SAK:n toimintakertomus 2009

SAK:n toimintakertomus2009

SAK · Toimintakertomus 2009 1

SISÄLTÖ TOIMINTAYMPÄRISTÖ .............................................................................. 3 Työllisyys heikkeni taantumassa rajusti .............................................................. 3 Epävarmuus kasvoi, eriarvoisuus lisääntyi ......................................................... 3 Järjestölliset lähtökohdat ...................................................................................... 4

EDUNVALVONNAN PAINOPISTEET ......................................................... 5 Sopimuskierros käynnistyi .................................................................................... 5 Sata-komitea sai työnsä päätökseen .................................................................... 5 Eläkekiista purettiin työryhmiin ............................................................................ 6 Työllisyyden edistäminen ...................................................................................... 6

Aikuiskoulutusuudistuksen ehdotukset valmistuivat ............................................. 6 SAK vaikutti ilmasto- ja energiapolitiikkaan .......................................................... 7

Työelämän laadun parantaminen .......................................................................... 7 Joustoturvan periaatteet hyväksyttiin ................................................................... 7 Työhyvinvointia edistävät hankkeet .................................................................... 10

Työ- ja muun lainsäädännön valmistelu ............................................................ 10 Yhdenvertaisuustoimikunta sai mietintönsä valmiiksi ........................................ 11 Tekijänoikeuslain heikennys torjuttiin ................................................................. 11

Kansainvälisen edunvalvonnan painopisteet .................................................... 11 Euroopan parlamentin vaalit ............................................................................... 11 Euroopan ammatillinen yhteistyöjärjestö EAY ................................................... 12 Sosiaalinen vuoropuhelu .................................................................................... 12 Pohjoismainen yhteistyö ..................................................................................... 12 Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestö ITUC ............................................... 13 OECD:n neuvoa-antava ay-komitea TUAC ........................................................ 13 Kansainvälinen työjärjestö ILO ........................................................................... 13 Itämeriyhteistyö .................................................................................................. 13 Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus SASK ......................................... 13 Monipuolinen ay-yhteistyö .................................................................................. 14

JÄRJESTÖLLISEN TOIMINTAKYVYN PARANTAMINEN ...................... 15 SAK:n ja liittojen jäsenhankintakampanja ......................................................... 15 Alue- ja paikallistoiminnan kehittäminen ........................................................... 15 Nuorisotoiminta .................................................................................................... 15 Ruotsinkielinen toiminta ...................................................................................... 16 Svenskspråkiga verksamheten ........................................................................... 17 Maahanmuuttaja-asiat .......................................................................................... 17 Viestintä ................................................................................................................. 17 Ay-koulutus ........................................................................................................... 18

Ay-henkilöstön osaamisen kehittäminen ............................................................ 19 Verkko-opisto ja DeLTTUE-projekti .................................................................... 19 Rakennerahastot ................................................................................................ 19 Opettajayhteistyö ................................................................................................ 20 Kansainvälinen koulutusyhteistyö ...................................................................... 20 Kulttuurialojen ammattiliittojen neuvottelukunta ................................................. 20 SAK:n kulttuurirahasto ........................................................................................ 20 Tulevaisuushanke ............................................................................................... 20

HENKILÖSTÖ- JA TALOUSVOIMAVARAT ............................................. 22

2 SAK · Toimintakertomus 2009

Tietohallinta ........................................................................................................... 22 Työpaikkatoimikunta ............................................................................................. 22 SAK:n henkilöstö .................................................................................................. 22

TILINPÄÄTÖS ........................................................................................... 28 Toimintakertomus ................................................................................................. 28

HALLINNON KOKOUKSET ...................................................................... 44 Valtuusto ................................................................................................................ 44 Hallitus .................................................................................................................... 45

HALLINTOELIMET ................................................................................... 46 Valtuusto ................................................................................................................ 46 Hallitus .................................................................................................................... 50 Johtoryhmä ............................................................................................................ 51 Työvaliokunta ........................................................................................................ 52 Muut hallituksen asettamat valiokunnat ............................................................. 52 Toimialaneuvottelukunnat .................................................................................... 52

JÄSENYYDET JA OSAKKUUDET ........................................................... 53 JÄSENMÄÄRÄT 2008 JA 2009 ................................................................ 55 LAUSUNNOT ............................................................................................ 55


TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Työllisyys heikkeni taantumassa rajusti Vuosi 2009 oli Suomen talouden musta vuosi. Talouskehityksen taantumi-nen johtui koko maailmantalouden hidastumisesta ja investointien pysäh-tymisestä. Suomi on hyvin riippuvainen maailmantalouden kehityksestä, sil-lä viennin osuus kokonaistuotannostamme nousi viime vuosina yli 40 pro-senttiin. Viennin pysähtymisen seurauksena kokonaistuotantomme romahti nopeammin kuin koskaan aikaisemmin. Vuonna 1991 BKT putosi 6,2 pro-senttia ja vuonna 2009 ennakkotietojen mukaan yli 7 prosenttia. Myös työllisyys putosi nopeammin kuin 1990-luvun lamassa. Vuonna 2009 menetettiin yhteensä noin 75 000 työpaikkaa ja työllisyyden pudotuksen ennakoidaan jatkuvan vielä pitkälle vuoteen 2010. Työllisten lukumäärää enemmän putosi tehtyjen työtuntien määrä, sillä yritykset sopeutuivat ky-synnän vähenemiseen myös lomautuksin ja muin työaikajärjestelyin. Myös eläkkeellesiirtyminen kasvoi suhdannetilanteen ja ikärakenteen vuoksi, mi-kä osaltaan vähensi avoimen työttömyyden kasvua. Tästä huolimatta työt-tömiä Tilastokeskuksen määritelmän mukaan oli vuoden 2009 lopulla yli 220 000. SAK:n yt-neuvottelu- ja irtisanomisseurannan mukaan irtisanottu-jen määrä kaksinkertaistui edelliseen vuoteen verrattuna. Työllisyyden aleneminen leikkasi merkittävästi palkansaajaväestön osto-voimaa, mutta työpaikkansa säilyttäneiden tilanne pysyi verraten hyvänä. Vuoden 2009 keskimääräinen ansiotason nousu edelliseen vuoteen verrat-tuna oli ennakkotietojen mukaan 3,9 prosenttia ja reaaliansioiden nousu oli myös 3,9 prosenttia. Inflaatiota ei siten keskimäärin vuonna 2009 esiintynyt. Tuloverotus keveni hieman vuonna 2009, mikä osaltaan tuki työllisten osto-voiman kasvua.

Epävarmuus kasvoi, eriarvoisuus lisääntyi Toimintavuotta 2009 leimasi taloudellisten haasteiden lisäksi sekä poliitti-sen että työmarkkinapoliittisen kentän epävarmuus. Maan hallituksella ei ollut riittävää näkemystä, miten Suomea pitäisi luotsata vaikeassa toimin-taympäristössä. Työmarkkinoilla elettiin taloudellisen kriisin sekä globaalin kilpailun haas-teissa. SAK:n esityksen mukaan maahan olisi pitänyt saada synnytettyä työmarkkinoiden raamisopimus, jossa olisi sovittu toimista, joilla olisi ollut myönteistä vaikutusta muun muassa työllisyyteen, työttömyysturvan kehit-tämiseen, julkisen talouden vakauttamiseen ja palkansaajien ostovoimaan. Lisäksi raamisopimuksella olisi helpotettu liittoneuvotteluja. EK kuitenkin kaatoi sopimuksen jo kättelyvaiheessa, vaikka yhteinen malli oli jo löydetty. Asioista ei päästy varsinaisesti edes neuvottelemaan. Myös maan hallituksen rooli raamisopimuksen edistämisessä oli heikko. Se ei ha-lunnut juurikaan panostaa siihen, että tietyillä porkkanoilla tai kepeillä työn-antaja olisi saatu pysymään yhteisessä pöydässä. Kolmikanta ei toiminut parhaalla mahdollisella tavalla. Maan hallituksen harjoittama politiikka on lisännyt eriarvoisuutta. Tulo- ja varallisuuserot samoin kuin terveyserot olivat edelleen liian suuret.


Hallitus joutui palkansaajajärjestöjen kanssa hankaukseen keväällä, kun pääministeri ilmoitti hallituksen nostavan eläkeiän alarajaa kahdella vuodel-la 63 vuodesta 65 vuoteen. Palkansaajajärjestöjen ja kansalaisten laaja vastustus muutti tilanteen niin, että kolmikantaisesti alettiin hakea keinoja, joilla todellista eläkkeellesiirtymisikää voitaisiin myöhentää. Työmarkkinapolitiikassa työnantajaleirin uusi linja näkyi erityisesti kaivatun raamisopimuksen torjumisen ohella siinä, että työurien pidennystä pohti-neen eläketyöryhmän työ takkusi ikääntyneiden työttömyysturvan erimieli-syyksiin. Eräiden työttömyyskassojen ruuhkautuminen työttömyyden ennakoimatto-man nopean kasvun myötä kesällä 2009 sai laajaa huomiota. Ruuhkautu-misen alettua ryhdyttiin määrätietoisiin toimenpiteisiin tilanteen helpottami-seksi. Kassojen omien toimenpiteiden lisäksi työttömyysturvalainsäädäntöä kehitettiin työmarkkinajärjestöjen aloitteesta joustavammaksi mm. lomaute-tuille maksettavien päivärahojen osalta. Oman työmarkkinapoliittisen voiman lisäämiseksi ja uuteen toimintaympä-ristöön paremmin vastaamiseksi SAK ja sen ammattiliitot perustivat kaksi työryhmää, joiden tarkoitus on kehittää keskusjärjestön ja liittojen välistä yhteistyötä sekä toisaalta sopia jäsen- ja sopimusrajoista. Varsinaisesti nämä työryhmät aloittivat työnsä vuoden 2010 puolella. Syksyllä SAK aloitti yhteiskuntavaikuttamiskampanjan, jonka pääpaino on paikallisella ja alueellisella tasolla. Toimillaan järjestö haluaa saada vaalien alla palkansaajille tärkeitä asioita keskusteluun, lisätä jäsenistön äänes-tysaktiivisuutta sekä saada palkansaajille tärkeitä asioita tulevaan hallitus-ohjelmaan.

Järjestölliset lähtökohdat SAK:n toimisto-organisaatio uudistettiin lokakuussa. Tavoitteena oli muoka-ta organisaatiota vastaamaan toimintakentän strategisiin haasteisiin. Osas-to- ja linjarakenne muuttui ja noin 30 henkilön tehtävät uudistuivat merkittä-västi. Järjestörakenteen kehityksessä koettiin takaisku, kun useita vuosia valmis-teltu teollisuuden ammattiliittojen TEAM-hanke kaatui. Hanke olisi toteutu-essaan johtanut Metalliliiton, Kemianliiton, Puu- ja erityisalojen liiton, Säh-köliiton, Rautatieläisten liiton ja Viestintäalan ammattiliiton yhdistymiseen ja uuden Suomen suurimman ammattiliiton perustamiseen. Vaikka suurliittohanke kaatui, perustivat Kemianliitto ja Viestintäalan am-mattiliitto vuoden lopussa TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry:n, josta tuli SAK:n viidenneksi suurin jäsenliitto. Kuljetusalojen liittojen kesken jatkui yhteistyön syventämiseen tähtäävä hanke. Sen johtopäätökset valmistuivat vuoden lopulla, ja liittojen päättävät elimet ottivat niihin kantaa vuoden 2010 alussa.


EDUNVALVONNAN PAINOPISTEET

Sopimuskierros käynnistyi Vuoden 2009 alussa SAK ja yhdessä liittojen kanssa jatkoi yhteisten työeh-tosopimustavoitteiden valmistelua. Tavoitteiden asettamisessa huomioitiin, että tavoitteet ovat sovellettavissa sekä keskitetyllä että liittokierroksella. Keväällä 2009 varmistui, että liittokohtainen sopimuskierros on todennäköi-nen vaihtoehto. SAK:n hallitus hyväksyi tavoitteet huhtikuussa 2009. Syksyllä sopimuskierroksen käynnistyttyä SAK seurasi yhteisten tavoittei-den toteutumista liittokohtaisissa sopimuksissa. Taloudellisen tilanteen ol-lessa edelleen heikko tavoitteiden toteutuminen työehtosopimuksissa näytti jäävän heikoksi. Myös lainsäädäntötavoitteiden edistäminen liittokierroksen aikana tuntui vaikealta. Ennen vuodenvaihdetta uusien työehtosopimusten piirissä oli noin 400 000 palkansaajaa. Uusien sopimusten ensimmäisen vuoden korotus oli noin puolen prosentin luokkaa. Monissa sopimuksissa tekstiasiat jäivät ennal-leen. Laajin vuoden 2009 puolella tehty sopimus solmittiin teknologiateolli-suudessa.

Sata-komitea sai työnsä päätökseen Sosiaaliturvaa uudistaneen Sata-komitean umpikuja purkautui tammikuus-sa, kun työmarkkinajärjestöt neuvottelivat ratkaisut tietyistä työttömyys- ja eläketurvan kysymyksistä. Ns. sosiaalitupossa työttömyysturvaan kohdis-tuneet suuret leikkausuhkat torjuttiin ja samalla työttömyysturvaan saatiin neuvoteltua parannuksia. Olennaisen tärkeä saavutus oli myös sopimus työeläketurvan rahoituksen vahvistamisesta vuosina 2011–2014. Myönteis-ten elementtien ohella sosiaalitupo sisälsi myös heikennyksiä osa-aikaeläkkeeseen ja lisäpäivärahaoikeuteen. Maan hallitus kiitteli sosiaalitu-poa ja sen linjaukset kirjattiin yksimielisenä jätettyyn Sata-komitean väli-mietintöön. Elvytyspakettineuvotteluissaan 30.1.2009 hallitus uudelleen hy-väksyi järjestöjen sosiaalitupossa tekemät linjaukset. Tammikuussa 2009 sosiaalitupon solmimisen jälkeen komitea luovutti pe-ruslinjaukset sosiaali- ja terveysministerille. Peruslinjaukset sisälsivät sosi-aalitupossa sovitut muutokset työttömyysturvaan sekä mm. vuorotteluva-paan vakinaistamisen. Palkansaajajärjestöt pidättäytyivät Sata-komitean työstä ns. eläkekiistan ajan, koska tiedossa ei ollut, miten maan hallitus on sitoutunut Sata-komitean peruslinjauksiin sisältyneisiin sosiaalitupossa so-vittuihin uudistuksiin ja mikä hallituksen luotettavuus sopijaosapuolena oli. Sata-komitea sai työnsä päätökseen vuoden 2009 lopussa. Komitean lop-pumietintö on päälinjoiltaan yksimielinen, mutta erityisesti taloustilanteen takia moni ehdotuksista jäänee jatkovalmisteluun ja tuleville vuosille päätet-täväksi. Palkansaajien kannalta tärkeimmät uudistukset ovat työttömyystur-vaan tehtävät muutokset, ml. työmarkkinatuki, asumistuen yksinkertaista-minen ja käsittelytakuu työttömyysturvaan. Keskustelu esimerkiksi työttö-myysturvan kehittämisestä jatkuu. SAK:ssa on aloitettu työttömyysturvan kehittämisprojekti tavoitteenaan parantaa jäsenten palvelua ja selkeyttää ja parantaa työttömyysturvaa.


Eläkekiista purettiin työryhmiin 24.2.2009 hallituksen politiikkariihen päätteeksi tuli ilmoitus, jonka mukaan hallitus aikoi nostaa joustavan eläkeiän alarajaa 63 vuodesta 65 vuoteen ja lisäksi ottaa uudelleen harkintaan sosiaalitupossa sovitut osa-aikaeläkettä, lisäpäivärahaoikeutta ja vuorotteluvapaata koskeneet esitykset. SAK ja muut palkansaajajärjestöt torjuivat hallituksen eläkeikäesitykset tuoreel-taan. Linjalle saatiin laaja kansalaistuki. 11.3.2009 allekirjoitettiin sopimus, jonka mukaan hallitus perääntyi ja eläkekiista purettiin kahteen työryhmään, työmarkkinajärjestöjen eläkeneuvotteluryhmään ja erikseen perustettuun työelämäryhmään. Niiden yhteiseksi tehtäväksi kirjattiin yhteistyössä val-tiovallan edustajien kanssa etsiä vaihtoehdot eläkeiän korottamiselle ja valmistella linjaukset, joiden avulla eläkkeelle siirtymisiän odote nousisi us-kottavasti kolmella vuodelle vuoteen 2025 mennessä. Työryhmille annettiin määräaika vuoden 2009 loppuun. SAK:ssa työryhmien työn ja tavoitteiden valmistelu käynnistyi heti. Laaja asiantuntijaseminaari työurien pidentämistä työelämän kehittämisen keinoin järjestettiin 22.4.2009. SAK:n hallitus hyväksyi tavoitteet 1.6.2009 kokouk-sessaan ja samalla julkistettiin myös SAK:n puheenvuoro työurien piden-tämisen keinoista. Työryhmiä varten tehtiin myös palkansaajajärjestöjen yh-teiset tavoitteet. Palkansaajajärjestöjen työryhmäedustajien kokouksia pi-dettiin säännöllisesti ja työuraneuvottelujen etenemisestä raportoitiin SAK:n hallituksen kokouksissa. Myös SAK:n eri valiokunnissa esiteltiin työryhmien työn tilannetta useaan otteeseen. Lisäksi SAK:n valtuustolle annettiin toi-mintavuoden molemmissa kokouksissa selostus valmistelu- ja neuvotteluti-lanteesta. Työryhmien tiiviistä työskentelystä huolimatta eteneminen oli hidasta. Pal-kansaajapuoli korosti, että kestävät ratkaisut työurien pidentämiselle löyty-vät työelämän kehittämisestä ja että pääsyyt työurien ennenaikaiseen kat-keamiseen ja keskimääräisen eläkkeelle siirtymisiän alhaisuuteen ovat työt-tömyys ja työkyvyttömyys. Työnantajien painopiste taas oli eläkeneuvottelu-ryhmän puolella, jossa he valtiovallan tuella vaativat selkeitä leikkauksia. Työryhmien työn kuluessa niiden alkuperäisen, eläkekiistasopimuksessa määritellyn tehtävän rinnalle nostettiin valtiovallan ja työnantajien puolelta julkisen talouden kestävyysvajeen helpottaminen. Leikkauksia perusteltiin voimallisesti myös syksyn aikana julkistetulla Tilastokeskuksen uudella vä-estöennusteella, jonka mukaan elinajan odote kasvaisi selvästi aiempaa voimakkaammin. Ennen joulua työryhmät päätyivät pyytämään työlleen lisäaikaa tammikuun 2010 loppuun asti. Lisäaika neuvotteluille saatiin tilanteessa, jossa työelä-mätyöryhmässä neuvottelut oli saatu hyvään alkuun ja eläkeneuvottelu-ryhmässä palkansaajapuolen liikkumavara oli todettu erittäin kapeaksi.

Työllisyyden edistäminen

Aikuiskoulutusuudistuksen ehdotukset valmistuivat Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa sovittu ammatillisesti suuntautu-neen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen (AKKU) keskeiset ehdotukset valmistuivat alkuvuodesta. Uudistuksen tärkein tavoite on lisätä työelämän tarpeisiin vastaavaa ammatillista aikuiskoulutusta. Oppisopimuskoulutusta laajennetaan niin, että siitä tulee tulevaisuudessa työssä olevien keskeinen


jatko- ja täydennyskoulutuksen väylä. Korkeakoulutetuille tulee oma oppi-sopimustyyppinen koulutusmalli jatko- ja täydennyskoulutukseen. SAK:n tavoitteet uudistuksessa toteutuivat varsin hyvin. Työmarkkinoiden kannalta aikuiskoulutuksen suurimman haasteen muo-dostavat vähäisellä tai vanhentuneella koulutuksella työssä olevat ja työtä hakevat. AKKU-johtoryhmä ehdotti koulutuspaikkojen lisäämistä tutkintoa vailla oleville aikuisille, opiskelijamaksujen poistamista heiltä sekä oppilai-toksille mahdollisuutta saada erityistukea kohderyhmän kouluttamiseen. Näiden ehdotusten toimeenpano ei kuitenkaan ole edennyt määrärahojen puuttumisen takia. Koulutukseen osallistumista haluttiin tukea myös parantamalla koulutuksen aikaista toimeentuloa. 1.8.2010 aikuiskoulutustuki nostetaan työttömyys-ajalta maksettavan työttömyyspäivärahan tasolle. Kahdeksan vuoden työ-historiavaatimuksen täyttävä voi saada tukea 18 kuukaudeksi. Työntekijä, joka siirtyy opintojen takia osa-aikatyöhön, voidaan maksaa soviteltua ai-kuiskoulutustukea. Työttömyyden aikaiseen opiskeluun tulee jatkossa vain yksi tuki, joka on sosiaalitupon linjausten mukaisesti aktiiviajan työttömyys-päivärahan suuruinen. 1.1.2010 lähtien työttömyyden aikaisessa opiskelus-sa on vain yksi tukimuoto; työtön voi hakeutua omaehtoiseen koulutukseen samoin ehdoin kuin työvoimapoliittiseen koulutukseen.

SAK vaikutti ilmasto- ja energiapolitiikkaan Ilmasto- ja energiapoliittisia asioita käsiteltiin SAK:n ilmasto- ja energiatyö-ryhmässä sekä talous- ja elinkeinopolitiikan valiokunnassa. SAK osallistui ministeriöiden valmistelutyöryhmiin ja jaostoihin. SAK:n edustajat osallistui-vat myös Kööpenhaminan ilmastokokouksen yhteydessä pidettyyn maail-man ay-liikkeen tapahtumaan. Energiatehokkuuden parantamista valmisteltiin työ- ja elinkeinoministeriön asettamassa toimikunnassa, johon SAK:n ja liittojen edustajat osallistuivat. SAK antoi lausuntonsa meneillään olevista ydinvoimalahakemuksista. Lau-sunnoissa kannatettiin ydinvoiman lisärakentamista ottamatta kuitenkaan kantaa rakentamislupien määrään. Joulukuussa julkaistiin SAK:n ilmasto- ja energiapoliittinen puheenvuoro, jossa korostettiin tarvetta torjua ilmastonmuutosta maailmanlaajuisella so-pimuksella. Puheenvuorossa todettiin, että lähtökohtana tulee olla enem-män elintasoa vähemmillä päästöillä. Tarvitaan enemmän panostuksia energiatehokkuuteen ja uusiutuviin energialähteisiin. Suomen teollisuuden ja palvelujen toimintaedellytysten turvaamiseksi tarvitaan riittävästi kohtuu-hintaista ja vähäpäästöistä energiaa. Ilmastonmuutoksen torjunnassa on muistettava työllisyys- ja tulonjakovaikutuksien arvioiminen.

Työelämän laadun parantaminen

Joustoturvan periaatteet hyväksyttiin SAK:n edustajat osallistuivat työministerin johdolla toimivan joustoturvatyö-ryhmän ja sen alatyöryhmien työhön. Kesäkuussa 2009 ryhmä hyväksyi yh-teiset joustoturvan periaatteet. SAK:n lähtökohtana oli erityisesti uudelleen-työllistymisen edistäminen muutosturvaa kehittämällä. Työryhmän mukaan


tärkeimmät kehittämistarpeet koskevat työntekijöiden mahdollisuuksia elä-mäntilanteen mukaisiin työaika- ja työjärjestelyihin. Työllisyysastetta pitää nostaa parantamalla työelämän laatua ja hyvinvointia, tukemalla työelä-mässä pysymistä ja tehostamalla muutosturvaa. Erilaisiin muutostilanteisiin varautumista on parannettava. Työsuojelu ja työterveys SAK osallistui työsuojeluhallinnon resurssityöryhmän työhön, joka saatiin päätökseen helmikuussa. Päätösraportissa korostetaan, että tehokas työ-suojeluvalvonta edellyttää riittäviä resursseja. SAK vaikutti siihen, että tuot-tavuusohjelmasta huolimatta varsinaista tarkastajamäärää ei vähennetä, vaan resurssisupistukset kohdistuvat muihin toimintoihin. Tarkastusmäärien lisääminen 50 prosentilla edellyttää toimintojen tehostamista ja riittävää henkilöstöä. Työsuojeluhallinnon resursseista käytäviin keskusteluihin vai-kutti vuoden aikana merkittävästi aluehallintouudistus. SAK koetti vaikuttaa siihen, että työsuojelupiirit olisi irrotettu aluehallintouudistuksesta, koska ne ovat paikallisviranomaisia. Tämä ei kuitenkaan onnistunut, vaan entiset työsuojelupiirit liitettiin viiteen aluehallintovirastoon (AVI). Työsuojeluval-vonnan itsenäisyys ja riippumattomuus pystyttiin kuitenkin turvaamaan. SAK järjesti yhteistyössä JHL:n kanssa seminaarin työsuojelutarkastajien toiminnan tulevista haasteista aluehallintouudistuksessa. SAK osallistui työterveyshuollon korvauskäytännön muutoksen valmiste-luun. Tavoitteena on kannustaa työpaikkoja kokonaisvaltaiseen työkyvyn hallintaan ja työkyvyttömyyden vähentämiseen. Muutoksen jälkeen työter-veyshuoltopalvelujen tuottaja voi hankkia laboratorio- ja kuvantamispalvelut myös erikoissairaanhoitolaissa tarkoitetulta sairaalalta tai toimintayksiköltä. Työterveyshuollon erikoislääkäreiden koulutuksen rahoitus varmistui halli-tuksen esityksestä määräaikaisena kehyskauden ajan, vaikka tavoitteena oli toistaiseksi voimassa oleva päätös. SAK osallistui vuoden aikana useisiin EU-komission työturvallisuutta ja työ-terveyttä käsitteleviin elimiin, työryhmiin ja seminaareihin. SAK:n edustaja oli mukana Luxemburgin neuvoa-antavan komitean työsuojelun koulutusta ja kasvatusta käsittelevässä työryhmässä puheenjohtajana ja jäsenenä EU:n työsuojelustrategia 2007–2012 toimeenpano- ja seurantatyöryhmässä sekä työperäisiä tuki- ja liikuntaelin sairauksia ennalta ehkäisevän direktii-vin valmistelutyöryhmässä. Työsuojeluasioissa vahvistettiin yhteistyötä suomalaisten EU-parlamentin jäsenien kanssa. Syyskuussa 2009 järjestettiin Tanskan LO:n, Ruotsin LO:n ja Norjan LO:n kanssa yhteistyötilaisuus työsuojelu- ja työterveysasioissa sekä sovittiin SAK:n järjestelyvastuulla olevasta tapaamisesta vuodelle 2010. Tutkimus ja tuottavuus Vuonna 2009 organisaatiomuutoksen yhteydessä kehittämisosastoon pe-rustettiin tutkimustiimi, joka kantaa vastuun toistettavista kyselytutkimuksis-ta. Vuoden aikana toteutettiin työolobarometri ja luottamusmieskysely. Laa-jan jäsentutkimuksen valmistelu aloitettiin. Työelämän ohjelmallisen kehittämistoiminnan siirryttyä osaksi Teknologian kehittämiskeskus Tekesin toimintaa SAK säilytti hallinnollisen mandaatin sekä Työelämän kehittämisohjelma Tykesin johtoryhmässä että asiantunti-jaryhmässä.


EK-SAK, EK-STTK ja EK-YTN tuottavuustyöryhmät kehittivät yhteistyössä Työturvallisuuskeskuksen kanssa työpaikoille suunnattua nettisivustoa tuot-tavuustyo.fi. Työ on osa Työturvallisuuskeskuksen ns. Tutulla-ryhmän (tuot-tavuus, tuloksellisuus, työelämän laatu) toimintaa. Korkean tason Tuottavuuden pyöreä pöytä piti kolmannen vuosiseminaa-rinsa. EK-SAK tuottavuustyöryhmää uudistettiin siten, että yhden ryhmän sijasta on kaksi ryhmää, joista toinen koostuu liittojen johdosta ja toinen asiantuntijoista. Myös rationalisointikoulutusvaliokunnan toiminta uudistet-tiin. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työelämässä SAK osallistui kolmikantaisen samapalkkaisuusohjelman työskentelyyn useissa eri ryhmissä. Jo aiemmin käynnistyneiden palkkauksellisten kehit-tämishankkeiden lisäksi vuoden aikana käynnistyi uusi segregaation lieven-tämiseen tähtäävä hanke. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö asetti van-hempainvapaajärjestelmää kehittämään laajapohjaisen työryhmän, jossa SAK on mukana. Kaikki sukupuolten tasa-arvoon liittyvät työryhmät etenivät hitaasti. Keski-määräinen palkkaeron kaventuminen yhdellä prosenttiyksiköllä on vienyt aikaa noin viisi vuotta. Vuoden 2009 ennakkotietojen mukaan naisten pal-kat olivat keskimäärin 82 prosenttia miesten palkoista. Naisten määräai-kaistyö väheni hieman ja miehet pitivät vanhempainvapaita hiukan aiempaa useammin. SAK koordinoi yhdessä jäsenliittojen kanssa tasa-arvoon liittyviä sopimus-neuvottelutavoitteita mm. palkkaukseen ja perhevapaisiin liittyen. Työmark-kinakeskusjärjestöjen yhteinen tasa-arvon pyöreä pöytä antoi suosituksen-sa sopijaosapuolille sukupuolivaikutusten arvioinnista työehtosopimusneu-votteluissa. Työmarkkinajärjestöt raportoivat Suomen toimista liittyen EU:n sosialidialo-gin sukupuolten tasa-arvon puiteohjelmaan. Eri maiden hyvien käytäntöjen kerääminen hyödytti eniten uusia jäsenvaltioita ja niitä maita, joissa työ-markkinaosapuolten vuoropuhelu on heikkoa. SAK osallistui moniin eri tasa-arvohankkeisiin asiantuntijana ja antoi liitoille ja opistoille koulutus- ja konsultointiapua liittyen tasa-arvosuunnitteluun, palkkakartoituksiin ja syrjintäepäilyihin. Tasa-arvoklinikka-nettiportaalin ta-sa-arvoklinikka.fi toiminta vakinaistettiin. Klinikan ylläpitoon osallistuu myös viisi STTK:n liittoa. Vuonna 2009 SAK osallistui ensimmäisenä työmarkkinajärjestönä Pride-viikkoon. SAK:lla oli tapahtumassa oma seminaari, jossa julkistettiin pu-heenvuoro Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt työelämässä ja ay-liikkeessä. Keväällä järjestettiin ensimmäinen valtakunnallinen SAK:n tasa-arvoviikonloppu Lahdessa. Aiemmin vuonna 1938 alkanut naistoiminta ja sen myötä ay-naisten ajankohtaispäivät oli suunnattu vain naisille. Tasa-arvoteeman alle kootaan laajemminkin yhdenvertaisuuteen ja työelämän monimuotoisuuteen liittyviä aiheita ja puheenvuoroja. Osallistujista noin 40 prosenttia oli miehiä.


Vuoden lopussa päätettiin käynnistää SAK:n pätkätyöhanke – Työn teettä-misen ja työn hankinnan muuttuvat tavat. Kaksivuotinen hanke alkaa 1.3.2010.

Työhyvinvointia edistävät hankkeet SAK:n edustajat toimivat lukuisissa työhyvinvointia ja työuria edistävissä hankkeissa ja elimissä kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Sosiaali- ja terveysministeriön laajapohjainen Työhyvinvointifoorumi kokoaa kaikki kes-keiset työhyvinvoinnin toimijat vuoropuheluun tuottaen mm. seminaareja ja julkaisuja. Masennuksen ehkäisyyn pyrkivä MASTO-hanke jatkui. Osittain siihen liitty-en SAK oli mukana valmistelemassa osasairauspäivärahauudistusta, jolla tuetaan työntekijän mahdollisuuksia säilyttää siteet työpaikalle ja helpote-taan työhön paluuta sairausloman jälkeen. SAK:n edustajat sekä sosiaali- ja terveysministeriön ja Kelan työterveys-huoltoneuvottelukunnassa että ministeriön työsuojeluneuvottelukunnassa ovat osallistuneet työterveyshuollon ja työsuojelun kehittämiseen huomioi-den EU:n strategian ja kansainvälisen työjärjestön ILOn sopimusten tavoit-teet. Työterveyshuollon neuvottelukunnan kokouksissa ja seminaareissa on ar-vioitu työterveyshuollon kehittämisen tulevaisuuden linjoja. Keskeiseksi lin-jaukseksi on noussut työkyvyn edistäminen ja työkyvyttömyyden ehkäisy. Myös työttömien ja lomautettujen työterveyshuoltoa on käsitelty ja ministe-riö on ohjeistanut asiasta työterveyshuoltoyksiköitä. Vuoden 2009 aikana alettiin valmistella ohjeistusta hyvästä sairaanhoitokäytännöstä työterveys-huollossa. Työryhmässä oli mukana SAK:n edustus. Ohjeistuksen viimeis-tely jäi vuoden 2010 puolelle. Syksyllä 2009 SAK julkaisi työsuojelusta esitteen, jonka tarkoituksena oli motivoida työpaikkoja valitsemaan työsuojeluvaltuutettuja.

Työ- ja muun lainsäädännön valmistelu Kolmikantaisen työryhmän vuonna 2007 sopimat, vuokratyötä koskeneet työsopimuslain ja tilaajavastuulain muutokset sekä työturvallisuuslain tekni-nen muutos tulivat voimaan 1.1.2009. Muutosturva ulotettiin määräaikaisiin työsuhteisiin 1.7.2009 voimaan tulleella säännöksellä. Vuonna 2009 vuorot-teluvapaa vakinaistettiin. Työ- ja elinkeinoministeriön koordinoima hallinnol-lisen taakan selvittämistyö käynnistyi. Tilaajavastuulaista tehtiin selvitys. Työriitalainsäädännön uudistamistyö valmistui. Väkivallan uhasta työelä-mässä laadittiin kolmikantainen raportti. Työmarkkinajärjestöt laativat selvi-tyksen työehtosopimukseen perustuvien paikallisten sopimusten soveltami-sesta vuokratyöntekijöihin. Kolmikantaisesti tehty vuokratyöopas valmistui helmikuussa 2009. Oppaassa annetaan käytännön neuvoja vuokatyönteki-jöille, työnantajille ja käyttäjäyrityksille. Työ- ja elinkeinoministeriössä tehtiin kolmikantainen selvitys ei-työsuhteisten työsuhde- ja sosiaaliturvasta. Selvitys jäi riitaiseksi ja palkan-saajat jättivät esitykseen laajan eriävän mielipiteen.


Sosiaali- ja terveysministeriössä käynnistettiin työsuojelun valvontalain osit-taisuudistus lainsäädännön ja valvontakäytännön selkeyttämiseksi. SAK on mukana myös valvontalain tehokkuutta selvittävän tutkimushankkeen ohja-usryhmässä. Kolmikantaisesti valmisteltu lakiuudistus henkilöstörahastoista saatiin val-miiksi. Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee asiasta hallituksen esityksen. Lakiuudistus tullee voimaan vuoden 2011 alussa. Laki yhteistoiminta-asiamiehestä ja yt-lain valvonnasta valmisteltiin kolmi-kantaisesti. Tarkoitus on parantaa yhteistoimintalain neuvontaa, ohjeistusta ja valvontaa. Tapaturma- ja ammattitautilainsäädännön uudistamisen keskeisistä periaat-teista saavutettiin yhteisymmärrys, jonka mukaan valmistelua jatketaan vuoteen 2011 ulottuvalla toimeksiannolla. Luottamushenkilöiden asemasta ja tehtävistä tehtiin tammikuussa 2009 yh-dessä Toimihenkilöunionin kanssa kalvosarja liitoille.

Yhdenvertaisuustoimikunta sai mietintönsä valmiiksi Yhdenvertaisuuslain uudistamistoimikunta päätti työnsä vuoden lopussa. Esityksessä yhdenvertaisuuden edistäminen laajenisi koskemaan kaikkia työnantajia, syrjintäperusteet laajenevat sekä moniperusteinen syrjintä, lä-heissyrjintä ja olettamaan perustuva syrjintä huomioidaan nykyistä parem-min. Toimikunnan mietintöön jätettiin useita eriäviä mielipiteitä. Myös SAK jätti eriävän yhdessä muiden työmarkkinakeskusjärjestöjen ja Suomen Yrit-täjien kanssa. Eriävän mielipiteen jättämisestä huolimatta SAK:n tavoitteet saavutettiin hyvin. Mietinnön mukaan työnantajalle tulisi velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti. Kolmikantaisesti laadittu työ- ja elinkeinoministeriön julkaisema opas yh-denvertaisuuden edistämiseen ja syrjinnän torjumiseen työpaikoilla ilmestyi syksyllä 2009.

Tekijänoikeuslain heikennys torjuttiin Opetusministeriössä valmistui virkamiestyönä tehty esitys tekijänoikeuslain muuttamiseksi. Esityksellä oli tarkoitus siirtää merkittävällä tavalla nykytilas-ta poiketen tekijänoikeudet työnantajalle. Esitys jätettiin lopulta antamatta palkansaaja- ja tekijänoikeusjärjestöjen aktiivisen vastustuksen vuoksi.

Kansainvälisen edunvalvonnan painopisteet

Euroopan parlamentin vaalit SAK järjesti yhdessä muiden palkansaajakeskusjärjestöjen kanssa keskus-telutilaisuuden palkansaajia koskevista EU-asioista ennen parlamenttivaa-leja sekä osallistui Eurooppalaisen Suomen vaalikampanjaan.


Euroopan ammatillinen yhteistyöjärjestö EAY EAY korosti vaalimanifestissaan talous- ja työllisyyskriisistä selviytymistä, työelämän perusoikeuksia sekä työoikeuden parantamista, julkisten palve-lujen merkitystä, tasa-arvoa sekä ilmasto- ja energiapolitiikkaa. SAK vaikutti Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön EAY:n hallituksessa ja työryhmissä. EAY:n Pariisin konferenssissa painotettiin talous- ja työllisyys-kriisistä selviytymistä sekä hyväksyttiin ns. Pariisin julistus. Yhdessä mui-den palkansaajakeskusjärjestöjen kanssa SAK kannatti Lissabonin sopi-muksen pikaista voimaansaattamista. EAY korosti vaalimanifestissaan talous- ja työllisyyskriisistä selviytymistä, työelämän perusoikeuksia sekä työoikeuden parantamista, julkisten palve-lujen merkitystä, tasa-arvoa sekä ilmasto- ja energiapolitiikkaa.

Sosiaalinen vuoropuhelu Euroopan työmarkkinajärjestöjen (EAY, BUSINESSEUROPE, UEAPME ja CEEP) sosiaalinen vuoropuhelu jatkui 2009–2010 työohjelman puitteissa tiiviinä. SAK osallistui sosiaalidialogikomitean työhön ja neuvottelutoimin-taan. Joulukuussa saatiin aikaan neuvottelutulos itsenäisestä puitesopimuksesta koskien osallisuutta edistäviä työmarkkinoita. Puitesopimus sisältää työ-markkinajärjestöjen toimia osallisuuden edistämiseksi muun muassa koulu-tuksen avulla. Osallisuuden edistäminen koskee tilanteita, joissa tullaan työmarkkinoille tai palataan esimerkiksi perhevapailta tai ollaan töissä ja kehitytään työelämässä eteenpäin. Vanhempainvapaadirektiivin uudistamisesta saatiin aikaan sopimus kevääl-lä 2009. Täytäntöönpano Suomessa on alkanut. Työmarkkinaosapuolet pyrkivät etsimään yhteisiä toimenpiteitä, joilla edis-tetään työllisyyttä, talouden vakautta ja Euroopan kilpailukykyä. SAK on pitänyt tärkeänä tällaisessa asiassa työmarkkinaosapuolten Euroopan ta-son vuoropuhelun kehittämistä. Euroopan työmarkkinaosapuolten tekemien puitesopimusten kansallinen toimeenpano on edennyt kangerrellen. Vuonna 2007 sovitun häirintää ja väkivaltaa työpaikalla koskevan työmarkkinaosapuolten puitesopimuksen kansallinen toimeenpano oli edelleen käynnissä vuonna 2009.

Pohjoismainen yhteistyö Pohjolan ammatillisen yhteisjärjestön PAY:n Euroopan parlamentin vaalei-hin liittyvässä asiakirjassa korostettiin Pohjolan ay-liikkeen kannalta keskei-siä asioita EU-vaaleissa. SAK osallistui PAY:n hallitukseen, Eurooppa-valiokuntaan ja työryhmiin se-kä seminaareihin. SAK:n puheenjohtaja oli vuonna 2009 PAY:n varapu-heenjohtaja. Syksyllä 2009 SAK osallistui PAY:n toimintalinjoista päättä-vään ja joka kolmas vuosi kokoontuvaan toimintakonferenssiin.


Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestö ITUC Globaalissa edunvalvonnassa SAK on keskittynyt vaikuttamaan ITUCissa ja kansainvälisessä työjärjestössä ILOssa erityiskysymyksenä ammattiyh-distysoikeuksien puolustaminen. SAK vaikutti ITUCin hallituksessa ja nais-komiteassa sekä kauppa- ja työelämän normit - ja kehitysyhteistyöverkos-toissa sekä osallistui PERCin hallituksen ja vastaperustetun naiskomitean työhön. SAK:n edustaja oli yksi ITUCin sisäisistä tilintarkastajista. Syksyllä 2009 SAK osallistui ITUCin ensimmäiseen naiskonferenssiin Brysselissä.

OECD:n neuvoa-antava ay-komitea TUAC Yhteistyö OECD:n neuvoa-antavan ay-komitean TUACin puitteissa jatkui. Talouskriisi oli TUACin työn painopisteenä.

Kansainvälinen työjärjestö ILO ILOn kansainvälinen työkonferenssi pidettiin kesäkuussa 2009, jolloin hy-väksyttiin globaali työllisyyssopimus (Global Jobs Pact). Siinä todetaan, et-tä kriisistä selviäminen edellyttää maailmanlaajuisen talous- ja rahoitusra-kennelman uudistamista. Työllisyyssopimuksessa painotetaan työpaikkojen säilyttämistä ja uusien luomista, sosiaaliturvan kehittämistä, laadukkaita julkisia palveluita ja koulu-tusta, työelämän perusoikeuksien kunnioittamista ja työmarkkinaosapuolten roolia. Jäsenvaltioita kehotettiin laatimaan oma elvytyspakettinsa kunnon työn ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistämiseksi. Työkonferenssi korosti sosiaalidialogin ja kollektiivisen neuvottelutoiminnan merkitystä eri-tyisesti, kun sosiaaliset jännitteet uhkaavat. SAK oli edustettuna ILOn viisihenkisen valvontakomitean IOAC:n (Inde-pendent Oversight Advisory Committee) jäsenenä. SAK on vaikuttanut kolmikantaisessa työ- ja elinkeinoministeriön johtamassa ILO-neuvottelukunnassa. Syksyllä Suomessa järjestettiin ILOn 90-vuotisjuhlaseminaari. Pohjoismainen yhteistyö on ollut ILO-asioissa tiivistä.

Itämeriyhteistyö SAK osallistui Itämeren alueen ay-verkoston BASTUNin kevätkokoukseen Minskissä ja BASTUNin puheenjohtajatason kokoukseen Vilnassa marras-kuussa. SAK toimi aktiivisesti Baltic Sea Labour Network- eli BSLN-hankkeessa muiden palkansaajakeskusjärjestöjen kanssa. BSLN-projektin tarkoitus on ehkäistä työvoiman dumppausta, edistää maa-hanmuuttajien järjestäytymistä, tiedottaa työvoiman liikkuvuuteen liittyvistä ongelmista ja haasteista ja vaikuttaa siihen, että työvoiman liikkuvuus ta-pahtuisi hallitusti. Vuonna 2009 järjestettiin kolme seminaaria ulkomaisen työvoiman ja maahanmuuttajien asemasta suomalaisilla työmarkkinoilla palkansaajakeskusjärjestöjen jäsenliitoille, kartoitettiin ammattiliiton jäse-nyyden siirtymistä koskevia malleja sekä tutkimus- että koulutustarpeita. Hanketta tukevaa tutkimusta varten neuvoteltiin yhteistyöstä sidosryhmien kanssa (mm. Helsingin yliopisto, Ceren, Helsingin tietokeskus).

Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus SASK SAK toimi SASK:n hallituksessa ja osallistui SASKin järjestämiin tilaisuuk-siin. SAK:n ja SASKin solidaarisuushankkeita jatkettiin. Hanketoiminnassa


painottui edelleen tuki ay-liikkeen koulutus- ja tutkimustoiminnalle sekä kansainväliselle yhteistyölle. Hankeyhteistyötä ja koordinaatiota ITUCin kanssa lisättiin. Kotimaan hankkeena tuettiin FinnWatchin selvityksiä, jotka tuovat julkiseen keskusteluun tietoa, miten suomalainen yritystoiminta ja julkiset hankinnat vaikuttavat työntekijöiden perusoikeuksien toteutumiseen kehitysmaissa.

Monipuolinen ay-yhteistyö SAK tiivisti edelleen yhteistyötä pohjoismaisten LO-järjestöjen kanssa eri-tyisesti kansainvälisessä edunvalvonnassa. Vuoropuhelua Kiinan ammatti-yhdistysliikkeeseen kehitettiin. Norjan ja Tanskan LO:t ja SAK järjestivät yhdessä Kiinan ay-keskusjärjestön ACFTU:n kanssa seminaarin Pekingis-sä. Seminaarin teemoina olivat ilmastonmuutos ja talouskriisi. Syyskuussa SAK järjesti yhteistyössä ILOn Torinon koulutuskeskuksen kanssa kurssin Kiinan keskusjärjestön aktiiveille Helsingissä. Teemoina olivat ay-oikeudet, kolmikantayhteistyö, työehtosopimusjärjestelmä ja työlainsäädäntö. SAK vastaanotti myös kolmikantadelegaatioita eri maista. Vieraita kiinnosti-vat SAK:n kannat mm. talous- ja työllisyyskriisissä, eläkeasioissa ja työttö-myysturvassa sekä koulutuksessa.


JÄRJESTÖLLISEN TOIMINTAKYVYN PARANTAMINEN

SAK:n ja liittojen jäsenhankintakampanja Työpaikalla tapahtuvan jäsenhankinnan rinnalla kehitettiin liittymistä netin kautta. SAK:n ja jäsenliittojen yhteisellä jäsenyyskampanjalla kokeiltiin eri-laisia lähestymistapoja, joista voidaan jatkossa jalostaa pysyviä toimintoja: nettikampanjointia, kauppakeskuksiin ja muihin näkyville paikoille jalkautu-mista, festarikampanjointia ja tekstiviestejä. Tavoitteena oli tavoittaa erityi-sesti nuoria, joiden kosketuspinta ay-liikkeeseen on muuten heikko. Jäsenyyskampanjointi toteutettiin osin alueellisin, osin valtakunnallisin toi-min. Viikoilla 4 ja 5 jalkauduttiin kauppakeskuksiin Duudson-hahmojen täh-dittämän mainonnan tukemana. 11 tapahtumassa eri puolilla Suomea tavoi-tettiin noin 2500 kävijää, joista 50 liittyi välittömästi liittoon. Viikoilla 9–13 to-teutettiin työelämän pelisäännöistä kertova Kesäduunarikiertue. Perinteeksi muodostunut Kesäduunaripuhelin päivysti toukokuusta elokuun puoliväliin. Touko-elokuussa jäsenhankintakampanja kiersi kesäfestareita. SAK:n ja liittojen esittelypisteellä vieraili 5100 nuorta, joista 130 toivoi liiton ottavan heihin yhteyttä jäseneksi liittyäkseen. Lisäksi syyskuussa lähestyttiin teksti-viestillä liittojen valmistuneita opiskelijajäseniä. Kampanjasivustolla turvapakki.fi kävi tammi–heinäkuussa 110 000 vieraili-jaa. Sähköisen liittymisen sivustolla liitot.fi vieraili samaan aikaan keskimää-rin noin 200 henkilöä vuorokaudessa. Internetissä toteutetun banneri-mainonnan aikana kävijöitä oli tammi-helmikuussa (varsinainen kampanja-aika) noin 400 ja touko-kesäkuussa (uusinta) noin 200 henkilöä/vuorokausi.

Alue- ja paikallistoiminnan kehittäminen 2009 oli SAK:n uuden alueorganisaation (Etelä-Suomen, Lounais-Suomen, Länsi-Suomen, Itä-Suomen ja Pohjois-Suomen toiminta-alueet) ensimmäi-nen kokonainen vuosi. Toiminnan suunnittelu ja osin budjetointi tehtiin alu-eiden kesken yhteistyössä. Siirtymä uuteen organisaatioon sujui jouhevasti. Aluetoimintaa kehitettiin kouluttamalla aluetoimikuntia ja työllisyyden edis-tämistoimikuntien jäseniä (TE-toimikuntia) ajankohtaisissa asioissa, kuten valtion aluehallintouudistuksessa, EU:n rakennerahastojen alueellisessa hallinnoinnissa ja TE-toimikuntien työn muutoksissa. SAK:n paikallisjärjes-töille järjestettiin useita kehittämiskoulutuksia.

Nuorisotoiminta SAK:n nuorisovaliokunta kokoontui toimintavuoden aikana viisi kertaa. Va-liokunta käsitteli nuorison työllisyystilannetta sekä seurasi ja otti kantaa so-siaaliturvan uudistamistyöhön. SAK Nuoret tarttui konkreettisesti nuoriso-työttömyysteemaan ja järjesti yhdessä SAKKI ry:n sekä muiden opiskelija- ja nuorisojärjestöjen kanssa mielenosoituksen eduskuntatalolla samana päivänä, jolloin maan hallitus sai vastattavakseen välikysymyksen nuoriso-työttömyydestä. Mielenosoitus, johon osallistui yli 200 pääosin ammattiyh-distysliikkeen aktiivinuorta, sai laajan valtakunnallisen näkyvyyden.


SAK Nuoret osallistuivat myös Euroopan ammatillisen yhteistyöjärjestön EAY:n ”Fight the Crisis – put people first” -teemalla järjestettyyn mielen-osoitukseen Brysselissä toukokuussa. Yhdessä muiden keskusjärjestöjen kanssa nuoret toteuttivat Operaatio Ville -tempauksen maailman ay-järjestön ITUCin kansainvälisenä kunnon työn päivänä lokakuussa. Operaation tarkoituksena oli etsiä Metallityöväenliiton jäsenelle Ville Karhul-le kunnon työpaikka yhden päivän aikana ja siten herättää keskustelua kunnon työstä ja nuorisotyöttömyydestä. Tempaus sai hyvin medianäky-vyyttä. Yhteistyössä Tatsin kanssa nuorisovaliokunta järjesti työttömille nuorille suunnatun kuntokurssin. Koulu- ja työmarkkinatiedotustoiminta painottui keväälle. Tiedotus käynnis-tyi Jyväskylässä järjestetyillä Next Step-messuilla tammikuussa. Kesä-duunarikiertue kiersi maata maaliskuusta huhtikuuhun ja tavoitti noin 10 000 ammattiin opiskelevaa nuorta. Työelämän pelisäännöt -video tuotet-tiin koulu- ja työmarkkinatiedotuksen tueksi. Nuorisovaliokunta osallistui toimintavuoden aikana kirkkovenesoutujoukku-een voimin TUL:n liittojuhlien starttiviikonloppuun Tampereella. Soutujouk-kueen lisäksi starttiviikonlopun viralliset jatkot toteutettiin Arvo-klubi konsep-tilla yhteistyössä TUL:n kanssa. Pohjantähti-perheleiri järjestettiin yhteistyössä TUL:n, Kisakeskuksen, SAKKI ry:n ja Nuorten Kotkien kanssa 22. kerran. Leirin osallistujamäärä nousi yli kymmenen vuoden tauon jälkeen yli kahden sadan. Nuorisovaliokunta järjesti yhteistyössä Kiljavan opiston kanssa järjestää liit-tojen yhteisen uusien jäsenten kurssin pilottikokeiluna lokakuussa. Koke-musten ja palautteen perusteella nuorisovaliokunta päätti jatkaa kokeilua. Alueellisten nuorten toimintaryhmien toimintaa tuettiin ja kehitettiin. Käyn-nistystapahtumia järjestettiin alueilla, joissa toiminta on ollut hiljaisempaa (esim. Helsingissä ja Jyväskylässä).

Ruotsinkielinen toiminta SAK:n ruotsinkielinen sihteeristö kokoontui kahdeksan kertaa. Tiedottami-nen ruotsinkielisille jäsenille tapahtui Löntagaren-lehdessä, pikatiedottein ja SAK:n ruotsinkielisillä kotisivuilla. Materiaali- ja käännöstoiminta jatkui enti-sessä laajuudessa. Vuosittaisena julkaisuna toteutettiin ruotsinkielinen ay-kalenteri FFC – fackliga kalender 2009. Toisen asteen ammattioppilaitoksiin oltiin yhteydessä kirjeitse. Heille tarjot-tiin asiantuntijoita kertomaan työelämästä ja ammattiliitoista sekä markki-noitiin työelämävideota (tekstitetty ruotsiksi). Vuoden aikana toteutettiin yksi kurssi ja kaksi seminaaria. Lisäksi järjestet-tiin yhdessä Kiljavan Opiston kanssa Nordiska Sommarskola. Syksyllä SAK:n ruotsinkielistä toimintaa esiteltiin yhdessä Löntagaren-lehden kanssa ruotsinkielisten järjestöjen Föreningsfestival-tapahtumassa Vaasassa.


Pohjoismainen yhteistyö toteutui vakiintuneen käytännön mukaisesti. Ta-paamisten aiheena oli jäsenhankinta erityisesti nuoriin kohdistuvat jäsen-hankintatoimet.

Svenskspråkiga verksamheten FFC:s svenska sekretariat har sammanträtt åtta gånger. Information till de svenskspråkiga medlemmarna gavs i huvudsak i Lönta-gare-tidningen, FFC-bulletinerna och på FFC:s svenska hemsidor. Materi-alproduktionen och översättningsverksamheten har haft samma omfattning som under tidigare år. Den årliga publikationen FFC – fackliga kalender 2009 har förverkligats. Andra stadiets yrkesanstalter har kontaktats med brev och dem har erbju-dits sakkunniga för att föreläsa om arbetslivsfrågor samt facklig verksam-het. Arbetslivsvideon försedd med svensk text har också marknadsfört. Under verksamhetsåret genomfördes en svensk kurs och två seminarium. Nordiska Sommarskolan ordnades tillsammans med Kiljavainstitutet. På hösten presenterades FFC:s svensk verksamhet tillsammans med Lön-tagaren-tidningen på Föreningsfestival i Vasa. Samarbetet med de nordiska systerorganisationerna har en etablerad plats i den svenskspråkiga verksamheten. Under gemensamma möten behand-lades medlemsrekrytering och speciellt de åtgärder som riktas till unga.

Maahanmuuttaja-asiat SAK järjesti kolmannen Maahanmuuttofoorumin, joka keskittyi maahan-muuttajien järjestäytymiseen ja liittojen maahanmuuttaja-toimintaan. Maa-hanmuuttoon ja työvoiman liikkuvuuteen liittyvistä asioista on annettu haas-tatteluja ja pidetty asiantuntijapuheenvuoroja. Suomalaista ay-liikettä ja ammatillista järjestäytymistä kuvaileva esite Ay-liikkeen ABC neljällä kielellä (suomi, viro, venäjä ja englanti) päivitettiin net-tiin ja painettuna.

Viestintä Viestintälinjan työtä leimasivat vuonna 2009 SAK:n puheenjohtajavaihdos sekä eläkekiista ja sitä seuranneet työuraneuvottelut. Eläkekiistan näkyvin toimenpide oli järjestöjen yhteinen nettiadressi, johon saatiin kerättyä ennä-tysmäärä allekirjoituksia, yli 175 000 kappaletta. Nettiadressi herätti myös tiedotusvälineet ja allekirjoitusten määrän kehitystä seurattiin tiedotusväli-neissä tarkasti. Kiista raukesi työuraneuvotteluryhmien perustamiseen. Työuraneuvottelut hallitsivatkin viestinnän työtä syksyn aikana. SAK:n uuden puheenjohtajan valinta sai runsaasti huomiota eri viestimissä. Puheenjohtajaehdokkaat esiintyivät yhteisessä tiedotustilaisuudessa, joka lähetettiin myös suorana netissä. Puheenjohtajavaihdoksen myötä SAK:n valtuuston kevätkokousta seurasi ennätysmäärä tiedotusvälineitä.


Vuoden aikana järjestettiin useita tiedotus- ja taustoitustilaisuuksia toimitta-jille, mm. ajankohtaisseminaarit työmarkkina-, artikkeli- ja naistoimittajille sekä kesätoimittajille. Tiedotusvälineille lähetettiin 81 tiedotetta ja sak.fi-sivustolla julkaistiin 170 uutista. Vuoden aikana tehostettiin asiantuntija- ja mielipidekirjoitusten tarjontaa lehdille. Vappuaattona järjestettiin yhteistyössä kokonaistoimintojen johdon sekä yh-teiskuntavaikuttamisen työryhmän kanssa SAK:n perinteinen vappuvas-taanotto toimittajille ja muille sidosryhmille. Myös Valkeakosken työväen-musiikkijuhlat huomioitiin sidosryhmätapaamisissa. Työmarkkinatoimittajille pidettiin jälleen palkansaajakeskusjärjestöjen yhteiset pikkujoulut, joiden järjestelyvuorossa oli Akava. Syksyn aikana ryhdyttiin valmistelemaan SAK:n sosiaalisen median toimin-tasuunnitelmaa. Viestintälinja järjesti yhteistyössä tulevaisuushankkeen kanssa seminaarin, jossa pohdittiin sosiaalisen median hyödyntämistä ay-liikkeessä. SAK:lle perustettiin Facebook-sivu ja aloitettiin sosiaalisen me-dian pelisääntöjen valmistelu. Loppuvuodesta aloitettiin SAK:n viestintästra-tegian uudistustyö. Sak.fi-sivustolla oli vuoden aikana 457 800 kävijää. Netissä pidettiin yllä erillisiä teemasivuja sosiaaliturvan uudistamisesta, työura-asioista ja euro-vaaleista. Sisäisen verkkoviestinnän kehittämistä jatkettiin Santra-työryhmässä. Viestintä osallistui SAK:n jäsenhankintakampanjan suunnitteluun ja toteu-tukseen. ”Vain hullu jättää liittymättä” -kampanja palkittiin Bronze Effie -palkinnolla markkinoinnin tuloksellisuudesta. Kampanjan Turvapakki.fi -sivustolla vieraili yhteensä noin 120 000 kävijää. SAK:n lehdet jatkoivat ilmestymistään entiseen tapaan. Kymmenen kertaa vuodessa ilmestynyt Palkkatyöläinen keskittyi teemoin ja jutuin tarjoamaan luottamushenkilöstölle edunvalvonnan eväitä. Työelämän muutos ja SAK:laisen ay-liikkeen järjestörakenteet olivat keskeisesti esillä myös kymmenen kertaa vuodessa ilmestyneessä ruotsinkielisessä Löntagaren-lehdessä. Nuorten Arvo-lehti ilmestyi viisi kertaa sisältäen Vappu-Arvon. Aikakausmedia palkitsi Arvon vuoden 2009 parhaasta aikakauslehden il-meuudistuksesta.

Ay-koulutus Kiljavan opiston ja ay-koulutuksen strategiatyöryhmä luovutti loppuraport-tinsa SAK:n hallitukselle kesäkuussa. Työryhmä ehdotti Kiljavan opiston, Työväen Sivistysliitto TSL:n ja Kansan Sivistyön Liitto KSL:n yhteistyön tii-vistämistä. Erityisesti työryhmä korosti opistokoulutuksen ja paikallisen kou-lutuksen yhteistyön kehittämistä. SAK:n hallitus antoi edelleen tehtäväksi jatkaa koulutusyhteistyön mahdollisuuksien selvittämistä. Selvitysmieheksi nimitettiin Mauri Lundén. Työnantajan tuen piiriin kuuluvat ammattiyhdistyskurssit neuvoteltiin SAK-EK koulutustyöryhmässä. Kurssilistalle tuli 333 kurssia tai kurssin osaa. Aikuiskoulutuspolitiikan uudistamiseen osallistuttiin opetushallinnon työ-ryhmissä ja uudessa Elinikäisen oppimisen neuvostossa. SAK vaikutti myös vapaan sivistystyön lainsäädännön uudistamisessa ja kehittämisoh-


jelman laatimisessa. SAK:n omiin tai yhteistyössä muiden tahojen kanssa järjestettyihin koulutuksiin ja seminaareihin osallistui 908 opiskelijaa. Yhdessä TSL:n kanssa järjestettäviin kehittämiskoulutuksiin on tähän men-nessä osallistunut 56 paikallisjärjestöä. Koulutuksen painopiste siirtyi pe-ruskursseista yhä voimakkaammin toimintamuotojen kehittämiseen ja yllä-pitämiseen.

Ay-henkilöstön osaamisen kehittäminen Tiivistä yhteistyötä Kiljavan opiston yhteydessä toimivan SAK:n kehittämis-keskuksen kanssa jatkettiin. Kaikille liitoille yhteisesti järjestettävän henki-löstökoulutuksen tavoitteena oli edistää ja tukea liittoyhteistyötä, ay-henkilöstön ammatillista osaamista ja opiskelijan oman sekä ay-työn kehit-tymistä. Tärkeä osa koulutustarjontaa oli aiempien vuosien tapaan ay-toimihenkilötutkinto, jonka aloitti kymmenen uutta opiskelijaa. Kaikkiaan tut-kintoa suoritti kaikkiaan 61 henkilöä eri ammattiliitoista ja SAK:sta, joista 36 toimitsijoita ja 25 toimistotyöntekijöitä. Vuonna 2009 tutkinnoin sai valmiiksi kuusi opiskelijaa. SAK:n koulutuslinja osallistui lopputöiden ohjaukseen yhteistyössä kehittä-miskeskuksen kanssa. Lopputyöt julkaistiin intranetin koulutussivuilla. Ay-henkilöstön vuoden mittainen mentorointiohjelma toteutui jo kolmannen kerran. Osallistujia oli 29 SAK:sta ja eri liitoista. Muita toteutuneita koulutussarjoja olivat mm. mediaesiintymisen, työoikeu-den ja palkansaajajärjestöjen toimitsijakurssit. Lyhytkursseista toteutuivat mm. käytännön edunvalvonnan, neuvottelutaidon, kielenhuollon ja tasa-arvoasioiden kurssit. Ay-henkilöstölle tarkoitettuja avoimia kurssijaksoja järjestettiin 51 ja niille osallistui 594 opiskelijaa. Kaikkiaan opiskelijapäiviä oli 789. Lisäksi Kehit-tämiskeskus toteutti 10 liittokohtaisesti tilattua koulutusta SAK:n ja sen jäsenliittojen henkilöstölle räätälöitiin MJK-instituutin kanssa merkonomikoulutus oppisopimuksella. Koulutus alkoi keväällä 2009 ja kes-tää vuoden 2011 loppuun.

Verkko-opisto ja DeLTTUE-projekti Verkko-opiston kehittämisresurssista tehtiin palvelusopimus TSL:n kanssa. Opi verkossa -opintoaineisto valmistui ja Luottamushenkilönä työpaikan kriisissä -aineistoa valmisteltiin. Verkko-ay-koulussa oli kolme opintoryh-mää. Liitot tuottivat uusia kursseja verkko-opistoon. Leonardo-projektina toteutettava Developing e-Learning Tools for Trade Union Education (DeLTTUE) käynnistyi. Projektia koordinoi Iso-Britannian keskusjärjestö TUC ja SAK:n ohella kumppaneina ovat LO (Ruotsi), CITUB, KANEP/GSEE, ETUI ja Open University (Iso-Britannia).

Rakennerahastot SAK osallistui rakennerahastoneuvottelukunnan sekä ESR- ja EAKR-seurantakomiteatyöhön. SAK:lla oli myös palkansaajajärjestöjen edustus ESF-komiteassa. SAK on pyrkinyt vaikuttamaan siihen, että vuonna 2007 alkanut rakennerahastokausi saataisiin lopulta liikkeelle. Huolena on ollut,


että rahat jäävät käyttämättä. Kevään seurantakomiteassa ohjelma-asiakirjaa muutettiin siten, että työttömät ja lomautetut otettiin kohderyh-mäksi. Erityisesti nuorisotyöttömyyden haittojen torjuntaan on määrä keskit-tyä hankkeissa. Loppuvuodesta valmisteltiin järjestöille suunnattavaa tiedo-tuskampanjaa vuodelle 2010, jotta uusia hankkeita saataisiin aikaan ja ra-hat käyttöön.

Opettajayhteistyö Opettajajärjestöjen kanssa yhteistyössä järjestettiin neljä opettajaseminaa-ria, joihin osallistui 195 henkeä. Vuoden opo palkittiin yhdessä TAT:in kanssa. Työelämän pelisäännöt -materiaali täydentyi videolla, joka julkais-tiin netissä ja dvd:nä.

Kansainvälinen koulutusyhteistyö Eurooppalainen koulutusyhteistyö jatkui uudistuneen European Trade Uni-on Institute ETUIn kanssa. Kursseille osallistui vuoden aikana 27 ay-toimihenkilöä. SAK osallistui ETUIn koulutusosaston neuvoa-antavan komi-tean työhön. SAK osallistui partnerina työntekijöiden vapaata liikkuvuutta käsittelevän kurssin suunnitteluun ja toteutukseen Tanskassa sekä seuraavan vastaa-vanlaisen kurssin järjestelyyn ja suunnitteluun 2010 Firenzessä.

Kulttuurialojen ammattiliittojen neuvottelukunta Neuvottelukunnan ja sen jäsenliittojen tärkein kysymys oli työntekijöiden oi-keuksia heikentävän tekijänoikeuslakiesityksen torjuminen. Muita tärkeitä aiheita olivat ulkoistaminen ja toimintojen supistaminen. Neuvottelukunnan vuosikokous antoi kannanoton Yleisradion leikkauksista, jotka uhkaavat laajasti kotimaista kulttuuria. Neuvottelukunnan seminaarin aiheena oli ”Työsuhteet ja työn tekemisen muodot muutoksessa”.

SAK:n kulttuurirahasto Hakemuksia rahastolle tuli 115 kpl ja apurahoja myönnettiin 23 kpl. Apura-hojen yhteissumma oli 17 000 euroa. Kulttuurirahaston yhteydessä toimi-vasta Niilo Hämäläisen rahastosta myönnettiin kaksi stipendiä HUMAKin opiskelijoille.

Tulevaisuushanke Tulevaisuushankkeessa toteutettiin alkuvuodesta aluekierros, jossa tulevai-suushankkeessa esiin nousseita kriittisiä kysymyksiä käsiteltiin alueiden ak-tiivien kanssa. Osallistavia menetelmiä hyödyntäviä aluetilaisuuksia oli viisi ja niihin osallistui noin 150 osanottajaa. Maaliskuussa valmistui tulevaisuushankkeen väliraportti, jossa kriittisiä ky-symyksiä avattiin ja esitettiin keskustelun pohjaksi teemojen eri ulottuvuuk-sia osittain provosoivallakin tavalla. Syksyllä tulevaisuushanke järjesti neljä teemaseminaaria. Ensimmäinen seminaari käsitteli ay-liikettä ja sosiaalista mediaa (osanottajia n. 50). Toi-nen seminaari pätkätyöntekijöiden aseman parantamista sekä ay-liikkeen ja prekariaatin yhteistyötä (n. 130 osanottajaa). Kolmannen seminaarin tee-mana oli osallisuuden vahvistaminen ja järjestötoiminnan tulevaisuus (n. 40


osanottajaa). Joulukuussa järjestettiin vielä ay-liikettä ja talouden globali-saatiota käsittelevät seminaari. Siihen osallistui n. 60 osanottajaa. Semi-naarit olivat avoimia ja niihin osallistuikin ay-liikkeen omien asiantuntijoiden lisäksi muiden kansalaisjärjestöjen aktiiveja, tutkijoita sekä poliittisia vaikut-tajia. Syksyllä toteutettiin verkkokysely, jossa pyrittiin innostamaan aktiiveja ja kansalaisia keskustelemaan siitä, ”millaisen ay-liikkeen sinä haluaisit”. Verkkokyselyyn osallistui toista tuhatta henkilöä, pääosin SAK:laisen ay-liikkeen jäseniä. Verkkokyselyn tuloksia hyödynnetään tulevaisuushank-keen johtopäätösten valmistelussa.


HENKILÖSTÖ- JA TALOUSVOIMAVARAT

Tietohallinta Sisäisen tiedonhallinnan uudistuksen tavoitteena on sovittaa toimistojärjes-telmät yhteen, tehostaa tiedon löytymistä ja suoraviivaistaa ja tehostaa toi-mintoja. Vuonna 2009 tehtiin tietotekniikan peruspalvelusopimus Softa-venuen kanssa it-tuen takaamiseksi. Palvelinjärjestelmät uudistettiin ja vir-tualisoitiin ja palvelinten etävalvonta- ja etähälytykset automatisoitiin. Säh-köpostijärjestelmä vaihdettiin Exchange-Outlookiin. Uuden Sharepoint-pohjaisen intra–extranetin valmistelussa edistyttiin ja järjestelmä otetaan käyttöön vuonna 2010.

Työpaikkatoimikunta Työpaikkatoimikunnan puheenjohtajana toimi Pentti Honko ja sihteerinä Kirsi Sainio. Varsinaisina jäseninä toimivat Juha Antila, Marja-Leena Hak-karainen, Tytti Jäppinen, Mari Laaka, Merja Lehmussaari, Raili Perimäki, Raija Raittio ja Ritva Taito. Kulttuurisihteerin tehtäviä hoitivat Kaisa Sem-ber, Nina Kanter ja Erja Aaltonen. Solidaarisuussihteerinä toimi Sanni Hal-la-aho ja liikuntasihteereinä Kirsi Rasinaho ja Ulla Hopponen. Työpaikkakir-jastoa hoitivat Helena Hämäläinen, Ulla Honkanen ja Ritva Sandmark. Työpaikkatoimikunta järjesti vuonna 2009 SAK:n henkilökunnalle ja heidän perheilleen yhteensä 14 kulttuuritapahtumaa. Niihin hankittiin 141 henkilö-kuntahintaista lippua SAK:laisille ja 130 seuralaislippua (yhteensä 271 lip-pua). Työpaikkatoimikunta järjesti vuonna 2009 liikuntatapahtumia mm. osallistumisen Naisten Kympille ja hiihtoa Ylläs-hallissa. Työpaikkakirjastoon hankittiin vuoden aikana 60 uutta kirjaa sekä viisi kap-paletta äänikirjoja. Työpaikkakirjastossa oli vuoden lopussa yli 1 600 kirjaa ja äänikirjaa, joista osa on SAK:n Punkaharjun lomahuoneistoissa. Työpaikkatoimikunnalla oli kummilapsi Intiassa Pelastakaa lapset ry:n kaut-ta. Työpaikkatoimikunta tuki solidaarisuustoimintaan varatuilla määrärahoil-la lähialuekohteita. Työpaikkatoimikunta järjesti elokuussa lastentapahtuman Linnanmäellä. Tapahtumaan osallistui 17 lasta sekä heidän vanhempiaan.

SAK:n henkilöstö Alkuvuodesta 2009 SAK:n toimistossa varauduttiin puheenjohtajan vaih-dokseen tarkastelemalla toimisto-organisaation toimivuutta. Osastorakenne oli ollut pääsääntöisesti voimassa vuodesta 1996 alkaen. Vuonna 2001 sii-hen tehtiin joitakin osastojen sisäisiä muutoksia. Organisaation toimivuudesta keskusteltiin alkukeväästä osastojen tilaisuuk-sissa. Puheenjohtajavaihdoksen jälkeen johtoryhmä täsmensi SAK:n stra-tegisia päämääriä. Elokuussa henkilöstölle järjestettiin neljä työpajaa, jossa edelleen työstettiin uuden organisaation perusteita. Henkilöstön kehittämispäivillä elokuun lo-pussa työtä jatkettiin luonnoksen ehdotuksen pohjalta.


SAK:n hallitus hyväksyi uuden organisaatiorakenteen syyskuun kokouk-sessaan. Muutokset organisaatiossa olivat melko suuria, osasto- ja linjara-kenne muuttui ja noin 30 henkilön tehtävät muuttuivat suuresti. Uuden or-ganisaation käyttöönotto jatkuu vielä seuraavankin toimintavuoden puolella. Vuoden 2009 lopussa SAK:n palveluksessa oli 118 henkilöä, joista kolme oli määräaikaisia. Hoitovapaalla oli kaksi henkilöä. Osa-aikaisessa työsuh-teessa oli yksi aluepalvelukeskuksen siivooja. Eläkkeellä oli 74 henkilöä ja perhe-eläkettä sai 10 henkilöä. Eläkkeelle vuonna 2009 jäi 5 henkilöä.

SAK

:n to

imis

to-o

rgan

isaa

tio

Kansainvälinen

vaikuttaminen

Strategiset p

rojektit

Yhteiskuntavaikuttam

inen

ja viestintä

EDUNVA

LVONTA

TYÖLLISYY

S JA KESTÄVÄ

KASV

ULIITTO

‐JA JÄ

SENPA

LVELUT

YLEISJOHTO

Työe

hdot

•Sop

imukset ja palkat

•Työlainsäädäntö

•Sop

imusjärjestelm

ä

Sosiaaliturva

•Sosiaali‐, työttöm

yys‐ja

eläketurva

•Sosiaalilainsäädäntö

•Hyvinvointip

alvelut

Ammattitaito

ja ty

övoima

•Ammatillinen

osaam

inen

•Työvoim

apolitiikka

•Maahanm

uuttop

olitiikka

•Aluep

olitiikka

Talous‐ja

elinkeinop

olitiikka

•Talou

spolitiikka

•Elinkeinop

olitiikka

•Ympäristöp

olitiikka

Järjestötoim

inta

•Liitto‐ja jäsenp

alvelut

•Ed

unvalvon

nan ja

yhteiskuntavaikuttam

isen

yhteiset to

imen

piteet

•Nuo

risotoim

inta

Aluetoiminta

•Aluep

alvelut

Viestintä

•Markkinointi

•Sähköinen

ja sosiaalinen

med

ia•Leh

det ja julkaisut

•Talou

shallin

totiim

iSISÄ

ISET

PALVELUT

•Toimistopa

lvelutiim

i

KEHITTÄ

MINEN

Työe

lämän

keh

ittäm

inen

•Työhyvinvointi ja tuottavuus

•Työsuojelu‐ja työterveys

•Tutkimus ja tietop

alvelut

JOHTO

RYHMÄ

•Tietoha

llintotiim

i

Järjestön ja osaam

isen

kehittäm

inen

•Järjestön

uud

istuminen

•Ay‐koulutus

•Opp

ilaito

syhteistyö

•Strateginen

suun

nittelu

•Hen

kilöstöp

olitiikka


SAK:n henkilöstö 31.12.2009: Yleisjohto Puheenjohtaja Lauri Lyly Puheenjohtajan sihteeri Kirsi Sainio Yhteyspäällikkö Harri Järvinen Kansainvälisten asioiden johtaja Marjaana Valkonen Kansainvälisten asioiden asiantuntija Katja Lehto-Komulainen Sihteeri Eveliina Latvatalo Hallintovastaava Marianne Uuskoski Eläke- ja työura-asioiden päällikkö Kaija Kallinen Edunvalvonta Edunvalvontajohtaja Nikolas Elomaa osastosihteeri Ulla Honkanen Työehdot Päälakimies Timo Koskinen Lakimies Anu-Tuija Lehto Lakimies Anne-Mari Mäkinen (hoitovapaalla) Lakimies Suvi Vilches (määräaika, 1.3.2009–12.2.2010) Ekonomisti Ville Kopra Lakimies Jari Hellsten (liittojen ja SAK:n yhteishanke) Sihteeri Kaisa Sember Sosiaaliturva Sosiaaliasioiden päällikkö Sinikka Näätsaari Sosiaalipoliittinen asiantuntija Pirjo Väänänen (työvapaalla) Sosiaalipoliittinen asiantuntija Katja Veirto Ekonomisti Joonas Rahkola Sihteeri Mari Laaka Työllisyys ja kestävä kasvu Työ- ja elinkeinojohtaja Matti Huutola Osastosihteeri Tuula Kourunen Ammattitaito ja työvoima Koulutus- ja työvoima-asioiden päällikkö Saana Siekkinen Koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija Jari-Pekka Jyrkänne Ekonomisti Erkki Laukkanen Erikoissuunnittelija Auli Korhonen Maahanmuuttoasioiden asiantuntija Helena Hämäläinen Avustaja Kirsi Rasinaho Sihteeri Eva Fager Talous- ja elinkeinopolitiikka Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Metsämäki Pääekonomisti Olli Koski Ekonomisti Helena Pentti Elinkeinopoliittinen asiantuntija Pia Björkbacka Kansainvälisten asioiden asiantuntija Pekka Ristelä sihteeri Leila Hahtomaa Liitto- ja jäsenpalvelut Järjestöjohtaja Matti Tukiainen Osastosihteeri Anitta Leikos


Viestintä Viestintäpäällikkö Riitta Juntunen Tiedottaja Sanni Halla-aho Tiedottaja Laura Ventä (hoitovapaalla) Vt. tiedottaja Jenni Karjalainen (määräaika) Verkkotiedottaja Pauli Vento Sihteeri Leila Marjoniemi Päätoimittaja (Palkkatyöläinen) Aino Pietarinen Toimitussihteeri (Palkkatyöläinen) Pirjo Pajunen Chefredaktör (Löntagaren) Hans Jern Redaktionssekreterare Ingegerd Ekstrand Toimitusavustaja Marjut Vainio Toimistosihteeri Marja-Leena Hakkarainen-Kaitajärvi Järjestötoiminta Järjestöpäällikkö Reijo Paananen Järjestösihteeri Eija Harjula Järjestösihteeri Anita Spring Järjestösihteeri Sauli Hievanen Nuorisosihteeri Antti Lindtman Oppisopimusharjoittelija Johanna Koskinen (määräaika) Sihteeri Auli Keskinen Sihteeri Riitta Kulmala Aluetoiminta SAK:n toiminta-alueet Etelä-Suomen toiminta-alue SAK:n Helsingin toimipiste Aluejohtaja Hannele Ugur Sihteeri Marjo Mäki-Paavola SAK:n Lahden toimipiste Aluejohtaja Jari Rantala Toimistonhoitaja Salme Hautakorpi SAK:n Lappeenrannan toimipiste Aluejohtaja Jukka Kärnä Toimistonhoitaja Sonja Laitinen SAK:n edustaja Ahvenanmaalla SAK:n Ahvenanmaan toimipiste Aluetoimitsija Henrik Lagerberg (liittojen ja SAK:n yhteishanke) Pohjois-Suomen toiminta-alue SAK:n Rovaniemen toimipiste Aluejohtaja Seppo Wikström Toimistosihteeri Riitta-Liisa Ojuva SAK:n Oulun toimipiste Aluejohtaja Vesa Saarinen Toimistonhoitaja Sisko Kanniainen Toimistosihteeri Riitta-Liisa Ojuva


Siivooja Ritva Kantola Länsi-Suomen toiminta-alue SAK:n Tampereen toimipiste Aluetoiminnan päällikkö Teuvo Pernu Toimistonhoitaja Orvokki Virtanen Siivooja Terttu Lämsä SAK:n Jyväskylän toimipiste Aluejohtaja Ahti Ruoppila Toimistonhoitaja Riikka Törmänen SAK:n Vaasan toimipiste Aluejohtaja Raija Kuusisto Toimistonhoitaja Riikka Törmänen Itä-Suomen toiminta-alue SAK:n Joensuun toimipiste Aluejohtaja Eija Dahlström Toimistonhoitaja Pekka Viljakainen SAK:n Kuopion toimipiste Aluejohtaja Hannu Miettinen Toimistonhoitaja Pekka Viljakainen Siivooja Inga Pirskanen (osa-aika) SAK:n Mikkelin toimipiste Aluejohtaja Kari Kokkola (määräaika/JHL) Toimistonhoitaja Sari Seppänen Lounais-Suomen toiminta-alue SAK:n Porin toimipiste Aluejohtaja Pentti Rantanen Toimistonhoitaja Raija Raittio SAK:n Turun toimipiste Aluejohtaja Outi Rannikko Toimistonhoitaja Raija Raittio Kehittäminen Kehittämisjohtaja Eija Hietanen Osastosihteeri Erja Aaltonen Henkilöstösihteeri Ulla Hopponen Työelämän kehittäminen Kehittämispäällikkö Marja Erkkilä Asiantuntijalääkäri Kari Haring Työympäristöasiantuntija Raili Perimäki Tutkimus- ja työaika-asiantuntija Juha Antila Tutkija Linnea Alho Tilastoasiantuntija Tytti Jäppinen Tietopalveluasiantuntija Christina Karlsson


Sihteeri Tarja Kaukovaara Järjestön ja osaamisen kehittäminen Kehittämispäällikkö Markku Liljeström Erikoistutkija Tapio Bergholm Koulutusasiantuntija Merja Lehmussaari Koulutussuunnittelija Aulikki Liukko Maahanmuuttoasioiden asiantuntija Eve Kyntäjä Henkilöstösuunnittelija Leena Isokääntä Sihteeri Pirjo Vainio Sisäiset palvelut Talousjohtaja Arto Kuusiola Palveluvastaava, osastosihteeri Irma Tornberg Taloushallinto Pääkirjanpitäjä Raija Mankinen Kirjanpitäjä Ritva Sandmark Tietohallinto Tietohallintopäällikkö Vesa Savolainen Tietohallintoasiantuntija Tarja Majamäki Atk-tukihenkilö Ulla Vettenranta Järjestelmäasiantuntija Nikolai Mettovaara Arkistonhoitaja Pekka Kalliokoski Arkistosihteeri Nina Kanter Toimistopalvelut Toimistosihteeri Leena Hännikäinen Toimistosihteeri Irmeli Kivivuori Toimistosihteeri Tiina Viljamaa Vahtimestari Pentti Honko Vahtimestari Pauli Hänninen Palveluneuvoja Ritva Taito Emäntä Arja Valkama


HALLINNON KOKOUKSET

Valtuusto SAK:n valtuusto kokoontui vuonna 2009 kaksi kertaa. Sääntömääräisten kokousten lisäksi maaliskuussa järjestettiin tilaisuus, jossa valtuuston jäse-nillä oli mahdollisuus haastatella SAK:n puheenjohtajaehdokkaita. Ehdok-kaina olivat Metallityöväenliiton jäsen Jorma Jurmu, SAK:n edunvalvonta-johtaja Lauri Lyly ja Paperiliiton liittosihteeri Petri Vanhala. Haastattelutilai-suuden puheenjohtajana toimi professori Harri Melin. SAK:n valtuuston sääntömääräisessä kevätkokouksessa Kiljavan opistolla 14.–15.5.2009 valittiin järjestölle uusi puheenjohtaja, hyväksyttiin SAK:n toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2008 ja käsiteltiin 12 jäsenliittojen tekemää esitystä. SAK:n puheenjohtajaksi valittiin valtuuston kokouksessa yksimielisesti Lauri Lyly. Valtuuston kokousta ennen pidetyssä sosialide-mokraattisen ryhmän kokouksessa Lyly voitti äänestyksessä Petri Vanha-lan. Päätöslausumassaan valtuusto totesi, että työmarkkinoilla ollaan ajautu-massa entistä syvempään lamaan: teollisuuden lomautukset ovat muuttu-massa irtisanomisiksi ja myös palvelualoilla työttömyys on nopeasti kasva-massa. Valtuusto vaati maan hallitukselta toimia, jotta työttömyys ei enää pahenisi. Elvytystä ja työllisyysmäärärahoja tarvittiin lisää. Samalla valtuus-to vaati hallitusta huolehtimaan, että kuntien vastuulla olevat kansalaisten peruspalvelut voidaan turvata. SAK:n valtuusto katsoi, että työnantajien esittämille vaatimuksille palkkojen alentamisesta ei ollut perusteita. Valtuusto kiinnitti myös huomiota pätkä- ja silpputyöntekijöiden asemaan ja korosti työelämän laadun parantamisen tarpeellisuutta. Valtuusto ilmaisi huolensa työttömyysturvan maksatuksiin liittyvistä ongel-mista. Maan hallituksen toivottiin valmistelevan pikaisesti yhdessä työmark-kinajärjestöjen kanssa lakimuutokset, joilla nopeutetaan työttömyyspäivä-rahojen maksatusta. Lisäksi valtuusto kehotti myös jokaista palkansaajaa äänestämään lähesty-vissä Euroopan parlamentin vaaleissa. SAK:n valtuuston sääntömääräisessä syyskokouksessa Kiljavan opistolla 19.–20.11.2009 hyväksyttiin SAK:n toiminta- ja taloussuunnitelma vuodeksi 2010 ja käsiteltiin kahdeksan jäsenliittojen tekemää esitystä. Päätöslausumassa valtuusto vaati hallitusta heräämään: työttömyys on rä-jähtänyt käsiin, lomautettuja ja irtisanottuja on pian yli 300 000. Valtuuston näkemyksen mukaan maan hallitus oli laiminlyönyt työvoimapolitiikan, ja aktiiviseen työllistämiseen oli käytössä vähemmän voimavaroja kuin lamaa edeltävänä aikana. Hallitukselta vaadittiin välittömiä toimia: tehokasta elvytystä, lisää määrära-hoja sekä tukea kokoavalle työmarkkinaratkaisulle.


Valtuusto kritisoi EK:n linjaa: ”Vallanhurmiossaan se yrittää nyt kuitenkin poimia liittokierroksesta tuporusinoita. Takertuminen palkka-ankkuriin on EK:n omien oppien vastaista, koska se ei mahdollista alakohtaista sovelta-mista. Se päinvastoin aiheuttaa epävarmuutta työmarkkinoilla ja on omiaan heikentämään ostovoimaa. Näin työnantajat syventävät lamaa tilanteessa, jossa tarvittaisiin yksituumaisuutta Suomen talouden palauttamiseksi kas-vuun”, valtuusto totesi. Valtuuston mukaan työuria ei pidennetä lomauttamalla ja lamauttamalla, vaan parantamalla työoloja ja huolehtimalla työntekijöiden työkyvystä. ”Sik-si nyt laman aikana työnantajien on kannettava vastuunsa työntekijöiden ammattitaidon monipuolistamisesta ja koulutuksen rahoituksesta”, valtuus-ton päätöslausumassa sanottiin.

Hallitus Vuonna 2009 SAK:n hallitus kokoontui 14 kertaa. Jatkuvasti heikentyvä ta-loustilanne, sosiaaliturvan kehittäminen ja valmistautuminen seuraavaan neuvottelukierrokseen olivat asialistalla kaikissa kokouksissa. Sosiaalitur-vaa uudistavan Sata-komitean työ jatkui koko toimintavuoden ja sen linja-ukset olivat useaan kertaan esillä. Alkuvuodesta hallitus käsitteli työmarkkinajärjestöjen solmiman ns. sosiaali-tupon. Maaliskuussa hallitus käsitteli eläkekiistassa syntynyttä sopua yli-määräisessä kokouksessaan. Eläkekiistan ratkettua työryhmien perustami-seen hallitus linjasi SAK:n tavoitteita ja seurasi tiiviisti kokouksissaan näi-den työryhmien työtä. Syyskuun kokouksessaan hallitus hyväksyi täsmennetyt SAK:n strategiset päämäärät ja uudistetun toimisto-organisaation. Strategian täsmentämisellä pyritään vastaamaan toimintaympäristön uusiin haasteisiin, tulevaisuus-hankkeessa esiin nousseisiin kysymyksiin ja väheneviin resursseihin.

SAK:n strategiset päämäärät • Työllisyys-, talous- ja palkkapolitiikka, maahanmuutto-politiikka,

elinkeino- ja osaamispolitiikka; energia- ja ilmastopolitiikka → työlli-syys ja toimeentulo (ostovoima)

• Työn tekemisen erilaiset muodot → oikeudenmukaisuus • Työhyvinvointi ja tuottavuus → ihmisen hyvinvointi • Palkkaperusteinen sosiaaliturva ja eläkepolitiikka sekä hyvinvointi-

palvelut → turva • Sopimustoiminta ja sopimusjärjestelmien uudistaminen → tasaver-

taisuus • Liittoyhteistyön ja liittopalveluiden kehittäminen → järjestäytyminen,

luottamus ja yhtenäisyys • Operatiivinen toimintakyky → tehokkuus ja tuki • Sidosryhmäyhteistyö → vaikuttavuus • Viestintä ja markkinointi → maine, laajuus ja uskottavuus


HALLINTOELIMET

Valtuusto Valtuuston puheenjohtajat Santamäki-Vuori Tuire, JHL Suomalainen Ritva, PAM Nieminen Raimo, Metallityöväen Liitto

Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry Anttila Juha Saikkonen Petri Tikka Risto Ruonala Veijo Stirkkinen Paul Lehdonkivi Hannele Leinonen Juhani Lintala Jaakko Mäki-Rahkola Asko Pajukoski Jari Häkkinen Martti Perkiöniemi Pentti Marjamaa Raimo Harakka Heikki Saarinen Taisto Ruppa Reijo Lipponen Kauko Ilmailualan Unioni IAU ry Rautiainen Risto Särömaa Ann-Mari

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Alanko-Ojala Karita Pahtakari Vesa Korhonen Jouko Alatalo Ilppo Manninen Pauli Jordan Annikki Heikkinen Anne Salo Jari Heikkinen Asta Sepponen Kaija Sandman Timo Kettunen Saima Mikkonen Marja-Riitta Ilonen Mervi Kouhia Raimo Nieminen Helena Suntila Mirja Kunnari Anneli Hannu Puhalainen Karaman Kristiina Salminen Risto Ahonen Sinikka Määttä Oili Kirkkola-Helenius Tarja Liukkonen Jorma Ovaska Aune Pulkkinen Aimo Virkki Tapio Paananen Eija Lautaniemi Timo Jurmu Tuula Peltonen Hannu Kuusenaho Birgit Eskelinen Eine Pesonen Aulikki Isomäki Margit Viitamäki Varpu-Liisa Pyykkinen Pasi Simola Eila Katajisto Ritva Rajantie Irma Kervinen Arja Laine Raimo Rannanpää Eija Hult Tapio Puurunen Kirsti Vertti Pirkko Hujanen Kari Santamäki-Vuori Tuire Sulin Tiina Oksa Mirka Siitonen Harri Starck Erja Koskinen Seija Tiimonen Ali Sairanen Tuula Nousiainen Birgitta Turunen Leena Vattulainen Risto Jouskari Tuulikki Linna-Pirinen Tuija Timonen Raimo


Vyyryläinen Marja Viherpuro Hannu Soramäki Anne Aliupseeriliitto ry Klemetti Jukka Oranen Mika Majamaa Lassi Merivartioliitto ry Lehtonen Veikko Yli-Heikkilä Lasse Rasmus Tommy Tulliliitto ry Ojamaa Kalevi Pirttiperä Jukka Naski Pekka

Vankilavirkailijain Liitto VVL ry Syrjänen Jouni 22.11. saakka Lamberg Timo Kauppinen Matti

Kemianliitto ry Hannula Eila Hautala Taisto Seppälä Johanna Holappa Reino Rahikka Raija Jokisalo Pertti Korpela Kristo Soidinsalo Marjatta Kallio Pasi Ojansuu Eino Pitkänen Pekka Pälvi Pirjo Stockmakari Pirjo Hänninen Aira Metallityöväen Liitto ry

Malm Anne Ahonen Päivi Henriksson Seppo Aapakari Tommi Lahdenperä Eeva Jokinen Heikki Sirniö Ilpo Moisio Aki Kapiainen Juha Jokinen Sari Koivunen Tapani Karlström Lars Vilander Bo Lappinen Timo Kukkurainen Ari Lehtonen Matti Tuhkanen Martti Kumpulainen Jukka Porkka Jukka Vänskä Timo Larila Keijo Grönqvist Kjell Heininen Leena Karppinen Juha Turunen Merja Mäkinen Pentti Kemppainen Timo Nieminen Raimo Levonen Jyrki Nevalainen Marjo Niininen Kari Haverinen Timo Purtilo Pekka Perttunen Keijo Ulmanen Juha Tuomisto Kirsi Pörsti Pekka Järvinen Ahti Mäenpää Pekka Taipale Arja Halttu Helena Savolainen Kari Valtanen Pirkko Junnila Kari Pernu Tytti Karrikka Taina Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Airaksinen Katja Pyy Marko Laine Lolan Arhenius Päivi Alanen Tiina Keinänen Marja Halonen Arto Kankare Mika Purhonen Onerva Jaatinen Seija Pussinen Marja-Leena Veikkolainen Katri Kangasluoma Heidi Link Merike Ahola Sinikka


Keränen Sari Huuskonen Irmeli Joensuu Reijo Koskiniemi Helena Kilpinen Lilli Kivelä Kirsti Löwenhild Rita Eirtovaara Hannele Sadeharju Jari Matero Riitta Sirola Kristiina Artesola Merja Niiranen Jouni Valkeinen Markku Kankaanrinta Pekka Nuolikoski Pirjo Hautamäki Kai Kukkamäki Sirpa Pimperi Jorma Luokkala Helena Keskikuru Kaarina Rajala Johanna Majuri Sari Hellman Sirpa Reunamo Anita Stenberg Kim Härkönen Pekka Sallinen Tanja Vesanen Sinikka Nieminen Leena Savolainen Arja Heljander Reima Tuominen Heli Hanki Inkeri Komsi Eetu Seppälä Seppo Savolainen Tarja Aromaa Sirpa Suomalainen Ritva Ålander Martti Pesonen Anna-Liisa

Uitto Jorma Tilvis Leila Ristilä Ritva Mansikkamäki Teller-

vo

Paperiliitto ry Aitonurmi Jouko Vertanen Jorma Viljanen Jouni Alanen Tuomo Limola Irene Turunen Martti Kettunen Matti Eronen Mika Laakso Sami Nokelainen Ilkka Sivosuo Erkki Ahonen Eero Pesonen Jorma Blomberg Jukka Narsakka Tuure Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry Alho Taru Willberg Piia Ollikainen Satu Heikkinen Timo Torvinen Juha Koponen Reijo Lempinen Kari Niemi Jarmo Jyrkinen Juha Sandberg Mirja Strandén Tarja Nummikoski Paula Puu- ja erityisalojen liitto ry Hirvonen Juha Penkari Erkki Karjunen Pauli Neste Jouni Julin Benita Mannermo-Nurminen

Elina Paananen Teijo Pasanen Jouko Vanhatalo Mika Rissanen Ritva Saarni Sirpa Bobäck-Stenlund An-

ja Saarinen Asko Kokkarinen Juha Mikkonen Niko Rakennusliitto ry Glad Hannu Latvala Markku Hakanen Tapio Hentonen Keijo Alho Sari Simpanen Juha-

Pekka Karekivi Jouni Lindgren Seppo Mansikkamäki Titta Koskinen Seppo Marttinen Vesa Saari Vesa Mattanen Teuvo Kemppainen Raimo Mikkola Jussi Piitulainen Juha Nummelin Pekka Asikainen Raimo


Päivelin Mika Anttila Martti Heino Mauri Sipilä Pertti Knaappila Hannu Berglov Bo Vikstedt Tea Honka Eero Koivunurmi Kari Rautatieläisten Liitto ry Kukkonen Arto Kurttila Mika Fahlström Jyrki Viljakainen Kari Suhonen Pentti Arhippainen Heikki Rautatievirkamiesliitto ry Hokkanen Erkki Lindblom Harri Mäkelä Hannu-Pekka Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry Korkeamäki Anne Riihikoski Seppo Myllyniemi Jarmo Kukkonen Veijo Kettunen Rainer Tikkonen Jukka Selander Eija Ylitalo Eira Säppi Taina Vuorio Hannele Pohjola Pentti Porko Jouni

Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys SLSY ry Heimonen Esa Huovilainen Marja Biaudet Toni

Suomen Muusikkojen Liitto ry Vesterinen Aarne Metsäketo Martti Kuukka Juha Suomen Merimies-Unioni SM-U ry Nurmirinta Kari Lauriala Markku Lummejoki Jyrki Rännäli Tarja Ryökkynen Anu Julin-Qvarnström Lisen

Suomen Sos.dem. Sanomalehtimiesliitto SSSL ry Piskonen Heikki Lumme Pentti Välimaa Pentti

Sähköalojen ammattiliitto ry Kinisjärvi Raimo Rantanen Matti Mölsä Reijo Knuutila Esa Rautiola Hannu

Leskinen Pentti

Ylikauppila Kari

Wilkman Eero Pesola Sami Pöntinen Jari Teatteri- ja Mediatyöntekijät ry TeMe Hake Johan Rautakoski Kaisa Hiltunen Sami

Veturimiesten Liitto ry Koli Timo Noranta Ilkka Levänen Jarmo Viestintäalan ammattiliitto ry Grönlund Jan Tynkkynen Pirjo Eriksson Asko Koskinen Reijo Luostarinen Päivi Pörsti Pentti Laosmaa Seija Harju Jouko Gärding Anne


Yleinen Lehtimiesliitto ry Hurme Hannu Koskinen Sirpa Korhonen Risto Puhe- ja esitysoikeudella Kaupanalan Esimiesliitto KEY Valkonen Mika Mustamäki Marja-

Terttu Lehtinen Risto

Hallitus Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Ihalainen Lauri pj., SAK 14.5. saakka Anttila Kirsti, Metallityöväen Liitto Lyly Lauri pj, SAK 14.5. alkaen Huutola Matti vpj., SAK Kallinen Kaija, SAK Ahonen Jouko, Paperiliitto Vanhala Petri, Paperiliitto Alakoski Martti, Sähköliitto Rimmistö Keijo, Sähköliitto Asara-Laaksonen Teija, JHL Hyttinen Urpo Eloranta Jarkko, JHL, Saari Ritva-Hanna, JHL Harjuniemi Matti, Rakennusliitto Suokas Kyösti, Rakennusliitto Julkunen Kaarlo, PAM Grekelä Paula, PAM Kuntonen Veli-Matti, SEL Anttila Veli-Pekka, SEL 20.11.saakka, Pekka Närhinen Kurki Rauno, Rakennusliitto Lapatto Kari, Rakennusliitto Lunden Mauri, Rautatieläisten Liitto 15.5. saakka Mauriala Vesa 15.5. alkaen. Kiviharju Jari, Rautatieläisten Liitto Mäkelä Matti, Lehtonen Turja, Metallityöväen Liitto Metallityöväen Liitto Raitoharju Pertti, 15.5. saakka Viestintäalan ammattiliitto Heikki Helkavuori 15.5. lukien Hämäläinen Irene Viestintäalan ammattiliitto Viestintäalan ammattiliitto Räty Timo, AKT Salmela Juhani, AKT Selin Ann, PAM Muttilainen Kyllikki, PAM Vallittu Timo, Kemianliitto Salonen Heikki, Kemianliitto Lepola Sakari Juusola Pekka, Puu- ja erityisalojen liitto Puu- ja erityisalojen liitto Siltala Hannu, Kemianliitto Laine-Tuominen Nina, Kemianliitto Vilkuna Esa, PAU Sieranta Arto, PAU Aalto Riku Nurminen Pertti, Metallityöväen Liitto Metallityöväen Liitto Vuorio Anssi, PAM Rönni-Sallinen Annika, PAM Zitting Simo, SMU Bondas Kenneth, SMU Kokouksiin kutsuttavat yleisvarajäsenet: Wikman Teija, JHL 15.5. saakka, Jouko Launonen 15.5. alkaen Lindholm Henri, SEL Haapasaari Juhani, IAU


Vänttinen Ahti, Suomen Muusikkojen Liitto Elonen Risto, Veturimiesten liitto Ainasto Lauri, Puu- ja erityisalojen liitto Kovanen Sauli, Paperiliitto Koivunen Jussi, AKT Turtiainen Tarja, Rautatievirkamies liitto Åkers Thelma, SLSY Valtuuston puheenjohtajat: Santamäki-Vuori Tuire, JHL Suomalainen Ritva, PAM Nieminen Raimo, Metallityöväen Liitto Muut kokouksiin kutsuttavat liittopuheenjohtajat Masalin Juha, Merivartioliitto Tuomela Jari, Vankilavirkailijain liitto Kosonen Markku, Tulliliitto Myller Mikko, SSSL Saarinen Juha, YLL Valkonen Mika, KEY Söder Raimo, TeMe, toiminnanjohtaja Leino Petteri, Aliupseeriliitto Muut yleisvarajäsenet Laine Markku, Metallityöväen Liitto Korhonen Reijo, Viestintäalan ammattiliitto Lilja Tuomo, Kemianliitto Salmi Reijo, Sähköliitto Katja Veirto, PAM Roos Mika, PAU Sorali Arto, AKT Puu- ja erityisalojen liitto Rautavuori Leena, PAM Rautatieläisten liitto Helkavuori Heikki, Viestintäalan ammattiliitto Nieminen Heidi, PAU 15.5. saakka, Kinnunen Seppo 15.5. alkaen

Johtoryhmä SAK:n hallituksen asettama johtoryhmä kokoontui yhteensä 33 kertaa. SAK:n sääntöjen mukaisesti johtoryhmä valmisteli asioita SAK:n hallituksen kokoukselle ja käsitteli SAK:n sisäiseen toimintaan ja henkilöstöön liittyviä asioita. Johtoryhmän jäseninä toimivat: puheenjohtaja Lauri Ihalainen 14.5. saakka ja 14.5. alkaen Lauri Lyly, hallituksen varapuheenjohtaja Matti Huutola ja johtajat Arto Kuusiola, Pertti Parmanne, 1.10. lukien Nikolas Elomaa, Mar-jaana Valkonen, Matti Tukiainen ja Eija Hietanen. Johtoryhmän sihteerinä toimi Marianne Uuskoski. Johtoryhmän kokouksiin osallistuivat lisäksi 1.10. lukien


eläke- ja työura-asioiden päällikkö Kaija Kallinen, yhteyspäällikkö Harri Jär-vinen, viestintäpäällikkö Riitta Juntunen sekä henkilöstön edustajina luot-tamusmiehet Pia Björkbacka ja Tuula Kourunen.

Työvaliokunta Hallituksen välittömänä apuelimenä toimiva työvaliokunta kokoontui seit-semän kertaa. Tämän lisäksi valiokunta kokoontui Tuire Santamäki-Vuoren johdolla neljä kertaa keväällä 2009. Näissä kokouksissa valmisteltiin SAK:n hallituksen antaman toimeksiannon mukaisesti uuden puheenjohtajan valin-taa. Varsinaiset jäsenet Varajäsenet

Lauri Ihalainen, pj / Lauri Lyly 14.5. alk. Kirsti Anttila, Metallityöväen Liitto

Matti Huutola, vpj., SAK Teija Asara-Laaksonen, JHL

Tuire Santamäki-Vuori, JHL Jarkko Eloranta, JHL

Jouko Ahonen, Paperiliitto Rauno Kurki, Rakennusliitto

Riku Aalto, Metallityöväen Liitto Martti Alakoski, Sähköliitto

Ann Selin, PAM Anssi Vuorio, PAM

Sakari Lepola . Pertti Raitoharju

Puu- ja erityisalojen liitto Viestintäalan ammattiliitto

Timo Räty, AKT Esa Vilkuna, PAU

Timo Vallittu, Kemianliitto Simo Zitting, S M-U

Matti Harjuniemi, Rakennusliitto Matti Mäkelä, Metallityöväen Liitto

Veli-Matti Kuntonen, SEL Kaarlo Julkunen, PAM

Työvaliokunnan kokouksiin osallistuivat myös SAK:n johtoryhmän jäsenet ja yhteyspäällikkö Harri Järvinen sekä viestintäpäällikkö Riitta Juntunen. Valiokunnan sihteerinä toimi Marianne Uuskoski.

Muut hallituksen asettamat valiokunnat • Sopimusvaliokunta • Työelämän kehittämis- ja työsuojeluvaliokunta • Oikeudellinen valiokunta • Talous- ja elinkeinopoliittinen valiokunta • Sosiaalivaliokunta • Jäsenyysvaliokunta • Nuorisovaliokunta • Kansainvälisten asioiden valiokunta • Henkilöstö- ja talousvaliokunta

Toimialaneuvottelukunnat • Julkisen alan neuvottelukunta • Kuljetusalojen neuvottelukunta • Palvelualojen neuvottelukunta • Teollisuusalojen neuvottelukunta


JÄSENYYDET JA OSAKKUUDET Yhdistykset Allianssi ry Eurooppalainen Suomi ry Lomaliitto ry Palkansaajalehdet - Löntagarstidningarna, Pale ry Perhelomat ry Pohjola-Norden ry Reilun kaupan edistämisyhdistys ry Skills Finland ry Solaris-Lomat ry Suomalaisen Työn Liitto ry Suomen Ammattiliittojen Lomajärjestö SAL ry Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK ry Suomen Kuluttajaliitto ry Suomen Mielenterveysseura ry Suomen Pakolaisapu ry Suomen YK-liitto ry Tietotekniikan Liitto ry Taksvärkki ry Transparency Suomi ry Työterveyden Edistämisyhdistys ry Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys TATSI ry Työväen Keskusmuseoyhdistys ry Työväen Sivistysliitto ry Palkansaajien Tutkimuslaitoksen Kannatusyhdistys ry Työväenperinne ry Yksityiset keskusarkistot ry Säätiöt Ammattienedistämislaitoksen Säätiö rs Asuntosäätiö rs Kansan Sivistysrahaston Säätiö rs Kuntoutustoiminnan Tutkimussäätiö rs SAK:n koulutussäätiö rs Osakeyhtiöt Itäkeskuksen Huipputoimistot Oy Järjestöpalvelut Oy Suomen Viestintärahoitus Oy UP-Uutispalvelu Oy Työväen Akatemian Kannatusosakeyhtiö VVO-yhtymä Oyj Kiinteistöyhtiöt Hakaniemen Merikiinteistö Oy Ki-Oy Itäkeskuksen Maamerkki Ki-Oy Otsonkulma Ki-Oy Tuunaantupa Osuuskunnat Osuuskunta Suomen Messut Osuuskunta Tradeka-Yhtymä


Kaunispään Huolto-osuuskunta HOK - Elanto Kansainväliset ammatilliset järjestöt Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAY Pohjolan ammatillinen yhteisjärjestö PAY OECD:n ay-liikkeen neuvoa-antava komitea TUAC Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestö ITUC


JÄSENMÄÄRÄT 2008 JA 2009


LAUSUNNOT Edunvalvontaosasto Valtiovarainministeriö Hallituksen esitys laiksi sijoitusrahastolain muuttamisesta 19.1.2009 Työ- ja elinkeinoministeriö HE-luonnos laiksi työriitojen sovittelusta annetun lain muuttamisesta 11.2.2009 Turun ja Porin työsuojelupiiri Turun ja Porin työsuojelupiirin tarkastajan viran täyttäminen 19.3.2009 Työ- ja elinkeinoministeriö Pyroteknisiä tuotteita koskevat säädösmuutokset 24.6.2009 Itä-Suomen työsuojelupiirin työsuojelutoimisto Lausunto viran täyttämisestä 25.6.2009 Valtiovarainministeriö Hallituksen esityksen luonnos laiksi sijoitusrahastolain muuttamisesta 12.8.2009 Työ- ja elinkeinoministeriö Henkilöstörahastolain muutostarpeita selvittävän työryhmän (HERA-työryhmä) muistio 14.9.2009 Ulkoasiainministeriö YK ihmisoikeudet; OHCHR: n kysely koskien ihmiskaupan suuntaviivoja 25.9.2009 Edunvalvontaosasto Jäsenpalveluosasto Yhteiskuntapoliittinen edunvalvontaosasto Valtiovarainministeriö Lausunto aluehallinnon uudistamishankkeen HE-luonnoksesta 26.2.2009 Edunvalvonta Opetusministeriö Lausunto opetusministeriön tekijänoikeuslain muutokseen 3.12.2009 Opetusministeriö Lausunto asiassa komission tiedonanto tekijänoikeudesta osaamistalou-dessa (KOM(2009)532 lopullinen)


11.12.2009 Jäsenpalveluosasto Oikeusministeriö Yhdistyslain tarkistaminen 12.1.2009 Opetusministeriö Vapaan sivistystyön kehittämisohjelma 2009-2012 14.4.2009 Kansainvälinen osasto Työ- ja elinkeinoministeriö Decent work for domestic workers 20.8.2009 Kehittäminen Sosiaali- ja terveysministeriö Ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä annetun lain 18 §:ään ja sairausvakuutuslakiin ehdotettu muutos 9.11.2009 Sosiaali- ja terveysministeriö Joukkoruokailun seuranta- ja kehittämisryhmän toimenpidesuositus 30.11.2009 Sisäiset palvelut Valtiovarainministeriö Lausunto yleishyödyllisten yhteisöjen verotusta selvittäneen työryhmän muistiosta 4.12.2009 Työllisyys ja kestävä kasvu Opetusministeriö Tutkintojen ja muun osaamisen kansallinen viitekehys 15.10.2009 Työ- ja elinkeinoministeriö Syöttötariffityöryhmän loppuraportti 3.11.2009 Opetusministeriö Sora-työryhmän ehdotuksia säädösmuutoksiin 4.11.2009 Opetusministeriö Koulutuksen arviointia koskeva asetusluonnos 13.11.2009 Verohallitus


Vuodelta 2010 toimitettavassa verotuksessa noudatettavista luontoisetujen laskentaperusteista 23.11.2009 Yhteiskuntapoliittinen edunvalvontaosasto Työ- ja elinkeinoministeriö Ympäristövaikutusten arviointiselostus ydinpolttoaineen loppusijoituslaitok-sen laajentamiselle 12.1.2009 Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutu ja hyvinvoiva Suomi 2009-2013 12.1.2009 Verohallitus Verohallinnon työmatkakustannusten verotusta koskeva ohje 13.2.2009 Oikeusministeriö Vesilainsäädännön uudistaminen 19.2.2009 Valtiovarainministeriö Hallituksen esitys työpanokseen perustuvan osingon verotuksesta 25.2.2009 Sisäasiainministeriö Selvitys maahanmuuttajien työllistymisestä ja kannustinloukuista 9.4.2009 Verohallinto Outplacement -ohjelmat 9.4.2009 Työ- ja elinkeinoministeriö Laki energiayhtiöiden energiatehokkuuspalveluista 14.4.2009 Valtiovarainministeriö Hallituksen esitys laiksi sijoitusrahastolain muuttamisesta 14.4.2009 Opetusministeriö Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan lainsäädännön toimivuus, toimin-nan laatu ja muutostarpeet -selvitys 4.5.2009 Työ- ja elinkeinoministeriö Ehdotus tuulivoiman syöttötariffiksi 4.5.2009 Valtiovarainministeriö


Hallituksen esitykset sidottua pitkäaikaissäästämistä sekä pitkäaikaissääs-tämisen verotuksen uudistamista koskevaksi lainsäädännöksi 8.6.2009 Työ- ja elinkeinoministeriö Fortum Power and Heat Oy:n uuden ydinvoimalaitosyksikön rakentamista koskeva periaatepäätöshakemus 15.6.2009 Työ- ja elinkeinoministeriö Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshanketta koskeva periaatepäätöshake-mus 15.6.2009 Työ- ja elinkeinoministeriö Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen periaatepäätöshakemus; laitoksen laajentaminen Loviisa 3-yksikköä varten 22.6.2009 Oikeusministeriö Muistio varojenjakoa koskevien osakeyhtiölain säännösten muutostarpees-ta 24.6.2009 Sisäasiainministeriö Turvapaikkapolitiikkaa koskeva selvitys 31.7.2009 Työ- ja elinkeinoministeriö Julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 15§:n muuttaminen 11.8.2009 Sosiaali- ja terveysministeriö SAK:n lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laeiksi työttömyystur-valain, työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain ja työttömyyskassa-lain muuttamisesta 12.8.2009 Työ- ja elinkeinoministeriö SAK:n lausunto julkisesta työvoimapalvelusta annettuun lakiin ja työttö-myysturvalakiin valmistelluista muutoksista 12.8.2009 Valtiovarainministeriö Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi osakeyhtiön varojenjaon ve-rotuksesta 17.8.2009 Valtiovarainministeriö Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi verohallintolaiksi 21.8.2009 Opetusministeriö Perusopetuksen laatukriteerit 31.8.2009


Työ- ja elinkeinoministeriö SAK:n lausunto julkisesta työvoimapalvelusta annettuun lakiin valmistelluis-ta muutoksista 11.9.2009 Maa- ja metsätalousministeriö Kansallisen ruokastrategian taustaselvitys 18.9.2009 Valtiovarainministeriö Lausunto indeksiehdon käytön rajoittamisesta annetun lain voimassaolon mahdollisesta jatkamisesta 30.9.2009 Palkansaajakeskusjärjestöt Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluviranomaisen oikeus saada valvontaa varten salassa pidettäviä vero- ja eläketietoja 30.1.2009 Sosiaali- ja terveysministeriö Lausunto tupakkapoliittisia lakimuutoksia ja toimia valmistelevan työryhmän ehdotuksista 13.2.2009 Työ- ja elinkeinoministeriö Palveludirektiivin toimeenpano 17.3.2009 Ympäristöministeriö Kööpenhaminan joulukuun 2009 ilmastonmuutosneuvottelut 3.8.2009 Työ- ja elinkeinoministeriö ILO:lle vuonna 2009 annettavat raportit ratifioitujen yleissopimusten sovel-tamisesta 26.8.2009 Sosiaali- ja terveysministeriö Työeläkelaitosten selvitystilaa ja konkurssia koskevien säännösten muut-taminen 26.8.2009 Oikeusministeriö Säädösvalmistelun kuulemisohjeet 14.9.2009 Oikeusministeriö Periaatepäätöksen valmistelusta 22.9.2009 Oikeusministeriö


Lausunto oikeusministeriön asettaman työryhmän mietinnöstä pahoinpitely-rikos läheissuhteissa ja työpaikalla (Oikeusministeriön työryhmämietintö 2009:11) 30.9.2009 Sisäasiainministeriö Laittoman maahantulon vastainen toimintaohjelma 5.10.2009 Sosiaali- ja terveysministeriö Eläketurvakeskusta koskevan sääntelyn uudistamistarpeiden selvittäminen 13.11.2009 Opetusministeriö Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta 16.11.2009 Työ- ja elinkeinoministeriö HIV/AIDS and the world of Work 20.11.2009 Sisäasiainministeriö Yleiset suositukset yhdenvertaisuussuunnitelman sisällöiksi 23.11.2009 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry Työ- ja elinkeinoministeriö Kilpailulaki 2010 -työryhmän mietintö 14.4.2009 Valtiovarainministeriö Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta verotustietojen julkisuudesta ja sa-lassapidosta annetun lain 5 §:n muuttamiseksi 12.11.2009 Oikeusministeriö Vakuutusoikeuden toiminnan kehittäminen 16.11.2009 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry AKAVA ry Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Sisäasiainministeriö Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta 28.8.2008 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry AKAVA ry Rakennusliitto ry


Sisäasiainministeriö Sisäasiainministeriön kansalais- ja kansalaisjärjestöstrategia 2009-2011 30.3.2009

SAK:n toimintakertomus 2009

News & Politics

Transcript of SAK:n toimintakertomus 2009