kuin miesten.

Kiintiöjärjestelyjen ansiosta naisten poliittinen osallistuminen on li-sääntynyt,muttasiltivainvajaa20%maailmankansanedustajistaja

16%ministereistäonnaisia.Maailmankaikistajohtajistakolmenel-jäsosaa on edelleen miehiä.

Maailman terveysjärjestön toteuttamaan tutkimukseen osallistu-neistanaisista15–70%olikärsinytväkivallastajossainvaiheessaelä-määnsä. Naisten vähäinen yhteiskunnallinen osallistuminen ja heikko poliittinen edustus, perheväkivallan vastaisen taistelun tehottomuus ja seksuaaliterveyden olematon priorisointi maiden poliittisissa oh-jelmissa kertovat sukupuoleen perustuvan syrjinnän maailmanlaajui-sesta hyväksynnästä.

Sukupuolten välisen tasa-arvon saavuttamiseksi on tehtävä ahke-rasti töitä. Tarvitaan poliittista tahtoa ja käytännön tekoja, jotka edis-tävät todellisia muutoksia. Perinteisiä sukupuolirooleja murtamalla ja avartamalla otetaan askelia kohti maailmaa, jossa kaikilla on yhtäläi-set mahdollisuudet päättää omasta elämästään ja itsestään koske-vista asioista.

MIllA MäKINEN-POTTIHErKirjoittaja on Solidaarisuuden sukupuolten

välinen tasa-arvo -ohjelman koordinaattori.


Solidaarisuuden kumppa-nijärjestön Shukri Ismail palkittiin International Crisis Groupin (ICG) arvostetulla rauhanpalkinnolla Soma-limaan jälleenrakennus-työstä. Ismailin mukaan nyt tarvitaan lisää naisia valtio-ta vahvistamaan. Koulutus, kiintiöt ja lakialoitteet lisää-vät heidän vaikutusmahdol-lisuuksiaan: ”Naiset ovat valmiita tekemään lujasti töitä halu-amiensa muutosten eteen”, Ismail tietää.

Y hdysvaltojen ulkoministeri Hillary Clinton jakoi rauhanpalkinnon joulu-kuussa New Yorkissa neljälle naiselle,

jotka ovat omistaneet elämänsä edistääkseen rauhallista, oikeudenmukaista ja avointa yh-teiskuntaa maailman eniten konflikteissa vau-rioituneilla alueilla.

Candlelight for Health, Education and Environment -järjestön (CLHE) hallituksen puheenjohtaja Shukri Ismailin lisäksi pal-kittiin tunisialainen radiotoimittaja Sihem Bensedrine, Guatemalan ensimmäinen nais-puolinen yleinen syyttäjä Claudia Paz y Paz Bailey ja Afganistanin itsenäisen ihmisoikeus-komission puheenjohtaja Sima Samar.

”Olen ylpeä järjestömme Somalimaassa tekemästä työstä. Hienoa, että muutkin vä-littävät siitä, mitä Somalimaassa tapahtuu”, Shukri Ismail iloitsee.

Koulutus antaa elämänSolidaarisuus on tukenut yhdessä CLHE- järjestön kanssa nuorten ammattikoulutusta sekä tyttöjen sukuelinten silpomisen vastais-ta työtä Somalimaassa vuosituhannen vaih-teesta alkaen. Ensi vuonna alkaa lisäksi yh-teinen ruokaturvahanke.

Shukri Ismailin palo niin koulutuksen edis-tämiseen kuin muiden tukemiseen juontaa juurensa lapsuuden arvoista. Maanviljelijä-äiti omisti yksinhuoltajana elämänsä yhdeksän lapsen kouluttamiseen sekä muiden auttami-seen. Paluu sodan jälkeiseen Somalimaahan ja kohtaaminen 9-vuotiaan rajaa vartioineen pojan kanssa, jonka kivääri oli hänen itsensä mittainen, sinetöivät Ismailin työn suunnan:

”Somalimaan nuoret olivat eläneet sodan ja menettäneet elämässään monia mahdolli-suuksia. Nyt oli heidän aikansa kokea, että joku välittää heistä ja tukee heitä. Myös van-hemmat piti vakuuttaa, että lapset kannattaa kouluttaa. Nuoret ovat yhteiskunnan tärkein resurssi. Koulutus antaa heille voimaa. Se an-taa elämän.”

Nyt on naisten vuoroMyös sukupuolten välisen tasa-arvon edis-täminen on ollut Shukri Ismailin elämän joh-totähtiä. Hänen mukaansa Somalimaan nai-set ovat niin sosiaalisesti kuin taloudellisesti marginaalisessa asemassa ja lukutaidottomi-en suuri määrä on yhä haaste.

Ismail ajaa järjestöineen sinnikkäästi pa-rannuksia Somalimaan naisten asemaan. Vuosien valistustyö naisten sukuelinten sil-pomisen vaaroista alkaa tuottaa tuloksia. Nyt ajetaan silpomisen kieltävää lakialoitetta.

Ismail toimi 2004 – 2008 Somalimaan en-simmäisen vaalikomitean ainoana naisjäsene-nä.Nythänonmukanaajamassa25prosen-tin naiskiintiötä poliittiseen päätöksentekoon.

”Naiset haluavat ehdokkaiksi ja päättäjiksi. He ovat valmiita tekemään lujasti töitä halu-amiensa muutosten eteen. Yhdessä naiset voivat saada äänensä kansalaisina paremmin

Shukri Ismail palkittiin jälleenrakennustyöstä

”Naiset Somalimaan muutosvoimaksi”

kuuluviin. Naisia tarvitaan mukaan koulutuk-seen, päätöksentekoon ja johtajiksi. Näin nai-set voivat rakentaa ja muuttaa yhteiskuntaa. ”

Ismail on myös omin silmin nähnyt muu-tosten mahdollisuuden sekä sinnikkään tasa-arvotyön tuloksellisuuden:

”Kolme vuotta sitten Buraossa huomasin ammattikoulumme ulkopuolella lukuisia nuo-ria uniformuissa. Kuulin, että he olivat me-nossa loppukokeeseen. Yllätyin valtavasti, kun näin niin monen nuoren naisen osallis-tuvan kokeeseen nuorten miesten rinnalla. Ymmärsin silloin, kuinka merkittävä muu-tos oli tapahtunut kymmenessä vuodessa. Aluksi koulutukseen osallistui vain muuta-ma tyttö. Tyttöjen suuri määrä oli kuin pal-kinto. Olin niin ylpeä sekä oppilaiden että opettajien puolesta. Itkin ilosta. Näin omin silmin sen muutoksen, jota olen ollut teke-mässä. Olemme muuttaneet tyttöjen elämää Somalimaassa.”

SIru AurA Kirjoittaja on Solidaarisuuden viestintäpäällikkö.

Shukri Ismail on jälleenrakentanut Somalimaata sen nuorisoa kouluttamalla ja sukupuolten välistä tasa-arvoa edistämällä.

Voit tukea Shukri Ismailin ja Solidaarisuuden arvokasta ja

väsymätöntä työtä Somalimaan tyttöjen kouluttamiseksi ja hei-

dän yhteiskunnallisen asemansa parantamiseksi. Osallistu

keräykseemme, josta kerrotaan lehden keskiaukeamalla.

Ku

VA

: AIr

I Kä

Hä

rä


Nicaragualaisen perhetilan emäntä Gioconda Carazo

opetti miehensä Henry riveran hoitamaan

taimia, joiden tuotoilla perhetilan tuotannon monipuolistuminen

pääsi alkuun.

Ku

va: J

ukk

a Pa

kkal

a


SOlidAARiSUUS NiCARAGUASSA

Nicaragualaisen perhetilan emäntä Gio-conda Carazo opetti miehensäkin hoita-maan taimia. Taimista saaduilla rahoilla Carazo monipuolisti perhetilan tuotannon. ”Minä olen perheen pää, mieheni sen lihakset”, hän hymyilee. ”lman vaimon pai-nostusta viljelisin vieläkin pelkkää mais-sia”, aviomies Henry Rivera tunnustaa.

Henry riveran naama loistaa tyytyväisyydestä, kun hän esittelee pientilan tuotantoa. Sipulit kasvavat tuuheissa, syvänvihreissä ri-veissä. Solidaarisuuden kehityshankkeen asentama tippakaste-luverkosto varmistaa, että tuotanto toimii myös vuoden kuivempana aikana. Sipulimaan vieressä on uusi kas-vihuone, missä suuret tomaatit alkavat punertua.

”Ei uskoisi, että neljä vuotta sitten meidän per-heessä nähtiin nälkää”, Henry Rivera ihmettelee.

Henryn ja hänen vaimonsa Gioconda Carazon omistamalla Reikäkiven tilalla on vain kaksi hehtaaria viljelykelpoista maata. Silti Rivera ja Carazo ovat saaneet tilansa tuottamaan niin hyvin, että heidän käteistulonsa olivat viime vuonna 300 euroa kuukaudessa. Lisäksi suurin osa

viisihenkisen perheen ruoasta saatiin omalta tilalta. Nyt he ovat saa-vuttaneet nicaragualaisittain kohtuullisen elintason ja jatkavat pien-tilansa kehittämistä määrätietoisesti.

”Tänä vuonna perustamme kanatarhan ja alamme myydä kanan-munia Somoton markkinoille”, Carazo sanoo.

Perhe on hankkinut viisi lypsylehmää. Rivera on saanut Solidaarisuuden maatalousneuvojilta koulutusta karjan ruokinnas-sa. Parhaillaan hän neuvottelee lisämaan hankinnasta, jotta rehun-tuotanto voitaisiin hoitaa asianmukaisesti.

Monipuolisuus pitää nälän loitolla Henry Rivera puhkuu niin tarmokkaasti, että häntä voisi luulla perhe-tilan kehityksen veturiksi. Gioconda Carazo näyttää ensin tuikealta ja sulkeutuneelta. Hän antaa miehensä puhua. Vähitellen kuitenkin sel-viää, että nimenomaan Carazon taidot ja tahto ovat olleet tärkeiden

muutosten takana.”Ensimmäinen iso parannus oli se, kun rupesimme kasvattamaan hedelmäpuiden taimia myydäksemme

niitä lähiseudun tuottajille”, Rivera kertoo. Se tapah-tui kolme vuotta sitten. Carazo opetti miehensä hoitamaan ja varttamaan taimia. Kun taimista saa-tiin rahaa, Carazo päätti ryhtyä monipuolistamaan perhetilan tuotantoa.

”Ilman vaimon painostusta viljelisin vieläkin pelkkää maissia. Nyt pähkäilisimme, mistä ihmeestä

saamme ruokaa kuivan kauden ajaksi”, Rivera tunnustaa.

Kasvuun tarvitaan päätä ja lihaksiaEmännän opeilla perhetila kukoistaa

Ku

VA

T: J

uK

KA

PA

KK

AlA


Naisten tulot kasvamaan

Solidaarisuus parantaa Nicaraguassa naisten toimeentuloa tuotteiden arvoketjuja vahvista-malla. Arvoketju kuvaa jonkin tuotteen kuten maissin, hunajan tai käsityön vaiheittaista ja-lostumista raaka-aineesta valmiiksi tuotteeksi. Jokainen arvoketjun vaihe nostaa tuotteen ar-voa. Ketjun viimeinen lenkki on jakelu, kuten kaupan vähittäismyynti. Solidaarisuus arvioi tuot-teiden arvoketjuja tasa-arvon näkökulmasta ja suunnittelee, miten naisten asemaa vahviste-taan arvoketjuissa ilmenneissä solmukohdis-sa. Naisten työpanos on esimerkiksi ollut mies-ten panosta suurempi ketjun alkuvaiheessa, ku-ten taimien istutuksessa, mutta koska miehet vastaavat ketjun loppuun sijoittuvasta vähittäis-myynnistä, miesten tulot ovat olleet suurem-mat. Arvoketjuanalyysin paljastamiin epäkohtiin puututaan työsuunnitelmissa, joissa esimerkiksi vahvistetaan naisten asemaa vähittäismyynnis-sä. Arvoketjujen arviointi auttaa myös paikanta-maan naisten erityiset koulutus- ja materiaali-tarpeet ja tuo perinteisesti näkymättömät nais-ten työt päivänvaloon. Arvoketjuja vahvistamalla edistetään naisten oikeuksia työhön ja toimeen-tuloon sekä niihin liittyvään päätöksentekoon.

MIllA MäKINEN-POTTIHErKirjoittaja on Solidaarisuuden sukupuolten välinen

tasa-arvo -ohjelman koordinaattori.

Riveran kasvot olisivat laihemmat ja synkemmät, jos hän ei olisi toiminut Carazon ohjeiden mukaan.

”Naapurit kysyvät välillä, että kummalla teidän perheessä on hou-sut jalassa. Heille voi heittää takaisin, että meilläpä syödään hyvin, entäs teillä?” Henry Rivera sanoo.

Talouden pyörittäminen emännän vastuullaGioconda Carazo päättää perheen tulojen käytöstä. Hän laskee, kuinka paljon tarvitaan peruskuluihin ja kuinka paljon käytetään tuo-tannon kehittämiseen tai asuinolojen kohentamiseen. Juuri nyt on käynnissä talonparannushanke. Kaksi rakennusmiestä sekoittaa pi-halla sementtiä uuden asuinhuoneen seinien muuraamista ja koko talon rappaamista varten.

”Gioconda pitää itsellään maidon ja tuorejuuston myynnistä saa-tavat tulot ja minä saan käyttää kasvihuoneen tomaateista saatavat rahat”, Henry Rivera kertoo.

Muut rahat jäävät perhetilan kassaan ja Carazo sa-noo, mitä niillä tehdään. Rivera keskittää tarmon-sa viljelyksien hoitamiseen Carazon huolehtiessa taloushallinnosta.

”Jotenkin noin me päätettiin jo ennen kuin mentiin naimisiin”, Rivera muistelee.

Siinä vaiheessa Carazo alkaa hymyillä:”Minä sanoin hänelle, että minua ei määräillä

vaan on parasta, että opitaan alusta alkaen teke-mään hommia yhdessä.”

Carazo tietää maanviljelystä enemmän kuin Rivera. Rivera pyr-ki nuorempana baseballin pelaajaksi, mutta taidot eivät aivan riittä-neet ammatiksi asti.

Perheessä on kolme lasta, kaikki tyttöjä. Kaksi vanhinta tyttöä käy koulua Somotossa ja Carazo on päättänyt, että heidän on saata-va opiskella niin pitkälle kuin he haluavat. Nuorin tytär, kuusivuotias Yamileth, aloitti peruskoulun helmikuun puolivälissä.

”Tytöt ovat vielä terävämpiä kuin isänsä ja äitinsä”, Henry Rivera kehuu.

Se vapauttaa Carazon hereään nauruun. Hän sieppaa Yamilethin kainaloonsa:

”Henry koettaa joskus pullistella, mutta kyllä hän tietää, että minä olen perheen pää ja hän on sen lihakset. Siksi meillä menee niin hyvin, riitoja on harvoin ja kukkaroon kertyy enemmän rahaa.”

Näillä eväillä on murrettu köyhyys Reikäkiven tilalla Pohjois-Nicaraguan karuimmalla alueella, missä lukuisat pienviljelijät mietti-

vät parhaillaan, mistä he saisivat tarpeeksi ruokaa pöytään. Kevätkauden kuivuus näet katkaisee pahasti perintei-

sen maatalouden tuotannon ja edellisen satokau-den vähäiset maissi- ja papuvarastot on pian käy-tetty loppuun.

JuKKA PAKKAlAKirjoittaja on Solidaarisuuden

maakoordinaattori Nicaraguassa.

Gioconda Carazo haluaa, että tyttäret opiskelevat pitkälle. Kuusivuotias Yamileth aloitti koulun tänä vuonna.


SOlidAARiSUUS SOMAliMAASSA

naiskiinTiö TaRvITaaN SEURaavIIN vaaLEIHINSomalimaan presidentti lupasi vaalikamppailun aikana naisille kiintiön seuraaviin vaaleihin. ”Nyt on lupausten lunastamisen aika”, sanoo naisten kattojärjestön Nagaad:in toiminnanjohtaja Nafiisa Yusuf.

”Nuoret naiset tarvitsevat kiintiön”, vakuuttaa Amal Ahmed Misan, joka on kiintiön tarvetta selvittäneen komitean ainoa naisjäsen.

alustavan tuloksen ennen sen julkistamista suurelleyleisölle.Olemmeajaneet25pro-sentin kiintiötä ja pelkäämme, että komite-an suositus on sitä pienempi”, Nafiisa Yusuf sanoo huolestuneena.

”Olemme koko järjestömme olemassa-olon ajan panostaneet kiintiön saamiseksi, emmekä voi nyt vain seurata vierestä aja-mamme asian vesittymistä.”

Naiset haluavat omat paikkansaShukri Ismail, Solidaarisuuden toisen kumppanijärjestön Candlelight for Health, Education and Environment -järjestön hal-lituksen puheenjohtaja kertoo, että hän on valmis menemään vaikka vankilaan asian puolesta.

”Meillä on erilaisia vaikuttamiskeino-ja, jos emme saa haluamaamme kiin-tiötä. Mielenosoitus on niistä viimeisin. Mielenosoituksessa aion pitää isoa kylt-tiä ylhäällä, johon on kirjoitettu: Sinä lupa-sit tämän meille, presidentti Silanyo”, sanoo Shukri Ismail.

Aktivistinaiset tapasivat presidentin aset-taman komitean jäsenet epävirallisesti ja keskustelu kävi kiivaana:

”Suurin ristiriita on siinä, että miehet kokevat naisten ottavan heidän paikkansa parlamentissa. Sitä me emme tee. Nehän ovat meidän paikkojamme, joilla miehet tällä hetkellä istuvat. Vähemmistöille ei annettaisi lainkaan paikkoja, koska nykyisessä systee-missä on vain 82 paikkaa jaossa. Paikkojen

määrä ei ole kuitenkaan meidän pää-tettävissämme, sanoo Nafiisa

Yusuf.

Miehet arvioivat kiintiöiden tarvetta

Naiskiintiön tarvetta sel-vittäneen komitean aino-

an naisjäsenen Amal Ahmed Misan in

mukaan Nagaad ja naisaktivistit ovat teh-neet merkittävää työtä naiskiintiön puolesta.

”Emme me vanhat naiset enää tarvitse kiintiötä, mutta te nuoret naiset tarvitsette”, kannustaa Amal Ahmed Misan.

”Presidentti halusi nimetä komiteaan vain yhden naisen, koska Somalimaassa naisten asioiden ajaminen herättää epäilyk-siä. Miesten muodostaman komitean ajatel-laan olevan pätevämpi ja heidän on helpom-pi haastatella uskonnollisia johtajia”, kertoo Amal Ahmed Misan.

Somalimaan akateemisen tutkimuslaitok-sen tutkija Ifrahn mukaan Somalimaassa ei ole mietitty, mitä kiintiön voimaantulo tuo tul-lessaan – miten asetusta noudatettaisiin ja kuinka naiset valittaisiin kunnallisvaltuustoon tai parlamenttiin? Valitaanko ehdokkaat päte-vyyden, puoluetaustan vai klaanin mukaan?

Kunnallisvaalit tulossa seuraavaksi Somalimaan Human Rights -komitean jäsen Mohamoud Faraad Mohamed arvelee, että naisettuskinsaavathetivaatimaansa25pro-sentin kiintiötä:

”Luulen, että presidentti suostuu nyt 10 prosenttiin ja suurentaa kiintiötä ajan myö-tä. Uskon, että hän on vakuuttunut Ugandan ja Ruandan kaltaisen naiskiintiön tarpeesta myösSomalimaahan,mutta25prosentinvaa-timus on liian kova alkutaipaleelle.”

Tänä vuonna Somalimaa valmistautuu kun-nallisvaalien järjestämiseen. Maassa on pe-rustettuvuodenaikana15uuttapuoluettakol-men olemassa olevan puolueen lisäksi. Vaalit eivät kuitenkaan toteudu ennen kuin presi-dentti tekee päätöksen naiskiintiöstä.

Yhden hyvän uudistuksen presidentti on jo tehnyt. Hän laski ehdokasasettelun ikära-jan25vuoteenSomalimaannuortenvaati-muksesta.

AIrI KäHäräKirjoittaja on Solidaarisuuden

maakoordinaattori Somalimaassa.

I will be for my women, I need my wo-men”, sanoi Somalimaan presidentti Ahmed Mohamed Mohamoud Silanyo vaalikamppailun ollessa kiivaimmillaan.

Naisten ääniä kalastelivat kaikki kolme ehdo-kasta ja syystäkin – enemmistö äänestäjistä oli naisia ja he äänestivät vilkkaasti.

”Uusiin vaaleihin ei lähdetä ilman luvat-tua naiskiintiötä”, painottaa Nafiisa Yusuf. Solidaarisuuden kumppanijärjestö Nagaad on ajanut pitkäjänteisesti naiskiintiön voi-maantuloa. Viimeksi heinäkuussa se laati aiheesta vetoomuksen.

Kiintiöt eivät kuulu Somalimaan perus-tuslakiin. Somalimaan presidentti asetti yh-dessä ylähuoneen kanssa viime syyskuus-sa komitean selvittämään vähemmistökiin-tiöiden tarvetta seuraaviin vaaleihin. Naiset luetaan vammaisten ohella vähemmistöön kuuluviksi.

Komissio on tehnyt aiheesta haastattelu-tutkimuksen Somalimaan viidessä läänissä, joista yksi jäi kuitenkin turvallisuussyiden ta-kia tutkimatta.

Nagaad-järjestön edustajat ovat huolis-saan siitä, että haastattelut on tehty nais-

kiintiötä eniten vastustavil-le ihmisille.

”Olemme tavan-neet presidentin maakunnissa teh-tyjen haastattelu-jen jälkeen, sillä halusimme tietää

Ku

VA

: JE

NN

I Gä

ST

GIV

Ar

Kiintiöillä kohti rakenteellisia muutoksiaSukupuolikiintiöillä edistetään naisten poliittista osallistumista ympäri maailmaa. Jopa puolessa maailman maista on käytössä jonkinlainen kiintiöjärjestelmä. Maailman naisvaltaisin eduskun-ta löytyy kiintiöjärjestelmää soveltavasta maasta, Ruandasta. Yleismaailmallisesti parlamentit ovat kuitenkin vielä hyvin mies-valtaisia: vaikka maapallon väestöstä puolet on naisia, kansan-edustajista heitä on vain 20 prosenttia.

Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen mukaan poliitti-nen osallistuminen on jokaisen oikeus sukupuolesta riippumatta. YK:n Sosiaali- ja talousneuvosto asetti aikoinaan tavoitteeksi, että maailman kansanedustajista vähintään 30 prosenttia olisi naisia vuoteen1995mennessä.Tavoiteonyhäkaukana,janaistenpo-liittisen osallistumisen tiellä on merkittäviä sosiaalisia, kulttuuri-sia, taloudellisia ja yhteiskunnallisia esteitä.

Afrikassa naisedustukset vaihtelevat Nigerian neljän ja Ruandan56prosentinvälillä.Solidaarisuudenkumppanimaas-sa, Ugandassa, kiintiölainsäädäntö on ollut voimassa vuodesta 1989 asti. Sen voimaantuloa on kuvattu historialliseksi askeleek-si kohti yhteiskuntaa, joka tuomitsee naisten syrjimisen poliitti-sessa vallankäytössä. Kiintiösäännös vahvisti naisten mahdolli-suuksia vaikuttaa perinteisesti hyvin patriarkaalisessa poliittises-sa järjestelmässä. Naisia ja perheitä koskettaville kysymyksille saatiin näin uutta painoarvoa. Ugandan kansanedustajista 38 prosenttia on naisia.

Kiintiöiden puolustajien mukaan afrikkalaiset esimerkit todis-tavat, että tasa-arvoa voi edistää myös rakenteellisten muutos-ten avulla. Vuonna 1994 Etelä-Afrikka oli 141:llä sijalla listalla, jossa maailman maat oli pantu paremmuusjärjestykseen kansan-edustuslaitoksen sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumisen

mukaan. Kymmenen vuotta myöhemmin Etelä-Afrikan merkittä-vin puolue - Afrikan kansalliskongressi - otti käyttöön 30 prosen-tin naiskiintiön ja maa loikkasi listan sijalle 13. Vuonna 2011 Etelä-Afrikan alahuoneessa oli maailman neljänneksi suurin naisedus-tus–peräti45prosenttia.

Kriitikoiden mukaan kiintiökäytäntö ei ole oikea tapa vastata tasa-arvon puutteeseen. Heidän mukaansa se on epätasa-ar-voinen järjestelmä, joka tukee ensisijaisesti vain naisia. Monet myös väittävät, että kiintiöiden takia ehdokkaiden ansiot jäävät taustalle ja heidät valitaan vain sukupuolen takia. Suomessa po-sitiivisen syrjinnän ongelma on ratkaistu yksinkertaisella taval-la. Tasa-arvolain perustavoitteena on, että naiset ja miehet voi-vat osallistua tasaveroisesti yhteiskunnalliseen suunnitteluun ja päätöksentekoon. Näin ollen muun muassa valtion komiteoihin ja neuvottelukuntiin sovellettava kiintiösäännös takaa saman 40 prosentin minimiedustuksen sekä naisille että miehille.

Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen vaatii monitasoi-sia toimia. Samalla kun puurretaan epätasa-arvoisten asenteiden muuttumiseksi, on pyrittävä murtamaan naisten osallistumisen tiellä olevia rakenteellisia esteitä. Kiintiöiden merkitystä naisten nousussa Afrikan poliittiselle areenalle ei voi kiistää. Niiden avul-la rakennetaan yhteiskuntia, joissa poliittiset päätöksentekoeli-met edustavat koko kansakuntaa eikä sukupuoli rajoita kenen-kään mahdollisuuksia osallistua omaan elämäänsä vaikuttavaan päätöksentekoon.


välinen tasa-arvo-ohjelman koordinaattori.


KOULUTTAMALLA YHdEN TYTÖN KOULUTAT KOKONAISEN YHTEISÖN.

Osallistu keräykseemme!

Äärimmäinen köyhyys rajoittaa somalimaalaisten nuorten kykyä pärjätä ja pitää huolta itsestään. Etenkin tyttöjen mahdollisuudet kouluttautua ja työllistyä ovat vähäiset. Epävarman tulevai-suuden vuoksi moni nuori on menettänyt toivonsa ja joutunut jättämään kotiseutunsa.

Solidaarisuus tukee nuorten ammattikoulutusta Somalimaassa. Koulutuksen kautta voi valmistua räätäliksi, kokiksi tai elekt-roniikka-alalle. Tarjoamme myös luku-, kirjoitus- ja laskutaitokou-lutusta. Vuosittain noin 75 % koulutuksen saaneista on tyttöjä ja naisia. Yli puolet näistä nuorista on työllistynyt kurssin jälkeen, mikä on erinomainen saavutus alueen vaikeassa tilanteessa.

Tyttöjen koulutuksen tukeminen on tehokasta taistelussa köy-hyyttä vastaan. Solidaarisuuden avulla koulutetut naiset jakavat tietonsa ja taitonsa muille, kouluttavat myös omat lapsensa, eivätkä ole täysin riippuvaisia miehestä perheensä elättäjänä. Koulutetut tytöt avioituvat myöhemmin ja saavat vähemmän lapsia. Näin voidaan hillitä myös väestönkasvua.

Ammattikoulusta kokiksi valmistunut Safia Ali Ismael, 20, kertoo: ”Opintoni kestivät puoli vuotta ja olivat erittäin hyödylliset. Olen saanut koulutuksen avulla töitä. Naapurit kutsuvat minut laitta-maan ruokaa ja saan siitä palkkaa. Lisäksi olen alkanut opettaa. Pidän perjantaisin omaa luokkaa, jossa on 15 oppilasta. Uskon, että näillä taidoilla pärjään hyvin.”

Tukemalla somalimaalaisten tyttöjen koulutusta sijoitat nuoriin, tasa-arvoon ja koko Somalimaan tulevaisuuteen.

Solidaarisuus toimii sinun tuellasi. Kiitos!

Kans

ainv

älin

en s

olid

aaris

uuss

äätiö

IB

AN

SWIF

T/BI

CN

orde

a FI

76 1

011

3007

206

9 30

N

DEAF

IHH

OP

FI96

554

1 28

40 0

043

38

OKOY

FIHH

Sam

po

FI54

800

0 10

00 2

318

79

DABA

FIHH

Halu

an tu

kea

tyttö

jen

koul

utus

ta S

omal

imaa

ssa

lahj

oitta

mal

la:

( ) 1

7 eu

roa

eli k

uuka

usi o

mpe

lijak

oulu

tust

a yh

delle

tytö

lle(

) 56

euro

a el

i am

mat

tiope

ttaja

n vi

ikon

pal

kka

( ) 9

0 eu

roa

eli p

uole

n vu

oden

kok

kiko

ulut

us ja

kurs

sim

ater

iaal

it yh

delle

tytö

lle(

) __

euro

a el

i om

a su

mm

asi t

ukem

aan

tyttö

jen

koul

utus

ta S

omal

imaa

ssa

Kansainvälinen solidaarisuussäätiö - Internationella solidaritetsfondenAgricolankatu 4, 00530 Helsinki - (09) 759 9730 - www.solidaarisuus.fi

Kansainvälisen Solidaarisuussäätiön keräyslupanumero: 2020/2011/2494

SolidaarisuusTEKEE HYVÄÄ!Solidaarisuus on vuonna 1970 perustettu suomalainen kehitysyhteistyöjärjestö, joka edistää miesten ja naisten välistä tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta sekä ihmis-arvoista työtä ja kestävää toimeentuloa. Solidaarisuus on ulkoasiainministeriön kumppanuusjärjestö sekä Vastuulli-nen Lahjoittaminen ry:n jäsen.

SOLIdAARISUUS TOIMII TULOKSELLISESTI

Solidaarisuuden työ on pitkäjänteistä ja tehokasta, ja siitä hyötyy noin 150 000 ihmistä kolmessa maassa. Työsken-telemme yhteistyössä tunnettujen paikallisten järjestöjen kanssa. Näin työmme vahvistaa kestävällä tavalla paikallis-ta kansalaisyhteiskuntaa. Solidaarisuus on aina läsnä hankkeiden toteutuksessa: toimintaa tukee ja seuraa paikan päällä Solidaarisuuden oma suomalainen työntekijä. Pitkäaikainen kumppanuus varmistaa, että apu menee perille. Työmme tuottaa kestäviä tuloksia, kuten osaamista, toimeentuloa ja uusia mahdolli-suuksia tytöille ja naisille.

SOlidAARiSUUS UGANdASSA

uganda Media Women Association:in Margaret Sentamu-Masagazin mukaan

tasa-arvoa ajavien järjestöjen kannattaisi keskittää voimansa. 14 Solidaarisuus 1/2012

KATSE UGANdAN TASA-ARVOTYÖHÖN

Sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisessä Ugandassa saavutettiin suurimmat edistysaskeleet vuosina 1986—2005.Erillisensukupuoltentasa-arvoaajavanministeri-ön perustaminen vuonna 1987 antoi hyvän lähtökohdan seuraavien vuosien tasa-arvotyölle. Uuden perustuslain

voimaansaattaminenvuonna1995olimyösmerkkipaalu.Seantoilaillisen perusteen sukupuolten välisiin epäkohtiin puuttumiseen niin politiikan, yhteiskunnan kuin talouden alueilla.

Ugandan poliittisella kentällä ollaan nyt ensimmäistä kertaa ti-lanteessa, että naisille kuuluu kiintiölain perusteella kolmasosan määräedustus alemman valtionhallinnon tehtävissä. Naiset saavat jatkuvasti enemmän jalansijaa myös korkean asteen viroissa esimer-kiksi ministereinä tai valtion omistamien yritysten johtajina. On hie-noa todeta, että vuosien 1980—2011 välisenä aikana naisten osuus kansanedustajista on kasvanut neljästä prosentista 38 prosenttiin.

Koulutuksen saralla suuri valtiollinen tasa-arvon edistämisen pon-nistus on ollut peruskouluohjelman käynnistäminen vuonna 1997. Naistenkorkeakouluopintojaontuettumyöntämälläheille1,5pis-teen etu yliopistojen pääsykokeissa.

Tasa-arvotyöhön ovat osallistuneet sadat kansalaisjärjestöt jayhdistykset, joitaviimeisen25vuodenaikanaonperustettu.Kansalaisyhteiskunnan toiminnassa tasa-arvo, naisten toimeentu-lomahdollisuuksien parantaminen sekä sukupuolten välisten suh-teiden vaikutusten ymmärtäminen ovat olleet merkittä-vässä asemassa.

Median tiedonvälityksen ansiosta Ugandan kansa on tullut entistä tietoisemmaksi oi-keuksistaan. Tämä on johtanut myös yhä painokkaampiin tasa-arvon vaatimuksiin. Myös eri viestinten johdossa on päätetty raivata tilaa tasa-arvon ja naisten oikeuk-sien kysymyksille.

Työ jatkuu myös tulevaisuudessaOnko Uganda nyt saavuttanut päämää-ränsä sukupuolten välisen tasa-arvon edis-tämisessä? Ei suinkaan, paljon työtä on vie-lä tekemättä.

Ensisijaisen tärkeää olisi nyt sisällöltään edis-tyksellisten lakien täytäntöönpano, joka on jäänyt

käytännössä puolitiehen. Esimerkiksi perheväkivaltalain toimeen-pano on juuttunut lähtökuoppiinsa, koska hallitus ei ole ohjannut riittäviä varoja talous- ja henkilöresursseja varten.

Naisten mahdollisuus luoton saamiseen on merkittävää tasa-arvon ajamisessa. Rahakirstun vartijoilla on taipumus suosia mie-hiä ja nykyiset luottopalvelut ovat usein naisten ulottumattomissa.

Sukupuolten välistä tasa-arvoa käsittelevien kerhojen perustami-seen tulisi panostaa paitsi esikouluissa ja peruskouluissa myös kou-lua käymättömien nuorten keskuudessa. Näin varmistetaan, että he eivät jää ilman koko väestölle suunnatun tasa-arvotyön hedelmiä.

Sekä kansalaisjärjestöjen että median tulisi laajentaa toimintaan-sa maantieteellisesti ja suunnata viestinsä sellaisille kohderyhmille, joiden panosta ja asennemuutoksia tarvitaan kipeästi sukupuolten välisen tasa-arvon saavuttamiseksi. Esimerkiksi uskonnollisten ja kulttuuristen johtajien tiedetään usein vastustavan sukupuolten vä-listä tasa-arvoa ja vaikeuttavan asenteillaan naisten elämää.

On myös tärkeää pitää käynnissä vuoropuhelua eri sukupolvien välillä. Iäkkäämmät naisaktivistit haluaisivat löytää nuoria seuraajia, joille he voisivat välittää kallisarvoista tietoa tasa-arvon edistämi-sestä. Tämä on kuitenkin haaste, sillä osa nuorisosta ei tiedosta tasa-arvoon liittyviä epäkohtia tai he eivät ole vakuuttuneita kamp-pailun hyödyllisyydestä.

Tasa-arvoasioihin keskittyneiden järjestöjen kannattaa myös muodostaa kestäviä ja strategisia yhteenliittymiä yh-

teistyön vahvistamiseksi. Erityisen tärkeää oli-si keskittää työ hallittaviin kokonaisuuksiin ja

konkreettisiin toimiin monien liian laajojen projektien sijaan. Laadukas ja tehokas työ

vaatii asialle omistautuneen työyhteisön ja ammattitaitoiset työntekijät, jotka työskentelevät taloudellisesti riippumat-tomassa ja energisessä järjestössä.

MArGArET SENTAMu-MASAGAzIuganda Media Women Association (uMWA)

Kirjoittaja on Solidaarisuuden ugandalaisen

kumppanijärjestön toiminnanjohtaja.

Tiivistäen suomentanut: Sini Niininen

KuVA: rIITTA KuJAlA

Uganda juhlii tänä vuonna 50-vuotista itsenäisyyttään. Tasa-arvoa ja naisten oikeuksia ajaville juhlavuosi tarjoaa hyvän taitekohdan vuosien saatossa saavutettujen voittojen ja kärsittyjen tappioiden muisteluun sekä tulevan visioimiseen.

Ugandalaisen Kato asaph Ssenyonjon elämä on mullistunut. alkoholin ja väkivallan täyttämät päivät muuttuivat, kun hän kohta-si Solidaarisuuden kanssa Ugandassa yhteistyötä te-kevän Concern for Children and Women Empowerment (COFCaWE) -järjestön.

K un kuulin COFCAWE:n väen olevan tulossa kotikuntani Busukuman kun-nantalolle, ajattelin mennä sinne vain

aikaa tappaakseni. Kuinka väärässä olinkaan! COFCAWE avasi minun ja monen muun yh-teisöni jäsenen silmät”, kertoo muuttunut mies, Kato Asaph Ssenyonjo.

Seksuaaliterveyttä edistämässä Solidaarisuus on toiminut Ugandassa vuo-desta 1989 alkaen parantaakseen kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien ihmisten elämänlaatua. Solidaarisuus toimii ruohon-juuritasolla levittäen tietoa naisten ja lasten oikeuksista, perheväkivallasta sekä HIV/AIDS:sta.

Solidaarisuus on tukenut ugan-dalaista Concern for Children and Women Empowerment (COFCAWE) -järjestöä vuodesta 2007 lähtien. Solidaarisuus toteuttaa yhdessä COFCAWE:n kanssa sek-suaaliterveys- ja HIV/AIDS -koulutushanketta. Kehityshankkeen ensimmäisessä vaiheessa tietoisuus seksuaali- ja lisääntymisterveydes-tä, ihmisoikeuksista ja HIV/AIDS:in leviämi-sen ehkäisemisestä kasvoi huomattavasti sii-hen osallistuneiden keskuudessa.

Työ jatkuu uudella vaiheella. Tämän vuo-den aikana muun muassa perustetaan kou-luihin seksuaaliterveyskerhoja sekä järjeste-tään koulutuksia ja vertaistukimahdollisuuk-sia koululaisille, heidän vanhemmilleen, opettajille sekä koulun ulkopuolelle jää-neille nuorille, uskonnollisille johtajille ja moottoripyörätaksikuskeille.

Perheväkivaltaa Solidaarisuus eh-käisee myös paikal l isen Uganda Media Women’s Association (UMWA) -järjestön kanssa. Kehityshankkeessa lisä-tään naisten ja miesten sekä paikallisten päättäjien tietoutta perheväkivallasta sekä vahvistetaan UMWA:nia järjestönä. (lr)

Ssenyonjo oli alkoholin suurkuluttaja. Ssenyonjon mukaan alkoholi ei ollut hänelle riippuvuus, vaan pikemminkin pakoreitti ko-din ongelmista. Alkoholin takia perheessä myös tapeltiin paljon.

“Aina kun join alkoholia, se johti väkival-taan kotona. Lapset taistelivat äitinsä rinnal-la minua vastaan. Väkivaltaisuuteni ei rajoit-tunut pelkästään kotiin, vaan myös yhteisön muut jäsenet saivat kärsiä. Olen joutunut put-kaan 27 kertaa ja minusta on raportoitu polii-sille kolmesti ja paikallisvaltuustoille kahdek-san kertaa. Nyt säälin vaimoani ja lapsiani heille aiheuttamani kärsimyksen johdosta.”

Ssenyonjo päätyi jatkuvan alkoholin käytön ja perheriitojen myötä myös avio-liiton ulkopuolisiin suhteisiin. Tämä altisti Ssenyonjon HIV:lle.

En juo enää ollenkaan“Muistan edelleen elävästi, kuinka yhdes-sä COFCAWE:n kanssa analysoimme yh-teisön ongelmia, perheväkivaltaan liittyvää

Ku

VA

: MIl

lA M

äK

INE

N-P

OT

TIH

Er

lainsäädäntöä ja ennen kaikkea HIV/AIDS:in vaarallisuutta. Tämä oli minulle kuin uudel-leenherääminen. Tajusin, kuinka alkoholi ja avioliiton ulkopuoliset suhteet imivät onnen perheeltäni ja samalla altistivat minut HIV:lle. Hitaasti aloin vähentämään alkoholin käyt-töäni, niin kuin minua neuvottiin. Nyt en juo enää ollenkaan”, Ssenyonjo kertoo.

Onnellisuus palasi Ssenyonjon perhee-seen. Jotkut Ssenyonjon entisten tapojen jättämät jäljet ovat kuitenkin peruuttamat-tomia. Hän on nyt HIV-positiivinen. Hänen vaimonsa on säästynyt tartunnalta.

Elämänmuutoksen tehnyt mies on on-nellinen siitä, että COFCAWE koulutti häntä.

“COFCAWE:n avulla onnistuin muutta-maan käyttäytymistäni. Haluan kiittää heitä kaikesta tuesta, jota olen elämääni saanut. Aina kun tapaan COFCAWE:n väkeä, olen iloinen – heistä on tullut osa perhettäni.”

lAurI rAuTAVuOrIKirjoittaja on Solidaarisuuden viestintäassitentti.

Rauha palasi perheeseen

“COFCaWE avasi silmäni”


10 vuotta yhteistyötä väkivallan vähentämiseksi

PIIlotettu ongelma tehtIIn näkyväksi

SOlidAARiSUUS KARJAlASSA

Solidaarisuus on rakentanut venäjän Karjalassa yhdessä paikallisten kumppaniensa kanssa yli kymmenen vuotta tietä kohti yhteiskuntaa, jossa kaikilla olisi mahdollisuus elää turvallista, väkivallatonta elämää. Perheväkivalta on tehty näkyväksi ja siihen puuttumista tuetaan. Ulko-asiainministeriön päätös olla avaamatta kansalaisjär-jestöjen vuoden 2012 lähi-alueyhteistyön rahoitushakua johti Solidaarisuuden tulok-sekkaan lähialueyhteistyön päättymiseen.

Köyhyys on käsin kosketeltavissa vain kivenheiton päässä suoma-laisesta hyvinvointiyhteiskunnas-ta. Syvästä elintasokuilusta huoli-

matta rajanaapureilla on myös paljon yhteisiä kosketuspintoja – perheväkivalta on edelleen jokapäiväistä sekä Venäjällä että Suomessa.

Solidaarisuus lähti tukemaan Sortavalan aluehallinnon ponnisteluja perheiden, lasten ja vanhusten elinolosuhteiden parantamisek-si vuonna 2001. Sortavalan piirin edustajien aloitteesta kunnostettiin yhdessä Helylän palvelutalo ja luotiin piirille uudenlainen mal-li vanhusten hoitoon, joka toimii edelleen.

Turvakodista menestystarinaYhteistyön kehittyessä perheväkivalta nousi toistuvasti esiin yhtenä alueen suurimmista ongelmista. Tämä heijastuu myös tilastois-sa. Amnesty Internationalin arvioiden mu-kaan noin 70 prosenttia venäläisistä naisista on kokenut perheväkivaltaa joskus elämän-sä aikana. Huolestuttavien lukujen valossa Sortavalaan päätettiin perustaa naisten ja las-ten turvakoti perheväkivallan ehkäisemiseksi ja uhrien auttamiseksi.

Turvakotikäsite oli Karjalassa vuosituhan-nen vaihteessa tuntematon. Tämä ei kuiten-kaan hidastanut vauhtia.

”Olemme innoissamme asiasta, mutta tarvitsemme käytännön oppia siitä, mitä turvakotitoiminta todellisuudessa on”, ker-toi Sortavalan kaupungin lastensuojeluko-mitean sihteeri Kira Bahireva hankkeen alkuvaiheessa.

Nyt, kolme vuotta Sortavalan hankkeen päättymisen jälkeen, turvakoti toimii edelleen.

”Hanketta voi perustellusti kutsua me-nestystarinaksi. Perheväkivaltaa kokeneilla ihmisillä ei ollut ennen paikkaa, mistä ha-kea apua, eikä ongelmista puhuminen ollut mahdollista. Nyt vaiettu ja piilotettu ongel-ma on tehty näkyväksi”, kuvaili tutkija Maija Jäppinen Sortavalassa toteutetun työn lop-putuloksia vuonna 2009.

”Kysyin hankkeen loppuarvioinnin aikana sortavalalaisilta, olisiko turvakodin perusta-minen ollut mahdollista ilman hankeyhteis-työtä. Minulle vastattiin, että joko turvakotia ei olisi saatu ollenkaan tai sen perustaminen olisi vienyt huomattavasti pidemmän ajan. Lähialueyhteistyöllä on suuri merkitys siinä, että se voi tukea paikallisia aktivisteja tuo-maan esille ongelmia, joihin yhteiskunta ei ole aikaisemmin tarttunut”, Jäppinen lisäsi.

Auttava auto ja päihdetyötäSolidaarisuus päätti vuonna 2003 vahvistaa ponnistelujaan naisten ja perheiden hyvin-voinnin parantamiseksi yhteistyössä sorta-valalaisen Nadezda-kansalaisjärjestön kans-sa. Väkivallan vastaisen työn edistyessä kävi ilmi, että myös pikkukylien väkivallan uhrit tarvitsevat paikan, josta saada apua. Tähän vastattiin kiertävällä pikkubussilla, jonka mu-kana matkasi juristi, sosiaalityöntekijä ja psy-kologi. Heidän kanssaan uhri saattoi jutella ja heiltä hän sai neuvoja perheväkivalta- ja seksuaaliterveyskysymyksiin. ”Auttava auto” tekihankkeenaikanayhteensä195käyntiäSortavalan piirin kyliin.

Perheväkivallan taustalla esiintyy usein taloudellista ahdinkoa, päihteiden käyttöä ja työttömyyttä. Taloudellisten huolien tur-ruttamiseen käytetty alkoholi toimii usein viimeisenä sysäyksenä perheväkivaltaan.

Solidaarisuus on tehnyt yhdessä Värtsilän kunnan kanssa päih-teiden käytön vähenemiseen tähtäävää työtä.

Ku

VA

: ElV

IIrA

HIr

VO

NE

N


Solidaarisuuden lähialueyhteistyötä päätet-tiinkin laajentaa vuonna 2007 Värtsilään, jos-sa suunniteltiin yhteistyössä kunnan kanssa päihteiden käytön ja haittavaikutusten vähe-nemiseen tähtäävä hanke.

”On huolestuttavaa, että osa murrosikäi-sistä käyttää alkoholia jopa päivittäin. Nuoret on ohjattava päihteiden parista harrastustoi-mintaan”, totesi Värtsilän kunnanjohtaja Inga Nevolina hankkeen alkuvaiheessa. Vuonna 2011 Värtsilässä toimi jo 11 kuntalaisten hy-vinvointia edistävää kerhoa ja viisi yhdistystä. Niiden avulla tieto päihteiden haittavaikutuk-sista leviää kuntalaisten kesken.

Keskeistä levittää tietoa Solidaarisuuden kokemus lähialueyhteistyös-tä on osoittanut, että tiedon levittäminen ja julkisen keskustelun herättäminen ovat per-heväkivallan vastaisen taistelun keskiössä:

”Perheväkivaltaa voidaan vähentää vain, jos siitä puhutaan. Tätä on tehtävä kaikkialla: julkisuudessa, kadulla, omassa ystäväpiiris-sä ja rajojen yli”, totesi Sortavalan kaupungin sosiaalipalvelukeskuksen johtaja, ludmila Mihailova, kesäkuussa 2010.

Myös verkostoitumisessa on valtavaa voimaa. Sortavalan turvakoti on toiminut tukena Värtsilässä vapaaehtoistoiminnan

kehittämisessä. Vuonna 2009 aloitettiin tur-vakodin innoittamana yhteistyö Pitkärannan kanssa. Turvakodin tekemästä työstä kiinnos-tuttiin myös naapuripiirissä, jossa aloitettiin per-heväkivallan avopalvelumallin kehittäminen.

”Venäläiset eivät halua puhua perheen on-gelmista julkisesti. Ongelmista ei kuule ku-kaan, ennen kuin ne ovat todella rankkoja”, ker-toi Pitkärannan sosiaalipalvelukeskuksen joh-taja Galina Poljanskaja hankkeen alkaessa.

”Tarvitaan asiantuntijoita, jotka osaavat kuunnella, kertoa ja ohjata asiakasta hänen vaikeassa tilanteessaan.”

Tänään perheväkivallasta puhutaan aktii-visesti Pitkärannan koulussa, päiväkodissa, sairaalassa ja sosiaalipalvelukeskuksessa. Paikallismedia kirjoittaa aiheesta toistuvasti, ja alan asiantuntijat kokoontuvat sosiaalipal-velukeskuksen tiloissa säännöllisesti uusia toimintamuotoja pohtimaan.

Vaikka tie kohti väkivallatonta yhteiskun-taa on mutkikas, pitkäaikainen kumppanuus luo sille vankan perustan. Tarkkaan kohden-nettuina pienilläkin määrärahoilla voidaan saada aikaan todellisia muutoksia.


välinen tasa-arvo -ohjelman koordinaattori.

Naisten, perheiden ja vanhusten aseman parantaminen turvakoti- ja palvelutalotoiminnan tukemisella Sortavalassa, Karjalan tasavallassa venäjällä 2001–2003

Perheväkivallasta kärsivien naisten ja perheiden vahvistaminen Sortavalassa, venäjän Karjalassa 2003–2004

Naisten vahvistaminen – turvakotitoiminnan tukeminen Sortavalassa 2004–2005

Kohti vastuullista aikuisuutta – seksuaaliterveyttä ja elämänlaatua sortavalalaisille nuorille 2005–2006

Kuka auttaa uhria? – viranomaisverkostot tukemaan perheväkivaltatyötä 2006–2009

Tervettä elämää – ehkäisevän päihdetyön kehittäminen värtsilässä 2007–2012

”Perheväkivaltaa voidaan vähentää vain, jos siitä puhutaan”, tietää Sortavalan kaupungin sosiaalipalvelukeskuksen johtaja Ludmila Mihailova.

Sortavalan turvakoti toimii edelleen esimerkkinä muille turvakodeille.

Solidaarisuuden lähi-alueyhteistyöhankkeet 2001–2012:

Ku

VA

: ElV

IIrA

HIr

VO

NE

N


mIehet taSa-arvoa edIStämäSSä

Ku

VA

: TE

EM

u S

OK

KA

Ku

VA

: AIr

I Kä

Hä

rä


Khalid Sahid dirir, Somalimaa: ”Rohkaisemme naisia mukaan”

Joseph Kibirige, Uganda: ”Tasa-arvo tuo kehitystä”

Solidaarisuus on aloittanut uuden ruokaturvan kehittä-mishankkeen Somalimaassa. Hankkeen koordinaattorin Khalid Sahid Diririn mukaan naiset ovat olleet mukana hankkeen suun-nittelun jokaisessa vaiheessa ja heitä rohkaistaan aktiivisuuteen.

Maroodi Jeexin ja Togdheerin alueilla toteu-tettavassa hankkeessa kehitetään maata-louden tuottavuutta, lisätään tuotannon ja-lostusastetta ja etsitään uusia toimeentulo-muotoja maaseudulle. Kehitystyötä tehdään yhdessä Candlelight for Health, Education and Environment (CLHE) ja Agriculture Development Organization (ADO) järjestö-jen kanssa.

ADO vastaa hankkeen toteutuksesta Togdheerin alueella. ADO:n osuuden hanke-koordinaattori Khalid Sahid Dirir kokee erityi-sesti naisten aseman parantamisen tärkeäksi:

”Olemme ihmisiä ja minun näkemykseni mukaan kaikki ihmiset ovat samanarvoisia sukupuolesta, ihonväristä tai uskonnosta riip-pumatta. Valitettavasti tässä maailmassa nai-silla ei ole yhtäläisiä mahdollisuuksia miesten kanssa, siksi haluan tukea erityisesti naisia.”

Joseph Kibirige työskentelee Uganda Media Women’s association:in (UMWa) ja Solidaarisuuden yhteisessä perheväkivallan vastaisessa hankkeessa. Hänen mukaansa tasa-arvo sekä edistää kehitys-tä että vähentää väkivaltaa.

26-vuotias Joseph Kibirige on tasa-arvon puolestapuhuja. Hän näkee ugandalaisten naisten asemassa paljon parannettavaa:

“Yhteiskunta pitää naisia heikompana su-kupuolena. Heille ei anneta mahdollisuuksia tehdä esimerkiksi taloudellisia päätöksiä – naiset istuttavat pavut ja korjaavat sadon, mutta miehet saavat tulot. Poliittisesti nai-sen odotetaan äänestävän kuten miehensä.

Myös seksistä ja ehkäisyn käytöstä päät-tää mies. Naiset eivät saa periä maata tai muuta omaisuutta.”

UMWA:in ja Solidaarisuuden kehitys-hankkeessa muutetaan ihmisten asenteita perhe väkivaltaa kohtaan. Koulutusten alka-essa Joseph Kibirige oli yllättynyt:

”Sukupuolesta johtuvat ongelmat Somalimaassa ovat onneksi jo vähentyneet. Esimerkiksi naisten lukutaito on perinteisesti ollut huomattavasti alhaisempi kuin miesten. Se on sitä yhä, mutta ero on kaventunut”, Khalid Sahid Dirir pohtii.

Hänen mukaansa Solidaarisuus ja kump-panijärjestöt ovat ottaneet naiset huomioon hankkeen suunnittelun jokaisessa vaiheessa:

”Naiset ovat olleet aktiivisesti mukana al-kumetreiltä alkaen. Kaikissa työpajoissa on ollut paljon naisia mukana ja heidän näkö-kulmansa on otettu huomioon. Hankkeessa keskitymme maanviljelyyn ja karjanhoitoon, jotka ovat perinteisesti olleet miesten tont-tia. Noin 30 prosenttia hyödynsaajista on kuitenkin naisia. Naisia on mukana osuus-kunnissa niin jäseninä kuin johdossa. Monet naiset vastaavat perheen toimeentulosta.”

”Aina kun kutsumme ihmisiä osallis-tumaan, pyrimme siihen, että heidän su-kupuolijakaumansa on tasapainossa. Rohkaisemme naisia olemaan aktiivisem-pia niin tässä hankkeessa kuin yhteiskun-nassa yleensäkin”, kertoo hankekoordinaat-tori Khalid Sahid Dirir.

TEEMu SOKKAKirjoittaja on Solidaarisuuden

työ ja toimeentulo-ohjelman koordinaattori.

”Huomioimme aina tasa-arvon niin, että koulutuksiin tulee saman verran miehiä ja naisia. Huomasin odottaneeni vain naisosal-listujia. Kuuntelemme niin naisten kuin mies-tenkin ongelmia, ketään syrjimättä.”

UMWA:in ylläpitämä radiokanava Mama FM lähettää paljon ohjelmia sukupuolten väli-sestä tasa-arvosta ja ihmisoikeuksista. Tasa-arvon edistäminen on Kibirigen mielestä erit-täin tärkeää:

”Tasa-arvo tuo kehitystä – mies ja nainen saavat yhdessä työskentelemällä enemmän tuloja perheelle. Tasa-arvo vähentää perhevä-kivaltaa ja sen aiheuttamia kuolemia.”

Kibirige on kokenut omakohtaisesti muu-toksen sovinismista tasa-arvon hyväksymi-seen. Hänen perheensä on nyt onnellisempi kuin koskaan.

”Alun epäilysten jälkeen olen oppinut ra-kastamaan työtäni.”

rIITTA KuJAlA JA lAurI rAuTAVuOrIriitta Kujala on Solidaarisuuden

maakoordinaattori ugandassa. lauri rautavuori

on Solidaarisuuden viestintäassistentti.

mIehet taSa-arvoa edIStämäSSäAlkoholi aiheutti myös aggressiivisuutta, joka heijastui koko perheeseen.

Seis perheväkivallalle -hankkeen koulu-tusmatkalla Mikkelissä Medvedev kuunteli miehiä, jotka kertoivat vapaaehtoistyöstään. He olivat kamppailleet menneisyydessä sa-mojen ongelmien kanssa kuin Medjedev ja nyt he uskalsivat puhua niistä julkisesti.

”Minua painanut syyllisyys katosi tällä matkalla. Miesten kynnys hakea apua joh-tuu heidän syyllisyydestään ja häpeästään. On tärkeää, että miehet hakevat apua. Siksi vapaaehtoistyöhön tarvitaan auttamishalui-sia miehiä, joiden kanssa samojen ongelmi-en parissa painivat miehet voivat keskustella.

”Yhteiskunnassa ei ole tasa-arvoa, jos miehet käyttävät perheväkivaltaa. Se heijas-tuu seuraavaan sukupolveen ja väkivalta vain jatkuu. Seis perheväkivallalle -hanke edistää sitä, että miehet ymmärtävät, ettei väkival-taa saa käyttää, ja naiset sen, ettei väkivaltaa saa hyväksyä.”

ElVIIrA HIrVONEN JA lAurI rAuTAVuOrI Elviira Hirvonen on Solidaarisuuden

hankekoordinaattori Karjalassa. lauri rautavuori

on Solidaarisuuden viestintäassistentti.

Oleg Medvedev, Karjala: ”Miehet vapaaehtoistyöhön väkivaltaa vastaan”

”Näin naiset vahvistuvat tekemään myös perheen ulkopuolelle ulottuvia päätöksiä ku-ten osuuskunnissa tehdään.”

Tierra Nuevan kehityshankkeessa tasa-ar-voa on edistetty johtajakoulutuksella, naisten hallinnoimalla pienluottosysteemillä, naisten luomutorjunta-aineiden kehittämishankkeilla, naisryhmien käsitöiden markkinointikoulu-tuksella sekä hunajan- ja kahvintuotannossa. Myös miehille suunnattuja tasa-arvokoulu-tuksia on toteutettu.

”Pärjätäkseen naisten ja miesten on työs-kenneltävä yhdessä. Nämä ovat perheyri-tyksiä, joissa molemmilla on omat tärkeät roolinsa ja tehtävänsä. Usein nainen esimer-kiksi tarkkailee kahvin laatua, pitää sen nor-mien mukaisena sekä huolehtii hallinnolli-sesta puolesta. ”

”Tasa-arvon edistymistä on kuitenkin vai-keaa mitata. Muutos vie aikansa. Myös nai-set itse siirtävät vanhoja asenteita ja oppeja sukupolvelta toiselle. Tarvitsemme yhä lisää keinoja tasa-arvon edistämiseen sekä mitta-reita muutosten seuraamiseen”, Rojas pohtii.

SIru AurA

Kirjoittaja on Solidaarisuuden

viestintäpäällikkö.

Pedro Rojas, Nicaragua: ”Molempia tarvitaan menestykseen”

Solidaarisuus on tukenut nicaragualaista Tierra Nueva -osuuskuntaa ensin kahvin- ja pian hunajantuotannossa. Osuuskunnan toiminnanjoh-tajan Pedro Rojasin mukaan Tierra Nuevassa sekä tarvitaan että huomioidaan naisia mies-ten rinnalla. Muuten koko hom-ma ei yksinkertaisesti toimi.

Toiminnanjohtaja Pedro rojasin mukaan tasa-arvon edistämisen lähtökohta on aina ollut nimenomaan osuuskunnan tarve. Kahvin hinnan lasku aiheutti aikoinaan krii-sin toimeentulossa ja perheissä, joissa ta-louden ongelmat kärjistyivät.

”Ymmärsimme, että jos naiset ja mie-het eivät työskentele yhdessä, emme sel-viä. Kun naiset otetaan mukaan, he työs-kentelevät yleensä vielä enemmän kuin miehet. Myös perheiden ongelmat voite-taan nopeammin, kun molemmat ovat niitä ratkaisemassa.”

Rojasin mukaan naisille pitää antaa sekä tunnustusta että omaa päätösvaltaa työn si-sällöistä ja suunnasta.

Oleg Medvedev on yksi Solidaa-risuuden Seis perheväkivallalle -hankkeen vapaaehtoistyötä tekevistä miehistä Pitkäran-nassa, Karjalassa. Hän ryhtyi vapaaehtoiseksi ymmärrettyään perheväkivallan vakavat seura-ukset. Samaa hän suosittelee nyt muillekin.

Oleg Medvedev tunnustaa, ettei hän ol-lut nuorempana ”kunnon poika”. Hän käytti alkoholia, joutui tappeluihin ja löi kerran vai-moaan. Hän osallistui vaimonsa mukana Pitkärannassa järjestettyyn äitienpäiväjuh-laan, jossa puhuttiin perheväkivallasta. Siellä hän ymmärsi, mitä seurauksia väkivallalla on.

”Tunsin syyllisyyttä ja tajusin, kuinka väki-valta vaikuttaa myös lapsiini. Ymmärsin, että nuorille on kerrottava, mitä seuraa, jos elämä menee raiteiltaan.”

Jos Medvedev saisi elää nuoruusvuoten-sa uudestaan, hän tekisi toisin monia asioi-ta. Hän jättäisi alkoholin tyystin, sillä sen ta-kia miehen yliopisto-opinnot keskeytyivät.

Ku

VA

: ElV

IIrA

HIr

VO

NE

NK

uV

A: S

Iru

Au

rA


SOlidAARiSUUS SUOMESSAmiehet tasa-arvoa edistämässä

TukijaT TuTuiksi

Solidaarisuuden tasa-arvotyö edistää ihmisoikeuksiaKysyimme mies tukijoi l-tamme, miksi Solidaari-suutta ja tasa-arvotyötä kannattaa tukea.

”Miksi en tukisi tasa-arvo työtä?” ky-syy Solidaarisuuden yleislahjoittaja Olli Tiainen. Tiaisen mielestä sukupuol-ten välinen tasa-arvo on tärkeä osa ihmisoikeuksia.

”Erityisesti Solidaarisuuden työ Somalimaassa, joka pyrkii estämään tyt-töjen sukuelinten silpomista, on äärettö-män tärkeää ihmisoikeuksien vinkkelistä.”

Solidaarisuuden Somalimaan maakum-mina lahjoittava Henrik Olkinuora on sa-maa mieltä. Hänen mielestään sukupuol-ten välisen tasa-arvon tulisi olla itsestään selvä ihmisoikeus:

”Eri kehitysmaista löytyy lukuisia onnis-tuneita esimerkkejä, joissa naisten asema on parantunut huomattavasti kehitysyh-teistyöjärjestöjen hankkeiden myötä. Tuen Solidaarisuuden työtä Somalimaassa, jos-sa raaka tyttöjen sukuelinten silvonta- perinne on saatava loppumaan.”

Juristina työuransa tehnyt Petteri Ojanen on itse nähnyt tasa-arvon kehityk-sen suomalaisessa ammattiyhdistysliik-keessä. Vähitellen näkemys laajeni myös globaalille tasolle:

”Koen tyttöjen, naisten ja äitien tuke-misen tuovan kestävää, sukupolvelta toi-sellejatkuvaamuutosta.Lahjoitin50-vuo-tispäivieni lahjarahat tasa-arvon edistämi-seksi tehtävälle työlle.”

Kehityksen avain aktiivinen kansalaisyhteiskunta”Solidaarisuus on järjestönä sopivan pieni, eikä voimavaroja huku väliportai-den byrokratian pyörittämiseen. On hie-noa, että jokaisessa kohdemaassa on Solidaarisuuden työntekijä tukemassa paikallisten yhteistyöjärjestöjen toimin-taa”, Olli Tiainen jatkaa.

Tiainen uskoo vankasti siihen, että ak-tiivinen ja toimiva kansalaisyhteiskunta an-taa avaimet kehitykseen ja demokratiaan.

”Pidän tärkeänä, että tukemalla pai-kallisia järjestöjä tuetaan samalla kansa-laisyhteiskunnan kehitystä. On hienoa, että Solidaarisuus tekee tätä työtä, ja on hienoa tukea Solidaarisuutta.”

lAurI rAuTAVuOrI JA KATJA SEPPINEN

Kirjoittajat ovat Solidaarisuuden

viestintäassistentteja.

Olli Tiaisen mielestä tasa-arvo on tärkeä osa ihmisoikeuksia.

Henrik Olkinuora tukee naisten sukuelinten silpomisen vastaista työtä Somalimaassa.

Petteri Ojasen mukaan naisten kautta muutoksista tulee kestäviä.

Solidaarisuutta seurataan aktiivisesti Facebookissa

Solidaarisuudella on yli 3300 tykkääjää Facebookissa. Solidaarisuus selvitti Facebook-ryhmänsä jäsenten tyytyväisyyt-tä, aktiivisuutta ja osallistumis-historiaa. Palaute oli positiivista.

Viime vuoden lopussa suoritetun kyselyn tulokset kertoivat, että Solidaarisuuden Facebook-sivuihin ollaan tyytyväisiä. 96%vastanneistaolijokotyytyväisiätaitäysin tyytyväisiä toimintaan.

Solidaarisuuden Facebook-tukijat olivat myös aktiivisia Facebookissa. Vastaajista yli 70% seurasi SolidaarisuudenFacebook-sivuja vähintään viikoittain ja Facebookissa julkaistuja uutisia luki vä-hintäänsillointällöin87%.Lisääjulkaisujavastaajat haluaisivat nähdä koskien hank-keita, uutisia ja kohdemaita.

Valtaosa vastaajista oli Solidaarisuuden tuoreitatukijoita ja lahjoittajia.75%olilahjoittanut Solidaarisuudelle tai tukenut toimintaa muuten korkeintaan kahden vuoden ajan.

Solidaarisuus kiittää kaikkia kyselyyn osallistuneita ja jatkaa pitkäjänteistä työ-tään niin kohdemaissaan kuin sosiaali-sessa mediassakin.

lAurI rAuTAVuOrI

KOSMOPOLIITTINEN AIKAKAUSLEHTI!

TILAA ILMAINEN NÄYTENUMERO!

[email protected] tai tilaa34 €/vuosi, kestotilaus 30 €34 €/vuosi, kestotilaus 30 €

w w w . m o n d e d i p l o . f i

TILAA ILMAINEN

zimbabwessa diktaattori nukkuu huonosti, koska pelkää linnan kummitusta.

Maailmaa on enemmän kuin ikkunasta näkee. Tilaa nyt maailmankuvaasi avartava lehti. Saat näkökulmia ja tarinoita, jotka laittavat ajattelemaan.

Maailman Kuvalehden numerossa 11/2008 oli muun muassa juttu diktaattori Robert Mugabesta, joka pelkää kummituksia. Uusimmassa numerossa jotain aivan muuta.Kampanjatunnus: Solidaarisuus

tilaa nyt näytenumero veloituksetta osoitteesta maailmankuvalehti.fiKampanjatunnus: solidaarisuus

Ku

VA

: lA

ur

I rA

uTA

Vu

Or

IK

uV

A: J

EM

INA

TA

lJA

Ku

VA

: T

uIJ

A O

JAN

EN


zimbabwessa diktaattori nukkuu huonosti, koska pelkää linnan kummitusta.

Maailmaa on enemmän kuin ikkunasta näkee. Tilaa nyt maailmankuvaasi avartava lehti. Saat näkökulmia ja tarinoita, jotka laittavat ajattelemaan.

Maailman Kuvalehden numerossa 11/2008 oli muun muassa juttu diktaattori Robert Mugabesta, joka pelkää kummituksia. Uusimmassa numerossa jotain aivan muuta.Kampanjatunnus: Solidaarisuus

tilaa nyt näytenumero veloituksetta osoitteesta maailmankuvalehti.fiKampanjatunnus: solidaarisuus

Pekka PeltolaAFRIKASSAAfrikassa on asioita, joita moni ei sano ääneen mutta jotka täytyy tietää nyky hetken ymmärtämiseksi.

Le Monde diplomatiqueHISTORIA-ATLAS1900-luvun historia uudesta näkökulmasta tiiviissä muodossa. 200 asiallista neliväri-karttaa!

Roy ArundhatiKUUNTELEN HEINÄSIRKKOJA – Merkintöjä demokratiastaArundhati Roy hahmottelee kirjassaandemokratiaa, jonka on jatkuvasti uudistuttava.

SUPERTARJOUS SOLIDAARISUUDEN LUKIJOILLE!

Tilaukset puh. 040 179 5297 tai myynti@intokustannus.� , mainitse ”Solidaarisuus”. Hinnat sisältävät postikulut.www.intokustannus.fi

Pekka PeltolaAFRIKASSAAfrikassa on asioita, joita moni ei sano ääneen mutta jotka täytyy tietää nyky hetken ymmärtämiseksi.

18 €(ovh 26 €)

18 €(ovh 25 €)

12 €(ovh 27 €)


Syntymäpäiväsankari, häitään viettävä pariskunta tai muita merkkipäiviään juhlis-tava henkilö voi halutessaan ohjata saamansa lahjoitukset Solidaarisuuden työn tukemiseen.

Kaikissa tapauksissa kannattaa ilmoittaa asiasta Solidaarisuudelle etukäteen. Näin voimme kanavoida lahjoitukset päivänsankarin valitsemaan kohteeseen ja toimittaa jälkikäteen luettelon lahjoittajista sekä ilmoittaa lahjoitusten kokonaissumman.

Jos haluat tehdä merkkipäivälahjoituksen, ota yhteyttä [email protected] tai puh. (09) 759 9730.

Muista Solidaarisuutta merkkipäivänäsi! Muistamalla Solidaarisuutta

testamentissasi voit tukea uuden sukupolven mahdollisuuksia parempaan tulevaisuuteen. Pienikin lahjoitus voi tuottaa suuria tuloksia tasa-arvon ja toimeentulon edistämiseksi kehitysmaiden perheissä ja yhteisöissä.

Jos haluat tilata tietopaketin tai kes-kustella kanssamme testamentti-lahjoituksesta, ota yhteyttä: [email protected] taipuh:(09)7599730

Testamenttilahjoitus – sijoitus huomiseen

Sinulla on nyt mahdollisuus vaikuttaa entistä enem-män tukesi ohjautumiseen juuri sinulle tärkeiden aiheiden pariin!

Solidaarisuuden teematukijana voit valita lahjoi-tustesi kanavoitumisen joko työ ja toimeentulo – TaI tasa-arvo -ohjelmaan liittyvään työhömme.

Teematukijaksi ryhtyminen on helppoa ja antoi-saa. valitse vain mieluisesi teema, täytä takasivun lomake ja postita se meille. Saat teematukijana kaksi kertaa vuodessa ilmestyvän Solidaarisuus-lehden ja uutiset, joista voit seurata, miten lahjoi-tusvaroja käytetään, ja mitä hyvää teemalahjoituk-sillasi saadaan aikaan.

voit myös ryhtyä tuttuun tapaan Ugandan, Somalimaan tai Nicaraguan maatukijaksi, jolloin lahjoituksesi kohdentuu molempien teemojen parissa tehtävään työhön valitsemassasi kohde-maassa.

Solidaarisuus tekee hyvää sinun tuellasi. Kiitos!

Solidaarisuuden sukupuolten välinen tasa-arvo -ohjelman tavoitteena on naisten ja miesten välisen tasa-arvon edistyminen pitkällä aikavälillä.

Jo 10 euron kuukausittaisella tee-malahjoituksellasi voimme vuoden aikana esimerkiksi:• Kouluttaa 7 terveydenhoitajaa

tyttöjen sukuelinten silpomisen haittavaikutusten hoitamiseen

• Toimittaa seksuaaliterveyskasva-tusta 40 ugandalaisnuorelle

• Kouluttaa 8 nicaragualaisnaista mehiläishoitajiksi

Ohjaa apusi tasa-arvo- tai toimeentulotyöhön.

Ryhdy Solidaarisuuden teematukijaksi!

Solidaarisuus toimii sinun tuellasi! Kiitos!

Tukemalla Solidaarisuuden työtä olet mukana luomassa tasa-arvoa ja kestävää toimeentuloa 150 000 ihmiselle Nicaraguassa, Somalimaassa ja Ugandassa. Valitse itsellesi sopivin tapa lahjoittaa.

Solidaarisuuden työ ja toimeentulo -ohjelma tähtää siihen, että ihmiset voivat omalla työllään ansaita tar-vittavan toimeentulon nostaakseen itsensä pois köyhyydestä.

Jo 10 euron kuukausittaisella tee-malahjoituksellasi voimme vuoden aikana esimerkiksi:• Toimittaa perustyökaluja 8:lle

nicaragualaiselle pienviljelijälle• Antaa omaa yritystä perustavalle

somalimaalaiselle nuorelle pien-yrittäjän starttilainan

• Toimittaa maissinsiemenet 4:lle ugandalaiselle pienviljelijäperheelle

Uutuus!

www.solidaarisuus.fi/lahjoita

Etunimi

lähiosoite

Jäsennumero (Jos olet jo tukija, näet jäsennumerosi lehdessä olevasta osoitetiedoistasi.)

Pankkiyhteys / pankki ja tilinumero (Jos liityt kuukausilahjoittajaksi tai maa/teematukijaksi)

Paikka ja aika

Sukunimi

Sähköposti

Allekirjoitus

KYLLÄ

Keräyslupa: 2020/2011/2494Kansainvälinen solidaarisuussäätiö - Internationella solidaritetsfondenAgricolankatu 4, 00530 Helsinki - (09) 759 9730 - www.solidaarisuus.fi

Tilaan maksuttoman Solidaarisuus-lehden

Liityn maa- tai teematukijaksivalitse kohde

Nicaragua Somalimaa Uganda

Sukupuolten välinen tasa-arvo työ&toimeentulo

Liityn kuukausilahjoittajaksiKuukausittainen lahjoitukseni on

10€ 22€ 36€ tai €/kk

Täytä pankkiyhteystietosi alla olevaan lomakkeesen.

Kuukausittainen lahjoitukseni on

10€ 22€ 36€ tai €/kk

Täytä pankkiyhteystietosi alla olevaan lomakkeesen.

kpl kauppakasseja (10€ + postituskulut)

Haluan tilata Solidaarisuus-kauppakassin

kpl viiden kortin sarjoja kirjekuorineen (5€/sarja + postituskulut)

Haluan tilata maissintähkälehdistä valmistettuja korttisarjoja

Leikkaa irti

Tässä upeassa reilun kaupan puuvillasta valmistetussa Solidaarisuus-kauppakassissa kuljetat kaikenkokoiset ostokset säästäen myös luontoa!

Tilaa kauppakassi täyttämällä ja palauttamalla meille alla oleva tilauslo-make tai soittamalla numeroon: (09) 759 9730. Samalla tuet Solidaarisuu-den tärkeää työtä.

Solidaarisuus-kauppakassi 10€

Solidaarisuus-kaupassa nyt!

Lisätietoa kaikista lahjoitusmuodoista saat verkkosivuiltamme osoitteesta www.solidaarisuus.fi/lahjoita. Voit myös lähettää sähköpostia osoitteeseen [email protected] tai soittaa numeroon (09) 759 9730.

SolidaarisuusvaSTaUSLÄHETYSTunnus 500380800003 Helsinki

Vastaanottaja maksaa

postimaksun

Leikkaa irti

solidaarisuus_lehti_kevat2012

Documents

Transcript of solidaarisuus_lehti_kevat2012