�

SATAKIELIJäsentiedote 4 • 2009

V A N T A A N S E U D U N S T E I N E R K O U L USTEINERPÄIVÄKODIT METSÄTÄHTI, PIKKUKARHU JA POHJANTÄHTI

2 �

SISÄLTÖPääkirjoitus ......................................................3Aikuisen ikään varttunut ...............................4Kuka johtaa steinerkoulua? ...........................6Kuusivuotias elää kuningasvuotta ...............9Foldsae, steinerkoulu Norjassa ..................11Pasadena Waldorf School ...........................16Lakota Waldorf School ...............................19

Vantaan seudun steinerkoulu Satakielentie 5, 01450 Vantaa Puh. toimisto (09) 8386 480 Puh. opettajat (09) 8386 4818www.vantaansteinerkoulu.fi Steinerpäiväkoti MetsätähtiRasinkatu 13, 01360 VantaaPuh. (09) 874 2835

Steinerpäiväkoti Pohjantähti Kirkkotie 8, 04300 Tuusula Puh. (09) 273 3290

Steinerpäiväkoti PikkukarhuPykälistöntie 13, 04420 JärvenpääPuh. (09) 271 2281

Jäsentiedote 4/2009Toimitus: Tuomo Oksanen Taitto: Niina MälkiäKannen kuva: Elviira, 9. lkSisäkannen kuva: Tuomo OksanenTakakannen kuva: Liisa HertellPainopaikka: Savion Kirjapaino Oy

Kouluun ilmoittautuminen: Ritva Seuna, puh. (09) 8386 480Osoitteenmuutokset ja ilmoitusmyynti: vantaan.steinerkoulu@kolumbus.fi

2 �

25-vuotias koulumme juhli merkkivuottaan

Tuomo Oksanen

Vantaan seudun steinerkoulu juhli 25 vuotta kestänyttä taivaltaan mieleen painuvalla tavalla keski-viikkona 25.11.2009. Tilaisuus alkoi kierroksella, jossa vieraat saivat tutustua koulun tiloihin ja eräissä luokissa meneillään oleviin opetustilanteisiin. Kierroksen jälkeen juhlaväki kokoontui juhla-saliin. Maisema-arkkitehti Jukka Jor-mola (johtokunnan puheenjohtaja 2003–2008) paljasti tervehdys-sanoissaan, että Jormolan mäen ison kuusen ympäristö oli ollut hänen rakkaimpia leikkipaikko-jaan. Hän oli poikasena kuusessa kiipeillessään ajatellut, että tähän lähelle pitäisi perustaa ”lasten talo”. Hänellä ei ollut tarkkaa kuvaa, mikä tai millainen leikki-paikka tämä ”lasten talo” olisi, mutta mikä huomion arvoista, jonkinlainen visio oli jo olemassa! Jormola kertoi muistaneensa nämä varhaiset ajatuksensa melko pian sen jälkeen, kun häneltä 1980-luvulla tultiin tiedustele-maan mahdollisuutta, että Vantaan seudun steinerkoulun rakennuksia alettaisiin rakentaa hänen mailleen, juuri tuon jo

mainitun kuusen välittömään läheisyyteen. Seuraavaksi juhlassa saatiin nauttia oppilasesityksistä. 6. luokka esitti keskiaikaisen kappaleen. 12. luokan oppilaat Susanna Kallio ja Pirre Blom esit-tivät kumpikin oman eurytmia-numeronsa. Professori Reijo Wilenius piti varsinaisen juhlapuheen. Puheen sisältöjä en ryhdy tässä yhteydessä sen kummemmin referoimaan, tyydyn vain toteamaan, että sydämellinen huumori sekä viiltävän syvälliset ajatukset lapsesta ja koulusta vuorottelivat puheessa herkullisesti. Wileniuk-sen sanoja oli sekä virkistävää että lohduttavaa kuunnella. Heräsi vahvana tunne, että työmme kou-lun eteen ei ole turhaa. Olemme edelleen vaihtoehtokoulu keskellä yhä kovenevia ja yksipuolistuvia arvoja! Ennen kahvitarjoilua kansan-edustaja, sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo, lau-sui vielä omat tervehdyssanansa, joissa paljastui varsin myönteinen asenne koulumme toimintaa kohtaan.

4 �

”Yksi uhanalainen lajike on saanut ensimmäisen voiton henkiinjäämis-taistelussa”, totesi Kristian Miettinen Vantaan steinerkoulun ja päiväkodin vihkiäisissä Dickursby Skolassa vuonna 1984. Ensimmäinen ajatus Vantaan steinerkoulusta ja päiväkodista oli herännyt vain paria vuotta aiemmin. ”Suomen halvin koulu” -tittelin saanut Vantaan steinerkoulu toimi hyvin pitkälti talkoovoimin, sillä taloudellinen tuki oli tiukassa. Koulu sinnittelikin kahdeksan vuotta ilman valtionapua, joten ruohonjuuritason kansalais-aktiivisuutta on todella tarvittu.

Aikuisen ikään varttunutpoimintoja steinerkoulua käsitelleistä

lehtijutuista vuosien varrelta

Julia Dahlberg

“NYT SELVITETÄÄN,

VOISIKO KUNNAN KOULU-

LAITOS PITÄÄ SISÄLLÄÄN

STEINERKOULUN OMANA

YKSIKKÖNÄÄN”,

UUSI SUOMI UUTISOI

VUONNA 1984.

Vantaan seudun steinerkoulun 25-vuotisjuhlien puhujaksi pyydet-ty filosofian professori Wilenius arvosteli vuonna 1984 Viikkoleh-dessä koululaitosta siitä, että se on liian helposti alistunut yhteiskun-nan koville paineille ja unohtanut lapsen kehityksen tiedon tuput-tamisen lumoissa. ”Lapsista tulee tietoteknillisiä barbaareja, ellei nyt ryhdytä vahvistaman lujasti humanistista kasvatusta.” ”Peruskoulun vaihtoehdon suosio on pakottanut opetusmi-nisteriön harkitsemaan uudelleen,

miten steinerpedagogiikkaa voitaisiin hyödyntää peruskoulussa. Opetus-ministeriön mielestä kunnallinen koululaitos ei ole tarpeeksi hyödyntänyt näissä (montessori- ja steinerkouluissa) tehtyä kasvatuksellista työtä. Nyt selvitetään voisiko kunnan koululaitos pitää sisällään steinerkoulun omana yksikkönään, Uusi Suomi uutisoi vuonna 1984. Samana vuonna myönnettiin, että steinerliike on tullut jäädäkseen eikä ole vain muoti-ilmiö. Takana on kuitenkin ollut kivinen tie. Ensin koulu toimi Hiekkaharjussa nykyisen steinerpäiväkodin Pumpulin tiloissa. Siitä siirryttiin

4 �

viereiseen opiskelijatalon kivijalkaan ja Midgårdiin pitäjän kirkolle. Koulu-yhdistyksen tila – ja tonttitoiveet kumottiin yksi toisensa jälkeen, kunnes vihdoin steinerkoulu pääsi muuttamaan peltomaisemien keskelle Vallinojalle vuonna 1988. Maisema-arkkitehti Jukka Jormolan maat tarjosivat tilaa myös viljelylle, joten Suomessa ainoana kouluna Vantaan steinerkoululla on pihal-laan omat kasvimaat opetuskäyttöön. Tunnustusta steinerkoulu on saanut muun muassa Vantaan kaupungin sivistystoimen apulaiskaupunginjohtajalta Ritva Markkulalta. Markkula puo-lustaa steinerkoulua siitä, että steinerpedagogiikka istuu hyvin kunnan koulu-tusjärjestelmään. Jo 80-luvulla ajateltiin, että steinerpedagogiikkaa voitaisiin hyödyntää myös peruskoulun pedagogisessa uudistamisessa ja kokeilla steinerpedagogiikkaa perusopetukseen. Tosin myöhemmin hallintomallien erilaisuus koettiin hankaloittavana tekijänä koulujen rinnakkaiselossa. Vuonna 1999 Vantaan kaupunginjohtaja kehui steinerliikettä mallikkaasta kansalaistoiminnasta, joka on linjassa kaupungin arvojen ja toimintaideoiden kanssa. Nyt juhlavuonna voimme todeta ylpeänä olevamme rakentamassa ja pitämässä yllä arvojemme mukaista vaihtoehtoista yhteisöä, jonka perustana on lapsen etusijalle asettaminen.

Kirjoittaja on yhteisöpedagogiopiskelija Humanistisesta ammattikorkeakoulusta.

Oppilaiden töitä Vantaan seudun steinerkoulun omassa, vuonna 2004 julkais-tussa Satakieli laulaa -juhlakirjassa.

� �

Rudolf Steiner liitti johtamisasian ehkä yllättävänkin suoraan opetta- jien pedagogisen opiskelun merkit-ykseen. Viitatessaan lyhyesti perus-teilla olevan koulun hallinnointiin hän korosti sitä, miten jokaisen opettajan on itse kannettava täysi vastuu päätöksistä. Yksikään opet-taja ei voi nojata rehtorin kansliasta tuleviin määräyksiin, vaan jokainen opettaja toimii täysin vastuullisena ja on siten myös osallisena tehtäväänsä koskevaan hallintoon. Steinerkou- lussa ei siis tulisi olla rehtoria, vaan opettajan asiantuntijuuteen nojaava tasavaltainen kollegio. Pedagogisten päätösten pohjana olisi kollegiaali- nen yhteistyö, joka perustuu jokai- sen opettajan jatkuvasti kehittyvään asiantuntijuuteen ja itsenäiseen vas-tuuseen. Tarvittavan yhtenäisyyden kouluun loisi rehtorin sijasta koko opettajakunnan pedagoginen työs-kentely ja yhteiset tavoitteet. Vahva asiantuntijuus olisi siis lähtökohta tarvittavalle yhtenäisyydelle.

Henkilöstöjohtamisen problematiikkaaPedagogisen itsehallinnon säilymi- nen edellyttää sitä, että kaikki opet-tajat osallistuvat johtamiseen ja joh-toasemia vältetään niin paljon kuin mahdollista. Tällöin opettajat ovat keskenään yhdenvertaisia muodolli-

kuka johtaa steinerkoulua?

sen asemansa osalta. Ei ole näkyvää hierarkiaa, ei esimiestä eikä alaista. Toisaalta on kuitenkin huomioitava, että steinerkoulu on myös työnan-taja ja siten lain edessä vastuullinen hoitamaan työnantajan velvoitteet. Eri kouluissa on kehitelty erilaisia käytänteitä vastauksena henkilöstö-johtamisen problematiikkaan ja vastuukysymyksiin. Käytännössä steinerkouluissa on kerran viikossa kaikille opettajille yhteinen noin 3–5 tuntia kestävä opettajainkokous. Kokouksen pedagogisen työskentelyn merki-tystä kuvaa Steinerin määritelmä kokouksesta jatkuvana ja elävänä yliopistona. Pedagogisen työskente-lyn, asioiden informoinnin ja koor- dinoinnin lisäksi päätettävistä asioista pyritään saavuttamaan mahdollisimman suuri yhteisym-märrys luovan dialogin avulla. Käytännössä steinerkoulunkin opettajankokouksessa saatetaan joskus päätyä äänestämään.

Johtajavallasta innostusvaltaanRehtoriuden muodostaa opettaja- kunta, ja toimintamalleina ovat jaettu johtajuus ja koulun sisäiset tiimit. Demokraattisessa asian-tuntijaorganisaatiossa johtajavallan korvaa tunneälyyn perustuva innos-

Jarno Paalasmaa

� �

tusvalta. Nykyään puhe työpaikka- demokratiasta tai tiimijohtajuu-desta ei ole mitenkään harvinaista, mutta 1900-luvun alussa se oli poikkeus. Suomen lainsäädäntö kuitenkin edellyttää yhä, että jokai- sella opetuksenjärjestäjällä on reh- tori. Steinerkoulut ovat yleensä ratkaisseet asian siten, että joku opettajista valitaan vuosittain hoitamaan rehtorin toimea. Joh-tosäännössä koulut ovat yleensä jakaneet niin sanotun vuosirehtorin tehtäviä ja vastuita mahdollisimman paljon. Koulut ovat pyrkineet niin sanottuun lähidemokraattiseen hallintomalliin, jossa ihmisten välillä on mahdollisimman vähän titteleihin perustuvia valtasuhteita. Yksinkertaistettuna pedagogisesta hallinnosta vastaa pääasiassa opet-tajakunta. Taloushallinnosta vastaa puolestaan vanhemmista koostuva kannatusyhdistys ja johtokunta.

Kuunnellaanko vanhempia riittävästi?Hallintomallin ja päätöksenteon pohjalla on Steinerin kehittelemä yhteiskunnallisen kolmijäsennysteo-rian tutkiminen, luova kehittäminen ja kouluyhteisöön soveltaminen. Kaikki tämä on kuitenkin yrityksis-tämme huolimatta vielä alkuteki-jöissään. Miten voisimme vielä kehittää avoimuuden ja keskustelun kulttuuria? Kuunnellaanko steiner-kouluissa aina riittävästi vanhem-pia? Missä päätökset todella teh-dään? Lainsäädännöllisessä mielessä

vastuun jakaminen on haastavam-paa kuin vallan jakaminen. Luulen, että organisaatiomuotoon liittyvistä käytännön ongelmista huolimatta etenemme pienin askelin kohti tule- vaisuuden hallintomuotoa, joka toi-mivasti tukee sekä opettajan luovaa ja aloitteellista työtä että oppilaan yksilöllistä kehitystä. Tähän viittaa monien steinerkoulujen perusteel-linen hallinnon kehittämistyö ja valmius kokeilla rohkeastikin erilai-sia käytäntöjä. Yhteiskunnallisessa kolmijäsen-nysteoriassa elinkeino- ja talous- elämän toiminnot perustuvat yhteistyöperiaatteelle (veljeys). Oikeudellisella alueella noudate-taan yhdenvertaisuusperiaatetta (tasa-arvo), ja puhtaasti henkisissä toiminnoissa perusperiaatteena on vapaus. Teorian soveltaminen käytäntöön on haastavaa, koska todellisuudessa kaikki kolme toi-mintamuotoa esiintyvät kaikkialla ja kaikki ihmiset ovat kaikkien kolmen piirissä. Tämänkaltaisen koulunjohtamisen mallin oleellinen onnistumisen edellytys on jatkuva tietoinen itsekasvatus ja opettajan ideaaleihin pyrkiminen. Päätöksen-teko ja opettajakuntatyö yleensäkin sujuvat sitä paremmin, mitä enem-män saavutetaan ns. opettajan kultaisia sääntöjä: mitä enemmän oikeasti arvostetaan aloitteellisuutta ja uudistusehdotuksia, mitä enem-män ollaan kiinnostuneita ja val-miita oppimaan toisiltamme, mitä selkeämpi tietoisuus saavutetaan

� 9

yhteisestä ideasta ja tehtävästä, sekä mitä innostuneempi ja raikkaampi asenne vallitsee. Modernin, niin sanotun lähide-mokraattisen työyhteisön ja hallin- tomallin tärkeä lähtökohta on yksi- löissä, itsehavainnoinnissa ja itse-kasvatuksessa, steinerkoulun koh-dalla erityisesti myös monipuolises-sa yhteisessä pedagogisessa ja tutkivassa työskentelyssä. Tällaisella aktiivisuudella voidaan korvata byrokratiaa ja hierarkiaa.

Entä miten Vantaan steinerkoulua johdetaan?Miten hallinto- ja johtamisasia on ratkaistu omassa koulussamme? Koulumme hallintokulttuuria on vuosia kehitelty vahvasti juuri edellä kuvaamieni Rudolf Steinerin alku-ideoiden ja teorioiden pohjalta. Silti jotkut kollegoistani saattaisivat kuva- ta hallintoamme hieman toisilla sa- nankäänteillä, joku voisi puhua vaik-kapa kaaosjohtamisesta. Hallintoa on koulussamme kehitetty perinteis-esti hyvin dialogisessa hengessä ja valtajohtamisen sijaan on haluttu painottaa palvelujohtamisen ideaa. Pidän koulumme suurimpina vah-vuuksina ihmisten vahvaa sitoutu-mista yhteisöömme sekä selkeätä visiota ja tulevaisuudenkuvaa. Stei- nerkouluna olemme vahvasti arvo-yhteisö ja ydintehtävämme ja tavoit-teemme ovat hyvin tiedostettuja. Viime aikoina tavoitteenamme on ollut kehittää erityisesti hallinnon läpinäkyvyyttä ja selkeyttä. Tässä työssä on painottunut johtosäännön

tarkentaminen. Johtosääntö on ke-hittyvä asiakirja, joka voi selkiyttää työnjakoa ja vastuita. Koulussamme on myös jaettu työnantajavastuuta niin, että kun kyseessä on enemmän pedagoginen asia, se on opettajakunnan toimi-aluetta ja taas enemmän talouteen liittyvissä asioissa kouluyhdistys ja sen nimeämä johtokunta ovat työn- antajavastuussa. Päätökset syntyvät keskustelussa ja koko ajan vaalitaan yhteistyön ja tasapainon merkitystä johtokunnan ja opettajakunnan kesken. Jaetussa johtajuudessa yli- päätään kommunikaation lisäksi tärkeätä on se, mitä tapahtuu ko-kousten jälkeen: miten päätökset toimeenpannaan ja miten tiedon-kulku toimii. Tavoitteena on siis yhä ajankoh-taisten ja innostavien vapauden, veljeyden ja tasa-arvon ihanteiden todellistaminen kouluyhteisössä.

Kirjoittaja on Steinerkasvatuksen liiton puheenjohtaja sekä historian opettaja, joka työskentelee Vantaan seudun steiner- koulussa. Lisäksi hän toimii aikuis- kouluttajana Snellman-korkeakoulussa.

Kirjallisuutta steinerkoulun hallinto- mallin taustoihin liittyen: Leber, S. 2003. Kouluyhteisön rakentaminen. Steinerpeda-gogiikan yhteisöt ry; Lievegoed, B. 1988. Hengenelämän instituuteista. Julkaisema-ton monistekäännös; Lievegoed, B. 2008. Organisaation elämänkaari. Posiplan kustannus; Steiner, R. 1975. Yhteiskunnal-lisen kysymyksen ydinkohtia. Kaleva; Steiner, R. 2008. Steinerpedagogiikan syventämiseksi. Steinerkasvatuksen liitto.

� 9

kirja-arvostelu: kuusivuotias elää kuningasvuotta

Jarno Paalasmaa

Steinerkasvatus-lehden toimittajien Timo Jantusen ja Raija Lautelan toimit-tama Kuningasvuosi -kirja ottaa väkevästi kantaa koulutuspolitiikkaan. Tarkastelun kohteena on erityisesti esikouluikäisen kehitysvaihe – kunin-gasvuosi. Miten kuusivuotias oppii ja mikä on omaehtoisen leikin merkitys kouluvalmiuksien kehittäjänä? Mitä on koulukypsyys? Kirjassa ääneen pääsevät nimenomaan kasvatuksen ja lapsen kehityksen asiantuntijat: opettajat, lastenpsykiatrit, lääkärit, tutkijat ja kasvatusfilosofit. Kehityspsykologinen näkökulma on vahva. Kirja alkaa kasvatustieteen professoreiden Simo Skinnarin ja Veli-Matti Värrin kasvatusfilosofisesti ja eettisesti viisailla puheenvuoroilla kasvatuksen lähtökohdista. Useimmissa kirjan muissa artikkeleissa havainnollistetaan ja perustellaan erityisesti leikin ja satujen, mielikuvien ja mielikuvituksen kehittymisen ja luonnossa olemisen merkitystä. Asia olisi ehkä tullut selväksi myös ilman tarkkoja ja konkreettisia sadunkerronnan kuvauksia, mutta toi-saalta mukaan otetut arjen tilanteiden kuvaukset elävöittävät kokonaisuutta.

Majanrakentaminen kehittää aivojaLastenpsykiatri Jukka Mäkelä ku-vaa, miten leikki- ja kouluikäisen lapsen aivoja ruokkivat sadut, lorut, yhteiset keskustelut, käsillä tekeminen ja liikkuminen. Lapsen aivot saavat happea ja hermosolut muodostavat uusia monimutkai-sempia kytkentöjä, kun hän esi- merkiksi liikkuu metsässä ja ra- kentaa majoja. Myös aivotutki-ja ja emeritusprofessori Matti Bergström selventää artikkelis-saan, miten juuri vapaassa leikissä kehittyy aivojen mahdollisuuspilvi ja mielikuvituksesta tehdään todellisuutta.

�0 ��

Teos kiinnostanee erityisesti kuusivuotiaiden lasten vanhempia ja esiopetuksen parissa työskenteleviä. Artikkelit auttavat kuitenkin osu- vuudessaan yleisemminkin ymmär-tämään lapsuutta, ihmisen kehitystä ja kasvua.

Lapsi ei ole pienikokoinen aikuinenKirjan artikkelit muodostavat luon-tevan kokonaisuuden, koska kirjoit-tajia yhdistää hyvin lapsuusmyön-teinen suhtautuminen. Liikkeelle lähdetään nimenomaan lapsuuden ja ihmiselämän tarpeista käsin. Lapsuutta ei ole välineellistetty sellaisille pyrkimyksille, joissa lap-suutta itsessään ei kunnioitettaisi ja sitä pidettäisiin valmentautumisena aikuisuuteen. Usein päinvastaisiin käsityksiin päädytään jonkun aikuisnäkökulman kautta, kuten yhteiskunnallis-poliitti- sista suunnista, talouselämän väärin- ymmärrettyjen tarpeiden näkökul-masta tai yksipuolisesti tietyn oppi- aineen ainespesifistä oppimisnäkö-kulmasta. Ajatuksena voi tällöin olla esimerkiksi kilpailukyvyn paranta-minen tai työvoimapoliittiset lähtö-kohdat. Kun lähdetään liikkeelle aikuisen näkökulmasta, korostetaan helposti tehokkuutta, suorituksia ja erilaisten tiedollisten asioiden osaamista. Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Jari Sinkkosen mukaan eräs tällainen aikuislähtöinen ajatus on se, että suomalaiset lapset olisi pantava kou-

luun nykyistä nuorempina. Toisinaan vanhemmat saattavat ajatella lapsensa olevan koulukypsä, kun hän osaa lukea ja laskea. Kou-luvalmius on kuitenkin käsitteenä laaja ja tällaisenkin lapsen tarpeisiin (esimerkiksi sosiaalisten kykyjen kehittymiseen) saattaa leikinomai-nen päiväkotiympäristö vastata parhaiten. Suomalainen lapsi lähtee koulu- maisempaan opetukseen muita OECD-maita myöhemmin. Ikä-kilpailussa ja opetuksen aikais-tamisessa meillä on jumbosija. Samaan aikaan olemme kärkisijalla oppimissaavutuksia mittaavissa Pisa-testeissä. Kirjassa esiteltyjen näkökulmien ja kansainvälisten tut-kimusten perusteella näillä asioilla näyttäisi olevan vahva yhteys.

Timo Jantunen, Raija Lautela (toim.): Kuningasvuosi. Leikin kulta-aika. Tammi 2009.

“toisinaan vanhemmat

saattavat ajatella

lapsensa olevan

koulukypsä, kun hän

osaa lukea ja laskea.”

�0 ��

foldsae, maatalouspainotteinen steinerkoulu norjassa

Liisa Hertell

Foldsaen steinerkoulu sijaitsee noin viiden tunnin linja-automatkan päässä Oslosta Etelä-Norjassa. Itse asiassa sieltä on suunnilleen saman pituinen mat-ka minne tahansa suureen Norjan kaupunkiin. Maisemat ovat uskomattoman kauniit koulun ympäristössä ja matkalla sinne, alapuolella järvi ja yläpuolella paikkaa ympäröivät vuoret, jotka osittain kohoavat puurajan yläpuolelle. Koulun ja opiston paikalla on aikaisemmin toiminut maatalousoppilaitos. Nykyään siellä on toimii Rudolf Steiner University College, jossa opiskelee neljättäkymmenettä opiskelijaa periodeittain. He ovat siis maisteriohjelmassa. Steinerkoulussa on 24 oppilasta ja tilalla asuu perheitä ja työntekijöitä. Foldsaessa työskentelee ulkomaalaisia siviilipalvelusmiehiä, tällä kertaa he olivat Saksasta. Heitä näki keittiössä ja rakennustöissä. Lisäksi tilalla on muita harjoittelijoita eri oppilaitoksista. Välittömässä läheisyydessä asuu chileläinen Claudio, joka on erikoistunut uusiutuviin energiaratkaisuihin (todellinen Pelle Peloton) ja vesiasioihin. Tämän hetkinen karjakko on taasen asiantuntija rakennusten rakentamisessa käytetyistä materiaaleista. En saanut selville mistä

�2 ��

hän on kotoisin, mutta hän on kuitenkin rakennellut niitä useisiin paikkoi- hin maapallolla. Maatilalla on kymmenien lehmien lypsykarja, vuohia, lampaita, kanoja sekä sikoja. Lisäksi on laajahko puutarha, niittyjä ja peltoja. Muutaman kilometrin päässä on ns. kesäpellot ylhäällä vuoren rinteellä. Aivan uskomattoman upea paikka myös. Tilalla on asuinrakennuksia, ruokala-oppilaitos-asuntola, navetta, tarvit-tavat puutarha- ja maatilarakennukset, kasvihuoneita, kanala sekä erilaisia savesta ja muista materiaaleista tehtyjä pieniä rakennuksia. Esimerkiksi muurattuja tulisijoja katoksineen on useita. Jotkut oppilaat olivat valmistaneet kuuman kylvyn ulos ja tulivat juuri sieltä. He näyttivät nauttivan täysin siemauksin olemisestaan täällä. He oli-vat aktiivisia ja touhusivat koko ajan jotakin. Vapaa-ajan ongelmia ei näyt-tänyt olevan. Oppilaat valmistivat aterioita itselleen ulkogrilleissä, kalastel-ivat, meloivat kanootilla ja hengailivat navetalla tai niityillä vapaa-aikanaan. Ympäristössä on mahtavat vaellusmahdollisuudet, ja nuoret tekivät pitkiä lenkkejä. Huomiotani kiinnitti eräänä päivänä muovipussillinen pieniä siiko-ja oppilaskeittiössä. Vähän ihmettelin sitä. Kuitenkin iltasella eräs poika otti kalat ja laittoi niistä valtavan aterian. Toki tietokoneillakin ollaan ja korttia pelataan, mutta se ei näyttänyt nyrpeältä ajan tappamiselta, vaan kaikki olivat iloisia ja sosiaalisia.

�2 ��

Koska oppilaat tulevat monesta eri maasta, opetuskieli on englanti. Sitä he tuntuivat myös käyttävän keskenään. Toki norjaakin puhutaan, ja sitä täällä ulkomaalaisetkin varmaan väkisinkin oppivat. He asuvat täällä ja viettävät vain pitemmät lomat kotonaan. Ulkomailta tulevat käyvät melko harvoin kotonaan. Illalla on oltava yhdeltätoista nuk-kumassa ja oppilaitten talossa on yöllä vartiointi. Koulussa on kolme erilaista linjaa. Käytännön linja – ekologinen rak-entaminen, maatalouslinja joko painottuneena eläinten hoitoon tai puutar-hanhoitoon. Koulu on maksullinen. Valtio maksaa vain pienen osan. Seuraavalla aukeamalla on kolmen koulun oppilaan haastattelu.

�4 ��

Illugi Orvar Islannista

Halusin mennä steiner-kouluun kauaksi kotoa. Äitini valitsi tämän kou-lun. Olen 11. luokalla ja eläintenhoitoon painot-tuneella luonnonhoito-maatalouslinjalla.

Oppilaista, steinerkou-lussa olemisesta.

Haluaisin että Fyresdal (kylä 20 km:n päässä) olisi isompi.

Kuka olet ja mistä tulet?

Miksi olet juuri täällä koulussa? Millä luokalla ja linjalla opiskelet?

Mitä haluaisitkertoa suomalaisille steinerkoululaisille koulustasi?

Mistä pidät eniten täällä?

Mitä haluaisit muut-taa täällä Foldsaessa?

Dylan Huizenga Hollannista

Koska se on lähin. Asun vain 20 minuutin päässä täältä. Vanhempanikin asuvat täällä. Olen 12. luokalla ekorakennus-linjalla.

Tällä hetkellä rakennam-me olkiseinäistä tallia hevosille. Päälle tulee verkko ja savirappaus. Runko ja katto ovat kuin missä tahansa talossa. Työ on mielenkiintoista ja siinä oppii paljon rakentamisesta. On mielekästä rakentaa ekologista rakennusta.

Koulun jälkeisistä tun-neista, hengailusta täällä.

Haluaisin internetin huoneeseeni. Ilmaston. (Vaikutti huulen heitolta. Toim. huom.) *)

kysymykset

�4 ��

”Tämä on tosi kiva paikka, ympäristö ja kaikki on kaunista. Koulu on myös hyvä. Opettajat ovat kivoja ja hyviä. Maanan-taisin on teoriatunnit ja loput käytännön tunteja. Kotiläksyjä ei ole paljon. Voimme myös suorittaa pelkästään käytännön opinnot, jos steinerkoulu on käyty kokonaan aikai-semmin.””Kokeita ei ole, opiskelu on itsenäistä. Vuoden lopussa opettajat katsovat mitä olemme tehneet ja antavat siitä lausunnon.””Tämä on hyvä paikka ihmisille, jotka haluavat tehdä jotakin käsillään, ei niinkään tieteilijöiksi aikoville.”

Mathilde Brur Norjasta, 3 tunnin matkan päästä. Asun kuitenkin koululla.

11. luokalla. Tulin tänne, koska halusin olla eläinten kanssa. Olen myös ”eläin-tenhoitolinjalla.” Toki työskentelemme myös kasvimailla ja pelloilla.

Ympäristöstä, ihmisten kanssa olemisesta ja eläimistä. Myös vapaa-aika on kivaa, otamme sen vakavasti.

Koulussa en muuttaisi mitään. Bussit eivät kulje tarpeeksi usein ja ne ovat kalliita. Paikallinen kauppa ei ole mielestäni hyvä.

*) Toim. huom. Dylanin ja Illugin välille sukeu-tui keskustelu lumesta, josta Illugi tuntui kovasti pitävän norjalaisten ta-paan. Lopulta Dylankin myönsi, että lumi on ihan hieno asia.

Toivomme paljon ihmisiä lisää meidän kouluumme. Suomalaiset tytöt ovat tervetulleita, sillä tyttöjä on täällä vähän. Toki myös pojat otetaan ilolla vastaan. Nyt meitä on 24 oppilasta koko koulussa.

Muitakin oppilaita kävi kuuntelemassa haastat-teluamme ja joku kommentoi myös välihuomau-tuksilla. Alla joitakin asioita. Kaikki kommentit olivat positiivisia. En siis ole karsinut negatiivisia lausumia, koska niitä ei ollut.

Internetissä voi tutustua paikkaan mm. osoitteissa www.youtube.com/usar/foldsae ja www.foldsae.no. Haku-sanoilla Fyresdal Foldsae löytyy ehkä lisääkin osoitteita.

toim. huom.

“tällä hetkellä rakennamme

olkiseinäistä tallia hevosille...

..on mielekästä rakentaa

ekologista rakennusta.”

Dylan Huizenga, 12. lk

�� ��

Kuten tiedämme, steinerkouluja on ympäri maailmaa. Kesän matkalla Kaliforniassa kävin kurkistamassa erästä, Los Angelesin alueella olevaa Pasadenan Steiner-koulua. Oli perjantai-ilta ja koulun luona oli kaikenlaista kuhinaa. Viides-luokkalaiset olivat juuri tulleet luokka-retkeltä vuorilta, jossa lumisade oli yllättänyt. Kahdeksasluokkalaisten näytelmä esitettäisiin myöhemmin illalla ja sitä varten pihalla oli jo

pasadena waldorf school

lavasteet valmiina. Näytelmänä olisi Shakespearen Kesäyön uni.

Ei ihan halpa koulu Pasadenan steinerkoulu sijaitsee hieman Pasadenan kaupungin (joka on osa suur-LA:ta) pohjoispuolella Altadenan alueella näyttävässä kiin-teistössä, jonka ympärillä on kaunis puisto. Koulussa on kindergarten 4 v 9 kk–6-vuotiaille lapsille, ja luokat 1–8. Koulu aloitetaan kun

Laura Colliander

Pasadena Waldorf School, edessä Kesäyön uni-näytelmän lavasteita.

�� ��

on täyttänyt 6 vuotta. 8. luokan jälkeen oppilaiden on haettava muihin kouluihin high schooliin – joko tavallisiin, yksityisiin tai jonkin toisen steiner-koulun high schooliin. Etelä-Kaliforniassa on useita steinerkouluja, joissa mon-essa luokat jatkuvat 12. luokkaan asti. Jatkossa koululaiset voivat tosin ehkä jatkaa omassa koulussa ylemmille luokille, sillä koulu valmistelee oman high schoolin perustamista. Amerikkalainen koulusysteemi on hyvin erilainen kuin suoma-lainen. Vaihtoehtoja on paljon sille jolla on varaa niistä maksaa. Taval-linen yleinen koulu (public school) on edullinen mutta taso vaihtelee asuinalueiden mukaan. Usein sellaisilla alueilla joissa julkinen koulupiiri on hyvää tasoa, asunnot ovat selvästi kalliimpia – niihin ei ole ihan kaikilla varaa. Koulutus ei jakaudu todellakaan oikeudenmu-kaisesti. Pasadenan steinerkoulu on keski- kallista tasoa. Vuosimaksu on luokkatasosta riippuen jonkin verran yli 11 000 dollaria eli noin tuhat dollaria kuussa. Sisarukset saavat 10 prosentin alennuksen. Koulussa on vieraina kielinä es-panja (jota Kaliforniassa kuulee paljon) ja japani, joka taas on

kielenä aivan toisenlainen kuin englanti ja espanja. Kaikki lapset osallistuvat soittotunneille (jousi-soittimia) ja orkesteriin sekä iän mukaan urheiluharrastukseen. Koulussa on myös maksullinen iltapäiväkerho ja ilmainen pre-school eli valvottua toimintaa kello 7.30 alkaen.

Toivomuskaivo-kauppaEn ehtinyt katsomaan näytelmää, mutta kävin koulun yhteydessä toimivassa, vanhempien pyörittä-mässä kaupassa nimeltä Wishing Well eli Toivomuskaivo. Kauppa on auki joka päivä, ja se on pikkui-nen aarrekammio täynnä puisia leluja, kauniita kiviä, tonttu- ja keijuaiheisia tavaroita, koruja, tai- detarvikkeita, koriste-esineitä ja kirjoja. Kaupassa oli myyjänä Ginger, viidesluokkalaisen äiti, joka kertoi, että kauppa on varsin suosittu, varsinkin alennusmyyn-tien aikaan, ja että tontut ovat todella suosittu juttu oppilaiden keskuudessa. Ginger kertoi myös, että van-hempien on osallistuttava koulun varainkeruuseen aktiivisesti – kerran vuodessa, loppusyksystä, he järjestävät ison keiju-tapahtu-man, jossa myydään vanhempien tekemiä tavaroita (kuten steiner-

�� �9

nukkeja), pidetään työpajoja ja koko koulun alue koristellaan satuaihein. Joka ikisen on pakko osallistua tapahtuman järjestä-miseen. Tapah-tumaan saapuu todella paljon ihmisiä. Keväisin he järjestävät myös tapahtu-man, mutta se on vain koulun omille perheille. Gingeristä oli kiinnostavaa, että meilläkin on syystapahtuma – tosin ei keiju- vaan keskiaika-teemalla! Kaupassa tokaluokkalaiseni oli in-noissaan, kun oli kaikenlaisia omasta

koulusta tuttuja asioita – kuten väriliidut, työvihkotarvikkeet ja sen sellaiset. Suosittuja kirjoja täälläkin ovat Elsa Beskowin kuvakirjat, joita oli englanniksi iso valikoima. Paljon löytyi tuttua ja tunnistettavaa, tun-nelma mukaan lukien, vaikka koulu onkin lähes toisella puolella maapal-loa kuin oma tuttu Vantaan seudun steinerkoulu.

www.pasadenawaldorf.org

Wishing Well on vanhempien ylläpitämä steinerkauppa.

�� �9

Pine Ridge Reservate on yksi USA:n köyhimmistä alueista. Alueen työt-tömyysaste on noin 85 prosenttia. Keskimääräinen vuositulo on alle 4 000 dollaria – eli reilusti alle 3 000 euroa. Elinajanodote on miehillä 48 vuotta, naisilla 52. (Kyllä, näin on vuonna 2009, keskellä USAta, ns. maailman rikkainta valtiota.) Täällä ei koulu voi kerätä mitään maksuja vanhemmilta – ja silti tääl-läkin on steinerkoulu. Lakota Waldorf School perustettin 1990-luvun alussa, kun Lakota-hei-mon vanhimmat olivat havainneet, että valtion koulut eivät ”oikein toi-mi”. Valtion koulun keskeyttää noin 50 prosenttia lakotalapsista. Vanhim-mat valitsivat steinerpedagogiikan vaihtoehdoksi ja lähtivät Eurooppaan keräämään tietoa ja rahaa. Aluksi perustettiin päiväkoti, joka laajeni lopulta 1.–3. luokiksi. Nämä luokat piti kuitenkin rahapulassa lopettaa 2000-luvulla – nyt kerätään uudestaan rahaa, jotta saataisiin toi-nen koulubussi (jolla useammat lapset voidaan kuljettaa kouluun) ja jälleen perustettua 1. luokka. Tällä hetkellä

lakota waldorf schoolLaura Colliander

toiminnassa on siis päiväkoti. Olosuhteet koululla ovat ankarat – kuten koko yhteisössä. Kaikesta on pulaa, ja jos lämmitin hajoaa, on työ ja tuska saada uusi lämmitin jostakin keskellä talvea. Silti koulu koetaan tärkeäksi koko yhteisölle. Steinerpedagogiikasta on löydetty paljon yhtymäkohtia muinaiseen lakotojen tapaan ajatella ja kasvattaa lapsiaan. Erityisen tärkeää on ollut lasten henkisyyden ja ainutlaatui- suuden kunnioittaminen ja lako-tojen kielen ja kulttuurin yhdis-täminen steinerkoulujen opetussu-unnitelmaan. Lakotat toivovat, että steiner- koulu antaisi heidän lapsilleen toivoa paremmasta tulevaisuu-desta, luottamusta itseensä ja voimaa muuttaa tulevaisuutensa hyväksi, reservaatin altistavista ym-päristötekijöistä huolimatta. Koulu ottaa enemmän kuin kiitollisena vastaan kaiken avun ja lahjoitukset.

Lisää tietoa saa koulun nettisivuilta: www.lakotawaldorfschool.org

Jos Pasadenassa, Los Angelesin kupeessa, vanhemmilta löytyykin jonkin verran rahaa koulumaksuihin, toisin on Etelä-Dakotassa, Pine Ridge Resevatessa.

20Vantaan seudun steinerkoulu, satakielentie 5, 01450 Vantaa