Innovaatioekosysteemien kehittäminen osana elinkeinoelämän, korkeakoulujen ja ... ·...

Innovaatioekosysteemienkehittäminen osana

elinkeinoelämän, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyötä

Pirjo Kutinlahti

Valtakunnallinen yliopistokeskusseminaari

Tulevaisuuden innovaatioiden, oppimisen ja osaamisen ekosysteemejä

Kajaanissa 14.11.2017

Esityksen sisältö

16.11.2017Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 2

1

3

2

Hallituksen politiikkalinjauksia

Ekosysteemit keskiössä

Tutkimusinfrat ja kehitysalustat

voimavaroina

Hallituksen politiikkalinjauksia

STRATEGISTENVALINTOJENMENETTELYTOSAAMISPOHJAN VARMISTAMINEN

OSAAMISALUSTOJEN JA KASVUEKOSYSTEEMIEN KEHITTÄMINEN

KANSAINVÄLISYYS LAADUN JA VAIKUTTAVUUDEN EDELLYTYKSENÄ

Osaamistaso nousee, osaaminen ja tarve kohtaavat

Sivistys, osallisuus ja merkityksellisyys Suomen vahvuuksiksi

Mahdollistava julkinen hallinto

Osaamisalustat vauhdittavat uusia ratkaisuja

Innovaatiokumppanuudet ja ekosysteemit uudistavat taloutta

Data ja tekoäly alustatalouden ajureina

Suomen vetovoima vahvemmaksi

Liikkuvuus tavaksi

Suomalaiset toimijat lunastavat paikkansa globaaleissa verkostoissa

Rajat ylittävä TKI-toiminta ja koulutus

TKI-voimavarojen vaikuttavuus ja kokoaminen

SUOMI ON VETOVOIMAISINJA OSAAVIN INNOVAATIO-

JA KOKEILUYMPÄRISTÖ

27.9.2017 5

Osaamisalustojen ja kasvu-ekosysteemien kehittäminen

Osaamisalustat vauhdittavat uusia ratkaisuja

Innovaatiokumppanuudet ja ekosysteemikehitys uudistavat taloutta

Data ja tekoäly alustatalouden ajureina

Mahdollistava julkinen hallinto

20

17

Osaamisalustat vauhdittavat uusien teknologioiden ja ratkaisujen käyttöönottoa luoden innovaatiopohjaista uutta liiketoimintaa ja vientiä

Luodaan vahvat kannusteet tutkimuksen ja elinkeinoelämän yhteiskäyttöisille tutkimusympäristöille ja kokeilualustoille

Suomen tutkimus- ja kokeiluympäristöt ovat strategisilla vahvuusaloilla kansainvälistä kärkeä ja houkuttelevat lahjakkaita yksilöitä ja investointeja Suomeen

Strategisten kasvualojen kehitystä tuetaan hallinnonalojen yhteisillä toimilla ja tutkimus- ja innovaatiotiekartoilla

Poikkihallinnollinen yhteistyö, salliva säädöspohja ja innovatiiviset julkiset hankinnat mahdollistavat edelläkävijä-markkinoiden synnyn ja kehittymisen

Suomi on edelläkävijä innovatiivisten yritysten ja ekosysteemien kasvua vauhdittavan yrittäjyys- ja markkina-ympäristön kehittämisessä

Kasvumoottoreilla kehitetään Lippulaivojen tukemina lupaavia kasvuekosysteemejä strategisten painopistevalintojen pohjalta

Innovaatiokumppanuudet vauhdittavat kasvuekosysteemienkehittymistä ja talouden uudistumista

Suomessa on useita yritysvetoisia miljardiluokan kasvuekosysteemejä, jotka tuottavat kilpailukykyisiä ratkaisuja globaaleihin tarpeisiin

Suomi on yksi digitaalisen alustatalouden kehityksen kärkimaista maailmassa ja hyödynnämme sen luomat globaalit liiketoimintamahdollisuudet

Dataa ja sen käyttöä tehostavaa tekoälyä hyödynnetään suunnitelmallisesti kaikkien toimialojen uudistumiseen ja arvonlisäyksen kasvattamiseen

Tiivistetään hallinnonalojen yhteistyötä tekoälyn soveltamisessa sekä alustatalouden tiekartan toimeenpanossa

SUOMI ONVETOVOIMAISIN JA OSAAVININNOVAATIO-JA KOKEILU-YMPÄRISTÖ

2030

Hallituskauden toimet Lyhyen ajan tavoite Pitkän ajan tavoite

Asiakohta 3, liite 2

Innovaatiopolitiikan tavoitteet ja toiminnalliset kärjet


Innovaatio-kumppanuudetekosysteemit

kehitysympäristöt

Aineeton arvonluonti ja digitaalisuus

Kestävät ja innovatiiviset

julkiset hankinnat

Globaalit arvoverkot

Kasvua yhteiskunnallisista haasteista ja

teknologiamurroksista

Tutkimuksesta ja osaamisesta ratkaisuja

maailmalle

Aineeton arvonluonti kilpailukyvyn

perustana

Kytkeytyminen osaksi globaalia kilpailua

Str

ate

gis

et

valin

nat

1

2

3

4

Tavoitteet Toiminnalliset kärjet

Tulevaisuuden kasvumahdollisuuksien systemaattinen tunnistaminen luo perustan strategisille valinnoille


• LÄHTEET

• Innovaatiorahoittajat ja –toimijat

• Korkeakoulut ja tutkimuslaitokset

• Elinkeinoelämän näkemykset

• Ministeriöiden tulevaisuustyö

• Kaupungit ja alueet

Tulevaisuuden kasvumahdollisuuksien

tunnistaminen

• Tutkimus- ja innovaationeuvosto linjaa periaatteet

• Toimijat ottavat huomioon omissa strategisissa valinnoissaan

Strategiset

kasvuvalinnat• Kasvumoottorit

• Lippulaivat

Innovaatio-kumppanuudet ja

ekosysteemien kehittäminen

Jatkuvasti päivittyvä kasvuportfolio


Biotalous

Cleantech

Digi

Terveys

Arktinen

Matkailu

Strategiset

valinnat

kasvumoottorit

Yritykset

Tutkimus

Hallinnon (valtio, alueet) tutkimuksen ja ellinkeinoelämänvuoropuhelun kautta

x

Kasvuportfolio Rahoittajat

Hallinto

Lupaavat ekosysteemit

Kehittyvät ekosysteemit

Vahvat ekosysteemit

Globaalit megatrendit

ja kysyntä

Suomalaiset vahvuudet, kyvykkyydet ja ekosysteemit

Tutkimusosaamisen hyödyntäminen

Ekosysteemit ja kumppanuudetinnovaatiopolitiikan keskiössä

Miksi ekosysteeminäkökulmasta on tullut ajankohtainen?


Kestävän kasvun uudet lähteet

Suomelle?

Kasvanut epävarmuus,

kompleksisuus, nopeasyklisyys,

digitaalisuus

Globaalit arvo-

verkostot, joihin

myös suomalais-yritysten

kytkeydyttävä

Kohti kokeilevampaa systeemitason elinkeino- ja

innovaatiopolitiikkaa

Uudet liiketoiminta-ekosysteemit

monipuolistavat elinkeinorakennetta

KOHTI EKOSYSTEEMISTÄ POLITIIKKAA

• Käytännössä ekosysteeminen politiikka tarkoittaa paitsi huolehtimista hyvin toimivasta yleisestä toimintaympäristöstä (mm. koulutus, tutkimus, rahoitus, infrastruktuuri), myös innovaatiokentän toimijoiden ponnistelujen suuntaamisesta kohti merkittäviä yhteiskunnallisia haasteita ja mahdollisuuksia.

• Ekosysteeminen politiikka edellyttää julkisen sektorin rohkeaa ja aktiivista toimintaa uusien ekosysteemien pohjan rakentamisessa ja eri toimijoiden välisen yhteistyön rakentamista.

• Kansainvälisesti verkottuneessa maailmassa yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten ekosysteemit ovat globaaleja, mutta paikallisuus ja ihmisten väliset kontaktit ovat käytännössä innovaatioiden synnylle edelleen tärkeitä.


Mitä ekosysteemeillä tarkoitetaan?

•Termi lähtöisin luonnontieteistä, missä sillä viitataan eri organismien

muodostamaan yhteisöön ja sen laajempaan toimintaympäristöön

•Ekosysteemien keskeisiä ominaisuuksia ovat mm. avoimuus, itseohjautuvuus,

dynaamisuus ja eri toimijoiden välinen keskinäisriippuvuus ja kilpailu

•Ekosysteemien ymmärtämiseksi on tunnistettava eri toimijoiden väliset suhteet ja

dynamiikka

•Erilaisia ekosysteemejä voidaan jäsennellä niiden elinkaaren tai toimintojen

mukaan (kts. seuraava dia)

•Ekosysteemit voidaan ymmärtää (perinteiset toimiala- ja maantieteelliset rajat

ylittävinä) klustereina tai keskittyminä, joilla on yhteinen jaettu suunta ja visio.

•Alueiden uudistumisen näkökulmasta ekosysteemin käsitteen merkitys perustuu

kertyneen osaamisen kiertokulkuun ja hyödyntämiseen. Usein uudet

kasvuekosysteemit syntyvät eri toimialojen rajapinnoissa.


Lähteet ja lisätietoja: Esim. Salminen & Halme (2017) Ekosysteemit uuden elinkeino- ja innovaatiopolitiikan kohteena. Työ- ja elinkeinoministeri, Maaliskuu 2017.

Salminen, V. & Mikkelä, K. (2016). Yrittäjäekosysteemit kasvun ajurina. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta. Policy Brief 1/2016.; Kaihovaara, A. ym.

(2017). Innovaatioekosysteemit elinkeinoelämän ja tutkimuksen yhteistyön vahvistajina. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta.

Erilaisia ekosysteemejä

• Innovaatioekosysteemien keskeisiä

toimijoita ovat yritysten t&k-toiminnot,

yliopistot ja tutkimuslaitokset.

• Yrittäjä- tai startup-ekosysteemit ovat

alkavista ja innovatiivisista yrityksistä

muodostuvia paikallisia ekosysteemejä

(esim. Silicon Valley).

• Kasvuekosysteemit muodostuvat

tietyn liiketoiminta-alueen uuden ja

nopeasti kasvavan liiketoiminnan

kehittäjäyhteisöstä.

• Liiketoimintaekosysteemillä

tarkoitetaan yleensä jo vakiintunutta

(usein globaalia) yritysten

ekosysteemiä (esim. Googlen

ekosysteemi)


Yrittäjyysekosysteemit

• ”Yrittäjyysekosysteemit ovat uusien digitalouden yritysten syntyyn erikoistuneita, monista sidosryhmistä ja instituutioista (kuten digitaloudenyrittäjät, yrityskiihdyttämöt, jaetut toimitilat, erikoistuneet yritysrahoittajat, verkottumistapahtumat) koostuvia talouden rakenteita, joiden pääasiallinen toiminnallisuus on digitalouden uusien yritysten synnyttäminen ja jotka ruokkivat uusien liiketoimintainnovaatioiden syntyä uusien yritysten kautta. ”

• Yrittäjyysekosysteemit ovat leimallisesti digitalouden ilmiö, joka ruokkii ja ylläpitää talouden sopeutumista digitaalisen infrastruktuurin avaamiin mahdollisuuuden, ensisijaisesti uusien palvelukonseptien ja näitä tukevien liiketoimintainnovaatioiden avulla.

Lähde:Autio, Erkko; Rannikko, Heikki. Digitalouden yrittäjyysdynamiikka ja Suomen kansainvälinen kilpailukyky


Miten yrittäjäekosysteemit eroavat perinteisistä teollisista klustereista ja alueellisista innovaatiojärjestelmistä

1. Yrittäjyysekosysteemit organisoituvat digitaalisten alustojen ympärille

2. Yrittäjyysekosysteemin päätuotos on globaalisti skaalautuvat, digitaalisia teknologioita hyödyntävät liiketoimintamallit.

3. Uusien yritysten jatkuva synnyttäminen. Vaikka myös perinteiset klusterit synnyttävät uusia yrityksiä, ne toimivat pääasiallisesti olemassaoleviensuurten ja pk-yritysten arvoketjujen kautta.

4. Yrittäjyysekosysteemit ruokkivat ensijaisesti uusien liiketoimintamallien kehittämistä yrittämisen, erehtymisen ja oppimisen kautta. Perinteiset klusterit ruokkivat pääasiallisesti tuotannollisia innovaatioita, tuoteinnovaatioita ja teknologialähtöisiä innovaatioita.

5. Yrittäjyysekosysteemien jaetut resurssit (esimerkiksi kiihdyttämöt, riskirahoittajat, yhteiset työskentelytilat) organisoituvat uusien liiketoimintamahdollisuuksien ja näiden hyödyntämistä mahdollistavien uusien liiketoimintamallien löytämisen, hyödyntämisen ja skaalaamisen ympärille.


Ekosysteemien elinkaari


Ekosysteemien uudistuminen


Kasvuvaihe

Parhaat aihiot jalostuvat

ja houkuttelevat lisää

resursseja.

Kypsyys

Kasvu

Etsintävaihe

Investoinnit

osaamiseen ja

kehitykseen.

Kypsyysvaihe

Resurssit keskittyneet,

altis shokeille.

Luovan tuhon vaihe

Vakiintuneen

ekosysteemin kriisi

vapauttaa resursseja.Kehitysvaihe

Paljon uusia ja

keskenään

kilpailevia aihioita.

Uusi

kasvuvaihe

Uusiutumisvaihe

Vapautuneet resurssit yhdistyvät

uudella tavalla ja synnyttävät uutta

kasvua.

Lähde: 4FRONT. Soveltaen: Holling 1987; 2001; Hurst 1994; FSG 2016; Moore 1993.

Ekosysteemien kehittämisen avainasiat

1. Globaaliin markkinakysyntään kehittyvä ja eri toimijoista koostuva tiivis ja symbioottinen kumppanuusverkosto

2. Lähtökohtana tunnistettu selkeä, kunnianhimoinen mutta toteutuskelpoinen, globaali markkinamahdollisuus, siihen liittyvä yhteinen visio ja tiekartta

3. Tämän taustalla on yhteisen arvonluonnin pohjalta kehittyvä liiketoimintaekosysteemi ja toimijoiden luottamuksen saanut sitoutunut ja kyvykäs koordinaattori (tai ’orkestroija’)

4. Orkestroija edistää aktiivisesti ekosysteemien ja liiketoimintakärkien kehittymistä tiekartan pohjalta kohti innovaatiovetoista vientiä, tunnistaa pullonkauloja, ideoi tarvittaessa toimenpiteitä ja aihioita Team Finland toimijoille

5. Liiketoimintaekosysteemi pysyy dynaamisena, kansainvälisenä ja avoimena uusille mahdollisuuksille ja toimijoille, monitoroi edistymistä ja reagoi haasteisiin, sekä pyrkii omavaraisuuteen

16.11.2017

Lähde: Tekes, INKA-ohjelma, Markku Koponen

03-2017

Ekosysteemi

Asiakkaat

Globaalitverkostot

Yritys-kumppanit

Tutkimus-organisaatiot

Viranomaiset

Rahoittajat

Testialustat, living labs

Kasvumoottoreilla tutkimustulokset innovaatioiksi- Suomesta mailman vetovoimaisin kokeilu- ja innovaatioympäristö

DM 1810196

Kasvumoottori:

• On yritysvetoinen ja tähtää uusien

kasvualojen synnyttämiseen

• Sitouttaa yritykset ja julkiset toimijat

yhteisen kasvuvision toteuttamiseen

• Kytkee tutkimusinfrastruktuurit,

julkiset hankinnat ja sääntelyn

kehittämisen yritysten kasvun

mahdollistajiksi

• Muodostaa fasilitoidun alustan eri

toimijoiden yhteistyölle

http://www.samk.fi/

Ekosysteemin potentiaalin arviointi

1. Mihin kansainväliseen liiketoimintaan ekosysteemi tähtää? (alustava visio)

2. Mihin ainutlaatuisiin suomalaisiin kilpailuetuihin - nykyisiin tai potentiaalisiin - tämä liiketoiminta perustuisi?

3. Tunnetaanko ko. liiketoiminta-alueen kansainvälisten markkinoiden, arvoket-jujen ja toimintapuitteiden (teknologia, instituutiot, politiikka, jne.) luonne ja dynamiikka riittävän hyvin?

4. Onko tällä alueella jo suomalaisia yrityksiä tai yrittäjiä?

5. Mitkä ovat tämän liiketoiminnan kehittymisen kannalta keskeiset sidosryhmät ja yhteistyökumppanit (myös ulkomaiset)? Mitkä ovat niiden näkemykset, intressit ja yhteistoimintavalmiudet?

6. Minkälaisia esteitä ja pullonkauloja tämän liiketoiminnan kehittymisellä on? Nämä voivat liittyä esim. regulaatioon, infraan, osaamiseen, kysyntään, jne.

7. Löytyykö yhteistyön fasilitointiin ja orkestrointiin sopiva, riittävästi resursoitu organisaatio tai voitaisiinko sellainen luoda?


Ekosysteemin kehitysvaiheet 1/2

1. Keskeiset sidosryhmät kutsutaan mukaan ekosysteemin strategisen agendan kehittämisprosessiin.

2. Se aloitetaan luomalla yhteistä tilannekuvaa, kieltä, ymmärrystä ja luottamusta. Tässä voidaan hyödyntää yhteistä ja hyvin fasilitoitua tulevaisuuden ennakointi- ja strategiaprosessia.

3. Sen aikana määritellään ekosysteemin (potentiaaliset) kilpailuedut, visio, strateginen kartta ja polut, kehittämisvastuut, pelinsäännöt sekä seurantajärjestelmä.

4. Sovitaan mikä organisaatio ottaa vastuulleen yhteiskehittämisen fasilitoinnin ja miten se resursoidaan. Se voi olla: (a) yritys, (b) yhdistys, kauppakamari, tms. tai (c) julkinen toimija.

5. Keskeisille kehityshaasteille perustetaan omat työryhmät, joissa mukana niiden kannalta relevantit sidosryhmät. Työryhmät toimivat itseorganisoituvasti.


Ekosysteemin kehitysvaiheet 2/2

6. Kehityshaasteisiin haetaan tarvittaessa ratkaisuja useilla rinnakkaisilla kokeiluilla, joissa yhdistellään eri alojen osaamista sekä hyödynnetään kokemusperäistä ja tutkimustietoa.

7. Eri ratkaisumallien kokeilijat kokoontuvat säännöllisesti jakamaan kokemuksiaan ja oppimaan toisiltaan. Myös työryhmät kokoontuvat säännöllisesti jakamaan tietoa, oppimaan toisiltaan ja koordinoimaan toimintaansa.

8. Kehitystyötä tuetaan jatkuvalla tulevaisuuden ennakointitoiminnalla ja kehittävällä arvioinnilla. Tilanteen muuttuessa strategista agendaa voidaan muuttaa tai koko hanke lopettaa, jos menestykseltä on mennyt perusta.

9. Hankitaan ekosysteemin kehittämiselle korkean tason poliittinen tuki, joka turvaa sen kehittymiselle suotuisat puitteet (’niche’). Tämä voi tarkoittaa suojaa vakiintuneiden intressiryhmien vastustukselta, uutta räätälöityä regulaatiota tai infraa, taloudellisia kannustimia (esim. syöttötariffi), jne.


Tutkimusinfrastruktuurit ja kehitysalustat

24

Mikä on tilanne?

• Suomessa on paljon TKI-alustoja, korkealaatuista

osaamista ja paljon yrityskäyttöä, mutta

suomalaiset alustat ovat keskimäärin pieniä ja

niiden kansainvälinen kilpailukyky on heikko.

• Avoin innovaatiotoiminta ja yhteiskehittämisen

toimintamallit ovat kasvava trendi ja TKI-alustojen

tarjonnan pitää kyetä vastaamaan tähän

kysyntään.

• Kaupunkien kehitysympäristöjen merkitys kasvaa

ja eri toimijoiden (tutkimus- ja koulutustahot,

kaupungit, yritykset) tiivis yhteistyö on

välttämätöntä alustojen kilpailukyvyn

ylläpitämiseksi.

25

TKI-alustoja käyttävät isommat yritykset ja toimintamallina pääasiassa yhteishankkeet

Lähde: Selvityksen yrityskysely, johon saatiin vastauksia 103 yritykseltä

26

Tulevaisuudessa yritykset toivoivat enemmän pitkäaikaisia kumppanuuksia ja yhteiskehittämisen malleja

27

Strategisessa johtamisessa on

kehitettävää

Asiakassuhteen hoidossa, markkinoinnissa ja

myynnissä on selkeästi paljon parannettavaa

Alustojen ja palvelujen

kehittäminen vaatiiinvestointeja

Kansainvälinen kilpailukyky on

tulevaisuuden elinehto

Palvelujenlaadussa on

parannettavaa

Toiminnan kehittämiskohteita

Kuka tekee strategiset päätökset panostaa yritysyhteistyöhön?

Löytääkö yritys yhteyshenkilön?

28

Miten tästä eteenpäin?

• Alustojen omistajien on tehtävä strategisia valintoja mitä

yrityspalveluja tarjoavat ja mitä tavoittelevat. Erityisen

haasteellista on tutkimustahojen vastata pk-yritysten tarpeisiin.

• Alustojen yrityskäytön ja potentiaalin hyödyntämiseksi tarvitaan

pitkäjänteisiä kehitysinvestointeja – sekä fyysisiin rakenteisiin

että palvelujen kehittämiseen – sekä tiivistä yhteistyötä!

• Kansallisesti on priorisoitava ja keskitettävä julkisia panostuksia

kansainvälisesti kilpailukykyisimpien alustojen kehittämiseen.

• Tällä hetkellä pitkäjänteiselle alustojen yhteiskäytön

kehittämiselle ei ole selkeää kansallista rahoitusmallia -

selvityksen suositus on, että aukko tulisi paikata.

• Maailmanmaineen kasvattaminen ja tietoisuus Suomessa olevista

mahdollisuuksista vaatii kansallisen tason yhteistyötä eri

toimijoiden kesken ja kansainvälistä vaikuttamista.

Innovaatioekosysteemien kehittäminen osana elinkeinoelämän, korkeakoulujen ja ... ·...

Documents

Transcript of Innovaatioekosysteemien kehittäminen osana elinkeinoelämän, korkeakoulujen ja ... ·...