SAK:n toimintakertomus 2013

SAK:n valtuusto 15.–16.5.2014

SAK:n toimintakertomus 2013

SAK:n toimintakertomus ja tilinpäätös 2013 1

SISÄLLYS

PUHEENJOHTAJAN KATSAUS ............................................................................. 3

1 SAK:N TOIMINTAYMPÄRISTÖ ........................................................................ 4 Yhteiskunnallinen tilanne ............................................................................................... 4 Taloudellinen tilanne ...................................................................................................... 4 Sopimustilanne ............................................................................................................... 4 Työelämän kehitys .......................................................................................................... 5

2 TYÖLLISYYS‐ JA KASVUSOPIMUS .................................................................... 7

3 TYÖURIEN PIDENTÄMINEN JA SOSIAALITURVA.............................................. 8 Valmistautuminen työura‐ ja eläkeneuvotteluihin ........................................................ 8 Työeläketurva ja työeläkejärjestelmän kehittäminen .................................................... 8 Työttömyysturvauudistus ja muut työurasopimuksessa sovitut uudistukset ................ 9 Ammatillisen osaamisen kehittäminen .......................................................................... 9 Ammattitauti‐ ja tapaturmalainsäädännön uudistaminen .......................................... 10 Sosiaali‐ ja terveyspalvelujen uudistus ......................................................................... 10

4 TYÖHYVINVOINTI TYÖLLISYYDEN JA KASVUN EDISTÄJÄNÄ .......................... 11 Työelämän kehittämisstrategiaan vaikuttaminen ........................................................ 11 Työsuojeluvalvonnan kehittäminen ............................................................................. 11 Työterveys ja ‐turvallisuus ............................................................................................ 11 Tutkimustoiminta ......................................................................................................... 12

Luottamushenkilöpaneeli ...................................................................................................... 12 Tutkimus vastentahtoisesta osa‐aikatyöstä .......................................................................... 12 SAK:n työolobarometri 2014 ................................................................................................. 12 SAK:n historiahanke ............................................................................................................... 12

Tasa‐arvo ja yhdenvertaisuus ....................................................................................... 13

5 KESTÄVÄN KASVUN EDELLYTYKSIIN VAIKUTTAMINEN ................................. 14 Hallituksen puolivälitarkistus eli kehysriihi .................................................................. 14 Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma ....................................................................... 14 Elinkeinopoliittinen vaikuttaminen .............................................................................. 14

SAK:n ja STTK:n kasvuohjelma ............................................................................................... 14 EU‐tason vaikuttaminen ........................................................................................................ 15 Ilmasto‐ ja energiapolitiikka .................................................................................................. 15 Ympäristönsuojelulain uudistus ............................................................................................ 15 Ilmastolain valmistelu ............................................................................................................ 16 Kestävän kehityksen strategiaan vaikuttaminen ................................................................... 16 ICT‐alan edistäminen ............................................................................................................. 16

Harmaan talouden torjunta .......................................................................................... 17 Kuntauudistus ............................................................................................................... 17 Liikennepolitiikka .......................................................................................................... 18 Asuntopolitiikka ............................................................................................................ 18

6 TYÖLLISYYDEN EDISTÄMINEN ...................................................................... 19 Työvoimapalveluiden parantaminen ............................................................................ 19 Pitkäaikaistyöttömien ja osatyökykyisten työllisyyden edistäminen ........................... 19

2 SAK:n toimintakertomus ja tilinpäätös 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu ............................................................................................ 19 Maahanmuuttostrategiaan vaikuttaminen .................................................................. 20 Maahanmuuttajien kotouttaminen .............................................................................. 20 Rakennerahastouudistus .............................................................................................. 20 Työvoiman käyttötavat ja työn tekemisen muotojen muutokset ................................ 21

7 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN EDISTÄMINEN ............................................ 22 Oppisopimuskoulutus ................................................................................................... 22 Ammatillisen koulutuksen rahoitus ja järjestäjäverkko ................................................ 22 Tutkintojen uudistaminen ............................................................................................ 22 Nuorten aikuisten osaamisohjelma .............................................................................. 23 Työelämän koulutusneuvojahanke ............................................................................... 23

8 VAHVA JÄRJESTÖLLINEN TOIMINTAKYKY ..................................................... 24 Järjestötoiminta ............................................................................................................ 24

Toimintatapojen ja ‐rakenteiden uudistaminen ....................................................................24 Sääntöuudistus ......................................................................................................................24 Järjestäytymisen edistäminen ...............................................................................................24 Paikallis‐ ja aluetoiminnan kehittäminen ...............................................................................25 Liittoyhteistyön vahvistaminen ..............................................................................................25 Nuorisotoiminta .....................................................................................................................25 Ruotsinkielinen toiminta ........................................................................................................26 Svenskspråkiga verksamheten ...............................................................................................26

Viestintä ........................................................................................................................ 27 Ammattiyhdistyskoulutus ............................................................................................. 28 Oppilaitosyhteistyö ....................................................................................................... 28 Kulttuurialojen ammattiliittojen neuvottelukunta ....................................................... 29 Työelämän verkko‐opisto ............................................................................................. 29

9 EU‐EDUNVALVONNAN TEHOSTAMINEN JA KOORDINOINTI ......................... 30 Kansainvälinen vaikuttaminen ...................................................................................... 30

10 HALLINNON KOKOUKSET ........................................................................... 32 Valtuusto ....................................................................................................................... 32 Hallitus .......................................................................................................................... 33 Johtoryhmä ................................................................................................................... 33 Työvaliokunta ................................................................................................................ 33

LIITTEET ........................................................................................................... 34 LIITE 1 Hallintoelimien jäsenet ..................................................................................... 34

Valtuusto ............................................................................................................................... 34 Hallitus .................................................................................................................................. 39 Johtoryhmä ........................................................................................................................... 40 Työvaliokunta ........................................................................................................................ 40 Asiantuntijaryhmät ............................................................................................................... 40 Foorumit ............................................................................................................................... 41 Hankeryhmät ........................................................................................................................ 41

LIITE 2 Jäsenyydet ........................................................................................................ 42 LIITE 3 Henkilöstö ......................................................................................................... 43 LIITE 4 Jäsenmäärät ...................................................................................................... 47 LIITE 5 Lausunnot ......................................................................................................... 48


PUHEENJOHTAJAN KATSAUS Vuoden 2013 merkittävin saavutus työmarkkinapolitiikassa oli loppuvuonna syn-tynyt työllisyys- ja kasvusopimus. Liittojen soveltamisneuvottelujen jälkeen sen kattavuudeksi tuli noin 93 prosenttia, mikä on historiallisesti katsottuna erittäin korkea.

Sopimuksella työmarkkinajärjestöt halusivat osaltaan luoda tietä huonosta talous- ja työllisyystilanteesta kohti parempaa. Palkankorotukset mitoitettiin erittäin mal-tillisiksi, eikä sopimustekstissäkään tehty rahallisesti suuria muutoksia.

Sopimus on hyvin solidaarinen. Tämä oli yksi SAK:n lähtökohdista, kun neuvotte-luihin lähdettiin. Ensimmäinen vuoden euromääräinen palkankorotus nostaa pie-nipalkkaisten ansioita suhteellisesti suurituloisia enemmän. Myös työttömien asemaa parannettiin työttömyysturvaa kehittämällä.

Työnantajien suhtautuminen neuvotteluihin lähdettäessä oli tutun kitsas, ja neu-votteluissa hiersivät niin sopimuksen muoto, palkankorotusten taso ja muoto, elä-kemaksut kuin monet laatuasiatkin. Oli kuitenkin arvostettavaa, että työnantaja-puolella realismi voitti ja ratkaisu saatiin tehtyä. Nyt on syytä odottaa, että yrityk-set keskittyisivät enemmän työllistämiseen kuin irtisanomisiin.

Merkittävää työllisyys- ja kasvusopimuksessa oli myös se, että siinä vahvistettiin työeläkejärjestelmän uudistamiseen tähtäävien neuvottelujen aloittaminen vuonna 2014. SAK linjasi, että se keskittyy neuvotteluissa eläkejärjestelmän kehittämisen ohella työelämän laadun parantamiseen ja sitä kautta työurien pidentämiseen.

Talous- ja työllisyystilanteen synkkyys aiheutti paineita myös Suomen hallituksel-le. Se kasasi loppuvuodesta rakennepoliittisen uudistuspaketin, jonka monet asiat jäivät odottamaan tulevaa vuotta. Tavoitteet parantaa talouskasvua ja työllisyyttä sekä pienentää kestävyysvajetta ovat kuitenkin oikeita. Keinoista hallitus on välillä ollut hyvinkin eripurainen, ei vähiten kuntauudistuksessa ja sosiaali- ja tervey-denhuollon palvelurakenneuudistuksessa.

Euroopan talouskriisi näytti onneksi helpottumisen merkkejä vuoden aikana. Eu-roopan haasteita nostettiin vuoden aikana esille, kun SAK muiden tahojen kanssa valmistautui keväällä 2014 pidettäviin EU-vaaleihin. SAK haluaa, että työntekijöi-den oikeudet ja hyvän työelämän periaatteet ovat arvossaan Euroopassa ja EU:n päätöksenteossa.

Kun maailma ympärillä muuttuu, myös SAK:n on syytä aika ajoin tarkastella omaa toimintaansa. SAK:ssa aloitettiin sääntömuutostyö, jolla tähdätään paitsi järjestäytymisen edistämiseen myös järjestön toimintatapojen ja organisaation uudistamiseen. Tämä valmistelu tähtää vuoden 2016 edustajakokoukseen.

Lauri Lyly puheenjohtaja


1 SAK:N TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Yhteiskunnallinen tilanne Suomen hankala talous- ja työllisyystilanne heijastui koko yhteiskuntaan. Kuuden puolueen hallituksella oli vaikeuksia kuntauudistuksen sekä sosiaali- ja terveyden-huollon palvelurakenneuudistuksen kanssa. Hallitus ei pystynyt muodostamaan selkeää omaa kantaansa näihin asioihin, joilla kuitenkin on erittäin suuri merkitys tavallisten kansalaisten kannalta.

Taloustilanteen lisäksi yhteiskunnallista päätöksentekoa vaikeuttivat EU-vaalien läheisyys, seuraavat eduskuntavaalit sekä muutamien puolueiden sisäiset asiat. Tästä huolimatta maan hallitus sai marraskuun lopulla kasatuksi rakennepoliitti-sen uudistusohjelman, jonka toimeenpano jäi suurelta osin tuleville vuosille.

Kaikkiaan yhteiskunnallisen ilmapiirin voi katsoa kiristyneen vuoden aikana. Hy-vinkin menestyneet yritykset irtisanoivat henkilöstöään, julkisuudessa käytetyt puheenvuorot säästämistoimista kohdistuivat usein heikompiosaisiin – ja perin-teisten työväenpuolueiden kannatus oli alamäessä.

Taloudellinen tilanne Vuonna 2013 Suomen talouskehitys jatkui hyvin heikkona. Ennakkotietojen pe-rusteella kokonaistuotanto supistui jo toista vuotta peräkkäin, noin 1,5 prosenttia. Edellisenä vuonna kokonaistuotanto supistui yhden prosentin.

Tuotannon heikko kehitys näkyi koko taloudessa. Työttömyys kasvoi ja julkisen talouden alijäämäisyys jatkui. Virallinen työttömyysaste kohosi 8,2 prosenttiin. Todellisuudessa työllisyystilanne kehittyi vielä huonommin, koska työikäistä väes-töä on siirtynyt työvoiman ulkopuolelle heikon työpaikkatilanteen vuoksi.

SAK:n toiminnassa taloustilanne johti laajaan yhteistyöhön työmarkkinajärjestö-jen välille. SAK:n valtuusto linjasi keväällä 2013, että poikkeuksellisen heikon ta-louskehityksen aikana on syytä tavoitella keskitettyä työmarkkinaratkaisua – ja sellainen myös syntyi loppuvuodesta.

Työllisyys- ja kasvusopimukseen sisällytettiin vientiteollisuuden kilpailukykyä edistäviä ratkaisuja, ja ne päätettiin toteuttaa valtion budjettiriihessä syksyllä 2013. SAK esitti muitakin talouskasvua tukevia toimenpiteitä kehys- ja budjettiriiheen.

Sopimustilanne Keväällä käynnisti työnsä vuoden 2011 raamisopimukseen perustuva niin sanottu-ja nollatyösopimuksia selvittänyt kolmikantainen työryhmä, joka koostui liittojen edustajista. Selvityksen valmistuttua niin sanottu työelämän sääntelytyöryhmä aloitti neuvottelut nollatyösopimuksista syksyllä 2013. Neuvottelut jatkuvat vielä vuonna 2014.

Valmistautumisen seuraavaan sopimuskierrokseen SAK aloitti jo keväällä 2012. Valmistelua jatkettiin kevääseen 2013 saakka. Tavoitteita käytiin läpi liittovetoi-sesti tiiviissä yhteistyössä SAK:n ja liittojen asiantuntijoiden kesken.


Keväällä 2013 työmarkkinakeskusjärjestöt kävivät neuvotteluja keskitetystä työ-markkinaratkaisusta lähinnä maan hallituksen aloitteesta ja toiveesta. Riittävää painetta ratkaisun syntymiseen ei kuitenkaan ollut, sillä kaikki työ- ja virkaehto-sopimukset olivat voimassa vähintään syksyyn 2013 saakka. Keskeisimmät syyt neuvottelujen kariutumiselle olivat erimielisyydet palkankorotusten tasosta ja muodosta sekä työeläkemaksuista.

Osapuolten neuvotteluhalukkuutta edisti niin sanotun koulutusoikeuskiistan rat-keaminen syyskauden alussa. Elinkeinoelämän keskusliitto oli kuitenkin koko ke-vään ja kesän julkisuudessa erittäin vahvasti liittokierroksen kannalla ja esitti tiuk-koja vaatimuksia muun muassa nollakorotuksista ja työajan pidennyksistä.

Lopulta keskusjärjestöt aloittivat uudelleen tunnustelun keskitetystä työmarkkina-ratkaisusta elokuussa 2013. Elokuun lopulla solmittiin työllisyys- ja kasvusopimus.

Työelämän kehitys Palkansaajien arvioissa työllisyyden ja oman työpaikan talouden kehityksestä nä-kyivät epävarma työmarkkinatilanne, heikko työllisyyden kehittyminen ja nopea rakennemuutos.

Työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrin 2013 ennakkotietojen mukaan sel-västi suurempi osa työssäkäyvistä uskoi oman työpaikkansa taloudellisen tilanteen heikkenevän kuin paranevan. Erityisesti julkisen sektorin työntekijät olivat huolis-saan oman työpaikkansa tulevaisuudesta. Usko uuden työn löytymiseen, jos ny-kyinen työ loppuu, heikkeni hieman edellisvuodesta. Nuorten näkemys on muita optimistisempi.

Tasapuolinen kohtelu ja tiedonkulun avoimuus työpaikalla ovat kehittyneet myönteiseen suuntaan 2000-luvulla. Viime vuonna noin 80 prosenttia kaikista palkansaajista oli sitä mieltä, että työntekijöitä kohdellaan työpaikalla tasapuoli-sesti ja työntekijöiden ja johdon suhteet ovat avoimet ja luottamukselliset. Arviot avoimesta tiedonkulusta ovat hieman kriittisempiä.

Suurin osa palkansaajista mieltää työpaikkansa sellaiseksi, että siellä voi oppia ko-ko ajan uusia asioita. Vajaalla viidenneksellä ei juuri ole oppimismahdollisuuksia.

Myös koulutukseen osallistuminen on yleistynyt: hieman yli puolet palkansaajista oli ollut työnantajan kustantamassa koulutuksessa vuosina 2012−2013. Koulutuk-seen käytettyjen päivien määrä on sen sijaan hieman laskenut 2000-luvun alkuun verrattuna. Sekä uuden oppimisessa että koulutukseen osallistumisessa sosioeko-nomisen aseman tuomat erot ovat hyvin selkeitä: työntekijöillä on selvästi huo-noimmat mahdollisuudet kehittyä toimihenkilöihin verrattuna. Julkisella sektoril-la on yksityistä sektoria enemmän mahdollisuuksia oppimiseen.

Mahdollisuuksissa vaikuttaa työtehtävien sisältöön, työtahtiin ja töiden jakoon ei ole tapahtunut suuria muutoksia 2000-luvulla. Vaikutusmahdollisuudet liittyvät asemaan työorganisaatiossa. Ne ovat ylemmillä toimihenkilöillä selvästi paremmat kuin muilla. Erot alempien toimihenkilöiden ja työntekijöiden välillä ovat pieniä.


Näkemykset työelämän muutoksista ovat viime vuosina olleet aikaisempaa pessi-mistisempiä. Viime vuonna noin kolmannes kaikista palkansaajista arvioi työnte-on mielekkyyden heikkenevän ja vain 14 prosenttia uskoi sen paranevan.

Kaikki tämän luvun tiedot perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön työolobaromet-rin ennakkotietoihin.

Työrauha oli vuonna 2013 historiallisen hyvä – kuten edellisenäkin vuonna. Työ-taistelujen lukumäärä ja työtaisteluissa menetetyt työpäivät olivat poikkeuksellisen vähäisiä verrattuna edellisen vuosikymmenen 2000–2009 lukuihin.


2 TYÖLLISYYS- JA KASVUSOPIMUS Neuvottelut keskitetystä palkkaratkaisusta aloitettiin keväällä EK:n ja palkansaaja-keskusjärjestöjen kesken lähinnä maan hallituksen painostuksen vuoksi. Silloin ratkaisua ei löytynyt.

Loppukesästä osapuolet aloittivat uudelleen tunnustelun keskitetystä työmarkki-naratkaisusta. Silloin neuvotteluihin kohdistui enemmän todellista painetta sillä ensimmäiset työehtosopimukset olivat umpeutumassa syksyllä. Neuvottelut eteni-vät ripeässä tahdissa, ja elokuun lopulla solmittiin työllisyys- ja kasvusopimus. Liittojen soveltamisneuvottelujen jälkeen sen kattavuudeksi tuli noin 93 prosent-tia, mikä on historiallisesti katsottuna erittäin korkea.

Palkankorotusten taso jäi sopimuksessa hyvin maltilliseksi heikon taloustilanteen ja tulevaisuuden ennusteiden takia. Työelämän laatukysymyksissä saavutettiin kuitenkin hyviä ratkaisuja, erityisesti työttömyysturvaan liittyvät parannukset sekä sopimus työeläkemaksuista.

Työllisyys ja kasvusopimuksessa perustettiin useita työryhmiä hakemaan ratkaisua työelämään ja neuvottelujärjestelmään liittyviin asioihin. Merkittävä oli koko neu-vottelujärjestelmän toimivuutta ja kehittämistarpeita arvioimaan perustettu laaja työryhmä, joka pääsi aloittamaan vasta seuraavan vuoden puolella.

Sopimuksessa luvattiin myös selvittää mahdollisuudet siirtää loppiainen ja hela-torstai lauantaille. Työ käynnistyi vuoden lopulla. Sen sijaan osa-aikaisten työnte-kijöiden työajan vakiintumista selvittävä työryhmä ei päässyt aloittamaan työtään vielä vuoden 2013 aikana.


3 TYÖURIEN PIDENTÄMINEN JA SOSIAALITURVA

Valmistautuminen työura- ja eläkeneuvotteluihin Vuoden aikana pohjustettiin monin tavoin työmarkkinajärjestöjen vuoden 2017 eläkeuudistusta koskevia neuvotteluja.

Vuoden alussa julkistettiin kaksi kansainvälistä arviointia suomalaisen eläketur-van sosiaalisesta, taloudellisesta ja poliittisesta kestävyydestä. SAK:ssa tehtiin nii-den pohjalta oma yhteenveto. Arvioitsijoiden mukaan Suomen lakisääteinen elä-kejärjestelmä on kokonaisuutena hyvin hoidettu eikä äkillistä kriisiä ole näköpii-rissä. Kiitosta sai muun muassa eläkeasioita koskeva kolmikantainen valmistelu.

Valtiovarainministeriön ylijohtaja Jukka Pekkarisen johtama työryhmä sai loppu-vuodesta valmiiksi työurasopimuksessa 2012 sovitun arvion Suomen eläkejärjes-telmän tilasta ja mahdollisuuksista sopeutua eliniän pitenemiseen. SAK:n edusta-jat osallistuivat selvitystyön seurantaan ja kommentointiin eri foorumeilla. Pekka-rinen esitteli marraskuun alussa raportin päätelmiä SAK:n hallitukselle.

Tärkeä elementti eläkeneuvottelujen pohjustamiseksi oli myös syksyllä 2013 sol-mittu työllisyys- ja kasvusopimus. Siinä sovittiin työeläkemaksuprosentit vuosille 2014, 2015 ja 2016. Lisäksi sopimuksessa täydennettiin eläkeneuvottelujen asialis-taa rahoituskysymyksissä ja täsmennettiin neuvottelujen aikataulua. Sopimuksen mukaan neuvottelutuloksen tulee olla valmis syksyllä 2014, jotta lakiesitykset voi-daan antaa 2015 eduskuntavaalien jälkeen kokoontuvalle eduskunnalle.

SAK:n hallitus, työvaliokunta ja johtoryhmä käsittelivät vuoden aikana useaan ot-teeseen valmistautumista eläkeneuvotteluihin ja SAK:n tavoitteita. Päätöksentekoa varten tarvittava taustamateriaali ja tavoitelinjaukset valmisteltiin SAK:n asiantun-tijoiden eläketiimissä yhteistyössä liittojen asiantuntijaryhmien kanssa. SAK:n hal-litus linjasi neuvotteluille kolme kärkitavoitetta:

1. ikääntyvien aseman turvaaminen 2. nuorille annetun eläkelupauksen lunastaminen 3. työelämän laadun parantaminen työurien pidentämiseksi.

Työeläketurva ja työeläkejärjestelmän kehittäminen SAK:n edustajat osallistuivat työeläkevakuutusyhtiöiden hallintoa koskevien sään-nösten täsmentämistyöhön sosiaali- ja terveysministeriön (STM) epävirallisessa kolmikantatyöryhmässä. Valmistelutyö viivästyi Elinkeinoelämän keskusliiton vastahankaisuuden takia. Lakiluonnoksen lausuntokierroksella SAK, STTK ja Akava antoivat yhteisen lainmuutoksia puoltavan lausunnon.

SAK, STTK ja Akava järjestivät huhtikuussa toisen työeläkefoorumin, jonka ai-heena oli työeläkeyhtiöiden hallintojen jäsenten valta ja vastuu. Siellä esiteltiin luonnos yhteiseksi koulutusaineistoksi: Palkansaajaedustajan ABC työeläkelaitos-ten hallinnossa. Ensimmäinen painos valmistui loppuvuodesta.


SAK:ssa vakiinnutettiin myös yhteispalaverien järjestäminen SAK:laisille työeläke-laitosten hallinnossa oleville edustajille 3–4 kertaa vuodessa.

SAK teetti oikeudellisen asiantuntijaselvityksen Suomen työeläkejärjestelmän ke-hittämisen reunaehdoista. Selvitys koski erityisesti TyEL-järjestelmän suhdetta EU-lainsäädäntöön.

SAK:n edustajat osallistuivat STM:n johdolla tehtävään työhön, jossa valmisteltiin erityisesti työeläkeyhtiöiden kilpailuun liittyviä säännöksiä työhyvinvointipalve-luista ja työeläkemaksun hoitokustannusosan määrittämisestä. Työ osoittautui vaikeaksi, ja aikataulu venyi. SAK vaati perusteellisia vaikutusarvioita ja kaikkien työeläkeyhtiöiden kuulemista työryhmässä.

Yksityisten alojen työeläkelaitosten vakavaraisuusuudistuksen valmistelu jatkui STM:n johdolla. SAK:n edustaja osallistui työhön. Tavoitteena on uudistaa vaka-varaisuussäännöksiä siten, että työeläkelaitosten vakavaraisuus vahvistuu, työelä-kevarojen sijoitustuotot tukevat työeläkkeiden rahoitusta mahdollisimman hyvin ja sijoituspolitiikan myötäsyklisyys vähenee.

Työttömyysturvauudistus ja muut työurasopimuksessa sovitut uudistukset Vuonna 2013 valmisteltiin seuraavan vuoden alussa voimaan tulevaa työttömyys-turvauudistusta.

Vuoden alusta tuli voimaan lainsääntö, jonka mukaan varhennettuun vanhuus-eläkkeeseen ei ole oikeutta enää vuonna 1952 ja sen jälkeen syntyneillä. Osa-aikaeläkkeen ikäraja nostettiin 61 vuoteen vuonna 1954 ja sen jälkeen syntyneillä.

Ammatillisen osaamisen kehittäminen Työntekijöiden ammatillisen osaamisen kehittämistä eli niin sanottua kolmen päivän koulutusoikeutta koskevat neuvottelut saatiin päätökseen elokuussa 2013. Lainsäädäntökokonaisuus tulee voimaan vuoden 2014 alusta. Lakimuutosten si-sällöstä tiedotettiin ja koulutettiin loppuvuonna 2013, ja työ jatkuu vuona 2014. Koulutusta on tarjottu sekä jäsenliitoille että SAK:n alueorganisaation kautta.

Lakimuutosten tavoitteiden toteutumista arvioidaan kolmikantaisesti kahden vuoden kuluttua lainsäädännön voimaantulosta.

SAK osallistui myös työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteisen henkilöstö- ja koulu-tussuunnitelmaa koskevan mallin valmisteluun. Sen on tarkoitus edistää henkilös-tö- ja koulutussuunnitelmien käyttöönottoa ja asianmukaista käsittelyä työpaikoil-la. Malli julkistetaan alkuvuodesta 2014.


Ammattitauti- ja tapaturmalainsäädännön uudistaminen Tapaturma- ja ammattitautilainsäädännön uudistustyö alkoi vuonna 2007. Pro-sessi on ollut pitkä neuvottelujen vaikeuden ja vanhan lainsäädännön takia. Vuonna 2013 uudistuksessa päästiin eteenpäin siten, että ensimmäinen luonnos hallituksen esityksestä valmistui ja sosiaali- ja terveysministeriö lähetti sen lausun-tokierrokselle. Eduskuntaan esitys menee keväällä 2014, ja uusi lainsäädäntö tulee voimaan vuonna 2016.

Lausunnossaan lakiluonnoksesta SAK totesi pitävänsä uudistamista perusteltuna ja tärkeänä ja sen selkeyttävän aiempaa lainsäädäntöä. Luonnos vastaa pitkälti SAK:n tavoitteita. Työnantajan heikennysesitykset eivät edenneet. Niitä olivat esimerkiksi tapaturmaeläkkeen tason pienentäminen, työmatkatapaturmien pois-sulkeminen, korvauskatto, työntekijän maksuosuuden kasvattaminen sekä työsuo-jelumaksun alentaminen.

Vuosityöansion osalta lopputulos ei vastaa täysin SAK:n tavoitetta, mutta on ny-kyistä käytäntöä parempi ja selkeä. Samoin vähimmäisvuosityöansion korotus on parannus nykytilaan.

Valmistelun yhteydessä käsiteltiin työpaikan vaihdoksen tuen mallia kosteusvau-riomikrobeille altistuneille. Sen osalta työtä ei saatu valmiiksi vuonna 2013, ja SAK on edellyttänyt asian valmistumista viimeistään toukokuussa 2014. SAK:n lausun-toluonnosta ja hallituksen esityksen luonnosta käsiteltiin ja valmisteltiin yhteis-työssä jäsenliittojen asiantuntijoista koostuvan taustaryhmän kanssa.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) jatkoi sosiaali- ja terveyspalvelujen (sote) uu-distuksen valmistelua. SAK otti kantaa uudistukseen jo tammikuussa lausunnos-saan kuntarakennelakiehdotukseen. SAK piti uudistusta tarpeellisena ja koki tar-peelliseksi sosiaali- ja terveydenhuollon integroinnin. SAK:n lausunnossa lähtö-kohtana pidettiin riittävän suuria sote-alueita.

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmä antoi väliraportin uudistuksesta elokuussa, ja lakiesitykseksi muotoiltu loppuraportti valmistui jou-lukuussa. Väliraporttia koskevassa lausunnossaan SAK kiinnitti huomiota sote-alueiden hallintoon, palvelujen rahoitukseen, erityisvastuualueiden asemaan, omaisuusjärjestelyihin ja henkilöstön asemaan. Loppuraportti on lausuntokier-roksella 13. maaliskuuta 2014 asti.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen uudistamiseen liittyy loppuvuodesta 2013 aloitettu terveydenhuollon monikanavarahoitusta koskeva selvitys. Riippuen selvityksen tuloksesta ja sen pohjalta tehtävistä ratkaisuista sillä voi olla suuri vai-kutus sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja sen rahoitukseen.

SAK:n näkemyksiä sote-uudistuksesta ja työterveyshuollon aseman turvaamisen tärkeydestä on tuotu esille eri yhteyksissä virkamiesten, asiantuntijoiden ja kan-sanedustajien kanssa. STM:n työterveyshuollon neuvottelukunnassa on käsitelty työterveyshuollon asemaa moneen kertaan.


4 TYÖHYVINVOINTI TYÖLLISYYDEN JA KASVUN EDISTÄJÄNÄ

Työelämän kehittämisstrategiaan vaikuttaminen Hallitusohjelmassa mainittu työelämän kehittämisstrategia nimettiin Työelämä 2020 -hankkeeksi. Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat olleet mukana laatimassa sekä strategiaa että suunnittelemassa sen toimeenpanoa.

Viime vuoden muutokset Elinkeinoelämän keskusliitossa (EK) vaikuttivat merkit-tävästi keskusjärjestöjen yhteiseen toimintaan hankkeen toimeenpanossa. EK oli lähes puoli vuotta poissa kaikista hankkeen merkittävistä toiminnoista. Tämä vai-keutti sen suunnittelua ja toteutusta, sillä EK:n tilanteen takia hanketta hallinnoiva ja johtava virkamieskunta ei ollut halukas osallistamaan keskusjärjestöjä samalla tavalla kuin aiemmin.

Loppusyksystä tilanne osittain korjautui, sillä EK nimesi uudet henkilöt työryh-miin. Edelleen tilanne on kuitenkin jossain määrin epävarmalla pohjalla. Keskus-järjestöjen yhteinen suunnitelma ja tavoitteenasetanta käytännön toimenpiteiksi on edennyt, mutta ei siinä määrin kuin järjestöt olivat alkuvuodesta sopineet.

Työsuojeluvalvonnan kehittäminen Työsuojelun valvonnan kehittämisessä on pyritty tekemään koko ajan yhteistyötä työmarkkinajärjestöjen sekä sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosaston kes-ken. Työmarkkinajärjestöt sopivat aiemmin työsuojeluvalvontaa koskevista tavoit-teista, joilla valvontaa voitaisiin parantaa. Monilta osin tavoitteissa on päästy eteenpäin, mutta palkansaajajärjestöjen tärkeänä pitämä työsuojelutarkastajien valtakunnallinen toimivalta ei ole toistaiseksi edennyt.

Työpaikkatarkastusten määrä on hieman kasvanut viime vuosina. Tarkastusten laatua on pyritty parantamaan uudistamalla valvontaohjeita, jotka on aina käsitel-ty työsuojeluneuvottelukunnassa ennen voimaan saattamista.

Työsuojeluneuvottelukunnassa sekä STM:n työturvallisuusmääräyksiä valmistele-vassa neuvottelukunnassa ja sen eri jaostoissa on ollut valmisteltavana useita työ-suojeluun liittyviä, kolmikantaisesti valmisteltuja säädöksiä. Suomalaiseen työsuo-jelulainsäädäntöön vaikuttavat merkittävästi EU-tasolta tulevat direktiivit ja ase-tukset, jotka on saatettava voimaan myös kansallisessa lainsäädännössä.

Työterveys ja -turvallisuus SAK on toiminut aktiivisesti työsuojelun ja työturvallisuuden parantamiseksi. Maaliskuussa 2013 SAK järjesti järjestyksessään 21. työympäristöseminaarin. Myös SAK:laisille työsuojeluvastuualueiden työsuojelulautakuntien jäsenille jär-jestettiin tapaaminen. Liittojen työsuojeluvastaaville oli oma koulutuspäivä. Lisäk-si SAK:n työsuojelulinjaukset päivitettiin ja uudistettiin. Ne julkistetaan alkuvuo-desta 2014.


Työterveyshuollon osalta merkittävä asia on ollut hyvä työterveyshuoltokäytäntö -asetuksen valmistelu kolmikantaisesti. Asetus valmistui 2013 ja astuu voimaan 2014 vuoden alussa. Siinä painotetaan työterveysyhteistyötä työpaikan ja työ- terveyshuollon yhteisenä toimintana. Lisäksi työterveyshuollon painopisteenä on työkyvyn tukeminen työuran eri vaiheissa. Samanaikaisesti asetuksen valmistelun kanssa Työterveyslaitoksella on valmisteltu Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -opasta. Oppaan tekstit ovat olleet kommentoitavana myös SAK:ssa.

Valtion tutkimuslaitosuudistukseen ja valtion talouden säästöihin liittyen on Työ-terveyslaitoksen ja muiden tutkimuslaitosten rahoitukseen tulossa lähivuosina merkittäviä vähennyksiä. SAK on eri yhteyksissä pyrkinyt tuomaan esille Työter-veyslaitoksen toiminnan tärkeyttä suomalaiselle työelämälle.

Tutkimustoiminta

Luottamushenkilöpaneeli SAK:n luottamushenkilöpaneeli kytkee SAK:n tutkimustoimintaa arkiseen edun-valvontaan kartoittamalla luottamushenkilöiden näkemyksiä ja odotuksia työelä-män kehittämiselle. Lisäksi paneelin kautta kerätään mahdollisimman ajankoh-taista tietoa siitä, millainen on SAK:laisten työpaikkojen todellisuus tänä päivänä.

Paneelissa on ollut mukana noin 1600 luottamushenkilöä. Jäsenistä luottamus-miehiä on noin 900, työsuojeluvaltuutettuja noin 500 ja molemmissa tehtävissä toimivia noin 200. Paneelin jäsenten jakauma vastaa hyvin SAK:n jäsenjakaumaa.

Vuoden aikana tehtiin yhdeksän kyselyä. Kyselyiden teemoina olivat muun muas-sa kokemukset niin sanotusta 90 päivän säännöstä, osasairauspäivärahoista ja ikä-ohjelmista, osa-aikaisuus SAK:laisilla työpaikoilla, sopimuskierros sekä palkanko-rotukset talouskriisissä.

Tutkimus vastentahtoisesta osa-aikatyöstä Loppukeväästä käynnistettiin laadullinen tutkimus, jonka tavoitteena oli selvittää ja kuvata vastentahtoista osa-aikatyötä tekevien arkea ja kokemuksia mahdolli-simman monesta näkökulmasta. Tutkimukseen haastateltiin yhteensä 20 henkilöä eri puolilta Suomea. Tutkimus on tarkoitus julkaista keväällä 2014.

SAK:n työolobarometri 2014 Loppuvuonna aloitettiin SAK:n työolobarometrin valmistelu. Siinä kerätään SAK:laisten liittojen jäsenten käsityksiä suomalaisen työelämän tilasta ja laadusta.

Uutena elementtinä SAK:n työolobarometriin on valmisteltu hyvä työ -indeksiä, jolla jatkossa voidaan seurata työelämän kehitystä. Pohjan indeksin rakentamiselle muodostaa yhtä aikaa valmisteltu SAK:n puheenvuoro hyvästä työstä.

SAK:n historiahanke SAK:n historiantutkimus jatkui. Historiatoimikunnan puheenjohtajana toimi jär-jestön työ- ja elinkeinojohtaja. Historiatoimikunta kommentoi käsikirjoituksia kokouksissaan. SAK:n historia (lyhyt versio) julkaistiin vuoden lopussa.


Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Sekä tasa-arvolain että yhdenvertaisuuslain uudistusprosessit jatkuivat.

Tasa-arvolain uudistuksen valmistelut etenivät. Lain tasa-arvosuunnitelmaa ja eri-tyisesti sen palkkakartoitussäännöksiä täsmentävistä pykälistä ja niiden peruste-luista syntyi kolmikantaisessa työryhmässä yksimielinen esitys. Se luovutettiin ta-sa-arvoministerille kesäkuussa. Samanlaista yksimielisyyttä ei saavutettu sukupuo-livähemmistön syrjintäsuojan parantamisesta eikä tasa-arvosuunnittelu-velvollisuuden laajentamisesta peruskouluihin.

Syksyn työllisyys- ja kasvusopimus oli periaatteessa samapalkkaisuutta edistävä, kun ensimmäisen vuoden palkankorotukset olivat euromääräiset. Toisaalta niuk-ka korotus ei kavenna palkkaeroja merkittävästi.


5 KESTÄVÄN KASVUN EDELLYTYKSIIN VAIKUTTAMINEN

Hallituksen puolivälitarkistus eli kehysriihi Hallituksen vuoden 2013 kehysriihen päätöksistä merkittävin oli yhteisöveron ra-dikaali alentaminen 20 prosenttiin. Lisäksi valtiontalouteen tehtiin noin 600 mil-joonan euron verran tasapainottavia toimia eli menoleikkauksia ja veronkorotuk-sia. Myös pääomatuloverotusta muutettiin kehysriihessä.

Yhteisöveroalennus oli erittäin suuri, ja sen rahoittamisessa uskottiin veroalen-nuksen dynaamisten vaikutusten voimaan. SAK:ssa arvioitiin, että osinkoverouu-distuksen osalta mentiin talouskasvun näkökulmasta huonompaan suuntaan ja sen osalta verotusta tulisi korjata seuraavassa hallitusohjelmassa,.

Kehyspäätöksessä oli SAK:n kannalta myös hyviä asioita kuten asuntopoliittinen toimenpidepaketti, infrastruktuurihankkeiden toteutumisen varmistuminen, nuorten oppisopimuksen kehittäminen, joustavan hoitorahan käyttöönotto sekä merenkulun miehistötuen leikkauksesta luopuminen.

Ongelmallisia päätöksiä olivat sen sijaan aikuisten oppisopimuskoulutuksen mää-rärahojen leikkaaminen, työterveyslaitoksen rahoituksen leikkaaminen ja sairaus-vakuutuksen 50 miljoonan euron säästöt, jotka merkitsevät korvausten heikkene-mistä ja vakuutettujen maksujen nousemista.

Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma Hallitus päätti laajan rakennepoliittisen ohjelman toteuttamisesta elokuun budjet-tiriihen yhteydessä. Sen tarkoituksena on kuroa pitkällä aikavälillä umpeen julki-sen talouden kestävyysvaje. Marraskuussa hallitus tarkensi linjauksiaan rakenne-poliittisen ohjelma toteutuksesta. Sen käytännön toimeenpanoa varten perustet-tiin useita kolmikantaisia työryhmiä.

Hallitus päätti vuorotteluvapaan edellytysten tiukentamisesta osana rakennepoliit-tista ohjelmaa. Asiasta neuvoteltiin kolmikantaisessa työryhmässä, joka sai esityk-sensä valmiiksi marraskuussa. Esityksen mukaan vuorotteluvapaan työhisto-riaedellytys pitenisi 17 vuoteen (nyt 10 vuotta) ja vapaalle jäävälle tulisi 60 vuoden yläikäraja. Lisäksi esitykseen sisältyi toimeenpanon epäkohtia korjaavia muutok-sia. Marraskuussa hallitus päätti, että ryhmän ehdotuksen vastaisesti vuorottelu-vapaasijaisen työttömyysedellytystä oli tiukennettava. Asiasta alkoivat jatkoneu-vottelut, jotka jatkuivat vuoden 2014 puolelle.

Elinkeinopoliittinen vaikuttaminen

SAK:n ja STTK:n kasvuohjelma SAK julkaisi yhdessä STTK:n kanssa alkuvuodesta hallituksen puoliväliriihen alla kasvupoliittisen ohjelman, jossa esiteltiin järjestöjen yhteiset näkemykset siitä, mi-ten voidaan edistää talouskasvua ja luoda hyviä työpaikkoja. Ajankohtaiskeskuste-luun tuotiin mukaan laajempi ja pitemmälle aikavälille ulottuva näkökulma: miten


tuottavuutta nostetaan kestävästi, mitä toimia tarvitaan kasvun jatkamiseksi ja mistä löytyvät Suomen uudet kasvualat?

EU-tason vaikuttaminen Alkuvuodesta julkaistiin Euroopan komission teollisuuspoliittinen tiedonanto Globalisaatioaikakauden teollisuuspolitiikka, joka asettaa kilpailukyvyn ja kestä-vän kehityksen etusijalle. SAK viesti kansallista teollisuuspolitiikkaa ohjaavalle työ- ja elinkeinoministeriölle sekä Euroopan komissioon, että EU:hun tarvitaan koko-naisvaltainen teollisuuspoliittinen strategia. Siinä tulisi analysoida ja huomioida kaikkien EU:n toimien vaikutukset eurooppalaisen teollisuuden kilpailukykyyn.

Teollisuuden uudistumiskyvyn varmistamiseksi tarvitaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopolitiikan lisäksi toimia myös työtekijöiden osaamisen ylläpitämiseksi. Sanomaa vietiin eteenpäin koko kevät Euroopan komission yritys ja teollisuus-toiminnan pääosastolle ja jatkettiin syksyllä kotimaassa.

Isoja EU-tason seurattavia asioita olivat myös valtionyritystukien uudistukset ja sisämarkkinoiden osalta erityisesti lähetettyjen työntekijöiden direktiivin ja julki-sia hankintoja koskevan lain uudistus. Erityisesti sisämarkkinoita koskevat direk-tiivit vaativat paljon yhteiskuntavaikuttamistyötä.

Ilmasto- ja energiapolitiikka Suomen ilmasto- ja energiapolitiikan päivityksen tavoitteena on varmistaa vuodel-le 2020 asetettujen kansallisten energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen sekä valmistautua toimiin, joita pitkän aikavälin tavoitteet vaativat. Suomen pitkän ai-kavälin tavoitteena vuoteen 2050 mennessä on hiilineutraali yhteiskunta, johon päästään noudattamalla tekeillä olevaa tiekarttaa.

Tiekarttatyö aloitettiin työ- ja elinkeinoministeriössä vuonna 2013 kansallisen strategiatyön valmistuttua. SAK kommentoi Suomen energia- ja ilmastopoliittista selontekoa eduskunnalle. Myös 2050 tiekarttaa valmistelevalle parlamentaariselle työryhmälle sekä sen sihteeristönä toimivalle työ- ja elinkeinoministeriölle SAK on esittänyt näkemyksensä valmistelun keskeisiksi tavoitteiksi.

Kommenteissaan SAK vahvisti energia- ja ilmastopolitiikkansa peruslähtökohdak-si sen, että päästövähennystavoitteet johdetaan tavoitteesta rajoittaa maapallon il-maston lämpeneminen enintään kahteen asteeseen. SAK esitti 2020 asti ulottuvis-ta linjauksista poiketen, että ilmastopolitiikassa tulisi olla vain yksi tavoite vuoden 2020 jälkeen: päästöjen vähentäminen. Tavoitteen toteuttamisen pääasialliseksi keinoksi esitettiin toimivaa ja kattavaa päästökauppaa. Myös ydinenergian merki-tystä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen näkökulmasta korostettiin.

Ympäristönsuojelulain uudistus Ympäristöministeriö ei pyytänyt SAK:lta lausuntoa ehdotuksesta uudeksi ympä-ristönsuojelulaiksi. Lakiesitys on kuitenkin elinkeinopoliittisesti niin merkittävä, että SAK lausui asiasta ja seurasi lakimuutoksen etenemistä.

Eniten erimielisyyttä nostaneita kysymyksiä lakiesityksessä ovat energian ja mate-riaalien käytön tehokkuutta koskeva osio. Keskustelua herättivät myös muun mu-assa yritysten sijoituspaikan luonnonarvojen suojeleminen ja esitys ympäristöval-


vonnan maksuista elinkeinonharjoittajille. Lisäksi SAK:n mielestä kaikkien ympä-ristölupien käsittely ja valitusmenettelyt kestävät liian kauan.

Ilmastolain valmistelu Suomen hallitus valmistelee uutta ilmastolakia. SAK:n kanta siihen on ilmaistu ympäristöministerille ja valmistelevalle työryhmälle. Laista onkin tulossa sellai-nen, jonka SAK voi hyväksyä. Se kokoaa yhteen tällä hetkellä hajanaista ja eri mi-nisteriöistä johdettua toimintaa. Laki voisi myös tuoda ennustettavuutta ilmasto-politiikkaan.

SAK kannattaa puitelakia, johon ei sisältyisi niin sanottua aineellista lainsäädän-töä. Kyseessä olisi suunnittelujärjestelmä, jonka puitteissa olisi mahdollista toteut-taa ja seurata ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyviä toi-mia. Toisin kuin lainvalmistelijat todennäköisesti tulevat esittämään, puitelaissa ei kuitenkaan pitäisi ilmaista täsmällisiä kasvihuonekaasujen vähentämistavoitteita.

Ympäristönsuojelu- ja ilmastolakeihin liittyvät asiat on käsitelty SAK:n ilmasto- ja energiapoliittisessa asiantuntijatyöryhmässä. Työryhmä kokoontui keskimäärin joka toinen kuukausi.

Kestävän kehityksen strategiaan vaikuttaminen Edellinen kansallinen kestävän kehityksen strategia julkaistiin vuonna 2006 ja sen kokonaisarviointi syksyllä 2009. Strategian uudistamista on valmisteltu ympäris-töministeriössä.

Kestävän kehityksen projektiryhmä, jossa SAK edusti kaikkia palkansaajia, valmis-teli keväällä luonnoksen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumukseksi. Siinä ku-vataan periaatteet, joiden mukaisesti SAK, STTK ja Akava ovat lupautuneet toi-mimaan. Periaatteissa korostuu sosiaalinen kestävä kehitys.

ICT-alan edistäminen ICT 2015 -työryhmä, jonka valmistelussa SAK oli tiiviisti mukana, sai raporttinsa valmiiksi vuoden alussa. Raportissa nostettiin esille tärkeitä edistettäviä asioita, joihin myös SAK on valmis sitoutumaan. Näitä ovat erityisesti esitykset yhtenäi-sestä infrastruktuurista, uusista toimintatavoista ja osaamista koskevista esityksistä sekä kymmenen vuoden toimintaohjelmasta.

Raporttiin jäi kuitenkin kohtia, joita SAK ei voinut hyväksyä. Sellaisia olivat erityi-sesti innovaatioboksia ja tuotekehityspanoksia koskevat esitykset. SAK jätti ra-porttiin täydentävän lausunnon, mutta tuki muuten työryhmän työtä ja edisti yh-dessä sovittuja tavoitteita vuoden 2013 aikana.

Joulukuussa järjestettiin myös Rakennemuutos ICT-sektorilla seminaari, jossa kä-siteltiin sektorin murrosta ja työllisyysvaikutuksia eri alueilla, työntekijöiden ase-maa sekä tulevaisuuden näkymiä.


Harmaan talouden torjunta SAK on osallistunut harmaan talouden vastaiseen toimintaan voimassa olevan torjuntaohjelman mukaisesti. Yhteistyömuotona liittojen suuntaan on ollut har-maan talouden hankeryhmä, joka on vuoden aikana kokoontunut viisi kertaa. Painopiste on ollut tilaajan vastuuta koskevissa kysymyksissä, kuten ketjuvastuus-sa, ja harmaan pääomatulon saamisessa samanlaisen verovalvonnan piiriin kuin muut tulot. Myös ulkomaisen työvoimaan liittyvän verovalvonnan ongelmista ja verovajeesta on keskusteltu.

Huhtikuun lopulla SAK:n vieraana kävi kaksi Hollannin verohallinnon edustajaa esittelemässä heidän tapaansa säätää ketjuvastuusta. Vierailun yhteyteen järjestet-ty seminaari oli menestys sekä osanottajapohjan laajuuden että alustuksista saatu-jen palautteiden perusteella. Vappuna vierailevat asiantuntijamme ja heidän asian-sa olivat näkyvästi esillä Helsingin Sanomissa. Harmaan pääomatulon valvontaan liittyvistä ongelmista käytiin keskustelua päivälehdissä.

Syksyllä SAK järjesti neljä alueellista yleisötilaisuutta harmaan talouden torjun-nasta yhteistyössä poliisin, verottajan ja aluehallintoviranomaisten kanssa. Tilai-suuksissa oli paljon ihmisiä, ja paikallinen media huomioi ne näkyvästi.

Loppuvuodesta varmistui, että tilaajavastuulain uudistaminen ei työnantajan vas-tustuksen vuoksi etene SAK:n toivomassa laajuudessa.

Vuoden lopulla aloitettiin keskustelu torjuntaohjelman todellisista vaikutuksista verokertymään ja aikataulutettiin harmaata taloutta koskevien asioiden valmiste-lua tulevaa hallituskautta varten.

Kuntauudistus Kuntauudistus on ollut yksi maan hallituksen kärkihankkeista. Sen päämääränä on muodostaa mahdollisimman vahvoja peruskuntia, jotka kykenevät järjestä-mään ja rahoittamaan myös sosiaali- ja terveydenhuollon. Uudistusprosessi on osoittautunut hankalaksi hallitukselle, ja uudistusten toteuttaminen tämän halli-tuksen aikana näyttää epätodennäköiseltä.

SAK:n toimistossa on toiminut kuntatiimi, joka on seurannut sekä kunta- että so-siaali- ja terveyspalvelujen uudistusten etenemistä. Tiimin jäsenet ovat käyneet kuultavina valmistelun eri vaiheissa. SAK on osallistunut valmisteluun myös omin kannanotoin.

Kuntauudistus on SAK:n mielestä tarpeellinen. Vahvat, elinvoimaiset peruskunnat ovat ainoa tae hyvinvointipalveluiden turvaamiseksi ja työllisyyden parantamisek-si. Elinvoimaiset kuntakokonaisuudet, jotka perustuvat tiiviille ja luonnollisille työssäkäyntialueille ovat tehokkaan elinkeinopolitiikan pohja. Tavoitteena on ol-tava laadukkaat, yhdenvertaiset ja asiakaslähtöiset palvelut koko maassa.


Liikennepolitiikka SAK saavutti liikennesektorilla merkittäviä edunvalvontavoittoja, joilla on erittäin suuria työllisyysvaikutuksia.

SAK myötävaikutti siihen, että hallitus pääomitti Finaviaa 200 miljoonalla, mikä mahdollistaa miljardin investoinnit maamme lentokenttiin. Helsinki-Vantaalla ta-voitteena on varmistaa kentän vahva kilpailuasema Euroopan ja Aasian välisessä vaihtoliikenteessä. Rahoituspäätöksen työllisyysvaikutus on rakennusaikana 14 000 henkilötyövuotta. Uusia pysyviä työpaikkoja Helsinki-Vantaalle syntyy 5 000 ja maakuntiin vajaat 1 700.

SAK vaikutti yhdessä Rakennusliiton kanssa Tampereen rantaväylähankkeen to-teutumiseen. Noin 180 miljoonan euron tieinvestointi mahdollistaa mittavan asuntorakentamisen, ja yhteisvaikutuksena käynnistyy rakennustoimintaa lähes miljardin arvosta. Välilliset vaikutukset huomioiden hankkeen työllisyysvaikutus on yhteensä 11 000–13 000 työpaikkaa.

SAK:n kannalta merkittävin elinkeinopoliittinen torjuntavoitto oli valtion jään-murtoyhtiön Arctia Shippingin pilkkomisen torjuminen kolme kertaa hallituksen talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa. Samalla estettiin hallitusta tekemästä päätöstä kieltää arktiseen offshore-toimintaan osallistuminen. Jäänmurtajien käyt-töaste voitaisiin nostaa 30 prosentista jopa yli 80 prosenttiin, jos offshore-toimintaan osallistuttaisiin SAK:n linjaamalla tavalla.

SAK on kannattanut raskaan liikenteen mittojen ja massojen korottamista, mutta hallituksen päätös korottaa massoja 60 tonnista 76 tonniin oli liian iso suhteessa saavutettaviin hyötyihin. SAK vastusti sellaista korotusta ja sai eduskunnan kan-nalleen, muttei hallitusta. Massamuutoksen tekemiseen riitti hallituksen päätös asetuksen muuttamisesta.

Asuntopolitiikka SAK laati ennen hallituksen maaliskuun kehysriihtä asuntopoliittisen puheenvuo-ron Asuntopolitiikan umpisolmu aukaistava konkreettisine päätösehdotuksineen.

SAK:n asunto-ohjelmassa esitetyt keskeiset toimenpiteet etenivät vuoden aikana, kun hallitus teki asuntopoliittisia päätöksiä kehys-, budjetti- ja rakenneriihissä. Päätöksien täytäntöönpano on hallituksella vielä kesken, esimerkiksi 20-vuotisen korkotukimallin osalta.

Työllisyyden kannalta merkittävin päätös oli budjettiriihen elvytyspaketissa sovit-tu 120 miljoonan investointiavustus lähiörakentamiseen. Hallitus päätti avustami-sesta SAK:n esittämällä mallilla, jolla saadaan merkittävä vipuvaikutus työllisyy-teen. Valtion 120 miljoonan investoinnin myötä käynnistyy rakennushankkeita yhteensä 1,2 miljardilla eurolla. Työllisyysvaikutus on yli 20 000 henkilötyövuotta.


6 TYÖLLISYYDEN EDISTÄMINEN

Työvoimapalveluiden parantaminen Työ- ja elinkeinoministeriön vetämässä rakennemuutos ja työmarkkinoiden toimi-vuus -ohjelmassa käynnistettiin työpolitiikan palvelurakenteen arviointi. Perustet-tiin neljä eri työryhmää, jotka pohtivat työttömyysturvaan liittyvää tehtävänjakoa, työnvälitystä, hallintoalojen yhteistyötä sekä palvelurakenteiden ohjausta ja kol-mikantayhteistyötä. SAK oli edustettuina kaikissa työryhmissä, mutta niiden työ näytti loppuvuodesta vielä kovin hajanaiselta.

TE-toimistojen palvelu- ja toimistorakenne uudistui vuoden alusta alkaen. Uudis-tuksella selkeytettiin muun muassa työkokeilujen periaatteita ja helpotettiin palk-katuen hakemista. Työttömien palveluiden saamista vaikeuttivat kuitenkin koko vuoden ajan toimistojen lakkauttamiset, työvoimaresurssien supistaminen, epä-onnistunut puhelinpalvelun uudistaminen sekä työttömien ohjaaminen sähköis-ten palveluiden piiriin. Niiden seurauksena aktivointiaste laski. SAK on nostanut työvoimapalveluiden heikentymisen esiin monissa eri työryhmissä.

Pitkäaikaistyöttömien ja osatyökykyisten työllisyyden edistäminen Työryhmätyö osatyökykyisten työllisyyden edistämiseksi saatiin vihdoin päätök-seen joulukuussa 2013. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) sekä työ- ja elinkei-noministeriön (TEM) vetämien alatyöryhmien työn tuloksena valmisteltiin ehdo-tuksia sekä lainsäädännön että palvelurakenteen uudistamiseksi. SAK oli mukana johtoryhmässä sekä molemmissa alatyöryhmissä.

STM:n työryhmän ehdotuksista valmisteltiin laiksi saakka

• Kelan ammatillisen kuntoutuksen myöntämiskriteerien laventaminen • osasairauspäivärahan keston pidennys ja ulottaminen useassa

osa-aikaisessa työsuhteessa työskenteleville • työkyvyttömyyseläkkeen lepäämäänjättämislain pidennys.

Muut työryhmän ehdotukset jäivät toistaiseksi toteutumatta.

Myös TEMin työryhmän ehdotukset muun muassa työvoimapalveluiden tehos-tamisesta ja työttömien terveystarkastusten lisäämisestä odottavat vielä toteutta-mista. Sosiaali- ja terveysministeriön alaisuuteen perustettiin kuitenkin Osatyö-kykyiset työssä -ohjelma, jonka puitteissa nimetään työpaikkakohtaisia työkyky-koordinaattoreita palveluohjauksen tehostamiseksi. Työ on lähtenyt käyntiin pi-lottihankkeiden kautta. SAK on mukana ohjelman ohjausryhmässä.

Nuorten yhteiskuntatakuu Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu astui voimaan vuoden alussa. Ensim-mäinen arvio nuorisotakuun toteutumisesta julkaistiin huhtikuussa. Takuun pii-rissä olevista nuorista 72 prosenttia oli työllistynyt, päässyt koulutukseen tai saa-


nut työpaikan nuorisotakuun mukaisesti. Työllistymissuunnitelma oli tehty 93 prosentille.

Nuorisotyöttömyys jatkoi kuitenkin kasvuaan koko vuoden ajan, ja nuorisota-kuulle riitti epäilijöitä. SAK:n näkemyksen mukaan nuorisotakuuseen tulee panos-taa ja sen vaikuttavuutta on arvioitava pitkällä tähtäyksellä. Nuorisotakuutyöryh-män työ jatkuu koko hallituskauden.

Suomen nuorisotakuu on nähty EU:ssa edelläkävijänä ja saanut paljon huomiota eri maissa. Suositus nuorisotakuun toteuttamisesta liittyi myös Euroopan tason työmarkkinajärjestöjen neuvottelemaan nuorten toimintasuunnitelmaan. SAK oli mukana neuvottelemassa kesäkuussa hyväksyttyä suunnitelmaa – Framework of action on youth employment.

Maahanmuuttostrategiaan vaikuttaminen SAK oli mukana sisäministeriön vetämässä Maahanmuutto 2020 -strategia-työryhmässä vaikuttamassa maahanmuuttopolitiikan linjauksiin. Strategia julkais-tiin heinäkuussa 2013. Tärkeimpinä asioina strategiassa olivat kotouttamisen työ-elämälähtöisyyden ja kielikoulutuksen korostaminen sekä kirjaukset entistä te-hokkaammasta eri viranomaisten puuttumisesta ulkomaalaisten työntekijöiden työsyrjintään sekä laittomaan ja harmaaseen työntekoon. SAK painotti työryh-mässä nimenomaan ulkomaisen työvoiman työehtojen valvonnan tehostamista. Erityisen tärkeä oli myös neuvottelutulos, jonka mukaan vaatimusta luopua ul-komaisen työvoiman saatavuusharkinnasta ei kirjattu strategiaan.

Maahanmuuttajien kotouttaminen Valtion kotouttamisohjelman sekä Maahanmuutto 2020 - työryhmän tavoitteita ja toimenpiteitä kotouttamisen osalta käsiteltiin syksyllä sisäministeriön järjestämäs-sä tilaisuudessa.

Järjestöjä kuultiin syksyllä keskustelutilaisuudessa liittyen työ- ja elinkeinominis-teriön yhteyteen vuonna 2014 perustettavaan kotouttamisen osaamiskeskukseen.

Rakennerahastouudistus Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014–2020 on nimeltään Kestävää kasvua ja työtä. Kaksi vuotta kestänyt ohjelmavalmistelu saatiin päätökseen loppuvuodesta 2013, jolloin ohjelma lähetettiin Euroopan komission hyväksyttäväksi. Palkansaa-jajärjestöt olivat valmistelussa mukana siihen saakka, kun päätettiin Suomen 2,6 miljardin rahapotin jakamisesta. Siitä sopivat ELY-keskukset ja maakuntien liitot ministeriöiden kanssa.

Aiemmista rakennerahastokausista poiketen Suomeen on valmisteltu vain yksi ohjelma-asiakirja, joka sisältää sekä Euroopan sosiaalirahaston (ESR) että Euroo-pan aluekehitysrahaston (EAKR) toiminnan.

Rahat on jaettu viidelle toimintalinjalle, joista EAKR-rahoitteisia ovat pk-yritysten kilpailukyky sekä uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen. ESR-varoilla edistetään työllisyyttä ja työvoiman liikkuvuutta sekä satsataan kou-


lutukseen, ammattitaitoon ja elinikäiseen oppimiseen. Viidennes ESR-rahoista on koko EU:ssa käytettävä syrjäytymisen ehkäisyyn ja köyhyyden torjuntaan – niin myös Suomessa.

Maaseutuohjelma-asiakirja ja maaseudun kehittämiseen suunnattu rahoitus säily-vät edelleen erillisinä rakennerahastoista.

Työvoiman käyttötavat ja työn tekemisen muotojen muutokset Työvoiman käyttötapojen ja työn tekemisen muotojen muutoksia selvitettiin kah-dessa työryhmässä. Nollatyösopimusten, osa-aikatyön ja muiden epätyypillisten työn suorittamismuotojen ongelmia puitiin kolmikantaisesti työelämän sääntely-ryhmässä ja niin sanotussa trendityöryhmässä. Ryhmissä käsiteltiin muun muassa yrittäjä- ja työsuhteessa suoritetun työn väliseen rajanvetoon liittyviä ongelmia.

Trendityöryhmä luovutti raportin, jossa se päätti seurata asioiden edistymistä tä-män hallituskauden ajan. Osa-aikaisten työntekijöiden työajan vakiintumista kos-kevan lainsäädännön täsmentäminen aloitettiin työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisesti loppusyksystä 2013.


7 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN EDISTÄMINEN

Oppisopimuskoulutus Valtiontalouden säästötarpeet ulottuivat myös aikuisten oppisopimuskoulutuk-seen, jossa aloittajapaikat vähenivät vuonna 2013. SAK piti kehitystä huolestutta-vana, sillä heikossa taloustilanteessa oppisopimuskoulutus on kustannustehokas tapa työikäisen väestön osaamisen kehittämiseen.

Nuorten tuetun oppisopimuskoulutuksen kehittäminen vauhdittui maaliskuussa, kun opetusministeri asetti työryhmän, jonka tehtävänä oli laatia joustavia malleja oppilaitosmuotoisen koulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen yhdistelemiseen. Oppisopimuskoulutuksen ja työssäoppimisen kehittämiseksi päätettiin perustaa kokeiluhankkeita, joiden rahoitus oli haettavana vuoden lopulla.

Hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa esitettiin nuorten oppisopimusopiske-lijoiden määrän lisäämistä tulevina vuosina useilla sadoilla. Lisäksi esitettiin oppi-sopimuskoulutuksen ennakkojaksolle osallistuvien nuorten määrän merkittävää kasvattamista. Esitykset toteutuvat tulevina vuosina osana kokeiluhankkeita.

Suomen Yrittäjät ovat kehittäneet oman, koulutussopimuksen nimellä kulkeneen mallinsa. Siinä nuori olisi työssäoppimassa yrityksessä pitkiä aikoja ilman oppiso-pimussuhdetta. SAK on vastustanut mallia, koska pidämme oppisopimussuhdetta parempana tapana toteuttaa työssäoppiminen.

Ammatillisen koulutuksen rahoitus ja järjestäjäverkko Ammatillisen koulutuksen rahoitusuudistuksen valmistelu käynnistettiin hallituk-sen rakennepoliittisten linjausten pohjalta. Jatkossa keskitytään tutkintojen ja nii-den osien rahoittamiseen ja luovutaan ei-tutkintotavoitteisen ammatillisen koulu-tuksen julkisesta rahoituksesta. SAK:n lähtökohtana on ollut turvata koulutuksen riittävä tarjonta ja kehittää koulutuksen tasa-arvoa edistävän rahoitusmalli. SAK oli edustettuna ammatillisen koulutuksen rahoitusta pohtivassa työryhmässä.

Hallitus päätti myös toisen asteen koulutuksen eli ammatillisen koulutuksen ja lu-kiokoulutuksen järjestäjäverkon rakenteellisesta uudistamisesta, joka merkitsee järjestäjäverkon supistamista. Rahoitusuudistuksella ja järjestäjäverkon supistami-sella pyritään mittaviin 260 miljoonan säästöihin. Järjestäjäverkkoa koskevat lin-jaukset tarkentuvat vuoden 2014 aikana.

Tutkintojen uudistaminen Opetus- ja kulttuuriministeriössä käynnistettiin vuonna 2009 ammatillisen koulu-tuksen tutkintojärjestelmän keittämishanke (TUTKE), jonka ensimmäinen vaihe päättyi vuonna 2011. Seuraavana vuonna käynnistettiin kehittämishankkeen toi-nen vaihe (TUTKE 2), joka on jatkanut työtään.

Tarkoitus on vuoden 2014 loppuun mennessä valmistella ehdotukset ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämiseksi. Niiden pohjalta valmistellaan tarpeelliset lainsäädännölliset muutokset ammatillista koulutusta ja ammatillista aikuiskoulutusta koskeviin säädöksiin ja määräyksiin. Lähtökohtana on päivittää


ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteen työelämävastaavuutta ja selkeyttää rakennetta.

Työ pohjaa koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman 2011–2016 lin-jauksiin, joiden mukaan ammatillista tutkintojärjestelmää uudistetaan siten, että se muodostaa työelämän osaamistarpeiden näkökulmasta selkeän ja johdonmu-kaisen kokonaisuuden. Kehittämistä varten on asetettu ohjausryhmä ja työryhmä. SAK:lla on edustus hankkeen ohjausryhmässä.

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Vuonna 2013 käynnistyi nuorten aikuisten osaamisohjelma. Siinä 20–29-vuotiaiden, pelkän peruskoulun varassa olevien nuorten on mahdollisuus suorit-taa ammatti- tai erikoisammattitutkinto tai ammatillinen perustutkinto. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot suoritetaan näyttötutkintona. Oppisopimuskoulutuk-sessa tavoiteltiin 1 500 aloittajaa, ammatillisessa lisäkoulutuksessa 2 500 aloittajaa ja näyttötutkintoon valmistavassa ammatillisessa peruskoulutuksessa noin 5 000 aloittajaa vuonna 2013.

Koulutuksen järjestäjiltä kuullun palautteen perusteella osaamisohjelman kohde-ryhmänä olevia nuoria aikuisia on hankala tavoittaa. Ammatti- tai erikoisammat-titutkintoa ei myöskään koettu soveltuvina tutkintoina kohderyhmälle. SAK on kuitenkin pitänyt nuorten aikuisten osaamisohjelmaa tärkeänä tapana kehittää nuorten aikuisten osaamista ja sitä kautta työmarkkinakelpoisuutta.

Työelämän koulutusneuvojahanke Työelämän koulutusneuvojahanketta jatkettiin yhteistyössä Työväen Sivistysliiton ja SAK:n jäsenliittojen kanssa. Uusia koulutusneuvojia valmennettiin keskittyen niihin toimenpiteisiin, jotka luovat pohjan toiminnan vakiinnuttamiselle.

Hankkeen keskeinen tarkoitus on luoda työelämälähtöinen neuvontaverkosto, jo-ka tukee työpaikkojen toimia osaamisen kehittämisessä. Uusi osaamisen kehittä-misen lainsäädäntö luo edellytyksiä toiminnan jatkuvuudelle. Vuoden loppuun mennessä koulutusneuvojavalmennukseen oli osallistunut 156 ay-aktiivia.


8 VAHVA JÄRJESTÖLLINEN TOIMINTAKYKY

Järjestötoiminta Vuoden aikana jatkettiin edustajakokouksessa käynnistettyä sääntömuutosproses-sia yhteistyössä jäsenliittojen kanssa sekä aloitettiin SAK:n aluetoiminnan toimin-tarakenteeseen ja -tapoihin liittyvä kehittämisprosessi.

SAK:laisten liittojen keskinäiset järjestöraja- ja sopimusepäselvyydet olivat vuoden aikana kasvussa. Epäselvyyksien ja erimielisyystilanteiden keskeisin syy oli työn-antajapuolen ”työehtoshoppailu”, yksipuolinen sopimuksen vaihto.

Tammikuussa järjestetty Sopimusta ei jätetä -seminaari kokosi Paasitorniin yli 500 luottamushenkilöä ympäri maan. Sopimusyhteiskunnan tulevaisuutta ja neuvotte-luosapuolten keskinäistä luottamusta käsitelleessä tilaisuudessa olivat paikalla iso-jen liittojen puheenjohtajat sekä EK:n toimitusjohtaja.

Valtakunnalliset SAK-päivät järjestettiin lokakuussa Kuopiossa. Päivillä käsiteltiin EU-vaaleja sekä EU:n merkitystä palkansaajille teemalla Eurooppaa rakentamassa. Paikalla oli noin 500 osallistujaa.

Vuoden lopussa SAK:n jäsenmäärä oli 1 027 080.

Toimintatapojen ja -rakenteiden uudistaminen Vuoden 2011 edustajakokouksen päätöksen mukaisesti SAK:n toimintatapojen ja -rakenteiden uudistamisprosessi käynnistettiin yhteistyössä keskeisten aktiivien kanssa. Käynnistysseminaari järjestettiin toukokuussa. Konkreettinen suunnitte-luprosessi toteutetaan vuonna 2014 yhteistyössä Työväen sivistysliiton kanssa.

Sääntöuudistus Liittojen edustajille ja asiantuntijoille järjestettiin sääntöuudistusverstas. Sääntö-uudistuksen aihiot käsiteltiin SAK:n hallituksessa ja esiteltiin valtuustolle. Uudis-tusta käsiteltiin myös liitoissa ja alueilla.

Sääntöuudistus eteni toimintavuoden aikana periaatetasolla, mutta konkreettinen esitysten kirjoittaminen jäi suunnitellun mukaisesti tulevalle vuodelle.

Järjestäytymisen edistäminen Vuoden alussa tehtiin alle 30-vuotiaiden järjestäytymismotiiveja kartoittava tut-kimus TNS Gallupin kanssa. Puhelinhaastatteluun poimittiin väestörekisterikes-kuksesta saatujen tietojen pohjalta 1 204 työntekijä-statuksen omaavaa henkilöä. Aineistoa on hyödynnetty järjestövastaavien ja järjestäytymishankkeen työssä.

Liitot.fi-portaalin uudistustyö käynnistettiin vuoden lopulla, ja kesäduunari-info toteutettiin kolmannen kerran palkansaajakeskusjärjestöjen yhteishankkeena.


Paikallis- ja aluetoiminnan kehittäminen Aluetoimikunnille järjestettiin aluevaikuttajakoulutusta, jonka tavoitteena oli sekä kasvattaa aluetoimikuntien asiantuntijuutta että lisätä valmiuksia toimia paikallis-järjestöissä yhtenä ay-toiminnan linkkinä.

Liittoyhteistyön vahvistaminen Sopimus- ja järjestörajaepäselvyyksiä oli vuonna 2013 aiempaa enemmän. Niitä ovat aiheuttaneet työnantajien pyrkimykset siirtää toimiala edullisempien työeh-tosopimusten piiriin, tuotantorakenteissa tapahtuvat muutokset, yritysostot ja fuusiot sekä uusien toimialojen syntyminen.

Sisäisessä sovittelussa oli vuoden aikana viisi järjestö- ja sopimusrajakiistaa. Niissä saavutettiin osapuolia tyydyttäviä sopimuksia. Virallisia ilmoituksia järjestöraja-kiistoista on tiedossa lisäksi kolme, mutta ne eivät ole tulleet sovitteluun.

Tuomioistuimissa on ollut ratkottavana kymmeniä tapauksia. Kiistojen ratkomi-seksi on käyty neuvotteluja yritys- ja työpaikkatasolla sekä toteutettu työmarkki-natoimenpiteitä. Toisinaan osapuolten eri näkemykset ovat johtaneet saartoihin.

Työllisyys- ja kasvusopimusneuvottelujen aikana korostuivat sopimus- ja järjestö-rajariidat, jotka johtuivat ennen muuta työnantajien pyrkimyksestä soveltaa edul-lisempaa työehtosopimusta.

Nuorisotoiminta SAK:n nuorisotoimintaa koordinoi nuorisosihteeri, jonka tukena toimii nuoriso-vastaavien asiantuntijaryhmä. Asiantuntijaryhmä kokoontui vuoden aikana kah-deksan kertaa. Lisäksi liittojen nuorisovaliokunnat kokoontuivat nuorisovastaavi-en yhteisseminaariin syventäen näin liittojen nuorisotoimintaa.

SAK Nuorten koulu- ja työmarkkinatiedotustoiminta painottui keväälle. Vuosi käynnistyi perinteisesti Next Step -messuilta, jotka pidettiin Jyväskylässä tammi-kuussa. Alueellinen kesäduunarikiertue käynnistyi helmikuussa ja jatkui touko-kuun puoliväliin saakka. Kesäduunarikiertueella tavoitettiin yli 15 000 ammattiin opiskelevaa nuorta.

Pohjantähti-perheleiri järjestettiin kesällä yhteistyössä Suomen Työväen Urheilu-liiton, Kisakeskuksen ja Nuorten Kotkien kanssa järjestyksessään 26. kerran.

SAK Nuorten alueellisten toimintaryhmien tukemista jatkettiin. Niiden yhteisse-minaari pidettiin maaliskuussa.

SAK Nuoret osallistuivat yhdessä muiden keskusjärjestöjen kanssa ITUCin kan-sainväliseen Kunnon Työn Päivä -tempaukseen lokakuussa.

Syksyn SAK-päivillä jaettiin vuoden duunaristipendi, jonka tällä kertaa sai yhdis-telmäajoneuvonkuljettaja Mikko Markkanen Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliit-to AKT ry:stä.


Ruotsinkielinen toiminta

Ruotsinkielisen järjestötoiminnan ja Löntagaren-lehden yhteistyötä tiivistettiin muun muassa lisäämällä lehteen ruotsinkielisen toiminnan oma sivu, jossa kerro-taan ajankohtaisista asioista ja tulevista kursseista. Lisäksi tiedotusta hoidetaan lehden kanssa yhteisen sähköisen uutiskirjeen välityksellä.

Keväällä toteutettiin liittokierros, jonka aikana sihteeristön puheenjohtaja ja jär-jestösihteeri tapasivat useimpien liittojen koulutusvastaavat. Tapaamisissa kerrot-tiin SAK:n ruotsinkielisestä toiminnasta ja kartoitettiin liittojen koulutustarpeita.

Ruotsiksi käännettiin vuoden aikana paljon uutisia, tiedotteita ja julkaisuja, esi-merkiksi SAK:n ja Ammattiliitto Pron yhteinen netissä julkaistu Vuokratyöopas. Ruotsinkielinen ay-kalenteri FFC – fackliga kalender 2013 ilmestyi viimeisen ker-ran taskukalenterimuotoisena.

Kurssitoiminta oli vilkasta. Vuoden aikana pidettiin kaksi ruotsinkielistä seminaa-ria (Jobben i framtiden ja Lilla jag i stora världen) sekä ruotsin kielikurssi liittojen henkilökunnalle. Yhteistyössä Kiljavan opiston kanssa järjestettiin ruotsinkielinen toimitsijakurssi Oxfordiin, suomalaisille ja pohjoismaalaisille aktiiveille suunnattu Nordiska sommarskola sekä ruotsinkieliset perus- ja jatkokurssit luottamusmie-hille ja työsuojeluvaltuutetuille.

Pohjoismaisia tapaamisia oli kaksi. Keväällä Tanskassa aiheena olivat järjestäyty-minen ja keltaiset ammattiliitot, syksyn tapaamisessa Norjassa keskusteltiin muun muassa Norjan eduskuntavaaleista (Stortingsvalg) sekä pohjoismaisten ja euroop-palaisten työmarkkinoiden kehityksestä.

SAK:n ruotsinkielinen sihteeristö kokoontui vuoden aikana yhdeksän kertaa. Sen 90-vuotisjuhlaa vietettiin lokakuussa SAK-päivien yhteydessä Kuopiossa.

Svenskspråkiga verksamheten Samarbetet med Löntagaren har blivit tätare; i tidningen finns en sida där sekreta-riatet informerar om aktuella ärenden samt kommande evenemang och kurser. Medlemmarna informeras även genom Löntagarens nyhetsbrev.

På våren träffade sekretariatets ordförande och organisationssekreterare de flesta av medlemsförbundens utbildningsansvariga och informerade om FFC:s svenska verksamhet samt kartlade förbundens utbildningsbehov. Många nyheter, informa-tionsbrev och publikationer har översatts till svenska, t.ex. FFC:s och Fackförbun-det Pro:s gemensamma webbpublikation Guide för hyrd arbetskraft. FFC – facklig kalender 2013 förverkligades för sista gången i form av almanacka.

Kursverksamheten var livig. Under verksamhetsåret genomfördes två svenska se-minarier (Jobben i framtiden och Lilla jag i stora världen) och en svensk språkkurs för förbundens personal. I samarbete med Kiljavainstitutet ordnades ombuds-mannakursen till Oxford, Nordiska sommarskolan samt grund- och fortsättnings-kurser för förtroendemän och arbetarskyddsfullmäktige. Under gemensamma möten med nordiska LO-organisationer har behandlas bl.a. organiseringen av medlemmarna, gula fackförbund, Norges riksdagsval (stortingsvalg) och utveck-lingen av arbetsmarknaden i Norden och i Europa.


FFC:s svenska sekretariat har sammanträtt nio gånger under år 2013. Sekretaria-tets 90-årsjubileums firares i samband med de riksomfattande FFC-dagarna.

Viestintä Viestinnän keskeisin hanke oli työmarkkinaneuvotteluihin liittyvä viestintä. Vies-tintä järjesti puheenjohtajan taustatilaisuudet työmarkkinaneuvotteluista HS/Nelosen uutisille, MTV3:lle, Ylelle, STT:lle ja Ilta-Sanomille.

Lisäksi järjestettiin kesätoimittajaseminaari, työmarkkinaseminaari ja SAK–STTK-tiedotustilaisuus järjestöjen kasvupoliittisista linjauksista.

Yhteensä viestintä järjesti viime vuonna kahdeksan mediatilaisuutta. Näiden lisäk-si palkansaajakeskusjärjestöt veivät yhdessä EU-asioista kiinnostuneet toimittajat Brysseliin ja järjestivät politiikan toimittajien pikkujoulut joulukuussa.

SAK:n viestintä lähetti vuoden aikana 108 tiedotetta, mikä on viisi enemmän kuin vuonna 2012. Tiedotteista 12 oli palkansaajakeskusjärjestöjen yhteisiä, yksi SAK–STTK-tiedote ja yksi SAK–PAM-tiedote.

SAK.fi-verkkopalvelu kasvatti kävijämääränsä yli 60 prosenttia, kun sivustolla vieraili 311 595 eri kävijää. Kesä–joulukuussa sivustolla vierailtiin 179 320 kertaa, kun vastaavana aikana vuotta aiemmin vierailuja kertyi 109 807. Kevään 2012 net-tiuudistuksen takia tiedot ovat vertailukelpoisia vain kesä–joulukuulta.

Palkkatyöläinen-lehti ilmestyi 60-sivuisena viisi kertaa. Juttujen määrä lehdessä vaihteli 65:stä 85:een. Yhteensä julkaistiin noin 400 juttua. Palkkatyöläisen net-tisivuilla julkaistiin yli 130 juttua, joista kaksi kolmannesta pohjautui lehden ai-neistoon. Viisi luottamusmiestä kirjoitti Palkkatyöläiset-blogiin 38 kirjoitusta.

Löntagaren-lehti ilmestyi noin 60-sivuisena kuusi kertaa. Lisäksi helmikuussa julkaistiin ruotsinkielisille kouluille suunnattu 16-sivuinen JobDax-liite. Ruotsin-kielisiä nettiuutisia julkaistiin 160. Donarbloggen-blogiin ay-aktiivit ja toimitsijat kirjoittivat 114 kirjoitusta.

Palkkatyöläisen ja Löntagarenin teemakokonaisuudet käsittelivät muun muassa tulevaisuuden työpaikkoja, kuntien tilannetta ja hyvää työyhteisöä sekä ammatil-lista koulutusta. Lisäksi lehdet seurasivat työura- ja eläkekeskustelua, koulutusoi-keuden toteutumista, työympäristökysymyksiä ja muita työelämän ilmiöitä.

SAK Nuorten Arvo-lehti ilmestyi neljästi. Lehden levikki oli noin 70 000. Viimei-senä ilmestymisvuonnaan Arvo voitti Aikakausmedian paras ammatti- ja järjestö-lehtilehti -tittelin.

Maaliskuussa käynnistettiin SAK Nuorten Facebook-sivu, jolla on noin 700 käyt-täjää. Nuorten aktivoimiseksi sosiaalisessa mediassa perustettiin vuoden 2013 ajaksi taustaryhmä, joka vastasi sivun ideoinnista ja ylläpidosta.

Julkaisuja asiantuntijateksteistä viestintä käsitteli ja tuotti viime vuonna kolme: asuntopolitiikka, perhevapaat ja maahanmuutto.


Ammattiyhdistyskoulutus SAK järjesti ay-koulutusta yhteistyössä Työväen Sivistysliiton ja ay-opistojen kanssa. Yhteistyö jatkui myös työväenliikkeen ja ammattiyhdistysliikkeen oppilai-tosten muodostaman T-opistot ry:n kanssa.

SAK:n organisoima oma ay-koulutus suuntautui pääasiassa maakuntiin ja se koh-distui niin luottamushenkilöihin kuin ay-toimihenkilöihinkin. Yhteistyö Huma-nistisen ammattikorkeakoulun kanssa toteutui SAK:n koulutussäätiön välityksellä. Tilaisuuksiin osallistui yhteensä 1 738 henkilöä.

Yksi keskeisimmistä koulutuksista on ay-toimihenkilötutkinto. Siinä luodaan mahdollisuudet liittorajat ylittävään dialogiin sekä oman työn ja työyhteisön ke-hittämiseen. Tutkinnon aloitti 20 osanottajaa eri liitoista ja keskusjärjestöstä.

SAK on järjestänyt yhteistyössä Kehittämiskeskuksen kanssa osaamisen kehittä-mispalveluja. SAK vastasi ay-toimihenkilötutkinnon tutkintotoimikunnan työn valmistelusta ja lopputöiden esittelytilaisuudesta kesäkuussa.

Kurssitarjonnassa oli uutena Työnohjaus työhyvinvoinnin tukena -kurssi, joka oli jatkoa vuoden 2012 työnohjauspilotille. Ammatillisen kehittymisen tueksi järjes-tettiin myös mentorointiohjelma.

Tarjolla oli ensimmäistä kertaa toimitsijoille suunnattu työsuojelukoulutus. Se jär-jestettiin yhteistyössä eri liittojen kanssa. Koulutus sai hyvän palautteen.

Kesken vuotta päätettiin järjestää Sujuvuutta vieraskieliseen asiakaspalveluun (englanti ja ruotsi), joka sai myös hyvän vastaanoton. Jatkokoulutusta tarjotaan tulevana vuonna.

Kehittämiskeskuksen kurssijaksoille osallistui vuonna 2013 yhteensä 383 opiskeli-jaa. Opiskelijatyöpäiviä kertyi 572.

Oppilaitosyhteistyö Seminaarit opoille sekä historian ja yhteiskuntaopin opettajille järjestettiin touko-kuussa yhteistyössä opettajajärjestöjen kanssa. Seminaareissa käsiteltiin muun muassa nuorten yhteiskuntatakuuta, ammattiosaajan hyvää elämää, perusopetuk-sen opetussuunnitelmaa ja harmaata taloutta sekä esiteltiin Työelämän verkko-opistoa.

SAK:n oppilaitosyhteistyö esittäytyi valtakunnallisilla opo-päivillä Kouvolassa. SAK palkitsi vuoden opon yhdessä Taloudellisen tiedotustoimiston TATin ja Suomen opojen kanssa.

Vuoden aikana kehitettiin oppilaitosten käyttöön erityisesti yhdeksäsluokkalaisille tarkoitettu uusi digitaalinen työelämäpeli. Se soveltuu käytettäväksi myös toisen asteen oppilaitoksissa sekä lukioissa. Peliä voi pelata sekä mobiilina että verkossa. Peliä esiteltiin sekä seminaareissa että opo-päivillä.


Kulttuurialojen ammattiliittojen neuvottelukunta Neuvottelukunnan aiheita vuoden aikana olivat muun muassa itsensä työllistämi-nen, luovan työn tekijöiden ja urheilijoiden sosiaaliturva sekä tekijänoikeudet.

Neuvottelukunta järjesti yhdessä Suomen Huippu-urheilijoiden kanssa lokakuus-sa seminaarin luovan työn tekijöiden ja urheilijoiden sosiaaliturvasta. Seminaarin pohjalta järjestöt antoivat yhteisen sosiaaliturvakannanoton.

Neuvottelukunnan sihteeristöön kuuluivat SAK:n lisäksi Suomen Muusikkojen Liitto, Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto, Suomen Näyttelijäliitto, Suomen Journalistiliitto sekä Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry. Neuvotte-lukunnan puheenjohtajana toimi Näyttelijäliiton toiminnanjohtaja Elina Mäntylä.

Työelämän verkko-opisto Työelämän verkko-opisto jatkoi pitkäkestoisten verkko-opintojen kokonaisuuksi-en suunnittelua yhdessä JHL:n, PAMin ja TEAMin kanssa. Portaalin kävijämääri-en varovainen nousu jatkui. Sivuilla vierailtiin keskimäärin miltei 3000 kertaa kuussa. Pitkille, ohjatuille verkkokursseille osallistui vuoden aikana 357 opiskeli-jaa. Portaalista linkitetyistä, eri verkko-osoitteissa sijaitsevista itseopiskeluaineis-toista esiin nousi työelämäsanasto 1500 keskimääräisellä kuukausikäynnillä.

Kahdeksas Tiedon Virtaa -koulutustapahtuma järjestettiin marraskuussa Helsin-gissä yhteistyössä TSL:n kanssa. Siihen osallistui yli 40 ammattiliittojen ja ay-liikkeen oppilaitosten edustajaa. Tapahtumassa ennakkoesiteltiin uusi sähköinen Työelämäpeli.

Verkko-opiston koulutustarjonta käsitti vuodenvaihteessa 33 ay-liikkeen tuotta-maa itseopiskeluaineistoa ja yli 70 linkkiä muualla verkossa sijaitseviin, muiden tuottamiin aineistoihin. Ohjattuja verkkokursseja oli vuoden päättyessä tarjolla 18, joista monesta järjestettiin vuoden aikana useita kursseja. Verkkokurssin suunnit-telijakoulutuksia järjestettiin kaksi.

Verkko-opiston toimintaa markkinoitiin tuottamalla opistolle omia esitteitä, liit-tämällä opiston tarjonta liittojen koulutusesitteisiin ja markkinoimalla opistoa so-siaalisessa mediassa. Lisäksi opisto on ollut mukana omalla esittelypisteellä jäsen-liittojen valtakunnallisissa tapahtumissa, SAK-päivillä sekä opinto-ohjaajien ja ammattiopettajien valtakunnallisilla päivillä. Ammattiliittojen lehdet ovat julkais-seet uutisia opiston toiminnasta.


9 EU-EDUNVALVONNAN TEHOSTAMINEN JA KOORDINOINTI Talous- ja työllisyyskriisi ja sen seuraukset näkyivät EU:ssa vuonna 2013. Euroo-pan ammatillinen yhteisjärjestö EAY korosti, että muutamista orastavista talou-den myönteisistä merkeistä huolimatta kriisiä ei ole voitettu eikä työllisyys Euroo-passa ole parantunut. Ihmisten hätä on suurta. Monissa maissa työttömyys on korkealla ja nuorisotyöttömyys jopa hälyttävällä tasolla. EAY jatkoi kriisimaiden säästöohjelmien epäkohtien esille tuomista.

EAY piti normaalien neljän hallituksen kokouksen lisäksi neljä ylimääräistä koko-usta. SAK osallistui kokouksiin. Järjestely johtui Euroopan kriisistä ja sen seuraa-muksena monista ajankohtaisista, nopeaa kannanmuodostusta vaativista asioista. Lisäksi EAY osallistui EU-huippukokousten edellä pidettyihin sosiaalisiin huip-pukokouksiin.

Vuosi 2013 oli EAY:n juhlavuosi. Järjestö piti 40-vuotiskonferenssin Espanjassa, johon SAK osallistui. Yksi EAY:n perustajista oli Espanjan UGT, joka toimi vuon-na 1973 maan alla ja maanpaossa Francon hallitessa Espanjaa.

SAK osallistui myös EAY:n edustajakokouskauden keskellä järjestettyyn EAY:n puolivälikonferenssiin. Se pidettiin kesäkuun hallituksen yhteydessä Irlannissa.

SAK:n hallitus hyväksyi keväällä SAK:n ensimmäisen kansainvälisten asioiden ja EU-strategian. Strategiassa painotetaan EU-edunvalvonnan tärkeyttä.

SAK valmisteli yhdessä STTK:n ja Akavan kanssa EU:n ja EMUn kehittämistä koskevan puheenvuoron Sampo vai kuiva kaivo?. Keväällä keskusjärjestöt järjesti-vät ay-liikkeen asiantuntijoille suunnatun EU-lobbausseminaarin.

Palkansaajaliikkeen yhteinen valmistautuminen Euroopan parlamentin vaaleihin käynnistettiin. Yhteistyöhön osallistuu laaja joukko liittoja ja kaikki kolme keskus-järjestöä. SAK:n näkemyksiä vaaleihin käsiteltiin järjestön hallituksessa ja valtuus-tossa syksyllä.

SAK osallistui EU:n sosiaalidialogikomiteaan. Neuvottelut nuorten työllisyyttä koskevasta toimintaohjelmasta saatiin päätökseen.

SAK:n, STTK:n ja Akavan yhteisen Brysselin edustuston FinUnionsin toimintaa tehostettiin edelleen. Toimiston tiedottajan tehtävä muutettiin puolipäiväisestä kokoaikaiseksi ja alettiin suunnitella vuoden 2014 alusta tapahtuvaa johtajan vaihdosta, kun johtovuoro siirtyy SAK:lle.

Kansainvälinen vaikuttaminen Kansainvälisten asiantuntijoiden asiantuntijatyöryhmä kokoontui vuoden aikana normaalisti. SAK:lle laadittiin ensimmäinen kv- ja EU-strategia, joka käsittelee myös globaalia ay-vaikuttamista.

SAK toimi ITUCin hallituksessa ja naiskomiteassa.


SAK:n johtoryhmä tutustui kansainvälisen työjärjestön ILOn toimintaan ja vieraili järjestössä Genevessä. Ohjelmaan sisältyi muun muassa ILOn uuden pääjohtaja Guy Ryderin ja monien muiden vaikuttajien tapaamisia.

Tammikuussa SAK järjesti liittojen kanssa informaatiotilaisuuden ILOsta liittojen kansainvälisten asioiden asiantuntijoille. Lisäksi huhtikuussa pidettiin ILO-aiheinen seminaari, jossa käsiteltiin Euroopan kriisimaiden tilannetta työelämän perusoikeuksien näkökulmasta.

SAK osallistui aktiivisesti ILOn kansainväliseen työkonferenssiin kesäkuussa. Ai-heina olivat ILOn yleissopimusten ja suositusten soveltaminen sekä yleiskeskuste-lu työllisyydestä ja sosiaalisesta suojelusta väestömuutosten yhteydessä. Lisäksi kä-siteltiin sosiaalista vuoropuhelua sekä kestävää kehitystä, kunnon työtä ja vihreitä työpaikkoja.

Konferenssissa kokoontunut sopimusten ja suositusten soveltamista käsittelevä applikaatiokomitea pystyi vuonna 2013 tekemään työtään mutta ei ongelmitta. Komitean työhön vaikutti edelleen työnantajapuolen edellisen vuoden toiminta työkonferenssissa. Työnantajat riitauttivat silloin ILOn valvontakäytännön lakko-oikeuden kuulumisesta luonnollisena seurauksena yleissopimukseen nro 87. Tästä on ollut yksimielisyys jo vuosikymmeniä. ILOn pääjohtaja selvittää asiaa.

Kansainvälistä työkonferenssia seurasi myös joukko pohjoismaisia ay-aktiiveja niin sanotun Geneve-koulun kautta. Koulussa oli SAK:laisista liitoista neljä osan-ottajaa ja yksi opettaja. Työkonferenssin yhteydessä tehtiin yhteistyötä myös Balti-an työntekijäedustajien kanssa.

SAK osallistui Suomen ILO-neuvottelukunnan toimintaan. ILOlle raportoitiin maamme ratifioimien yleissopimusten soveltamisesta. Uuden kotitaloustyönteki-jöitä koskevan yleissopimuksen nro 189 voimaansaattamisen valmistelua jatkettiin kotimaassa. Lisäksi SAK osallistui pohjoismaiseen ILO-vastaavien toimintaan.

SAK jatkoi yhteistyötä Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASKin kanssa. SAK:n oman hankesalkun avulla tuettiin ammattiyhdistysoikeuksien to-teutumista kehittyvissä maissa.

Kehityspolitiikkaan SAK oli vaikuttamassa ulkoministeriön kehityspoliittisessa toimikunnassa, jossa edustimme kaikkia palkansaajakeskusjärjestöjä.

SAK osallistui myös Pohjolan ammatillisen yhteisjärjestö PAY:n toimintaan. Li-säksi osallistuttiin yleiseurooppalaisen ay-neuvoston PERCin, Itämeren ay-järjestöjen verkoston BASTUNin ja The Baltic Sea Labour Forumin BSLF:n toi-mintaan palkansaajakeskusjärjestöjen yhteistyötä hyödyntäen.

Lisäksi SAK osallistui keskusteluun Suomen yritysvastuupolitiikasta ja suomalais-yritysten vastuullisuudesta. Yhteiskunta- ja yritysvastuun neuvottelukunnassa edistettiin erityisesti OECD:n uusien monikansallisten yritysten toimintaohjeiden sekä YK:n yritysten ja ihmisoikeuksien periaatteiden toimeenpanoa. Finnwatchin kanssa tehtävällä yhteistyöllä tuettiin keskustelua kehitysmaiden tuotanto-oloista.


10 HALLINNON KOKOUKSET

Valtuusto SAK:n valtuusto kokoontui kaksi kertaa, toukokuussa ja marraskuussa.

Kevät 2013 SAK:n valtuuston sääntömääräinen kevätkokous pidettiin 23.–24.5.2013.

Tiivistelmä päätöslausumasta: SAK tavoittelee syksyllä laajaa työmarkkinaratkaisua. Keskitetty ratkaisu voi kui-tenkin syntyä vain, jos työnantajat ovat valmiita neuvottelemaan aidosti. Työnan-tajien on kannettava vastuunsa Suomen elpymisestä.

Työllisyyden ja ostovoiman turvaaminen tässä taloustilanteessa edellyttää laajaa työmarkkinasopimusta. Valtion toimenpiteet ovat tarpeen keskitetyn ratkaisun solmimiseksi. SAK on kuitenkin valmistautunut myös liittokierrokselle.

Palkkaratkaisuksi SAK ei hyväksy nollalinjaa. Oikeudenmukainen ostovoiman kasvu taataan kaikille palkansaajille euromääräisillä korotuksilla. Tulevalla sopi-muskierroksella on parannettava myös työelämän laatua. Suurimpana epäkohtana ovat nollatyösopimukset ja vastentahtoinen osa-aikatyö. SAK vaatii, että näihin liittyvät ongelmat on viipymättä korjattava lainsäädännöllä.

Alipalkkauksen kriminalisointi eli työehtosopimusten alittavien palkkojen mak-saminen on säädettävä rangaistavaksi. Harmaaseen talouteen on puututtava jä-reämmin keinoin.

Syksy 2013 SAK:n valtuuston sääntömääräinen syyskokous pidettiin 21.–22.11.2013.

Tiivistelmä päätöslausumasta: Piakkoin käynnistyvässä eläkeuudistuksessa on päätettävä eläkemaksujen koro-tuksesta tasolle, jolla eläke-etuudet voidaan turvata jatkossakin.

Nuorten lisäksi valtuusto kantaa huolta ikääntyvien työntekijöiden jaksamisesta. Työkyvyn heikentyessä on oltava mahdollisuus keventää työtaakkaa ja siirtyä tar-vittaessa joustavasti eläkkeelle. Ikääntyvien toimeentulosta on pidettävä huolta.

Myös työelämän laatua täytyy parantaa, koska ilman sitä työurien kestävä pitene-minen on mahdotonta. Esimerkiksi laadukkaan työterveyshuollon tulee olla kaik-kien työtä tekevien saatavilla.

Työurien pidentymistä ei saa vaarantaa leikkaamalla julkisia palveluita.


Hallitus SAK:n hallitus piti 16 kokousta ja käsitteli kokouksissaan muun muassa ajankoh-taisia edunvalvonta- ja sopimusasioita sekä työurien pidentämistä.

Johtoryhmä SAK:n hallituksen asettama johtoryhmä kokoontui 34 kertaa. SAK:n sääntöjen mukaisesti johtoryhmä valmisteli asioita SAK:n hallituksen kokoukselle ja käsitteli SAK:n sisäiseen toimintaan ja henkilöstöön liittyviä asioita.

Työvaliokunta Hallituksen valmisteluelimenä toimiva työvaliokunta kokoontui vuoden aikana yhteensä 13 kertaa.


LIITTEET

LIITE 1 Hallintoelimien jäsenet Valtuusto (tilanne 23.11.2013) SAK:n valtuuston jäsenissä tapahtui vuoden aikana joitakin muutoksia, muun muassa 1. varapuheenjohtaja vaihtui. Hän erosi tehtävistään työpaikanvaihdoksen vuoksi, ja uudeksi varapuheenjohtajaksi valittiin kevätvaltuustossa Lilli Kilpinen. Puheenjohtaja Jarkko Eloranta, JHL 1. Varapuheenjohtaja Lilli Kilpinen, PAM 2. Varapuheenjohtaja Mika Vuoti, Metallityöväen liitto Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry

Arpula Jarkko Lovén Jape Hiivala Jonne Laaksonen Kai Karjalainen MattiLehto Hannele Malinen Vesa Lindholm Jani Pohjola Vesa Haapakoski Timo Kopra Jori Ruonala Veijo Nurmela Jouni Porkka Auvo Ilmailualan Unioni IAU ry

Leppäniemi Maria Hiltunen Reijo Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry

Alanko-Ojala Karita Liekola Anja Korhonen Jouko Alatalo Ilppo Sulin Tiina Lindström Eija Hakkarainen Sirpa Rytkönen Pauli Timonen Armas Korhonen Riitta Pikkarainen Rauno Siika Paavo Kärkkäinen Tarja Kiljander Markku Pennanen Jukka Liimatainen Tiina Laitinen Outi Liukkonen Jorma Lähdesmäki Kirsti Mattila Kirsti Karjalainen Sini Nieminen Helena Pietilä Tarja Aaltonen Auli Nyronen Jarmo Remonen Mirja Salmi Ulla Paananen Eija Lautaniemi Timo Jaatinen Juha Peltonen Hannu Ruohonen Marja Rautiola Leena Rannanpää Eija Muukkonen Kai Perkiömäki Katriina Raunela Tommi Starck Erja Kangas Anne-Marja Ristamäki Tapio Suntila Mirja Mattila Tero Salo Jari Hartman Jari Majanen Liisa Eloranta Jarkko Farah Nura Ahonen Sinikka Suoraniemi Terhi Stark Reijo Kenttälä Regina Söderlund Johanna Vento-Turunen Heli Kervinen Arja Jurmu Jaana Pyykkö Teuvo


Uusikumpu Kari Vikman Leila Talonpoika Kaija Vyyryläinen Marja Salminen Maarit Puljujärvi-Seila VuokkoVäänänen Leena Niemi Kaija-Leena Latvaniemi Merja

Aliupseeriliitto ry

Tiitinen Mika Klemetti Jukka Oranen Mika Rajaturvallisuusunioni ry

Salonen Pekka Roiha Lauri Tulliliitto ry

Pirttiperä Jukka Naski Pekka Vankilavirkailjain Liitto VVL ry

Virtanen Kari Reinikka Hannu Paukku Tuija Raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL ry

Kurttila Mika Fahlström Jyrki Pelho Niko Mäenpää Teppo Heinonen Janne-Petteri tyhjä

Metallityöväen Liitto ry Aalto Jari Hiltunen Jukka-Pekka Välimäki Eero Henriksson Seppo Levonen Jyrki Vainio Janne Jokinen Jarkko Sirniö Ilpo Moisio Aki Karttunen Pasi Latva-Pietilä Hannu Brisk Kaarle Laakso Mikko Torkkeli AulisLarila Keijo Saroma Mika Karppinen Raimo Ahonen Päivi Korhonen PäiviMäkinen Pentti Liikanen Arto Kemppainen TimoNiininen Kari Koistinen HannuPerttunen Keijo Salonen Antti Vanhala Tommi Pörsti Pekka Lukkarinen Tarmo Pietari Marja KristiinaRonkainen Harri Toikka Kai Pykälistö Janne Taipale Arja Koponen Seppo Kari Ville Valtanen Pirkko Junnila Kari Suonvieri Mikko Vilander Bo Liljekvist Sture Pihlström Karita Vuoti Mika Halttu Helena Karppinen Juha

Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

Aly Sirpa Raatesalmi-Salonen Terhi Lehto Merja Arhenius Päivi Peltovirta Kari Laakso Sirpa


Halonen Arto Kankare MikaHanki Inkeri Isokoski Sauli Laakkonen Lasse Heikkinen Sini Höttönen JukkaJaatinen Seija Pussinen Malla Seppänen Riitta Jonkka Harri Aulasuo Kati Lähdesniemi Marko Kilpinen Lilli Kuusisto Tiina Kivelä Kirsti Kokkola Jaana Harkko Mia Tervonen Tuure Koski Matti Alava Tuija Soutolahti Katja Huuskonen Irmeli Vehmas PäiviSavolainen Kim Nykyri SamiNuolikoski Pirjo Javanainen Kaisa Kukkamäki Sirpa Åman Toni Hallikas Marko Hakala Janne Pimperi Jorma Kellokumpu EijaReunamo Anita Stenberg Kim Härkönen Pekka Savolainen Arja Juhala BirgittaSavolainen Tarja Saarinen MarkkuSalo Johanna Nyman AnneVainio Harry Utrianen Simo Anttila Sinikka Viitanen Sirpa Salminen Riikka Plit Tomi Sihto Birgitta Rantala KirstiYlivirta Anne Jäntti Kaija Silvola Anna-Liisa Åman Toni Hallikas Marko Hakala Janne Paperiliitto ry

Aitonurmi Jouko Uotila Risto Koivu Ahti Simula Juhani Kaikkonen Olli-PekkaLindeman Veli-Matti Salminen Petri Limola Irene Nokelainen Ilkka Pajunen Esa Suhonen Timo Paajanen Jorma Kyrö Marja-Leena Soikkeli Katja Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry

Jaatinen Juha Kalliokoski Jukka Peippo Timo Lempinen Kari Torvinen Juha Jyrkinen Juha Sandberg Mirja Ollikainen Satu Willberg Piia

Puu- ja erityisalojen liitto ry

Kontinen Reijo Korkalainen Aimo Kiiskinen Matti Paananen Teijo Pasanen Jouko Vanhatalo Mika Rissanen Ritva Kiukas Marketta Hirvonen Juha Saarinen Asko Julin Benita Huusko Risto Varis Matti Vertanen Lasse Tirkkonen Markku Rakennusliitto ry

Elonen Johanna Vikstedt Tea Pettersson Liinu Hentonen Keijo Katajamäki Jorma Leppälä Ervi


Järvi Risto Niskanen Pekka Yli-Hukkala HannuMattanen Teuvo Heikkilä Pasi Uusimaa Antti Luopa Sari Partinen SiniOllikainen Mikko Tenhonen Sami Salo Jarmo Pasanen Ossi Salmi Jatta Karvinen Henri Piitulainen Juha Asikainen Raimo Nummelin Pekka Päivelin Mika Buuri Riku Anttila Martti

Rautatievirkamiesliitto ry

Peltola Karri Lahti Harri Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry Heinonen Tiina Järveläinen Jesse Ekman Niina Koivisto Petri Mäkelä Hannu Karimäki Matti Korkeamäki Anne Perhovaara TimoVuorio Hannele Ojanen Eija Hietanen Tarja Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys SLSY ry

Heimonen Esa Hartoneva Tiina Suomen Merimies-Unioni SMU ry

Nurmirinta Kari Lauriala Markku Ryökkynen Anu Rännäli Tarja Pessi Eira Lummejoki Jyrki

Suomen Muusikkojen Liitto ry

Vesterinen Aarne Metsäketo Martti Kuukka Juha Suomen Sosialidemokraattinen Sanomalehtimiesliitto ry

Piskonen Heikki Ahde Hilkka Turunen Sami Sähköalojen ammattiliitto ry

Arvola Markku Räsänen Jari Alakoski Jukka Huczkowski Ari Tiiro JarmoJunnila Mika Saari Seppo Vainio Jyrki Kantanen Hannu Vinnari Kari TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry

Hartonen Ari Muikku Tuula Sikanen Marko Kallio Pasi Kojola HannaKorpela Kristo Vainio Reija Kortelainen HarriKuohula Tuula Uusivirta Sari Vikkula Maija


Laosmaa Seija Gärding Anne Kaistinen Mervi Lehti Jari Kauppinen Jari Lintunen Reijo Pälvi Pirjo Kaukonen Markku Järvinen Sanna Teatteri- ja Mediatyöntekijät ry

Kallinen Outi Ålander Jari Jaako Sisko Veturimiesten liitto ry

Viitanen Jorma Huilla Asko Yleinen Lehtimiesliitto ry

Hurme Hannu Alatalo Eliisa Suomen Huippu-urheilijoiden Unioni SHU ry Saarela Jarmo Möttölä Hanno Multala Sari Kaupanalan esimiesliitto KEY ry Valkonen Mika


Hallitus Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Lyly Lauri, pj., SAK Anttila Kirsti, Metalliliitto Huutola Matti, varapj., SAK Laine-Tuominen Nina, TEAM Aalto Riku, Metalliliitto Virtanen Jyrki, Metalliliitto Alakoski Martti, Sähköliitto Salmi Reijo, Sähköliitto (23.5. asti) Heiniluoma Tero (23.5. alk.) Asara-Laaksonen Teija, JHL Hyttinen Urpo, JHL Harjuniemi Matti, Rakennusliitto Suokas Kyösti, Rakennusliitto Hämäläinen Irene, TEAM Helkavuori Heikki, TEAM Julkunen Kaarlo, PAM Leppäkangas Sirpa, PAM Kuntonen Veli-Matti, SEL Närhinen Pekka, SEL Lepola Sakari, Puuliitto Juusola Pekka, Puuliitto Mauriala Vesa, Raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL Ekström Håkan, JHL Mäkelä Matti, Metalliliitto Lehtonen Turja, Metalli Niemi-Laine Päivi, JHL Karrasch Kristian, JHL Piirainen Marko, AKT Sorvali Arto, AKT Selin Ann, PAM Kuntsi Hanna, PAM Vallittu Timo, TEAM Rinne Merja, TEAM Vanhala Petri, Paperiliitto Siira Juhani, Paperiliitto Vilkuna Esa, PAU Nieminen Heidi, PAU Zitting Simo, SM-U Bondas Kenneth, SM-U Ylitalo Jaana, PAM Rönni-Sallinen Annika, PAM Yleisvarajäsenet 1. Teatteri- ja Mediatyöntekijät Raimo Söder 2. IAU Juhani Haapasaari 3. Suomen Muusikkojen Liitto Ahti Vänttinen 4. Veturimiesten liitto Risto Elonen 5. SLSY Thelma Åkers 6. Rautatievirkamiesliitto Tarja Turtiainen (23.5. asti) Seppo Juselius (23.5. alk.) 7. Aliupseeriliitto Petteri Leino 8. Merivartioliitto Erkki Hirvonsalo 9. Vankilavirkailijain liitto Jari Tuomela 10. Tulliliitto Markku Kosonen 11. SSSL Miriikka Laakkonen 12. Yleinen Lehtimiesliitto Juha Saarinen 13. Rakennusliitto Rauno Kurki 14. TEAM Hannu Siltala 15. AKT Harri Pasanen 16. Paperiliitto Sauli Kovanen (21.11. asti) Timo Byman (21.11. alk.) 17. Puuliitto Jyrki Alapartanen 18. SEL Henri Lindholm 19. Metalliliitto Timo Korpijärvi 20. PAM Heidi Lehikoinen


Johtoryhmä Johtoryhmän jäseninä toimivat puheenjohtaja Lauri Lyly, hallituksen varapu-heenjohtaja Matti Huutola ja johtajat Arto Kuusiola, Nikolas Elomaa (30.8. asti), Matti Tukiainen, Eija Hietanen, Saana Siekkinen (13.5. asti) ja Markku Lilje-ström (13.5. alk.). Johtoryhmän sihteerinä toimi Kirsi Sainio.

Johtoryhmän kokouksiin osallistuivat lisäksi eläke- ja työura-asioiden päällikkö Kaija Kallinen, yhteyspäällikkö Harri Järvinen, viestintäpäällikkö Jaana Pohja sekä henkilöstön edustajina luottamusmiehet Anu-Tuija Lehto ja Tuula Rantila.

Työvaliokunta Varsinainen jäsen Henkilökohtainen varajäsen Lauri Lyly, SAK Sakari Lepola, Puuliitto Matti Huutola, SAK Veli-Matti Kuntonen, SEL Riku Aalto, Metalliliitto Timo Vallittu, TEAM Ann Selin, PAM Jaana Ylitalo, PAM Jarkko Eloranta, JHL Päivi Niemi-Laine, JHL Marko Piirainen, AKT Esa Vilkuna, PAU (15.4. asti) Vesa Mauriala, Raideamm. (15.4. alk.) Työvaliokunnan sihteerinä toimi Kirsi Sainio. Asiantuntijaryhmät (vastuutoimitsija)

• Sopimusvastaavat (Katarina Murto) • Juristit (Timo Koskinen) • Sosiaalipoliittiset asiantuntijat (Katja Veirto) • Kansainväliset asiantuntijat (Katja Lehto-Komulainen) • Työsuojeluvastaavat (Raili Perimäki) • Työelämän tutkijat ja kehittäjät (Juha Antila) • Ay-koulutusvastaavat (Markku Liljeström) • Tasa-arvovastaavat (Tapio Bergholm) • Koulutuspoliittiset asiantuntijat (Markku Liljeström) • Maahanmuuttopoliittinen työryhmä (Eve Kyntäjä) • Talous- ja elinkeinopoliittiset asiantuntijat (Olli Koski) • Ilmasto- ja energiatyöryhmä (Pia Björkbacka) • Omistajapolitiikan työryhmä (Olli Koski) • Viestintävastaavat (Jaana Pohja) • Järjestövastaavat (Eija Harjula) • Nuorisovastaavat (Tatu Tuomela) • Ruotsinkielinen sihteeristö (Katja Kaivonen) • Talousvastaavat (Arto Kuusiola) • Tietohallintovastaavat (Vesa Savolainen) • Henkilöstön kehittäjät (Leena Isokääntä) • YKV-ohjausryhmä (Matti Huutola)


Foorumit (vastuutoimitsija)

• Kuljetus- ja logistiikka-alan foorumi (Sauli Hievanen) • Turvallisuusalan foorumi (Sauli Hievanen)

Hankeryhmät (vastuutoimitsija)

• Harmaan talouden hankeryhmä (Erkki Laukkanen)


LIITE 2 Jäsenyydet Yhdistykset Allianssi ry Eurooppalainen Suomi ry FINSIF – Finland’s Sustainable Investment Forum ry Palkansaajalehdet - Löntagarstidningarna Pale ry Palkansaajien hyvinvointi ja terveys ry Perhelomat ry Pohjola-Norden ry Reilun kaupan edistämisyhdistys ry Skills Finland ry Solaris-Lomat ry Suomalaisen Työn Liitto ry Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK ry Suomen Kuluttajaliitto ry Suomen Mielenterveysseura ry Suomen Pakolaisapu ry Suomen YK-liitto ry Taksvärkki ry Transparency Suomi ry Työterveyden Edistämisyhdistys ry Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys TATSI ry Työväen Museoyhdistys ry Työväen Sivistysliitto ry Palkansaajien Tutkimuslaitoksen Kannatusyhdistys ry Työväenperinne ry Säätiöt Ammattienedistämislaitoksen Säätiö rs Asuntosäätiö rs Kansan Sivistysrahaston Säätiö rs SAK:n koulutussäätiö rs Kansainväliset ammatilliset järjestöt Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestö ITUC Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAY ITUCin Euroopan aluejärjestö PERC OECD:n ay-liikkeen neuvoa-antava komitea TUAC Pohjolan ammatillinen yhteisjärjestö PAY


LIITE 3 Henkilöstö SAK:n henkilöstö 31.12.2013 Vuoden 2013 lopussa SAK:n palveluksessa oli 99 työntekijää, joista kaksi oli mää-räaikaisia. Osa-aikaisia työntekijöitä oli kolme. Eläkkeelle jäi neljä henkilöä.

Yleisjohto Puheenjohtaja Lauri Lyly Puheenjohtajan sihteeri Kirsi Sainio Yhteyspäällikkö Harri Järvinen Strategia- ja hallintojohtaja Eija Hietanen Eläke- ja työura-asioiden päällikkö Kaija Kallinen Henkilöstösuunnittelija Leena Isokääntä Kansainvälisten asioiden päällikkö Katja Lehto-Komulainen Kansainvälisten asioiden asiantuntija Pekka Ristelä Kansainvälisten asioiden avustaja Eveliina Latvatalo Edunvalvonta Vt. edunvalvontajohtaja Sinikka Näätsaari (alkaen 1.9.2013) Osastosihteeri Ulla Honkanen Päälakimies Timo Koskinen Lakimies Anu-Tuija Lehto Työehtoasiantuntija Katarina Murto Lakimies Jari Hellsten (määräaikainen) Lakimies Minna Tanska Sihteeri Kaisa Sember Sosiaaliasioiden päällikkö Katja Veirto Ekonomisti Joonas Rahkola Ekonomisti Ilkka Kaukoranta Työllisyys ja kestävä kasvu Työ- ja elinkeinojohtaja Matti Tukiainen Osastosihteeri Leila Marjoniemi Työllisyysasioiden päällikkö Pirjo Väänänen Ekonomisti Erkki Laukkanen Maahanmuuttoasioiden asiantuntija Eve Kyntäjä Maahanmuuttoasioiden asiantuntija Helena Hämäläinen Sihteeri Eva Fager (vuorotteluvapaalla 1.5.–31.12.2013) Elinkeinoasioiden päällikkö, pääekonomisti Olli Koski Ekonomisti Helena Pentti Elinkeinopoliittinen asiantuntija Auli Korhonen Elinkeinopoliittinen asiantuntija Pia Björkbacka Elinkeinopoliittinen asiantuntija Sauli Hievanen Sihteeri Leila Hahtomaa Kehittäminen Vt. kehittämisjohtaja Markku Liljeström (alkaen 13.5.2013) Osastosihteeri Erja Aaltonen Kehittämispäällikkö Juha Antila


Erikoistutkija Tapio Bergholm Asiantuntijalääkäri Kari Haring Työympäristöasiantuntija Raili Perimäki Tutkimusasiantuntija Riitta Juntunen Tilastoasiantuntija Tytti Jäppinen Tietoasiantuntija Christina Karlsson Sihteeri Tarja Kaukovaara Koulutuspäällikkö Mikko Koskinen Koulutusasiantuntija Merja Lehmussaari Koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija Kirsi Rasinaho Sisäiset palvelut Talousjohtaja Arto Kuusiola Palveluvastaava, osastosihteeri Irma Tornberg Laskentapäällikkö Ulla Hopponen Kirjanpitäjä Ritva Sandmark Tietohallintopäällikkö Vesa Savolainen Tietohallintoasiantuntija Tarja Majamäki Atk-yhteyshenkilö Ulla Vettenranta Järjestelmäasiantuntija Nikolai Mettovaara (osa-aikainen) Arkistosihteeri Nina Kanter Toimistosihteeri Irmeli Kivivuori Toimistosihteeri Tiina Viljamaa Vahtimestari Pentti Honko Vahtimestari Pauli Hänninen Emäntä Arja Valkama Liitto- ja jäsenpalvelut Järjestöjohtaja, hallituksen varapuheenjohtaja Matti Huutola Osastosihteeri Tuula Rantila Viestintäpäällikkö Jaana Pohja Tiedottaja Katariina Harju Tiedottaja Laura Ventä Verkkotiedottaja Pauli Vento Sihteeri Mari Laaka Päätoimittaja (Palkkatyöläinen) Aino Pietarinen Toimitussihteeri (Palkkatyöläinen) Pirjo Pajunen Päätoimittaja (Löntagaren) Jonny Smeds Toimistosihteeri Marja-Leena Hakkarainen-Kaitajärvi Järjestöpäällikkö Eija Harjula Järjestösihteeri Katja Kaivonen Järjestösihteeri Esko Grekelä Nuorisosihteeri Tatu Tuomela Jäsenpalveluvastaava Anitta Leikos Sihteeri Auli Keskinen Sihteeri Sini Kurho Sihteeri Karoliina Kemppinen (vuorotteluvapaan sijainen 1.5.–31.12.2013)


SAK:n alueelliset toimipisteet Ahvenanmaan toimipiste Aluetoimitsija Henrik Lagerberg (ei SAK:n työsuhde) Mikkelin toimipiste Aluetoimitsija Kari Kokkola Lahden toimipiste Aluejohtaja Jari Rantala Sihteeri Marjo Mäki-Paavola Jyväskylän toimipiste Aluejohtaja Ahti Ruoppila Toimistonhoitaja Riikka Antinaho Lappeenrannan toimipiste Aluetoimitsija Sonja Laitinen (äitiyslomalla) Aluetoimitsija Sanni Halla-Aho Sihteeri Marjo Mäki-Paavola Rovaniemen toimipiste Aluetoimitsija Riitta-Liisa Ojuva Oulun toimipiste Aluejohtaja Vesa Saarinen Toimistonhoitaja Sisko Kanniainen Tampereen toimipiste Aluejohtaja Teuvo Pernu Tietohallintoasiantuntija Tarja Majamäki Toimistonhoitaja Salme Hautakorpi Siivooja Terttu Lämsä (osa-aikainen) Vaasan toimipiste Aluejohtaja Raija Kuusisto Toimistonhoitaja Riikka Antinaho Joensuun toimipiste Aluetoimitsija Pekka Viljakainen Kuopion toimipiste Aluejohtaja Hannu Miettinen Siivooja Inga Pirskanen (osa-aikainen) Porin toimipiste Aluetoimitsija Raija Raittio


Helsingin toimipiste Aluetoiminnan päällikkö, aluejohtaja Hannele Ugur Sihteeri Marjo Mäki-Paavola Turun toimipiste Aluejohtaja Outi Rannikko


LIITE 4 Jäsenmäärät SAK:n jäsenliittojen jäsenet 2012 ja 2013 LIITTO NAISIA MIEHIÄ Naisia % YHTEENSÄ 2012 YHTEENSÄ 2013 Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry 5 505 44 631 11 50 582 50 136 Ilmailualan Unioni IAU ry 970 2 816 26 3 712 3 786 Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry 161 278 76 081 68 238 861 237 359 Kaupanalan esimiesliitto KEY ry 5 333 2 598 67 7 655 7 931 Metallityöväen Liitto ry 26 268 121 623 18 152 476 147 891 Palvelualojen ammattiliitto PAM ry 179 438 52 019 78 229 811 231 457 Paperiliitto ry 9 319 29 527 24 39 665 38 846 Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry 14 743 15 208 49 29 593 29 951 Puu- ja erityisalojen liitto 8 582 28 235 23 37 534 36 817 Rakennusliitto ry 6 343 81 045 7 88 909 87 388 Rautatievirkamiesliitto ry 600 557 52 1 220 1 157 Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry 20 124 14 768 58 36 237 34 892 Suomen Huippu-urheilijoiden Unioni ry 448 1 993 18 3 216 2 441 Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys SLSY ry 1 572 184 90 1 875 1 756 Suomen Merimies-Unioni SMU ry 4 215 5 946 41 9 841 10 161 Suomen Muusikkojen Liitto ry 1 081 2 220 33 3 331 3 301 Suomen Sosialidemokraattinen Sanomalehtimiesliitto SSSL ry 107 232 32 347 339 Sähköalojen ammattiliitto ry 1 377 33 992 4 35 615 35 369 TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry 27 488 30 589 47 60 089 58 077 Teatteri- ja Mediatyöntekijät ry 2 931 1 671 64 4 368 4 602 Veturimiesten liitto ry 39 3 201 1 3 283 3 240 Yleinen Lehtimiesliitto ry 72 111 39 179 183 Yhteensä 477 833 549 247 47 1 038 399 1 027 080


LIITE 5 Lausunnot Edunvalvonta Lausunto SAK 10955/2013 Yrityskauppa-asia LähiTapiola Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö/Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennia Kilpailu- ja kuluttajavirasto 9.4.2013 Lausunto SAK 10915/2013 Lausuntopyyntö työeläkeindeksityöryhmän loppuraportista Sosiaali- ja terveysministeriö 10.4.2013 Lausunto SAK 10997/2013 Työ- ja elinkeinoministeriön 25.3.2013 päivätty kirje ja selvitys; Eduskunnan edellyttämä selvitys työstä poissaolon perheenjäsenen tai muun läheisen hoitamiseksi mahdollistavan säännöksen soveltamisesta (TYO 2/2013 vp) Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 13.5.2013 Lausunto SAK 10988/2013 Luonnos hallituksen esitykseksi laeiksi työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta. Luonnokset valtioneuvoston asetukseksi työttömyysetuutta määrättäessä huomioon otettavasta tulosta annetun asetuksen muuttamisesta ja valtioneuvoston asetukseksi työttömyysturvalain täytäntöön-panosta annetun asetuksen muuttamisesta perustelumuistioineen. Sosiaali- ja terveysministeriö 17.5.2013 Lausunto SAK 10964/2013 Luonnos hallituksen esitykseksi yhdenvertaisuuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Oikeusministeriö 22.5.2013 Lausunto SAK 10976/2013 Oikeudenhoidon uudistamisohjelma vuosille 2013–2025 (oikeusministeriön julkaisusarja Mietintöjä ja lausuntoja 16/2013) Oikeusministeriö 17.6.2013 Lausunto SAK 11001/2013 Kansallista omaishoidon kehittämisohjelmaa laativan työryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriö 26.6.2013


Lausunto SAK 11056/2013 Hallituksen esitys laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta Sosiaali- ja terveysministeriö 2.9.2013 Lausunto SAK 11054/2013 Hallituksen esitys koskien lastensuojelulain 29 õ:n muuttamista Sosiaali- ja terveysministeriö 4.9.2013 Lausunto SAK 11051/2013 Lausuntopyyntö koskien HE esitystä eduskunnalle laiksi terveydensuojelulain muuttamisesta sekä luonnos STM:n asetukseksi asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Lausunto SAK 11049/2013 Lausuntopyynnöt lasten ja perheiden palvelujen sekä lastensuojelulain toimivuut-ta selvittämään asetetun ryhmän(ns. Toimiva lastensuojelu-työryhmä) loppura-portista sekä toimiva lastensuojelu-työryhmän alaisuudessa toimineen alatyöryh-män luonnoksesta lastensuojelun laatusuositukseksi Sosiaali- ja terveysministeriö 30.9.2013 Lausunto SAK 11138/2013 "Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta; täytäntöönpanon seuranta; GRETA; Suomen vastaus ensimmäiseen arviointikierroksen kyselyyn" Ulkoasiainministeriö 6.11.2013 Lausunto SAK 11143/2013 Luonnos hallituksen esitykseksi laeiksi sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain ja potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi Sosiaali- ja terveysministeriö 13.11.2013 Lausunto SAK 11221/2013 Verohallinnon ohjeeksi työnantajan kustantaman koulutuksen verotuksesta Verohallinto 26.11.2013


Edunvalvonta Kehittäminen Lausunto SAK 10884/2013 Lääkekorvausjärjestelmän kehittämistyöryhmän loppuraportti Sosiaali- ja terveysministeriö 12.3.2013 Lausunto SAK 10903/2013 Rajat ylittävän terveydenhuollon arviomuistio Sosiaali- ja terveysministeriö 12.3.2013 Lausunto SAK 11017/2013 Hallituksen esitysluonnos laiksi rajat ylittävästä terveydenhuollosta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Sosiaali- ja terveysministeriö 3.7.2013 Lausunto SAK 11127/2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain väliraportti (Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2013:15) Sosiaali- ja terveysministeriö 11.10.2013 Edunvalvonta Työllisyys ja kestävä kasvu Lausunto SAK 10958/2013 Hallituksen esitys luonnokseksi tietoyhteiskuntakaareksi Liikenne- ja viestintäministeriö 13.5.2013 Lausunto SAK 11043/2013 Lausuntopyyntö tilaajavastuulain uudistusta valmistelevan työryhmän väliraportista Työ- ja elinkeinoministeriö 26.8.2013 Lausunto SAK 11123/2013 Lausuntopyyntö/Luonnokset Verohallinnon ohjeiksi ”Luontoisedut" ja "Luontois- ja henkilökuntaetujen hankkiminen kohdennetulla maksuvälineellä" Verohallinto 26.9.2013


Lausunto SAK 11150/2013 Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi elinkeinotulon ja yhteisöjen varojenajon verotusta koskevien säännösten muuttamisesta Valtiovarainministeriö 28.10.2013 Kehittäminen Lausunto SAK 10828/2012 Ehdotus koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelmaksi Oikeusministeriö 11.1.2013 Lausunto SAK 10830/2012 Selvitys henkilökohtaisista koulutustileistä Opetus- ja kulttuuriministeriö 16.1.2013 Lausunto SAK 10841/2012 Opintotuen rakenteen kehittäminen 2012 (Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2012:29.) Opintolainavähennyksen arviointi (Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2012:24). Opetus- ja kulttuuriministeriö 21.1.2013 Lausunto SAK 10840/2012 Korkeakoulujen turvallisuusjohtamista koskevasta selvityksestä ja sen suosituksista Opetus- ja kulttuuriministeriö 15.2.2013 Lausunto SAK 10940/2013 Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta koskien työterveys-huollon erikoislääkärikoulutuksen kustannuksiin valtion varoista suoritettavaa määrärahaa Sosiaali- ja terveysministeriö 21.3.2013 Lausunto SAK 10925/2013 Ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamista Opetus- ja kulttuuriministeriö 22.3.2013 Lausunto SAK 10924/2013 Korkeakoulujen koulutusrakenteiden kehittämistyöryhmän muistiosta Monipuoliset ja sujuvat opintopolut? (Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2013:2) Opetus- ja kulttuuriministeriö 11.4.2013


Lausunto SAK 10996/2013 Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi aikuiskoulutustuesta annetun lain 12 a ja 14 õ:n sekä Koulutusrahastosta annetun lain muuttamisesta (HE 44/2013 vp Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 13.5.2013 Lausunto SAK 10991/2013 U 18/2012 vp ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi (ammattipätevyysdirektiivin muuttaminen), jatkokirjelmä 1. OKM 02.04.2013 Eduskunnan sivistysvaliokunta 14.5.2013 Lausunto SAK 11000/2013 lausuntopyyntö hallituksen esitysluonnoksesta lukiolain ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta Opetus- ja kulttuuriministeriö 14.6.2013 Lausunto SAK 11024/2013 HE-luonnos ILOn kemikaalisopimus Työ- ja elinkeinoministeriö 14.6.2013 Lausunto SAK 11047/2013 Esitys opiskelijavalintarekisterilain ja koulutusta koskevien lakien sekä yhteishakuasetuksen muuttamisesta Opetus- ja kulttuuriministeriö 20.8.2013 Lausunto SAK 11061/2013 Säteilyturvakeskuksen ohjeluonnokset ST 7.2, 7.3, 7.4 ja 7.5 Säteilyturvakeskus 11.9.2013 Lausunto SAK 11066/2013 Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttaminen Opetus- ja kulttuuriministeriö 16.9.2013 Lausunto SAK 11103/2013 Työturvallisuutta kemikaaleja käytettäessä koskevan yleissopimuksen hyväksymisestä sekä laiksi yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta (HE 91/2013 vp) Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 17.9.2013


Lausunto SAK 11062/2013 Lausuntopyyntö korkeakoulutettujen uutta erikoistumiskoulutuksen kokonaisuutta valmistelevan työryhmän muistiosta Opetus- ja kulttuuriministeriö 18.9.2013 Lausunto SAK 11107/2013 Hallituksen esitys laiksi sairausvakuutuslain 5 luvun 8 ja 9 õ:n muuttamisesta Sosiaali- ja terveysministeriö 23.9.2013 Lausunto SAK 11108/2013 Ehdotus Valtioneuvoston asetukseksi lääketaksasta Sosiaali- ja terveysministeriö 23.9.2013 Lausunto SAK 11071/2013 Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä koskevasta luonnoksesta hallituksen esitykseksi Opetus- ja kulttuuriministeriö 27.9.2013 Lausunto SAK 11065/2013 Lausuntopyyntö alkoholilain uudistamistarpeita käsittelevästä arviomuistiosta Sosiaali- ja terveysministeriö 30.9.2013 Lausunto SAK 11125/2013 HE 112/2013 vp eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2014/koulutustakuu, nuorten aikuisten osaamisohjelma Eduskunnan sivistysvaliokunta 8.10.2013 Lausunto SAK 11171/2013 Lausuntopyyntö alkoholilain uudistamistarpeita käsittelevästä arviomuistiosta Sosiaali- ja terveysministeriö 28.10.2013 Lausunto SAK 11161/2013 Lausuntopyyntö ammattikorkeakoulu-uudistukseen liittyvästä luonnoksesta hallituksen esitykseksi ammattikorkeakoululaiksi ja laiksi yliopistolain muuttamisesta Opetus- ja kulttuuriministeriö 21.11.2013 Lausunto SAK 11198/2013 Vaarallisia kemikaaleja koskevan kansallisen viestintäsuunnitelman luonnos Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes 28.11.2013


Liitto- ja jäsenpalvelut Lausunto SAK 11004/2013 Säätiölainsäädännön uudistamista koskevan ministeriön asettaman Säätiölakityöryhmän mietintö Oikeusministeriö 14.6.2013 Lausunto SAK 11058/2013 Varsinais-Suomen TE-toimiston toimipaikkojen määrästä, sijainnista ja muista TE-palveluiden toteuttamistavoista Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.9.2013 Lausunto SAK 11093/2013 Kymenlaakson maakuntakaavaehdotus, kauppa ja meri Kymenlaakson Liitto 1.10.2013 Lausunto SAK 11169/2013 Kainuun maakuntastrategian 2035 suunnitelmaosion luonnoksesta Kainuun liitto 11.11.2013 Lausunto SAK 11155/2013 Lausuntopyyntö Uusimaa-ohjelman ja sen ympäristöselostuksen luonnoksista Uudenmaan liitto 13.11.2013 Lausunto SAK 11225/2013 Kainuun Venäjä-strategia 2020 Kainuun liitto 18.12.2013 Työllisyys ja kestävä kasvu Lausunto SAK 10833/2012 Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta Valtiovarainministeriö 31.1.2013 Lausunto SAK 10839/2012 Vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia (AIFMD) koskevasta lainsäädännöstä Valtiovarainministeriö 31.1.2013


Lausunto SAK 10870/2013 Valtioneuvoston periaatepäätöksiksi uusien ja kestävien ympäristö- ja energiaratkaisujen (cleantech-ratkaisut) edistämisestä julkisissa hankinnoissa sekä VNP Vähemmästä Viisaammin Ympäristöministeriö 11.3.2013 Lausunto SAK 10887/2013 Maahanmuuton tulevaisuus 2020 -työryhmän ehdotus Sisäasiainministeriö 15.3.2013 Lausunto SAK 10943/2013 Luonnos valtioneuvoston asetukseksi ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta sekä luonnos liikenne- ja viestintäministeriön asetukseksi autojen ja perävaunujen rakenteesta ja varusteista annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen liitteen 8 muuttamisesta Liikenne- ja viestintäministeriö 12.4.2013 Lausunto SAK 10937/2013 Ulkomaisten työntekijöiden ja yritysten verovalvontaa koskeva selvitys Valtiovarainministeriö 10.5.2013 Lausunto SAK 10973/2013 Sijoitustoiminnan määräaikainen verohuojennus Verohallinto 22.5.2013 Lausunto SAK 10989/2013 "Luonnos hallituksen esitykseksi laeiksi kiinteistöverolain muuttamisesta, varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain muuttamisesta sekä verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain muuttamisesta." Valtiovarainministeriö 22.5.2013 Lausunto SAK 10990/2013 Luonnos hallituksen esitykseksi yritysten verovelkaa koskevien tietojen julkisuutta ja luovuttamista koskevaksi lainsäädännöksi Valtiovarainministeriö 17.6.2013 Lausunto SAK 11021/2013 Hallituksen esitys laiksi ulkomaalaislain muuttamiseksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Työllisyys ja kestävä kasvu Sisäasiainministeriö 19.6.2013


Lausunto SAK 11030/2013 Luonnos hallituksen esitykseksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta Työ- ja elinkeinoministeriö 28.6.2013 Lausunto SAK 11044/2013 Lausuntopyyntö hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi ja julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 12 luvun 10 §:n ja 14 luvun 1 §:n muuttamisesta Työ- ja elinkeinoministeriö 13.8.2013 Lausunto SAK 11045/2013 Lausuntopyyntö voimalaitosverolakia koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta Valtiovarainministeriö 15.8.2013 Lausunto SAK 11048/2013 Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta annetun lain muuttamisesta Valtiovarainministeriö 15.8.2013 Lausunto SAK 11023/2013 HE Varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain muuttaminen ja väliaikainen muuttaminen Valtiovarainministeriö 16.8.2013 Lausunto SAK 11019/2013 Ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansankuntien puitesopimuksen Kioton pöytäkirjan muutoksesta ja sen hyväksymisen tarkoituksenmukaisuudesta Ympäristöministeriö 19.8.2013 Lausunto SAK 11039/2013 Elinkeinoverotuksen asiantuntijatyöryhmän muistio 16/2013 Valtiovarainministeriö 22.8.2013 Lausunto SAK 10909/2013 Rakentamislupahakemus Olkiluodon kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen rakentamiseksi käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusta varten Työ- ja elinkeinoministeriö 27.9.2013


Lausunto SAK 11170/2013 Luonnos hallituksen esitykseksi kohtuuhintaisen valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon edellytysten parantamista koskevaksi lainsäädännöksi Ympäristöministeriö 25.10.2013 Lausunto SAK 11109/2013 ILOn 103. Kansainvälinen työkonferenssi (2014) ILO Report V (1) Transitioning from the informal to the formal economy Työ- ja elinkeinoministeriö 29.10.2013 Lausunto SAK 11141/2013 Sanoma- ja aikakauslehtien maahantuonnin arvonlisäverotus Valtiovarainministeriö 30.10.2013 Lausunto SAK 11153/2013 Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta Työ- ja elinkeinoministeriö 31.10.2013 Lausunto SAK 11146/2013 Luonnos HMV-sääntelyn tiekartaksi Viestintävirasto 5.11.2013 Lausunto SAK 11165/2013 Vuonna 2014 ennakkoperinnässä käytettävistä tuloista ja vähennyksistä Verohallinto 5.11.2013 Lausunto SAK 11131/2013 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeille Työ- ja elinkeinoministeriö 12.11.2013 Lausunto SAK 11128/2013 Kasvua ja työtä 2014–2020 – Suomen rakennerahasto-ohjelman luonnos Työ- ja elinkeinoministeriö 28.11.2013 Lausunto SAK 11229/2013 Suomen Teollisuussijoitus Oy:stä annetun lain muuttamisesta Työ- ja elinkeinoministeriö 5.12.2013


Lausunto SAK 11188/2013 Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma 2014–2020 Työ- ja elinkeinoministeriö 10.12.2013 Lausunto SAK 11247/2013 Luonnos valtioneuvoston asetukseksi Suomen Teollisuussijoitus Oy -nimisestä valtionyhtiöstä Työ- ja elinkeinoministeriö 20.12.2013 Lausunto SAK 11215/2013 Verohallinnon päätökseksi luontoisetujen laskentaperusteista vuodelle 2014 Verohallinto 27.12.2013 Yleisjohto Lausunto SAK 10809/2012 Kuntarakennelakiluonnos Valtiovarainministeriö 5.3.2013 Lausunto SAK 10929/2013 Metropolialueen esiselvitys Valtiovarainministeriö 21.5.2013 Lausunto SAK 10948/2013 ILOlle vuonna 2013 annettavat raportit ratifioitujen yleissopimusten soveltamisesta / yleissopimukset 47, 132, 175 Työ- ja elinkeinoministeriö 3.6.2013 Lausunto SAK 11016/2013 Suomen ulkoasiainhallinnon YK-strategia Ulkoasiainministeriö 10.6.2013


Palkansaajakeskusjärjestöt Luonnos hallituksen esitykseksi käteisen rahan käytön rajoittamisesta palkanmaksussa Työ- ja elinkeinoministeriö 29.1.2013 EU:n komission kuuleminen yhtiöiden kotipaikan siirtoa koskevan EU-sääntelyn tarpeen arvioimiseksi Euroopan komissio 16.4.2013 ILOlle vuonna 2013 annettavat raportit ratifioitujen yleissopimusten soveltamisesta / yleissopimus 81 Työ- ja elinkeinoministeriö 3.6.2013 Työpaikan tasa-arvosuunnitelmaa koskevien tasa-arvolain säännösten tarkistaminen Sosiaali- ja terveysministeriö 28.8.2013 Luonnos Verohallinnon Talkoo-, naapuriapu- ja vaihtotyön verotusta koskevaksi ohjeeksi Verohallinto 18.9.2013 Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi alueiden kehittämisestä ja rakennerahasto-toiminnan hallinnoinnista sekä alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkei-den rahoittamisesta Työ- ja elinkeinoministeriö 22.10.2013 ILO:n 103. Kansainvälinen työkonferenssi (2014) – ILO Report IV (1); Strengthening action to end forced labour Työ- ja elinkeinoministeriö 29.10.2013 Luonnos hallituksen esitykseksi työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain muuttamisesta Sosiaali- ja terveysministeriö 18.11.2013 Budjettikehysdirektiivin ja budjettisuunnitelmien ennakkovalvonta-asetuksen kansallista täytäntöönpanoa valmistelleen työryhmän muistiosta Valtiovarainministeriö 2.12.2013


EN; Uudistettu Euroopan sosiaalinen peruskirja; Suomen yhdeksäs määräaikaisraportti Ulkoasiainministeriö 11.12.2013 Suomen palkansaajajärjestöjen näkökulmat Sosiaali- ja terveysministeriön laatimaan direktiivien viisivuotiskauden 2007–2012 kertomukseen komission (Bryssel 20.12.2011 – K(2011)9200) päätöksen mukaisesti Sosiaali- ja terveysministeriö 16.12.2013 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry Eläkesäätiö- ja vakuutuskassalakien kokonaisuudistusta koskeva arvomuistio Sosiaali- ja terveysministeriö 19.3.2013 STM:n laatima hallituksen esitysluonnos laiksi naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain muuttamisesta Sosiaali- ja terveysministeriö 5.6.2013 Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta Sosiaali- ja terveysministeriö 15.8.2013

SAK:n toimintakertomus 2013

News & Politics

Transcript of SAK:n toimintakertomus 2013