s. 3, 6–7 2009 n Koti&Perhe n - kela.fi
Transcript of s. 3, 6–7 2009 n Koti&Perhe n - kela.fi
Elämäss
ä
Kelan l
ehti j
oka k
otiin
4•2009
Kela Benefits s. 24–25
Kelan etuudet s. 20–22
n AjassaKelaan luotetaan kolmanneksi eniten s. 3, 6–7
n Koti&PerheKoulu ja poronhoito kuuluvat Lapin nuoren elämään. s.12–13
n Opiskelu&TyöTyötön pääsi ura suunnittelukurssille. s 14–15
n EläkkeelläTukien turvin saa olla kotona pitempään. s. 18-19
Työelämästä halutaan
vähemmän masentavaa
Sosiaali- ja terveysministeriöhaastaa tositoimiin
masennusta vastaan.
sivut 8–11
4 • 2 0 0 9 • E l ä m ä s s äE l ä m ä s s ä • 4 • 2 0 0 9
Elämässä – Mitt i allt -lehtion julkinen tiedote,joka jaetaan jokaiseen kotiin.Numero 4/2009 jaetaan 17.–29.11.
42. vuosikerta
Vuonna 2009 on ilmestynyt neljä lehteä. Seuraava lehti ilmestyy maaliskuussa 2010.
Julkaisija Kansaneläkelaitos (Kela)
Toimitus [email protected] [email protected]. vaihde 020 634 11Osoite PL 450, 00101 Helsinki
Toimitus vastaa vain tilatuista kirjoituksista ja valokuvista.
JakeluSuomen Suoramainonta OyLehden jakelua koskevat kysymykset ja palaute:Suoramainonnan palvelunumero(09) 561 564 36tai verkkolomake osoitteessa www.suora.net/kelajakelut
PäätoimittajaSeija KauppinenToimitussihteeriHilkka ArolaEtuudettiedottaja Hilkka NakariToimistosihteeri Nina SistonenTaitto www.both.fiKansikuvaJuha Törmälä
Näkövammaisille Äänilehtenä Elämässä-lehteävoi tilata joko Kelan toimiston kautta tai suoraan Näkövammaisten Keskusliitosta, Pl 30, 00030 Iirispuhelin (09) 396 041/ Niina [email protected]
Kela verkossawww.kela.fiwww.kela.fi/elamassa
PainosNoin 2,7 miljoonaa kpl
PainopaikkaSanomapaino Oy, Vantaa
ISSN 1798-5358
ElämässäPääkirjoitus n Marraskuu 2009
P i n n a l l a
masennus tulee tunnistaa
n Kelan etuuksia on yleensä haetta-va. Vain sairaanhoito-, lääke- ja matkakorvauksia voi saada ilman hakemusta ns. suorakorvauksena.
Yhä useammin asiakas voi itse valita, hakeeko etuutta verkossa vai perin-teisesti hakemuslomakkeella. Ver-kossa tehty hakemus menee auto-maattisesti oikeaan käsittelypaik-kaan Kelassa. Paperihakemuksen voi toimittaa postitse tai henkilökohtai-sesti mihin tahansa Kelan palvelupis-teeseen.
Verkkopalvelussa tai hakemuslo-makkeessa ja sen liitteissä kysytyt tiedot kannatta täyttää tarkasti. Puutteellisiin hakemustietoihin Kela joutuu pyytämään lisäselvitystä, mi-
kä viivästyttää ratkaisua. Myös puut-teellinen hakemus rekisteröidään Kelassa saapumispäivänä. Postitse Kelaan tulevat hakemukset ja niiden liitteet skannataan ja toimitetaan
sähköisesti eteenpäin, jolloin ne voi-daan käsitellä Kelan toimistossa eri puolella Suomea.
Vain sairaanhoitokorvaushake-mukset – silloin kun niitä ei ole hoi-dettu suorakorvauksena – käsitel-lään edelleen paperihakemuksina. Niitä ei myöskään rekisteröidä ennen ratkaisua.
Etuuksien hakemuslomakkeet ja luettelot tarvittavista liitteistä ovat Kelan verkkosivuilla. Tietoja hakemi-sesta on myös Kelan esitteissä.
Kelan verkkoasioinnissa www.kela.fi/asiointi voi seurata useimpien etuushakemusten käsitte-lyä. Hakemustiedot näkyvät palve-lussa rekisteröinnin jälkeen.
Heini Lehikoinen
Nuoret luottavaisimpia
Ajassa n 32
Masennus on sairaus,josta voi toipua
masennuksen takia alkaneiden saira-uslomien ja työkyvyttömyyseläkkei-den määrä on lähes kaksinkertaistu-nut 1990-luvun loppupuolelta alka-en. Viime vuonna noin 4 500 henki-
löä jäi masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeel-le. Masennus vie valitettavan usein työkyvyn jo nuore-na, jopa ennen työelämään astumista.
Masennus on hankala kumppani. Oireet ovat mo-nimuotoisia ja välillä vaikeita tunnistaa. Aina ei ole helppoa saada apua ja päästä hoitoon. Masentunut voi kokea häpeää ja huonommuutta, mikä vaikeuttaa hoi-toon hakeutumista. Kyseessä on kuitenkin sairaus sai-rauksien joukossa. Masentunut ei toivu sillä, että häntä kehotetaan ottamaan itseään niskasta kiinni, niin kuin usein tapahtuu, vaan hän tarvitsee asiantuntevaa hoi-toa ja tukea.
Jos masentunut saa jo sairautensa varhaisvaihees-sa apua ja ymmärrystä, hän todennäköisemmin jaksaa jatkaa työelämässä tai opiskella. Siksi on tärkeää, että masennus tunnistetaan työpaikoilla, työterveyshuol-lossa tai kouluterveydenhoidossa ja asiaan tartutaan hyvissä ajoin. Masennuksesta voi toipua, mutta se ei käy hetkessä eikä tapahdu itsestään.
Sosiaali- ja terveysministeriön käynnistämä neli-
vuotinen Masto-hanke on yhdistänyt kaikki keskei-set hallinnonalat, työmarkkinajärjestöt ja kolmannen sektorin toimijat yhteistyöhön masennusperusteisen työ kyvyttömyyden vähentämiseksi. Hankkeen toi-mintaohjelmaan kuuluu parikymmentä osahanketta ja toimenpidettä, joilla pyritään tukemaan masentuneit-ten työssä jatkamista ja työhön paluuta sekä etsimään keinoja työhyvinvoinnin ja mielenterveyden edistämi-seen.
Työssäkäynti ja opiskelu tukevat masennuksesta toi-pumista, antavat sisältöä elämään ja sosiaalisia kontak-teja. Toipilaan toimintakyky palautuu vähitellen. Siksi olisi tärkeää, että hän voisi nykyistä helpommin palata asteittain työelämään. Osasairauspäiväraha, osatyöky-vyttömyyseläke, työ- ja koulutuskokeilut sekä amma-tillinen kuntoutus tarjoavat tähän mahdollisuuden, jos vain työpaikoilla suhtaudutaan asiaan myönteisesti.
Usein vaadimme niin itseltämme kuin toisiltamme-kin täydellisyyttä, esimerkiksi täyttä työkykyä. Kan-nattaisiko ennemminkin katsoa, mihin sairaudesta toi-puva vielä kykenee, kuin miettiä vain sitä, mihin hän ei enää pysty? Masennuksesta toipuvien työhön paluun helpottaminen vaatii asennemuutosta meiltä kaikilta ja työpaikoille toimivia työhön paluun toimintamalleja.
Seija Kauppinen
na na u i t t o
Kela tuli luottamuksessa kolmannelle sijalle. Kansalaiset luottavat enemmän poliisiin ja Puolustusvoimiin. Kela selvittää säännöllisesti kansalaisten mielikuvia Kelasta. Jatkuu sivulla 6.
Suomalaisista 79 % sanoo luottavansa Kelaan joko erittäin tai melko paljon. Enemmän kuin Kelaan väes-tö luottaa kuitenkin poliisiin ja Puolustusvoimiin. Sen
sijaan Kelaa pidetään luotettavampana kuin sosiaali-turvajärjestelmää yleensä. Luottamuksen heikommas-sa päässä ovat puolueet ja eduskunta.
Tämä ilmeni TNS Gallupin elokuussa tekemästä kyselystä, jossa vastaajia pyydettiin arvioimaan, missä määrin he tuntevat luottamusta eri instituutioita koh-taan. Kela oli yksi yhdestätoista instituutiosta luette-lossa, joka esitettiin vastaajille.
Kelassa asiointi kasvattaa luottamusta Kelaan. Kyse-lyä edeltäneen vuoden aikana Kelassa asioineista 82 % sanoi luottavansa Kelaan. Niistä, jotka eivät olleet tuo-na aikana asioineet Kelassa, 75 % sanoi luottavansa.
Kansainvälisessä World Values Survey -tutkimuk-sessa luottamusta eri instituutioihin mitattiin edelli-sen kerran vuonna 2005. Gallup-kyselyn tulokset ei-
vät ole täysin vertailukelpoisia vuoden 2005 tulosten kanssa, koska tutkimukset toteutettiin eri menetelmin. Neljä vuotta sitten 80 % kansalaisista ilmoitti luotta-vansa Kelaan.
Poliisia, Puolustusvoimia ja kirkkoa lukuun ottamat-ta luottamus instituutioihin saattaa olla vähentynyt vuodesta 2005. Eniten on heikentynyt luottamus tuo-mioistuimiin, hallitukseen, eduskuntaan ja puoluei-siin. Luottamus Kelaan ja muihin instituutioihin näyt-tää vähentyneen erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa.
Luottavaisimmin Kelaan suhtautuvat 15–24-vuoti-aat vastaajat. Vähiten Kelaan näyttävät luottavan yli 65-vuotiaat. Näyttää siltä, että tämän ikäryhmän luot-tamus muihinkin instituutioihin – kirkkoa lukuun ot-tamatta – on vähentynyt. Hilkka Arola
Luotan Kelaan. Minulla on vain positiivisia kokemuksia. Opiskel-lessani ulkomailla sain ylpeillä opintotuellamme. Nyt olen hoito-
vapaalla. Tosin nyt ruotsalaiset ja norjalaiset ystä-väni saavat vuorostaan ylpeillä korkeammilla hoito-rahoillaan.”
E s s i E r a n k aViestintäkonsultti, Helsinki
E l ä m ä s s ä • 4 • 2 0 0 9 4 • 2 0 0 9 • E l ä m ä s s ä
ilmastonmuutos ja isot lapset
nykyihmisen kulttuuri on kuin myrskyyn joutumassa oleva Ruotsin-laiva, vertasi Luonto-Liiton pääsihteeri Leo Stranius eräässä kirjoituksessaan. Laivan kulusta huolehtii vain murto-osa. Matkustajat os-
televat turhakkeita ja viihdyttävät itseään karaokebaa-rissa ja drinkkejä naukkailemalla. Merikortit ja sääen-nusteet eivät heille kuulu. Jotkut uskovat, ettei myrs-kyä ole tulossa. Joistakin myrsky olisi jännittävä. Har-vaa huolestuttaa, että pelastusveneitä ja -liivejä riittää vain joka kymmenennelle, eikä juuri kukaan lähde vaa-timaan kurssin muutosta.
Ilmastonmuutos tulee tai pikemmin on täällä, nyt. Kolme neljäsosaa suomalaisista pitää ilmastonmuu-tosta melko suurena tai hyvin suurena uhkana. Tavois-tamme emme silti tohdi luopua. Suomen Gallupin lo-kakuisen tutkimuksen mukaan halukkuus henkilökoh-taisiin tekoihin ilmastonmuutoksen torjumiseksi oli laimentunut keväästä. Esimerkiksi lentomatkailua oli valmis vähentämään noin 40 % suomalaisista. Teem-mekö kuitenkaan niin, vai kerrommeko vähän noloi-na olevamme taas lähdössä Thaimaahan lomalle? Ko-neethan lentävät joka tapauksessa.
Miksi tapoja on niin vaikea muuttaa? Piia Jallinoja on Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä rinnastanut ilmas-tonmuutoksen painonhallintaan. Nuuksiossa samoilu etelänmatkan sijaan olisi yhtä innostavaa kuin kerma-kakun korvaaminen porkkanaraasteella. Lisäksi mo-tivaatiota on vaikea rakentaa, ”jos palkintona on vain terveys jossain tulevaisuudessa tai ympäristön mah-dollinen pelastuminen. On oltava muita, välittömästi toteutuvia palkintoja, kuten mielihyvä tai sosiaaliset palkinnot”.
Välittömästi toteutuvia palkintoja? Tässähän kirjoi-tetaan lapsista! Lapset haluavat jotain hyvää, heti, ja suuttuvat, kun heille asetetaan rajoja. Pienten lasten
elämää hallitsee pikemmin mie-lihyvä- kuin todellisuusperiaate, jonka ohjaamana sopeutuminen maailman realiteetteihin tapah-tuu. Näin ajatteli Sigmund Freud. Hän kirjoitti myös infantilismis-ta, joka viittasi häiriöön ihmisen psykoseksuaalisessa kehitykses-sä. Nykyisin infantilismista, lap-senomaisuudesta, on tullut aate. Ei haluta kasvaa, vaan pitää haus-kaa, elää rajoituksetta ja karttaa aikuisuuteen liitettyä vastuulli-
suutta. Tieto lisää tuskaa. Onkin selvää, että mielihyväperi-
aatteen mukaan elävät välttelevät tuskaa hinnalla millä hyvänsä. Ekofilosofi Joanna Macy väittää, että nykyih-misen yhteiskunnallisen turtumuksen ja huvittelunha-lun syy ei ole välinpitämättömyys, vaan kivusta kiel-täytyminen. Kivulla on kuitenkin tarkoituksensa kai-kissa organismeissa: se on vaaran signaali, joka laukai-see korjaavan reaktion.
Pelastaaksemme laivamme uppoamasta meidän oli-si kohdattava ilmastonmuutoksen ikävät tosiasiat – kohdattava todellisuus. Mutta niin kauan kuin emme ole kasvaneet aikuisiksi, lasten tavoin mekin tarvit-semme sitä, että toiminnallemme asetetaan jokin raja.
Hankittaisiin edes lisää pelastusveneitä.
Ajassa n 54 n Ajassa
laPsen-Omaisuu-Desta On tullut aate
na na u i t t o
Puheenvuoro | Tuula HelneKirjoittaja on Kelan vastaava [email protected]
Vuodenvaihteessa Kelassa on sel-laisia tehtäviä, jotka helposti ruuh-kauttavat sekä asiakaspalvelua et-tä etuuksien käsittelyä. Henkilös-töntarve on suurimmillaan tammi-kuussa. Esimerkiksi eläkkeensaa-jan asumistuen käsittelyssä henki-löstöä tarvitaan silloin kaksinker-tainen määrä kesän ja syksyn kuu-kausiin verrattuna.
Tammikuussa asiakkaat soitta-vat Kelan yhteyskeskukseen puolet useammin kuin muina kuukausina. Yhteyskeskus vastaa Kelan keski-tetystä puhelinpalvelusta. Etenkin kysymykset eläkkeen uudesta mää-rästä ruuhkauttavat puhelinpalve-lua.
Kela lähettää asiakkailleen tam-mikuussa asiakaskirjeitä jopa nel-jä miljoonaa enemmän kuin mui-na kuukausina. Suuri osa kirjeistä on ilmoituksia asiakkaalle makset-tavan etuuden määrästä. Ilmoitus on tarkoitettu tiedoksi, sen takia ei tarvitse erikseen soittaa Kelaan.
Kela varautuu vuodenvaihteen ruuhkaan monin tavoin.
– Koko henkilökunta keskittyy asiakaspalveluun: koulutuksia, ko-kouksia ja vuosilomia pidetään ruuhkattomampina aikoina, kehit-tämispäällikkö Pirjo Myyry Yh-teyskeskuksesta kertoo.
Aika etuuden hakemisesta pää-töksen saamiseen on pisimmillään juuri tammikuussa. Eläkkeensaajan asumistuen, yleisen asumistuen, sotilasavustuksen ja vanhempain-päivärahojen määräytymisperus-teet vahvistetaan usein vasta joulu-kuussa. Näitä etuuksia koskevien hakemusten käsittely ruuhkautuu Kelasta riippumattomista syistä, koska ratkaisu voidaan tehdä vas-ta uusien määräytymisperusteiden perusteella. Joulukuun lopulla ha-kemukset saattavat tämän vuoksi joutua odottamaan käsittelyä.
– Asiakkaat luonnollisesti halua-vat selvittää hakemuksen viiväs-tymisen syyt. Tavoitteelliset hake-
musten käsittelyajat löytyvät nyt internetistä (www.kela.fi). Asiakas voi tarkistaa, kuinka kauan kestää juuri hänen hakemansa etuuden keskimääräinen käsittely, Myyry sanoo.
Myös muuta ajankohtaista tie-toa, esimerkiksi ennakonpidätyk-sistä, on lisätty internetiin. Myy-ry kannustaa asiakkaita hakemaan apua ensin internetsivuilta, joista vastauk sen voi saada jonottamatta.
Myös oman hakemuksen käsit-tely- ja maksutilanteen voi käydä katsomassa verkossa osoitteessa www.kela.fi/asiointi. Hilkka Arola
Kela varautuu ruuhkaan
Kela postittaa päivittäin noin 60 000 kirjettä asiakkailleen, ruuhka-aikana enemmänkin. Päätöksiin kuluu 2–3 noin metrin halkaisijaltaan olevaa paperirullaa joka päivä.
Neljä uutta palvelunumeroa
Kela otti lokakuun alussa käyttöön neljä uutta valtakunnallista palvelunumeroa. Uusi sairausasioiden palvelunumero 020 692
204 neuvoo asiakkaita sairaanhoitokorvauksiin, lääke-korvauksiin ja sairauspäivärahoihin liittyvissä kysy-myksissä. Numeroon odotetaan yli 2 000 puhelua päi-vittäin. Niihin on vastaamassa 40 asiakasneuvojaa.
Kuntoutusasioissa Kela palvelee valtakunnallisesti numerossa 020 692 205. Palvelunumerosta voi kysyä esimerkiksi kuntoutuskursseista ja kuntoutusrahasta.
Vammaistuista ja eläkettä saavan hoitotuesta voi ky-syä numerosta 020 692 211.
Kela-korttia ja eurooppalaista sairaanhoitokorttia koskevissa kysymyksissä kannattaa soittaa numeroon 020 692 203.
Opiskelijoille sekä maahan ja maasta muuttaville palvelunumerot avataan joulukuussa.
Puhelinpalvelua hoitaa kolme vuotta sitten toimin-tansa aloittanut Kelan yhteyskeskus. Sillä on toimipai-kat Joensuussa, Lieksassa, Pietarsaaressa, Jyväskylässä ja Kemijärvellä.
Soitto Kelan palvelunumeroihin maksaa asiakkaal-le tavallisen paikallis verkko- tai matkapuhelinmaksun. Puhelinneuvonta palvelee arkisin klo 8–18.
Ruotsin kielellä palvelevat numerot löytyvät tämän lehden ruotsinkielisen osan Stöd-sivuilta 12–14 ja inter-netosoitteessa www.fpa.fi/kontaktaoss.
ajatuksia epäonnistumisesta
Itävaltalaisen Thomas Bernhardin Haaskio kuvaa ryöppyävänä ajatusvirtana musiikista luopuneen pianistin sydämen kuohua ystä-vän itsemurhan jälkeen.
Kirjan nimettömäksi jäävä kertoja on opiskellut pianonsoittoa Mozarteum-kor-keakoulussa. Hän ja Wertheimer, hänen lahjakas opiskelutoverinsa, luopuvat soitta-misesta. Heidän ystävänsä Glenn soittaa näet vielä heitä paremmin.
Glenn menehtyy 50-vuotiaana aivohal-vaukseen. Pian sen jälkeen Wertheimer hirt-tää itsensä.
Haaskio on erilaisten takaumien ja aja-tuksien yhteen kietoutunut kudos, josta lu-kija saa vihjeitä Wertheimerin mielenmaise-mista.
Syvällä perustuksissa muhii pyramidimai-nen, toisia tallova taidemaailma. Päällim-
mäisenä häilyy järkkymätön ihailu Glenn Gouldia kohtaan. Kaiken keskellä jököttää Wertheimerin mahdottomaksi kuvattu luonteen-laatu.
Sinne tänne poukkoilevista ajatuksista ei piirry selkeää kuvaa Wertheimerista. Kertoja pikemminkin peilaa omaa epäonnistumis-taan ja sen suhdetta Wertheimerin traagiseen loppuun.
Kun toista ei enää ole, on vain ajatuksia. Näitä värittävät vääjää-mättä kertojan persoonallisuus, hänen tarinansa, ajatuksensa ja syyllisyytensä. Lopulta myös kertoja tiedostaa ongelman ja moittii ajatteluaan vääryydeksi Wertheimeria kohtaan.
Rypemisprosessi on kuitenkin yhtä välttämätön kertojalle kuin lukijallekin Bernhardin kirja on hätkähdyttävä ja ajatuksia herättävä lukukokemus jokaiselle kirjallisuuden ystävälle. Jarkko Uro
Thomas Bernhard:HaaskioTeos, 2009ISBN 978-951-851-170-3
Hyvä päivähoito, paremmat vanhemmat
Päivähoito on kriittinen linkki perheen ja työn yhdistämisessä sekä vanhempana jaksamisessa, huomattiin Paletti-tutki-muksessa, johon osallistui yli 200 lapsiper-hettä Keski-Suomesta. Mitä tyytyväisem-piä vanhemmat olivat päivähoitoon, sitä paremmin he kokivat jaksavansa. Van-hempia voidaan siis tukea huolehtimalla laadukkaasta päivähoidosta.
Perhe-elämän paletti -tutkimus piirtää kuvaa lapsiperheiden elämästä, jossa vaih-televat rutiinit, ruuhkahuiput ja arjen flow. Päivän paras hetki voi olla yhdessä sohval-la köllöttely.
Tutkimuksessa vanhemmat kokivat työn ja perheen enimmäkseen tukevan ja rikastavan toisiaan. Arki takkuuntuu vasta, kun vanhempien työpäivät pitenevät. Sil-loin työn ja perheen yhdistäminen vaikeu-tuu ja lastenhoidon sekä kotitöiden jaka-
minen puolisojen kesken hankaloituu. Kasvatusalan ammattilaiselle tai opiskelijalle Perhe-elämän pa-
letti on muhkea paketti lapsiperheiden arjesta ja tutustuttaa uu-denlaiseen päiväkirjamenetelmään. Tavallisen taaperonkasvattajan näkökulmasta kirjan vahvuus on erityisesti yksilön vastuun sekä yh-teiskunnallisen näkökulman yhdistämisessä.
Työelämän kehittäminen on myös perhe-elämän kehittämistä. Kun ongelmat ratkotaan työpaikoilla, niitä ei tarvitse viedä kotiin. Työpaikat voivat tavoitella perheystävällisyyttä töiden ja työaikojen järjestelyillä. Perheiden on kuitenkin itse ratkaistava, ovatko he val-miita vähentämään työaikaa tulojen kustannuksella tai jakamaan lastenhoitoa sekä kotitöitä tasapuolisesti. Pipsa Lotta Marjamäki
Anna Rönkä, Kaisa Malinen, Tiina Lämsä (toim.): Perhe-elämän paletti – vanhempana ja puolisonavaihtele vassa arjessaPS-kustannus, 2009ISBN 978-952-451-217-6
n Sitaatit
Sikainfluenssa kaatoi THL:n nettisivut.
Mediuutiset 30.10.2009
n Luvut
52 %suomalaisista on viimeisten 12 kuukauden aikana asioinut Kelan kanssa. Nuoret aikuiset
(58%)ovat siinä olleet kaikkein aktiivisimpia.
n Tänä vuonna
200980 900 opiskelijaa opiskeli ja sai opintotukea kesällä.
k E l a n v a l t a k u n n a l l i s E t P a l v E l u n u m E r o t
n Asumisen tuet 020 692 201n Eläkeasiat 020 692 202n Lapsiperheet 020 692 206
n Omaisen kuolema 020 692 208 n Työttömyysajan tuet 020 692 210n Sairastaminen 020 692 204
n Kuntoutus 020 692 205n Vammaistuet 020 692 211n Kela-kortti 020 692 203
Kelan yhteys-keskuksen kehittämis-päällikkö Pirjo Myyry suosittelee Kelan internetsivuja.
joh
an
na
ko
kk
ol
a
E l ä m ä s s ä • 4 • 2 0 0 9 4 • 2 0 0 9 • E l ä m ä s s ä
ajankohtaista tietoa influenssastaTuoreimmat uutiset influens-sa A(H1N1)v-viruksesta saa Terveyden ja hyvinvoinnin lai-toksen internetsivuilta www.thl.fi. Siellä on ajankohtaista tietoa ja ohjeita kansalaisille, terveyden ammattilaisille ja organisaatioil le.
Puhelimitse influenssaa koskeviin kysymyksiin saa vastauksia Kysy influenssas-ta -puhelimesta, joka palvelee toistaiseksi maanantaista per-jantaihin klo 9–18. Se palve-lee suomeksi numerossa 0800 02277 ja ruotsiksi numerossa 0800 02278.
Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoiset työntekijät vas-taavat puhelimessa yleisiin influenssa A(H1N1)v-virusta koskeviin kysymyksiin. Pu-helimessa ei anneta soittajien terveydentilaa koskevaa neu-vontaa. Sen hoitavat paikalli-set terveyskeskukset ja työter-veyshuolto.
Vammaisten tulkkauspalvelut KelalleKela alkaa vastata vuoden 2010 syyskuun alusta alkaen kuulo-vammaisten, kuulonäkövam-maisten ja puhevammaisten tulkkauspalveluista. Tällä het-kellä tulkkipalvelujen järjestä-minen on kuntien vastuulla. Tulkkipalveluoikeus on noin 5 000 henkilöllä.
Kela keskittää uusien tulk-kauspäätösten tekemisen, toi-minnan kehittämisen ja palve-lun hallinnoinnin Turkuun pe-rustettavaan tulkkauspalvelu-yksikköön. Tulkkauspalvelua välittäviä keskuksia tulee viisi eri puolille Suomea.
Välityskeskukset ja tulkka-usta antavat palveluntuottajat Kela hankkii kilpailuttamalla. Kilpailutuksesta on tarkemmin Kelan internetsivuilla (www.kela.fi > Yhteistyökump panit >Tulkkauspalvelu).
Ajassa n 76 n Ajassa na na u i t t o
Arvosana tyydyttävä
Kela-tietoa selkokielelläKela julkaisee vuonna 2010 selkoesitteiden sarjan, joka antaa tietoa Kelan etuuksista ja palveluista lyhyesti ja sel-keästi.
Koti ja perhe -selkoesite kertoo Kelan tuista lapsiper-heille ja asumiseen. Terve-ys-esite kertoo sairastami-seen, kuntoutukseen, vam-maisuuteen ja työkyvyttö-myyteen liittyvistä Kelan etuuksista. Opiskelu ja työ -esite kertoo opiskelijan, asevelvollisen sekä työttö-män tuista. Eläkkeellä-esi-te kertoo kansaneläkkeistä ja Kelan perhe-eläkkeistä se-kä eläkkeensaajan asumistu-esta. Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille -esi-te on tarkoitettu muuttajille oppaaksi, miten Suomen so-siaaliturvaan pääsee ja mitä tapahtuu ulkomaille muutet-taessa.
Selkoesitteet ilmestyvät kotimaisten kielten lisäksi aluksi englanniksi ja venä-jäksi. Esitteet suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä Selkokeskuksen kanssa.
Selkokeskuksen arvion mukaan Suomessa on jopa 200 000–350 000 selkokie-len tarvitsijaa. Heitä on mm. maahanmuuttajien joukossa sekä erilaisissa vammaisryh-missä ja ikääntyneissä.
Lisätietoja selkokielestä ja selkokielisistä palveluista saa Selkokeskuksesta, osoittees-sa www.selkokeskus.fi.
työttömyys-putkenalkaminen myöhentyyTyöttömyyspäivärahakauden lisäpäiväoikeuden ns. työttö-myysputken alkamis ikä nou-see 59 vuodesta 60 vuoteen. Muutos koskee niitä työnha-kijoita, jotka ovat syntyneet vuonna 1955 tai sen jälkeen. Lisäpäivärahaa maksetaan sen kalenterikuukauden lop-puun, jona työnhakija täyttää 65 vuotta. Edellytyksenä on, että työnhakija on täyttänyt 60 vuotta ennen 500 päivän enimmäisajan päättymistä ja että työssäoloaikaa on kerty-nyt vähintään viisi vuotta vii-meisten 20 vuoden aikana.
Monissa tutkimuksissa yhteiskunnallinen luotta-mus kuvataan kansalaisten uskoksi siihen, etteivät ins-tituutiot tai toiset ihmiset tietoisesti ja tahallisesti ai-heuta harmia tai vahingoita heitä. Siihen, miten luot-tamus muodostuu, on tutkimusten perusteella vaikea vastata.
Eräissä tutkimuksissa on havaittu, että vahva luotta-mus instituutioihin, kuten poliisiin, Puolustusvoimiin tai Kelaan, edistää myös ihmisten välistä luottamus-ta. Luottamusta tutkineiden Staffan Kumlinin ja Bo Rothsteinin mukaan valtio ja sen organisaatiot voi-vatkin luoda tai rapauttaa ihmisten välistä luottamus-ta, koska ne toimivat luotettavuuden malleina.
Tutkijoiden mukaan syy luottaa virkamiehiin, po-liisiin tai hyvinvointivaltion palveluihin piilee näiden tasapuolisuudessa ja puolueettomuudessa. Toimeen-panevat instituutiot, kuten Kela, viestittävät tutkijoi-den mukaan poliittisen kulttuurin periaatteista ja nor-meista ja muokkaavat siten kansalaisten uskomuksia ja arvoja.
Toimeenpanoinstituutioiden puolueettomuudessa ja oikeudenmukaisuudessa on kyse menettelytapojen ja kohtelun oikeudenmukaisuudesta. Hilkka Arola
En luota Kelaan täysin. Kela on kahteen otteeseen virheellisesti koettanut periä opintotukeani takaisin. Opiskelija ei saa tuosta
vaan irrotettua muutamaa sataa euroa. Olen on-neksi saanut asiat oikaistuiksi, mutta siihen on mennyt paljon aikaa ja vaivaa.”
JohannEs kaarakainEnOpiskelija, Tampere
l u o t t a m u s E r i o r g a n i s a a t i o i h i n
Kela sai kansalaisilta toiminnastaan yleis-arvosanan 7,62. Se on parempi kuin työ-voimahallinnon, oman kotikunnan sosi-aalitoimiston ja terveyskeskuksen arvo-sana mutta heikompi kuin apteekkien
(8,77), oman pankin (8,53) ja vakuutusyhtiön (8,07) ar-vosana.
Tämä ilmeni TNS Gallupin elokuussa tekemästä ky-selystä, jossa vastaajilta tiedusteltiin yleisarviota Kelan lisäksi kahdeksasta muusta palveluorganisaatiosta.
Kansalaiset antoivat nyt Kelalle, Verohallinnolle, omalle pankille ja vakuutusyhtiölle sekä postille pa-remman arvosanan kuin viime vuonna.
Paras arvosana annettiin asioinnista Kelan toimis-tossa (8,22) sekä Kelan internetpalveluille (8,21). Yh-teispalvelupisteessä asiointia arvioitiin hieman kriitti-semmin (8,01) kuin muita palveluita.
Kelassa asioineiden antama yleisarvosana on korke-ampi (7,73) kuin niiden, jotka eivät ole siellä asioineet (7,48). Molemmissa ryhmissä arvosana on parantunut viime vuodesta.
Asioinnin vaivattomuudesta Kela saa kansalaisilta arvosanan 7,46. Paremman arvosanan saivat oma va-kuutusyhtiö (8,22) ja Verohallinto (7,79). Työvoima-hallinnon kanssa asiointi (7,29) sen sijaan koettiin Ke-lassa asiointia hankalammaksi.
Kela sai kansalaisilta tyydyttävän kouluarvosanan. Apteekit ylsivät lähelle kiitettävää.
Luotan Kelaan. En ole kyllä var-sinaisesti asioinut Kelassa pitkiin aikoihin. Sairausvakuutus-korvaukset satunnaisista lääkäri-
käynneistäni ja lääkkeistäni hoituvat ihan itses-tään.”
Tekstit Satu Kontiainen
m a i J a r E P oEläkeläinen, Jyväskylä
n Luottaa erittäin paljon n Luottaa melko paljon
Poliisi 93
Puolustusvoimat 83
Kela 74
Tuomioistuimet 70
Sosiaaliturvajärjestelmä 68
Julkinen terveydenhuolto 68
Kirkot 63
Valtion virkamieskunta 51
Maan hallitus 48
Eduskunta 43
Poliittiset puolueet 20
%
t n S g a l lu p oy 2 0 0 9
E l ä m ä s s ä • 4 • 2 0 0 9 4 • 2 0 0 9 • E l ä m ä s s ä
Terveys n 98 n Terveys
lääkkeiden hintojen lasku jatkuuYli tuhannen lääkkeen hinta laski lokakuussa. Suurimmat pudotukset ovat kymmeniä euroja, muutamien lääkkei-den jopa toista sataa euroa. 160 lääkkeen hinta on halventunut vähintään 10 euroa. Hinnat ovat pudonneet saman verran kaikissa apteekeissa, sillä val-tio määrää lääkkeiden vähit-täishinnat.
Lääkkeiden hintojen lasku johtuu huhtikuun alussa käyt-töön otetusta lääkkeiden vii-tehintajärjestelmästä ja lääke-vaihdon laajenemisesta.
Apteekkariliiton mukaan monet apteekit ovat ajautu-massa taloudellisiin vaikeuk-siin hintojen laskun vuoksi.
uusia lääkkeitä viitehinta-järjestelmään
Lääkkeiden uusi viitehinta-kausi alkoi lokakuun alussa. Lääkkeiden hintalautakunnan päättämät korvattavien lääk-keiden viitehintaryhmät ja vii-tehinnat ovat voimassa vuo-den loppuun. Viitehinta on korkein hinta, jonka perus-teella samaan ryhmään kuu-luvien lääkevalmisteiden sai-rausvakuutuskorvaus voidaan laskea.
Viitehinta pysyi samana 348 ryhmässä, laski 188 ryhmäs-sä (keskimääräinen lasku 9,70 euroa) ja nousi 57 ryhmässä (keskimääräinen nousu 0,84 euroa).
Järjestelmässä on nyt 610 viitehintaryhmää, joista uu-sia on 17. Ryhmiin kuuluu 2 353 korvattavaa lääkepak-kausta, mikä on 48 % kaikis-ta korvausjärjestelmään kuu-luvista pakkauksista. Uusina lääkeaineina viitehintajärjes-telmässä ovat perindopriili, fluvastatiini ja loratsepaami.
Varhaisen tuen mallista palkintoSuomen työterveyslääkäriyh-distys ry on myöntänyt vuo-den 2009 Työterveyspalkin-non Helsingin kaupungin Työterveyskeskukselle sen kehittämästä Varhaisen tuen mallista.
Monista ihmis-suhdeamma-teista siirrytään keskimääräistä useammin ma-sennuksen vuoksi eläk-keelle.
a r i ko r k a l a
masennus lyhentää työuraa ja vie työ-kyvyttömyyseläkkeelle keskimäärin kaksi vuotta nuorempana kuin muut syyt. Masennuksen vuoksi työkyvyt-tömyyseläkkeellä oli viime vuoden
lopussa noin 38 000 suomalaista. He jäivät eläkkeelle keskimäärin 49-vuotiaana. Viime vuonna 4 084 henki-löä siirtyi eläkkeelle masennuksen vuoksi.
Jos masennuksen perusteella alkaneiden eläkkeiden määrä saataisiin puolitettua, eläkkeellesiirtymisikä nousisi noin puoli vuotta. Sosiaali- ja terveysminis-teriö haastaa Masto-hankkeellaan eri tahot tekemään töitä tämän tavoitteen saavuttamiseksi.
Ylilääkäri Tapio Ropponen Kuntien eläkevakuu-tuksesta arvioi, että työpaikoilla on monenlaista joh-
Masennukselle jarru ajoissa
PuutarHa-työn-teKijät masen-tuVat
Työterveyshuoltoa kannustetaan puuttumaan masennukseen.
Riski-ammatteja?Viime vuonna noin 4 500 henkilöä siirtyi eläkkeelle masennuksen vuoksi. Masennus vie naisia työky-vyttömyyseläkkeelle useammin kuin miehiä. Masennusperusteiset eläk-keet ovat tavallisempia julkisella kuin yksityisellä sektorilla.
Tiedot ilmenevät syyskuussa jul-kistetusta tutkimuksesta Ammatit ja masennusperusteiset työkyvyttö-myyseläkkeet. Siinä selvitettiin eläk-keitä vuosina 1997–2006. Sen toteuttivat tutkimus- ja kehittämis-päällikkö Tiina Pensola Kuntoutus-
säätiöstä ja erikoistutkija Raija Gould Eläketurvakeskuksesta. Tutki-mus on osa Masto-hanketta.
Tutkimuksen mukaan naiset jää-vät harvoin eläkkeelle masennuksen vuoksi mm. hienomekaanikon, käsi-työläisen, vahtimestarin sekä pankki- ja postitoimihenkilön työstä. Miehet jäävät masennuksen vuoksi harvoin eläkkeelle mm. siivoojan, sairaanhoi-tajan, sotilaan, tutkijan, IT- ja sähkö-alan asiantuntijan sekä kirvesmiehen työstä.
Samassa ammatissa toimivilla miehillä ja naisilla saattaa olla eroja masentuvuudessa. Esimerkiksi fysio-terapeutti- ja kuntohoitajanaiset jää-vät huomattavasti miesfysioterapeutteja ja -kuntohoi-
m a s t o 2 0 0 8 - 2 0 1 1
Masto-hanke 2008-2011 edistää:n työhyvinvointia lisääviä käytäntöjä työelämässän varhaista tukea työssä selviytymisen ongelmiinn masennuksen hyvää hoitoa ja kuntoutusta, jotka tukevat työssä jaksamista ja työhön paluutaSosiaali- ja terveysministeriön käynnistämässä hank-keessa ovat mukana keskeiset hallinnonalat, työmark-kinajärjestöt ja kolmas sektori.
– Olen selviytyjä. Räpistelin sentään työelämässä noin 20 vuotta, pari vuotta sitten työkyvyttömyyseläkkeelle jäänyt Ritva Mäkelä, 47, aloittaa tarinansa.
” Hoito olisi pitänyt aloittaa aiemmin.”– Kokemus tiedoksi -projektissa olen löytänyt vertaistuen. Vertainen ymmärtää, miltä toisesta tuntuu, tamperelainen Ritva Mäkelä iloitsee.
Psykiatri diagnosoi sittemmin keskivaikean masen-nuksen.
Kun pääsin Kelan terapiaan vuonna 1997, psykody-naamisesti suuntautunut terapeutti sanoi, että työ-yhteisössä ei pidä puhua liikaa omista asioistaan. Ke-lalta sain myös 2000-luvun alussa kaksivuotisen tera-pian.
Paljosta hyvästä avusta huolimatta hoito olisi pi-tänyt aloittaa aiemmin. Minulla hoito alkoi, kun olin 35-vuotias, naimisissa ja työelämässä.
Jouduin aloittamaan apuhoitajan työt nuorena. Myö-hemmin tulin pitkässä yövuorossa avautuneeksi ja kertoneeksi itsestäni, ja työkaverit alkoivat juoruilla. Kipeintä oli, kun työkaverit epäilivät minun kaataneen tahallani vanhuksen. Jouduin ylihoitajan puhutteluun. Se mursi itsetuntoni.
En saanut pyytämääni työnohjausta, kun olin sijai-nen. Puolen vuoden päästä jätin työni, 1990-luvun la-mavuosina.
Nyt tiedän olleeni jo silloin liian vaativa itselleni.
Esimiehiä taas pitäisi kouluttaa niin, että heitä kiinnostaisi alaisten hyvinvointi.
Sairaaloiden jälkeen työskentelin päivä- ja las-tenkodeissa. Maksan köyhyydelläni sitä, etten ole jaksanut ottaa vastaan pitkäaikaisia sijaisuuksia.
Lastenkodissa oli huono johto, ja tarvitsin työn-ohjausta. Ostin sitä Hämeenlinnasta, jossa kävin junalla vapaapäivinäni.
Uniapnea ja psyykkiset sairaudet heikensivät keskittymiskykyäni niin, että palikkatestien mu-kaan pärjäsin alle keskitason.
Sain 1,5 vuoden kuntoutustuen, ja sen jälkeen vuoden osatyökyvyttömyyseläkkeen ja lopulta ko-koaikaisen työkyvyttömyyseläkkeen.
Nyt selviydyn pienellä lääkityksellä. Ylipainoa vähennän uimalla.
Osallistun vertaisohjaajatoimintaan ja haen ystä-viä seurakunnasta. Pyrin jotenkin olemaan tärkeä.
Hannu Kaskinen
tajia harvemmin eläkkeelle masen-nuksen vuoksi. Johtajanaiset puolestaan siirtyvät masennuksen vuoksi eläkkeelle miesjohtajia use-ammin.
Opettajan, maanviljelijän, lääkärin ja proviisorin ammateista sekä mie-het että naiset jäävät harvoin masen-nuksen vuoksi eläkkeelle. Sekä mies- että naispuutarhatyöntekijöillä puolestaan on paljon masennuspe-rusteisia eläkkeitä.
Pääsihteeri Teija Honkonen sosiaali- ja terveysministeriöstä uskoo, ettei masennuksen näkökul-masta arvioituna ole riskiammatteja. Taustalla on useita tekijöitä, joiden selvittäminen hänen mielestään vaatii lisätutkimuksia. Hilkka Arola
tamista, mutta työkyvyn johtaminen puuttuu. Hänen mukaansa työterveyshuollon rooliin työpaikoilla kuu-luu ottaa myös mielenterveystyö hallintaansa. Toimin-nan tavoitteena pitää olla työntekijän mahdollisuus palata työhön.
Varman ylilääkärin Jukka Kivekkään mielestä on vaikea nähdä, että masennus liittyisi tiettyihin ammat-teihin.
– Itse työ ei aiheuta masennusta. Päinvastoin työ voi suojata masennukselta, Kivekäs sanoo.
Hänen mielestään on tärkeä selvittää, minkälainen on se tapahtumien ketju, jossa työntekijästä tulee työ-kyvyttömyyseläkeläinen. Työterveyshuolto on avain-asemassa ketjun katkaisemisessa. Varhainen puuttu-minen kannattaa.
Johtaja Riitta Korpiluoma Eläketurvakeskukses-ta kertoo, että työkokeilu on masennuspotilaalle hyvä keino palata työhön. Osasairauspäiväraha ja osatyöky-vyttömyyseläke tarjoavat hänen mielestään myös mai-nion mahdollisuuden pysyä työelämässä.
Sosiaaliturvan uudistamista pohtivan Sata-komi tean esityksen pohjalta sosiaali- ja terveysministeriössä val-mistellaan lakiesitystä, jolla työnantajille korvattaisiin 60 % työterveyshuollon menoista, jos työpaikalla ote-taan käyttöön toimintamalli edistämään työkykyä ja hallitsemaan sairauspoissaoloja. Työterveyshuollon toimenpiteet voidaan näin kohdentaa työkykyä hei-kentäviin tekijöihin riittävän ajoissa.
Hilkka Arola
E l ä m ä s s ä • 4 • 2 0 0 9 4 • 2 0 0 9 • E l ä m ä s s ä
aivovaurioista voi kuntoutua
Kuntoutuksen merkitys korostuu äkillisis-sä aivovaurioissa.
Putoamisten, kaatumisten, liikenne-onnettomuuksien, pahoinpitelyjen ja ur-heilun yhteydessä syntyviä aivovammoja
saa vuosittain 15 000–20 000 ihmistä. Aivoverenkier-tohäiriöiden ja aivovammojen aiheuttamien äkillisten aivovaurioiden alkuhoidon jälkeen tarvitaan usein fy-sio-, toiminta- tai puheterapiaa tai neuropsykologista kuntoutusta.
Kaikille aivovaurion saaneille tulisi tarvittaessa tur-vata mahdollisuus alkuhoidon jälkeen aktiiviseen ja riittävän tiiviiseen kuntoutukseen. Alustava kuntou-tussuunnitelma tulisi tehdä viikon kuluessa vaurios-ta, jotta kuntoutus voitaisiin aloittaa riittävän nopeasti haittojen minimoimiseksi ja potilaan inhimillisen elä-mänlaadun turvaamiseksi.
Neuropsykologinen kuntoutus on saumaton osa kuntoutusta.
Aivoilla on kyky muovautua ja vaihtelevassa mää-rin korjata vaurioita. Kuntoutumisen aikana hermo-solut saattavat muodostaa uusia hermosoluyhteyksiä tai ne voivat muuttaa entisiä yhteyksiä korvaamaan vaurioita.
Joskus aivovauriot voivat aiheuttaa sen, että potilas ei pysty tunnistamaan ja ymmärtämään itselle tulleita vaikeita esim. muistin tai puheen ymmärtämisen tai
hahmottamisen häiriöitä. Poti-las pyrkii huomaamattaan kieltä-mään omassa toimintakyvyssään tapahtuneet vaikeat muutokset. Neuropsykologisella kuntou-tuksella voidaan auttaa potilas-ta tiedostamaan oireensa, jotta hän pystyy selkeämmin tunnis-tamaan oman tilanteensa sekä avun ja tuen tarpeensa.
Äkillisessä aivovauriossa myös tunne-elämän reaktiot ovat ta-vallisia. Vaurio on aina sokki ja
trauma. Siihen ei ole voinut varautua ennakolta. Lisäk-si vaurio kohdistuu päähän, jossa sijaitsevat kaikki kes-keiset inhimillisen elämän säätelyjärjestelmät.
Tutkimusten mukaan aivovaurion aiheuttama alku-sokki voi muuttua psyykkiseksi järkytykseksi ja ma-sennustilaksi. Mieliala laskee, ilmenee epävarmuutta, ja luottamus elämään ja omiin selviytymiskeinoihin katoaa. Myös ahdistunutta pelokkuutta voi ilmaantua. Ajatukset täyttyvät herkästi tunteesta, ettei koskaan voi parantua eivätkä puhekyky ja kirjoittamistaito pa-laudu tai että jää muistamattomuutta tai liikkumisvai-keuksia.
Useimmiten tilannetta kuitenkin voidaan kohentaa kuntoutuksella. Neuropsykologiseen kuntoutukseen liittyvä terapia voi tasoittaa potilaan järkytystä ja mui-ta vaikeita tunnekokemuksia.
Potilaan läheiset ovat tavallisesti yhtä pelästyneitä kuin potilas itsekin. Sen vuoksi neuropsykologiseen kuntoutukseen kuuluu tärkeänä osana yhteistyö poti-laan läheisten kanssa.
Terveys n 1110 n Terveys
ei tarVitseaVataKOKOelämää
Tutkittu juttu | Raimo RaitasaloKirjoittaja on FT, kliininen neuropsykologi
Kari-Pekka Martimo uskoo, että sairauspoissaoloja voi vähentää. Hän edistää asiaa myös tulevalla työterveyshuollon väitöskirjalla.
a r i ko r k a l a
Huonot työolotajavat sairauslomalleJos työ ja työympäristö saadaan kuntoon, koko työpaikka voittaa, kun sairauspoissaolot vähenevät.
Mehiläisen johtava työterveys-lääkäri Kari-Pekka Martimo sa-noo, että sairaudesta huolimat-ta voi selvitä työssään, jos jäljellä olevaa työkykyä hyödynnetään oi-kein.
Martimo tietää, että huonot työ-olot selittävät sairauspoissaoloja enemmän kuin heikko ruokavalio tai vähäinen liikunta. Hän nojaa Jussi Vahteran tutkimuksiin kun-ta-alan työntekijöistä.
Sairauslomalle joutuu peräti 2,5 kertaa keskiarvoa todennäköisem-min sellainen, joka tuntee, ettei voi vaikuttaa omaan työhönsä. Sairaus-
aiVOilla On KyKy muOVautua
Enemmistö masennusta sairasta-vista pysyttelee töissä. Työterveys-laitoksen tutkimuksen mukaan niistä työntekijöistä, joilla haastat-telussa todettiin masennushäiriö, 29 %:lla oli kahden vuoden aikana ollut vähintään yksi yli kahden vii-
kon mittainen sairauspoissaolo. Yli 30 päivän poissaolo oli vain 11 %:lla masentuneista.
Masentuneen sairauspoissa-oloon vaikuttavat yleiset taustate-kijät, kuten terveydentila ja työhön liittyvät tekijät. Sairauspoissaolot
olivat muita yleisempiä 35–44-vuo-tiailla, kunnan työntekijöillä, fyysi-sesti sairailla ja kielteisesti työky-kynsä kehittymiseen suhtautuvilla. Määräaikaisessa työsuhteessa ole-vat ovat muita harvemmin poissa töistä sairauden vuoksi.
m a s E n n u s E i a i n a v i E P o i s t ö i s t ä m a s E n n u k s E l l a o n u s E i t a o i r E i t a
Masennuksen oireita:n Mieli on maassa suurimman
osan aikaa.n Kiinnostus tai mielihyvä katoaa
asioista, jotka ennen tuottivat iloa. n Voimavarat vähentyvät ja olo on
poikkeuksellinen väsynyt.
Masennuksessa itseluottamus ja oman-arvontunto ovat usein vähentyneet. Depressiopotilas kärsii perusteettomista ja kohtuuttomista itsesyytöksistä, ja hä-nellä on toistuvia kuolemaan tai itsemur-haan liittyviä ajatuksia. Masennukseen usein kuuluvia oireita ovat myös
keskittymis vaikeus, kiihtymys tai hidastu-neisuus, unihäiriöt ja ruokahalun muutos. Alle kaksi viikkoa kestäneitä oireita ei vielä lasketa depressioksi. Depressio on oireyhtymä, joka todetaan huolellisen haastattelun perusteella.
Lähde: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Käypä hoito -suositukset www.kaypahoito.fi. Duodecim ja erikoislääkäriyhdistykset ovat 15 vuoden ajan tuottaneet yhdessä Käypä hoito -suosituksia suomalaisten kansansairauksien ehkäisystä, hoidosta ja kuntoutuksesta. Tähän mennessä on valmistunut 96 hoitosuositusta.
Kokemusasiantuntija Marja-Liisa Mustonen (oikealla) sekä Seppo Paulus ja Asta Virtanen kohtaavat usein Mietteen päivätoiminnassa.
j u h a ta n h ua
lahdessa mielenterveys-kuntoutujat kertovat ko-kemuksistaan sairaan-hoitajaopiskelijoille.
Kahdeksan vapaaeh-toista mielenterveyskuntoutujaa Mietteestä (Päijät-Hämeen mie-lenterveystyön tuki) osallistuu Lahden ammattikorkeakoulun sai-raanhoitajaopiskelijoiden psykiat-rian kursseille.
Kuntoutujat kertovat, millaisia kokemuksia ja toiveita heillä on ollut psykiatrisesta hoidosta. Vai-keasta masennuksesta toipunut Marja-Liisa Mustonen lähti mu-kaan, koska toivoo potilaiden tu-levan paremmin kuulluiksi. Kun-toutuminen tehostuu, kun henki-lökunta tietää, millaisia odotuksia potilailla on. Nuorena korkeakou-luopiskelijana sairastunut Musto-
Masennuspotilaatkokemuksenasiantuntijoina
nen tietää, mistä puhuu. Hänelle jo hoitoonpääsy oli vaikeaa.
– Ensimmäisen kerran hoitoon hakeutuessani vaikutin ehkä liian asialliselta ja orientoituneelta enkä päässyt hoitoon. Tilanteeni paheni, ja makasin kolme vuotta sängyn-pohjalla ennen kuin pääsin sairaa-laan ja sittemmin psykoanalyysiin.
Kurssilla opiskelijat keskusteli-vat Mustosen kokemuksista, esitti-vät kiinnostavia kysymyksiä ja kri-tiikkiä. Kurssin lopuksi he tekivät aiheesta lopputyöt.
Kokemusasiantuntijuutta on käytetty Englannissa. Suomeen ide-an toi terveystieteiden maisterik-si opiskeleva Mari Vikman, joka piti kokemusasiantuntijoille myös valmennuskurssin. Kokemusasian-tuntijan ei tarvitse avata koko elä-mäntarinaansa, hoitokokemuksis-ta kertominen riittää. Mietteen toi-
minnanjohtaja Riikka Salmi us-koo, että potilaiden avulla hoidon laatua saadaan parannettua.
– Henkilökunnan asenteissa on parantamisen varaa. Nykyisessä hoitokulttuurissa ei ole totuttu ja-kamaan asiantuntijuutta potilai-den kanssa. Tästä tulee varmasti vakiintunut toimintatapa, sillä ko-kemukset siitä ovat hyviä puolin ja toisin, Salmi sanoo.
Kokemusasiantuntijoita voisi käyttää myös vertaistukena.
– Kun jouduin ensimmäisen ker-ran sairaalaan, olin peloissani ja olisin mielelläni jutellut jonkun sa-man kokeneen kanssa, Mustonen muistelee. Sirpa Palokari
lomariskiä suurentavat huomat-tavasti myös kahnaus esimiehen kanssa ja työn yksipuolisuus.
Martimon mukaan mielenter-veysongelmien yhteydessä työky-vyttömyys perustuu paljolti yk-silön arvioon siitä, kuinka selvi-ää työssään ja tulee hyväksytyk-si työyhteisössään. Jos työyhteisö ottaa jäsenensä mielenterveyson-gelman huomioon, ongelma yleen-sä helpottuu ajan kuluessa. Pitkän sairaus poissaolon jälkeen on eri-tyisen vaikea palata töihin.
Riskeihinnopeasti kiinniMartimo on havainnut, että työter-veyshuollossa tiedetään työoloi-hin liittyvät ongelmat, mutta nä-kökulma niiden hoitoon ei muutu
helposti. Silti hän kehottaa työter-veyshuoltoa paneutumaan jo sai-rauden alussa työkyvyttömyyden riskeihin.
– Nopea sairasteluun puuttumi-nen ehkäisee yksilön syrjäytymis-tä. Tämä on myös työnantajan etu, sillä työeläkelaitos lähettää yrityk-selle ison laskun liian varhain eläk-keelle joutuneista.
Osasairauspäiväraha on Marti-molle mieleinen vaihtoehto työky-vyttömyydelle.
– Eläkeyhtiöt suosivat uudelleen koulutusta tai työkokeilua, ja mo-nilla teollisuuden aloilla räätälöi-dään sopivia töitä. Metalliteollisuu-den työehtosopimuksen mukaan sairausloman voi korvata sellaisel-la työllä, jota terveydentila ei estä, Martimo jatkaa. Hannu Kaskinen
E l ä m ä s s ä • 4 • 2 0 0 9 4 • 2 0 0 9 • E l ä m ä s s ä
12 n Koti&Perhe Koti&Perhe n 13
yrittäjät saavat oikeuden osittaiseen hoitorahaanOikeus osittaiseen hoitora-haan laajennetaan koskemaan myös yrittäjiä ensi vuoden alusta. Samalla osittainen hoi-toraha korotetaan nykyisestä 70 eurosta 90 euroon kuukau-dessa.
Osittaista hoitorahaa mak-setaan myös peruskoulun en-simmäisellä tai toisella luokal-la olevasta lapsesta sekä op-pivelvollisena esiopetukseen osallistuvasta lapsesta.
Osittaista hoitorahaa saa noin 10 000 henkilöä. Yrittäjiä arvioidaan tulevan osittaisen hoitorahan piiriin noin 500.
isäkuukausi pitenee Isäkuukauden isyysrahapäivi-en määrä nousee ensi vuonna 24 arkipäivään, jolloin isäkuu-kauden enimmäispituudek-si tulee 36 arkipäivää eli noin kuusi viikkoa.
Nyt isällä on oikeus enin-tään 12 ylimääräiseen isyys-päivärahaan, jos hän käyttää vähintään 12 viimeistä arkipäi-vää vanhempainrahakaudesta. Tätä jaksoa kutsutaan isäkuu-kaudeksi.
äitiyspakkaus-raadille kunniakirja kestovaipoistaKestovaippayhdistys on myön-tänyt Kelan äitiyspakkausraa-dille kunniakirjan vuoden kes-tovaippateosta. Yhdistyksen mukaan kertakäyttövaippojen karsiminen äitiyspakkauksista vähensi 700 000 vaippaa kaa-topaikoiltamme. Lisäämällä kestovaippojen määrää äitiys-pakkauksissa yhdistyksen mu-kaan edistetään lasten ja ym-päristön hyvinvointia.
Äitiyspakkauksessa on kaksi kestovaippasettiä.
Iina-Marja ei pelkää poroja. Aatu-poro tottelee eikä rimpuile tytön otteista. Hartioil-laan Iina-Marjalla on itse tehty lapinhuivi.
l a P s i J a k E l a n E t u u d E t
Teksti Sven Pahajoki n Kuva Timo Lindholm
Vuodenajat säätävät elämääKoulu, poronhoito ja tuntureilla oleskelu ovat tärkeitäIina-Marja Juusolle, 15. Lapissa elämä sujuu vuodenaikojen rytmissä.
Osallistuminen lisää hyvinvointiaMahdollisuus osallistua ja vaikuttaa omaa elämää koskeviin päätöksiin li-sää lasten ja nuorten hyvinvointia. Nähdyksi ja kuulluksi tulemisen on myös todettu ehkäisevän syrjäyty-mistä.
Alle 18-vuotiailla on paljon ideoita ja asiantuntemusta esimerkiksi pal-veluiden kehittämiseksi. Aikuisten pitäisi hyödyntää tätä tietoa nykyistä paremmin.
Käytännössä lasten ja nuorten osallistuminen tarkoittaa mahdolli-suutta ilmaista mielipiteensä omassa arjessaan: kotona, koulussa ja yh-teiskunnassa. Osallistuminen tarkoit-taa aikuisen valmiutta kuulla, kes-kustella ja tehdä päätöksiä yhdessä lasten ja nuorten kanssa. Kasvatta-jan vastuu säilyy aikuisella.
Marraskuussa 20 vuotta täyttänyt YK:n lapsen oikeuksien sopimus vel-voittaa huomioimaan alle 18-vuotiai-den mielipiteet. Nykyistä laajempaan lasten ja nuorten osallistumiseen oh-jaa myös kampanja Lapsilla on omat oikeudet.
Lisätietoja www.lapsenoikeudet.fi
Lasten ja nuorten etuuksia: n Äitiysavustus, joka on joko äitiyspakkaus tai rahasumma.n Vanhempainpäivärahat, joita ovat äitiysraha, isyysraha sekä vanhempainraha.n Isä voi pitää lisäksi isäkuukauden. n Lapsilisä alle 17-vuotiaasta lapsesta.
n Kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki pienestä lapsesta, joka ei ole kunnallisessa päivähoidossa. n Adoptiotuki ulkomailta adoptoiville.n Kelan sairausvakuutus-korvaukset kuuluvat myös lapsille. n Jompikumpi vanhemmista voi saada Kelasta erityishoitorahaa,
jos hoitaa sairasta tai vammaista alle 16-vuotiasta lasta.n Lapsi voi saada myös sellaista Kelan tukemaa kuntoutusta, joka on tarkoitettu pääasiassa vaikeavammaisille tai pitkäaikais-sairaille lapsille. n Vaikeasti sairas tai vaikea-vammainen lapsi voi saada alle 16-vuotiaan vammaistukea.
n Elatustuki on Kelan maksama tuki, jolla turvataan lapsen elatus, jos lapsi ei saa elatusapua elatus-velvolliselta vanhemmalta.n Koulumatkatuki korvaa koulumatkojen kustannuksia ammatillisessa oppilaitoksessa ja lukiossa opiskeleville.n Opintotuki turvaa toimeen-tuloa opiskelun aikana.
iina-Marjan vanhemmat Ailu ja Sara-Inga Juu-so saavat elantonsa porotaloudesta. Koti on Enontekiön Kaaresuvannossa, mutta porotyöt Käsivarren tuntureilla. Iina-Marja osallistuu po-rojen paimennukseen aktiivisesti, kun koulun-
käynniltä ehtii. Talvella Iina-Marjan aika kuluu koulussa ja kotona,
joten hän voi vain piipahtaa tuntureilla.– Olen ollut tunturissa paljon pienestä tytöstä alka-
en, kesäisin kuukauden kerrallaan, joskus pidempiäkin aikoja. Siellä on ihana rauha. Menneenä kesänä mer-kitsin itse poronvasoja. Leikkasin korvamerkkejä, Iina-Marja kertoo innostuneena.
Keväällä hänen aikansa tuntureilla kuluu enimmäk-seen rautuja tunturijärvistä pilkkien.
Juuson perheessä puhutaan pelkästään saamen kieltä. Iina-Marja käy peruskoulun yhdeksättä luokkaa 70 kilometrin päässä Enontekiön kirkonkylässä Hetas-sa. Hänen lukujärjestyksessään on kaksi saamen kielen tuntia viikossa. Erityisen iloinen hän on siitä, että on saanut ala-asteopetuksen täysin saameksi.
– Ala-asteella opetus omalla äidinkielellä on tärke-ää. Vanhemmat saamelaiset eivät ole oppineet kirjoit-tamaan omalla äidinkielellään. Meillä nuoremmilla on ollut tämä mahdollisuus.
Koulupäivinä tyttö herää klo 6.30. Hän kävelee noin kilometrin matkan linja-autolle, joka lähtee Hettaan klo 7.15. Kotiin hän palaa klo 16.30. Ruokailun jälkeen hän tekee vielä koulutehtävät.
– Yleensä käyn illan mittaan tapaamassa ystäviäni. Joinakin iltoina tai ainakin viikonloppuina jää aikaa myös käsitöille, joiden tekemisestä pidän, Iina-Marja
kertoo ja esittelee tekemäänsä komeaa lapinhuivia.
Iina-Marja aloittaa ensi syksy-nä lukion, joka sijaitsee samassa rakennuksessa kuin hänen nykyi-nen koulunsa. Hän miettii, kulki-siko matkan edelleen linja-autol-la vai ottaisiko asunnon Hetasta. Kelan avustukset olisivat silloin tarpeen.
– On hyvä, että yhteiskunta tu-kee. Ihmiset ovat tasa-arvoisessa
asemassa riippumatta siitä missä asuvat. Minulle paras paikka on kuitenkin Lappi, ainakin toistaiseksi, Iina-Marja miettii eikä lyö lukkoon tulevaisuuttaan.
Viikkorahaa tyttö ei saa, mutta vanhemmat anta-vat hänelle rahaa tarpeen mukaan. Lapsilisän käytöstä perheessä päätetään yhdessä.
– Lapsilisät menevät yhteiseen kassaan. Yhdessä päätämme, mitä minulle niillä ostetaan tai mihin ne käytetään.
Kelan korvausten merkitys on pitkien matkojen ta-kia Lapin perukoilla erityisen tärkeä. Se Juuson per-heessäkin tiedostetaan hyvin.
– Yksistään Kelan matkakorvaukset ovat välttämät-tömiä, jos jotakin sattuu. Apua tarvitseva täytyy kuljet-taa tunturista jopa kymmeniä kilometrejä tienvarteen. Lähimpään terveyskeskukseen voi olla siitäkin matkaa vielä pari sataa kilometriä. Keskussairaalaan Rovanie-melle voi tulla matkaa yli 400 kilometriä, Iina-Marja kuvailee.
– Eihän täällä kukaan muuten pystyisi elämään.
laPsilisät yHteiseen Kassaan
E l ä m ä s s ä • 4 • 2 0 0 9 4 • 2 0 0 9 • E l ä m ä s s ä
14 n Opiskelu&Työ Opiskelu&Työ n 15
työttömien etuudet paranevatTyöttömyyspäivärahaa voi ensi vuoden alussa saada en-tistä lyhyemmän työssäolon jälkeen. Ensimmäistä kertaa työttömyyspäivärahaa saavan työssäoloehto lyhenee 43 vii-kosta 34 viikkoon. Myös yrit-täjien työssäoloehto lyhenee kahdesta vuodesta 18 kuukau-teen.
Työssäoloehdon lyhentämi-nen auttaa ensimmäistä kertaa työmarkkinoille tulevia pääse-mään ansio- tai peruspäivära-han piiriin tarveharkintaisen työmarkkinatuen sijaan.
Niille, jotka ovat olleet vä-hintään kolme vuotta työssä ennen työttömyyden alkamis-ta, maksetaan 20 ensimmäisel-tä työttömyyspäivältä perus-päivärahan korotusosaa tai ko-rotettua ansio-osaa.
Työllistymistä edistävien aktiivitoimenpiteiden ajalta maksetaan peruspäivärahan ja työmarkkinatuen korotus-osaa tai ansiosidonnaisen päi-värahan korotettua ansio-osaa enintään 200 päivältä.
Korotusosaa ja korotettua an-sio-osaa voidaan edelleen mak - saa myös pitkän työuran pää-tyttyä enintään 100 päivältä.
Muutosturvaan kuuluvan muutosturvalisän maksuaikaa pidennetään 185 päivästä 200 päivään. Muutosturvalisää työllistymistä edistävien pal-velujen ajalta voivat saada ne muutosturvan piiriin kuulu-vat, joille on laadittu työllisty-misohjelma ja joilla on oi keus ansio- tai peruspäivärahaan täytettyään palkansaajan työs-säoloehdon.
etuusjärjestelmä yhdenmukaistuuTyöttömyysaikaiset koulutus-etuudet, työvoimapoliittinen koulutustuki ja koulutuspäivä-raha yhdistetään ensi vuoden alussa yhdeksi etuudeksi. Kou-lutuksen ajalta maksetaan sitä työttömyysetuutta, johon hen-kilöllä työttömänä olisi oikeus.
Työtön saa samansuuruis-ta etuutta siitä riippumatta, osallistuuko hän työ- ja elin-keinotoimiston hankkimaan koulutukseen vai omaehtoi-seen koulutukseen. Työvoi-mapoliittisen aikuiskoulutuk-sen ajalta maksettava tuki las-ketaan työttömyyspäivärahan 500 päivän enimmäisaikaan.
leena Kuivanen pääsi urasuunnittelun kautta uuteen ammattiin.
Ammatinvaihto on mahdollisuus
Vuosi sitten lahtelainen Leena Kuiva-nen, 57, oli uuden tilanteen edessä. Lee-na työskenteli ostoreskontranhoitajana punnitus- ja annostusjärjestelmiä val-mistavassa Lahti Precision Oy:ssä, kun
tieto yt-neuvotteluista tuli. Kun irtisanomispaperi lo-pulta tänä keväänä lyötiin kouraan, Leena oli masen-tunut, mutta samalla helpottunut.
Merkantin koulutuksen saanut Leena haki töitä aluksi taloushallinnosta, vaikka numeroiden pyörit-tely olikin vuosien mittaan alkanut hieman tympiä. Työttömäksi jäätyään Leena pääsi muutosturvan pii-riin. Se tarkoittaa, että työ- ja elinkeinotoimiston kans-sa tehdään henkilökohtainen työllistymisohjelma. Oh-jelmassa sovitaan omatoimisesta työnhausta ja sen tukemisesta sekä työvoimahallinnon palveluista, joil-la edistetään työnhakijan pikaista ja pysyvää työllisty-mistä.
Onni potkaisi, kun Leena pääsi TE-toimiston kautta urasuunnittelukurssille.
– Oli lottovoitto, kun kuulin päässeeni haastatteluun ja sitten vielä kurssillekin, Leena kertoo. Kurssille oli halukkaita paljon enemmän kuin sinne lopulta mah-tui. Kurssikaverit olivat kaikki pitkän työuran tehneitä ammatinvaihtajia, ja samanlaisen elämäntilanteen ko-keminen antoi hyvän tukiverkon.
Psykologisessa kykytestissä Leena löysi itsestään monia uusia vahvuuksia, kuten luovuuden ja taiteel-lisuuden. Urasuunnittelussa hän oivalsi, että haluai-si tehdä käytännön- ja ihmisläheisempää työtä. Ura-suunnitteluun kuului myös työssäoppimisjakso, jol-loin pääsi kokeilemaan kiinnostavia töitä. Leena va-
Kaikki opintotukiasiat hoituvat nyt verkossaOpiskelija voi hoitaa kaik-ki opintotukiasiansa verkos-sa, kun Kela otti lokakuus-sa käyttöön opintotuen säh-köisen muutosilmoituksen. Opiskelija voi nyt verkossa myös ilmoittaa tukeensa vai-kuttavista muutoksista ja ha-kea tukea lisäajalle.
Asiointipalvelussa osoit-tessa www.kela.fi/asiointi opintonsa aloittava opiskelija on voinut jo aiemmin hakea opintotukea. Lisäksi opinto-tuen voi perua, palauttaa ja lakkauttaa verkossa. Palve-lusta opiskelija voi myös tar-kistaa opintotukitietonsa.
Sähköisessä palvelussa käyttäjältä kysytään vain tar-vittavat tiedot, sillä palvelu hyödyntää Kelan rekisteri-tietoja. Palvelu opastaa käyt-täjää ohje- ja virheilmoituk-sin. Palveluun kirjaudutaan joko omilla verkkopankki-tunnuksilla tai sähköisellä henkilökortilla.
Tarvittavista liitteistä ha-kija saa tiedon hakemusta täyttäessään. Liiteluettelon voi tulostaa ja lähettää tarvit-tavat liitteet kahden viikon kuluessa. Liitteet voi postit-taa Suomessa ilman posti-maksua liiteluettelossa ole-van vastauslähetystunnuk-sen avulla. Jos liitteet lähete-tään ulkomailta, hakijan on itse maksettava postimaksu.
Vuorottelu vapaa vakinaistuu Vuorotteluvapaa vakinaiste-taan ensi vuoden alusta. Muu ten vuorotteluvapaata kos keva laki pysyy ennallaan.
Vuonna 2008 vuorottelu-korvauksia maksettiin lähes 103 miljoonaa euroa. Ansio-turvan vuorottelukorvaus-oli keskimäärin 965 e/kk eli 44,90 e/pv.
Vuodesta 1996 alkaen vuo-rotteluvapaalle on jäänyt yli 150 000 henkilöä. Viime vuonna vuorottelijoista lä-hes puolet oli 50–59-vuotiai-ta ja 20 % oli 45–49-vuotiai-ta. Vuorottelijoiden yleisim-mät toimialat olivat terve-ys- ja sosiaalipalvelut, julki-nen hallinto, teollisuus, kul-jetus, tietoliikenne ja koulu-tus. Sijaisista lähes 40 % oli 20–29-vuotiaita.
litsi paikaksi Päijät-Hämeen keskussairaalan. Jaksolla palaset loksahtivat paikoilleen ja Leena ihastui laito-shuoltajan työhön: siinä pääsi tekemään töitä käsillään ja auttamaan ihmisiä. Hän kävi ensin kuukauden mit-taisen Suunta puhdistuspalvelualalle -koulutuksen ja teki työssäoppimisjakson vanhustenhoitoon erikoistu-neessa Jalkarannan sairaalassa. Tämän jälkeen oli vuo-rossa pyrkiminen varsinaiseen koulutukseen.
Leena aloitti laitoshuoltajan ammattitutkintoon val-mistavat opiskelut Koulutuskeskus Salpauksessa syys-kuussa työvoimakoulutuksena. Koulutuksen maksaa työvoimahallinto. Opiskelun ajalta Leena saa koulu-tustukea sekä ylläpitokorvausta.
Opiskelijat opiskelevat henkilökohtaisen opiske-luohjelman mukaisesti. Leena opiskelee päiväopiske-lijana. Koulussa käytävät opintojaksot ja työpaikoilla suoritettavat työssäoppimisjaksot vuorottelevat hä-nellä muutaman viikon sykleissä. Tutkinto suoritetaan näyttötutkintoina työelämässä. Jos mieleinen työpaik-ka sattuu löytymään kesken koulutuksen, tutkinnosta voi suorittaa vain osan tai opintoja voi jatkaa vaikka-pa oppisopimuksella tai monimuoto-opiskeluna. Näil-lä näkymin Leenan on tarkoitus valmistua reilun vuo-den kuluttua.
– Ammatinvaihto on mahdollisuus, Leena sanoo. Hän on miettinyt jopa olleensa tähän saakka vääräl-lä alalla.
Elämäniloinen ja positiivinen nainen kertoo muut-tuneensa ihmisenä iloisemmaksi ja valoisammaksi ja itsetuntonsa nousseen kohisten.
– Olen löytänyt itsestäni positiivisuuden ja rohkeu-den. Tässä on vielä paljon edessä. Salla Suneli
Leena Kuivanen kokee, että onni potkaisi, kun hän pääsi urasuunnittelukurssille.
n Suunnitteletko koulutukseen hakeutumista? Mietit-kö, miten rahoittaisit opintosi?n Työ- ja elinkeinohallinnolla on valtakunnallinen pu-helinpalvelu, Koulutusneuvonta, jossa koulutusneuvo-jat vastaavat koulutukseen hakeutumista ja opintojen rahoitusta koskeviin kysymyksiin. n Koulutusneuvonta palvelee ma–pe klo 9–17, puh. 010 19 4901. Puhelu maksaa paikallisverkko- tai matka-puhelinmaksun.
k o u l u t u s n E u v o n t a P a l v E l E E
ja a na a h j o k a n g a S
löytyi uusia VaHVuuK-sia
Muita opiskelun tukimuotoja: Maatalousyrittäjien opintoraha. Lisätietoja www.te-keskus.fi. Ammattitutkintostipendi. Lisätietoja www.kou lutusrahasto.fi. Mm. jatko-opiskelijoille tarkoitetut stipendit ja apurahat. Lista apurahoja myöntävistä tahoista http://apurahat.syl.fi/.
Kenelle? tuen määrä
AikuiskoulutustukiLisätietoja: www.koulutusrahasto.fi. Lisätietoja esit-teessä Koulutusrahasto: Aikuiskoulutustuki 2009–2010
• Opiskeluun opintovapaalla tai muulla palkattomalla vapaalla (vähintään 2 kk).
• Edellyttää pidempää työhistoriaa.
• Perusosa 500 e + palkan perusteella määräytyvä ansio-osa.
• Mahdollisuus opintolainan valtiontakaukseen.
Oppisopimuskoulutuksen tukiLisätietoja: www.edu.fi/info/ oppisopimus/oppilas.html
• Oppisopimus-koulutuksessa oleville
• Teoriaopetuksen ja näyttötutkinnon ajalta 15 e/opetuspäivä (jos työnantaja ei maksa tältä ajalta palkkaa). + Mahdollinen matkakustannus- ja majoittumiskorvaus.
• Lapsen huoltajalle perheavustusta 17 e/opetuspäivä.• Vajaakuntoiselle kuntoutusrahaa.• Työnantaja voi saada koulutuskorvausta ja palkkatukea työttömän koulutukseen.
Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen aikainen tuki (HUOM: muuttuu 1.1.2010 alkaen) Lisätietoja: www.mol.fi, www.opintoluotsi.fi
• Yli 17-vuotiaalle, joka täyttää työssäoloehdon, mutta ei ole saanut työttömyyspäivärahaa enimmäisajan.
• Työmarkkinatukeen oikeutetulle, joka ei täytä työssä olo-ehtoa, mutta on oikeutettu työmarkkinatukeen.
• Työttömyysturvan suuruinen.
• Ylläpito korvaus tai korotettu ylläpitokorvaus.
Opintotuki Lisätietoja: www.kela.fi/opintotuki
• Lukiolaisille, korkeakouluopiskelijoille, ammatillista perustutkintoa opiskeleville, ammatillisessa lisä- ja täydennyskoulutuksessa oleville
• Opintoraha opinnoista riippuen 246 –298 e/kk.• Asumislisä korkeintaan 201,60 e/kk• Valtiontakaus opintolainalle enintään 300 e/kk.
tuen nimi
t u E t o P i s k E l i J a l l E
E l ä m ä s s ä • 4 • 2 0 0 9 4 • 2 0 0 9 • E l ä m ä s s ä
Eläkkeellä n 1716 n Eläkkeellä
– Kun toinen tarvitsee apua ja voin tukea häntä. Hänestä tulee läheinen ja rakas. Ilo on molemmin-puolista, sanoo Veijo Lehtonen, joka nimettiin kesällä Auranmaan positiivisimmaksi henkilöksi. Auranmaan alueella on 21 000 asukasta.
Kävelykeppi on Veijo Lehtosen äidin, jonka liikkuminen sujuu sen avulla paremmin. Lehtonen toimii äitinsä omaishoitajana. Aikaisempaa kokemusta hänellä on jo isän omaishoitajan työstä.
Rakkautta japitkää pinnaa
Teksti Tuula Stenberg Kuvat Timo Jakonen
– Mitä raskaampaa, sitä rakkaampaa, Veijo Lehtonen tuumii.
paa kokemusta hänellä on jo isän omaishoitajan työs-tä.
– Työaika on 24 tuntia vuorokaudessa. Aamulla luen mammalle lehdet, kannan hellapuut, auttelen kaiken-laisessa. Päivällä käyn kaupassa, kuljetan tarpeen tul-
len lääkärissä, juttelen, ettei mamma tunne itseään yksinäiseksi. Yölläkin valvon, jos on tarpeen.
Kaikenlaisten asioiden hoito vie aikaa.
– Kiitoksella kuittaan Kelan mut-ta kiroan paperisodan, hän tiivistää byrokratian kiemurat ja hitauden. Omaishoitajana toimiminen vaatii monenlaista asiantuntemusta, sin-nikkyyttä ja tietoa.
Sinnikäs on myös Veijo Lehtosen äiti.– Ihailen äidin halua yrittää selviytyä yhä kaikenlai-
sista askareista, Lehtonen sanoo ja ojentaa mamman leipomaa pullaa ja kakkua.
– Kun Tiina syntyi, meillä on aluksi vaikeaa, Vei-jo Lehtonen myöntää kuvaillessaan nyt 40-vuotiaan tyttären ensimmäisiä elinkuukausia. Perheen ainoaksi jääneellä lapsella on keskiasteen kehitysvamma.
Turun seudun vammaisten asuntotukiyhdistyk-sen asunnossa tytär on ollut lähes 14 vuotta, mutta isä huolehtii hänestä yhä monella tavoin. Puolison äkilli-nen kuolema muutama vuosi sitten teki hänestä yk-sinhuoltajan.
– Tiina on kotona viikonloppuisin ja loma-aikoina. Hänellä on kaikki asumisen laatukriteerit täyttävä ko-ti, mutta hän kärsii yksinäisyydestä ja tekemisen puut-teesta. Täällä luonnon keskellä hän viihtyy hyvin.
Tytär tarvitsee monenlaista kuntoutusta. Lehtonen kuljettaa häntä vähintään kolme kertaa viikossa Tur-kuun vesijumppaan, fysioterapiaan ja musiikkitera-piaan.
Lehtonen pitää erityisenä voimanlähteenään toi-mintaa vammaisyhdistyksissä. Se on tuonut uusia mu-kavia tuttavuuksia ”Ahvenanmaalta käsivarren tienoil-le asti”.
– Yhdistyksissä saa tietoa lainsäädännöstä ja muis-ta tärkeistä asioista sekä vertaistukea, mikä on hyväk-si jokaiselle.
”Mitä raskaampaa, sen rakkaampaa” -ajatuksen Vei-jo Lehtonen kokee elämänsä tunnuslauseeksi.
Veijo Lehtosen, 60, hymy ei ole hyytynyt elämän kolhuissa eikä pinna katkennut byrokratian pykäläviidakoissa. Heinä-kuun helteillä hänet nimettiin ihan viral-lisesti Auranmaan vuoden 2009 positii-
visimmaksi ihmiseksi.Lehtonen haluaa vaikuttaa asioihin ja parantaa maa-
ilmaa. Hän on osoittanut esimerkillistä aktiivisuutta, innostamista, kannustamista ja ahkeruutta. Näin to-teaa valinnan tehnyt paikallinen nuorkauppakamari. Lehtonen asuu Tourulan kylässä Pöytyällä Varsinais-Suomessa.
Vinkkejä miehen tekemisistä oli tullut sekä naapu-reilta että muilta paikkakuntalaisilta, ja kun asia julkis-tettiin Tourulan–Keihäskosken kyläyhdistyksen maa-laismarkkinoilla, puhelias mies meni hiljaiseksi.
– Nyt täytyy vuoden verran hymyillä ja vastata kaik-keen myönteisesti, Lehtonen naureskelee kahvikupin ääressä kotitalonsa kuistilla.
Suvun hallussa jo useita sukupolvia ollut talo, laa-ja pihapiiri ja sen ympärillä levittäytyvä peltomaise-ma merkitsevät Lehtoselle puuhamaata, joka virkis-tää mieltä ja pitää kropan kunnossa. Kotitilan hoitami-sen ohella hän on tehnyt elämäntyönsä vakuutusyhtiö Pohjolassa, josta hän jäi joitakin vuosia sitten työky-vyttömyyseläkkeelle.
Tilan valkokuistinen päärakennus on enimmäkseen Lehtosen äidin, ”mamman”, valtakuntaa. Parkinsonin tauti tekee äidin liikkumisen vaikeaksi, ja monien mui-denkin vaivojen vuoksi apu on tarpeen.
Lehtonen toimii äitinsä omais hoitajana. Aikaisem-
Työtä voi kokeilla menettämättä eläkeoikeuttaEnsi vuonna yhä useammalla työkyvyttömyyseläk-keen saajalla on mahdollisuus kokeilla työhön pa-luuta. Uusi laki laajentaa kansaneläkettä saavien mahdollisuutta kokeilla työntekoa ilman että työ-kyvyttömyyseläke lakkaa kokonaan. Lisäksi lain piiriin tulevat myös työeläkettä saavat työkyvyt-tömät.
Työkyvyttömyyseläkkeellä olevat saavat ansaita hieman nykyistä enemmän eläkkeensä lisäksi. Jos tuloraja kuitenkin ylittyy, työkyvyttömyyseläkkeel-lä oleva voi jättää eläkkeensä lepäämään.
Lokakuussa annettu laki työkyvyttömyyseläk-keellä olevien työhönpaluun edistämisestä on määräaikainen ja se on voimassa vuoden 2013 lop-puun. Laki ei koske heti niitä, joiden kansaneläke on jo lepäämässä vuoden 2010 alkaessa. Jos eläke laitetaan takaisin maksuun, voidaan uutta erillisla-kia soveltaa vasta, kun eläke on ollut välillä mak-sussa vähintään kolme kuukautta.
Uusi ansaintaraja on 600 euroaKelan maksaman työkyvyttömyyseläkkeen lisäk-si on voinut ansaita alle 588,66 e/kk. Uuden lain myötä ansaintaraja nousee hieman, 600 euroon kuukaudessa. Tätä ei ole sidottu indeksiin.
Sama 600 euron ansaintaraja tulee myös niil-le pienehkön työeläkkeen saajille, joiden eläkettä edeltänyt vakiintunut keskiansiotaso on ollut alle 1 500 e/kk. Kaikki työkyvyttömyyseläkkeellä olevat voivat siis ansaita 600 euroon saakka kuukaudes-sa ilman, että ansiotuloilla on vaikutusta eläkkeen maksamiseen.
Sen sijaan suuremmissa työeläkkeissä säilyy edelleen 40/60 %:n ansiorajat. Se merkitsee sitä, et-tä täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä oleva voi an-saita eläkkeensä rinnalla tekemästään työstä enin-tään 40 % työkyvyttömyyttä edeltäneestä vakiintu-neesta keskiansiosta. Osatyökyvyttömyyseläkkeel-lä oleva voi puolestaan ansaita enintään 60 % työ-kyvyttömyyttä edeltäneestä keskiansiosta.
Eläkkeen voi jättää lepäämäänNykyisin vain täysimääräisen kansaneläkelain mu-kaisen työkyvyttömyyseläkkeen on voinut jättää lepäämään. Lepäämään jättäminen laajenee kos-kemaan kaikkia kansaneläkelain mukaisia työky-vyttömyyseläkkeitä sekä työeläkelakien mukaista täyttä ja osatyökyvyttömyyseläkettä. Myös määrä-aikaisen kuntoutustuen voi jättää lepäämään.
Eläke jätetään lepäämään vähintään kolmen kuukauden ja enintään kahden vuoden ajaksi. Ny-kysäännöin eläkkeen voi jättää lepäämään vähin-tään kuuden kuukauden ja enintään viiden vuoden ajaksi.
Vammaistukea vain hoitotuen saajilleNykyisin maksetaan automaattisesti ylintä 16 vuot-ta täyttäneen vammaistukea niille, jotka ovat jättä-neet kansaneläkkeen lepäämään. Ensi vuonna ylin vammaistuki maksetaan kuitenkin vain niille, jotka saavat hoitotukea jättäessään kansaneläkkeensä tai työeläkkeensä lepäämään.
Asumistuki voi jatkuaTyökyvyttömyyseläkkeen lepäämään jättäminen ei automaattisesti katkaise eläkkeensaajan asumis-tuen maksamista. Jos kuitenkin tulot nousevat huo-mattavasti, Kela tarkistaa ja tarvittaessa lakkauttaa asumistuen. Hilkka Nakari
KirOan PaPeri-sODan
E l ä m ä s s ä • 4 • 2 0 0 9 4 • 2 0 0 9 • E l ä m ä s s ä
turkulainen Raili Salomaa, 78, kertoo taval-lisesta arkipäivästään:
– Lueskelen aamulla Turun Sanomia. Sit-ten kodinhoitaja tulee laittamaan tukisu-kan, jota joudun käyttämään säärihaavan
takia. Sairaanhoitaja käy hoitamassa haavaa. Aamupa-lan teen itse. Ruoka tuodaan puolelta päivin, ja iltapäi-vällä keitän kahvit. Illalla syön iltapalan ja keitän puu-ron. Katselen tietysti myös televisiota.
Salomaa asuu yksin kerrostaloasunnossaan. Moni-en vaivojen takia liikkuminen on huonoa eikä ruuan-laittokaan onnistu. Sisällä hän tarvitsee tuekseen kyy-närsauvaa, ulkona rollaattoria, ja sängyn reunassa on nousutuki.
– Oikeassa lonkassa on tekonivel, se sattuu välillä. Kummassakin jalassa on kulumia. Valtimonkovettu-mistaudin takia pystyn kulkemaan vain pienen matkan kerrallaan, sitten täytyy huilata. Käsi on murtunut, ei-kä sitä saatu oikeaan asentoon. Olkapään revähtymän takia myös vasenta kättä on vaikea käyttää, Salomaa kuvailee.
– Niin ja sitten on vielä sokeritauti. Minulla on myös sydämentahdistin, hän lisää.
Salomaa saa Kelalta eläkettä saavan hoitotukea, joka on tarkoitettu tukemaan kotona asumista ja siellä ta-pahtuvaa hoitoa.
– Monilla yksin asuvilla eläkeläisillä on pieni eläke, mutta minä tulen toimeen. Olin aikoinani kotirouva-na, mutta pärjään kyllä miehen eläkkeen puolikkaalla, kansaneläkkeellä ja tuilla.
Kotona oma vapausSalomaalla on kokemusta vanhainkodista tilapäisjak-
solta sekä evakkoreissulta taloyhtiön putkiremontin takia. Hän pyrkii sel-viytymään kotona mahdollisimman pitkään.
– Kotona on oma vapaus. Voin lähteä halutessani ulos. Lähikaupas-sa käynti onnistuu, kun varaan kä-velyyn tunnin verran aikaa. Tai sit-ten voin mennä muuten vain käve-lemään.
– Kotona pysyn paremmin selvillä maailman tapahtumista. Täällä päin kaupunkia ovat kaikki tuttavanikin.
Kehitysvammainen tytär, jota Sa-lomaa hoiti 40 vuotta, asuu nyt palvelutalossa lyhyen taksimatkan päässä. Toinen tytär perheineen asuu hie-man kauempana.
– En koe olevani yksinäinen. Joskus vain nuo kivut masentavat.
Iloista odotettavaaVanhat valokuvat innostavat muistelemaan menneitä vuosikymmeniä. Raili Salomaa muistaa erityisen on-nellisena ajan, kun lapset olivat pieniä.
– Kesäisin olimme paljon mökillä Kustavissa. Mies kalasti, lapset polskuttelivat vedessä ja minä laitoin ruokaa.
Mitkä asiat nykyään tuottavat iloa?– Se kun voin asua kotona. Tietysti sekin, kun ty-
tär käy täällä tai minä käyn heillä. Jälkikasvun seuraa-minen on mukavaa. Tyttärenpojan perheeseen syntyi juuri vauva. Näen hänet ensi kertaa ihan pian, Salomaa kertoo. Matti Välimäki
18 n Eläkkeellä Eläkkeellä n 19
Raili Salomaa saa monenlaista tukea, jotta voi asua kotona.
” Mukava kun saan olla kotona”
jOsKus KiVut masen -taVat
n Eläkettä saavan hoitotuki tukee sairaan tai vammaisen eläkkeen-saajan kotona asumista ja hoitoa. Lisäksi se korvaa sairaudesta tai vammaisuudesta aiheutuvia eri-tyiskustannuksia.
n Hoitotuen saaminen edellyttää vähintään 16 vuoden ikää ja Suo-messa asumista. Tukea voivat saa-da joko Suomesta tai ulkomailta maksetun eläkkeen saajat. Tukea ei saa pelkän osatyökyvyttömyys-eläkkeen, osa-aikaeläkkeen tai perhe-eläkkeen perusteella.
E l ä k E t t ä s a a v a n h o i t o t u k i
noin 1150 henkilöä sai kansaneläkkeenKela tarkisti jälleen tänä syksy-nä, saavatko kaikki kansaneläk-keeseen oikeutetut eläkkeensä. Selvityksen tuloksena uusia kansaneläkkeitä myönnettiin 1149 eläkkeensaajalle. Keski-määräinen myönnetty eläke oli noin 75 euroa kuukaudessa.
Kela tekee vuosittain poi-minta-ajoja tietokannasta löy-tääkseen sellaiset Suomessa asuvat henkilöt, jotka eivät ole hakeneet kansaneläkettä, vaik-ka heillä olisi siihen oikeus. Poiminnan tuloksena myön-netyt kansaneläkkeet jäävät usein pieniksi, koska eläk-keensaajilla on työeläkettä tai muuta eläketuloa.
työkyvyttömyys-eläke paraneeTyökyvyttömyyseläkkeen ta-soa parannetaan mm. korot-tamalla tulevalta ajalta lasket-tavan eläkkeen karttumispro-senttia ikävuosilta 50–63. Tut-kintoon johtava opiskelu ja al-le kolmivuotiaan lapsen hoita-minen kotihoidontuella ote-taan myös huomioon, kun tu-levan ajan eläkettä lasketaan.
Muutokset tulevat voimaan vuoden 2010 alusta.
Osa-aikaeläkkeelle uusi ikärajaOsa-aikaeläkkeen alaikära-jaa korotetaan 60 vuoteen ja eläkkeen karttuminen osa-ai-kaeläkkeen ansion alenemasta poistetaan. Osa-aikaeläkkeen muutokset koskevat vuonna 1953 ja sen jälkeen syntyneitä. Muutokset tulevat voimaan vuoden 2011 alusta.
työnantajan Kela-maksu poisTyönantajan kansaneläkemak-su poistetaan ensi vuoden alus-ta. Sen jälkeen valtio rahoittaa sekä kansaneläkkeiden kustan-nukset että kansaneläkerahas-tosta maksettavien etuuksien toimintakulut. Lainmuutoksen tarkoituksena on alentaa työ-voimakustannuksia.
Muutos ei vaikuta kansan-eläkkeen saajien asemaan.
Kansaneläke-indeksiin sidotut etuudet ennallaan Vuonna 2010 kansaneläkein-deksi säilytetään poikkeuk-sellisesti vuoden 2009 tasol-la. Näin estetään kansanelä-keindeksiin sidottujen etuuk-sien alentuminen taloudelli-sen taantuman aikana. Tason säilyttäminen koskee kansan-eläkkeiden lisäksi esimerkik-si työttömyyspäivärahaa, työ-markkinatukea ja toimeentu-lotukea.
Kansaneläkeindeksi seuraa elinkustannusindeksiä, jon-ka Tilastokeskus laskee kes-keisten hyödykkeiden hinta-tietojen perusteella. Kansan-eläkkeen määrä tarkistetaan vuosittain ottamalla huomi-oon edellisen vuoden aikana tapahtunut hintatason muu-tos. Kela vahvistaa seuraavan vuoden indeksin heinä-, elo ja syyskuun elinkustannusindek-sin keskiarvon perusteella.
Jos noudatettaisiin elinkus-tannusindeksiä, kansaneläke-indeksiin sidotut etuudet pie-nenisivät.
suomen kustannusvastuu selvitetäänToukokuun 2010 alussa muut-tuva EY-lainsäädäntö koskee mm. ulkomailla asuvia suoma-laiseläkeläisiä. Kela lähetti elo-kuussa olosuhteiden seuran-takirjeen noin 3 000:lle ulko-mailla asuvalle suomalaiselle eläkkeensaajalle. Seurannas-sa tarkistetaan, onko Suomen valtio edelleen kustannusvas-tuussa ulkomailla asuvan elä-keläisen sairaanhoidosta.
OikaisuEdellisessä Elämässä-lehdessä oli sympaattisen 100-vuotiaan Uuno Vireniuksen haastat-telu. Hänen nimeensä oli ju-tussa valitettavasti pujahtanut virhe. Pahoittelemme.
n Hoitotuen saaminen edellyttää, et-tä sairaus tai vamma heikentää vähin-tään vuoden ajan kykyä huolehtia it-sestään. Tämä tarkoittaa vaikeuksia esim. peseytymisessä tai pukeutumi-sessa tai välttämättömissä kotitalous-töissä. Pelkkä avuntarve esimerkiksi kotitaloustöissä tai asioiden hoidossa ei oikeuta hoitotukeen.
n Sairauden tai vamman aiheuttamia erityiskustannuksia voivat olla esimer-kiksi sairaanhoito- ja lääkekulut, yli-määräiset matkakustannukset, koti-palvelun tai kotisairaanhoidon kus-
tannukset sekä erityisruokavalion aiheutumat kustannukset.
n Hoitotuen määrät ovat sivulla 21. Lisätietoa saa Kelan internetsivuilta www.kela.fi. Tukea voi hakea ver-kossa. Palveluun tunnistaudutaan verkkopankkitunnuksilla. Vaihtoeh-toisesti verkossa voi täyttää ja tu-lostaa hoitotukihakemuksen/vam-maistukihakemuksen (EV 256) ja toimittaa sen liitteineen Kelaan.
n Elokuussa 2009 oli 196 971 hoito-tuen saajaa.
V e S a- M at t i Vä ä r ä
E l ä m ä s s ä • 4 • 2 0 0 9 4 • 2 0 0 9 • E l ä m ä s s ä
pe
kk
a k
iir
al
a
Etuudet nnnn 2120 nn
nn Etuudet
sosiaaliturvaoikeudenvoi nyt tarkistaa verkossaOikeuden Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta voi tarkistaa Kelan internetsivuilla (www.kela.fi > Asioi verkossa > Oikeus Suomen sosiaaliturvaan). Palveluun kirjaudutaan verkkopank-kitunnuksilla tai sähköisellä henkilökortilla. Palvelun käyttö vaatii suomalaisen henkilötunnuksen.
Jos on muuttanut ulkomaille tai Suomeen, tiedot sosiaali-turvaan kuulumisesta näkyvät ajanjaksoittain. Palvelusta näkee päivämäärät, jolloin on ollut Suomen sosiaaliturvan ulkopuolel-la ja päivämäärän, jolloin on palannut sosiaaliturvan piiriin. Myös nykyinen oleskelu- tai asuinmaa, Suomen sosiaaliturvan piiriin kuulumisesta annetut päätökset ja kirjeet sekä vireillä olevat hakemukset näkyvät palvelussa.
Suomen sosiaaliturvajärjestelmän piiriin kuuluminen perus-tuu maassa asumiseen. Joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta kaikilla Suomessa vakinaisesti asuvilla on oikeus Kelan myön-tämiin sosiaaliturvaetuuksiin.
Kun muuttaa Suomesta ulkomaille tai ulkomailta Suomeen, Kela tekee päätöksen siitä, kuuluuko Suomen sosiaaliturvan piiriin eli onko oikeus Kelan myöntämiin etuuksiin.
Terveys Esitteet: Kun sairastat, Kuntou-tukseen ja TyöterveyshuoltoPuhelinpalvelu: Sairastaminen 020 692 204 Kuntoutus 020 692 205 Kela-kortti 020 692 203 Vammaistuet 020 692 211
Kelan kortit n Jokainen Suomessa pysyvästi asuva tai sairausvakuutuksen piiriin kuuluva saa Kela-kortin. Kela-kor-tilla voit osoittaa oikeutesi Suomen sairausvakuutukseen. Korttia tarvit-set mm. apteekissa ja lääkärin vas-taanotolla, jotta voit saada korva-uksen samalla kun asioit.
Kun muutat Suomeen, täytä ha-kemuslomake Y77 ja toimita se Ke-laan. Sen perusteella saat päätök-sen Suomen sosiaaliturvan piiriin kuulumisesta.
Kela ei enää myönnä kuvallisia Kela-kortteja. Käytössä olevat kortit ovat voimassa edelleen, ja niiden tietoja voi päivittää vuoteen 2014 saakka.
Pelkästään kansaneläkettä saa-ville alle 65-vuotiaille turvataan oi-keus eläkeläisalennuksiin kansan-eläkkeensaajan kortilla. Suomen sairausvakuutukseen kuu-luva saa eurooppalaisen sairaan-hoitokortin, jolla hän voi osoittaa oikeutensa lääketieteellisistä syistä välttämättömään sairaanhoitoon toisessa EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä. Kortti on ilmainen, ja se on voimassa kaksi vuotta. Kela lä-hettää uuden kortin vanhentuneen tilalle. Korttihakemuksen voi tehdä verkossa.
Eurooppalainen sairaanhoito-kortti ei korvaa Suomessa Kela-korttia.
Sairauskuluista korvausn Kela korvaa osan yksityislääkärin palkkioista (60 % Kelan vahvista-masta taksasta) sekä osan yksityis-lääkärin ja hammaslääkärin määrää-män tutkimuksen ja hoidon kustan-nuksista (75 % taksasta 13,46 euroa ylittävältä osalta). Todellinen kor-vaustaso kustannuksista on nykyi-sin noin 30–35 %.
Kelan taksoihin voit tutustua jo-ko Kelan internetsivuilla tai toimis-toissa. Yksityisistä sairaanhoitopal-veluista perityt maksut ovat yleensä suurempia kuin taksat.
Suorakorvaus tai hakemusn Yleensä saat Kela-korvauksen jo hoitopaikassa näyttämällä Kela-korttisi. Korvaus vähennetään sil-loin suoraan hoitopaikan laskusta. Jos et saa korvausta suoraan, voit hakea sen kuuden kuukauden ku-luessa Kelasta.
Hammashoidosta korvausn Kela korvaa osan yksityisen ham-maslääkärin suorittamasta suun ja hampaiden tutkimuksen ja hoidon kustannuksista. Korvaus on 60 % Kelan vahvistamasta taksasta, mut-ta käytännössä noin 40 % keski-määräisistä palkkioista. Tutkimuk-sen kustannuksia korvataan vain kerran kalenterivuodessa.
Kela ei korvaa hammasteknisen työn tai proteettisten toimenpitei-den kustannuksia.Veteraanien hammashoito-korvaus n Veteraanit saavat korvausta myös proteettisen työn kustannuk-sista. Heillä tulee olla jokin veteraa-nitunnuksista tai todistus miinan-raivaukseen osallistumisesta.
Veteraanien suun ja hampaiden tutkimuksesta, ehkäisevästä hoidos-ta ja protetiikkaan liittyvästä yksi-tyishammaslääkärin tai erikoisham-masteknikon kliinisestä työstä Kela korvaa 100 % sekä proteesien tekni-sestä työstä 50 % taksasta. Erikois-hammasteknikon suorittaman koko-proteesihoidon Kela korvaa ham-
maslääkärin lähetteen perusteella.Veteraanien muusta hammas-
hoidosta Kela korvaa 60 % taksasta.
Lääkekorvausn Kela korvaa lääkärin määräämien lääkkeiden hinnasta joko 42 %, 72 % tai 100 %. Vaikka korvaus on 100 %, maksat kuitenkin 3 euroa lääkkeeltä.
Lääkkeille määritetään viitehin-ta, jonka mukaan korvaus laske-taan. Viitehintaa halvemman, sa-maan ryhmään kuuluvan lääkkeen korvaus maksetaan lääkkeen myyn-tihinnasta, samoin ryhmiin kuulu-mattomien lääkkeiden korvaus.
Jos itse maksamiesi lääkekus-tannusten osuus tänä vuonna ylit-tää 672,70 euroa, ns. lääkekatto, si-nulla on oikeus lisäkorvaukseen. Tällöin maksat vain 1,50 euroa jo-kaisesta korvattavasta lääkkeestä. Lääkekattoon lasketaan mukaan vain viitehinnan mukainen osuus.
Saat Kelasta ilmoituksen lisäkor-vausoikeuden täyttymisestä. Näyt-tämällä tätä ilmoitusta saat lisäkor-vauksen suoraan apteekissa.
Matkakorvausn Kela maksaa sairauden tai kun-toutuksen vuoksi tekemiesi matko-jen kuluista sen osuuden, joka ylit-tää 9,25 euroa yhteen suuntaan.
Kun itse maksamasi osuudet ylittävät 157,25 euroa vuoden aika-na, Kela maksaa ylittävän osan ko-konaan. Oman auton käytöstä Kela voi omavastuuosuuden jälkeen kor-vata 0,20 euroa kilometriltä.
Yöpymisraha on enintään 20,18 euroa yöltä.
Jos kuljetuspalveluyrittäjällä on suorakorvaussopimus Kelan kanssa, matkakorvaus voidaan vähentää suoraan kuljetuslaskusta.
Sairauspäiväraha n Sairauden vuoksi työhönsä kyke-nemätön 16–67-vuotias voi saada Kelasta verollista sairauspäivärahaa, kun sairaus kestää sairastumispäivän lisäksi yli 9 arkipäivää. Jos työnanta-ja maksaa sairausajalta palkkaa, Kela maksaa päivärahan työnantajalle.
YEL-vakuutettu yrittäjä saa sai-rauspäivärahaa, kun työkyvyttö-myys on kestänyt sairastumispäivän lisäksi 3 arkipäivää.
Sairauspäiväraha määräytyy yleensä verotuksessa vahvistettujen työtulojen perusteella ja yrittäjälle viimeisen vahvistetun verovuoden YEL- tai MYEL-vakuutuksen vuosi-työtulojen perusteella. Päiväraha voi määräytyä myös kuuden viime kuukauden työtulojen perusteella.
Työttömän sairauspäiväraha määräytyy vähintään työttömyys-turvan mukaan ja opiskelijan vähin-tään opintotuen mukaan.
Tulottomalle tai vähätuloiselle Kela voi maksaa sairauspäivärahaa 22,04 euroa arkipäivältä, jos työky-vyttömyys kestää yhtäjaksoisesti vähintään 55 päivää.
Osasairauspäiväraha n Osasairauspäivärahaa voi saada työkyvytön, jolla on ollut oikeus sairauspäivärahaan vähintään 60 ar-kipäivää välittömästi ennen paluuta työhön. Osasairauspäivärahan saa-minen edellyttää määräaikaista siir-tymistä kokoaikatyöstä osa-aika-työhön sekä sopimusta työn ja an-sioiden vähenemisestä 40–60 %:lla.
Osasairauspäiväraha on aina puolet varsinaisesta sairauspäivära-hasta.
Kuntoutusn Vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus ja alle 65-vuotiaitten vai-keavammaisten lääkinnällinen kun-toutus ovat Kelan lakisääteisiä vel-vollisuuksia.
Kelan tehtävänä on selvittää sai-rastuneen kuntoutustarve, kun hän on saanut sairauspäivärahaa 60 arki-päivältä, sekä viimeistään silloin kun hän hakee työkyvyttömyyseläkettä.
Lisäksi Kela myöntää ns. harkin-nanvaraista ammatillista ja lääkin-nällistä kuntoutusta eduskunnan vuosittaisen määrärahan turvin. Siitä maksetaan mm. lasten perhekun-toutusta ja aikuisten psykoterapiaa.
Vajaakuntoisen koulutusn Kun 16–19-vuotiasta vajaakun-toista nuorta uhkaa työkyvyttö-myys, Kela selvittää ennen eläke-päätöstä hänen kuntoutusmahdolli-suutensa. Nuori ohjataan ensi sijas-sa ammatilliseen kuntoutukseen tai koulutukseen. Kuntoutuksen ajalta hän saa kuntoutusrahaa, jonka määrä on vähintään 22,04 e/pv ja kuntoutuksen väliajoilta 20 % pie-nempi. Samalta ajalta nuori voi saa-da myös vammaistukea.
Kuntoutusrahan Kuntoutusrahaa voi saada 16–67-vuotias, joka osallistuu koko-päiväisesti kuntoutukseen pysyäk-seen työelämässä, palatakseen työ-hön tai tullakseen työmarkkinoille.
Myös oppisopimuskoulutuksen ajalta vajaakuntoinen voi saada kuntoutusrahaa.
Kuntoutusraha on useimmiten sairauspäivärahan suuruinen.
Kuntoutukseen osallistuva voi saada myös harkinnanvaraista, ve-rotonta ylläpitokorvausta 8 e/pv kuntoutuksesta aiheutuviin ylimää-räisiin kustannuksiin tai harkinnan-varaista kuntoutusavustusta esi-merkiksi työharjoittelun aikana.
Vammais- ja hoitotuetn Alle 16-vuotiaan vammaistukea saa lapsi, joka on sairauden tai vamman takia huolenpidon ja kun-toutuksen tarpeessa vähintään puoli vuotta niin, että se aiheuttaa perheelle erityistä rasitusta ja sitoo perhettä enemmän kuin samanikäi-sen terveen lapsen hoito.
16 vuotta täyttänyt henkilö voi saada Kelalta vammaistukea, jos hänen toimintakykynsä on heiken-tynyt vähintään vuoden ajan eikä hän saa jatkuvaa eläkettä työkyvyt-tömyyden tai iän perusteella. Vam-maistuki on korvaus sairauden tai vamman aiheuttamasta haitasta, avun, ohjauksen tai valvonnan tar-peesta ja/tai erityiskustannuksista.
Perusvammaistuki on 85,59 e/kk, korotettu vammaistuki 199,71 e/kk ja ylin vammaistuki 387,26 e/kk.
Eläkettä saavan hoitotuki on tarkoitettu henkilölle, jonka toimin-takyky on alentunut sairauden tai vamman johdosta ainakin vuoden ajan. Hoitotukea maksetaan van-huuseläkkeen tai täyden työkyvyt-tömyyden vuoksi maksettavan eläkkeen tai korvauksen tai maa-hanmuuttajan erityistuen saajalle.
Perushoitotuki on 57,32 e/kk, korotettu hoitotuki 142,70 e/kk ja ylin hoitotuki 301,75 e/kk.
Vammaistuesta ja hoitotuesta ei mene veroa.
Ruokavaliokorvaus n Kela maksaa ruokavaliokorvausta 16 vuotta täyttäneille keliakiaa sai-rastaville. Veroton korvaus on 21 e/kk.
Työterveyshuollon tukin Kela korvaa työnantajille ja yrittä-jille noin puolet lakisääteisen työter-veyshuollon kustannuksista. Ehkäi-sevästä työterveyshuollosta korvaus on 60 %. Työterveyshuoltoon voi liittää myös sairaanhoitopalveluja.
Koti&Perhe Esitteet: Lapsiperheelle, Asumi-seen tukea, Kun muutat Suomeen ja Kun muutat ulkomaillePuhelinpalvelu: Lapsiperheet 020 692 206Yleinen asumistuki 020 692 201Eläkkeensaajan asumistuki020 692 202
Äitiysavustus n Lasta odottava äiti voi valita joko vauvan tarvikkeita ja vaatteita sisäl-
tävän äitiyspakkauksen tai verotto-man rahasumman 140 euroa.
Myös ottovanhemmilla on oike-us äitiysavustukseen.
Kansainvälinen adoptiotukin Kela maksaa verotonta adoptio-tukea kertakorvauksena niille otto-vanhemmille, jotka adoptoivat alle 18-vuotiaan lapsen ulkomailta. Tuen määrä vaihtelee sen mukaan, mistä maasta lapsi adoptoidaan.
Vanhempainpäivärahatn Äidillä ja isällä on oikeus työsuh-teen katkeamatta pitää äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaata lap-sen syntymän ja hoidon takia. Kela maksaa näiltä ajoilta verollisia van-hempainpäivärahoja.
Äitiysrahaa maksetaan äidille 105 arkipäivältä. Erityisäitiysrahaa mak-setaan työolosuhteiden vaarallisuu-den vuoksi raskauden alkamisesta lähtien.
Isyysrahaa maksetaan lapsen hoitoon osallistuvalle isälle yhteen-sä 18 arkipäivältä äidin äitiys- ja vanhempainrahakauden aikana se-kä sen lisäksi 1–12 arkipäivältä van-hempainrahan jatkoksi, jos isä käyt-tää vähintään kaksi viikkoa van-hempainvapaan lopusta.
Vanhempainrahaa maksetaan äidille tai isälle 158 arkipäivältä.
Isyysrahaa ja vanhempainrahaa maksetaan samoin perustein myös alle 7-vuotiaana otetun adoptiolap-sen vanhemmille. Ottovanhempi voi saada vanhempainpäivärahaa enin-tään 200 arkipäivältä.
Vanhempainpäivärahat määräy-tyvät yleensä verotuksessa vahvis-tettujen työtulojen tai yrittäjätulo-jen perusteella.
Tulottomalle tai pienituloiselle vanhempainpäivärahaa maksetaan 22,04 euroa arkipäivältä. Työttö-mälle vanhempainpäiväraha makse-taan työttömyysturvan suuruisena. Opiskeleva äiti tai isä voi saada yhtä aikaa sekä vanhempainpäivärahaa 22,04 euroa arkipäivältä että opin-torahaa.
Lapsilisä n Kela maksaa lapsen vanhemmalle verotonta lapsilisää, kunnes lapsi täyttää 17 vuotta: vanhimmasta lap-sesta 100 e/kk, toisesta 110,50 e/kk, kolmannesta 141 e/kk, neljännestä 161,50 e/kk sekä viidennestä ja jokai-sesta seuraavasta lapsesta 182 e/kk.
Yksinhuoltajalle maksetaan jokaisesta lapsesta korotusta 46,60 e/kk.
Ahvenanmaalla on omat lapsili-sien määrät, joista päättää maakun-tahallitus.
Lapsilisien seuraavat maksupäi-vät ovat 23.12. 2009, 26.1.2010 ja 26.2.2010.Pienten lasten hoidon tuet n Lapsella on oikeus päivähoitoon vanhempainpäivärahakauden päät-
tymisen jälkeen oppivelvollisuuden alkuun asti. Vanhemmat voivat vali-ta joko kunnallisen hoitopaikan tai Kelan tuen, joka voi olla kotihoidon tuki tai yksityisen hoidon tuki.
Jos vanhemmat eivät ole valin-neet kunnan järjestämää päivähoi-toa, he saavat Kelalta lasten koti-hoidon tukea, kun perheessä on al-le 3-vuotias lapsi.
Kotihoidon tukeen kuuluu hoi-toraha, joka on yhdestä alle 3-vuo-tiaasta lapsesta 314,28 e/kk, kusta-kin seuraavasta alle 3-vuotiaasta lapsesta 94,09 e/kk ja muista alle oppivelvollisuusiän olevista lapsista 60,46 e/kk. Lisäksi yhdestä lapsesta voidaan maksaa perheen tuloista riippuvaa hoitolisää enintään 168,19 e/kk.
Ottovanhemmat voivat saada myös yli 3-vuotiaalle ottolapselleen kotihoidon tukea hoitovapaan ajan, enintään siihen saakka kun lapsi aloittaa koulun.
Lasten yksityisen hoidon tukea maksetaan, jos perheen alle koulu-ikäistä lasta hoitaa yksityinen päi-vähoidon tuottaja.
Yksityisen hoidon tuen hoitora-ha on 160,00 e/kk/lapsi. Perhe voi saada tuloista riippuvaa hoitolisää enintään 134,55 e/kk/lapsi. Perhe hakee tuen, mutta se maksetaan päivähoidon tuottajalle.
Osittaista hoitorahaa maksetaan 70 e/kk työ- tai virkasuhteessa ole-valle vanhemmalle, jonka työaika on enintään 30 tuntia viikossa alle 3-vuotiaan tai perusopetuksen 1. ja 2. luokalla olevan lapsen hoidon vuoksi.
Elatustukin Kela maksaa elatustukea alle 18-vuotiaasta lapsesta, kun elatus-velvollinen ei maksa vahvistettua elatusapua tai elatusapu on vahvis-tettu elatustukea pienemmäksi. Elatustukea maksetaan myös silloin, kun avioliiton ulkopuolella synty-neen lapsen isyyttä ei ole vahvistet-tu tai vanhempi on adoptoinut lap-sen ilman kumppania. Elatustuen täysi määrä on 136,41 e/kk/lapsi.
Erityishoitoraha n Äiti tai isä voi saada ansionmene-tyksen korvauksena verollista eri-tyishoitorahaa, jos hän osallistuu vaikeasti sairaan alle 16-vuotiaan lapsensa hoitoon tai kuntoutukseen sairaalassa, sairaalan tai erityishuol-topiirin poliklinikalla tai näihin liit-tyvässä kotihoidossa sekä kuntou-tus- tai sopeutumisvalmennuskurs-silla.
Ellei lapsen sairaus ole vaikea, erityishoitorahaa voi saada vain alle 7-vuotiaan lapsen sairaala- tai poli-klinikkahoidon ajalta.
Erityishoitoraha määräytyy sai-rauspäivärahan tavoin työtulojen mukaan. Tulottomalle tai pienitu-loiselle erityishoitorahaa voidaan maksaa 22,04 euroa arkipäivältä.
Työtön tai opiskelija voi saada vä-hintään työttömyysturvan tai opin-totuen suuruista erityishoitorahaa.
Asumistuet n Kela maksaa pienituloisille henki-löille yleistä asumistukea tai opiske-lijoiden asumislisää (ks. opintotuki) tai sotilasavustuksen asumisavus-tusta (ks. sotilasavustus) tai eläk-keensaajan asumistukea.
Yleistä asumistukea voi saada pienituloinen ruokakunta. Tukea varten valtioneuvosto vahvistaa vuosittain mm. perheen koon ja asuinpaikan sekä tulojen mukaiset omavastuuosuudet.
Eläkkeensaajan asumistukea voivat saada pienituloiset 65 vuotta täyttäneet henkilöt ja sitä nuorem-mat työkyvyttömyys-, työttömyys- tai leskeneläkettä tai maahanmuut-tajan erityistukea saavat henkilöt.
Osa-aikaeläkettä, varhennettua vanhuuseläkettä tai vanhuuseläket-tä ennen 65 vuoden ikää saavat voivat saada yleistä asumistukea.
Muutto ulkomaille tai Suomeenn Jos muutat ulkomaille alle vuo-deksi, kuulut yleensä sen ajan Suo-men sosiaaliturvan piiriin. Jos oles-kelet ulkomailla yli vuoden, oikeu-tesi Suomen sosiaaliturvaan päättyy useimmiten jo muuttohetkeen.
Työskentely EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä siirtää sinut yleensä työskentelymaan sosiaaliturvan pii-riin, vaikka työskentely kestäisi alle vuoden.
Ilmoita aina Kelaan ulkomaille muutosta ja paluusta Suomeen. Kaikkia Kelan etuuksia ei makseta ulkomaille.
Jos muutat Suomeen vakinai-sesti, pääset yleensä Suomen sosi-aaliturvan piiriin muuttohetkestä lu-kien. Vakinaista asumista osoittaa esimerkiksi paluumuutto tai vähin-tään kahden vuoden työskentely Suomessa taikka avioliitto Suomes-sa vakinaisesti asuvan henkilön kanssa.
Kun muutat vakinaisesti Suo-meen, hae sosiaaliturvan piiriin pää-syä Kelan lomakkeella Y77.
Jos muutat Suomeen alle kah-deksi vuodeksi eli tilapäisesti, si-nulla ei yleensä ole oikeutta Kelan sosiaaliturvaetuuksiin.
Mm. lähetettyjä työntekijöitä, virkamiehiä, opiskelijoita, perheen-jäseniä sekä Pohjoismaiden tai ns. sosiaaliturvasopimusmaiden välillä muuttavia koskevat tietyissä tilan-teissa eri säännöt.
Opiskelu&Työ Esitteet: Opiskelijalle ja TyöttömällePuhelinpalvelu: Työttömät 020 692 210
Opintotukin Opintotukea ovat opintoraha 17 vuotta täyttäneille, asumislisä vuokralla asuville lapsettomille opiskelijoille ja ulkomailla opiskele-ville sekä opintolainan valtiontaka-us ja korkoavustus.
Opintoraha on 38–298 e/kk. Opintoraha on verollista tuloa, ja sen suuruus määräytyy oppilaitok-sen, hakijan iän, vanhempien luona asumisen ja perhesuhteiden mu-kaan.
Vanhempien tulot voivat estää tai pienentää toisella asteella opis-kelevan perheettömän, alle 20-vuo-tiaan opintorahan. Vanhempien tu-lojen pienuus voi korottaa opinto-rahaa.
Asumislisä on enintään 80 % vuokrasta, 26,90–201,60 e/kk. Van-hemmaltaan asunnon vuokranneen asumislisä on enintään 58,87 e/kk. Lapsiperhe voi saada Kelan yleistä asumistukea.
Opiskelijan omat tulot voivat estää opintotuen saamisen. Opiskelijan kannattaa itse seurata vuosi tulojaan ja ottaa selvää, miten ne vaikuttavat opintotukeen. Las-kentaohjelma löytyy internetistä www.kela.fi/laskurit.
Vuonna 2009 muistisääntönä on, että opiskelija voi ansaita 660 e/kk niinä kuukausina, jolloin hän saa opintotukea ja 1 970 e/kk niinä kuukausina, jolloin hän ei sitä saa.
Voit välttää liikaa maksetun opintotuen perinnän palauttamalla edellisenä vuonna liikaa maksetut tuet viimeistään maaliskuun loppuun mennessä. Palauttamisen voit hoitaa internetissä www.kela.fi/asiointi.Kun opinnot ovat päättyneet, Kela voi maksaa pienituloiselle valtion takaaman opintolainan korot enin-tään viiden puolivuotiskauden ajan.
Koulumatkatukin Lukiossa tai ammatillisessa oppi-laitoksessa päätoimisesti opiskeleva voi saada korvausta päivittäisten koulumatkojen kustannuksista, kun yhdensuuntainen koulumatka asunnolta oppilaitokseen on vähin-tään 10 kilometriä ja koulumatkan kustannukset ovat yli 54 e/kk. Opiskelija maksaa aina itse mat-koistaan vähintään 43 e/kk.
Sotilasavustus n Kela maksaa sotilasavustusta asevelvollisen puolison ja lasten toi-meentulon turvaamiseksi. Asevel-volliselle itselleen voidaan maksaa asumisavustusta ja opintolainojen korot.
Kela maksaa sotilasavustuksena - perusavustusta, joka on täy-
den kansaneläkkeen suuruinen. Lasten määrä korottaa perusavus-tusta. Perheen tulot voivat pienen-tää avustusta.
- asumisavustusta, joka korvaa nekin asumiskulut, joihin ei saa asumistukea.
Kelan etuudet 2009Tämä on lyhyt johdanto Kelan hoitamiin etuuksiin. Tarkempia tietoja eri etuuksista ja niiden myöntä-misperusteista saat ilmaisista esitteistä, palvelunumeroista, toimistoista ja internetsivuilta www.kela.fi.
E l ä m ä s s ä • 4 • 2 0 0 9 4 • 2 0 0 9 • E l ä m ä s s ä
Tehtävät n 2322 nnnn Etuudet
ristikko 4/2009
Ristikko 3/09 ratkaisu
Elämässä 3/2009 olleen ristikon voittajat: 25 euroa voitti Toini Haara, Keitele, 20 euroa voitti: Aino Huovinen, Helsinki, 15 euroa voittivat: Kalevi Soiha, Mynämäki, Raija Korte, Kouvola, Toivo Räsänen, Vartiala, Matti Korkeamäki, Töysä, Maija Peussa, Rovaniemi, Eero Purhonen, Klaukkala, Vuokko Hämäläinen, Viitasaari, Janne Saarentalo, Espoo.
1c, 2b, 3b, 4a, 5a, 6c,7a, 8c,9b ja 10c.Oikeat vastaukset:
10 kysymystä sosiaaliturvasta1. Missä päin Suomea Kelan etuushakemuksia ratkaistaan? a) Vain pääkaupunkiseudulla b) Vain Jyväskylässä c) Eri puolilla Suomea
Montako uutta palvelunumeroa Kela otti lokakuussa käyttöön?a) 5b) 4 c) 20
Kuinka monen lääkkeen hinta laski lokakuussa? a) Vain sadan b) Yli tuhannenc) Alle viiden
Paljonko on isäkuukauden enimmäispituus ensi vuonna? a) 36 arkipäivää b) 55 arkipäivää c) 14 arkipäivää
Montako kestovaippasettiä on äitiyspakkauksessa? a) Kaksi b) Viisi c) Seitsemän
6. Montako kertakäyttövaippaa on äitiyspakkauksessa? a) Kaksi b) Viisic) Ei yhtään
7. Minkä ikäisenä voi alkaa saa-da eläkettä saavan hoitotukea? a) 16-vuotiaanab) 63-vuotiaanac) 68-vuotiaana
8. Paljonko kansaneläkeindeksi nousee ensi vuonna?a) 1 % b) 2 % c) Indeksi ei nouse
9. Minkä yleisarvosanan Kelan internetsivut saivat kansalaisil-ta? a) 7,50 b) 8,21 c) 6,75
10. Kuinka moni suomalaisista luottaa Kelaan? a) 100 % b) 55 % c) 79 %
Ristikon ratkaisseiden kesken arvotaan kymmenen rahapalkintoa: Yksi 25 euron ja 20 euron sekä kahdeksan 15 euron palkintoa. Ratkaisujen tulee olla perillä viimeistään maa-nantaina 18.1.2010. Ratkaisija maksaa vastauk-sen palautuksesta normaalin postimaksun. Palautusosoite on Elämässä-lehti, Ristikko 4/2009, Palautepalvelut, 00002 Helsinki
Nimi
Lähiosoite
Postinumero ja paikkakunta
k E l a s s a t ö i s s ä
na
na
uit
to
Kela hoitaa tieto-järjestelmänsä itseSusanna Kallonen kuuli Kelan IT-osastosta koulunsa rekrytoin-titapahtumassa. IT-tradenomiksi opiskellut nainen kiinnostui ja haki osastolle työharjoitteluun.
Hyvä ilmapiiri, mukavat työkaverit ja itsenäinen työ tekivät opiskelijaan vaikutuksen.
– Harjoittelun jälkeen tein Kelalle tuntitöitä, sitten opinnäy-tetyön ja kesätöitä. Määräaikainen suunnittelijan pesti vakinais-tettiin 2005, Kallonen kertoo.
Kela työllistää lähes 600 informaatioteknologian ja tietohal-linnon ammattilaista, jotka hoitavat Kelan palvelun vaatimia laajoja tietojärjestelmiä. He suunnittelevat ja toteuttavat Kelaan uusia tietojärjestelmiä sekä ylläpitävät ja kehittävät jo käytössä olevia.
– Kelan etuuksista määritellään laeissa. Meidän perustehtä-vänämme on huolehtia siitä, että tietotekniikka ja järjestelmät tekevät lakien toimeenpanemisen mahdolliseksi.
IT-suunnittelijan työssä projektit ja rutiinit kulkevat rinnak-kain.
– Se tekee työstä vaihtelevaa ja mielenkiintoista. Innostun uutta projektia suunnitellessa, ja työpäivät kuluvat hetkessä. Haasteet ja vastuu ovat lisääntyneet työvuosien aikana.
Kallonen suorittaa työn ohessa maisterintutkintoa tietojen-käsittelystä. Itsensä kouluttaminen on hänestä IT-alalla välttä-mätöntä.
– Kelassa ammattitaitoa kehitetään sekä sisäisellä että ulko-puoliselta hankittavalla koulutuksella.
Pipsa Lotta Marjamäki
Kelan töitä on tarjolla osoitteessa www.kela.fi/rekrytoi
- erityisavustusta, esimerkiksi lasten tarvikkeisiin ja elatusmaksui-hin, jotka asevelvollisen kuuluisi maksaa palvelusaikana.
Sotilasavustusta voi hakea varus-mies- tai siviilipalvelusta suorittava.
Vuorottelukorvausn Vähintään 10 vuotta työelämässä ollut työntekijä ja hänen työnanta-jansa voivat sopia työntekijän vuo-rotteluvapaasta. Se voi kestää vähintään 90 ja enintään 359 päi-vää. Samalla työnantaja sitoutuu palkkaamaan samaksi ajaksi työ- ja elinkeinotoimistosta työttömän työnhakijan.
Vuorotteluvapaan ajalta työnte-kijälle maksetaan vuorottelukorva-usta, joka on 70 tai 80 % työttö-myyspäivärahan määrästä.
Työttömyyskassaan kuuluvat hakevat vuorottelukorvausta omas-ta kassastaan ja muut Kelasta.
Työttömän perustuki n Työtön 17–64-vuotias työnhakija voi saada Kelasta:
– työttömän peruspäivärahaa enintään 500 päivältä tai
– työmarkkinatukea, jos hakija ei täytä niin sanottua työssäoloeh-toa tai on jo saanut enimmäisajan päivärahaa Kelasta tai työttömyys-kassasta.
Verollinen täysi peruspäiväraha, Kelan koulutustuki ja täysi työmark-kinatuki ovat 25,63 e/pv ja lapsiko-rotus yhdestä lapsesta 4,86 e/pv, kahdesta lapsesta 7,13 e/pv ja kol-mesta tai useammasta 9,19 e/pv.
Lähes kaikki työttömän omat ja hänen puolisonsa tulot ja sosiaali-etuudet pienentävät työmarkkina-tuen määrää.
Työttömyysturvaa voi saada myös soviteltuna, jos työnhakija te-kee osa-aikatyötä tai satunnaista työtä.
Työtön voi saada koulutustukea työ- ja elinkeinotoimiston ostaman koulutuksen ajalta. Koulutustukea maksetaan perustukena Kelasta ja ansiotukena työttömyyskassasta. Lisäksi koulutukseen osallistuja voi saada ylläpitokorvausta.
Työttömyysturvaa voi hakea työ- ja elinkeinotoimistoon ilmoit-tautumisen yhteydessä.
Muutosturvan Tuotannollisista tai taloudellisista syistä irtisanotulle voidaan maksaa työttömyysturvan peruspäivära-haan, koulutuspäivärahaan tai kou-lutustukeen korotusosaa. Peruspäi-värahaan tai koulutustukeen voi saada työllistymisohjelmalisää. Täy-si korotusosa tai työllistymisohjel-malisä on 4,41 e/pv.
Muutosturvaa voidaan maksaa tietyin ehdoin myös määräaikaisille ja lomautetuille työntekijöille.
Matka-avustus n Jos työmarkkinatukeen oikeutet-
tu työtön hakeutuu kokoaikaiseen työhön työssäkäyntialueensa ulko-puolelle, hän voi saada matka-avustuksena 2–4 kuukautta täyttä työmarkkinatukea palkkansa lisäksi. Työ- ja elinkeinotoimisto päättää avustuksesta, jonka Kela maksaa.
Koulutuspäiväraha n Pitkään työelämässä ollut työtön
voi saada koulutuspäivärahaa oma-ehtoiseen päätoimiseen opiskeluun. Päiväraha on työttömyysturvan suuruinen. Kotoutumistuki n Maahanmuuttajien ja pakolaisten Suomeen kotoutumisen ajalta Kela maksaa työmarkkinatuen suuruista kotoutumistukea. Kotoutumistu-
keen voi liittyä myös kuntien myön-tämä toimeentulotuki. Kotoutumis-tukea haetaan työ- ja elinkeinotoi-mistosta.
EläkkeelläEsitteet: Eläkkeelle ja Omaisen kuoltuaPuhelinpalvelu: Eläkeasiat ja eläkkeensaajan asumistuki 020 692 202Omaisen kuoltua 020 692 208
Eläkeläisen perusturva n Kansaneläkettä saavat ne, joilla ei ole oikeutta työeläkkeeseen tai joiden työeläke on pieni. Työelä-kettä ovat mm. työ-, virka- ja yrit-täjäeläkkeet sekä leskeneläkkeet.
Täysi kansaneläke on yksinäisel-le 584,13 e/kk ja avio- tai avoliitos-sa olevalle 518,12 e/kk. Kansaneläke pienenee vähitellen, kun työeläke veroja vähentämättä ylittää 51,54 e/kk. Työeläkkeiden raja, jolla ei enää saa kansaneläkettä, on bruttotulo-na 1 207,38 e/kk ja avio- tai avolii-tossa olevalle 1 075,30 e/kk.
Kansaneläke on verotettavaa tuloa.
Kansaneläke voi olla mainittua pienempi, jos eläkkeensaaja on asu-nut ulkomailla tai ottanut kansan-eläkkeensä varhennettuna.
Kansaneläkettä ovat työkyvyt-tömyyseläke 16–64-vuotiaalle, työt-tömyyseläke vuonna 1949 tai sitä ennen syntyneelle 60–64-vuotiaalle sekä vanhuuseläke 65 vuoden iästä. Vanhuuseläkkeen voi ottaa varhen-nettuna 62 vuoden iästä alkaen.
Kela myöntää lapsikorotusta se-kä kansan- että työeläkkeen saajille alle 16-vuotiaista lapsista. Lapsiko-rotus on 20,37 e/kk/lapsi.
Kuntoutustuki n Määräajaksi myönnettävä kun-toutustuki on työkyvyttömyyselä-ke, jonka tavoitteena on edistää työhön paluuta. Tukea saa työky-kyä ylläpitäviin ja kuntouttaviin toimiin sekä työkyvyn selvittämi-seen. Tuen saannin ehtona on hoi-to- tai kuntoutussuunnitelma tai sen valmistelu.
Kuntoutustuki on samansuurui-nen kuin normaali työkyvyttömyys-eläke.
Rintamalisät n Kela maksaa mies- tai naisvete-raanille verotonta rintamalisää 45,64 e/kk ja kansaneläkettä saa-valle verotonta ylimääräistä rinta-malisää. Veteraanilta vaaditaan rin-tamasotilas-, rintamapalvelus-, rin-tama- tai veteraanitunnus.
Miinanraivaajalla on oikeus rin-tamalisän suuruiseen lisään mutta ei ylimääräiseen rintamalisään.
Rintamalisää maksetaan myös ulkomailla asuvalle veteraanilIe, jos
hänellä on jokin mainituista tun-nuksista.
Maahanmuuttajan erityistuki n Iäkäs tai työkyvytön maahan-muuttaja voi kansalaisuudestaan riippumatta saada Kelasta erityistu-kea, jonka täysi määrä on sama kuin täysi kansaneläke. Sitä kuiten-kin pienentävät lähes kaikki hakijan käytettävissä olevat tulot sekä osa puolison tuloista.
Eläketuki n Vuosina 1941–1947 syntyneellä, pitkään työttömänä olleella on tie-tyin ehdoin oikeus saada eläketu-kea. Oikeus eläketukeen jatkuu sen kuukauden loppuun, jolloin henkilö täyttää 62 vuotta. Silloin hän saa vanhuuseläkkeen, johon ei tehdä varhennusvähennystä.
Perhe-eläken Kela maksaa kansaneläkelain pe-rusteella yleistä perhe-eläkettä puolisonsa menettäneelle leskelle ja orvoksi jääneille lapsille. Perhe-elä-kettä ovat leskeneläke alle 65-vuo-tiaalle leskelle ja lapseneläke alle l8-vuotiaalle lapselle. Lapseneläkettä saa myös 18–20-vuotias opiskeleva lapsi.
Kelan leskeneläkkeeseen kuuluu alkueläke kuuden kuukauden ajan puolison kuolemasta. Sen jälkeen leskelle voidaan maksaa perhesuh-teista ja tuloista riippuen jatkoelä-kettä. Leskeneläkkeen määrä on sama kuin kansaneläkkeen, mutta siihen vaikuttavat lesken muiden eläkkeiden lisäksi myös hänen muut tulonsa.
Lapseneläkkeenä Kela maksaa tuloista riippumattoman perusmää-rän, joka on 55,43 e/kk. Alle 18-vuotias lapsi voi saada muista perhe- ja huoltoeläkkeistään riippu-en täydennysmäärää enintään 83,84 e/kk. Täysorpo saa kaksi perus- ja täydennysmäärää.
Kela palvelee monin tavoinn Verkossa, puhelimessa ja toimis-tossa asioinnin lisäksi voit hoitaa Ke-la-asioitasi yhteispalvelupisteissä. Kun asioit lääkärissä tai apteekissa, Kela-korvaus vähennetään monesti suoraan laskun loppusummasta, eikä sinun tarvitse hakea sitä enää erik-seen. Kela lähettää asiakkailleen vuosittain myös paljon asiakaskirjeitä mm. asiakkaan saamista päätöksistä.
n Kelan palvelut tunnistat näistä symboleista.
Verkko
Puhelin
Suorakorvaus
Toimisto
Posti
Yhteispalvelupiste
Mat
erni
ty, P
ater
nity
an
d Pa
rent
al A
llow
ance
sn
Mot
hers
and
fath
ers c
an ta
ke a
leav
e fro
m w
ork
on a
ccou
nt o
f ch
ild b
irth
or c
hild
car
e. T
hey
are
guar
ante
ed th
e rig
ht to
retu
rn to
th
eir j
ob a
fter
the
leav
e is
over
. W
hile
on
leav
e, th
ey a
re e
ntitl
ed to
a
Mat
erni
ty, P
ater
nity
or P
aren
tal
Allo
wan
ce fr
om K
ela.
Pate
rnity
and
Par
enta
l Al
low
ance
can
also
be
paid
to th
e pa
rent
s of a
chi
ld a
dopt
ed b
efor
e ag
e 7.
M
ater
nity
, Pat
erni
ty a
nd
Pare
ntal
Allo
wan
ces a
re u
sual
ly
calc
ulat
ed b
y re
fere
nce
to ta
xed
inco
me
from
em
ploy
men
t or s
elf-
empl
oym
ent,
in th
e sa
me
way
as
Sick
ness
Allo
wan
ces.
They
are
su
bjec
t to
tax.
Pe
rson
s with
no
or lo
w in
com
e ca
n ge
t a m
inim
um a
llow
ance
from
Ke
la.
Child
Ben
efit
n K
ela
pays
par
ents
a ta
x-fre
e Ch
ild B
enefi
t unt
il th
eir c
hild
is 17
ye
ars o
ld.
Child
day
car
e su
bsid
ies
n C
hild
ren
are
entit
led
to d
ay c
are
star
ting
from
whe
n th
e pa
ymen
t of
Mat
erni
ty, P
ater
nity
and
Par
enta
l Al
low
ance
s end
s to
whe
n th
ey st
art
scho
ol. T
he p
aren
ts m
ay c
hoos
e be
twee
n a
plac
e w
ith a
mun
icip
al
day
care
pro
vide
r and
ass
istan
ce
from
Kel
a in
the
form
of a
Chi
ld
Hom
e Ca
re A
llow
ance
or a
Priv
ate
Day
-Car
e Al
low
ance
.
Spec
ial C
are
Allo
wan
ce
n S
peci
al C
are
Allo
wan
ce c
an b
e pa
id to
the
mot
her o
r fat
her o
f a
seve
rely
ill u
nder
16-y
ear-
old
child
if
he o
r she
par
ticip
ates
in th
e tr
eatm
ent o
r reh
abili
tatio
n of
thei
r ch
ild e
ither
in a
hos
pita
l or
outp
atie
nt c
linic
, at h
ome
as p
art o
f a
hosp
ital o
r out
patie
nt
inte
rven
tion,
or a
t a re
habi
litat
ion
or a
dapt
atio
n tr
aini
ng c
ours
e.Li
ke th
e Si
ckne
ss A
llow
ance
, the
am
ount
of t
he S
peci
al C
are
Allo
wan
ce is
link
ed to
the
reci
pien
t’s e
arni
ngs.
Pers
ons w
ith
no o
r low
inco
me
are
elig
ible
for a
m
inim
um a
llow
ance
.
Ass
ista
nce
wit
h ho
usin
g co
sts
n P
erso
ns o
n a
low
inco
me
can
be
paid
Gen
eral
Hou
sing
Allo
wan
ce,
Pens
ione
rs’ H
ousin
g Al
low
ance
,
Mov
ing
to o
r fro
m F
inla
nd
Bene
fit g
uide
s: M
ovin
g to
Fin
land
, M
ovin
g fro
m F
inla
nd
If yo
u in
tend
to m
ove
to F
inla
nd
perm
anen
tly, y
ou w
ill n
orm
ally
be
cove
red
by th
e Fi
nnish
soci
al
secu
rity
syst
em a
nd w
ill q
ualif
y fo
r Ke
la b
enefi
ts a
s soo
n as
you
mov
e to
Fin
land
. Th
e fo
llow
ing
are
rega
rded
as
indi
catio
ns o
f a p
erm
anen
t mov
e:
retu
rn m
igra
tion,
em
ploy
men
t la
stin
g at
leas
t 2 y
ears
, or m
arria
ge
to a
per
son
perm
anen
tly re
sidin
g in
Fi
nlan
d.Pe
rson
s mov
ing
to F
inla
nd o
n a
perm
anen
t bas
is m
ust a
pply
for
cove
rage
und
er th
e Fi
nnish
soci
al
secu
rity
syst
em b
y fil
ing
the
Kela
fo
rm Y
77.
If yo
u m
ove
to F
inla
nd
tem
pora
rily,
you
will
nor
mal
ly n
ot
be e
ntitl
ed to
soci
al se
curit
y be
nefit
s fro
m K
ela.
If
you
inte
nd to
mov
e ab
road
fo
r les
s tha
n a
year
, you
will
reta
in
your
cov
erag
e un
der t
he F
inni
sh
soci
al se
curit
y sy
stem
for t
he
dura
tion
of y
our s
tay.
If y
ou in
tend
to
stay
abr
oad
for m
ore
than
a
year
, you
r soc
ial s
ecur
ity c
over
age
in F
inla
nd w
ill u
sual
ly e
nd w
ith
effec
t fro
m th
e da
te o
f you
r mov
e.If
you
mov
e to
ano
ther
EU
/EEA
co
untr
y or
Sw
itzer
land
for t
he
purp
ose
of w
orki
ng th
ere,
you
will
no
rmal
ly b
e co
vere
d by
the
soci
al
secu
rity
syst
em o
f you
r cou
ntry
of
empl
oym
ent.
You
mus
t not
ify K
ela
if yo
u m
ove
abro
ad o
r if y
ou m
ove
back
to
Fin
land
. Cer
tain
Kel
a be
nefit
s are
no
t pay
able
abr
oad.
Th
ere
are
spec
ial r
ules
for
cert
ain
grou
ps su
ch a
s pos
ted
wor
kers
, civ
il se
rvan
ts, s
tude
nts a
nd
fam
ily m
embe
rs a
s wel
l as p
erso
ns
mov
ing
betw
een
the
Nor
dic
coun
trie
s or c
ount
ries t
hat h
ave
a so
cial
secu
rity
agre
emen
t with
Fi
nlan
d.
Hea
lth
Kel
a ca
rd
n E
very
one
who
live
s per
man
ently
in
Fin
land
or i
s oth
erw
ise c
over
ed
by th
e Fi
nnish
hea
lth in
sura
nce
syst
em g
ets a
per
sona
l Kel
a ca
rd.
You
can
use
it to
pro
ve y
our
entit
lem
ent t
o he
alth
insu
ranc
e be
nefit
s. It
is ty
pica
lly u
sed
in
phar
mac
ies a
nd m
edic
al c
linic
s to
obta
in a
n on
-the
-spo
t re
imbu
rsem
ent f
or p
resc
riptio
n dr
ugs o
r a m
edic
al b
ill.
n W
hen
you
mov
e to
Fin
land
, re
gist
er a
t a K
ela
office
and
co
mpl
ete
an a
pplic
atio
n fo
r co
vera
ge u
nder
the
Finn
ish so
cial
se
curit
y sy
stem
. If y
ou a
re
acce
pted
, you
will
rece
ive
your
pe
rson
al K
ela
card
.
Euro
pean
Hea
lth
Insu
ranc
e Ca
rd
n A
nyon
e co
vere
d un
der t
he
Finn
ish h
ealth
insu
ranc
e sy
stem
can
re
ques
t a E
urop
ean
Hea
lth
Insu
ranc
e Ca
rd (E
HIC
) fro
m K
ela.
EH
IC h
olde
rs a
re e
ntitl
ed to
m
edic
ally
nec
essa
ry c
are
durin
g a
visit
to a
noth
er E
U/E
EA c
ount
ry o
r to
Sw
itzer
land
. The
EH
IC is
val
id fo
r tw
o ye
ars a
t a ti
me
and
is av
aila
ble
free
of c
harg
e.Pl
ease
not
e th
at th
e Eu
rope
an
Hea
lth In
sura
nce
Card
is n
ot a
re
plac
emen
t for
you
r Kel
a ca
rd.
Rei
mbu
rsem
ents
for
med
ical
ex
pens
esn
Kel
a pr
ovid
es a
par
tial
reim
burs
emen
t for
the
fees
cha
rged
by
priv
ate
doct
ors a
nd fo
r the
cos
t of
any
exa
min
atio
ns a
nd tr
eatm
ents
pr
escr
ibed
by
a pr
ivat
e do
ctor
. U
sual
ly, y
ou w
ill b
e re
imbu
rsed
at
the
trea
tmen
t site
whe
n yo
u pr
esen
t you
r Kel
a ca
rd. T
he
reim
burs
emen
t is d
educ
ted
from
th
e bi
ll. If
this
is no
t the
cas
e, y
ou
can
clai
m re
imbu
rsem
ent f
rom
Kel
a aft
erw
ards
.
Rei
mbu
rsem
ents
fo
r de
ntal
exp
ense
sn
Kel
a pa
ys a
par
tial
reim
burs
emen
t for
the
cost
of o
ral
and
dent
al e
xam
inat
ions
and
tr
eatm
ents
pro
vide
d by
a p
rivat
e de
ntist
.
Rei
mbu
rsem
ents
fo
r m
edic
ines
n K
ela
prov
ides
reim
burs
emen
ts
for p
resc
riptio
n dr
ugs a
t thr
ee
rate
s: 42
%, 7
2% a
nd 10
0%.
The
reim
burs
emen
t is n
orm
ally
de
duct
ed fr
om th
e pr
ice o
f the
dr
ugs r
ight
at t
he p
harm
acy,
pr
ovid
ed y
ou p
rese
nt y
our K
ela
card
.
Com
pens
atio
ns
for
trav
el e
xpen
ses
n K
ela
pays
par
t of t
he c
ost o
f you
r tr
eatm
ent o
r reh
abili
tatio
n re
late
d tr
ips. Th
e co
mpe
nsat
ion
may
be
dedu
cted
dire
ctly
from
the
fare
, pr
ovid
ed y
ou g
ive
an a
utho
rizat
ion
to th
e ta
xi o
pera
tor.
Sick
ness
Allo
wan
ce
n A
nyon
e w
ho is
bet
wee
n 16
and
67
yea
rs o
f age
and
inca
paci
tate
d fo
r wor
k by
reas
on o
f illn
ess i
s el
igib
le fo
r a S
ickn
ess A
llow
ance
fro
m K
ela.
It is
taxa
ble
inco
me.
If
an in
capa
cita
ted
empl
oyee
is
entit
led
to si
ck p
ay fr
om h
is or
her
em
ploy
er, t
he S
ickn
ess A
llow
ance
is
paid
to th
e em
ploy
er.
The
amou
nt o
f the
Sic
knes
s Al
low
ance
is ty
pica
lly c
alcu
late
d by
re
fere
nce
to ta
xed
earn
ings
or t
o ea
rnin
gs o
ver t
he la
st 6
mon
ths.
On
aver
age,
it is
equ
al to
abo
ut 6
0% o
f ea
rnin
gs.
Pers
ons w
ith n
o or
low
inco
me
can
get a
min
imum
sick
ness
al
low
ance
from
Kel
a.Pa
rtia
l Sic
knes
s Allo
wan
ce is
av
aila
ble
to p
erso
ns w
ho re
turn
to
wor
k on
a p
art-
time
basis
aft
er
havi
ng b
een
entit
led
to S
ickn
ess
Allo
wan
ce fo
r a p
erio
d of
at l
east
60
wor
king
day
s.
Reh
abili
tati
onn
Kel
a ha
s a re
spon
sibili
ty to
pr
ovid
e ac
cess
to re
habi
litat
ion
serv
ices
for p
erso
ns w
ith d
isabi
litie
s to
supp
ort t
heir
voca
tiona
l in
tegr
atio
n, a
nd to
off
er m
edic
al
reha
bilit
atio
n fo
r sev
erel
y di
sabl
ed
pers
ons u
nder
65
year
s.
In a
dditi
on, K
ela
offer
s acc
ess
on a
disc
retio
nary
bas
is to
vo
catio
nal a
nd m
edic
al
reha
bilit
atio
n un
der a
n an
nual
ap
prop
riatio
n by
Par
liam
ent,
for
exam
ple
in th
e fo
rm o
f fam
ily-
base
d re
habi
litat
ion
of c
hild
ren
and
psyc
hoth
erap
y se
rvic
es fo
r adu
lts.
Acc
ess
to e
duca
tion
for
you
ng p
erso
ns
n Y
oung
per
sons
bet
wee
n 16
and
19
yea
rs w
ho h
ave
func
tiona
l im
pairm
ents
may
be
refe
rred
to
voca
tiona
l reh
abili
tatio
n an
d to
ed
ucat
ion
in o
rder
to w
ard
off a
tr
ansit
ion
to d
isabi
lity
pens
ion.
Th
ey c
an b
e pa
id a
Reh
abili
tatio
n Al
low
ance
.
Reh
abili
tati
on A
llow
ance
n
Reh
abili
tatio
n Al
low
ance
can
be
paid
to 16
to 6
7-ye
ar-o
lds w
ho
part
icip
ate
on a
full-
time
basis
in
reha
bilit
atio
n off
ered
by
Kela
, he
alth
aut
horit
ies o
r occ
upat
iona
l he
alth
pro
vide
rs. T
he p
urpo
se o
f th
e re
habi
litat
ion
mus
t be
to h
elp
them
rem
ain
activ
e in
wor
king
life
or
to e
nter
or r
etur
n to
the
labo
ur
mar
ket.
The
Reha
bilit
atio
n Al
low
ance
is
norm
ally
pai
d at
a ra
te e
qual
to th
at
of th
e Si
ckne
ss A
llow
ance
.Pe
rson
s par
ticip
atin
g in
re
habi
litat
ion
may
also
be
elig
ible
fo
r a m
eans
-tes
ted,
tax-
free
mai
nten
ance
allo
wan
ce. F
inal
ly,
mea
ns-t
este
d re
habi
litat
ion
assis
tanc
e m
ay b
e pa
id d
urin
g jo
b tr
aini
ng o
r low
-wag
e em
ploy
men
t.
Dis
abili
ty a
nd c
are
allo
wan
ces
n C
hild
ren
unde
r 16
can
be p
aid
Hou
sing
Assis
tanc
e fo
r Con
scrip
ts
or a
Hou
sing
Supp
lem
ent f
or
Stud
ents
to o
ffse
t som
e of
thei
r ho
usin
g co
sts.
Wor
k an
d St
udy
Fina
ncia
l aid
for
stu
dent
sn
Fin
anci
al a
id fo
r stu
dent
s is
avai
labl
e in
the
form
of a
Stu
dy
Gran
t for
per
sons
age
d 17
yea
rs o
r ov
er, H
ousin
g Su
pple
men
t for
st
uden
ts w
ithou
t dep
enda
nts w
ho
live
in re
nted
acc
omm
odat
ion,
go
vern
men
t gua
rant
ees f
or st
uden
t lo
ans,
and
stud
ent l
oan
inte
rest
as
sista
nce.
Non
-citi
zens
of F
inla
nd c
an g
et
finan
cial
aid
for s
tudi
es in
Fin
land
if
they
live
in F
inla
nd o
n a
perm
anen
t bas
is fo
r a p
urpo
se
othe
r tha
n st
udyi
ng. I
f you
com
e to
Fin
land
sol
ely
for s
tudy
pu
rpos
es, y
ou c
anno
t get
Fin
nish
st
uden
t fina
ncia
l aid
.
Scho
ol T
rans
port
Sub
sidy
n F
ull-t
ime
stud
ents
of u
pper
se
cond
ary
scho
ols a
nd in
stitu
tes o
f vo
catio
nal e
duca
tion
with
a lo
ng
com
mut
e to
scho
ol a
re e
ligib
le fo
r co
mpe
nsat
ion
for t
he c
ost o
f tra
vel
betw
een
hom
e an
d sc
hool
.
Cons
crip
t’s
Allo
wan
cen
The
pur
pose
of t
he C
onsc
ript’s
Al
low
ance
is to
pro
vide
eco
nom
ic
secu
rity
to th
e sp
ouse
and
chi
ldre
n of
per
sons
per
form
ing
cons
crip
t se
rvic
e. C
onsc
ripts
them
selv
es a
re
elig
ible
for fi
nanc
ial a
ssist
ance
with
ho
usin
g co
sts,
inte
rest
pay
men
ts
on st
uden
t loa
ns a
nd c
hild
m
aint
enan
ce p
aym
ents
due
dur
ing
the
serv
ice.
Job
Alt
erna
tion
Co
mpe
nsat
ion
n E
mpl
oyee
s with
an
empl
oym
ent
hist
ory
of a
t lea
st 10
yea
rs c
an m
ake
arra
ngem
ents
with
thei
r em
ploy
er
to g
o on
a jo
b al
tern
atio
n le
ave.
Th
e em
ploy
er a
gree
s to
hire
a
repl
acem
ent w
ho is
regi
ster
ed a
s un
empl
oyed
with
the
empl
oym
ent
office
. Th
e em
ploy
ee is
ent
itled
to a
jo
b al
tern
atio
n co
mpe
nsat
ion.
Bas
ic u
nem
ploy
men
t se
curi
ty
n U
nem
ploy
ed jo
b se
eker
s be
twee
n 17
and
64
year
s are
elig
ible
fo
r Bas
ic U
nem
ploy
men
t Allo
wan
ce
and
Labo
ur M
arke
t Sub
sidy.
The
be
nefit
s pai
d in
resp
ect o
f un
empl
oym
ent c
an a
lso b
e ad
just
ed to
par
t-tim
e or
inci
dent
al
wor
k. Une
mpl
oyed
per
sons
are
elig
ible
fo
r Tra
inin
g Su
bsid
y fo
r the
du
ratio
n of
trai
ning
com
miss
ione
d by
the
empl
oym
ent o
ffice
. Be
nefit
s pai
d in
resp
ect o
f un
empl
oym
ent c
an b
e cl
aim
ed
simul
tane
ously
with
regi
stra
tion
at
the
empl
oym
ent o
ffice
. Ba
sic U
nem
ploy
men
t Allo
wan
ce
can
be p
aid
for 3
mon
ths w
hile
the
reci
pien
t loo
ks fo
r wor
k in
ano
ther
EU
/EEA
cou
ntry
.
Tran
siti
on a
ssis
tanc
e fo
r di
smis
sed
empl
oyee
sn
If y
ou a
re d
ismiss
ed fo
r bus
ines
s or
pro
duct
ion
rela
ted
reas
ons,
you
can
be p
aid
Basic
Une
mpl
oym
ent
Allo
wan
ce, T
rain
ing
Allo
wan
ce o
r Tr
aini
ng S
ubsid
y at
a h
ighe
r rat
e.
An e
mpl
oym
ent p
rogr
amm
e su
pple
men
t can
be
paid
on
top
of
the
Basic
Une
mpl
oym
ent A
llow
ance
or
Tra
inin
g Su
bsid
y.
Trav
el a
ssis
tanc
e w
ith
out-
of-a
rea
empl
oym
ent
n U
nem
ploy
ed p
erso
ns w
ho fi
nd a
jo
b ou
tsid
e th
eir p
rinci
pal
geog
raph
ical
are
a of
em
ploy
men
t ca
n be
pai
d La
bour
Mar
ket S
ubsid
y to
war
ds tr
avel
cos
ts fo
r a fe
w
mon
ths.
This
is on
top
of th
eir
regu
lar w
age.
The
em
ploy
men
t offi
ce m
ay a
lso g
rant
a M
obili
ty
Allo
wan
ce.
Trai
ning
Allo
wan
ce f
or
unem
ploy
ed p
erso
ns
n U
nem
ploy
ed p
erso
ns w
ith a
n ex
tens
ive
wor
k hi
stor
y ar
e el
igib
le
for a
Tra
inin
g Al
low
ance
for s
elf-
mot
ivat
ed fu
ll-tim
e ed
ucat
ion.
It is
no
rmal
ly p
aid
at a
rate
equ
al to
that
of
the
unem
ploy
men
t ben
efit t
o w
hich
the
reci
pien
t wou
ld b
e en
title
d.
Inte
grat
ion
assi
stan
ce
for
imm
igra
nts
n K
ela
pays
imm
igra
nts a
nd
refu
gees
inte
grat
ion
assis
tanc
e at
a
rate
equ
al to
that
of t
he L
abou
r M
arke
t Sub
sidy.
The
inte
grat
ion
assis
tanc
e ca
n be
supp
lem
ente
d by
m
unic
ipal
inco
me
supp
ort.
Inte
grat
ion
assis
tanc
e ca
n be
cl
aim
ed fr
om th
e em
ploy
men
t offi
ce, w
hich
dra
ws u
p a
pers
onal
in
tegr
atio
n pl
an w
ith th
e cl
aim
ant.
Retir
emen
tB
asic
ret
irem
ent
secu
rity
n N
atio
nal p
ensio
ns a
re p
aid
to
pers
ons w
ith n
o or
low
inco
me
from
st
atut
ory
earn
ings
-rel
ated
pen
sion
insu
ranc
e.Th
ey a
re a
vaila
ble
as D
isabi
lity
Pens
ions
, Une
mpl
oym
ent P
ensio
ns
and
Old
-Age
Pen
sions
. An
Early
O
ld-A
ge P
ensio
n pa
id a
t an
actu
aria
lly re
duce
d ra
te is
also
av
aila
ble.
Kel
a pa
ys a
n in
crea
se fo
r ch
ildre
n un
der 1
6 ye
ars t
o re
cipi
ents
of
bot
h na
tiona
l and
ear
ning
s-re
late
d pe
nsio
ns.
Nat
iona
l pen
sions
are
ava
ilabl
e as
Old
-Age
Pen
sion
to re
cipi
ents
ag
ed 6
5 ye
ars a
nd o
ver.
Reha
bilit
atio
n Su
bsid
y –
a fix
ed-
term
ben
efit –
is a
disa
bilit
y pe
nsio
n ai
med
at p
rom
otin
g re
turn
to w
ork.
It is
pai
d at
the
sam
e ra
te
as th
e re
gula
r Disa
bilit
y Pe
nsio
n.
Spec
ial a
ssis
tanc
e fo
r im
mig
rant
sn
Eld
erly
or d
isabl
ed im
mig
rant
s ar
e el
igib
le fo
r spe
cial
ass
istan
ce if
th
ey h
ave
not l
ived
in F
inla
nd lo
ng
enou
gh to
qua
lify
for a
full
natio
nal
pens
ion.
Th
e fu
ll sp
ecia
l ass
istan
ce is
equ
al
to a
full
natio
nal p
ensio
n. H
owev
er,
it is
offse
t by
the
disp
osab
le in
com
e of
the
appl
icant
and
by
part
of h
is or
he
r spo
use’
s inc
ome.
Fron
t-ve
tera
ns’ s
uppl
emen
tsn
Kel
a pa
ys th
e m
en a
nd w
omen
w
ho se
rved
in F
inni
sh w
ars a
tax-
free
front
-vet
eran
s’ su
pple
men
t an
d –
if th
ey re
ceiv
e a
natio
nal
pens
ion
– an
add
ition
al fr
ont-
vete
rans
’ sup
plem
ent.
Pers
ons h
avin
g en
gage
d in
m
inefi
eld
clea
ranc
e ar
e en
title
d to
a
supp
lem
ent e
qual
to th
e fro
nt-
vete
rans
’ sup
plem
ent.
Pens
ion
assi
stan
ce f
or t
he
long
-ter
m u
nem
ploy
edn
Lon
g-te
rm u
nem
ploy
ed p
erso
ns
born
bef
ore
1947
may
be
elig
ible
for
pens
ion
assis
tanc
e be
fore
reac
hing
th
e st
anda
rd re
tirem
ent a
ge.
Surv
ivor
s’ p
ensi
ons
for
surv
ivin
g sp
ouse
s an
d ch
ildre
nn
Kel
a pa
ys su
rviv
ors’
pens
ions
un
der t
he N
atio
nal P
ensio
ns A
ct to
su
rviv
ing
spou
ses a
nd c
hild
ren
livin
g in
Fin
land
. The
y ar
e av
aila
ble
as S
pous
e’s P
ensio
n fo
r sur
vivi
ng
spou
ses u
nder
65
year
s and
as
Orp
han’
s Pen
sion
for c
hild
ren
unde
r 18.
Chi
ldre
n w
ho a
tten
d sc
hool
can
be
paid
Orp
han’
s Pe
nsio
n be
twee
n ag
es 18
and
20.
Th
e Sp
ouse
’s Pe
nsio
n av
aila
ble
from
Kel
a is
in m
ost r
espe
cts t
he
sam
e as
the
natio
nal p
ensio
n, b
ut it
s am
ount
dep
ends
not
onl
y on
the
surv
ivin
g sp
ouse
’s ot
her p
ensio
ns
but a
lso o
n ot
her i
ncom
e an
d as
sets
. Th
e O
rpha
n’s P
ensio
n av
aila
ble
from
Kel
a ca
n co
nsist
of a
bas
ic
amou
nt (n
ot o
ffse
t by
othe
r in
com
e) a
nd a
n ad
ditio
nal a
mou
nt
(off
set b
y an
y ot
her s
urvi
vor
pens
ions
or a
nnui
ties t
hat t
he
reci
pien
t is p
aid)
.
Benefits nnnn
nnnn Benefits
a n n i k a S ö d e r b l o M
Dis
abili
ty A
llow
ance
if th
ey h
ave
an il
lnes
s or i
njur
y th
at c
reat
es a
ne
ed fo
r car
e an
d re
habi
litat
ion
that
last
s at l
east
6 m
onth
s and
impo
ses
parti
cula
r stra
in a
nd re
quire
s a
grea
ter c
omm
itmen
t fro
m th
eir
fam
ily th
an th
e ca
re o
f non
-disa
bled
ch
ildre
n of
the
sam
e ag
e.
Pers
ons
aged
16
year
s or
ol
der c
an b
e pa
id D
isab
ility
A
llow
ance
if th
eir f
unct
iona
l st
atus
is d
imin
ished
for a
per
iod
of
at le
ast 1
2 m
onth
s and
they
are
not
dr
awin
g a
pens
ion
on a
ccou
nt o
f di
sabi
lity
or o
ld a
ge. T
hese
al
low
ance
s are
exe
mpt
from
tax.
Pe
nsio
ners
’ Car
e A
llow
ance
is
avai
labl
e to
per
sons
who
se
func
tiona
l sta
tus i
s est
imat
ed to
be
dim
inish
ed fo
r at l
east
12 m
onth
s be
caus
e of
illn
ess o
r inj
ury.
Die
tary
Gra
nt
n K
ela
pays
a ta
x-fre
e D
ieta
ry
Gran
t to
pers
ons a
ged
16 y
ears
or
over
who
hav
e co
elia
c di
seas
e.
Subs
idiz
atio
n of
occ
upat
iona
l he
alth
ser
vice
sn
Kel
a co
mpe
nsat
es e
mpl
oyer
s an
d se
lf-em
ploy
ed p
erso
ns fo
r par
t of
the
cost
of o
ccup
atio
nal h
ealth
ca
re c
ompl
ying
with
goo
d oc
cupa
tiona
l hea
lth p
ract
ice
and
for p
art o
f the
cos
t of p
reve
ntiv
e oc
cupa
tiona
l hea
lth s
ervi
ces.
Em
ploy
ers
may
also
cho
ose
to
prov
ide
empl
oyee
s w
ith fr
ee-o
f-ch
arge
acc
ess
to m
edic
al s
ervi
ces.
Hom
e an
dFa
mily
M
ater
nity
Gra
nt
n E
xpec
ting
mot
hers
are
ent
itled
to
a M
ater
nity
Gra
nt. M
othe
rs m
ay
choo
se b
etw
een
a ta
x-fre
e EU
R 14
0 ca
sh b
enefi
t and
a m
ater
nity
pa
ckag
e co
ntai
ning
bab
y cl
othi
ng
and
child
car
e ite
ms.
Adop
tive
pare
nts a
re a
lso e
ligib
le.
Fina
ncia
l ass
ista
nce
wit
h in
tern
atio
nal a
dopt
ion
n P
aren
ts a
dopt
ing
a ch
ild u
nder
18
year
s fro
m a
broa
d ar
e en
title
d to
an
Adop
tion
Gran
t, a
lum
p-su
m
bene
fit th
at is
free
from
tax.
Its
amou
nt d
epen
ds o
n th
e co
untr
y of
ad
optio
n.
shar
ing
the
pare
ntal
le
ave
is m
ost p
opul
ar
in ic
elan
dSe
nior
rese
arch
er A
nita
Haa
taja
from
The
Soc
ial I
nsur
ance
In
stitu
tion
of F
inla
nd (K
ela)
has
rese
arch
ed fa
ther
s’ u
se o
f pa
tern
ity a
nd p
aren
tal l
eave
s in
the
Nor
dic
coun
trie
s.Th
e re
sults
sho
w th
at F
inni
sh fa
ther
s us
e pa
tern
ity le
aves
th
e m
ost b
ut s
hare
par
enta
l lea
ve p
erio
ds th
e le
ast.
Shar
ing
the
pare
ntal
leav
e is
mos
t pop
ular
in Ic
elan
d, fo
llow
ed b
y Sw
eden
. The
resu
lts a
re, h
owev
er, n
ot q
uite
str
aigh
tfor
war
d,
beca
use
the
flexi
bilit
y of
the
leav
e sc
hem
es h
as in
crea
sed.
Th
e fir
st p
ater
nity
and
par
enta
l lea
ve s
chem
es w
ere
intr
oduc
ed in
mos
t Nor
dic
coun
trie
s in
the
1970
s. T
he a
im o
f th
e pa
tern
ity le
ave
was
not
onl
y to
giv
e fa
ther
s th
e po
ssib
ility
to
bui
ld a
n ea
rly c
onne
ctio
n to
the
new
born
chi
ld, b
ut a
lso
to
allo
w th
em to
be
pres
ent a
nd a
vaila
ble
for a
ssis
tanc
e w
hen
the
mot
her r
etur
ns fr
om th
e ho
spita
l. Th
e ai
m o
f the
par
enta
l le
ave
was
not
onl
y to
sup
port
fath
er-c
hild
rela
tions
but
als
o to
pro
mot
e ge
nder
equ
ality
in s
harin
g ch
ild c
are
dutie
s an
d to
bo
lste
r wom
en’s
situ
atio
n in
the
labo
ur m
arke
t.
Socia
l sec
urity
ben
efits
ava
ilabl
e fro
m K
ela
in 2
009
Kel
a, th
e So
cial
Insu
ranc
e In
stit
utio
n of
Fin
land
, loo
ks a
fter
bas
ic s
ecur
ity
for
all p
erso
ns r
esid
ent i
n Fi
nlan
d th
roug
h
the
diff
eren
t sta
ges
of th
eir
lives
. For
det
ails
abo
ut th
e be
nefit
s an
d th
e qu
alif
ying
con
diti
ons,
see
Kel
a’s
web
site
at w
ww
.kel
a.fi
or
the
Gui
de to
Ben
efits
, or
cont
act a
Kel
a offi
ce.