Oma koti kuten muillakin

Aspan Juhlaseminaari 27.10.2015 Kouvola

Oma koti kuten muillakin

- katse Pohjoismaiden asumiseen

26-10-2015 Nordens Velfærdscenter 1


Miksi valittiin juuri tämä teema?

• YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista

• Vammaispoliittiset ohjelmat ja strategiat

• Uudet raportit esim. ”Slik har jeg det idag” – (Näin minulla tänään) raportti Norjasta, joka mm. esittää prof. Jan Tössebron tutkimus tuloksia

• Suomen rakennemuutos

• Kansalaisjärjestö LEV:n huoli Tanskan uuslaitostumiskehityksestä


Mitä haluttiin tietää? Oliko kehitysvammaisten henkilöiden koti kuten muillakin?

Miten asuu aikuiset kehitysvammaiset henkilöt pohjoismaissa?

Minkälaiset ovat tulevaisuuden haasteet?


Asumisen muodot Pohjoismaissa?

1. Asunto

2. Oma huone asunnossa (ryhmäkoti)

3. Ryhmäasunto

4. ”Yhdistetty asuminen” (Samlokalisering)

5. Laitos

6. Aikuiset kehitysvammaiset henkilöt asuvat kotona omaistensa luona.


1. Palveluvastuu siirtyivät kunnille

Danmark Finland Island Norge Sverige

Reform 2007

Kommun-

Reformen

(Kunta uudistus)

1993

Statsandels-

reformen

Valtionosuusuu-

distus

2011

Act No.

152/2010

1991

Ansvars-

reformen

(HVPU-

Uudistus)

1994

Handikapp-

Reformen

(Vammaisuu-

distus)


2. Laitosasuminen lopetetaan

Tanska Suomi Islanti Norja Ruotsi

Be

slu

t

1998 Tanska muutti ”laitos” käsitteen ”asumiseksi” laissa.

Laitosten lopettaminen tapahtui eri tavalla eri maan osissa..Joissakin maanosissa lakkautettiin laitos, toisissa vain osalti tai ei lainkaan.

1996

1996

Kuntayhtymien

velvollisuus

ylläpitää

laitoksia

poistettiin

2010

Valtioneuvoston

periaatepäätös

2012 Hallituksen

päätös

laitosasumisen

asteittaisesta

lakkauttamisesta

Päämääränä 2020

1992 Laki

oikeuksista

palveluihin

Laki vauhditti

muutot

laitoksista

lähiyhteis-

kuntaan

HVPU –

uudistus,

laitokset

lakkautettiin

vv. 1991-1994

Systemaattinen

muutto

pienyksiköihin

kuntiin viidessä

vuodessa, n.12000

kehitysvammaista

muutti näiden

vuosien aikana.

1967 vältää

laitoksiin

siirtymistä

1985 Pysäytettiin

muutot laitoksiin

1993 LSS-laki –

oikeuslaki takasi

palvelut ja takaa

palvelut

1997 Laki

laitosten

lakkauttamisesta

26-10-2015 Nordens Velfærdscenter

3. YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - ratifiointi

Danmark Finland Island Norge Sverige

YK:n yleissopi- muksen ratifiointi 4.12.2008

Ratifiointi tapahtuu lähiaikoina

Islanti ei ole vielä ratifioinut YK:n yleissopimusta



7


4. Yhdistykset mukana oikeuksien toteuttamisessa

Tanska: ULF – Udviklingshæmmedes Landsforbund, www.ulf.dk

LEV

Suomi: Me itse r.y. (finsk), www.kvl.fi/me-itse

Steg för Steg www.fduv.fi

FDUV

KVTL

Färsaari: Spyr meg, www.javni.fo

Javni

Islanti: Atak, www.lesa.is

Þroskahjálp

Norja: Yhteistyö NFU:n kanssa, www.nfunorge.no

NFU

Ruotsi: Klippan, www.fub.se/klippan

Grunden, www.grunden.se

FUB

http://www.ulf.dk/

http://www.kvl.fi/me-itse



http://www.fduv.fi/

http://www.javni.fo/

http://www.nfunorge.no/

http://www.fub.se/klippan

http://www.grunden.se/


Pohjoismaissa on melko samat laatuvaatimukset

Itsenäinen asuminen, oikeus valita asuinpaikka ja kenen kanssa asuu Oikeus yksityiselämään Turvallinen ja tavallinen asuinympäristö Yhteiskunnan aktiivinen työ vammaisen eristämistä vastaan

Oikeus saada henkilökohtainen asunto, jossa kehitsvammaiselle

henkilölle tarjotaan hänen omien tarpeidensa mukaisia palveluja

Sosialiset verkostot, jotka mahdollistavat osallistumisen lähiyhteiskuntaan

Asumisen sisältyminen yleiseen asuntopolitikkaan (-ohjelmiin)


Miten asukkaiden lukumäärää säännellään?

Ruotsi: Ennen 3-5 asukasta, nyt

korkeintaan 6:lle (Socialstyrelsen)

Norja: Ennen 4-5 asukasta, nyt

korkeintaan 8 (Husbanken) 40-55m2

Islanti: 4-6 asuntoa samassa kerroksessa ja

korkeintaan 10 samassa talossa 40m2

(Ministry of Social Affairs)

Suomi: Korkeintaan 15 (ARA) 35-45m2

Tanska: Ei suositusta, mutta keskimäärin kunnat rakentavat 15:sta asukkaalle asuinyksiköitä, yksityiset rakentavat k.m.10-11 paikkaisia asuntoyksiköitä ja aluehallinto k.m. 24-paikkaisia. Lisäksi Tanska rakentaa 40-100-paikkaisia ”uuslaitoksia”


Oma koti kuten muillakin?

Laatu suhteessa asuntojen määrään, asumisen muotoihin ja muihin tekijöihin

Muut vaikuttavat

tekijät

Tieto, tutkimus, toteutus ja arviointi


Katrinehaven, Tanska


Kartoitus osoitti seuraavat tulevaisuuden haasteet pohjoismaille:

1. Koti kuten muillakin – ympäristö ja laatu

2. Uusi sukupolvi – uudet haasteet

3. Iäkkäät kehitysvammaiset henkilöt

4. Asuminen ja palvelut kehitysvammaisille henkilöille, jotka tarvitsevat erityisen paljon tukea ja erityisasiantuntemusta

5. Asuntopolitiikka ja kehitysvammaisten henkilöiden

asuminen


Aspan Juhlaseminaari 23.10.2015

Toivotan Aspalle Onnea ja Kiitos! Maarit Aalto

Pohjoismainen Hyvinvointikeskus

www.nordicwelfare.org

Oma koti kuten muillakin

Presentations & Public Speaking

Transcript of Oma koti kuten muillakin