Rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä

Rikosoikeudellinen Rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmseuraamusjärjestelm

ää

Rikosoikeudellinen Rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmseuraamusjärjestelm

ää

Jussi Tapani OTT, VT, dosentti, rikosoikeuden professori (mvs.)Jussi Tapani OTT, VT, dosentti, rikosoikeuden professori (mvs.)

Keskeiset käsitteetKeskeiset käsitteet Rikos

- Laissa rangaistavaksi säädetty teko (muodollinen määritelmä)

- Rikos toiminta-, seuraus- ja tekijävääryytenä (aineellinen

määritelmä)

- Kriminologiset määritelmät

Rangaistus

- Oikeudellinen seuraamus, jonka viranomainen määrää lain

nojalla

- Tuomitaan tekijälle seurauksena lain rikkomisesta

- Sisältää moitteen

- Kielteisen kokemuksen tai kärsimyksen aiheuttaminen

Pelotusvaikutus

Moraalin luominen ja vahvistaminen sekä tapojen

kehittäminen

Yleisestävyys: lainsäätäminen eli rangaistusuhkien

asettaminen

Rangaistuksen määrääminen

Rangaistuksella osoitetaan rangaistusuhka todeksi

Normien ylläpitäminen

Sosiaalisen konfliktin ratkaiseminen

Erityisestävyys: rangaistuksen täytäntöönpano

Keskeistä järjestelmän legitimiteetti

RangaistusjärjestelmäRangaistusjärjestelmä

Sovitus (R.A. Duff 2001)

1) Moite (rangaistus)

2) Katumus

3) Uudistuminen

4) Integraatio

Tässä ei mitata todellista katumusta

Moitteen pitää olla niin ankara, että se on omiaan

synnyttämään katumuksen tunnetta

Mitä vakavampi rikos, sitä ankarampi moite tarvitaan,

jotta ajatus katumuksesta olisi uskottava

RangaistusjärjestelmäRangaistusjärjestelmä

TäytäntöönpanoTäytäntöönpanoVankeuslaki

Tavoitteena on lisätä vangin valmiuksia rikoksettomaan elämäntapaan

edistämällä vangin elämänhallintaa

ja sijoittumista yhteiskuntaan

sekä estää uusien rikosten tekeminen rangaistusaikana

Tavoite on realistinen

Ei tavoitella uusimisen estämistä sinänsä, vaan pyritään lisäämään

valmiuksia rikoksettomaan elämään

Tavoite korostaa tuomitun omaa osuutta, hänen asianaan on päättää,

tekeekö uusia rikoksia, viranomaiset eivät voi uusia rikoksia estää

Viranomaisten pitää kuitenkin luoda valmiuksia tuomitun

selviytymiselle vapaudessa ja tukea tuomitun pyrkimystä

elämänhallinnan kautta rikoksettomaan elämään

TäytäntöönpanoTäytäntöönpano

Vankeuslaki voimaan 1.10.2006

Täytäntöönpanoviranomaiset

Ulosottomies, rikosseuraamusvirasto, vankilat

Vankilajärjestelmä

Aluevankilat (5), jotka koostuvat sijoittajayksiköstä

ja vankiloista

Vankilat ovat suljettuja laitoksia tai avolaitoksia

Lisäksi terveydenhuollon yksikkö

Rikoslain (RL) 6 luvun 1 § (1195/2004)

Yleiset rangaistuslajit: rikesakko, sakko, ehdollinen vankeus,

yhdyskuntapalvelu ja ehdoton vankeus

Erityiset rangaistukset virkamiehiä varten: varoitus ja viraltapano

Erityinen rangaistus alle 18-vuotiaana tehdystä rikoksesta:

nuorisorangaistus

Sotilaan ja muun RL 45 luvun alaisen henkilön

kurinpitorangaistukset: varoitus, poistumisrangaistus,

kurinpitosakko ja aresti

Jos muu kuin RL 45 luvun alainen henkilö, kurinpitorangaistuksen

sijasta sakko

Oikeushenkilö: yhteisösakko (RL 9 luku)

RangaistuslajitRangaistuslajit

Käsitteet

1. Rangaistuksen mittaaminen

Rangaistuksen määrän vahvistaminen tietyn valitun tai

käytössä olevan rangaistuslajin sisällä

Valinta eri rangaistuslajien välillä, kun ne edustavat

ankaruudeltaan toisistaan poikkeavia vaihtoehtoja

2. Mittaamisperiaatteet

3. Mittaamisperusteet

Rangaistuksen määrääminenRangaistuksen määrääminen

Rangaistuksen määrääminenRangaistuksen määrääminen

Sakko (RL 2a:1: 1-120 päiväsakkoa)

Yhteinen sakkorangaistus (RL 7:3: 240 päiväsakkoa)

Vankeus (RL 2c:2: 14 päivää – 12 vuotta tai elinkautinen)

Yhteinen vankeusrangaistus (RL 2c:2 ja RL 7 luku:

enintään 15 vuotta)

Aikayksiköt vuosia, kuukausia ja päiviä: alle kolmen

kuukauden vankeusrangaistus päivinä

Täytäntöönpanossa määräaikaiset vankeusrangaistukset

lasketaan yhteen (maksimi 20 vuotta)

Elinkautinen vankeusrangaistus kattaa muut

rangaistuslajit

RangaistusasteikotRangaistusasteikot

1. Nuoruus- Rikokset, jotka on tehty alle 18-vuotiaana

2. Yritys (RL 5:1)3. Avunanto (RL 5:6)4. Rikos on tehty olosuhteissa, jotka läheisesti muistuttavat

vastuuvapausperusteita - Esimerkiksi hätävarjelu ja pakkotila

5. Rikos on tehty olosuhteissa, jossa on käsillä lieventämis- tai kohtuullistamisperuste, ja on erityisiä syitä lieventää rangaistusasteikkoa

6. Alentuneesti syyntakeiset (ei vaikuta käytettävissä olevaan enimmäisrangaistukseen)

7. Vaikutus: asteikon muuttaminen: ¾ enimmäismäärästä ja vähintään rikoksesta säädetyn rangaistuslajin vähimmäismäärän

8. Elinkautinen: 2-12 vuotta vankeutta

Rangaistusasteikon lieventäminenRangaistusasteikon lieventäminen

Lievennyksen sisältö

Jokainen lisärikos tuo mukanaan alenevan

moitelisän

Taustalla on sovitusajatus ja oikeudenmukaisen

rangaistuksen tavoite

Kohtuus: esimerkkinä tilanne, jossa kahdesta eri

rikoksesta lasketaan rangaistukset yhteen ja

tilanne, jossa 60 käyttövarkaudesta laskettaisiin

rangaistuksen yhteen

Yhteisen rangaistuksen määrääminenYhteisen rangaistuksen määrääminen

Vaihtoehdot

a) Yhteinen vankeus (kaksi törkeää petosta)

b) Yhteinen sakko (kolme lievää petosta)

c) Vankeus ja sakko (kolmesta rikosta kahdessa asteikko

vankeutta ja yhdessä asteikkona sakkoa)

d) Elinkautinen vankeus

Yhteisen rangaistuksen määrääminenYhteisen rangaistuksen määrääminen

Rangaistusasteikot

a) Yhteinen rangaistus ei saa ylittää eri rikoksista seuraavien

enimmäisrangaistusten yhteismäärää

b) Ankarimman enimmäisrangaistuksen saa ylittää:

enintään yhdellä vuodella, jos rikoksesta saattaisi seurata

vankeusrangaistusta vähemmän kuin yksi vuosi kuusi kuukautta

enintään kahdella vuodella, jos rikoksesta saattaisi seurata

vankeutta vähintään yksi vuosi kuusi kuukautta mutta vähemmän

kuin neljä vuotta

enintään kolmella vuodella, jos rikoksesta saattaisi seurata

määräaikainen vähintään neljän vuoden vankeusrangaistus

HUOM! Yleiset rangaistuksen vähentämisperusteet (esim. yritys)

otetaan huomioon enimmäismäärää arvioitaessa

Jos rangaistusasteikossa on vain sakko mahdollinen, se vastaa

yhtä kuukautta vankeutta enimmäismäärää laskettaessa

Yhteisen rangaistuksen Yhteisen rangaistuksen määrääminenmäärääminen

Rangaistusasteikot

c) Yhteinen sakkorangaistus saa olla suuruudeltaan enintään

240 päiväsakkoa

HUOM! Yleiset vähentämisperusteet

Mittaaminen (RL 7 luvun 5 §)

Lähtökohta on siitä rikoksesta tuomittava rangaistus, josta

tuomioistuimen harkinnan mukaan olisi tuleva ankarin

rangaistus

Oikeusmukaisessa suhteessa rikosten lukumäärään,

vakavuuteen ja keskinäiseen yhteyteen (juopotteluun

liittyvä rikoskierre tai suunnitelmallinen rikossarja)

Koventamis- tai lieventämisperusteet otettava

kohtuullisessa määrin huomioon, jos ne koskevat vain

jotakin tai joitakin rikoksia

Yhteisen rangaistuksen Yhteisen rangaistuksen määrääminenmäärääminen

Kohtuullistaminen aikaisemman tuomion perusteella

(RL 7 luvun 6 §)

Tekijä on tuomittu ehdottomaan vankeuteen

Häntä syytetään rikoksesta, joka on tehty ennen

ehdottomaan vankeuteen tuomitsemista

Aikaisempi rangaistus voidaan ottaa huomioon

kohtuuden mukaan rangaistusta alentavana tai

lieventävänä seikkana

Uudesta rikoksesta tuomitaan erillinen rangaistus, mutta

siten, että rangaistus yhdessä aikaisemmin tuomitun

rangaistuksen kanssa ei saisi ylittää sitä, mitä olisi

tuomittu, jos rikokset olisi tuomittu yhdellä kertaa

Yhteisen rangaistuksen mittaaminenYhteisen rangaistuksen mittaaminen

Kohtuullistaminen (RL 7:6)

20.1. 14.5.

18.8. 8.10.t1 t2


Kohtuullistaminen (RL 7:6)

3.3. 4.4. 1.9.

r1 r2 r3

18.8. 10.11.t1 t2

EI KOHTUULLISTAMISTA


Rangaistuksen mittaamisperiaatteetRangaistuksen mittaamisperiaatteet

Oikeudenmukaisuus

a) Suhteellisuusperiaate

Relatiivinen näkökulma: rangaistusten on

heijastettava oikeasuhteisesti rikosten

moitittavuuden eroja

Absoluuttinen näkökulma: miten ankara

rangaistuskäytännön on oltava

Oikeudenmukaisuus

b) Yhdenvertaisuus

Perustuslain 6 §: Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain

edessä

Rikoslain 6 luvun 3 §: Rangaistusta määrättäessä on

otettava huomioon kaikki lain mukaan rangaistuksen

määrään ja lajiin vaikuttavat perusteet sekä

rangaistuskäytännön yhtenäisyys

Periaate vaatii samanlaisten tapausten samanlaista

kohtelua ja erilaisten tapausten erilaista kohtelua

Rangaistuksen mittaamisperiaatteetRangaistuksen mittaamisperiaatteet

Oikeudenmukaisuus

b) Yhdenvertaisuus

Normaali- tai tyyppirangaistusajattelu:

Tuomioistuin vertaa tuomittavana olevaa

tapausta rikoksen tavallisiin ilmenemismuotoihin

ja tuomitsee sen jälkeen rangaistuksen, joka

vastaa teosta tyypillisesti tuomittavia

rangaistuksia tai poikkeaa näistä sen mukaan,

miten tapaus poikkeaa keskimääräisrikoksesta

törkeämpään tai lievempään suuntaan

Rangaistuksen Rangaistuksen mittaamisperiaatteetmittaamisperiaatteet

Vahinko ja vaara

Tunnusmerkistön mukaisen seurauksen

arvottaminen

Vahinko: kuinka syvälle rikos on kajonnut

säännöksellä suojattuihin intresseihin (rikokset,

joiden täyttyminen edellyttää konkreettista

vahinkoseurausta)

Vaara: seurauksen todennäköisyys ja niiden

laatu (vaarantamisrikokset eli konkreettinen ja

abstraktinen vaarantaminen sekä tekorikokset)

Rangaistuksen mittaamisperusteetRangaistuksen mittaamisperusteet

Huumausainerikokset (vaarallisuus)

Huumausainerikoksissa vaarallisuus asteikollistuu

huumausaineen lajin, pitoisuuden, määrän, kerta-

annoksen ja käyttötavan perusteella

Ks. KKO 2006:82 (amfetamiini), KKO 2006:60,

(Subutex), KKO 2006:59 (Subutex), KKO 2006:58

(Subutex), KKO 2005:56 (ään.) (ekstaasi), KKO

2004:73 (heroiini), KKO 2004:6 (hasis,

kannabiskasvit), KKO 2003:62 (hasis), KKO

2002:5 (amfetamiini)


Henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset (esimerkkinä

pahoinpitely)

Aiheutetut vahingot, tekotapa, tekoväline, uhrin

ominaisuudet, mihin kohtaan kehoa lyönnit tai potkut

(vahingollisuus ja vaarallisuus)

KKO 2004:109 (yllätyshyökkäys kadulla, 30 päivää

ehdollista)

KKO 2002:2 (7-vuotiaan lapsen pahoinpitely, 3 kuukautta

ehdollista vankeutta)

KKO 2008:85 (ään.): törkeä pahoinpitely, erittäin vakavat

vammat, 6 vuotta 6 kuukautta vankeutta


Liikennerikokset (syyllisyys)

KKO 2003:134 (ään.) (törkeä kuolemantuottamus yms.,

ehdollista vankeutta 1 vuosi ja 4 kuukautta sekä

yhdyskuntapalvelua 60 tuntia (RL 6:10) lievemmän

lain periaate

KKO 1998:67 (ään.) (kaksi törkeää kuolemantuottamusta

yms., 3 vuotta ehdotonta vankeutta)

KKO 1993:26 (törkeä kuolemantuottamus, 1 vuoden 2

kuukauden ehdollinen vankeus)

Rangaistuksen Rangaistuksen mittaamisperusteetmittaamisperusteet

Rikollisen toiminnan suunnitelmallisuus;

Rikoksen tekeminen vakavien rikosten tekemistä varten

järjestäytyneen ryhmän jäsenenä;

Rikoksen tekeminen palkkiota vastaan;

Rikoksen kohdistaminen kansalliseen, rodulliseen,

etniseen tai muuhun sellaiseen kansanryhmään kuuluvaan

henkilöön tähän ryhmään kuulumisen perusteella;

Tekijän aikaisempi rikollisuus, jos sen ja uuden rikoksen

suhde rikosten samankaltaisuuden johdosta tai muuten

osoittaa tekijässä ilmeistä piittaamattomuutta lain

kielloista ja käskyistä

Rangaistuksen koventamisperusteetRangaistuksen koventamisperusteet

Uusiminen

Piittaamattomuus on pääteltävä uuden ja

aikaisemman rikoksen välisestä suhteesta

Samankaltaisuus ei sellaisenaan riitä, jos rikosten

toistaminen liittyy lähinnä elämäntapaan (ks. KKO

2003:100 (ään.): huumausainerikos)

Satunnaisuus ei riitä: arvioinnissa kiinnitettävä

huomiota rikosten välillä kuluneeseen aikaan (ks.

KKO 1983 II 37: (törkeä rattijuopumus yms.)

Rangaistuksen Rangaistuksen koventamisperusteetkoventamisperusteet

Rikoksen tekemiseen vaikuttanut huomattava painostus, uhka tai

muu sen kaltainen seikka;

Rikokseen johtanut voimakas inhimillinen myötätunto taikka

poikkeuksellinen ja äkkiarvaamaton houkutus, asianomistajan

poikkeuksellisen suuri myötävaikutus tai muu vastaava seikka,

joka on ollut omiaan heikentämään tekijän kykyä noudattaa lakia;

Tekijän ja asianomistajan välillä saavutettu sovinto, tekijän muu

pyrkimys estää tai poistaa rikoksensa vaikutuksia taikka hänen

pyrkimyksensä edistää rikoksensa selvittämistä

Rikoslain 8 §:n 1 ja 3 momentissa mainitut perusteet

Yleiset lieventämisperusteetYleiset lieventämisperusteet

Vaikutusten poistaminen yms.

I-SHO 2004:3 (surma ja törkeä tuhotyö, palosta kertominen)

KKO 2003:63 (huumausainerikos, esitutkinta)

KKO 2003:53 (tuhotyö ja murhan yritys, esitutkinta), ks.

myös KKO 2005:56 (ään.) (törkeä huumausainerikos)

KKO 2000:63 (oma-aloitteinen ilmoittautuminen)

HUOM! Koskee vain oman rikoksen selvittämistä (KKO

1998:162: törkeä huumausainerikos)

Vahingonkorvausvelvollisuus ja vahingon korvaaminen

Yleiset lieventämisperusteetYleiset lieventämisperusteet

Seuraamukset

Vahingonkorvaus

KKO 2005:5 (törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö)

KKO 2001:24 ja KKO 2001:25 (talousrikokset)

Epäviralliset seuraamukset (työpaikan menetys,

julkisuus)

KKO 1999:114 (ään.) (törkeä petoksen yritys, törkeä

virka-aseman väärinkäyttäminen)

KKO 2006:44 (törkeä veropetos: julkisuus)

KohtuullistamisperusteetKohtuullistamisperusteet

Seuraamukset

Kohtuuton lopputulos

KKO 1999:87 (törkeä rattijuopumus: taksiluvan menetys)

KKO 2005:137 (ään.) (kunnianloukkaus: kilpailukielto)

Ikä ja terveys

Rikoksen tekemisestä kulunut huomattavan

pitkä aika

KKO 2005:73 (ään.) (talousrikokset)

KohtuullistamisperusteetKohtuullistamisperusteet

Määräaikainen, enintään kahden vuoden vankeusrangaistus voidaan

määrätä ehdolliseksi, ellei

1) rikoksen vakavuus,

2) rikoksesta ilmenevä tekijän syyllisyys tai

3) tekijän aikaisempi rikollisuus edellytä ehdottomaan vankeuteen

tuomitsemista.

Ongelma useiden peräkkäisten ehdollisten vankeusrangaistusten

tuomitseminen

Valinta ehdottoman ja ehdollisen Valinta ehdottoman ja ehdollisen vankeuden välillä vankeuden välillä

Rikoksen vakavuus

KKO 2004:45: törkeä huumausainerikos, 1 vuotta 8 kuukautta ehdollista

vankeutta ja 80 tuntia yhdyskuntapalvelua

päihderiippuvuus, vapaaehtoinen hoito, työpaikka, tukiverkosto (AA-

kerho ja seurakunta)

KKO 1997:140 (ään.): törkeä petos, 1 vuotta ehdollista

Aikaisempi rikollisuus

Arvioinnissa on kiinnitettävä huomiota rikosten lukumäärään, niiden

suunnitelmallisuuteen ja harkintaan sekä uusimisnopeuteen

KKO 1993:72 (ään.): törkeä rattijuopumus, uusija, irtisanomismenettely, 75

päivää ehdotonta vankeutta

Valinta ehdottoman ja ehdollisen vankeuden välillä

Alle 18-vuotiaana tehdystä rikoksesta ei saa tuomita

vankeutta, elleivät painavat syyt sitä vaadi

Rikoksen vakavuus ja tekijän menettelyn moitittavuus

KKO 1994:22: A tuomittiin ryöstöstä kahden vuoden

vankeusrangaistukseen. Ehdollista vankeusrangaistusta

puolsivat tekijän nuoruus (16-vuotias), uusista rikoksista

pidättäytyminen, myönteinen ennuste sosiaalisesta

selviytymisestä ja vähäisempi osallisuus rikokseen

Valinta ehdottoman ja Valinta ehdottoman ja ehdollisen vankeuden välillä ehdollisen vankeuden välillä

Rangaistuksen täytäntöönpano lykkäytyy

koeajaksi

Koeaika 1-3 vuotta

Ehdollinen vankeus voidaan määrätä

täytäntöönpantavaksi, jos tuomittu tekee

koeaikana rikoksen, josta hänet tuomitaan

ehdottomaan vankeuteen

Yhteinen vankeus RL 7 luvun mukaisesti

Ehdollinen vankeusEhdollinen vankeus

Ehdollisen vankeuden määrääminen täytäntöönpantavaksi (RL 2b:5)

20.1. 3.3.

r1 r2

t1 t212.2. 18.8. 14.2.


Ehdollisen vankeuden määrääminen täytäntöönpantavaksi (RL 2b:5)

r1 r2 r3

t1 t2 t3

T1 ehdollinen; T2 ehdoton, mutta ei määrätty täytäntöönpantavaksi r1

T3 ehdoton, r1 määrätään täytäntöönpantavaksi RL 7 luku, T2 (RL

7:6)


Ehdollisen vankeuden oheisseuraamuksena voidaan tuomita sakkoa 1-120

päiväsakkoa, ns. oheissakko (esimerkiksi rattijuopumuksessa) tai jos ehdollinen

vankeus on vuotta pidempi, vähintään 20 ja enintään 90 tuntia

yhdyskuntapalvelua.

Jos rikos on tehty alle 21-vuotiaana, tekijä voidaan ehdollisen vankeuden

tehosteeksi tuomita koeajaksi valvontaan, jos tätä on pidettävä perusteltuna

tekijän sosiaalisen selviytymisen edistämiseksi sekä uusien rikosten

ehkäisemiseksi.

HUOM! Yhdyskuntapalvelu voidaan muuntaa vähintään neljän ja enintään 90

päivän vankeudeksi.

KKO 2008:38 (rangaistuslajin muuttaminen muutoksenhaun seurauksena): KO

ehdollista, HO alensi ehdollisen vankeuden pituutta ja tuomitsi sen ohessa sakkoa

Ehdollisen vankeuden Ehdollisen vankeuden oheisseuraamukset oheisseuraamukset

Alle 18-vuotiaana tehdystä rikoksesta voidaan tuomita

nuorisorangaistukseen, jos:

1) sakko on rikoksen vakavuus, rikoksesta ilmenevä tekijän

syyllisyys ja tekijän aikaisemmat rikokset huomioon ottaen

riittämätön rangaistus eivätkä painavat syyt vaadi ehdottoman

vankeusrangaistuksen tuomitsemista; ja

2) nuorisorangaistukseen tuomitsemista on pidettävä

perusteltuna tekijän sosiaalisen selviytymisen edistämiseksi ja

uusien rikosten ehkäisemiseksi.

Nuorisorangaistus voidaan tuomita 1 momentissa säädetyin

edellytyksin myös sellaisista tuomioistuimessa samalla kertaa

käsiteltävistä rikoksista, joista ainoastaan osa on tehty alle 18-

vuotiaana.

NuorisorangaistusNuorisorangaistus

Enintään kahdeksan kuukauden ehdottoman vankeuden

sijasta tuomitaan yhdyskuntapalvelua, jos

ehdottomien vankeusrangaistusten,

aiempien yhdyskuntapalvelurangaistusten tai

muiden painavien syiden (esim. törkeä seksuaalirikos) ei ole

katsottava olevan esteenä yhdyskuntapalveluun tuomitsemiselle

20-200 tuntia, yksi päivä vankeutta vastaa yhtä työtuntia

Rikoksentekijän suostumus

Soveltuvuus (kriminaalihuoltolaitos, ks. KKO 1996:9 ja KKO

2003:11)

YhdyskuntapalveluYhdyskuntapalvelu

Ehdoton vankeusrangaistus esteenä

Aikaisemman rikoksen törkeys ja rikoksen tekemisestä

kulunut aika (ks. myös KKO 2000:11 (ään.))

Rikolliskierteestä irtaantuminen (KKO 2003:77)

Aiemmat yhdyskuntapalvelurangaistuksen esteenä

Yksi yhdyskuntapalvelu ei estä yhdyskuntapalveluun

tuomitsemista, mutta kaksi yhdyskuntapalvelua voi jo estää

(vrt. KKO 2003:34, törkeä rattijuopumus, jossa kaksi

aikaisempaa yhdyskuntapalvelua eivät estäneet kolmannen

yhdyskuntapalvelun tuomitsemista)

Arvioinnissa kiinnitettävä huomiota myös aiemmista

rikoksista kuluneeseen aikaan ja rangaistusten ankaruuteen

YhdyskuntapalveluYhdyskuntapalvelu

Esitutkinnan toimittamatta jättäminen ja

lopettaminen

Harkinnanvarainen (seuraamusluonteinen)

syyttämättä jättäminen

Rangaistuksen tuomitsematta jättäminen

Menettelyn moitittavuus todetaan, mutta luovutaan

moitteesta yksittäistapaukseen liittyvien seikkojen takia

Rikosoikeudellisista toimenpiteistä Rikosoikeudellisista toimenpiteistä luopuminenluopuminen

Rangaistusajan laskeminenRangaistusajan laskeminen

Alkamispäivä: vapaudenmenetyspäivä (vankeuslain

3 luku)

Päättymispäivä: vapauttamispäivä (vankeuslain 21

luku)

Vuosien ja kuukausien osalta kalenteriajan mukaan;

päivät lisätään lukuun

Päivissä laskettu rangaistus: 30 päivää on 1

kuukausi

Vapaudenmenetysajan vähentäminenVapaudenmenetysajan vähentäminen

Vapaudenmenettämisen minimi: yhtäjaksoisesti yksi

vuorokausi (RL 6:13)

Vähennettävä ehdottomasta, ehdollisesta (KKO

2007:90), sakosta ja nuorisorangaistuksesta

Täytäntöönpanossa vähennetään vain yhden kerran

KKO 2007:90

Vapaudenmenetysaikaa laskettaessa on viimeisenä

päivänä otettava huomioon se kalenterivuorokausi, jonka

aikana vastaaja on päässyt vapaaksi

Ehdonalainen vapauttaminenEhdonalainen vapauttaminenTarkoittaa vapauttamista ennen oikeuden määräämän vankeusrangaistuksen päättymispäivää

Ei koske sakon muuntorangaistusta

On osa rangaistusaikaaMiksi?

Rankaisemisen tarve vähenee ajan kuluessa, vahvimmillaan sovituksen idea on tuomion antamisen aikaan

Asteittainen sopeuttaminen vapauteen

Mahdollisuus valvoa ja tukea vapauteen sopeutumista

”Jokainen on joskus päästettävä vapaaksi”

Siirtyminen nettorangaistuksiin nykyisellä rangaistustasolla ylikansoittaisi jo nyt liian täydet vankilat

Jos rangaistustaso alennettaisiin vastaamaan nykyistä todellista istumisaikaa, järjestelmän yleisestävä teho voisi heiketä

On helpompi hyväksyä kolmen vuoden tuomio pankkiryöstöstä) kuin puolentoista vuoden tuomio (vaikka tietää vangin vapautuvan ennenaikaisesti)

Ehdonalainen vapauttaminenEhdonalainen vapauttaminen

Vanki päästetään ehdonalaiseen vapauteen

(vankilan johtajan päätöksellä):

kun hän on suorittanut 2/3 rangaistuksesta,

jos rikos tehty alle 21-vuotiaana 1/3

tai jos ei ole rikosta edeltäneiden 3 vuoden aikana

suorittanut vankeusrangaistusta, kun rangaistuksesta on

suoritettu ½

ei kuitenkaan ennen kuin rangaistuksesta on suoritettu

14 päivää

Ehdonalainen vapauttaminenEhdonalainen vapauttaminen

Elinkautisvangin ja koko rangaistusta vankilassa

suorittavan ehdonalaisesta vapaudesta päättää

Helsingin hovioikeus

Tietyin edellytyksin voidaan lykätä vangin

suostumuksella (vankilan johtaja) tai ilman

suostumusta (rikosseuraamusvirasto); ilman

suostumusta, jos on ilmeinen vaara vakavasta

rikoksesta ja vapauttamisen lykkääminen on tarpeen

sen estämiseksi (RL 2c:9)

Elinkautisvangit ja koko rangaistusaikaa Elinkautisvangit ja koko rangaistusaikaa suorittavatsuorittavat

Elinkautisvanki voidaan päästää ehdonalaiseen

vapauteen, kun rangaistusta on kärsitty 12 vuotta

(jos teko on tehty alle 21-vuotiaana, aika on 10 v)

Vapauttaminen hovioikeuden harkinnassa: huomioon

otetaan rikoksen laatu, myöhempi rikollisuus,

vaarallisuus, rangaistusajan suunnitelman (ransun)

noudattaminen ja muu käyttäytyminen

Vapautuminen mahdollista myös presidentin

armahduksella

Elinkautisvangit ja koko rangaistusaikaa Elinkautisvangit ja koko rangaistusaikaa suorittavatsuorittavat

Koko rangaistuksen suorittaminen vankilassa (RL 2c:11):

tuomioistuin päättää syyttäjän vaatimuksesta

edellytykset: vähintään 3 vuoden tuomio vakavasta rikoksesta,

syyllistyminen rikosta edeltäneiden 10 v:n aikana vakavaan

rikokseen tai 3 vuoden kuluessa koko rangaistuksen kärsimisestä

taikka elinkautisesta vapautumisesta

Koko rangaistusaikaa suorittava ehdonalaiseen vapauteen,

kun on suorittanut 5/6 rangaistuksesta ja kun on

suorittanut rangaistuksesta vähintään 3 vuotta

Koeaika ja valvontaKoeaika ja valvonta

Koeaika on ehdonalaiseen vapauteen päästämisen hetkellä jäljellä

oleva rangaistusaika eli jäännösrangaistus

Koeajan pituus on kuitenkin enintään 3 vuotta

Elinkautisvangin koeaika on aina 3 vuotta

Koko rangaistuksen suorittaneen uutta rangaistusta kovennetaan,

jos rikos on tehty 3 vuoden sisällä vapauttamisesta

Koeaika Jäännösrangaistus

Ehdonalainen vapauttaminen Koeaika päättyy Jäännösrangaistuksen

= Koeaika alkaa max. 3 vuotta pituus

Koeaika ja valvontaKoeaika ja valvontaLaki ehdonalaisen vapauden valvonnasta

valvonnan tarkoituksena on yleisen turvallisuuden lisääminen tukemalla vapautetun sosiaalista selviämistä ja estämällä uusia rikoksia

valvontaan asetetaan vanki, jos:• koeaika on pidempi kuin 1 vuosi, rikos on tehty alle 21-vuotiaana tai vanki

itse sitä pyytää

Valvontaan on asetettu vuosittain hieman alle tuhat vankia

Valvojana kriminaalihuoltolaitoksen virkamies, jolla voi olla apuna toinen henkilö

Valvonnan sisältö: tapaamiset, keskustelut, avustaminen käytännön toimissa, tukitoimiin ohjaaminen, yhteydenpito viranomaisiin; tarkempi sisältö valvontasuunnitelmassa

Valvottavan keskeiset velvollisuudet: yhteydenpito, osallistuminen suunnitelman laatimiseen, informointi olosuhteidensa muutoksista, määräysten noudattaminen, päihteettömyys tapaamisissa

Valvottu koevapausValvottu koevapausRL 2c:8

vangin yhteiskuntaan sopeuttamisen edistämiseksi

enintään 6 kk ennen ehdonalaista vapauttamista

edellytykset: ransu, ehtojen noudattaminen todennäköistä, päihteettömyys

ja päihteettömyyden valvonta, yhteydenpitovelvoitteet ja toimintaan

osallistumisen ehdot, valvonta mahdollista, vanki suostuu siihen, että

viranomaiset saavat pitää yhteyttä eri tahoihin koevapauden edellytysten

selvittämistä ja ehtojen noudattamisen valvontaa varten

uhkana ehtojen rikkomisesta varoitus tai koevapauden peruuttaminen

sijoittajayksikön johtaja päättää

Myös ehdonalaisesti vapautettava elinkautisvanki tai koko

rangaistusta suorittava vanki voidaan määrätä valvottuun

koevapauteen (RL 2c:10) rikosseuraamusviraston päätöksellä

JäännösrangaistuksenJäännösrangaistuksen määrääminenmäärääminen täytäntöönpantavaksitäytäntöönpantavaksi

1.10.2006 asti voimassa ehdonalaisen vapauden

menettämistä koskeva sääntely (RTL 2 luvun 16 §)

Jäännösrangaistus vaikutti säännönmukaisesti

rangaistuksen täytäntöönpanossa yhden (1) kuukauden

Vankeuslakipaketin myötä siirryttiin järjestelmään, jossa

tuomioistuin ei määrää ehdonalaista vapautta

menetetyksi (huomaa kuitenkin lievemmän lain periaate)

Sen sijaan tuomioistuin voi määrätä

jäännösrangaistuksen täytäntöönpantavaksi

Jäännösrangaistuksen määrääminen Jäännösrangaistuksen määrääminen täytäntöönpantavaksi (RL 2c luvun täytäntöönpantavaksi (RL 2c luvun

14 §)14 §)Syyttäjän vaatimus

Koeajalla tehty rikos, josta tuomioistuimen harkinnan mukaan

olisi tuomittava ehdoton vankeusrangaistus

Syyte nostettava vuoden kuluessa koeajan päättymisestä

Jäännösrangaistus voidaan jättää määräämättä

täytäntöönpantavaksi, jos

a) suuri osa koeajasta suoritettu

b) jäännösrangaistus lyhyt

c) koeajalla tehdystä rikoksesta tuomittava rangaistus

lyhyt

d) yhteinen rangaistus johtaisi kohtuuttomaan

lopputulokseen

JäännösrangaistuksenJäännösrangaistuksen määrääminenmäärääminen täytäntöönpantavaksitäytäntöönpantavaksi (RL 2c (RL 2c luvunluvun

14 §)14 §)Koeajalla syyksiluetusta rikoksesta ja täytäntöönpantavaksi

määrätystä jäännösrangaistuksen tuomitaan yhteinen

vankeusrangaistus RL 7 luvun mukaisesti

Jäännösrangaistusta ei kuitenkaan pidetä RL 7 luvun 5 §:n 2

momentissa tarkoitettuna ankarimpana rangaistuksena

Mittaamisharkinnassa vaikuttavia seikkoja ovat (LaVM 9/2005

vp)

a) rikokseton osa koeajasta

b) aikaisemman rikoksen laji ja vakavuus

c) uuden rikoksen laji ja vakavuus

d) uudesta rikoksesta mitattava rangaistus

e) jäännösrangaistuksen pituus

erilaiset mittaamista ohjaavat hovioikeuspiirien suositukset

PäätöksentekoPäätöksenteko

Määrätäänkö jäännösrangaistus täytäntöönpantavaksi

vai ei?

Määrätäänkö koko jäännösrangaistus

täytäntöönpantavaksi vai osaksi?

Yhteisen vankeusrangaistuksen määrääminen

koeajalla tehdystä rikoksesta ja täytäntöönpantavaksi

määrätystä jäännösrangaistuksesta

Miten vaikuttaa konkreettisesti rangaistuksen

mittaamiseen?

KonkreettinenKonkreettinen mittaaminenmittaaminenKonkreettisen mittaamisen

tulkintasuositukset (ennakoitavuus)

Eri hovioikeuspiirien tulkintasuositukset

1/3 -peukalosääntö

Ankarimman yksikkörangaistuksen tulkinta

yhdessä 1/3 -säännön kanssa: esim. 1 v

jäännösrangaistus, rikossarja, josta ankarin

yksikkörangaistus olisi 80 pv, vaikutus

mittaamisessa 1/3 eli 4 kk vai 80 pv?

KonkreettinenKonkreettinen mittaaminenmittaaminen

KKO 2008:70-72

Täytääntöönpantavaksi määrätyn jäännösrangaistuksen

tosiasiallinen vaikutus ei voi olla suurempi kuin sen

koeajalla syyksiluetun rikoksen, josta seuraa ankarin

rangaistus (ankarimman yksikkörangaistuksen –kriteeri)

Edellyttää tuomion perusteluissa lausumaa siitä, mitä

yksittäistä koeajalla syyksiluettua rikosta pidetään

ankarimmin rangaistavana

Jäännösrangaistusten kasautuminen pitkältä ajalta

Hallinnolliset seuraamukseto Pysäköintivirhemaksu

o Joukkoliikennemaksu

o Verotusseuraamukset

o Kilpailunrikkomismaksu

o Ylikuormamaksu

o EU-sanktiomaksut

Rikosoikeudelliset seuraamukseto Sakko (rangaistusmääräysmenettely ja tuomioistuin)

o Rikesakko

o Yhteisösakko

SakkorangaistusSakkorangaistus

Päiväsakkojärjestelmä (RL 2a luku)

Rikoksen törkeys määrää päiväsakkojen lukumäärän

Rikoksentekijän maksukyky määrää päiväsakon

rahamäärän

Nettoperiaate

o 1-120 päiväsakkoa, yhteisen sakkorangaistuksen

enimmäismäärä on 240 päiväsakkoa

o Kohtuullisena päiväsakon rahamääränä on pidettävä yhtä

kuudeskymmenesosaa sakotettavan keskimääräisestä

kuukausitulosta, josta on vähennettävä asetuksella

määriteltävät verot ja maksut sekä kiinteä peruskuluvähennys

(255 euroa)

o päiväsakon alin rahamäärä on 6 euroa


Nettoperiaate

Elatusvelvollisuus laskee päiväsakon rahamäärää (3 euroa)

Tulon laskemisperuste (oikeudenkäynnin aikaiset tai

rangaistusvaatimuksen antamisen aikaiset)

Viimeksi toimitetun verotuksen mukaiset tulot

Ongelmana tulojen olennainen muutos (20-25 % muutos

nettotuloissa): voidaan selvittää oman uskottavan ilmoituksen

perusteella, palkkakuiteilla, tiliotteella, työnantajan antamilla

palkkatodistuksilla tai viranomaisten antamalla selvityksellä

KKO 2004:9 (ään.): osakekaupoilla ansaittujen tulojen

muuttuminen


Rangaistusmääräysmenettely

Edellytykset

1) Rangaistusasteikko sakkoa tai vankeutta

enintään kuusi kuukautta,

2) asianomistajan suostumus

3) voidaan tuomita sakkorangaistus ja enintään 1

000 euron menettämisseuraamus


RikesakkoEdellytykset

1) virallisen syytteen alainen rikkomus, josta säädetty ankarin rangaistus on enintään kuusi kuukautta vankeutta

2) teko on konkreettisesti vähäinen eli rikesakkoa ei saa määrätä, jos se on ollut omiaan aiheuttamaan muunlaista kuin

vähäisenä pidettävää vaaraa tai haittaa tai

rikkoja on menettelyllään osoittanut piittaamattomuutta lain kielloista tai käskyistä tai

on ilmeistä, että asianomistaja tulee rikkomuksen johdosta tekemään syyttämispyynnön syyttäjälle tai poliisille taikka esittämään vahingonkorvausvaatimuksen


Rikesakko

Eri rikkomuksista määrättävien rikesakkojen suuruus säädetään

asetuksella, rikesakko on enintään 200 euroa (käytössä 10, 20,

35, 50, 60, 70, 85, 100 ja 115 euroa)

Maksamatonta rikesakkoa ei saa muuntaa vankeudeksi

Rikesakkoa käytetään pääasiassa tieliikenteessä (ylinopeus).

Lisäksi sitä voidaan soveltaa roskaamiskiellon vähäisestä

rikkomisesta (jätelaki), kalastuksenhoito- tai viehemaksun

suorittamisen laiminlyönnistä (kalastuslaki),

järjestysrikkomuksesta (järjestyslaki) ja

vesiliikennerikkomuksista (vesiliikennelaki)


Muuntokielto: rangaistusmääräysmenettelyssä tai rangaistusvaatimuksen

vastustamista seuranneessa oikeudenkäynnissä tuomittu sakkorangaistus

Uhkasakko: poissaolon varalta tuomittu uhkasakko tai ulosottokaaren nojalla

tuomittu

Muuntorangaistuksen pituus

Kolme maksamatonta päiväsakkoa 1 päivä vankeutta

Uhkasakon jokaista 30 euroa 1 päivä vankeutta

Pituus 4-60 päivää vankeutta

Ei määrätä ilman erityistä syytä, jos päiväsakkoja alle 12 tai uhkasakko alle

120 euroa

Muuntamatta jättäminen (RL 2a:6)

Tärkein: rikos tehty alle 18-vuotiaana

Maksuajan myöntäminen

KKO 1995:11: ei varattomuus

Sakon muuntorangaistusSakon muuntorangaistus

Vastuuedellytykset

1) Rikos on tapahtunut oikeushenkilön toiminnassa,

2) lakimääräiseen toimielimeen tai johtoon kuuluva on ollut

osallinen rikoksessa tai sallinut rikoksen tekemisen

(samastumisvastuu) taikka

3) oikeushenkilön toiminnassa ei ole noudatettu

vaadittavaa huolellisuutta ja varovaisuutta rikoksen

ehkäisemiseksi (tuottamusvastuu)

4) Yhteisösakkoon voidaan tuomita, vaikka rikoksentekijää

ei saada selville tai muusta syystä tuomita rikokseen

(anonyymi syyllisyys)

HUOM! Yhteisösakon tuomitseminen on pakollista, kun

vastuuehdot täyttyvät (RL 9 luvun 1 §) (850 – 850 000

euroa)

Oikeushenkilön Oikeushenkilön rangaistusvastuurangaistusvastuu

Oikeushenkilön rangaistusvastuu ulottuu vain niihin rikoksiin, joissa

on erikseen säädetty rangaistusvastuu mahdolliseksi

KKO 2002:39 (ään.)

A oli toiminut X Oy:n toimitusjohtajana ja hallituksen jäsenenä.

Lisäksi hän oli ilmoittanut tosiasiallisesti omistavansa yhtiön. Yhtiön

hallinnassa oli pohjavesialueella oleva soranottoalue, jolle oli viety

kahden vuoden aikana useita kymmeniä kuutiometrejä erityyppistä

jätettä ilman asianmukaista jätelupaa.

A oli polttanut osan jätteistä pohjavesialueella ja osan hän oli

peittänyt soralla ja hiekalla. Pohjavesialueella sijaitsi useita

vedenottamoita.

A tuomittiin ympäristön turmelemista (RL 48 luvun 1 §) yhdeksän

kuukauden ehdolliseen vankeuteen.


KKO 2008:33 (Neste)

Öljyn siirtoon liittyvä vahinko yhtiö laiminlyönyt ryhtyä

riittäviin toimenpiteisiin, vaikka jo kaksi kertaa

aikaisemmin vastaavanlaista vahingonvaaraa

aiheuttaneita tilanteita (tuottamusvastuu)

Seuraus ja laiminlyönnit vakavia

Investoinnit suhteellisen pieniä (yhteensä 4 miljoonaa €,

joista 40 000 € kyseisen venttiilin aukijäämisen

aiheuttamien vahinkojen estämiseen)

Yhteisösakko 500 000 €


Turvaamistoimi (RL 10 luku): preventiivinen tehtävä

eli uusien rikosten ja rikoksista hyötymisen estäminen

Lakiin perustuva omaisuuden korvaukseton

menettäminen valtiolle

Erilaisia jaotteluita

Esine- ja arvokonfiskaatio

Rikoksen tuottaman hyödyn, rikoksentekovälineen,

rikoksen tuotteen (rikoksella aikaansaadun esineen) ja

rikosesineen (rikoksen välittömän tosiasiallisen kohteen)

konfiskaatio

Hyöty- ja esinekonfiskaatio

MenettämisseuraamusMenettämisseuraamus

Yleiset edellytykset (RL 10 luvun 1 §)

Laissa rangaistavaksi säädetty teko (rikos)

Menettämisseuraamuksen määrääminen on

mahdollista, vaikka

a) tekijä on alle 15-vuotias tai syyntakeeton

b) tekijä toimii anteeksiantoperusteiden nojalla

(esim. hätävarjelun liioittelu)

c) rikoksentekijää ei saada selville tai muusta

syystä rangaista, mutta oikeushenkilö voidaan

tuomita yhteisösakkoon RL 9 luvun perusteella


Hyödyn menettäminen (RL 10 luvun 2 §)

Rikoksen tuottama taloudellinen hyöty on tuomittava

valtiolle menetetyksi

Kustannussäästö

Hyödyn arvonnousu tai tuotto

Rikoksen valmistelusta ja täytäntöönpanosta syntyneitä

kustannuksia ei vähennetä taloudellisesta hyödystä (ks.

KKO 1999:89, hampunviljely)

Nettohyötyperiaate: vain silloin, kun rikoshyödystä

vähennettäväksi vaaditut kustannukset eivät ole liittyneet

muuhun rikolliseen toimintaan (ks. KKO 2004:73: lääkerikos)


KKO 2007:1: törkeä huumausainerikos

Bruttohyötyperiaate: huumausaineen myyjä menettää

rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä paitsi

toiminnastaan saamansa myyntivoiton myös

huumausaineen hankintaan käyttämiensä varojen eli

rikolliseen toimintaan sijoittamansa panoksen arvon

(ostohinta)

Jos uusien huumausaineiden ostoa rahoitetaan aiemmista

kaupoista saaduilla myyntituloilla, myöhemmästä

kaupasta saatuun myyntihintaan sisältyy sellaista hyötyä,

joka on tuomittava menetetyksi jo aiemman kaupan

perusteella. Lain mukaan rikoksen tekijälleen tuottama

hyöty on menetettävä vain yhteen kertaan

hyödyn arviointi


Hyödyn menettäminen (RL 10 luvun 2 §)

KKO 2004:105 (kavallus)

o Kavalletuilla pelitositteilla saadut pelivoitot olivat rikoksen

A:lle tuottaa taloudellista hyötyä, joka tuomittiin valtiolle

menetetyksi

KKO 2005:17 (paritus)

o Vuokratulo tuomittiin rikoksen tuottamana taloudellisena

hyötynä valtiolle menetetyksi.

KKO 2005:71 (ään.) (paritus)

o Vuokratuloista vähennettiin tekoajankohtaan kohdistuneet

asuntojen hoitokustannukset (lämmitys, sähkö, vesi ja

jätehuolto).


Laajennettu hyödyn menettäminen (RL 10 luvun 3 §)

Edellytykset

a) Rikoksesta voidaan tuomita vähintään neljä vuotta

vankeutta (myös tällaisen rikoksen yritys) (ns.

liipaisinrikos)

b) Kyse voi olla myös kätkemisrikoksesta, rahanpesusta,

salakuljetuksesta, huumausainerikoksesta,

huumausainerikoksen edistämisestä tai alkoholipitoisen

aineen salakuljetuksesta

c) Rikos on luonteeltaan sellainen, että se voi tuottaa

huomattavaa taloudellista hyötyä ja on syytä olettaa

omaisuuden olevan kokonaan tai osaksi peräisin

rikollisesta toiminnasta, jota ei ole pidettävä vähäisenä

o Ei esim. huumausaineen käyttäminen



KKO 2006:9: Törkeästä huumausainerikoksesta tuomitulta

oli takavarikoitu eri valuutoissa olevia varoja noin 30 000

euroa. Näistä varoista tuomittiin valtiolle menetetyksi

rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä (RL 10:2) noin

18 000 euroa ja loput laajennettua hyötyä koskevan RL 10:3

perusteella.

Tuomittu vedonnut siihen, että saanut tuloja eri tavoin ja

hallussa myös perintörahoja

KKO ei pitänyt tuomitun selitystä uskottavana seuraavilla

perusteilla: a) varojen löytöhetken ajallinen yhteys

syyksiluettuun tekoon, b) asunnosta löytyneen huomattavan

rahamäärän poikkeuksellinen säilytystapa ja tuomittu ei

esittänyt mitään selitystä tukevaan selvitystä



KKO 2006:51 (ään.): A:n syyksi oli luettu törkeä

huumausainerikos, johon hän oli syyllistynyt pitämällä

levittämistarkoituksessa hallussaan 98,3 grammaa

pitoisuudeltaan 74–75 -prosenttista amfetamiinia sekä

eräitä muita huumausaineita. Hänen asunnostaan oli

takavarikoitu 4 050 euroa käteistä rahaa.

A:n rikosta pidettiin luonteeltaan sellaisena, että se voi

tuottaa huomattavaa taloudellista hyötyä. Vaikka rikollista

toimintaa ei pidetty vähäisenä, varoja ei tuomittu valtiolle

menetetyksi, kun otettiin huomioon toiminnan laatu ja

laajuus.


Rikoksentekovälineen menettäminen (RL 10 luvun 4 §)

Valtiolle menetetyksi on tuomittava

1) Ampuma- ja teräase sekä muu niihin rinnastettava

hengenvaarallinen väline

2) Muu esine tai omaisuus, jonka hallussapito on rangaistavaa

Valtiolle menetetyksi voidaan tuomita myös

1) Esine tai omaisuus, jota on käytetty tahallisen rikoksen

tekemiseen

2) Tahalliseen rikokseen läheisesti liittyvä esine tai omaisuus,

joka on yksinomaan tai pääasiallisesti tahallista rikosta

varten hankittu tai valmistettu taikka ominaisuuksiltaan

erityisen sovelias tahallisen rikoksen tekemiseen

Tarpeellisuusarviointi rikoksen ehkäisemisnäkökulmasta


Rikoksentekoväline

KKO 2005:75 (ään.) ja 2005:76 (ään.) (henkilöauto

rattijuopumuksessa)

KKO 2007:84 (veropetos, hopeaketjut piilotettu

henkilöautoon)

KKO 1997:170 (moottorikelkka

metsästysrikoksessa, ahma)

KKO 1995:193 (henkilöauto varkausrikoksessa,

perämoottorit, ei tuomittu menetetyksi)

KKO 1990:65 (henkilöauto huumausainerikoksessa,

salakuljetus)


Muun omaisuuden menettäminen (RL 10 luvun 5 §)

Rikoksella tuotettu, valmistettu, aikaansaatu tai rikoksen

kohteena ollut esine, jos hallussapito on rangaistavaa

Voidaan tuomita menetettäväksi, vaikka ei hallussapito

ei olisi rangaistavaa, mutta tarpeellista

a) esineellä tai omaisuudella on terveydelle tai ympäristölle

haitallisia ominaisuuksia

b) esine on erityisen sovelias rikoksen kohteeksi tai

rikolliseen käyttöön (rikosten ehkäisemisnäkökulma)

c) säännöstelymääräysten tarkoituksen toteuttaminen

(väestön toimeentulo, hintasäännöstely)

d) ympäristönsuojelun tarkoituksen toteuttaminen


Menettämisen rajoitukset (RL 10 luvun 6 §)

Esinettä tai omaisuutta ei tuomita menetetyksi, jos se kuuluu

sivulliselle

Poikkeus: Jos sivullinen on vastaanottaessaan tiennyt esineen

tai omaisuuden liittyvän rikokseen, hänellä on ollut perusteltu

syy epäillä sitä tai hän on saanut sen lahjana tai muuten

vastikkeetta

Arvon menettäminen (RL 10 luvun 8 §)

Pääasiassa toissijainen menettämisseuraamusmuoto

Edellytykset

1) Esinettä tai omaisuutta ei voida tuomita menetetyksi, koska

se kuuluu sivulliselle

2) Esine tai omaisuus on kätketty tai sitä ei muutoin tavoiteta


Menettämisseuraamuksen kohtuullistaminen (RL 10

luvun 10 §)

Edellytykset

1) Hyöty tai esineen tai omaisuuden arvo on vähäinen

(tulkinta-apua näpistyksen, lievän kavalluksen ja lievän

petoksen oikeuskäytännöstä)

2) tekijä jätetään rangaistukseen tuomitsematta kohtuus-

tai konkurrenssiperusteen nojalla

o KKO 2002:31: A oli jätetty rangaistukseen

tuomitsematta alkoholipitoisen aineen välittämisestä.

Hän oli erehtynyt luulemaan, että alkoholin

anniskelulupa koski hänen ravintolaansa. Myös

menettämisseuraamus jätettiin tuomitsematta


Menettämisseuraamuksen kohtuullistaminen (RL 10

luvun 10 §) Edellytykset

3) menettämisseuraamuksen tuomitseminen olisi kohtuutonta

ottaen huomioon rikoksen ja esineen tai omaisuuden laatu,

vastaajan taloudellinen asema ja muut olosuhteet

Rattijuopon ajoneuvo

a) Kohtuullisuus (auton arvo ja käyttötarve)

b) Yhdenvertaisuus

c) Auto voi olla jonkun muun hallussa, jolloin sitä ei voida

tuomita menetettäväksi 6 §:n nojalla, eikä

arvokonfiskaatiolla ole normaalisti ennaltaehkäisevää

merkitystä

d) KKO 2007:85 (auton arvo 19 000 €, menettäminen ei

kohtuutonta)


Määräämisen edellytykset Henkilö on liiketoiminnassaan olennaisesti laiminlyönyt

lakisääteisiä velvollisuuksia tai

Henkilö on syyllistynyt rikokseen, jota ei voida pitää vähäisenä

(ks. esim. KKO 2002:117 ja KKO 2002:118: kirjanpitorikos ja

törkeä velallisen epärehellisyys)

Seuraus: toimintaa on kokonaisuutena arvostellen pidettävä

velkojien, sopimuskumppaneiden, julkisen talouden taikka

terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun kannalta

vahingollisena (ks. erityisesti KKO 2004:131 (ään.))

3-7 vuotta (KKO 2002:117: viisi ja neljä vuotta; KKO 2002:118:

neljä vuotta)

LiiketoimintakieltoLiiketoimintakielto

Ajokiellon määräämisen perusteet (tieliikennelaki 75 §)

1) Jos kuljettaja tuomitaan törkeästä liikenneturvallisuuden

vaarantamisesta, rattijuopumuksesta tai törkeästä

rattijuopumuksesta,

2) jos kuljettaja syyllistyy liikenneturvallisuuden vaarantamiseen (RL

23 luvun 1 §), joka osoittaa vakavaa piittaamattomuutta

liikenneturvallisuutta kohtaan,

3) jos kuljettaja syyllistyy kulkuneuvon kuljettamiseen oikeudetta tai

4) jos kuljettaja on syyllistynyt vähintään neljästi kahden vuoden tai

kolmasti vuoden aikana tieliikennelain tai RL 23 luvun 1 §:n tai 11

§:n nojalla rangaistavaan tekoon (mukaan luettuna

ylinopeusrikkomukset)

AjokieltoAjokielto

Ajokiellon määrää tuomioistuin (tieliikennelaki 78 §)

Vähimmäisajat

1) Rattijuopumus: yksi kuukausi

2) Törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen ja törkeä

rattijuopumus: kolme kuukautta

Uusintarikokset (ks. KKO 2005:132)

1) Vähintään kuusi kuukautta, kun rattijuopumukseen syyllistynyt

kuljettaja syyllistyy viiden vuoden aikana uudelleen

rattijuopumukseen, törkeään rattijuopumukseen tai törkeään

liikenneturvallisuuden vaarantamiseen

2) Vähintään yksi vuosi, kun kuljettaja syyllistyy viiden vuoden

aikana kahdesti tekoon, joka täyttää törkeän rattijuopumuksen

tai törkeän liikenneturvallisuuden vaarantamisen

tunnusmerkistön

AjokieltoAjokielto

Uusiminen

KKO 2006:11: ei edellytä, että tekijä on

tuomittu

KKO 2007:77: rattijuopumukseen vuonna

2006 syyllistynyt henkilö oli vuonna 2003

syyllistynyt törkeään liikenneturvallisuuden

vaarantamiseen

AjokieltoAjokielto

Enimmäisaika viisi vuotta

Tuomioistuimen päätös pannaan välittömästi täytäntöön

Poliisi määrää kuitenkin ajokiellon tieliikennelain 75 §:n 2 momentin tilanteissa eli

1) Liikenneturvallisuuden vaarantaminen, joka osoittaa vakavaa piittaamattomuutta

2) Neljästi kahdessa vuodessa tai kolmasti vuodessa -tilanteet ajokielto on pantava täytäntöön välittömästi

Kielto tällöin voimassa vähintään yksi kuukausi ja enintään kuusi kuukautta

Ajokiellon kestoa määrättäessä otetaan huomioon ne vaikutukset, jotka toimenpiteellä on ajokieltoon määrättävän toimentuloon ja välttämättömään liikkumiseen

AjokieltoAjokielto

Väliaikaisen ajokiellon määräämisen perusteet

(tieliikennelaki 76 §)

1) Jos on todennäköistä syytä epäillä kuljettajan syyllistyneen

rattijuopumukseen tai törkeään rattijuopumukseen (alkoholi)

2) Jos on syytä epäillä kuljettajan syyllistyneen törkeään

liikenneturvallisuuden vaarantamiseen tai rattijuopumukseen

tai törkeään rattijuopumukseen (huumausaine tai muu

huumaava aine)

3) Jos on todennäköistä, että edellytykset ajokiellon

määräämiseen (tieliikennelain 75 §:n 2 momentin 3-6 kohdat)

ovat olemassa

Poliisi määrää ajo-oikeuden haltijan väliaikaiseen ajokieltoon ja

ottaa ajokortin haltuunsa

AjokieltoAjokielto

Ehdollinen ajokielto (tieliikennelaki 79 §)

Tuomioistuin voi määrätä ajokiellon ehdollisena,

jos

1) yleinen etu ei vaadi muuta

2) ajo-oikeus on ajokieltoon määrättävälle ammatin takia

välttämätöntä

3) tai siihen on muu erityisen painava syy,

4) eikä teosta ole aiheutunut vaaraa toisten turvallisuudelle

Ajokielto on ehdollinen määräajan (koetusaika),

jonka pituus on vähintään vuosi ja enintään

kolme vuotta

AjokieltoAjokielto

Valvottu ajo-oikeus eli ns. alkolukko

(tieliikennelaki 79a §)

Tuomioistuin on määrättävä valvottu ajo-oikeus

(ajokielto on siis ehdollisessa muodossa)

rattijuopumukseen tai törkeään

rattijuopumukseen syyllistyneelle, jos vastaaja

sitä pyytää

Tuomitun on pystyttävä suoriutumaan

taloudellisista velvoitteista

Koetusajan pituus on 1-3 vuotta

AjokieltoAjokielto

Rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä

Documents

Transcript of Rikosoikeudellinen seuraamusjärjestelmä