PERUSKOULUN OPETTAJIEN KOKEMUKSIA ACTIONTRACKIN … · Elisa Suomi 502618 Pro gradu -tutkielma...

Turun yliopiston laatujärjestelmän mukaisesti tämän julkaisun alkuperäisyys on tarkastettu

Turnitin OriginalityCheck -järjestelmällä.

PERUSKOULUN OPETTAJIEN KOKEMUKSIA

ACTIONTRACKIN OPETUSKÄYTÖSTÄ

Sini Nevalainen 502708

Elisa Suomi 502618

Pro gradu -tutkielma

Kasvatustiede

Opettajankoulutuslaitos

Turun yliopisto

Toukokuu 2016

TURUN YLIOPISTO

Opettajankoulutuslaitos

Turun yksikkö

NEVALAINEN, S. & SUOMI, E.: Peruskoulun opettajien kokemuksia ActionTrackin

opetuskäytöstä.

Tutkimusraportti, pro gradu -tutkielma, 79 sivua, 13 liitesivua

Kasvatustiede

Toukokuu 2016

----------------------------------------------------------------------------------------------------------

TIIVISTELMÄ

Tässä tutkimuksessa selvitettiin peruskoulun opettajien kokemuksia ActionTrack-

mobiilisovelluksen opetuskäytöstä. Yhtenä tutkimusongelmana oli selvittää, miten

opettajat ovat hyödyntäneet ActionTrackia opetuksessaan. ActionTrackin opetuskäyttöön

liittyviä tekijöitä tarkasteltiin viiden eri osion kautta. Nämä osiot olivat käytön useus,

opetusryhmät, ympäristöt ja alueet, oppitunnit ja aiheet sekä tekniikka ja ratojen

laatiminen. Lisäksi selvitettiin ActionTrackin opetuskäytössä havaittuja haasteita ja

mahdollisuuksia. Opettajien avoimista vastauksista nousseiden teemojen lisäksi

haasteisiin ja mahdollisuuksiin luettiin monivalintakysymyksillä kartoitetut työrauha- ja

turvallisuusasiat sekä ActionTrackin mahdollisuudet erilaisissa opetuksellisissa ja

kasvatuksellisissa tarkoituksissa.

Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella, joka koostui sekä

monivalintakysymyksistä että avoimista kysymyksistä. Lomake lähetettiin

yhteyshenkilöiden kautta ActionTrackia opetuksessaan käyttäville peruskoulun

opettajille. Vastauksia saatiin yhteensä 19. Saadusta aineistosta laadittiin tulosten

esittämisen kannalta oleelliset kuviot ja taulukot. Avoimet vastaukset teemoiteltiin ja

kvantifioitiin.

Tulosten perusteella ActionTrackin mahdollisuudet opetuskäytössä arvioitiin varsin

positiivisesti. Haasteiksi koettiin tekniikan toimivuuteen ja ratojen laatimisen työläyteen

liittyvät asiat. ActionTrackin erityisinä etuina mainittiin sen innostavuus ja motivoivuus,

liikkeen ja monipuolisuuden lisääminen koulupäivään sekä yhteistyötaitojen

kehittyminen. ActionTrackia oli hyödynnetty eniten vanhempien peruskoulun oppilaiden

opetuksessa ja aktiviteetteja oli suoritettu yleisimmin kahden tai kolmen oppilaan

ryhmissä. ActionTrackin opetuskäyttö tapahtui yleisimmin ulkona koulun

lähiympäristössä. Sovellusta oli käytetty erityisesti liikunnan ja luonnontieteellisten

oppiaineiden opetuksessa.

Opetussuunnitelmauudistuksen myötä koulumaailmassa korostuvat pian entistä

enemmän vaihtelevat oppimisympäristöt sekä tieto- ja viestintätekniikan käyttö. Samaan

aikaan pyritään koulupäivien liikunnallistamiseen. Tutkimuksen perusteella

ActionTrackilla on potentiaalia kaikkien näiden edellä mainittujen näkökohtien

huomioimiseen ja yhdistämiseen opetuksessa. Mobiilioppiminen vaikuttaisi olevan

toimiva ja ajankohtainen menetelmä monien uuden opetussuunnitelman linjausten

toteuttamiseen peruskoulussa.

Avainsanat: ActionTrack, mobiilioppiminen, tieto- ja viestintätekniikka,

pelipedagogiikka, oppimisympäristö, opetuksen liikunnallistaminen

SISÄLLYS

1 JOHDANTO ............................................................................................................................. 4

2 TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA KESKEISENÄ OSANA UUDISTUVAA PEDAGOGIIKKAA .................................................................................................................... 7 2.1 Mobiilioppiminen, pelipedagogiikka ja laajenevat oppimisympäristöt .................. 9

3 KOULU LASTEN JA NUORTEN AKTIIVISEN ARJEN MAHDOLLISTAJANA ........ 13

4 MOBIILIA OPPIMISTA ACTIONTRACKILLA ............................................................. 16

5 TUTKIMUSONGELMAT ................................................................................................... 20

6 MENETELMÄT ................................................................................................................... 21 6.1 Tutkimusjoukko .......................................................................................................................... 21 6.2 Tiedonkeruu ja menetelmät ................................................................................................... 22 6.3 Aineiston analyysi ...................................................................................................................... 24 6.4 Menetelmien luotettavuus ...................................................................................................... 25

7 TULOKSET .......................................................................................................................... 28 7.1 ActionTrackin hyödyntäminen opetuksessa ................................................................... 28

7.1.1 Käytön useus ........................................................................................................................ 28 7.1.2 Opetusryhmät ...................................................................................................................... 30 7.1.3 Ympäristöt ja alueet .......................................................................................................... 33 7.1.4 Oppitunnit ja aiheet .......................................................................................................... 34 7.1.5 Tekniikka ja ratojen laatiminen ................................................................................... 38 7.1.6 Yhteenveto ActionTrackin hyödyntämisestä opetuksessa ................................ 45

7.2 ActionTrackin opetuskäytön haasteet ja mahdollisuudet .......................................... 46 7.2.1 ActionTrack innostaa ja aktivoi oppilaita ................................................................. 46 7.2.2 ActionTrackin opetuskäyttöä jarruttavat tekniikan toimimattomuus ja ratojen valmistelun työläys....................................................................................................... 49 7.2.3 Työrauha- ja turvallisuusasiat jakavat mielipiteitä .............................................. 51 7.2.4 ActionTrack mukautuu kasvatuksen ja opetuksen tarpeisiin .......................... 53

8 POHDINTA .......................................................................................................................... 57 8.1 ActionTrack vastaa tämän päivän oppimistarpeisiin .................................................. 57 8.2 Liikunta ja mobiililaitteet eivät sulje toisiaan pois ....................................................... 61 8.3 Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytöllä on myös kääntöpuolensa .................. 63 8.4 Tutkimuksen hyödyntämismahdollisuudet ja jatkotutkimusehdotukset ............ 66 8.5 Tutkimuksen luotettavuus ja eettisyys .............................................................................. 68

LÄHTEET ................................................................................................................................ 70

LIITTEET ................................................................................................................................. 79

4



1 JOHDANTO

Opettaja, joka ei opeta. Oppitunti, jota ei pidetäkään luokassa. Tabletit oppikirjojen

sijaan. Edellä mainitut ilmiöt luonnehtivat meneillään olevaa oppimisen ja

opetuksen muodonmuutosta. Mediassa esiin on astunut uudenlaisen opetuksen

lähettiläitä, jotka nostavat oppilaan oman aktiivisuuden ja tiedonrakennuksen

keskiöön. Tästä esimerkkinä ovat muun muassa Pekka Peura sekä Maarit Korhonen,

jotka ovat antaneet kasvot koulumaailman mullistumiselle luomalla oppilailleen

mahdollisuuden ottaa vastuuta omasta oppimisestaan uudenlaisissa

oppimisympäristöissä (esim. Korhonen 2014; Kylliäinen 2015).

Vaikka oppiminen ja oppija ovat muuttuneet, koulu instituutiona, luokkahuone sekä

opetusmetodit ovat pitkään pysyneet melko muuttumattomina (Mattila &

Miettunen 2010, 27). Perinteiset opetuksen muodot eivät enää kaikilta osin tue

niiden taitojen kehittymistä, joita tarvitaan koulun ulkopuolella, jatko-opinnoissa ja

työelämässä (Korhonen 2014; Lankinen 2010, 5). Viime vuosina muutoksen

tarpeeseen ja mahdollisuuteen on kuitenkin havahduttu: luokkahuoneet muuttuvat,

oppimisympäristöt laajenevat luokkahuoneen ulkopuolelle ja opetusmenetelmät

monipuolistuvat. Yksityiskohtaisuuksien sijaan keskitytään enenevissä määrin

laajempien ilmiöiden ymmärtämiseen ja tiedonhankintataitoihin, ja samalla vastuu

oppimisesta siirtyy yhä enemmän opettajalta oppijalle (esim. Mattila & Miettunen

2010; POPS 2014). Tällä hetkellä keskustelua herättääkin se, millaiset valmiudet

koulutuksella on vastata näihin alati muuttuviin tarpeisiin.

Koulussa tavoitetaan jokainen lapsi ja nuori, joten ideaalitilanteessa koulu olisi jopa

eturintamassa edistämässä muutosta sekä tulevaisuuden taitoja.

Opetussuunnitelmauudistuksella (POPS 2014) ja myös Juha Sipilän hallituksen

strategisella ohjelmalla (Valtioneuvoston kanslia 2015) pyritään nyt voimakkaasti

vastaamaan koulutuksen muutostarpeisiin sekä vauhdittamaan sen uudistumista,

jotta tämän päivän koululaiset saisivat mahdollisuuden varustautua niillä tiedoilla

ja taidoilla, joita tulevaisuudessa tarvitaan. Yksi näkyvimmistä nykypäivän ilmiöistä

on kiihtyvä digitalisaatio kaikilla elämänalueilla, mikä näyttäytyy nyt merkittävässä

roolissa myös koulutukselle asetetuissa linjauksissa, kuten mainituissa

5 opetussuunnitelman perusteissa sekä hallitusohjelman koulutukseen suunnatuissa

kärkihankkeissa (Grahn-Laasonen 2015, 26–27; Hietikko, Ilves & Salo 2016, 3; POPS

2014; Valtioneuvoston kanslia 2015, 17). Tätä ilmiötä on alettu kutsua koulutuksen

digiloikaksi (Hietikko ym. 2016).

Kouluihin on viime vuosina hankittu runsaasti mobiililaitteita (Mikkonen,

Vähähyyppä & Kankaanranta 2012, 6). Myös odotukset niiden hyödyntämiseksi

ovat suuret (Koponen 2008, 3; 143; Mikkonen ym. 2012, 6). Mobiilioppiminen

nähdään hyvin vahvasti osana tulevaisuuden opetusta ja oppimista (Kotilainen

2011, 143; Rikala 2014, 65). Mobiililaitteiden yleistymisestä sekä mobiilioppimisen

potentiaalin tunnistamisesta huolimatta kouluopetus on edelleen hyvin perinteistä

ja luokkahuonesidonnaista, eivätkä mobiiliratkaisut ole vielä juurtuneet koulujen

käytäntöihin (Rikala 2014, 66; Sintonen, Ohls, Kumpulainen & Lipponen 2015, 3).

Koska mobiilioppiminen on ilmiönä suhteellisen uusi, kaipaa se jo uutuutensakin

vuoksi lisää tutkimusta, jotta sen pedagogisia hyötyjä ja vaikutuksia voidaan

ymmärtää paremmin (Mwanza-Simwami 2007, 24; Tuomi, Multisilta & Niemi 2011,

167).

Samaan aikaan, kun tieto- ja viestintätekniikkaa ylistetään ja sen käyttöä lisätään

myös kouluissa, huoli lasten ja nuorten liiallisesta passiivisuudesta ja

suurentuneesta ruutuajasta kasvaa (Aira, Haapala, Hakamäki, Kämppi, Laine, Rajala,

Tammelin, Turpeinen & Walker 2012, 45; Griffiths 2010, 36; Sintonen ym. 2015, 4).

Myös istumisen vähentämiseen ja liikunnan lisäämiseen on kiinnitetty

koulumaailmassa kasvavaa huomiota muun muassa erilaisten ohjelmien kuten

Liikkuvan Koulun (Aira ym. 2012) kautta. Niin ikään uudessa hallitusohjelmassa

(2015) koulupäivien liikunnallistaminen näkyy valtakunnan tasolla pyrkimyksenä

lisätä liikuntaa tunti jokaiseen koulupäivään (Grahn-Laasonen 2015, 28;

Valtioneuvoston kanslia 2015, 17).

Teknologian ja liikkumisen vastakkainasettelu on ajatuksena melko

mustavalkoinen, sillä esimerkiksi mobiilioppiminen jo käsitteenä korostaa

oppimisen tapahtumista liikkeessä (Kotilainen 2011, 142; Tuomi ym. 2011, 177).

Mobiiliudella viitataankin myös fyysiseen liikkuvuuteen, jonka mobiilioppiminen

mahdollistaa (Kotilainen 2011, 142). Uudenlaiset teknologiset innovaatiot saattavat

olla tulevaisuudessa tarkoituksenmukaisesti käyttöön valjastettuina merkittäviä

työkaluja istumisen vähentämiseen sekä fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen

(Helajärvi, Pahkala, Raitakari, Tammelin, Viikari & Heinonen 2013, 51, 55). Nykyään

6 yhä useampi peli ja sovellus on pelaajaa aktivoiva, jolloin pelin luonne muuttuu

passiivisesta toiminnalliseksi (Griffiths 2010, 36). Todelliseen toimintaan ja

liikkumiseen aktivoivat pelit muuttavat autenttisen ympäristön pelikentäksi (Alkio

2015, 226). Tällöin pelissä yhdistyvät parhaimmillaan liikkuminen,

yhteistoiminnallinen tekeminen ja aidoissa ympäristöissä oppiminen (Alkio 2015,

226; Sintonen ym. 2015, 4).

Oppimisympäristöjen laajentuminen luokkahuoneen ulkopuolelle yhdessä

oppilaslähtöisyyden ja tieto- ja viestintätekniikan pedagogisen hyödyntämisen

kanssa on yksi olennaisimmista piirteistä opetuksen ja oppimisen

uudelleenjäsentämisessä (Mannonen, Burman, Koivunen, Kuittinen, Luukannel,

Passi & Särkkä 2007; Mikkonen ym. 2012, 5). Oppisisältöjä ja opettajan panosta

tärkeämmäksi on noussut tietoa rakentava oppilas ja ne keinot ja toimenpiteet, joilla

mielekästä ja tavoitteellista oppimista voitaisiin edistää (Kotilainen 2011, 142).

Esimerkiksi kouluihin hankittuja tai oppilaiden omia mobiililaitteita hyödyntämällä

opetusta pystytään melko helposti laajentamaan luokkahuoneen ulkopuolelle

mielekkäällä tavalla, mikä voi olla lisäksi yksi ratkaisu opetuksen

liikunnallistamiseen (Rikala 2014, 65).

Yksi tällaisista opetuskäyttöön soveltuvista, toiminnallisuutta koulutyöhön tuovista

mobiilisovelluksista on Team Action Zonen kehittämä ActionTrack, jolla voidaan

luoda erilaisia aktiviteetteja hyödyntämällä paikkatietoja sekä QR-koodeja (Holm &

Laurila 2014, 2, 5; Kärki, Keinänen, Hoikkala & Niinistö 2014, 173). ActionTrack

kouluaikaisen istumisen vähentämistä ja mobiilioppimista yhdistävänä opetuksen

ratkaisuna onkin erityisen ajankohtainen tutkimuksen kohde, eikä siitä aiemmin ole

tehty vastaavanlaista käyttökokemuskartoitusta kuin tässä tutkimuksessa.

Tutkimuksessa selvitettiin ActionTrackia jo opetuksessaan käyttäneiden

peruskoulun opettajien kokemuksia ActionTrackin opetuskäytöstä. Lisäksi

kartoitettiin sen käytössä ilmenneitä haasteita ja mahdollisuuksia opetuksen

näkökulmasta.

7

2 TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA KESKEISENÄ OSANA

UUDISTUVAA PEDAGOGIIKKAA

Teknologian kehitys ja sitä myötä myös digitalisaatio kaikilla elämänalueilla on ollut

viime vuosina nopeaa (Heino, Honkasalo, Kiesi, Koivisto, Koskinen, Nyyssölä,

Packalen & Vähähyyppä 2011, 5; Hietikko ym. 2016, 3; Kumpulainen & Lipponen

2010, 6; Rikala 2014, 65). Tieto- ja viestintäteknologisesta osaamisesta on tullut

mitä suuremmissa määrin välttämätön kansalaistaito, jonka määrätietoisessa

edistämisessä koulun rooli on keskeinen (Heino ym. 2011, 5; Hietikko ym. 2016, 3;

Koskinen 2013, 130). Koulutuksen digitalisaatio nähdään jo lähestulkoon

välttämättömyytenä (Hietikko ym. 2016, 3). Tätä vaativat myös uudet

perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (2014) sekä pääministeri Sipilän

hallituskauden kärkihankkeet (Grahn-Laasonen 2015; POPS 2014; Valtioneuvoston

kanslia 2015).

Tieto- ja viestintätekniikka (TVT), eli tiedon käsittelyyn ja viestintään käytettävät

laitteet ja menetelmät, tarjoaa nykypäivän koulussa aivan uudenlaisen

mahdollisuuden oppimiselle (Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta 2010, 7;

Heino ym. 2011, 5; Kankaanranta, Vahtivuori-Hänninen & Koskinen 2011, 7). Vaikka

tieto- ja viestintätekniikasta on jo tullut iso osa koulujen arkea, yhä edelleen TVT-

resurssit sekä niiden hyödyntäminen vaihtelevat eri koulujen välillä paljon

(Kumpulainen & Lipponen 2010, 6; Mikkonen, Sairanen, Kankaanranta & Laattala

2012, 9). TVT:tä ei olekaan vielä valjastettu sen koko potentiaalissa opetuksen ja

oppimisen hyödyksi (Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta 2010, 7; Norrena,

Kankaanranta & Nieminen 2011, 94–95). Keskimäärin suomalaisten koulujen tieto-

ja viestintätekniikan varustelutaso on kuitenkin hyvä, jopa muita Euroopan maita

parempi (Hietikko ym. 2016, 5). Välineistön saatavuutta enemmän TVT:n laajaa

käyttöönottoa näyttää hankaloittavan ajan puute, opettajien riittämätön koulutus ja

valmiudet TVT:n opetuskäytön osalta (Hietikko ym. 2016, 5, 15; Jalava, Selkee &

Torsell 2014, 2; Kumpulainen & Lipponen 2010, 12; Mattila & Miettunen 2010, 32).

Lisäksi opettajien huoli oppilaiden lisääntyvästä levottomuudesta sekä opiskelun

valvomisen hankaluudesta kasvavat (Hietikko ym. 2016, 5). Osa opettajista pelkää

tieto- ja viestintätekniikan käytön tuovan mukanaan enenevissä määrin

kiusaamista ja häiriökäyttäytymistä, mutta suurin osa opettajista arvioi TVT:n

opetuskäytön ennemminkin edistävän oppilaiden viihtyvyyttä ja sosiaalista

8 kehittymistä (Hietikko ym. 2016, 9). Opettajien asenteet ovat pääsääntöisesti

innostuneita koulun ja opetuksen digitalisaatiota kohtaan, vaikka sen koetaan

asettavan opettajan työlle ja siinä tarvittavalle osaamiselle suuria haasteita (Heino

ym. 2011, 6; Hietikko ym. 2016, 3).

Tieto- ja viestintätekniikan käyttö opetuksessa ei saisi kuitenkaan olla itseisarvo,

vaan sen opetuskäytössä on kiinnitettävä huomiota pedagogiseen näkökulmaan

(Hietikko ym. 2016, 9; Kumpulainen & Lipponen 2010, 8). Tieto- ja

viestintätekniikka itsessään ei tee oppimisesta parempaa, mutta sen mukanaan

tuomat älylliset ja sosiaaliset toiminnot sekä oppimismotivaatio voivat näin tehdä

(Kumpulainen & Lipponen 2010, 8–9). Monet uskovat tieto- ja viestintätekniikan

parantavan oppimistuloksia (Heino ym. 2011, 6–7; Hietikko ym. 2016, 9). Muun

muassa Opeka vuonna 2013: Trendejä opetusteknologiassa -selvityksen (Sairanen,

Vuorinen & Viteli 2014) mukaan lähes kaikki selvitykseen vastanneet opettajat

kokivat TVT:n käytön edistävän opetettavan ilmiön monipuolista käsittelyä ja

oppimista ja tuovan siten pedagogista lisäarvoa opetukseen (Sairanen ym. 2014,

14).

Tieto- ja viestintätekniikan käyttö on joissakin tutkimuksissa (esim. Garcia 2011;

Pedersen, Malmberg, Christensen, Pedersen, Nipper, Græm, Norrgård & Ramboll

Management 2006) yhdistetty parempiin oppimistuloksiin, mutta toisissa (esim.

Nouri, Cerratto-Pargman, Rossitto & Ramberg 2014; OECD 2015) vastaavanlaista

yhteyttä ei ole havaittu. Esimerkiksi Kumpulaisen ja Lipposen (2010, 7) mukaan

tutkimustulokset tieto- ja viestintätekniikan yhteyksistä oppimistuloksiin ovat vielä

jokseenkin ristiriitaisia. Yhteys oppimismotivaatioon on kuitenkin havaittu useissa

tutkimuksissa (esim. Garcia 2011; Henderson & Yeown 2012; Shih, Chu, Hwang &

Kinshuk 2011). Jo oppimismotivaation kasvattaminen voidaan nähdä

huomionarvoisena tekijänä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä lisätessä, kun

otetaan huomioon muun muassa kansainväliset vertailut, joissa suomalaisnuorten

kouluviihtyvyys on osoittautunut verrattain heikoksi (mm. Currie, Zanotti, Morgan,

Currie, de Looze, Roberts, Samdal, Smith & Barnekow 2012; OECD 2012).

Koulu ei voi olla digitalisoituvasta maailmasta irrallinen saareke, vaan koulun

kehityksen on pysyttävä ajassa mukana (Hietikko ym. 2016, 3; Mattila & Miettunen

2010, 27). Uudet, syksystä 2016 lähtien portaittain käyttöön otettavat

perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (2014) ovat nyt vastaamassa tähän

kehitystarpeeseen. Opetussuunnitelman perusteissa (2014) peräänkuulutetaan

9 teknologisoituneessa arjessa toimimisen taitoja ja tieto- ja viestintätekniikkaa sekä

oppimisen kohteena että välineenä (POPS 2014, 22–23). Koska tieto- ja

viestintäteknologinen osaaminen on nykypäivänä tärkeä kansalaistaito, tulee

perusopetuksessa huolehtia siitä, että kaikilla oppilailla on mahdollisuuksia tämän

osaamisen kehittämiseen (POPS 2014, 23). Kuitenkin, vaikka opetussuunnitelmassa

annettaisiin ohjeita ja määräyksiä tieto- ja viestintätekniikan käytöstä, on opettaja

viimekädessä itse vastuussa siitä, miten pedagogisesti hän sitä opetuksessaan

hyödyntää (Kumpulainen & Lipponen 2010, 12).

2.1 Mobiilioppiminen, pelipedagogiikka ja laajenevat oppimisympäristöt

Erityisesti erilaiset mobiiliteknologiaan pohjautuvat laitteet ovat saaneet

enenevissä määrin sijaa opetuksen ja oppimisen välineinä. Ne ovat myös olennainen

osa nykypäivän lasten ja nuorten maailmaa. (Kumpulainen & Lipponen 2010, 10.)

Mobiililaitteiden, internetin ja sosiaalisen median runsas käyttö vaikuttaa omalta

osaltaan myös lasten ja nuorten tapaan oppia ja käsitellä tietoa (Arjen

tietoyhteiskunnan neuvottelukunta 2010, 10; Rikala 2014, 65; Sairanen 2013, 132).

Vuoden 2013 Lasten mediabarometrin mukaan mediankäyttö alkaakin monilla

lapsilla jo taaperoiässä. Alkuopetusikäiset ovat jo internetin ja kännykän

päivittäiskäyttäjiä. (Suoninen 2014.) Lisäksi vuoden 2013 Pelaajabarometri

osoittaa erityisesti mobiilipelaamisen suosion kasvaneen (Mäyrä & Ermi 2014).

Mobiilioppimisen on esitetty olevan luonteva tapa vastata nykypäivän diginatiivien

oppimistarpeisiin, vaikka toisaalta lasten ja nuorten TVT-taitoja saati

motivoitumista mobiilioppimiseen ei saisi pitää itsestäänselvyytenä (Arjen

tietoyhteiskunnan neuvottelukunta 2010, 7; Rikala 2014, 65; Sintonen ym. 2015, 5,

18).

Kun puhutaan mobiilioppimisesta, tarkoitetaan opetusta ja oppimista, joka

tapahtuu mobiililaitteiden, kuten kännyköiden, digikameroiden, mediasoittimien

tai tablet-tietokoneiden avulla (Kearney, Schuck, Burden & Aubusson 2010, 2; Liu

2011, 2; Rikala & Kankaanranta 2012, 1). Mobiilioppimiselle ominaista on

liikkuvuus ja mahdollisuus opiskella lähestulkoon missä ja milloin vain (Liu 2011,

2; Martin & Ertzberger 2013, 76; Shih ym. 2011, 373). Esimerkiksi Winters (2006,

5) toteaa, että laitetta keskeisempää mobiilioppimisessa on mahdollisuus oppijan

10 liikkuvuuteen. Tämän myötä näkyvämmäksi tulee tietojen ja taitojen siirtovaikutus

esimerkiksi koti- ja kouluympäristöjen välillä sekä elinikäinen oppiminen

(Kumpulainen & Lipponen 2010, 10; Rikala & Kankaanranta 2012, 1). Yhtenä

mobiiliteknologian opetuskäytön tärkeimpänä hyötynä nähdään mahdollisuus

laajentaa fyysisiä oppimisympäristöjä luokkahuoneen ja koulun ulkopuolelle

ympäröivään yhteiskuntaan ja erilaisiin informaaleihin oppimisympäristöihin

(Martin & Ertzberger 2013, 78; Rikala 2014, 67; Shih ym. 2011, 390; Winters 2006,

5).

Fyysisten oppimisympäristöjen laajeneminen luokkahuoneen ulkopuolelle sekä

erilaisten virtuaalisten ympäristöjen ja oppijayhteisöiden hyödyntäminen ovat

suuressa määrin niitä asioita, joita opetukselta odotetaan tulevaisuudessa yhä

enemmän (Kangas, Kopisto & Krokfors 2015, 37; Mannonen ym. 2007, 7; POPS

2014, 17, 29). Hyvin toimivat oppimisympäristöt osallistavat, luovat tilaisuuksia

yhteisölliseen oppimiseen ja mahdollistavat oppimisen tarkoituksenmukaisissa,

autenttisissa ympäristöissä (Kangas ym. 2015, 40; Kearney ym. 2012, 14; Mannonen

ym. 2007, 19; Martin & Ertzberger 2013, 76). Mobiiliteknologian opetuskäytön

nähdään tarjoavan mahdollisuuksia tukea oppijakeskeistä, ongelmalähtöistä ja

tutkimuspohjaista oppimista vaihtelevissa oppimisympäristöissä (Nouri ym. 2014,

243; Sairanen 2013, 133; Sintonen ym. 2015, 5).

Mobiileissa toimintaympäristöissä korostuu usein oma ja itsenäinen päätöksenteko,

uusien ratkaisujen etsiminen yrityksen ja erehdyksen kautta sekä avun itsenäinen

hakeminen hakukoneiden ja pikaviestimien avulla (Kotilainen 2011, 159).

Oppiaines ei enää rajoitu vain oppikirjoihin, vaan tarvittava tieto on

mobiililaitteiden ja internetin avulla jatkuvasti saatavilla vaatien nyt oppilaalta

aktiivista roolia tiedon hankkijana ja rakentajana, eikä vain sen passiivisena

vastaanottajana (Shih ym. 2011, 390). Näin eri tiloissa ja eri aikoina tapahtuvan

oppimisen myötä myös tuetaan oppilaiden kehittymistä itseohjautuvuuteen

(Henderson & Yeow 2012, 78; Kotilainen 2011, 159; Kearney ym. 2012, 10). Kun

mobiililaitteilla työskentelyyn yhdistetään lisäksi yhteistoiminnallisuutta,

esimerkiksi pelillisyyttä hyödyntäen, luodaan mahdollisuuksia vertaisoppimiselle ja

ryhmätyöskentelytaitojen harjoittelulle (Alkio 2015, 229; Kearney ym. 2012, 10).

Mobiilioppiminen ja erityisesti mobiilioppimiseen vahvasti linkittyvä

pelipedagogiikka on yhdistetty lisääntyneeseen oppilaiden väliseen

yhteistyöskentelyyn sekä parempaan viihtyvyyteen ja opiskeluilmapiiriin

11 (Koskinen 2013, 130; Kumpulainen 2010, 8; Nousiainen 2014, 9; Shih ym. 2011,

373).

Vaikka peleihin ja mobiiliteknologiaan liitetään paljon potentiaalia oppimisen

suhteen, ei mobiilioppiminen ole vielä juurtunut kouluihin ja niiden käytäntöihin

(Rikala 2014, 66). Mobiilioppimisen ja oppimispelien omaksuminen osaksi opetusta

vaatiikin lisää tieteellistä tutkimusta sekä todisteita niiden hyödyllisyydestä

oppimiselle (Kangas, Vesterinen & Krokfors 2014, 19). Koulujen ja opettajien olisi

kuitenkin tärkeää pysyä teknologian kehityksessä mukana (Mikkonen ym. 2012, 6;

Tuomi ym. 2011, 179). Vaikka usein tieto- ja viestintätekniikan käytön esteeksi

koetaan välineistön puute tai huono käytettävyys, laitteiden lisääntyessä kouluissa

yhä merkittävämmäksi nousee opettajien oma osaaminen ja asenne liittyen näiden

laitteiden, ohjelmien ja pelien käyttöönottoon (Kumpulainen 2010, 6; Mattila &

Miettunen 2010, 32; Mikkonen ym. 2012, 18; Mikkonen & Syvänen 2014, 46).

Tekniikan toimivuuden epävarmuutta tai laitteiden ominaisuuksien

epätarkoituksenmukaisuutta ei kuitenkaan voi jättää huomioimatta, kun pohditaan

mobiilioppimiseen sisältyviä haasteita (Kotilainen 2011, 161). Useimmin TVT:n

opetuskäytön esteeksi nähdään välineistön puute sekä tarjolla olevan välineistön

huono käytettävyys, johon toisaalta liittyy myös opettajien itse kokeman osaamisen

heikkous (Mikkonen & Syvänen 2014, 46). Pelipedagogiikka- ja portfolio-oppiminen

-hankkeessa Nousiaisen (2014, 7) mukaan opettajat kokivat pelien käytön

opetuksessa aiheuttavan heille lisätyötä. Suurin osa tähän lisätyöhön ja pelien

käytön hankaluuteen liittyvistä kommenteista toivat esille juuri tekniset haasteet

laitteiden käytössä sekä laitteiden vähäisen määrän suhteessa oppilasryhmän

kokoon (Nousiainen 2014, 8).

On myös huomioitava, että lapset ja nuoret käyttävät jo vapaa-ajallaan paljon aikaa

internetin ja älypuhelimien parissa, joten oppilaiden ruutuajan kasvattaminen

entisestään kouluaikana voi vaikuttaa kyseenalaiselta (Kantomaa, Syväoja &

Tammelin 2013, 15). Esimerkiksi tutkija Aric Sigman on tuonut esille ruutuajan

haittavaikutuksia lasten aivoille (esim. Sigman 2007; Sigman 2012). Suomessa Pasi

Sahlberg on samasta syystä kritisoinut kasvavaa digitalisaatioinnostusta (esim.

Sahlberg 2016; HundrED 2016). Suositusten mukaan ruutuaikaa viihdemedian

äärellä saisi olla korkeintaan kaksi tuntia päivässä, mutta useimmilla lapsilla ja

nuorilla tämä suositus ylittyy runsaastikin (Aira ym. 2012, 45; Heinonen ym. 2008,

18; Kokko, Hämylä, Villberg, Aira, Tynjälä, Tammelin, Vasankari & Kannas 2015, 17).

12 Erilaiset teknologian sovellukset ovat omalta osaltaan tehneet nykyihmisen

elämästä passiivisempaa (Griffiths 2010, 36). Siksi mobiililaitteiden käytön

yleistyminen saattaa herättää myös huolen lasten liikkumattomuuden

lisääntymisestä. (Griffiths 2010, 36; Must & Tybor 2005, S86; Sintonen ym. 2015, 4.)

Mobiilioppimisen käsitteessä korostuu oppimisen tapahtuminen liikkeessä, joten

mobiilioppiminen pitäisikin nähdä myös liikkumisen ja ulkona tapahtuvan

oppimisen mahdollistajana (Kotilainen 2011, 142; Liu 2011, 2; Rikala &

Kankaanranta 2014, 2; Tuomi ym. 2011, 177). Vaikka aktiivipelailu ei välttämättä

ole hyvä korvike oikealle urheilulle ja aktiviteeteille, monilla uusilla interaktiivisilla

teknologioilla on potentiaalia lisätä pelaamiseen ja opiskeluun liikettä (Griffiths

2010, 36; Helajärvi ym. 2013, 51; Sintonen ym. 2015, 4). Niin ikään mobiililaitteille

kehitetyistä oppimissovelluksista yhä useammat integroivat liikuntaa osaksi

oppimistapahtumaa. Muun muassa erilaisten liikkumaan aktivoivien tehtävien

kuten QR-koodeja sisältävien tehtäväratojen ja kuvasuunnistusten laatiminen on

tullut yhä helpommaksi. (Sintonen ym. 2015, 4.)

13

3 KOULU LASTEN JA NUORTEN AKTIIVISEN ARJEN MAHDOLLISTAJANA

Niin lapsilla, nuorilla kuin aikuisillakin fyysinen aktiivisuus on yhteydessä

parempaan fyysiseen kuntoon ja terveyteen (Hillman, Erickson & Kramer 2008, 58;

Physical Activity Guidelines Advisory Committee 2008, A-2; Syväoja, Kantomaa,

Laine, Jaakkola, Pyhältö & Tammelin 2012, 23). Fyysisesti aktiivisilla lapsilla ja

nuorilla on passiivisiin verrattuna huomattavasti pienempi riski sairastua erilaisiin

aineenvaihdunnan sekä sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksiin (Physical

Activity Guidelines Advisory Committee 2008, A-3; Syväoja ym. 2012, 23). Fyysinen

aktiivisuus suojaa ja edistää tutkimusten mukaan myös lasten ja nuorten

mielenterveyttä (BHFNC 2013, 7; Kantomaa, Tammelin, Ebeling & Taanila 2010,

30). Lisäksi fyysinen aktiivisuus on yhdistetty parempaan kognitiiviseen toimintaan

ja oppimisvalmiuksiin (Coe, Pivarnik, Womack, Reeves & Malina 2006, 1515;

Hillman ym. 2008, 58–59; Jaakkola 2012, 53; Kantomaa ym. 2013, 13; Syväoja ym.

2012, 11, 24). Nykyisin on kuitenkin fyysisen aktiivisuuden rinnalla alettu korostaa

erityisesti istumisen vähentämistä, sillä liikunnallakaan ei voida korvata runsaasta

istumisesta aiheutuvia terveyshaittoja (Matthews, George, Moore, Bowles, Blair,

Park, Troiano, Hollenbeck & Schatzkin 2012, 441; Vasankari 2014, 1867).

Liiallisella istumisella ei tarkoiteta pelkästään liikunnan puutetta, sillä se on useiden

tutkimusten (esim. Hamilton, Hamilton & Zderic 2007, 2655; Matthews ym. 2012,

437; Patel, Bernstein, Deka, Feigelson, Campbell, Gapstur, Colditz & Thun 2010, 419;

van der Ploeg, Chey, Korda, Banks & Bauman 2012, 494; Vasankari 2014, 1867)

mukaan muiden elintapojen ohella itsenäinen ihmisen terveyteen vaikuttava tekijä.

Runsaasta istumisesta aiheutuvat haitat ovat täysin rinnastettavissa edellä

mainittuihin fyysisen aktiivisuuden riittämättömyydestä aiheutuviin sairauksiin

(Helajärvi ym. 2013, 51; Must & Tybor 2005, S93). Istumisen vähentäminen on siksi

nostettu myös kansalliseksi tavoitteeksi terveyden edistämisessä (Grahn-Laasonen

2015, 28; Vasankari 2014, 1867). Kouluilla ja opettajilla on erityisen merkittävä

rooli lasten aktiivisen elämäntavan edistämisessä ja erityisesti kouluaikaisen

istumisen vähentämisessä, sillä koulukontekstissa tavoitetaan koko ikäluokka

mukaan lukien vähän liikkuvat lapset ja nuoret (CDC 2010, 5; Fogelholm 2011, 86;

Laakso, Nupponen, Koivusilta, Rimpelä & Telama 2006, 10).

Vaikka fyysisen aktiivisuuden sekä pitkien istumisjaksojen välttämisen suotuisat

14 vaikutukset terveydelle ja oppimiselle on tunnustettu, fyysisen aktiivisuuden

minimisuosituksen täyttää vain osa kouluikäisistä (Aira ym. 2012, 54; Fogelholm

2011, 77; Heinonen, Kantomaa, Karvinen, Laakso, Lähdesmäki, Pekkarinen,

Stigman, Sääkslahti, Tammelin, Vasankari & Mäenpää 2008, 18; Tammelin 2005,

10). Elämäntapa on muutoinkin viime vuosikymmenten aikana muuttunut

istuvammaksi (Syväoja ym. 2012, 23). Esimerkiksi tuoreesta valtakunnallisesta

Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymisen trendiseurannasta (LIITU) käy ilmi, että

suurin osa koulupäivästä vietetään istuen ja tämä istumisen määrä oppitunneilla

vain kasvaa siirryttäessä alakoulusta yläkouluun (Kokko ym. 2015, 19). Myös

fyysisen aktiivisuuden on tutkimuksissa havaittu vähenevän merkittävästi

varsinkin alakoulusta yläkouluun siirryttäessä (Aira ym. 2012, 54; Fogelholm 2011,

77; Rajala, Turpeinen & Laine 2013, 25).

Fyysisen aktiivisuuden lisäämiselle on siis tarvetta ja opettaja koulupäivän

liikunnallistamisen mahdollistajana on tässä tärkeässä roolissa. Opettajan

tehtävänä on toimia myös aktiivisen elämäntavan esimerkkinä. (Kämppi, Asanti,

Hirvensalo, Laine, Pönkkö, Romar & Tammelin 2013, 46.) Kaikessa opetuksessa

tulisi korostaa liikunnallisten ja toiminnallisten menetelmien mahdollisuuksia

(Huisman & Nissinen 2005, 32–33). Opettajat kaipaavat kuitenkin liikunnan

integroimisesta opetukseen lisää hyviä ja innovatiivisia ideoita sekä käytännön

esimerkkejä ja käyttökelpoisia materiaaleja (Kämppi ym. 2013, 46). Liikunta

oppiaineena ei yksistään riitä fyysisen kunnon ylläpitämiseen ja liikunnallisen

elämäntavan omaksumiseen, vaan kouluissa tulisi edistää koko koulupäivän

aikaista fyysistä aktiivisuutta esimerkiksi vähentämällä istumista oppituntien

aikana (Aira ym. 2012, 20; Kämppi ym. 2013, 48; Laakso 2007, 20, 24; Syväoja ym.

2012, 9, 26).

Lasten ja nuorten aktiivisen kouluarjen edistämiseksi on jo vuosien ajan tehty töitä

esimerkiksi Liikkuva Koulu -ohjelman muodossa (Aira ym. 2012, 54). Nyt urakkaan

on tarttunut myös Opetushallitus, joka pian voimaan astuvilla Perusopetuksen

opetussuunnitelman perusteilla (2014) velvoittaa opettajia erityisesti työtapojen

osalta aktiivisen oppimisen mahdollistamiseen. Perusteissa korostetaan erilaisten

leikkien, pelillisyyden, fyysisen aktiivisuuden, kokeellisuuden ja muiden

toiminnallisten työtapojen sekä taiteen eri muotojen merkitystä oppimisen ilon

sekä luovan ajattelun ja oivaltamisen välineinä (POPS 2014, 21). Edellä mainittujen

kokemuksellisten ja toiminnallisten työtapojen sekä eri aistien käyton ja

liikkumisen kerrotaan lisäävän oppimisen elämyksellisyyttä sekä vahvistavan

15 motivaatiota (POPS 2014, 31).

Valtakunnallisella tasolla lasten ja nuorten aktivointitalkoisiin on osallistunut myös

nykyinen hallitus strategisella ohjelmallaan (Valtioneuvoston kanslia 2015).

Yleisemmällä tasolla ohjelman strategisina tavoitteina ovat esimerkiksi terveys ja

hyvinvointi sekä koulutus ja osaaminen (Valtioneuvosto 2015, 12). Ohjelman

päämääränä on edistää kansalaisten terveyttä, liikkumista, terveellisiä elintapoja,

ravintotottumuksia sekä vastuunottoa omasta elämästä (Valtioneuvoston kanslia

2015, 12, 21). Koulumaailmassa tämä näyttäytyy esimerkiksi Liikkuva koulu -

ohjelman laajentumisena valtakunnalliseksi sekä kouluviihtyvyyteen

panostamisena (Valtioneuvoston kanslia 2015, 17). Toimintasuunnitelma

strategisen hallitusohjelman kärkihankkeiden ja reformien toimeenpanemiseksi

nimeää yhdeksi kärkihankkeekseen oppimisen liikunnallistamisen peruskouluissa

ohjaamalla sinne resursseja oppilaita aktivoivan toimintakulttuurin luomiseen ja

tukemiseen. Osana uudistuvaa pedagogiikkaa lisätään esimerkiksi luokan

ulkopuolella tapahtuvaa liikunnallista oppimista. (Grahn-Laasonen 2015, 28.)

Kaikki edellä mainitut valtakunnallisella tasolla toteutettavat toimenpiteet

tähtäävät samaan lopputulemaan eli kouluopetuksen uudistamiseen siten, että

lapset ja nuoret saisivat aktiivisemman koulupäivän (Aira ym. 2012; Grahn-

Laasonen 2015; POPS 2014; Valtioneuvoston kanslia 2015). Erityisesti

Perusopetuksen opetussunnitelman perusteissa (2014) sekä nykyisessä

hallitusohjelmassa (Valtioneuvoston kanslia 2015) korostuvat lisäksi tieto- ja

viestintätekniikan hyödyntäminen peruskoulussa. Keskustelua käydään kiivaasti

siitä, ovatko erilaiset teknologiset keksinnöt ja erityisesti mobiililaitteet yhtenä

syypäänä lasten ja nuorten passiivisuuteen (Griffiths 2010, 36; Must & Tybor 2005,

S86; Sintonen ym. 2015, 4). Mobiilioppiminen ja aktiivinen kouluarki eivät

kuitenkaan sulje toisiaan pois. Päinvastoin, oikein toteutettuna ne voivat kulkea

hyvinkin sulassa sovussa toinen toistaan tukien. (Liu 2011, 2; Rikala &

Kankaanranta 2014, 2.) Yksi tällaisista opetuskäyttöön valjastetuista, liikkumaan

aktivoivista mobiilioppimisen sovelluksista on Team Action Zonen kehittämä Action

Track.

16

4 MOBIILIA OPPIMISTA ACTIONTRACKILLA

ActionTrack on Team Action Zonen kehittämä palvelu paikkatietoja hyödyntävien,

mobiililaitteilla suoritettavien aktiviteettien luomiseen ja käyttämiseen (Holm &

Laurila 2014, 2; Kärki, Keinänen, Hoikkala & Niinistö 2014, 173). Lisensoidulla

ActionTrack admin -työkalulla tehtyjä tehtäväratoja pääsee suorittamaan

lataamalla maksuttoman ActionTrack-sovelluksen Android- tai iOS-mobiililaitteille

(Holm & Laurila 2014, 2–3). ActionTrack toimii ulkona GPS-paikannuksen avulla ja

lisäksi ”checkpointit” eli tehtäväpisteet voivat olla paikasta riippumattomia.

Sisätiloissa ActionTrackia voidaan käyttää QR-koodien avulla. (Holm & Laurila

2014, 2.) QR- eli quick response -koodi on eräänlainen viivakoodi, jonka sisällön saa

esille skannaamalla koodin mobiililaitteella (Rikala & Kankaanranta 2012, 1). QR-

koodi voi sisältää esimerkiksi tekstiä, internetsivun, tai ActionTrackin tapauksessa,

koodiin sidotun ActionTrack-tehtävän (Rikala & Kankaanranta 2012, 1; TAZ 2014a,

11).

ActionTrackilla luodut aktiviteetit voivat olla esimerkiksi reaaliaikaisia kisoja

useiden joukkuiden välillä, ohjattuja kävelyretkiä, interaktiivisia tarinoita,

tietopaketteja tai esittelykierroksia, markkinointikampanjoita, aarteenmetsästystä

tai vaikkapa murhamysteerien selvittämistä. Mahdollisuudet erilaisten

aktiviteettien luomiseen ovat lähes rajattomat, mutta tämän tutkimuksen kannalta

oleellisinta on mahdollisuus luoda ActionTrackilla erilaisia ratoja opetuskäyttöön.

(Holm & Laurila 2014, 2.) ActionTrack onkin käytössä jo useissa oppilaitoksissa

muun muassa pääkaupunkiseudulla.

ActionTrack on opettajalle helppokäyttöinen, eikä se vaadi lainkaan ohjelmointi- tai

erityistaitoja (Holm & Laurila 2014, 6). ActionTrack soveltuu koulun käytössä

esimerkiksi tueksi opintoretkille, lukuaineiden oppitunneille tai liikunnantunneille.

Sen avulla pystytään myös tuomaan toiminnallisuutta jokapäiväiseen

luokkatyöskentelyyn. Lasten motivoimiseksi sekä vaihtelun tuomiseksi

koulupäivään oppilaat voidaan opastaa rajatulla alueella sijaitseville

tehtäväpisteille, joilla he pääsevät suorittamaan tehtäviä liittyen mihin tahansa

aiheeseen, vaikkapa biologiaan tai historiaan. (Holm & Laurila 2014, 3, 5.)

Pisteeltä pisteelle voidaan ohjastaa sanallisin ohjein, kuvavihjeillä, erilaisia karttoja

(esim. Google Maps, Apple Maps tai itse laaditut selkokartat) hyödyntäen tai suuntaa

näyttävän nuolen, eräänlaisen mobiilikompassin avulla (ks. Kuva 1 & Kuva 2). (Holm

17 & Laurila 2014, 3, 5.) Tehtäväpisteille voidaan myös määritellä tehtäväkohtaiset

aikarajat, pisteytykset ja palautteet (Holm & Laurila 2014, 3). Tehtävien pisteytys

voi olla automaattinen tai opettaja voi tehdä sen manuaalisesti joko paikan päällä

tai etänä omalta mobiililaitteeltaan tai tietokoneeltaan käsin (Holm & Laurila 2014,

3; Kärki ym. 2014, 173). Tehtäväpisteillä voi siis olla myös tehtävän valvoja, joka

pisteyttää suorituksen paikan päällä ja ohjaa oppilaat seuraaville tehtäväpisteille

(Holm & Laurila 2014, 5; Kärki ym. 2014, 173).

Opettaja voi seurata oppilaitaan reaaliaikaisesti kartalta ja viestitellä heidän

kanssaan, mikä mahdollistaa sen, että kaikki pääsevät maaliin ajoissa eikä kukaan

eksy matkalla (Holm & Laurila 2014, 5). Tehtävien tiedot myös tallentuvat

opettajalle mahdollista myöhempää käsittelyä varten (Kärki ym. 2014, 173).

ActionTrackin kaltaista pelillistä mobiilioppimisen sovellusta käytettäessä opettaja

toimiikin lähinnä pelin johtajana, joka huolehtii siitä, että toiminnan pedagogiset ja

sisällölliset tavoitteet toteuttavat, mutta varsinainen toiminnallinen vastuu on

pelaajilla (Alkio 2015, 233).

ActionTrackilla on mahdollista eriyttää opetusta, sillä esimerkiksi tehtävä- ja

vastaustyyppejä voi muunnella lukuisin eri tavoin (Holm & Laurila 2014, 3; Kärki

Kuva 1. ActionTrackin pelaajanäkymä käytettäessä kompassinuolta (TAZ 2014b)

Kuva 2. ActionTrackin pelaajanäkymä käytettäessä selkokarttaa ja QR-koodeja (Holm & Laurila 2014)

18 ym. 2014, 173). Tehtävien on kuitenkin oltava riittävän haastavia, jotta peli

motivoisi (Alkio 2015, 233). Tehtävät voivat sisältää esimerkiksi tekstiä,

monivalintakysymyksiä, havainnointitehtäviä, ääntä, kuvaa tai videota (ks. Kuva 3

& Kuva 4). Myös tehtävien vastaukset voidaan suorittaa muun muassa kirjallisena

tai numeerisena, äänittämällä, videoimalla, kuvaamalla tai vaikka fyysisenä

suoritteena. (Holm & Laurila 2014, 3; Kärki ym. 2014, 173.) Näin voidaan huomioida

oppilaita, joilla on erilaiset oppimistyylit. Erilaisilla tehtävätyypeillä voidaan

aktivoida eri aistien kautta tapahtuvaa oppimista: visuaalista, auditiivista ja

taktiilis-kinesteettistä tiedon vastaanottoa. (Huisman & Nissinen 2005, 41.)

ActionTrackin tehtäväpisteiden sijoittelun ja tehtävävalintojen avulla voidaan tuoda

opiskeluun autenttisuutta, joka sitoo opitut asiat oikeaan ympäristöön (Kärki ym.

2014, 178). Mobiilioppimisen merkittävänä hyötynä nähdään juuri se, että oppilaat

pystyvät olemaan vuorovaikutuksessa samanaikaisesti opittavan asian kanssa sekä

virtuaalimaailmassa että todellisessa ympäristössä (Shih ym. 2011, 374).

Autenttisissa ympäristöissä asioita voidaan tutkia paljon monipuolisemmin kuin

luokkaympäristössä. Pelissä mukana on koko keho ja asioita tutkitaan kaikilla

aisteilla. (Alkio 2015, 232.) Tilannesidonnaisuus tekee oppimisestä syvällistä. (Alkio

2015, 226). Sijaintiin perustuvassa pelissä onkin tärkeää miettiä, miksi pelaajat

lähetetään tekemään tehtävää johonkin tiettyyn paikkaan. Turha pelaajien

Kuva 3. ActionTrackin hallinnointisivun näkymä tehtäviä luodessa (TAZ 2014a)

Kuva 4. Esimerkki tehtävänäkymästä ActionTrackin pelaajasovelluksessa (TAZ 2014a)

19 juoksuttaminen voi laskea motivaatiota, mutta tarkoituksenmukaisesti

ympäristöönsä sidotut tehtävät ovat mobiilioppimista parhaimmillaan. (Alkio 2015,

231.)

Oppilaita voidaan tehtävissä suoriutumisen perusteella ohjata heidän taitotasonsa

mukaan eri reiteille tai tehtäville esimerkiksi tehtäväpisteillä olevien valvojien

toimesta. ActionTrackin ominaisuudet myös mahdollistavat sen, että ohjelma

automaattisesti tekee erilaisia reittivalintoja. (Holm & Laurila 2014, 5; Kärki ym.

2014, 173.) Lisäksi opettaja voi alkujaankin tehdä eritasoisia tai eriaiheisia

rinnakkaisia ratoja, joille hän ohjaa eri oppilasryhmiä (Holm & Laurila 2014, 2).

Opettaja pystyy seuraamaan oppilaiden sijaintia reaaliajassa ActionTrackin

seurantanäkymässä (ks. Kuva 5). Oppilas ja opettaja voivat pitää toisiinsa yhteyttä

chatominaisuuden avulla, mikä mahdollistaa avun tarpeen havaitsemisen sekä sen

tarjoamisen aktiviteetin aikana (Kärki ym. 2014, 173). ActionTrack hyödyntääkin

tässä mobiilioppimisen mahdollisuutta yksilölliseen ohjaukseen ja tukeen

oppimisprosessin aikana (Alkio 2015, 226; Shih ym. 2011, 374).

Oppilaiden osallisuutta ja vastuullisuutta voidaan entisestään korostaa antamalla

heille ActionTrack-aktiviteetin ajaksi erilaisia rooleja, kuten johtaja, tukija,

turvallisuudesta huolehtija ja ajankäyttövastaava. Kukin on myös vastuussa

käytettävästä mobiililaitteesta. (Kärki 2014, 173.) Ryhmässä toimiminen ja

vastuunjako tuovat opiskeluun mukaan myös hyödylliseksi koettua reflektiota ja

yhteistä keskustelua (Kärki ym. 2014, 179). Kun oppimista tapahtuu yhteistyössä

luokkahuoneen ulkopuolella, mahdollistaa se myös oppilaiden yhteistyö- ja

ongelmanratkaisutaitojen kehittymisen (Shih ym. 2011, 374).

Kuva 5. Pelin valvojan näkymä pelialueesta sekä sillä liikkuvista pelaajista ActionTrack-aktiviteetin aikana (TAZ 2014a)

20

5 TUTKIMUSONGELMAT

Tutkimuksessa selvitettiin peruskoulun opettajien kokemuksia ActionTrackin

opetuskäytöstä. Opettajilta kartoitettiin muun muassa ActionTrackin käytön

useutta opetuksessa, opetusryhmiä ja niiden kokoa, ympäristöjä ja alueita, joilla

ActionTrackia on käytetty, ActionTrackin avulla opetettuja oppiaineita ja -sisältöjä

sekä tekniikan toimivuuteen ja ratojen laatimiseen liittyviä kokemuksia. Lisäksi

selvitettiin ActionTrackin opetuskäytössä ilmenneitä haasteita ja mahdollisuuksia.

1. Miten peruskoulujen opettajat ovat hyödyntäneet ActionTrackia opetuksessaan?

2. Millaisia ovat peruskoulun opettajien kokemat ActionTrackin haasteet ja

mahdollisuudet opetuskäytössä?

21

6 MENETELMÄT

6.1 Tutkimusjoukko

Tutkimusjoukko muodostui ActionTrackia opetuksessaan käyttäneistä perusasteen

opettajista. Toinen aste ja korkekakoulut rajattiin tutkimuksen ulkopuolelle, sillä

opetuksen luonne ja toteutus ovat näissä hyvin erilaisia verrattuna perusasteeseen.

Tämä olisi tehnyt aineistonkeruusta sekä tulosten raportoinnista hyvin haastavaa,

sillä esimerkiksi saman lomakkeen käyttäminen ei olisi tullut kyseeseen. Lisäksi

teoreettiset lähtökohdat lasten ja varhaisnuorten opetukseen sekä kasvatukseen

ovat erilaiset verrattuna esimerkiksi aikuisten opettamiseen.

Luokanopettajakoulutuksen opinnäytteenä tämä tutkimus oli

tarkoituksenmukaista kohdentaa peruskouluun. ActionTrackin opetuskäyttö

peruskoulussa on lisäksi varsin ajankohtainen aihe, kun otetaan huomioon

opetussuunnitelmauudistuksen sekä tuoreen hallitusohjelman ajamat uudenlaiset

pedagogiset näkökulmat ja toimintamallit (POPS 2014; Valtioneuvoston kanslia

2015).

ActionTrack on Suomessa otettu käyttöön perusasteella ainakin Pieksämäellä,

Helsingissä, Espoossa, Tampereella, Lappeenrannassa ja Imatralla. Team Action

Zonelta (TAZ) saatiin kunkin ActionTrack-lisenssin hankkineen kaupungin

ActionTrack-yhteyshenkilön yhteystiedot. Tutkimusjoukko tavoitettiin

sähköpostitse pääosin näiden yhteyshenkilöiden kautta. Kuntien tai kaupunkien

ActionTrack-yhteyshenkilöt sekä koulujen rehtorit välittivät Webropol-kyselyn

linkin tutkimusjoukolle. Vastauksia saatiin tutkimuksessa 15 eri koulusta ja

vastaajien määrä kaikkinensa oli 19. Vastaajista 10 opetti alakoulussa ja 14

yläkoulussa, joten osa opettajista työskenteli sekä ala- että yläkoulun puolella.

Kaikkien ActionTrackia käyttävien opettajien lukumäärää ei ole tiedossa, sillä Team

Action Zonen kautta saatiin ainoastaan tieto lisenssin hankkineista kaupungeista.

ActionTrackin käyttöönsä ottaneita opettajia tai heidän tarkkaa lukumäärää näissä

kaupungeissa ei tiedetä, sillä ActionTrackin käyttömahdollisuudesta huolimatta

kaikki eivät siihen välttämättä ole tarttuneet. Koska tarkkaa määrää opettajista ei

ole tiedossa, on haastavaa suhteuttaa 19 saadun vastauksen määrää koko

mahdolliseen kohdejoukkoon.

22 Kyselylomakkeen alussa kartoitettiin vastaajien taustatietoja, kuten syntymävuotta,

sukupuolta sekä opetuskokemusta. Vastanneista peruskoulun opettajista seitsemän

oli miehiä ja 12 naisia. Iältään vastaajista kuusi oli 30–35-vuotiaita, kuusi 40–45-

vuotiaita, kolme 45–50-vuotiaita sekä neljä 50–55-vuotiaita. Yhdellä vastaajista

opetuskokemusta oli kertynyt alle vuoden verran. Neljästä kuuteen vuotta

opettaneita oli vastaajista kolme, seitsemästä kymmeneen vuotta opettaneita neljä

ja 10–15 vuotta opettaneita neljä. Neljä vastaajista ilmoitti opetuskokemuksekseen

15–20 vuotta ja kolme vastaajista yli 20 vuotta. Suurin osa opettajista eli 16

opettajaa oli ottanut ActionTrackin opetuskäyttöön vuosina 2014–2015.

Kymmenen heistä oli ottanut ActionTrackin käyttöön vuonna 2014 ja kuusi vuonna

2015. Vuodet 2012 ja 2013 saivat kumpikin yhden maininnan. Pisimmillään

ActionTrackia oli opetuksessaan käyttänyt yksi vastaaja, joka oli ottanut

sovelluksen käyttöönsä vuonna 2010.

6.2 Tiedonkeruu ja menetelmät

Tiedonkeruu suoritettiin Webropol-kyselylomakkeella (Liite 1). Kyselylomakkeen

pohjana ei käytetty mitään valmista lomaketta, sillä ActionTrack on

opetusmaailmassa melko uusi tulokas, eikä vastaavanlaista

käyttökokemuskartoitusta ole siitä aikaisemmin toteutettu. ActionTrackin

kehittänyt Team Action Zone oli myös täten hyvin kiinnostunut saamaan tietoa

sovellusta käyttäneiltä opettajilta. Kyselyyn sisällytettiinkin myös yksi heidän

esittämänsä osio sovelluksen käytetyistä ominaisuuksista. Kaikkiaan kyselyyn

kuului kymmenen osiota. Kyselyn alussa kartoitettiin opettajien taustatietoja sekä

ActionTrackin opetuskäytön aloittamiseen ja sen opetuskäytön useuteen liittyviä

asioita. Lisäksi kyselyssä oli omat osionsa opetusryhmiä, ympäristöjä ja alueita,

työrauhaa ja turvallisuutta sekä opettajan työmäärää mittaaville kysymyksille.

Lomakkeessa kysyttiin myös omissa osioissaan käytettyyn tekniikkaan ja sen

toimivuuteen, sovelluksen ominaisuuksiin sekä oppiaineisiin ja -sisältöihin liittyviä

asioita. Viimeisessä osiossa arvioitiin ActionTrackia opetusmenetelmänä.

Kysely koostui sekä monivalinta- että avoimista kysymyksistä.

Monivalintakysymyksissä oli joko valmiit vastausvaihtoehdot tai asteikko, jolle

vastaus sijoitettiin. Lomakkeessa kysyttiin, kuinka paljon ActionTrackia on käytetty

esimerkiksi erilaisissa opetusryhmissä, erilaisilla laitteilla, eri oppiaineissa sekä

23 opetuksen vaiheissa. Vastaus annettiin näissä kysymyksissä asteikolla ”en lainkaan”

– ”erittäin paljon”. Joissakin kysymyksissä mitattiin ActionTrackin soveltuvuutta

opetukseen tai vastaavasti esimerkiksi eri laitteiden soveltuvuutta ActionTrack-

aktiviteettien suorittamiseen. Soveltuvuuskysymyksissä arviointi tehtiin asteikolla

”erittäin huonosti” – ”erittäin hyvin”. Lisäksi ActionTrack-oppituntien työrauhan ja

turvallisuuden, tekniikan toimivuuden sekä koetun ratojen tekemisen työläyden

arviointiin käytettiin semanttista differentiaalia. Vastaajan tuli siis valita kahden

vastakkaisen väittämän välillä sijaitsevalta viisikohtaiselta asteikolta mielipidetään

vastaava vaihtoehto. (ks. Cohen, Manion & Morrison 2011, 386–387.)

Lomake laadittiin niin, että ActionTrackin soveltuvuudesta opetuskäyttöön

saataisiin mahdollisimman laajasti tietoa ottaen huomioon opetustilanteissa läsnä

olevat tekijät, kuten opetusryhmät, opetettavat sisällöt ja oppiaineet,

oppimisympäristöt, ajankäyttö sekä kasvatukselliset ja opetukselliset seikat.

ActionTrackin soveltuvuutta erilaisiin kasvatuksellisiin ja opetuksellisiin

tarkoituksiin kartoitettiin erillisellä monivalintaosiolla, jonka aiheet pohjautuivat

teoreettisesta lähdekirjallisuudesta valikoituihin teemoihin. Näitä teemoja on

tutkimuksissa (esim. Griffiths 2010; Liu 2011; Nouri ym. 2014; Rikala 2014; Shih

ym. 2011; Tuomi ym. 2011) esitetty mobiilioppimisen hyödyiksi. Mobiilioppimisen

tai ylipäätään tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön ongelmana kuitenkin

nähdään usein välineistön puute tai tarjolla olevan välineistön huono käytettävyys

(Mikkonen & Syvänen 2014, 46). Erilaisten laitteiden tai pelien käyttämisen

opetuksessa koetaan myös tuovan lisätyötä opettajan jo valmiiksi kiireiseen arkeen

(Nousiainen 2014, 7). Tämän vuoksi myös tässä tutkimuksessa haluttiin kartoittaa

tekniikaan toimivuuteen ja käytön helppouteen liittyviä asioita sekä ActionTrack-

ratojen laatimiseen kuluvaa työmäärää.

Ennen varsinaista aineistonkeruuta lomake esitestattiin ActionTrackia

opetuksessaan käyttäneillä yliopisto-opettajilla (n=4). Esitestaukseen valittujen

henkilöiden tiedettiin käyttävän ActionTrackia opetuksessaan, mutta yliopisto-

opettajina he eivät kuuluneet varsinaiseen tutkimusjoukkoon. Lisäksi ajatuksena

oli, että yliopistolla työskentelevinä ja tutkimuskäytänteet tuntevina henkilöinä he

osaisivat arvioida lomakkeen toimivuutta myös tutkijan näkökulmasta.

Esitestauksen tarkoituksena oli testata lomakkeen eri osioiden ymmärrettävyys ja

selkeys sekä kyselyyn vastaamiseen kuluva aika. Esitestaukseen osallistuneet

kokivat lomakkeen pääosin toimivaksi, mutta kommenttien pohjalta

tutkimuslomakkeeseen tehtiin muutamia muutoksia. Kommenttien pohjalta

24 kahteen ActionTrackin käytön useutta mittaavaan kysymykseen (kysymykset 10 ja

12) lisättiin yksi vastausvaihtoehto ActionTrackia opetuksessaan harvemmin

käyttäville. Lisäksi opetuskokemusta kartoittavaan kysymykseen (kysymys 4)

vaihdettiin numeerisen vastauksen sijaan valmiit vastausvaihtoehtot.

Tutkimusaineistoa kerättiin ensimmäisen kerran loppukeväällä 2015, mutta

tuolloin vastausten määrä jäi vähäiseksi (5 vastaajaa), mikä saattoi johtua myös

opettajien loppukevään kiireistä. Lisäksi aineistonkeruuta hidasti tutkimusluvan

anominen eräältä kaupungilta. Tutkimusaineistoa kerättiin uudelleen syksyllä

2015, jolloin myös haettu tutkimuslupa oli myönnetty. Syksyn aineistonkeruussa

vastauksia tuli 14. Yhteensä vastauksia saatiin siis 19 opettajalta.

Kyselylomake oli sekä kevään että syksyn aineistonkeruussa muutoin sama, mutta

syksyn kyselystä poistettiin kevään kyselylomakkeessa ollut osio, jossa kysyttiin

vastaajien opettamia oppiaineita. Yhtenä ajatuksena oli tuolloin tarkastella,

käyttävätkö useita eri aineita opettavat opettajat ActionTrackia kaikissa näissä

aineissa vai ainoastaan osassa niistä. Kysymyksellä oli tarkoitus selvittää, sopisiko

ActionTrack opettajien mielestä mahdollisesti paremmin tiettyjen aineiden

opetukseen. Osiota ei lopulta koettu tarpeelliseksi tutkimuksen kannalta, sillä

kysymyksen todettiin olevan selvitettävään asiaan nähden

epätarkoituksenmukainen. Pitkästä tutkimuskyselystä pyrittiin lisäksi poistamaan

kaikki ylimääräisiksi koetut osiot. Kyseisen osion vastauksia ei siis ole keväänkään

vastaajien osalta käytetty.

6.3 Aineiston analyysi

Syksyllä kerätty tutkimusaineisto (14 vastaajaa) siirrettiin suoraan Webropolista

taulukkolaskentaohjelmaan, jolla tutkimusraportissa esitetyt kuviot tehtiin.

Aiemmin kerätty kevään aineisto (5 vastaajaa) yhdistettiin manuaalisesti syksyn

aineistoon. Manuaalisesti siirretty aineisto tarkastettiin lyöntivirheiden

välttämiseksi. Koko aineistosta (19 vastaajaa) tehtiin tarvittavat kuviot ja taulukot

tutkimuskysymyksiin vastaamiseksi.

Avoimien kysymysten vastauksien analysoinnissa käytettiin teemoittelua.

Avoimista vastauksista etsittiin yhtenevyyksiä, joiden pohjalta muodostettiin

teemat. Teemojen muodostamisen jälkeen avoimet vastaukset käytiin uudelleen

25 läpi koodaten eri teemoihin sijoittuvat vastausten osat eri väreillä (ks.

Metsämuuronen 2008, 50; Tuomi & Sarajärvi 2009, 92, 109–110). Teemoittelun

jälkeen avoimet vastaukset kvantifioitiin laskemalla eri teemoihin sijoittuvien

vastausten esiintymismäärät. (ks. Cohen ym. 2011, 555; Tuomi & Sarajärvi 2009,

93.)

ActionTrackin opetuskäyttöön liittyviä vahvuuksia ja sovellusta käytettäessä

saatuja oivalluksia kysyttiin kyselylomakkeessa erillisillä avoimilla kysymyksillä,

mutta osiot päätettiin tuloksissa yhdistää, koska molempien vastaukset käsittelivät

pitkälti samoja aiheita. Koska aineistosta laskettiin teemojen esiintymismääriä,

vastauksia yhdistettäessä tarkistettiin, ettei sama henkilö ollut antanut näissä

kahdessa eri osiossa samaan teemaan sijoittuvaa vastausta. Samaan teemaan

sijoittuvia saman henkilön vastauksia ei ilmennyt. ActionTrackin vahvuuksien ja

positiivisten oivallusten osalta vastaukset jaoteltiin viiteen useimmin mainittuun

teemaan: 1) motivaatio ja innostus, 2) sovelluksen helppokäyttöisyys, 3) fyysisen

aktiivisuuden lisääminen koulupäivään, 4) koulupäivien monipuolistaminen sekä 5)

yhteistyötaidot ja sosiaalinen kanssakäyminen.

Myös ActionTrackin opetuskäyttöön liittyviä heikkouksia sekä mahdollisia

parannusehdotuksia oli alkujaan kysytty erillisillä kysymyksillä, mutta vastausten

samankaltaisuuden vuoksi osiot yhdistettiin ja tarkastettiin mahdollisten

päällekkäisyyksien välttämiseksi analyysivaiheessa. Päällekkäisiä vastauksia ei

ollut. Sovelluksen opetuskäyttöön liittyvien heikkouksien ja parannusehdotusten

osalta teemat jakautuivat neljään osaan: 1) verkko- ja GPS-yhteyksien

toimimattomuus, 2) laitteiden toimimattomuus ja akun kesto, 3) radan tekemisen

työläys sekä 4) oppilaiden erityistarpeiden huomioiminen. Sekä vahvuuksia ja

oivalluksia koskevassa osiossa että heikkouksia ja parannusehdotuksia

käsittelevässä osiossa oli lisäksi yksittäisiä vastauksia, jotka eivät lukeutuneet

mihinkään edellä mainituista teemoista ja siten käsiteltiin tuloksissa omina

mainintoinaan.

6.4 Menetelmien luotettavuus

ActionTrack on opetusmaailmassa uusi tulokas, eikä siitä ole siten tehty vielä paljoa

tutkimusta. Tämän tutkimuksen kaltaista opettajien käyttökokemusten kartoitusta

26 ei ole tehty aikaisemmin ollenkaan, joten pohjaa tarkoituksenmukaiselle

kyselylomakkeellekaan ei ollut valmiina. Kyselylomakkeen laadinta oli kuitenkin

perusteellinen prosessi, jota edelsi tutkimuksen kannalta keskeiseen teoreettiseen

taustaan tutustuminen ja sen kirjaaminen tutkimussuunnitelmaan. Kyselyn

tarkoituksena oli kerätä mahdollisimman kattavasti tietoa ActionTrackin

opetuskäytöstä, joten osioita oli useita, ja niiden laadinnassa pyrittiin huomioimaan

kattavasti ActionTrackin ominaisuudet sekä kaikki opetustilanteissa läsnä olevat

tekijät. Näiden osioiden muodostamisessa käytettiin apuna kirjallisuuspohjaa

mobiilioppimisesta ja ActionTrackista sekä käytännön tutustumista ActionTrack-

aktiviteettien hallinnointisivuun ja pelaajan sovellukseen. Itse laaditun lomakkeen

validiteettia paransi sen läpikäymä arviontiprosessi ennen varsinaista aineiston

keräämistä. Kyselylomaketta opponoivat laadintaprosessin aikana sekä

samanaikaisesti omia tutkimuksiaan tekevät vertaiset että tutkimusten tekoa

ohjaava professori. Lomake esitettiin myös Team Action Zonelle kommentoitavaksi.

Lisäksi lomake vielä esitestattiin ActionTrackia opetuksessaan käyttävillä yliopisto-

opettajilla ennen aineistonkeruuta. Lomakkeesta esitettyjen kommenttien

perusteella kyselylomake muokattiin lopulliseen muotoonsa.

Kyselylomakkeen strukturoituihin monivalintakysymyksiin lisättiin avoimia ”Joku

muu, mikä?” -vastausvaihtoehtoja siltä varalta, että jokin oleellinen näkökulma olisi

jäänyt huomiotta vastausvaihtoehtoja laadittaessa. Strukturoitujen kysymysten

lisäksi tutkimuksen kannalta keskeistä tietoa kerättiin laajemmilla avoimilla

kysymyksillä, jotka jättivät enemmän tilaa vastaajan omille ajatuksille ja

kokemuksille. Avoimiin kysymyksiin vastaaminen oli vapaaehtoista, minkä

seurauksena osa vastaajista oli jättänyt kohdat tyhjiksi mahdollisesti

vauhdittaakseen vastaamisprosessia. Toisaalta kysymysten pakollisuus ei

välttämättä olisi tuonut aineistoon lisäarvoa, sillä muutoinkin suhteellisen pitkässä

kyselyssä pakolliset avoimet kysymykset olisivat saattaneet aiheuttaa vastaajissa

vain turhautumista. Nyt avoimiin kysymyksiin vaikuttivat vastanneen ne, joilla

oikeasti oli kysytyistä asioista mielipiteitä tai kokemuksia kerrottavanaan. Kyselyn

strukturoidut kysymykset olivat kuitenkin pakollisia, mikä saattoi vaikuttaa

vastaamisinnokkuuteen joidenkin kyselylinkin vastaanottaneiden kohdalla.

Tiedonkeruu suoritettiin lähettämällä kysely sähköisenä Webropol-lomakkeena

ActionTrackin opetuskäyttöön ottaneiden eri kuntien ja kaupunkien ActionTrack-

yhteyshenkilöille tai koulujen rehtoreille. ActionTrackin kehittäneen Team Action

Zonen kautta saatiin tiedot yhteyshenkilöistä. Osa heistä ilmoitti välittävänsä

27 lomakkeet itse oman alueensa kouluihin, ja osa taas antoi niihin yhteystiedot, jolloin

yhteydenotot ja lomakkeiden välitys opettajille tehtiin rehtoreiden kautta.

Välikäsien kautta toimiminen saattoi olla yhtenä syynä heikkoon

vastausprosenttiin, kun ActionTrackia opetuksessaan käyttäviin ei pääosin saatu

suoraa kontaktia. Vastaajille pyrittiin kuitenkin yhteyshenkilöiden välityksellä

lähettämään varsinaisen kyselylomakelinkin lisäksi myöhemmin myös

muistutusviestejä kyselyyn vastaamisesta. Tiedonkeruuvaiheessa ei kuitenkaan siis

voitu olla varmoja, menikö kyselylomake perille kaikille eri kaupunkien

ActionTrackia käyttäville opettajille, mikä saattoi osaltaan vaikuttaa toivottua

pienempään vastausmäärään. Tämä suhteellisen suppea vastaajajoukko vaikutti

siihen, ettei saadusta aineistosta kannattanut lähteä tekemään tilastollisia

analyysejä tai päätelmiä.

Kyselyn luotettavuutta tarkasteltaessa on mainittava myös aineistonkeruun

toteuttaminen kahdessa vaiheessa, kuten jo tiedonkeruuta ja menetelmiä

kuvailtaessa todettiinkin. Luotettavuuden kannalta edellä mainittu menettely ei

kuitenkaan näyttäydy erityisen ratkaisevana heikentävänä tekijänä, sillä lomakkeen

kysymykset eivät olleet sidoksissa vastausajankohtaan lukuun ottamatta käytön

useutta mittaavia kysymyksiä. Niissäkin kysymykset tosin koskivat keskimääräistä

käytön useutta viime lukuvuoden tai menneen kuukauden aikana. Tutkimuksen

toteuttaminen kahdessa osassa toi kuitenkin sen haasteen, että muutoin suoraan

taulukkolaskentaohjelmaan siirrettävissä oleviin syksyn tuloksiin tuli manuaalisesti

lisätä muutamat keväällä saadut vastaukset. Manuaalisesti siirretyt vastaukset

tarkastettiin vielä ohjelmaan syöttämisen jälkeen. Tässä, kuten muissakin

tutkimuksen vaiheissa luotettavuutta parantavana tekijänä voidaan pitää

tutkijatriangulaatiota. Kaikkiin tutkimuksen osa-alueisiin on osallistunut kaksi

tutkijaa, jolloin asioihin on saatu laajempia näkökulmia ja tutkimustulosten tulkinta

on ollut moniulotteisempaa.

28

7 TULOKSET

7.1 ActionTrackin hyödyntäminen opetuksessa

ActionTrackin hyödyntämistä opetuksessa tarkasteltiin tutkimuksessa viiden eri

osa-alueen kautta. Osa-alueet käsittelivät käytön useutta, opetusryhmiä ja niiden

kokoa, ympäristöjä ja alueiden laajuutta, oppitunteja ja opetettavia aiheita sekä

käytettyjä laitteita ja ratojen laatimista.

7.1.1 Käytön useus

ActionTrackin opetuskäytön keskimääräistä useutta kartoitettiin lukuvuoden sekä

kuukauden mittaisilta ajanjaksoilta. Lisäksi vastaajat arvioivat, kuinka paljon he

aikovat käyttää ActionTrackia opetuksessaan tulevaisuudessa.

Kuviossa 1 esitetään vastaajien keskimääräinen ActionTrackin opetuskäytön useus

lukuvuoden aikana. Suurin osa vastaajista (13 vastaajaa) oli käyttänyt

ActionTrackia opetuksessaan kerran tai pari lukukauden aikana (6 vastaajaa) tai

kuukausittain (7 vastaajaa). Kolme vastaajaa arvioi käyttäneensä ActionTrackia

noin kerran tai pari kuluneen lukuvuoden aikana ja kaksi vastaajaa viikoittain. Yksi

vastaaja ei ollut käyttänyt ActionTrackia opetuksessaan kertaakaan menneen

lukuvuoden aikana. Kukaan vastaajista ei ilmoittanut käyttäneensä ActionTrackia

päivittäin.

1

3

67

2

0

1

2

3

4

5

6

7

8

En lainkaan Noin kerran taipari

lukuvuodessa

Noin kerran taipari

lukukaudessa

Kuukausittain Viikoittain Päivittäin

Vasta

ajie

n m

äärä

Kuvio 1. Opettajien arvioima keskimääräinen ActionTrackin opetuskäytön useus lukuvuoden aikana (n=19)

29 ActionTrackin käytön useutta opetuksessa kartoitettiin myös menneen kuukauden

osalta. Kuviosta 2 nähdään opettajien arvioimat opetuskäyttökerrat kyseisenä

ajanjaksona. Vastaajista neljä ei ollut käyttänyt ActionTrackia opetuksessaan

menneen kuukauden aikana kertaakaan, yksi vastaajista oli käyttänyt sitä yhden

kerran, kymmenen vastaajista kahdesta neljään kertaa ja kolme viisi kertaa tai

useammin. Vastausten mukaan ActionTrackia oli käytetty yleisimmin kahdesti

menneen kuukauden aikana (5 vastaajaa). Yksi vastaajista oli käyttänyt

ActionTrackia kuluneen kuukauden aikana peräti 14 kertaa.

Tutkimukseen osallistuneilta kysyttiin myös heidän arvioitaan ActionTrackin

käytön useudesta jatkossa. Tulokset nähdään kuviosta 3. Vastaajista 11 arvioi

käyttävänsä ActionTrackia opetuksessaan jatkossa noin kerran tai pari

lukukaudessa. Kuukausittain ActionTrackia arvioi käyttävänsä kuusi vastaajaa, ja

noin kerran lukuvuodessa tai harvemmin kaksi vastaajaa. Kukaan vastaajista ei

arvioinut käyttävänsä ActionTrackia viikoittain tai päivittäin, eikä kukaan

ilmoittanut, ettei aikoisi käyttää sitä lainkaan.

4

1

5

32

1 1 10

1

2

3

4

5

6

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14

Vas

taaj

ien

mää

rä

Käyttökerrat

Kuvio 2. Opettajien arvioimat ActionTrackin käyttökerrat opetuksessa menneenä kuukautena (n=19)

30

Kuvio 3. ActionTrackin opetuskäytön arvioitu useus jatkossa (n=19)

7.1.2 Opetusryhmät

ActionTrackia käyttäneiltä opettajilta kysyttiin luokka-asteita ja opetusryhmien

kokoa niiden ryhmien osalta, joiden opetuksessa kyseistä sovellusta on käytetty.

Lisäksi opettajilta kysyttiin, minkä kokoisiin ryhmiin oppilaat on jaettu

suorittamaan ActionTrack-aktiviteetteja yhdellä mobiililaitteella.

Kuviosta 4 nähdään ne alakoulun luokka-asteet, joiden opetuksessa kyselyyn

vastanneet alakoulun opettajat (n=10) olivat käyttäneet ActionTrack-

mobiilisovellusta. Alakoulun luokka-asteista ActionTrackia oli yleisimmin käytetty

viidennellä ja kuudennella luokalla, joissa kummassakin oli kymmenen vastaajaa.

Vähiten ActionTrackia oli käytetty opetuksessa ensimmäisellä luokalla (3

vastaajaa). Toisella luokalla ActionTrackia ilmoitti käyttäneensä neljä vastaajaa,

kolmannella luokalla viisi ja neljännellä luokalla kahdeksan vastaajaa.

Kuvio 4. ActionTrackia opetuksessaan alakoulun eri luokka-asteilla käyttäneiden kyselyyn vastanneiden opettajien määrä (n=10)

2

116

0

2

4

6

8

10

12

En lainkaan Noin kerran lukuvuodessa tai harvemmin

Noin kerran tai pari

lukukaudessa

Kuukausittain Viikoittain Päivittäin

Vasta

ajie

n m

äärä

3 4 5

810 10

0

2

4

6

8

10

12

1. luokka 2. luokka 3. luokka 4. luokka 5. luokka 6. luokka

Vas

taaj

ien

mää

rä

31 Alakoulun luokka-asteiden lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, millä luokka-asteilla

ActionTrackia oli käytetty yläkoulun puolella. Kuviosta 5 nähdään, että yläkoulun

luokka-asteista ActionTrackia oli hyödyntänyt opetuksessaan seitsemännellä

luokalla 12 vastaajaa, kahdeksannella luokalla 11 ja yhdeksännellä luokalla 14

vastaajaa.

Kuvio 5. ActionTrackia opetuksessaan yläkoulun eri luokka-asteilla käyttäneiden kyselyyn vastanneiden opettajien määrä (n=14)

Tutkimukseen osallistuvilta kysyttiin myös niiden opetusryhmien kokoa, joissa

ActionTrackia on käytetty. Vastaajista (n=19) kahdeksan ilmoitti käyttäneensä

ActionTrackia alle kymmenen oppilaan opetusryhmässä, 14 vastaajaa 10–20

oppilaan opetusryhmässä, 15 vastaajaa 20–30 oppilaan opetusryhmässä ja viisi

vastaajaa yli 30 oppilaan opetusryhmässä. (ks. Liite 2.)

Opetusryhmien luokka-asteiden ja oppilasmäärien lisäksi kysyttiin, minkä

kokoisissa ryhmissä ActionTrack-aktiviteetteja on suoritettu. Ryhmäksi tässä

laskettiin oppilasjoukko, joka työskentelee aktiviteetin aikana yhteisellä

mobiililaitteella. Aktiviteetteja suorittavien ryhmien koot ovat nähtävissä kuviossa

6. Suurin osa opettajista ilmoitti, että aktiviteetteja on suoritettu oppilasparina (18

vastaajaa) tai kolmen oppilaan ryhmissä (19 vastaajaa). Vastaajista 11 kertoi

aktiviteetteja suoritettaneen myös 4–5 oppilaan ryhmissä ja seitsemän yli viiden

oppilaan ryhmässä. Kymmenen ilmoitti, että aktiviteettien parissa on työskennelty

myös yksittäin.

12 11

14

0

2

4

6

8

10

12

14

16

7. luokka 8. luokka 9. luokka

Vas

taaj

ien

mää

rä

32

Kuvio 6. Yhteisellä mobiililaitteella aktiviteetteja suorittaneiden ryhmien koko ActionTrack-oppitunneilla (n=19)

Opettajat arvioivat erikokoisten ryhmien toimivuutta ActionTrack-aktiviteetteja

yhdellä mobiililaitteella suoritettaessa. Kuviosta 7 nähdään, että kaikki vastanneista

opettajista kokivat oppilasparin toimivan ActionTrack-aktiviteettien

suorittamisessa erittäin (13 vastaajaa) tai melko hyvin (6 vastaajaa). Vastaajista 18

koki kolmen oppilaan ryhmän toimivan erittäin hyvin (6 vastaajaa) tai melko hyvin

(12 vastaaja). Yhden oppilaan ryhmän koki toimivaksi 12 vastaajaa, joista viisi

vastasi sen toimivan erittäin hyvin ja seitsemän melko hyvin. Neljän tai viiden

oppilaan ryhmän koki toimivan melko huonosti kuusi vastaajaa, kun taas seitsemän

vastaajaa koki sen toimivan erittäin (1 vastaaja) tai melko hyvin (6 vastaajaa).

Kahdeksan vastaajaa koki yli viiden oppilaan ryhmän toimivan aktiviteettien

suorittamisessa erittäin (1 vastaaja) tai melko huonosti (6 vastaajaa). Melko hyvin

toimivaksi yli viiden oppilaan ryhmän koki kolme vastaajaa.

Kuvio 7. Opettajien arvioima erikokoisten ryhmien toimivuus ActionTrack-aktiviteetteja yhteisellä mobiililaitteella suoritettaessa (n=19)

10

18 19

11

5

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

20

Yksi oppilas Oppilaspari Kolmenoppilaan ryhmä

4–5 oppilaan ryhmä

Yli viidenoppilaan ryhmä

Vas

taaj

ien

mää

rä

1

5

6

13

3

6

7

12

6

1

1

1

7

6

1

1 8

3

5

Yli viiden oppilaan ryhmä


Yksi oppilas

Kolmen oppilaan ryhmä

Oppilaspari

Vastaajien määrä

Erittäin hyvin

Melko hyvin

Ei hyvin eikä huonosti

Melko huonosti

Erittäin huonosti

En osaa sanoa

33 7.1.3 Ympäristöt ja alueet

Opettajilta kysyttiin, kuinka laajoilla alueilla ja millaisissa ympäristöissä

ActionTrack-aktiviteettien aikana on liikuttu. Kuviossa 8 on esitetty

aktiviteettialueiden laajuus. Suurin osa vastanneista (17 vastaajaa) ilmoitti

aktiviteettialueiden laajuuden ulottuneen koulun lähiympäristöön. Koulun

pihapiirin laajudella aktiviteetteja oli suoritetty 11 vastaajan opetuksessa. Koulun

sisätiloissa ActionTrack-aktiviteetteja ilmoitti suoritettaneen kuusi vastaajaa ja

luokkatilassa vain yksi vastaaja. Näiden lisäksi vaihtoehtona oli vastata ”Jossakin

muualla, missä?”. Tähän kohtaan oli mainittu muun muassa kaupungin keskusta (6

vastaajaa), bussimatkat (2 vastaajaa) sekä koulualueen ulkopuoliset metsä- ja

suunnistusmaastot (6 vastaajaa).

Kuvio 8. Opettajien ilmoittamat aktiviteettialueiden laajudet ActionTrack-oppitunneilla (n=19)

Alueiden laajuuden lisäksi kysyttiin erikseen, millaisissa ympäristöissä

ActionTrack-aktiviteetteja on suoritettu. Kuviossa 9 on kuvattu opettajien

vastausten jakautuminen eri käyttöympäristöjen kesken. Sisätiloissa ActionTrackia

ilmoitti käyttäneensä kahdeksan ja koulun pihapiirissä tai lähiympäristössä 19 eli

kaikki vastanneista opettajista. Metsässä tai muualla luonnossa ActionTrackia oli

käyttänyt opetuksessaan 14 ja kaupunkiympäristössä 16 vastaajaa.

1

6

11

17

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

Luokkatila Koulun sisätilat Koulun pihapiiri Koulunlähiympäristö

Vasta

ajie

n m

äärä

34

Kuvio 9. Opettajien imoittamat ActionTrackin käyttöympäristöt opetuksessa (n=19)

7.1.4 Oppitunnit ja aiheet

ActionTrackia opetuksessaan käyttäneiltä opettajilta kysyttiin, missä oppiaineissa

kyseistä sovellusta on käytetty ja mitä aiheita sen avulla on opetettu. Lisäksi

kysyttiin, missä opetuksen vaiheissa ActionTrackia on käytetty ja miten sen on

koettu niihin soveltuvan. Kyselyssä kartoitettiin myös erilaisten tuntirakenteiden

soveltuvuutta ActionTrack-oppitunneille.

Kuvioon 10 on koottu oppiaineet, joiden opetuksessa ActionTrackia kerrottiin

käytettäneen. Lisäksi opettajat saivat vapaaehtoisesti kertoa avoimella vastauksella

tarkemmin opetetuista sisällöistä ja aiheista. Näitä avoimia vastauksia saatiin

yhteensä 13 opettajalta.

Kuvio 10. Oppiaineet, joiden opetuksessa vastaajat olivat käyttäneet ActionTrackia (n=19)

8

19

1416

0

5

10

15

20

Sisätilat Koulun pihapiiri tailähiympäristö

Metsä tai muu luonto Kaupunkiympäristö

Vas

taaj

ien

mää

rä

111111

22

33

56

777

9

0 2 4 6 8 10

YhteiskuntaoppiToinen kotimainen kieli, suomi

KuvataideKemia

KotitalousTerveystieto

OppilaanohjausFysiikkaHistoria

Äidinkieli ja kirjallisuusATK

MatematiikkaMaantieto

BiologiaYmpäristö-ja luonnontieto

Liikunta

Vastaajien määrä

35 Kuviosta nähdään, että oppiaineista liikunta sai opettajien vastauksissa eniten

mainintoja (9 vastaajaa). Liikunnan tunneilla ActionTrackia oli käytetty muun

muassa kaupunkisuunnistuksessa sekä suunnistuksen alkeiden opettelussa.

Ympäristö- ja luonnontieto sekä biologia ja maantieto saivat kaikki seitsemän

mainintaa. Näihin oppiaineisiin liittyviä aiheita, joita opettajat kertoivat

opettaneensa ActionTrackin avulla, olivat ilmastonmuutos, Pohjoismaat, puutarhan

kasvit sekä kevään merkkien havainnointi. Kolmanneksi eniten mainintoja keräsi

oppiaineista matematiikka, jota kuusi opettajaa ilmoitti opettaneensa

ActionTrackin avulla. ActionTrackilla opetetuiksi matematiikan aiheiksi kerrottiin

tilavuudet ja pinta-alat sekä erilaiset ongelmanratkaisurastit ja pulmatehtävät.

ATK:ta ilmoitti ActionTrackilla opettaneensa viisi vastaajaa.

Äidinkieli ja kirjallisuus sekä historia mainittiin kumpikin opettajien vastauksissa

kolme kertaa. Äidinkielen ja kirjallisuuden aiheista mediakasvatusta, ilmaisutaitoa

ja sanaluokkia oli opetettu ActionTrackia käyttäen. Historiassa opettajat olivat

hyödyntäneet ActionTrackia jääkauden merkkien, kivikauden jälkien, kotiseudun

paikallishistorian, keskiajan sekä alueen kulttuurihistorian opiskelussa. Kuviosta

käy ilmi, että terveystietoa sovelluksen avulla oli opettanut yksi vastaajista, joka

kertoi aiheena olleen terveyspalveluihin tutustuminen ympäri kaupunkia. Yksi

opettajista mainitsi myös opettaneensa kotitaloutta käyttäen ActionTrackia.

Seitsemännen luokan oppilaat olivat tehneet kotitalouden kertauskokeen

sovelluksen avulla.

“7. luokan oppilaat tekivät kotitaloustunnilla syksyn kertauskokeen ohjelman avulla.

Oppilaiden piti tehdä mm. tunnistustehtäviä, ottaa valokuvia erilaisista työtehtävistä

kotitaloustunnilta sekä tehdä ryhmätehtäviä.”

Edellisten lisäksi ActionTrackia mainittiin käytettäneen fysiikan (2 vastaajaa),

oppilaanohjauksen (2 vastaajaa), toisen kotimaisen kielen, suomen (1 vastaaja),

kemian (1 vastaaja), kuvataiteen (1 vastaaja) sekä yhteiskuntaopin (1 vastaaja)

opetuksessa. ActionTrackia kerrottiin myös käytettävän enemmänkin opetuksen

eheyttämisessä kuin yksittäisten oppiaineiden opetuksessa. Lisäksi ActionTrackia

oli käytetty erilaisissa teema- ja ryhmäytymispäivissä, kuntoutuksen ja opetuksen

yhdistelmänä sekä toiminnallisen näön ja liikkumisen kartoituksessa

näkövammaisilla oppilailla.

36 “Työskentelen näkövammaisten oppilaiden kanssa, heikkonäköisten ja sokeiden,

osalla muita haasteita, liikuntavamma, asperger. Ympäristöön tutustuminen ja reitin

harjoittelu, kokemukset itsenäisestä liikkumisesta, liikkumisen tekniikoiden

harjoittelu, kertaus, arviointi voidaan "upottaa" radalle. Kysymykset ja mielipiteet on

helppo kerätä – mukavalla tavalla. Oppilaat ovat olleet pääsääntöisesti innokkaita ja

tykänneet toiminnallisesta tavasta.”

“Reittiharjoittelu: rastit koulureitin varrella. Koulualueeseen tutustuminen:

aarteenmetsästystä. Ympäristöoppia ja liikkumistaitoa + valkoisen kepin käytön

harjoittelua matkan varrella. Itsenäinen asiointi ja liikkuminen: kaupunkiretki

bussilla ja asiointitehtäviä keskustassa. Suunnistusta nuolen mukaan oppilaille, joilla

on vaikeuksia hahmottaa karttaa. Liikkumistaidon tieto- ja testipaketti

yläkouluikäisille.”

“Kaikki yläkoulun oppilaat ovat tehneet ActionTrackin avulla retken koulun

lähiympäristöön samalla tutustuen lähellä kauppahallin yrittäjiin sekä tuotteisiin.”

“Valinnaisaineiden syventäminen, liikkuminen paikasta A paikkaan B "ohjatusti".”

“Hauskanpitoa: rata lumisessa metsässä ja järven jäällä. Mäenlaskua, nuotiopuita,

pilkkimistä jne.”

Oppiaineiden ja aiheiden lisäksi opettajilta kysyttiin myös, missä eri opetuksen

vaiheissa ActionTrackia on käytetty. Tulokset ovat nähtävissä kuviossa 11.

Vastaajista 14 ilmoitti käyttäneensä ActionTrackia uuden asian opettamisessa, 16

opetetun syventämisessä ja 15 kertauksessa. Läksyn kuulustelussa samoin kuin

oppimisen arvioinnissa ActionTrackia ilmoitti käyttäneensä kuusi vastaajaa.

Kuvio 11. ActionTrackin käyttö opetuksen eri vaiheisiin opettajien mukaan (n=19)

1416 15

6 6

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

Uuden asianopettaminen

Opetetunsyventäminen

Kertaus Läksynkuulustelu

Oppimisenarviointi

Vas

taaj

ien

mää

rä

37 Opetuksen eri vaiheisiin liittyen kysyttiin myös, miten opettajat ovat kokeneet

AcionTrackin soveltuvan uuden asian opettamiseen, opetetun syventämiseen,

kertaukseen, läksyn kuulusteluun ja oppimisen arviontiin. Kuviosta 12 nähdään,

että vastaajista 15 koki ActionTrackin soveltuvan kertaukseen erittäin (6 vastaajaa)

tai melko hyvin (9 vastaajaa). Yksi opettajista kuitenkin vastasi ActionTrackin

soveltuvan kertaukseen melko huonosti. Myös opetetun syventämiseen 15

vastaajaa koki ActionTrackin soveltuvan erittäin (3 vastaajaa) tai melko hyvin (12

vastaajaa). Uuden asian opettamiseenkin yhdeksän opettajaa koki ActionTrackin

soveltuvan vähintään melko hyvin (3 erittäin hyvin ja 6 melko hyvin). Kuuden

opettajan mielestä ActionTrack ei sovellu hyvin eikä huonosti uuden asian

opettamiseen. Yksi vastaaja koki ActionTrackin soveltuvan tähän melko huonosti.

Kymmenen vastaajaa koki ActionTrackin soveltuvan läksyn kuulusteluun vähintään

melko hyvin (erittäin hyvin 4 vastaajaa ja melko hyvin 6 vastaajaa). Seitsemän

vastaajaa ei osannut sanoa, kuinka hyvin ActionTrack soveltuu läksyn kuulusteluun.

Kahdeksan vastaajaa ei osannut sanoa myöskään, kuinka hyvin ActionTrack

soveltuu oppimisen arviontiin. Yksi vastaaja koki ActionTrackin soveltuvan tähän

tarkoitukseen melko huonosti ja seitsemän taas vähintään melko hyvin (4 erittäin

hyvin ja 3 melko hyvin).

Kuvio 12. Opettajien arvioima ActionTrackin soveltuminen eri opetuksen vaiheisiin (n=19)

Opettajilta kysyttiin myös erilaisten tuntirakenteiden soveltumisesta ActionTrack-

oppitunneille. Vastaukset ovat nähtävissä kuviossa 13. Kaikista vastaajista (n=19)

17 koki vähintäänkin melko hyvin toimivaksi koko tunnin mittaisen

työskentelyjakson ActionTrackin parissa. Kymmenen vastaajaa koki vähintään

6

3

4

3

4

9

12

6

6

3

1

1

2

6

3

1

1

1

2

3

7

3

8

Kertaus

Opetetun syventäminen

Läksyn kuulustelu

Uuden asian opettaminen

Oppimisen arviointi

Vastaajien määrä

Erittäin hyvin

Melko hyvin


Melko huonosti

Erittäin huonosti

En osaa sanoa

38 melko hyvin ActionTrack-oppitunneille sopivaksi noin puolikkaan oppitunnin

mittaisen työskentelyjakson, mutta neljä totesi kyseisen tuntirakenteen soveltuvan

melko huonosti ActionTrack-oppitunneille. Lyhyet ActionTrack-oppimistuokiot eri

oppitunnin vaiheissa koettiin huonommin toimiviksi. Seitsemän vastaajaa koki

oppimistuokiot oppitunnin lopuksi tai oppitunnin keskellä melko huonosti tai

erittäin huonosti soveltuviksi. Yhdeksän vastaajaa koki lyhyen oppimistuokion

oppitunnin aluksi melko tai erittäin huonosti ActionTrack-oppitunneille

soveltuvaksi. Kaikkien lyhyiden oppimistuokioiden osalta seitsemän opettajaa ei

osannut sanoa niiden soveltuvuudesta AcionTrack-oppitunneille.

Kuvio 13. Opettajien arvioima erilaisten tuntirakenteiden soveltuminen ActionTrack-oppitunneille (n=19)

7.1.5 Tekniikka ja ratojen laatiminen

Opettajilta kysyttiin, minkälaisia laitteita ActionTrack-aktiviteettien luomisessa,

hallinnoimisessa ja suorittamisessa on käytetty ja miten toimiviksi ne on koettu.

Kuviosta 14 nähdään, millä laitteilla vastaajat ovat luoneet ja hallinnoineet

ActionTrack-aktiviteetteja. Kaikki vastaajista (n=19) kertoivat käyttäneensä

tietokonetta aktiviteettien luomisessa ja hallinoimisessa. Vastaajista 14 oli

käyttänyt luomiseen ja hallinnoimiseen tablettitietokonetta ja seitsemän

älypuhelinta.

3

3

2

2

2

14

7

2

1

1

2

2

1

2

4

4

4

5

3

3

4

3

7

7

7

Koko tunti ActionTrackinparissa

Noin puolet oppitunnistaActionTrackin parissa

Lyhyt oppimistuokioActionTrackilla oppitunnin

lopuksi


keskellä


aluksi

Vastaajien määrä

Erittäin hyvin

Melko hyvin


Melko huonosti

Erittäin huonosti

En osaa sanoa

39

Kuvio 14. Vastanneiden opettajien ActionTrack-aktiviteettien luomisessa ja hallinnoimisessa käyttämät laitteet (n=19)

Opettajilta kysyttiin myös, miten he kokevat erilaisten laitteiden soveltuvan

ActionTrack-aktiviteettien luomiseen ja hallinnointiin. Kuviosta 15 nähdään, että

kaikki vastaajat (n=19) kokivat tietokoneen soveltuvan aktiviteettien luomiseen ja

hallinnoimiseen vähintään melko hyvin (erittäin hyvin 13 vastaajaa ja melko hyvin

6 vastaajaa). Tablettitietokoneen koki aktiviteettien luomiseen ja hallinnointiin

melko hyvin soveltuvaksi kuusi vastaajaa, melko huonosti soveltuvaksi viisi

vastaajaa ja erittäin huonosti yksi vastaaja. Lisäksi vaihtoehto ”ei hyvin eikä

huonosti” sai kolme vastausta ja ”en osaa sanoa” neljä. Yhdeksän vastaajaa koki

älypuhelimen soveltuvan ActionTrack-aktiviteettien luomiseen ja hallinnointiin

melko (5 vastaajaa) tai erittäin huonosti (4 vastaajaa). Kaksi vastaajaa koki sen

puolestaan hyvin kyseiseen tarkoitukseen sopivaksi. ”Ei hyvin eikä huonosti” -

vaihtoehto sai kaksi vastausta ja ”en osaa sanoa” -vaihtoehto kuusi.

Kuvio 15. Opettajien arvioima erilaisten laitteiden soveltuminen ActionTrack-aktiviteettien luomiseen ja hallinnoimiseen (n=19)

19

14

7

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

20

Tietokone Tablettitietokone Älypuhelin

Vas

taaj

ien

mää

rä

13 6

6

2

3

2

5

5

1

4

4

6

Tietokone

Tablettitietokone

Älypuhelin

Vastaajien määrä

Erittäin hyvin

Melko hyvin


Melko huonosti

Erittäin huonosti

En osaa sanoa

40 Luomisessa ja hallinnoimisessa käytettyjen laitteiden lisäksi opettajilta kysyttiin

oppilaiden ActionTrack-aktiviteettien suorittamiseen käyttämiä mobiililaitteita

sekä niiden soveltuvuutta tehtävien tekemiseen opetuksessa. Valittavana oli koulun,

luokan sekä oppilaiden omat mobiililaitteet. Kaikki vastaajat (n=19) ilmoittivat, että

aktiviteettien suorittamisessa oli käytetty oppilaiden omia älypuhelimia. Opettajista

15 vastasi aktiviteeteissa käytettäneen koulun älypuhelimia ja 14 luokan

älypuhelimia. Vastaajista 18 ilmoitti oppilaidensa käyttäneen aktiviteettien

suorittamisessa koulun tablettitietokoneita, 16 luokan tablettitietokoneita ja 15

oppilaiden omia tablettitietokoneita. (Liite 3.)

Käytettyjen mobiililaitteiden osalta kysyttiin myös niiden soveltumista

ActionTrack-aktiviteettien suorittamiseen opetuksessa. Kuten kuviosta 16 näkyy,

vastaajista 18 koki oppilaiden omien älypuhelimien soveltuvan aktiviteettien

suorittamiseen vähintään melko hyvin (erittäin hyvin 4 vastaajaa ja melko hyvin 14

vastaajaa). Koulun älypuhelimet koki aktiviteettien suorittamiseen vähintään melko

hyvin soveltuvaksi kuusi vastaajaa (erittäin hyvin 2 vastaajaa ja melko hyvin 4

vastaajaa) ja luokan älypuhelimet neljä vastaajaa (erittäin hyvin 2 vastaajaa ja

melko hyvin 2 vastaajaa). Koulun älypuhelimet saivat lisäksi 12 ”en osaa sanoa” -

vastausta ja luokan älypuhelimet 14. Sekä koulun että luokan älypuhelimet saivat

yhden ”erittäin huonosti” -vastauksen.

Kymmenen vastaajaa koki koulun tablettitietokoneet erittäin (4 vastaajaa) tai

melko hyvin (6 vastaajaa) aktiviteettien suorittamiseen soveltuviksi. Neljä vastaajaa

koki ne kuitenkin melko ja yksi erittäin huonosti kyseiseen tarkoitukseen

soveltuviksi. Kuusi vastaajaa (melko hyvin 3 vastaajaa ja erittäin hyvin 3 vastaajaa)

koki luokan tablettitietokoneet vähintään melko hyvin ActionTrack-aktiviteettien

suorittamiseen soveltuviksi. Kolme opettajaa vastasi kuitenkin niiden soveltuvan

huonosti (melko huonosti 1 vastaaja ja erittäin huonosti 2 vastaajaa) kyseiseen

tarkoitukseen. ”En osaa sanoa” -vaihtoehto sai yhdeksän vastausta. Kahdeksan

vastaajan mielestä oppilaiden omat tablettitietokoneet soveltuvat vähintään melko

hyvin (melko hyvin 5 vastaajaa ja erittäin hyvin 3 vastaajaa) aktiviteettien

suorittamiseen. Yksi taas koki oppilaiden omien tablettitietokoneiden soveltuvan

tehtävien suorittamiseen melko huonosti ja kahdeksan ei osannut sanoa

soveltuvuudesta.

41

Kuvio 16. Opettajien arvioima erilaisten mobiililaitteiden soveltuminen aktiviteettien suorittamiseen ActionTrack-oppitunneilla (n=19)

Opettajilta kysyttiin tässä osiossa verkkoyhteyksiin, laitteisiin sekä ActionTrackin

käyttöön liittyviä asioita. Kuten kuviosta 17 käy ilmi, aktiviteettien luomisen ja

hallinnoinnin osalta asteikon keskelle oli vastauksensa sijoittanut neljä opettajaa.

Vastaajista 12 koki hallinnointisivulla tapahtuvan aktiviteettien luomisen ja

hallinnoinnin helpoksi. Vaikeaksi sen koki kolme kyselyyn vastanneista opettajista.

Pelaajan ActionTrack-sovelluksen käytettävyydestä kysyttäessä asteikon

keskimmäiseen vaihtoehtoon sijoittui kaksi vastausta. Vastaajista 17 koki

ActionTrackin pelaajasovelluksen olevan helppokäyttöinen. Kukaan vastaajista ei

ilmoittanut pelaajasovelluksen olevan vaikeakäyttöinen.

Mobiililaitteiden toimivuuden osalta seitsemän vastausta sijoittui asteikon keskelle.

Yhdeksän vastaajan mielestä mobiililaitteet toimivat ActionTrack-aktiviteettien

aikana useimmiten hyvin. Kolme vastanneista opettajista koki mobiililaitteiden

toimivan useimmiten huonosti. Verkkoyhteyksien toimivuuden suhteen

vastauksista neljä sijoittui asteikon keskelle. Yhdeksän opettajista oli sitä mieltä,

että verkkoyhteydet toimivat useimmiten aktiviteettien aikana hyvin. Kuusi

vastaajaa puolestaan koki verkkoyhteyksien toimivan useimmiten huonosti.

4

4

3

3

2

2

14

6

5

3

4

2

1

1

2

1

4

1

1

1

2

1

1

3

8

9

12

14

Oppilaiden omat älypuhelimet

Koulun tablettitietokoneet

Oppilaiden omattablettitietokoneet

Luokan tablettitietokoneet

Koulun älypuhelimet

Luokan älypuhelimet

Vastaajien määrä

Erittäin hyvin

Melko hyvin


Melko huonosti

Erittäin huonosti

En osaa sanoa

42

Kuvio 17. Opettajien kokema tekniikan toimivuus ActionTrack-aktiviteettien aikana ActionTrackia opetuksessaan käyttäneiden opettajien mukaan (n=19)

Kyselyyn vastanneet opettajat arvioivat ActionTrack-radan suunnittelun ja

laatimisen työläyttä. Kuviosta 18 nähdään, että ActionTrack-radan tehtävien

suunnittelun ja laatimisen koki työlääksi 13 vastaajaa. Kaksi koki tehtävien

suunnittelun ja laatimisen vaivattomaksi. Neljän vastaus taas sijoittui asteikon

keskelle. Vastaajista kymmenen ilmoitti ActionTrack-radan suunnittelun ja

laatimisen olevan työlästä, kun taas kolme vastaajista ilmoitti sen olevan vaivatonta.

Keskelle asteikkoa sijottui kuusi vastausta. ActionTrack-radan ja -tehtävien

ennakkotestauksen koki työlääksi yhdeksän vastaajaa ja vaivattomaksi kuusi. Neljä

opettajien vastauksista sijoittui asteikon keskelle. Yhteenvetona tuloksista voidaan

todeta, että useimmat vastaajista kokivat ActionTrack-radan suunnittelun ja

laatimisen olevan melko työlästä.

43

Kuvio 18. Vastanneiden opettajien arvio ActionTrack-radan suunnittelun ja laatimisen työläydestä (n=19)

ActionTrack-ratojen suunnittelun ja laatimisen työläyden lisäksi opettajat arvioivat

tarkemmin ActionTrack-aktiviteettien suunnitteluun, laatimiseen sekä

esitestaukseen keskimäärin kuluvaa aikaa tunteina. Kuviossa 19 on esitetty

yksittäisen radan tehtävien suunnitteluun ja laatimiseen opettajilta keskimäärin

kuluva tuntimäärä. Vastaajista seitsemän ilmoitti suunnittelevansa ja laativansa

yhden ActionTrack-radan tehtäviä keskimäärin tunnin ja viisi vastaajaa kaksi tuntia.

Keskimäärin kolme tuntia tehtävien suunnitteluun ja laatimiseen ilmoitti

käyttävänsä kaksi vastaajaa sekä neljä tuntia tai enemmän viisi vastaajaa.

Kuvio 19. Opettajien arvioima ActionTrack-radan tehtävien suunnitteluun ja laatimiseen keskimäärin kuluva tuntimäärä (n=19)

Opettajilta kysyttiin tuntimäärää, joka heiltä keskimäärin kuluu radan

suunnitteluun ja laatimiseen radalle sijoitettavien tehtävien ollessa jo valmiina.

Kuviossa 20 on esitetty opettajien vastausten mukaiset tuntimäärät. Eniten vastattu

tuntimäärä ActionTrackin suunnitteluun ja laatimiseen oli yksi tunti, joka sai

7

5

2

5

0

1

2

3

4

5

6

7

8

1 2 3 4 tai enemmän

Vas

taaj

ien

mää

rä

Tuntimäärä

44 seitsemän mainintaa. Kaksi opettajaa ilmoitti suunnittelevansa ja laativansa rataa

keskimäärin alle tunnin, kolme opettajaa kaksi tuntia ja neljä opettajaa kolme tuntia.

Kolme vastaajaa ilmoitti käyttävänsä ratojen suunnitteluun ja laatimiseen

keskimäärin neljä tuntia tai enemmän. Yksi näistä vastaajista kertoi kuluvaksi ajaksi

keskimäärin kahdeksan tuntia.

Kuvio 20. Opettajien arvioima ActionTrack-radan suunnitteluun ja laatimiseen keskimäärin kuluva tuntimäärä, kun radan tehtävät ovat jo valmiit (n=19)

Myös radan ja sen tehtävien ennakkotestaukseen kuluvaa aikaa kysyttiin

ActionTrackia opetuksessaan käyttäviltä opettajilta. Kuvioon 21 on koottu

opettajien vastaukset. Yleisin vastaus ennakkotestaukseen kuluvasta ajasta oli yksi

tunti, joka mainittiin yhdeksän kertaa. Kaksi opettajista ei vastausten perusteella

yleensä ennakkotestaa ActionTrack-ratojaan lainkaan. Yksi opettaja ilmoitti

ennakkotestaavansa rataa keskimäärin alle tunnin, neljä vastaajaa kaksi tuntia ja

kaksi opettajaa kolme tuntia. Yli neljä tuntia ennakostestaukseen käytti yksi

vastaajista.

2

7

34

3

0

1

2

3

4

5

6

7

8

Alle tunti 1 2 3 4 tai enemmän

Vas

taaj

ien

mää

rä

Tuntimäärä

45

Kuvio 21. Opettajien arvioima ActionTrack-radan ja sen tehtävien ennakkotestaukseen keskimäärin kuluva tuntimäärä (n=19)

7.1.6 Yhteenveto ActionTrackin hyödyntämisestä opetuksessa

ActionTrackin hyödyntämistä opetuksessa kartoitettiin viiden eri osion kautta.

Taulukkoon 1 on koottu ActionTrackin opetuskäytön keskeiset tulokset kaikista

näistä osioista.

Taulukko 1. Yhteenveto ActionTrackin tyypillisestä hyödyntämisestä opetuksessa opettajien vastausten perusteella (n=19)

Käytön useus Lukuvuodessa: noin 1–2 kertaa lukukaudessa tai kuukausittain (ks. Kuvio 1)

Kuukaudessa: 0–2 kertaa (ks. Kuvio 2)

Jatkossa: noin 1–2 kertaa lukukaudessa tai kuukausittain (ks. Kuvio 3)

Opetusryhmät Luokka-asteet: vanhemmat peruskoulun oppilaat (ks. Kuvio 4 & 5)

Aktiviteettien suorittaminen: 2–3 oppilaan ryhmissä (ks. Kuvio 6 & 7)

Ympäristöt ja alueet

Aktiviteetti-alueiden laajuus: koulun lähiympäristö (ks. Kuvio 8)

Aktiviteetti-ympäristöt: ulkona (ks. Kuvio 9)

Oppitunnit ja aiheet

Oppiaineet: liikunta ja luonnontieteet (ks. Kuvio 10)

Opetuksen vaiheet: kertaus ja opetetun syventäminen (ks. Kuvio 11 & 12)

Tuntirakenteet: kokonaiset oppitunnit (ks. Kuvio 13)

Tekniikka ja ratojen laatiminen

Aktiviteettien laatiminen: tietokoneella (ks. Kuvio 14 & 15)

Aktiviteettien suorittaminen: oppilaiden omilla älypuhelimilla (ks. Kuvio 16)

Tekniikka: melko toimivaa ja helppokäyttöistä (ks. Kuvio 17)

Ratojen laatiminen: työlästä ja aikaavievää (ks. Kuvio 18, 19, 20 & 21)

21

9

42

10123456789

10

0 Alle tunti 1 2 3 4 taienemmän

Vas

taaj

ien

mää

rä

Tuntimäärä

46

7.2 ActionTrackin opetuskäytön haasteet ja mahdollisuudet

Opettajilta kartoitettiin avoimilla kysymyksillä ActionTrackin opetuskäytössä

havaittuja haasteita ja mahdollisuuksia. ActionTrackin opetuskäytössä havaituista

vahvuuksista ja positiivisista oivalluksista vastauksia saatiin yhteensä 13

vastaajalta. Havaittujen vahvuuksien osalta avoimiin kysymyksiin oli vastannut

kaksitoista opettajaa ja oivalluksistaan oli kertonut kuusi opettajaa.

Vastaajista 14 kertoi ActionTrackin opetuskäytössä havaitsemistaan

ongelmakohdista sekä mahdollisista parannusehdotuksista, joilla ActionTrack voisi

soveltua entistä paremmin opetuskäyttöön. Havaituista ongelmakohdista oli

avoimissa vastauksissa kertonut neljätoista vastaajaa ja parannusehdotuksia oli

annettu seitsemässä vastauksessa. ActionTrackin opetuskäytön haasteisiin ja

mahdollisuuksiin luettiin lisäksi suljetuista kysymyksistä ne, jotka käsittelivät

työrauhaa ja turvallisuutta sekä ActionTrackin soveltuvuutta erilaisiin

kasvatuksellisiin ja opetuksellisiin tarkoituksiin.

7.2.1 ActionTrack innostaa ja aktivoi oppilaita

Havaittujen vahvuuksien ja positiivisten oivallusten osalta opettajien vastauksista

nousi erityisesti esiin viisi teemaa: oppilaiden motivaatio ja innostus, sovelluksen

helppokäyttöisyys, fyysisen aktiivisuuden lisääminen koulupäivään, koulupäivien

monipuolistaminen sekä yhteistyötaidot ja sosiaalinen kanssakäyminen. Teemojen

esiintymismäärät avoimissa vastauksissa käyvät ilmi taulukosta 2.

Taulukko 2. Opettajien avoimissa vastauksissa toistuneet teemat ActionTrackin opetuskäytön vahvuuksien ja positiivisten oivallusten osalta (n=13)

Teema Mainintoja

Motivaatio ja innostus 9

Sovelluksen helppokäyttöisyys 5

Fyysisen aktiivisuuden lisääminen koulupäivään 4

Koulupäivien monipuolistaminen 4

Yhteistyötaidot ja sosiaalinen kanssakäyminen 4

47 Oppilaiden motivaatio ja innostus tuli esiin yhdeksässä vastauksessa. Vastauksissa

ActionTrackin kerrottiin motivoivan sekä innostavan oppilaita. Myös

pelinomaisuuden mainittiin viehättävän oppilaita.

”Motivoi oppilaita automaattisesti. Tarjoaa mielekästä tekemistä, niin ei tarvitse

keskittyä kurinpitoon.”

“Oppilaat motivoituvat automaattisesti, kun pääsevät pois luokkahuoneesta ja saavat

käyttää tämän päivän teknologiaa oppimiseensa.”

Opettajien avoimissa vastauksissa ActionTrackin vahvuudeksi mainittiin viidessä

vastauksessa sovelluksen helppokäyttöisyys niin opettajalle kuin oppilaallekin.

Erään vastauksen mukaan esimerkiksi radan laatiminen on helppoa myös

opettajalle, joka ei ole tottunut rakentamaan pelejä mobiililaitteilla tai eri

sovelluksilla.

“ActionTrackin avulla oppilas saa helposti kerättyä asioita kuvineen ja niihin on

helppo palata myöhemmin.”

“Kokeen tekeminen ja erityisesti sen tarkistaminen oli todella helppoa ja nopeaa.”

“Helppokäyttöinen ja vähentää työtä, jos voi pitää samat kurssit moneen kertaan.”

“Pelinomaisuus viehättää oppilaita – olen saanut paljon anteeksi: heppoisat

pelinrakentajataitoni. Kompassinuolen ja kartan käyttö on helppoa.”

Opettajien vastauksista neljässä tuotiin esille ActionTrackin rooli koulupäivän

aikaisen istumisen vähentämisessä sekä fyysisen aktiivisuuden lisäämisessä.

Vastausten mukaan kyseinen sovellus on innostanut oppilaita liikkumaan.

“Liikkumista tapahtuu "vahingossa" yllättävän pitkiä matkoja.”

“ActionTrack on innostanut oppilaat pelaamaan ja liikkumaan enemmän.”

“ActionTrack motivoi oppilaita ja saa heidät liikkeelle.”

Opettajien avoimissa vastauksissa ActionTrackin eduksi mainittiin myös

koulupäivän, opetuksen ja opettajan työn monipuolistaminen. Tähän kategoriaan

laskettavia mainintoja oli neljässä vastauksessa.

48 “Opettajalle ActionTrack-tuntien suunnittelu ja toteutus on mielekästä ja tuo

vaihtelua päivään.”

“Oppilaiden into asiaan ja vaihtelun tuominen tuntiin.”

Oppilaiden keskinäinen ja myös aikuisten välinen yhteistyö sekä sosiaalinen

kanssakäyminen manittiin vastauksissa ActionTrackin hyväksi puoleksi. Tämä

ominaisuus mainittiin neljässä avoimessa vastauksessa.

“Oppilaat lähtevät todella hyvin tekemään yhteistyötä ja ongelmia ratkaistaan

yhdessä.”

“Tämä motivoi automaattisesti ja saa aidosti yhteistoiminnallista pulinaa ja toiminta

aikaiseksi, myös aikuisilla.”

“Yhteistyö muiden ammattiryhmien kanssa. Esim. oppilaskoti ja vapaa-ajanohjaajat

laativat tehtävät, liikkumistaito kokosi radan "Pikkujoulusuunnistus lumisessa

metsässä" ja "Oppilaskodin talvipäivä". Opettaja suunnitteli tehtävät, joilla arvioitiin

näkövammaisen esikoululaisen toiminnallista näköä. Radan toteutti ja dokumentoi

liikkumistaidonohjaaja, joka sai samalla tietoa oppilaan liikkumisesta. Samoin toimi

9-luokan kaupunkisuunnistus. Näkövammaisten oppilaiden mukana on usein

opettaja, koulunkäynninohjaaja ja liikkumistaidonohjaaja. Myös IT-ohjaaja ja

näönkäytönohjaaja ovat osallistuneet – saamme arvokasta tietoa oppilaiden arjen

taidoista, apuvälineiden käytöstä jne.”

Edellä mainittujen kategorioiden lisäksi opettajien vastauksissa mainittiin muita

oivalluksia tai positiivisia havaintoja ActionTrackista opetuskäytöstä. Yksi

opettajista kertoi muun muassa ActionTrackilla opiskeltujen asioiden jääneen

oppilaille hyvin muistiin ja oppilaiden olleen kiinnostuneita tekemään syventäviä

tehtäviä aiheesta. Vastauksissa kiinnitettiin huomiota myös opetettavien lasten

erityistarpeisiin. ActionTrackin vahvuudeksi luettiin sen mukautuminen

monenlaisten oppilaiden opetukseen. Näkövammaisten oppilaiden kanssa

työskentelevä oli oivaltanut, että ActionTrackilla työskenneltäessä voidaan käyttää

omia selkokarttoja, jotka helpottavat heikkonäköisten lasten pelaamista. Lisäksi on

mahdollista äänittää kysymykset tai tehtävänannot, jolloin sokeatkin oppilaat

voivat osallistua pelaamiseen hieman itsenäisemmin.

49 7.2.2 ActionTrackin opetuskäyttöä jarruttavat tekniikan toimimattomuus ja ratojen valmistelun työläys

ActionTrackin opetuskäytön ongelmakohtia ja parannusehdotuksia käsittelevistä

avoimista vastauksista nousi esiin neljä teemaa: verkko- ja GPS-yhteyksien

toimimattomuus, laitteiden toimimattomuus ja akun kesto, radan tekemisen työläys

sekä oppilaiden erityistarpeiden huomioiminen. Opettajien avoimissa vastauksissa

toistuneet teemat sekä niiden esiintymismäärät näkyvät taulukossa 3.

Taulukko 3. Opettajien avoimissa vastauksissa toistuneet teemat ActionTrackin opetuskäytössä havaittujen heikkouksien ja kehityskohtien osalta (n=14).

Opettajien avoimista vastauksissa seitsemässä oli mainittu verkko- ja GPS-

yhteyksien toimimattomuus ongelmakohtana ActionTrackin opetuskäytössä. GPS-

paikannuksen kerrottiin olevan toisinaan epäluotettava ja verkkoyhteyksien

toimimattomuus koulun ulkopuolella vaikeuttaa sovelluksen käyttöä opetuksessa.

“Koska koulun laitteilla ei ole verkkoyhteyttä, olemme oppilaiden omien laitteiden ja

yhteyksien varassa ulkona toimiessamme. Luokallani monellakaan ei ole rajatonta

nettiä liittymässään, joten käyttäminen rajoittuu pitkälti sisätiloihin.”

“GPS-signaalin kanssa oli ongelmia, ja rastien löytäminen oli välillä joillain ryhmillä

vaikeaa tästä syystä.”

Ongelmakohdaksi oli avoimissa vastauksissa mainittu sovelluksen käyttöön

tarvittavien laitteiden toimimattomuus. Lisäksi oli mainittu muun muassa laitteiden

akkujen kestoon liittyvät ongelmat. Tähän kategoriaan kuuluu opettajien avoimista

vastauksista kuusi.

Teema Mainintoja

Verkko- ja GPS-yhteyksien toimimattomuus 7

Laitteiden toimimattomuus ja akun kesto 6

Radan tekemisen työläys 6

Oppilaiden erityistarpeiden huomioiminen 2

50 “ActionTrackia kannattaa käyttää mahdollisuuksien mukaan koulun tableteilla tai

puhelimilla. Oppilaiden omat puhelimet ovat eritasoisia, joten tämä aiheutti välillä

ongelmia esim. akun kestossa.”

“Ei sovellu kaikille puhelimille.”

“Oppilaiden iPadeilla emme saaneet ohjelmaa toimimaan.”

Opettajat toivat avoimissa vastauksissaan ongelmakohtana esille radan tekemisen

työläyden. Tämä teema esiintyi kuudessa vastauksessa. Radan laatimisen koettiin

varsinkin alussa olevan työlästä ja aikaavievää, mutta toisaalta osassa vastauksista

opettajat arvelivat käyttävänsä luotuja ratoja ja tehtäviä uudestaankin. Kuitenkin

kolmessa vastauksessa parannusehdotuksina tuli valmiisiin pohjiin ja vertaistukeen

liittyviä ideoita. Opettajat toivoivat muun muassa mahdollisuutta jakaa laadittuja

ratapohjia tehtävineen ActionTrackia opetuksessaan käyttävien opettajien kesken

tai käyttää valmiita opetuskokonaisuuksia, joihin laaditaan itse vain rata. Lisäksi

ehdotettiin esimerkiksi Facebook-ryhmää ActionTrackia opetuksessaan käyttävien

opettajien vertaistueksi.

“Ohjelma on mielestäni vaikea käyttää opettajalle. Ratojen tekemiseen meni

suhteettoman kauan aikaa suhteessa hyötyyn. Ohjelmasta pitäisi koulukäyttöön saada

selkeästi helpompi käyttää, että oikeasti innostuisin.”

“Yhtä oppituntia ei ehdi neljää tuntia suunnitella.”

“Radan tekeminen helpommaksi, nyt suuri kynnys on radan tekemisen nihkeys:

rakentaminen ottaa turhan paljon aikaa, että tästä tulisi omaan käyttöön jatkuva

työväline. Jos teen yhden tehtävän, niin tuskin käytän samaa tehtävää uudelleen – ja

kukaan muu ei varmasti samaa tehtävää minun tekemistäni kaiva – miksi siis tehtävät

täytyy tehdä erillisellä sivulla ja lisätä vasta tämän jälkeen rastille? Olisi paljon

helpompaa, jos voisin suoraan rastia rataan lisätessäni luoda sinne tehtävän ja esim.

valintaruudun avulla tallentaa sen automaattisesti omaan kansiooni (alikansioineen),

jos koen samaa tehtävää joskus tarvitsevani. Nyt tehtävän tekeminen ja siirtäminen

oikeaan kansioon on todella turhauttavaa.”

Erityisoppilaiden parissa työskentelevät opettajat kertoivat ActionTrackin

heikkouksista näkovammaisten lasten opetuksessa. Kaksi opettajaa oli kiinnittänyt

huomiota tekstin koon ja kontrastin säädettävyyteen.

51 “ActionTrack on suunniteltu "normaalinäköisille" oppilaille, mikä

hankaloittaa/hidastaa ohjelman käyttöä. Fonttikoko on pientä, kaikki eivät näe sitä.

Samoin kartta on huonokontrastinen ja usein siitä puuttuu yksityiskohtia. Piirrän

selkokartat itse ja äänitän kysymykset. Mukana kulkeva aikuinen avustaa

tarvittaessa, jos oppilas ei pärjää ohjelman kanssa.”

“Näkövammapuolen työntekijänä kiinnitän huomiota pelin saavutettavuuteen:

tekstin koko ja kontrasti pitäisi olla säädettävissä paremmin. Kompassinnuoli vieläkin

paremmin taustastaan erottuva.”

Edellä mainttujen kategorioiden lisäksi yksi opettaja oli ottanut esille

turvallisuuskysymykset, jotka ovat herättäneet keskustelua opettajien

keskuudessa. Toisaalta vastaaja painotti sitä, että kun turvallisuusasiat käydään

oppilaiden kanssa huolella läpi ja heille osoitetaan luottamusta, voidaan heidän

odottaa käyttäytyvän asianmukaisesti ja turvallisesti radalla. Yhden oppilaan

puhelimen mainittiin hajonneen ActionTrack-aktiviteetteja suoritettaessa. Lisäksi

yksittäisten opettajien vastauksissa pohdittiin ActionTrackin käyttöön tarvittavien

mobiililaitteiden puuttumista sekä mahdollista pinnallista oppimista huomion

kiinnittyessä liikaa radan nopeaan suorittamiseen. Yksi opettaja kertoi oppilaiden

ensimmäisillä ActionTrack- kerroilla pyrkineen vain mahdollisimman nopeasti

kiertämään radat arvaten kysymysten vastaukset. Opettaja koki, että oppiminen jäi

kyseisillä kerroilla heikoksi, eikä opetettavaan asiaan keskitytty

tarkoituksenmukaisella tavalla.

7.2.3 Työrauha- ja turvallisuusasiat jakavat mielipiteitä

Opettajat vastasivat kyselyssä kaksisuuntaisella asteikolla myös työrauhaan ja

turvallisuuteen liittyviin kysymyksiin. Tämän osion kysymykset liittyivät

oppilaiden valvontaan ja turvallisuuteen aktiviteettien aikana sekä työrauhaan ja

ryhmänhallintaan liittyviin asioihin. Kuten kuviosta 22 nähdään, viisi koki

oppilaiden aktiviteettien aikaisen turvallisuuden takaamisen vaikeaksi, kun taas

kuuden mielestä se oli helppoa. Kahdeksan vastaajista valitsi vastausvaihtoehtonsa

asteikon keskeltä. Oppilaiden ja heidän toimintansa valvominen oli viiden vastaajan

mukaan vaikeaa, mutta yhdeksän opettajan mielestä helppoa. Viisi vastausta sijottui

asteikon keskelle.

52 Kolmen vastaajan mielestä opettajan on tarvittaessa vaikea saada yhteys oppilaisiin

ActionTrack-aktiviteetin aikana. Kahdeksan mukaan yhteyden saaminen on

helppoa ja kahdeksan sijoitti vastauksensa asteikon keskelle. Vastanneista

opettajista kolme koki niin ikään, että oppilaiden on vaikea saada tarvittaessa

yhteys opettajaan aktiviteetin aikana. Seitsemän koki kuitenkin, että oppilaiden on

helppo saada yhteys opettajaan aktiviteetin aikana. Vastaajista yhdeksän valitsi

asteikolta keskimmäisen vaihtoehdon.

Kahden vastaajan kokemuksen mukaan työrauha ActionTrack-tunneilla on huono

ja 11 vastaajan mielestä hyvä. Keskelle vastauksista sijoittui kuusi. Kaksi vastaajista

ilmoitti oppilaiden olevan ActionTrack-oppitunnin jälkeen levottomia, mutta

yhdeksän koki oppilaiden olevan tuntien jälkeen rauhallisia. Keskelle vastauksista

sijoittui kahdeksan. Opettajista kaksi koki myös ryhmänhallinnan vaikeaksi

ActionTrack-oppitunneilla. Helpoksi ryhmänhallinnan koki kuitenkin 12

opettajista. Vastaajista viisi oli sijoittanut vastauksensa ryhmänhallinta-

kysymyksessä keskelle asteikkoa.

Kaikkien väittämien kohdalla iso osa vastauksista sijoittui asteikon keskelle. Nämä

keskelle vastauksensa sijoittaneet opettajat eivät siis olleet samaa mieltä

kummankaan vastakkaisen väittämän kanssa. Jokaisen väittämän kohdalla

vastauksia oli kuitenkin keskikohdan kummallakin puolella. Kuten kuviosta käy

ilmi, jokaisen väittämän kohdalla ActionTrack oli nähty työrauhan ja turvallisuuden

kannalta useammin positiivisena kuin negatiivisena asiana. Kaikkiaan siis työrauha-

ja turvallisuusasiat vaikuttaisivat jakavan mielipiteitä vastaajien keskuudessa. Myös

yhdessä ActionTrackin ongelmakohtia käsittelevässä avoimessa vastauksessa oli

kerrottu turvallisuuskysymysten puhuttaneen opettajien keskuudessa.

“Turvallisuuskysymykset nousevat esille opettajien keskuudessa. Olen huomannut,

että turvallisuusasiat on syytä kertoa yhteisesti ennen radalle menemistä ja sen

jälkeen osoitetaan luottamusta oppilaille, että käyttäytyvät asianmukaisesti ja

turvallisesti radalla.”

53

Kuvio 22. Työrauha ja turvallisuus ActionTrack-oppitunneilla opettajien mukaan (n=19)

7.2.4 ActionTrack mukautuu kasvatuksen ja opetuksen tarpeisiin

ActionTrackia opetuksessaan käyttäviltä perusasteen opettajilta (n=19) kysyttiin,

kuinka he kokevat ActionTrackin soveltuvan erilaisiin kasvatuksellisiin ja

opetuksellisiin tarkoituksiin. Kuten kuviosta 23 nähdään, kasvatuksellisista ja

opetuksellisista tarkoituksista kolmeen ActionTrackin koettiin kaikkien vastaajien

kokemuksen mukaan soveltuvan vähintään melko hyvin. Kaksitoista vastaajaa koki

ActionTrackin soveltuvan oppilaiden koulupäivän aikaiseen istumisen

vähentämiseen erittäin hyvin ja seitsemän vastaajaa melko hyvin.

Oppimisympäristöjen monipuolistamiseen kahdeksan koki ActionTrackin

soveltuvan erittäin hyvin ja 11 melko hyvin. Viiden vastaajan kokemuksen mukaan

ActionTrack soveltuu oppilaiden opiskelumotivaation lisäämiseen erittäin hyvin ja

14 oli vastannut sen soveltuvan kyseiseen tarkoitukseen melko hyvin.

Oppilaiden ryhmätyö- ja sosiaalisten taitojen kehittämiseen, oppilaiden fyysisen

aktiivisuuden lisäämiseen, opetusmenetelmien monipuolistamiseen,

toiminnalliseen oppimiseen ja opettamiseen sekä oppilaiden tunneilla viihtymisen

lisäämiseen 18 vastanneista opettajista koki ActionTrackin soveltuvan vähintään

melko hyvin. Myös oppiaineiden väliseen integrointiin 16 vastaajaa koki

ActionTrackin vähintään melko hyvin soveltuvaksi. Vastanneista opettajista 15

54 ilmoitti ActionTrackin kokemuksensa mukaan soveltuvan vähintään melko hyvin

myös oppilaiden itseohjautuvuuden kehittämiseen sekä opetettavien ilmiöiden

aitoon ympäristöön linkittämiseen. Kumpikin edellämainituista kasvatuksellisista

ja opetuksellisista tarkoituksista sai lisäksi kaksi ”ei hyvin eikä huonosti” -mainintaa

sekä kaksi ”en osaa sanoa” -mainintaa.

Vastaajista 14 koki ActionTrackin soveltuvan tutkimuspohjaiseen oppimiseen ja

opettamiseen vähintään melko hyvin. Kaksi vastaajaa ei osannut sanoa sen

soveltuvuudesta ja kolme valitsi vaihtoehdon ”ei hyvin eikä huonosti”. Oppilaiden

ongelmanratkaisutaitojen kehittämiseen ActionTrackin koki soveltuvan vähintään

melko tai erittäin hyvin 13 vastaajaa. Viisi kyselyyn vastanneista opettajista valitsi

”ei hyvin eikä huonosti” -vaihtoehdon ja yksi ei osannut sanoa soveltuvuudesta.

Oppilaslähtöiseen oppimiseen ja opettamiseen 13 opettajaa oli vastannut

ActionTrackin soveltuvan vähintään melko hyvin, mutta yksi opettajista koki sen

soveltuvan tähän tarkoitukseen melko huonosti. Kolme vastaajaa oli valinnut

vaihtoehdon ”ei hyvin eikä huonosti” ja kaksi ”en osaa sanoa”. Opetuksen

eriyttämiseen ActionTrackin näki soveltuvan vähintään melko hyvin 11 vastaajaa ja

ei hyvin eikä huonosti kaksi vastaajaa. Yksi koki sen soveltuvan tarkoitukseen melko

huonosti ja viisi vastaajista ei osannut sanoa ActionTrackin soveltuvuudesta

opetuksen eriyttämiseen.

Vastaajista kahdeksan näki ActionTrackin vähintään melko hyvin soveltuvaksi

oppilaiden tiedonhankintataitojen kehittämiseen. Kaksi koki kuitenkin

ActionTrackin melko huonosti tähän tarkoitukseen soveltuvaksi. Kahdeksan valitsi

vaihtoehdon ”ei hyvin eikä huonosti” ja yksi opettaja ei osannut sanoa

soveltuvuudesta kyseiseen tarkoitukseen. ActionTrack soveltui kuuden vastaajan

kokemuksen mukaan vähintään melko hyvin oppimistulosten parantamiseen. Yksi

koki ActionTrackin soveltuvan melko huonosti kyseiseen tarkoitukseen ja

kymmenen vastaajaa valitsi vaihtoehdon ”ei hyvin eikä huonosti”. Kaksi ei osannut

sanoa, kuinka hyvin ActionTrack soveltuu oppimistulosten parantamiseen.

55

Kuvio 23. Opettajien kokema ActionTrackin soveltuminen erilaisiin kasvatuksellisiin ja opetuksellisiin tarkoituksiin (n=19)

Vastaajien mukaan ActionTrack siis soveltuu pääosin hyvin kysyttyihin

kasvatuksellisiin ja opetuksellisiin tarkoituksiin. Näitä kasvatukselle ja opetukselle

asetettuja tavoitteita tuodaan esille uudessa opetussuunnitelmassa (POPS 2014).

Lisäksi kuvion 23 asioita on esitetty mobiilioppimisen hyödyiksi. Tämän

tutkimuksen tulosten perusteella ActionTrack yhtenä mobiilioppimisen muotona

tarjoaa opettajalle mahdollisuuksia huomioida opetuksessaan useita

opetussuunnitelman velvoittamia näkökulmia samanaikaisesti. Taulukkoon 4 on

koottu yhteenveto ActionTrackin ja mobiilioppimisen mahdollisuuksista vastata

opetussuunnitelmassa esitettyihin opetuksen tavoitteisiin.

56 Taulukko 4. Yhteenveto ActionTrackin opetuskäytön kasvatuksellisista ja opetuksellisista mahdollisuuksista, mobiilioppimisen hyödyistä ja Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014) velvoitteista

Opetuksellinen tai kasvatuksellinen näkökulma

Esiintyykö POPS 2014:ssa?

Voidaanko edistää mobiilioppimisella?

Soveltuuko ActionTrack kyseiseen tarkoitukseen?

Fyysinen aktiivisuus ja istumisen vähentäminen

Kyllä (mm. POPS 2014, 21, 31)

Kyllä (mm. Griffiths 2010; Helajärvi ym. 2013; Liu 2011; Rikala & Kankaanranta 2014; Sintonen ym. 2015; Tuomi ym. 2011)

Kyllä (Ks. Kuvio 23) ”Liikkumista tapahtuu "vahingossa" yllättävän pitkiä matkoja.”

Oppimisympäristöjen monipuolisuus ja oppiminen autenttisissa ympäristöissä

Kyllä (mm. POPS 2014, 17, 27, 29)

Kyllä (mm. Alkio 2015; Liu 2011; Rikala 2014; Rikala & Kankaanranta 2012; Sharples ym. 2007; Shih ym. 2011)

Kyllä (Ks. Kuvio 23) “Oppilaat motivoituvat automaattisesti, kun pääsevät pois luokkahuoneesta ja saavat käyttää tämän päivän teknologiaa oppimiseensa.”

Opetusmenetelmien monipuolisuus

Kyllä (mm. POPS 2014, 27, 31)

Kyllä (mm. Kumpulainen & Lipponen 2010)

Kyllä (Ks. Kuvio 23) “Oppilaiden into asiaan ja vaihtelun tuominen tuntiin.”

Motivaatio ja oppimisen ilo

Kyllä (mm. POPS 2014, 17; 23, 30, 31)

Kyllä (mm. Alkio 2015; Nousiainen 2014)

Kyllä (ks. Kuvio 23) ”Motivoi oppilaita automaattisesti. Tarjoaa mielekästä tekemistä, niin ei tarvitse keskittyä kurinpitoon.”

Ryhmätyö- ja sosiaaliset taidot

Kyllä (mm. POPS 2014, 17, 24, 27)

Kyllä (mm. Alkio 2015; Krokfors, Kangas & Hyvärinen 2014; Kearney ym. 2011; Kärki ym. 2014; Shih ym. 2011)

Kyllä (ks. Kuvio 23) “Oppilaat lähtevät todella hyvin tekemään yhteistyötä ja ongelmia ratkaistaan yhdessä.”

Toiminnallisuus Kyllä (mm. POPS 2014, 21, 24, 47, 98, 282)

Kyllä (mm. Alkio 2015)

Kyllä (ks. Kuvio 23)

Tutkiva ja ilmiöpohjainen oppiminen

Kyllä (mm. POPS 2014, 17, 20, 47)

Kyllä (mm. Alkio 2015; Nouri ym. 2014; Shih ym. 2011; Sintonen ym. 2015)


Opetuksen eheyttäminen

Kyllä (mm. POPS 2014, 31, 47)

Kyllä (mm. Alkio 2015; Krokfors, Kangas & Hyvärinen 2014)


Oppilaiden itseohjautuvuus

Kyllä (mm. POPS 2014, 31)

Kyllä (mm. Alkio 2015; Kearney ym. 2011; Kotilainen 2011)


Ajattelu- ja ongelmanratkaisutaidot

Kyllä (mm. POPS 2014, 17, 20, 155)

Kyllä (mm. Alkio 2015; Shih ym. 2011)


Tiedonhankintataidot Kyllä (mm. POPS 2014, 20, 282)

Kyllä (mm. Kotilainen 2011; Shih ym. 2011)

Mahdollisesti (ks. Kuvio 23)

Oppilaslähtöisyys Kyllä (mm. POPS 2014, 23)

Kyllä (mm. Kotilainen 2011; Krokfors, Kangas & Hyvärinen 2014; Nouri ym. 2014; Sintonen ym. 2015)


Opetuksen eriyttäminen

Kyllä (mm. POPS 2014, 30)

Kyllä (mm. Alkio 2015; Huisman & Nissinen 2015; Kearney ym. 2011; Nousiainen 2014)


Paremmat oppimistulokset ja oppimisen syventäminen

Kyllä Mahdollisesti (mm. Alkio 2015; Garcia 2011; Henderson & Yeown 2012; Enriquez 2010; Ke 2009; Watson ym. 2010)

Mahdollisesti (ks. Kuvio 23) ”Opitut asiat ovat jääneet hyvin muistiin ja oppilaat ovat kiinnostuneempia tekemään syventäviä tehtäviä aiheesta.”

57

8 POHDINTA

Tämän tutkimuksen perusteella ActionTrack soveltuu kasvatuksen ja opetuksen

tarpeisiin hyvin. Vastausten mukaan opettajien käyttöinnostusta laskevat lähinnä

tekniikan toimivuuteen sekä käytön työläyteen liittyvät asiat. Itse sovellus koettiin

helppokäyttöiseksi, mutta ratojen laatimisen koettiin vievän turhan paljon aikaa.

Lisäksi päänvaivaa opettajille aiheuttavat mobiililaitteiden vähyys sekä verkkojen

kantavuudessa esiintyvät ongelmat. ActionTrackin ehdottomina hyötyinä nähtiin

kuitenkin oppilaiden liikkeelle saaminen, motivaatio sekä yhteistoiminnallisuus.

Pääosa opettajista oli käyttänyt ActionTrackia opetusmenetelmänä vähintään

kerran kuukaudessa. Sovelluksen avulla oli opetettu yleisimmin liikuntaa ja

luonnontieteellisiä oppiaineita. ActionTrackia oli käytetty useimmiten vanhempien

peruskoulun oppilaiden opetuksessa ja aktiviteetteja oli suoritettu useimmiten

kahden tai kolmen oppilaan ryhmissä. Yleistä oli, että ActionTrack-aktiviteetteja oli

suoritettu oppilaiden omilla mobiililaitteilla.

8.1 ActionTrack vastaa tämän päivän oppimistarpeisiin

Tässä tutkimuksessa kävi selkeästi ilmi, että ActionTrackin koettiin soveltuvan

hyvin erilaisiin tällä hetkellä ajankohtaisiin opetuksen ja kasvatuksen tavoitteisiin

ja päämääriin. Esimerkiksi tutkimuksen osiossa, jossa opettajia pyydettiin

arvioimaan ActionTrackin soveltuvuutta erilaisiin kasvatuksen ja opetuksen

tarkoituksiin, sen koettiin sopivan vähintään melko hyvin lähes kaikkiin mainituista

asioista (Kuvio 23). Tällaisia asioita olivat esimerkiksi oppimisympäristöjen

monipuolistaminen, ryhmätyö- ja sosiaalisten taitojen kehittäminen, toiminnallinen

oppiminen ja opettaminen sekä koulupäivän aikaisen istumisen vähentäminen.

Lisäksi monet teemat vahvistettiin myös avoimissa vastauksissa, joissa opettajat

olivat vakuuttuneet ActionTrackin mahdollisuuksista esimerkiksi motivaation ja

innostuksen herättäjänä, fyysisen aktiivisuuden lisääjänä sekä yhteistyötaitojen

kehittäjänä.

Opettajien huomion oli herättänyt erityisesti ActionTrackin oppilaita motivioiva ja

innostava vaikutus, joka oli yhdeksällä maininnalla sovelluksen koetuista

vahvuuksista kärjessä (ks. Taulukko 2). Pohdittava onkin, mikä ActionTrackin

käytöstä tekee niin motivoivan. ActionTrackin kohdalla yksi motivoiva seikka

58 oppilaille saattaa olla uutuudenviehätys, sillä sovellus on monessa koulussa vasta

otettu käyttöön. Herää kysymys, olisiko ActionTrack jatkuvassa ja

pitkäkestoisemmassa käytössä edelleenkin yhtä motivoiva vai perustuuko

oppilaiden innostus siihen, että opetusmenetelmänä käytetään ylipäätään jotakin

uutta tai erilaista.

Opetuksessa olisi varottava kaavoihin kangistumista. Monipuolisuus

opetusmentelmissä sekä pitää oppilaiden kiinnostusta yllä että huomioi erilaiset

oppimistyylit. Perinteiseksi mielletylle opetukselle on silti yhä paikkansa, eikä

opetuksesta tarvitse tulla oppilaiden viihdyttämiseksi kyhättyä sirkustemppujen

kokoelmaa. Uutta tai erilaista joillekin voi olla jo se, että ylipäätään opitaan aidosti

yhdessä tai aidoissa ympäristöissä. ActionTrackin opetuskäytössä eduksi on se, että

tehtävät voidaan helposti sitoa ympäristöön. Tällöin jo oppiminen itsessään on

motivoivampaa, kun asioiden yhteydet tosielämään ovat selkeästi esillä. Myös uudet

opetussuunnitelman perusteet (2014) korostavat nyt työtapojen ja

opetusympäristöjen monipuolisuutta (esim. POPS 2014, 17, 27). Työskentelyä tulisi

viedä säännöllisesti ulos luokkahuoneesta ja opetettavia asioita tulisi lähestyä

ilmiöpohjaisemmin (esim. POPS 2014, 27, 31). Opetusmaailmassa ollaankin herätty

pohtimaan, onko mitään järkeä oppia ja opettaa luokassa istuen sellaisia ilmiöitä,

jotka olisivat aivan seinän takana kaikilla aisteilla koettavissa ja havaittavissa.

Mobiilioppimisen erityisiksi hyödyiksi tutkimuksissa (mm. Kearney ym. 2012;

Martin & Ertzberger 2013; Nouri ym. 2014; Shih ym. 2011) on esitetty juuri

oppimisympäristöjen laajentaminen, autenttisissa ympäristöissä ja tilanteissa

oppiminen sekä tutkimus- ja ilmiölähtöisyys. Samat teemat oli tässä tutkimuksessa

ActionTrackin kasvatuksellisia ja opetuksellisia mahdollisuuksia mittaavassa

monivalintakysymyksessä arvioitu varsin positiivisesti, mutta avoimissa

vastauksissa ei näitä ollut kukaan maininnut ActionTrackin erityisinä etuina. Voisi

kuvitella, että tällaista paikkatietojärjestelmään perustuvaa mobiilioppimisen

sovellusta käytettäisiin hyödyksi nimenomaan sijaintisidonnaisuutensa vuoksi.

Sijaintiin perustuvien oppimispelien ja -sovellusten hyödyntämisessä erityisen

tärkeää olisi käyttää sijaintiominaisuutta tarkoituksenmukaisella tavalla ja miettiä,

miksi oppilaat lähetetään suorittamaan tehtävää johonkin tiettyyn paikaan (Alkio

2015, 231). Esimerkiksi erilaisilla ympäristöön liittyvillä havainnointitehtävillä ja

varsinkin kuvaamisella sekä videoimisella opiskeltava asia saadaan sidottua

ympäristöön, jossa tehtävää ollaan tekemässä. Tämän tyyppinen opiskelu saa

59 oppilaan havaitsemaan opeteltavia ilmiöitä arjen ympäristöissä, mikä tukee

kokonaisvaltaista oppimista sekä opittujen ilmiöiden siirtovaikutusta.

Oppimisympäristöjen monipuolistaminen sekä opetettavan asian sitominen

autenttisiin ympäristöihin nähtiinkin suljetun kysymyksen vastausten perusteella

ActionTrackin eduksi. Vaikka näitä teemoja ei oltu mainittu erikseen avoimissa

vastauksissa, ActionTrackin mahdollisuudet autenttisissa ympäristöissä

tapahtuvaan oppimiseen siis tiedostettiin. Huomattava osa avoimista vastauksista

käsitteli ActionTrackin motivoivuutta, sen käytön mukana tulevaa liikettä sekä

yhteistoiminnallisuutta. Voikin olla, että kouluviihtyvyyteen ja lasten liikkumiseen

liittyvät asiat ovat saaneet viime aikoina hieman enemmän huomiota mediassa ja

ovat siksi päällimmäisinä opettajien mielessä, kun taas oppimisympäristöjen

laajentamiseen liittyvät asiat ovat esimerkiksi voimaan astuvan

opetussuunnitelman (POPS 2014) myötä vasta tekemässä nousuaan pinnalle.

Toisaalta voi myös olla, että ActionTrackin mahdollistamaa tehtävien sitomista

sisällön kannalta tarkoituksenmukaisiin ympäristöihin pidetään niin luontaisena

osana ActionTrackin käyttöä, ettei sitä erikseen tule mieleen mainita.

Eräs vastanneista opettajistä arveli ActionTrackin motivoivuuden perustuvan

siihen, että oppilaat pääsevät ulos luokasta oppimaan nykyaikaista teknologiaa

hyödyntäen. Oppilaita motivoivina tekijöinä saattavatkin olla ActionTrackin

pelinomaisuus tai mobiililaittet, joilla sitä pelataan. Tieto- ja viestintätekniikan

käytön yhteys oppimismotivaatioon on havaittu useissa tutkimuksissa (esim.

Henderson & Yeown 2012; Pedersen ym. 2006; Shih 2011). Lasten tieto-ja

viestintäteknistä osaamista tai automaattista laitteiden käytöstä seuraavaa

motivoitumista ei saisi kuitenkaan pitää itsestäänselvyytenä (Sintonen ym. 2015,

18). Lisäksi, vaikka laitteet innostaisivatkin lapsia, niiden käyttö ei automaattisesti

tuota parempia oppimistuloksia, vaan käytön pedagoginen tarkoitus tulee harkita

tarkkaan oppimista edistäväksi (Hietikko ym. 2016, 9; Kumpulainen & Lipponen

2010, 8).

Kun opettajien piti tässä tutkimuksessa arvioida ActionTrackin soveltuvuutta

oppimistulosten parantamiseen, mielipiteet eivät olleet selkeästi ActionTrackin

puolesta tai sitä vastaan. Suurin osa vastauksista sijoittui asteikolla neutraaliin

välimaastoon, kun taas lähes kaikissa muissa väittämissä vastaukset kallistuivat

selkeästi positiivisen puolelle. ActionTrackin roolia oppimistulosten

parantamisessa saattoi olla haastavaa arvioida, sillä yksittäisten ActionTrack-

60 oppituntien pohjalta on varmasti vaikeaa tehdä päätelmiä oppimistuloksista ilman

niin sanottua verrokkiryhmää tai erillistä arviointia juuri näillä tunneilla opituista

asioista. Lisäksi kysymyksessä oli pyydetty arvioimaan nimenomaan

oppimistulosten parantamista, eli asteikon keskelle sijoitettu vastaus voi merkitä

sitä, että ActionTrack on toiminut opetuksessa vähintään yhtä hyvin kuin muutkin

menetelmät. Opettajat eivät ole välttämättä huomanneet erityistä oppimistulosten

parantumista, mutta eivät toisaalta heikentymistäkään. Avoimissa vastauksissaan

eräät opettajat olivat kuitenkin ottaneet kantaa ActionTrackin vaikutuksesta

oppimiseen. Yksi opettaja koki oppilaiden olevan kiinnostuneempia tekemään

syventäviä tehtäviä opetetuista aiheista ActionTrackilla, kun taas toisen opettajan

mukaan oppilaiden huomio kiinnittyi enemmän itse pelaamiseen kuin opittaviin

asioihin. Melko yksimielisiä oltiin kuitenkin ActionTrackin motivoivuudesta.

Kumpulainen ja Lipponen (2010, 8–9) toteavat, että tieto- ja viestintätekniikan

käyttö ei itsessään tee oppimisesta parempaa, mutta sen sijaan motivaatio sekä

TVT:n opetuskäyttöön liittyvät älylliset ja sosiaaliset toiminnot voivat sitä

edesauttaa.

Pelipedagogiikan on niin ikään todettu parantavan opiskeluilmapiiriä sekä koulussa

viihtymistä (Henderson & Yeown 2012; Nousiainen 2014; Pedersen ym. 2006; Shih

ym. 2011). Opettajien avoimissa vastauksissa olikin mainittu myös pelillisyyden

viehätysvoima. Monet yhdistävät pelillisen ja leikillisen opetuksen lähinnä

alkuopetukseen, mutta tämänkin tutkimuksen perusteella kannattaisi pohtia,

voisiko näitä elementtejä hyödyntää myös ylempien luokkien opetuksessa.

Kyselyyn vastanneet opettajat olivat käyttäneet ActionTrackia useammin ylemmillä

luokilla, joissa sovelluksen oli koettu myös motivoivan oppilaita. Pelilliset ja

leikilliset piirteet muussakin kuin ActionTrackilla tapahtuvassa opetuksessa

voisivat innostaa oppilaita yhtälailla. Peleissä ja leikeissä harjoitellaan lisäksi

tärkeitä sosiaalisia taitoja, kuten tiimityöskentelyä ja yhteisten sääntöjen

noudattamista. Opettajien vastauksissa näkyi selkeästi, että myös ActionTrack-

radoilla korostuu yhteistyön merkitys. Aktiviteetteja harvemmin myöskään

suoritettiin yksin. Yleisin kokoonpano oli kahden tai kolmen hengen ryhmä. Tätä

isompia ryhmiä ei koettu erityisen toimiviksi. Tähän syynä saattaa olla se, että

jokaiselle oppilaalle ei tämän kokoisessa ryhmässä yhdellä mobiililaitteella

työskenneltäessä yksikertaisesti riitä mielekästä tekemistä.

Oppilaiden autonomian tukemisen ja yhteistyötaitojen kehittymisen kannalta voi

olla perusteltua lähteä toisinaan pois tarkkaan rajatusta luokkatilasta. Kyse ei ole

61 siis pelkästään oppimisympäristöjen monipuolistamisesta ja raittiista ulkoilmasta.

Kun oppilaat pääsevät keskenään suorittamaan tehtäviä luokan ja jopa koulun

pihapiirin ulkopuolelle ilman opettajan valvovaa silmää, korostuu yhteinen

ongelmien ratkaiseminen sekä itseohjautuvuus. Omasta toiminnasta harjoitellaan

ottamaan vastuuta ja rooleja voidaan jakaa ryhmän jäsenten kesken (Kärki 2014,

173). Tässä kohtaa kuvaan saattaa astua kuitenkin ongelma vastuukysymyksistä,

mikä esiintyikin eräässä avoimessa vastauksessa. Opettajan on toki käytettävä

harkintaa ja oppilaantuntemusta miettiessään aktiviteettialueiden laajuutta sekä

ympäristöä. Lisäksi on käytävä oppilaiden kanssa yhdessä läpi

turvallisuuskysymykset sekä aktiviteettien suorittamiseen liittyvät toimintaohjeet

ennen radalle lähtemistä.

Kouluilta odotetaan nykyisin entistä enemmän kokemuksellisen oppimisen

hyödyntämistä sekä oppimisympäristöjen laajentamista. Täydellisen

turvallisuuden tavoittelu saattaakin estää näiden tavoitteiden saavuttamista.

(Poutala 2010, 212, 255.) ActionTrackilla opettajan on mahdollista pitää chat-

ominaisuudella yhteyttä oppilaisiinsa sekä nähdä heidän liikkeensä kartalla, joten

oppilaat eivät suorita tehtäviä täysin vailla valvontaa (Holm & Laurila 2014, 5).

Jokaisen opettajan harkintaan kuitenkin jää, jättääkö hän vastuukysymysten

varjolla hyödyntämättä erilaisten uusien opetusmenetelmien sekä -ympäristöjen

mahdollisen potentiaalin (Poutala 2010, 255).

8.2 Liikunta ja mobiililaitteet eivät sulje toisiaan pois

Tällä hetkellä niin opetus- ja kasvatusalan ammattilaiset kuin lasten vanhemmatkin

ovat huolissaan lasten ja nuorten kasvavasta ruutuajasta, joka käsittää myös

mobiililaitteiden käytön. Erilaisia teknologisia laitteita on pidetty myös syypäänä

lasten ja nuorten liikkumisen vähenemiseen (Griffiths 2010, 36; Sintonen ym. 2015,

4). Edellä mainituista syistä teknologia ja liikunta ovat joutuneet tietynlaiseen

vastakkainasetteluun. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan kuitenkin todeta,

ettei asiaa voi käsittää näin mustavalkoisesti.

Fyysinen aktivisuus ja erityisesti istumisen vähentäminen olivat ActionTrackia

opetuksessaan hyödyntäneiden opettajien mukaan sovelluksen merkittävimpiä

etuja. Monivalintakysymyksessä opettajat arvioivat ActionTrackin mahdollisuudet

62 fyysisen aktiivisuuden lisäämisessä ja istumisen vähentämisessä yksinomaan

positiivisesti. Lisäksi avoimissa vastauksissa korostui se, että ActionTrackilla

pelatessa liikettä karttuu opiskelun ohessa kuin huomaamatta. Sen sijaan huolta

kasvavasta ruutuajasta ei yksikään vastaaja ilmaissut. Ehkäpä ActionTrackilla tai

yhtä hyvin muilla aktivoivilla oppimispeleillä saavutettavat hyödyt ajavat opettajien

ajatuksissa mahdollisten haittapuolien edelle.

Tällä hetkellä koulupäivän liikunnallistaminen onkin merkittävässä asemassa, kun

esimerkiksi nykyisessä hallitusohjelmassa yhtenä kärkihankkeena on liikunnan

lisääminen koulupäivään kuitenkaan liikuntatuntien lukumäärää nostamatta

(Valtioneuvoston kanslia 2015, 17; Grahn-Laasonen 2015, 28). Käytännössä siis

liikuntaa tulisi integroida kaikkeen opetukseen sekä jokaiseen koulupäivään.

Opettajat kaipaisivat toiminnallisempien oppituntien toteutukseen kuitenkin lisää

tuoreita ja käyttökelpoisia ideoita sekä soveltamiskelpoisia materiaaleja (Kämppi

ym. 2013, 46). Moni opettaja saattaa kokea, että liikunnan lisääminen koulupäivään

tapahtuu opetettavien asioiden kustannuksella. Siksi nyt tarvitaan innovatiivisia

ratkaisuja, joilla liikunta tulisi ikään kuin opetuksen sivutuotteena. ActionTrack on

melko helppo, joskin maksullisen lisenssin vaativa, ratkaisu, jolla sekä lisätään

liikettä opetukseen että hyödynnetään samalla nykypäivän teknologiaa.

ActionTrackilla on käytännössä katsoen rajattomat mahdollisuudet opettaa ja

opiskella eri aihealueiden asioita. Lisäksi rastilta toiselle siirtyminen tuo mukanaan

koulupäivään kaivattua liikettä.

Helajärven ym. (2013, 51, 55) mukaan uudenlaisia teknologisia innovaatioita tulisi

valjastaa entistä tehokkaammin fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen ja istumisen

vähentämiseen. Kouluissa tätä ajatusta voisi hyödyntää ottamalla käyttöön

ActionTrack tai muita vastaavanlaisia oppilaita aktivoivia oppimissovelluksia.

Mobiililaitteiden ja liikunnan yhdistämisellä voidaan saada myös vaikkapa fyysisesti

passiivinen, mutta pelaamisesta innostunut nuori liikkeelle. Lisäksi on mahdollista

saada yhdistettyä erilaisten lasten ja nuorten kiinnostuksenkohteet samalle

oppitunnille ja näin myös saattaa oppilaat ponnistelemaan yhdessä kohti heille

asetettua tavoitetta. Kouluissa olisikin oppilaiden istuttamisen sijaan täysin

realistiset mahdollisuudet muokata opetusta ja oppimista sellaiseksi, että se

mahdollistaisi oppilaiden kasvamisen liikkuvampaan ja vähemmän passiiviseen

elämäntapaan.

63

8.3 Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytöllä on myös kääntöpuolensa

Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytölle on ladattu runsaasti odotuksia.

Erityisesti mobiililaitteet ovat lisääntyneet kouluissa jopa syrjäyttäen oppikirjat

kokonaan. Nykyisin tieto on nopeasti vanhenevaa, jolloin korostuvat

tiedonhankintataidot (Lankinen 2010, 4). Selkeää on, että mobiililaitteet sekä muut

tieto- ja viestintätekniset ratkaisut opetuskäytössä mahdollistavat

tiedonhankintataitojen kehittymisen. Lisäksi mobiilioppiminen ja tieto- ja

viestintätekniikka on tässä ja muissakin tutkimuksissa (esim. Garcia 2011; Kearney

ym. 2011; Liu 2011; Shih ym. 2011) yhdistetty useisiin opetuksen kannalta

merkittäviin etuihin. Tässä kohtaa on kuitenkin pidettävä mielessä, että kaikkine

hyvinekin puolineen myös mobiilioppimista tulee tarkastella kriittisesti.

Opetuksessa ei ole tarkoituksenmukaista mennä laite edellä, vaan ensisijaisesti

tulisi asettaa tavoite ja pohtia, millaisella opetusmenetelmällä tavoitteeseen

parhaiten päästään. Mikään yksittäinen opetusmenetelmä ei siis tee autuaaksi eikä

TVT: käyttö opetuksessa saisi olla itseisarvo (Hietikko ym. 2016, 9).

Kuten tässä tutkimuksessakin huomattiin, mobiilioppimisen koetaan motivoivan

koululaisia. Usein pidetään itsestäänselvyytenä, että oppilaat automaattisesti

motivoituvat mobiililaitteista ja ”diginatiiveina” osaavat ilman muuta myöskin

käyttää niitä (Sintonen ym. 2015, 6, 18). On muistettava, että esimerkiksi tablettien

käyttötavat ovat monesti hyvin erilaisia verrattaessa kotia ja koulua. Ei myöskään

voida olettaa, että kaikilla on kotonaan näitä laitteita tai lupa käyttää niitä (Sintonen

ym. 2015, 6). Myös ne mobiililaitteet, joita lapsilla tai nuorilla käytettävissään on,

eroavat usein ominaisuuksiltaan toisistaan, mikä asettaa rajoituksia niiden

hyödyntämiselle koulussa. Tässäkin tutkimuksessa vastanneet opettajat kertoivat

oppilaiden omien mobiililaitteiden ja niihin kytkettyjen internetliittymien olevan

hyvin eritasoisia. Silti kaikki vastanneet opettajat olivat hyödyntäneet

opetuksessaan oppilaiden omia laitteita ja myöskin arvioivat niiden soveltuvan

ActionTrack-aktiviteettien suorittamiseen hyvin.

Syynä oppilaiden omien laitteiden hyödyntämisen yleisyyteen lienee pitkälti se, että

kouluissa laitteita ei ole riittävästi tai olemassaolevissa laitteissa ei ole koulun

ulkopuolelle ulottuvaa verkkoyhteyttä. Toisaalta oppilaat myöskin tuntevat omat

laitteensa paremmin, jolloin tekemisen pariin päästään mahdollisesti pikaisemmin.

On kuitenkin tavallista, että kaikki mobiililaitteet ja sovellukset eivät ole keskenään

64 yhteensopivia. ActionTrackin kohdalla avoimissa vastauksissa tuotiin esille, että

kaikissa oppilaiden laitteissa sovellusta ei oltu saatu toimimaan. Tästä huolimatta

oppilaiden omien mobiililaitteiden käyttö opetuksessa nähdään tärkeänä. Uudet

opetussuunnitelman perusteet (2014) mahdollistavat oppilaiden omien

tietoteknisten laitteiden käytön opetuksessa vanhempien luvalla. Omia laitteita

käytettäessä vaarana on aina laitteen katoaminen tai rikkoutuminen, jolloin

kysymykset korvausvastuusta voivat tuottaa päänvaivaa. Toisaalta mikäli käytöstä

on vanhempien kanssa keskustelu, nämä riskit oletettavasti tiedostetaan. Voidaan

myös ajatella, että mobiililaitteet on lapsille tai nuorille hankittu käyttöä varten ja

ne kulkevat arjessa muutoinkin mukana paikasta ja tilanteesta toiseen.

Kouluissa ollaan parhaillaan siirtymässä yhä enemmän omien laitteiden käytön

suuntaan eli niin sanottuun Bring Your Own Device (BYOD) -pedagogiikkaan

(Sairanen 2013, 133). BYOD-ajattelun mukaan koulun vastuu laitehankinnoissa

kevenee oppilaiden omien laitteiden käyttöönoton myötä. Tällöin oppilaalla on

hänelle itselleen räätälöity työkalu, joka mahdollistaa oppimisen myös koulun ja

kouluajan ulkopuolella. (Sairanen 2013, 134.) Hyvien ominaisuuksien lisäksi BYOD-

ajattelussa voidaan nähdä muutamia epäkohtia. Omien laitteiden hyödyntäminen

saattaa ajaa oppilaita myös eriarvoiseen asemaan. Erot oppilaiden

sosioekonomisissa taustoissa saattaa näkyä oppilaiden laitteissa. Lisäksi oppilaat

voivat olla eriarvoisessa asemassa tekniikankäyttötaidoiltaan. (Hietikko 2016, 9.)

Eriarvoistuminen voi pahimmillaan näkyä sekä oppimistuloksissa että

ryhmädynamiikassa. Kumpulainen ja Lipponen (2010, 19) tuovat esille sen, miten

hyvän sosioekonomisen taustan omaavien oppilaiden oppimistulokset voivat TVT:n

käytön myötä parantua, kun taas päinvastaisesta taustasta tulevilla lapsilla tai

nuorilla vastaavanlaista positiivista vaikutusta oppimistuloksiin ei ole havaittu.

Opettajien tulee kiinnittää huomiota siihen, etteivät he tiedostamattaan vahvista

digitaalista eriarvoisuutta (Kumpulainen & Lipponen 2010, 19). Eriarvoistuminen

voi lisäksi olla koulujen tai alueiden välistä, kun resurssit laitteiden ja ohjelmien

hankintaan sekä täydennyskoulutukseen poikkeavat toisistaan.

Oppilaiden omien laitteiden eritasoisuuden ja laitteiden puuttumisen lisäksi

tutkimuksessa ActionTrackin opetuskäytön heikkouksiksi koettiin ongelmat

verkko- ja GPS-yhteyksissä. Kouluilla on useimmiten langaton verkkoyhteys, jolloin

laitteiden käyttö koulun sisätiloissa useimmiten onistuu. Ulos lähdettäessä tilanne

on toinen, mikäli käytettävissä mobiililaitteissa itsessään ei ole erillistä liittymää.

65 Tässäkin tutkimuksessa jotkut opettajat olivat siksi tehneet ratkaisun hyödyntää

oppilaiden omia älypuhelimia tai tablettitietokoneita ActionTrack-aktiviteettien

suorittamisessa. Eräs opettaja kuitenkiin totesi, että harvalla oppilaalla on rajatonta

internetliittymää käytössään. Mobiililaitteiden hyödyntämisessä on siis tietynlaiset

tekniset ongelmansa, käytettiinpä sitten koulun tai oppilaiden omia laitteita.

Tekniikkaan liittyvät ongelmat oli tuotu esille myös ActionTrackin kohdalla.

ActionTrackiin opetusmenetelmänä ei juurikaan liitetty negatiivisia mielleyhtymiä,

vaan lähestulkoon kaikki maininnan ActionTrackin opetuskäytön heikkouksista

liittyivät jollakin tavalla tekniseen puoleen. Laitteiden ja yhteyksien toiminnassa

havaittujen ongelmien lisäksi opettajat kokivat ActionTrack-aktiviteettien

laatimisen työlääksi. Suurin osa opettajista kertoi nykyisin käyttävänsä

ActionTrackia opetuksessaan noin kerran kuukaudessa ja jotkut myös harvemmin.

Voisi ajatella, että koetulla käytön työläydellä sekä käytön useudella on yhteys.

Jotkut opettajista arvelivat, että he olisivat innokkaampia käyttämään ActionTrackia

useammin, mikäli radan tekemisestä aiheutuvaa työmäärää saisi vähennettyä.

Yhtenä ratkaisuna oli esitetty koko maan kattavaa ActionTrackia opetuksessaan

käyttävien yhteistä tehtäväpankkia. Tällainen opetusmateriaalien ja -ideoiden

jakaminen olisi hyvin ajan hengen mukaista. Tehtäväpankki saattaisi myös saada

uudet potentiaaliset ActionTrackin käyttäjät kiinnostumaan sovelluksen

opetuskäytöstä.

Opettajien kokema ratojen laatimisen työläys voi ohjelman ominaisuuksien lisäksi

johtua yksinkertaisesti siitä, että perehdytys ActionTrackin tai yleisesti tieto- ja

viestintätekniikan käyttöön on jäänyt vajavaiseksi. TVT-taidot saattavat opettajilla

olla hyvinkin eritasoiset. Toiset ovat kiinnostuneempia, harrastuneempia sekä

harjaantuneempia opetusteknologian käyttäjiä. Hietikon ym. (2016, 16–17)

mukaan suurin osa opettajista on saanut TVT-täydennyskoulutusta, mutta

koulutusta ei ole pidetty riittävänä. Opettajien täydennyskoulutuksen tarpeeseen

on uudessa hallitusohjelmassa (Valtioneuvoston kanslia 2015) otettu kantaa.

Pedagogiikan uudistamisen oheen on liitetty opettaja- ja täydennyskoulutuksen

kehittäminen (Valtioneuvoston kanslia 2015, 17). ActionTrackin opetuskäytön

kannalta jonkinlainen opettajienkin ehdottama foorumi vertaistuelle, esimerkiksi

Facebook-ryhmä, saattaisi tuoda monelle apua kaipaavalle jo riittävästi tukea.

Tällaisen foorumin kautta pystyttäisiin valmiiden tehtävien jakamisen lisäksi

keskustelemaan ideoista, oivalluksista ja pulmista kollegoiden kesken.

66

8.4 Tutkimuksen hyödyntämismahdollisuudet ja jatkotutkimusehdotukset

Koska tutkimuksen tarkoituksena oli nimenomaan kartoittaa opettajilta

ActionTrackin opetuskäyttökokemuksia sekä siinä ilmenneitä haasteita ja

mahdollisuuksia, ehkä merkittävin tulosten hyödyntämismahdollisuus on

luonnollisesti ActionTrackin kehittäminen entistä paremmin opetuskäyttöön

soveltuvaksi. Vaikka vastauksia tässä kyseisessä tutkimuksessa saatiinkin vähän, jo

näissä opettajien vastauksissa esiintyi hyvin varteenotettavia kehitysehdotuksia,

jotka voisivat olla toteuttamiskelpoisiakin. Heikkouksina mainittuihin

verkkoyhteyksien tai laitteiden toimivuuteen sovelluksen kehittänyt taho ei voi

vaikuttaa, mutta opettajien ilmaisemaa ratojen laatimisen työläyttä saattaisi

hyvinkin olla mahdollista helpottaa esitetyllä aktiviteettien ja tehtävien

jakomahdollisuudella. ActionTrack-lisenssiin voitaisiin siis kehittää sisältyväksi

myös jonkinlainen kaikille ActionTrackia opetuksessaan käyttäville yhteinen

foorumi tai alusta, jolla opettajat voivat jakaa esimerkiksi eri oppiaineisiin tai

aiheisiin sisältyviä tehtäviä ja ratoja toisilleen. Kun ratoja ja tehtäviä saisi helposti

jaettua ja käytettyä kollektiivisesti, työmäärän vähentyessä myös kynnys

ActionTrackin käytölle opetuksessa voisi madaltua.

Mobiilioppimisessa sekä ActionTrackissakin esiintyvissä monipuolisissa tehtävä- ja

vastaustyypeissä nähdään potentiaalia opetuksen eriyttämiseen ja erilaisten

oppijoiden huomioimiseen. Tutkimuksessa tuli kuitenkin esille muutamia

kehitysehdotuksia, jotka huomioimalla ActionTrack saattaisi soveltua vieläkin

paremmin kaikenlaisten oppijoiden käyttöön. Sovellukseen toivottiin esimerkiksi

mahdollisuuksia säätää tekstin kokoa ja kontrastia, mikä helpottaisi myös

heikkonäköisten oppilaiden ActionTrackin käyttöä. Tällaiset seikat voisivat

hyvinkin olla toteutettavissa ja saattaisivat laajentaa ActionTrackin

opetuskäyttömahdollisuuksia.

Mahdollisten kehitysajatusten lisäksi tutkimuksen tärkeää antia olivat kokemukset

ActionTrackin eduista ja jo toimivista ominaisuuksista. Kun ActionTrackin

opetuskäyttökokemuksia ei aiemmin ole kartoitettu lainkaan, suppeampikin

tutkimustulos voi antaa jo jonkinlaista tietoa siitä, koetaanko kyseisen sovelluksen

sopivan ylipäätään opetuskäyttöön. Tutkimukseen vastanneet opettajat antoivat

melko runsaasti juuri positiivista palautetta ActionTrackista, joten tämän

67 innoittamana ja uuden opetussuunnitelman viitoittamalla tiellä voisi yhä useampi

koulu ja opettaja ottaa ActionTrackin kokeiluun ja jopa vakituiseen käyttöön.

Tämä tutkimuksen aihe eli ActionTrackin opetuskäyttö on ilmiönä ja

tutkimuskohteenakin hyvin tuore. Kuten jo aiemmin tutkimuksessa todettiin,

vastaajajoukko jäi tällä kertaa toivottua ja odotettua pienemmäksi. Mahdollista toki

on myös se, ettei ActionTrack ole toistaiseksi kovinkaan yleinen suomalaisten

peruskoulujen opetuskäytössä. Jatkotutkimusideoita pohdittaessa ensimmäiseksi

herää ajatus siitä, että olisi kiinnostavaa toteuttaa samankaltainen

käyttökokemuksia koskeva kyselytutkimus esimerkiksi vuoden kuluttua niin, että

mukaan saataisiin kaikki ActionTrack-lisenssin lunastaneet paikkakunnat ja koulut.

Tällä hetkellä eräissä kaupungeissa kuitenkin ollaan vasta kyseisen sovelluksen

kokeiluvaiheessa. Suuremman tutkimusjoukon kokemusten voitaisiin mahdollisesti

tarkastella, olisiko ActionTrack valloittanut uusia kenttiä opetusmaailmassa

voimaan astuvan opetussuunnitelman (2014) mukaisena varteenotettavana

opetusmenetelmänä. Näin sovelluksen hyödyntämiskeinoista sekä eduista

opetuksessa voitaisiin mahdollisesti tehdä yleistettäviäkin päätelmiä. Tällöin myös

voitaisiin nähdä, miten ActionTrackin mahdollisessa kehitystyössä oltaisiin

opetuskäytön kannalta onnistuttu.

Tämän tutkimuksen vastaajat olivat hyödyntäneet ActionTrackia enemmän

vanhempien oppilaiden opetuksessa. Voidaankin pohtia, onko oppilaiden ikä

yhtenä tekijänä ActionTrackin käyttöönoton harkinnassa ja olisiko esimerkiksi

vastanneiden opettajienkin määrä ollut suurempi, mikäli tutkimuksen

kohdejoukkoa olisi laajennettu esimerkiksi lukioihin tai peräti suunnattu toisen

asteen oppilaitoksiin ja korkeakouluihin. Yhtenä jatkotutkimusmahdollisuutena

olisikin tehdä vastaavanlainen käyttökokemuskartoitus toisen asteen ja

korkeakoulujen opettajille, koska tiettävästi ActionTrack on jo nykyisin

opetuskäytössä ainakin joissakin näiden asteiden oppilaitoksissa. Saatuja

tutkimustuloksia voitaisiin myös mahdollisesti verrata peruskoulusta saatuihin

vastauksiin.

Opettajien kokemusten rinnalla olisi merkittävää tutkia myös ActionTrackin

väitettyjä hyötyjä oppilasnäkökulmasta. Tässä tutkimuksessa opettajat esimerkiksi

kokivat ActionTrackin edistävän koulupäivän aikaista fyysistä aktiivisuutta ja

istumisen vähentämistä, ja todellista oppilaiden aktiivisuustasoa ActionTrack-

oppituntien aikana voitaisiinkin mitata liittämällä mukaan aktiivisuusrannekkeet.

68 Myös ActionTrack-opiskelulla saatuja oppimistuloksia voitaisiin tutkia vertaamalla

niitä perinteiseksi mielletyllä luokassa tapahtuvalla opiskelulla saatuihin

oppimistuloksiin. Lisäksi esimerkiksi ActionTrack-opiskelun motivoivuutta tai

innostavuutta voitaisiin kysyä suoraan oppilailta itseltään tai tutkia vaikkapa

havainnoimalla opetustilannetta. Tähän mennessä ActionTrack-aiheesta on tehty

joitakin pro gradu -tutkielmia muun muassa oppilas- ja

oppimisympäristönäkokulmalla (esim. Nieminen 2015; Virtanen 2016).

Tällaisessa opetusmentelmiä ja käyttökokemuksia koskevassa tutkimuksessa

keskeisin tulosten pohjalta tehtävä jatkotoimenpide on kehittää tutkittua

menetelmää siten, että sen tuoma anti opetukselle olisi aina vain parempi.

Tuloksista saadaan parhaimmillaan siis hyvinkin konkreettinen hyöty.

8.5 Tutkimuksen luotettavuus ja eettisyys

Tässä tutkimuksessa saatujen vastausten määrän (19) rajallisuus vaikutti siihen,

ettei tutkimustuloksista kannattanut tehdä tilastollisia analyysejä tai yleistettäviä

päätelmiä. Toisaalta vastaajien määrää on mahdoton suhteuttaa koko

kohdejoukkoon, koska tarkkaa lukumäärää ActionTrackia opetuksessaan

käyttäneistä opettajista ei ole tiedossa. Tulosten käsittelyssä olikin tämän vuoksi

otettava laadullisempi näkökulma. Voidaan myös pohtia, olivatko nyt kyselyyn

vastanneet opettajat juuri niitä, jotka ovat erityisen innostuneita käyttämään

ActionTrackia ja mobiililaitteita opetuksessaan. Tällöin saadut tulokset saattoivat

antaa keskimääräistä positiivissävytteisemmän kuvan ActionTrackin

opetuskäyttökokemuksista. Linkki on siis mahdollisesti voinut saavuttaa myös

sellaisia opettajia, jotka ovat ActionTrackia opetuksessaan kokeilleet, mutta eivät

ole siitä innostuneet. Tällöin myöskään kyselyyn vastaaminen ei välttämättä ole

motivoinut.

Koska nyt saatujen vastausten määrää ei voida suhteuttaa kaikkien ActionTrackia

opetuksessaan käyttävien opettajien määrään Suomessa, ei voida tietää kuinka

kattavasti saadut tulokset edustavat kaikkien sovellusta hyödyntävien opettajien

ajatuksia. Vaikka vastaajajoukko jäi odotettua pienemmäksi, tutkimuksessa saatiin

opetuksen kehittämisen kannalta mielenkiintoisia ja olennaisia tuloksia. Tämän

tutkimuksen etuihin lukeutuu tutkimusaiheen sekä teoreettisen taustan

69 ajankohtaisuus. Myös tutkimusjoukon on luultavasti ollut helppo orientoitua

kyselylomakkeessa kysyttyihin asioihin, kun kokemus niistä on varsin tuoreessa

muistissa. Tutkimuksessa kartoitettiin nimenomaan käyttökokemuksia ja tällöin

jokaisen vastauksen voidaan nähdä olevan merkityksellinen ote ActionTrackin

käyttäjäkunnan näkemyksistä. Kyselylomake itsessään oli myös laaja, jolloin jo 19

vastauksen myötä aineistoa oli sivumääräisesti runsaasti. Aineiston kattavuutta

paransi tiettyjen aiheiden syventäminen avoimilla kysymyksillä. Saatujen

tutkimustulosten raportoinnissa oltiin tarkkoja siinä, etteivät tulokset esitystavan

myötä vääristyisi. Tämän vuoksi esimerkiksi vastaajien ja vastausten määristä

puhuttiin läpi tutkimuksen kappalemäärinä prosenttiosuuksien sijaan.

Tutkimuksen eettisyyttä pohdittaessa voidaan todeta, ettei tutkimuksen aihe ole

erityisen arkaluontoinen. Tämän myötä tutkimusaiheen valinnassa ei ollut eettisiä

ongelmia, eikä aihe ole luonteeltaan sellainen, etteivätkö vastaajat voisi rehellisesti

vastata kaikkiin kysymyksiin. Tutkimuksessa yhtenä pyrkimyksenä oli kehittää

ActionTrackia paremmin opetuskäyttöön sopivaksi, jolloin opettajilla luulisi

ennemminkin olevan motiivi kertoa avoimesti havaitsemistaan ActionTrackin

heikkouksista ja vahvuuksista. Tutkimuksen toteutustapa ja tutkimuksen

kohdejoukko eivät niin ikään asettaneet erityisiä haasteita tutkimuksen eettiselle

etenemiselle, sillä ActionTrackin käyttökokemuksia kartoitettiin täysi-ikäisiltä ja

vapaaehtoisesti kyselyyn vastanneilta peruskoulun opettajilta. Koska kyselyt

lähetettiin yhteyshenkilöiden tai rehtoreiden kautta, vastaajien henkilöllisyys ei ole

tiedonkeruuvaiheessa tullut ilmi. Tiedossa ovat ainoastaan koulut, joissa vastanneet

opettajat työskentelevät. Yksittäisiä vastauksia ei ole myöskään sidottu

kaupunkeihin tai kouluihin, vaan tiedot kerättiin taustatiedoksi koko

vastaajajoukosta.

70

LÄHTEET

Aira, A., Haapala, H., Hakamäki, M., Kämppi, K., Laine, K., Rajala, K., Tammelin, T.,

Turpeinen, S. & Walker, M. 2012. Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaiheen 2010–

2012 loppuraportti. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 261. Jyväskylä: LIKES.

Alkio, R. 2015. Arkiympäristö pelikenttänä. Pelipedagogiikka monialaisuuden

mahdollistajana. Teoksessa H. Cantell (toim.) Näin rakennat monialaisia

oppimiskokonaisuuksia. Jyväskylä: PS-kustannus, 225–234.

Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta. 2010. Kansallinen tieto- ja

viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma. http://www.lvm.fi/-/kansallinen-

tieto-ja-viestintatekniikan-opetuskayton-suunnitelma-816609 (Luettu 3.12.2014).

BHFNC = The British Heart Foundation National Centre for Physical Activity and

Health. 2013. Making the case for physical activity. Evidence briefing.

http://www.bhfactive.org.uk/resources-and-publications-

item/40/419/index.html%20 (Luettu 22.4.2016).

CDC = Centers for Disease Control and Prevention. 2010. The association between

school-based physical activity, including physical education, and academic

performance. Atlanta: U.S. Department of Health and Human Services.

Coe, D., Pivarnik, J., Womack, C., Reeves, M. & Malina, R. 2006. Effect of physical

education and activity levels on academic achievement in children. Medicine and

Science in Sports and Exercise 38 (8), 1515–1519.

Cohen, L., Manion, L. & Morrison, K. 2011. Research methods in education. Oxon:

Routledge.

Currie, C., Zanotti, C., Morgan, A., Currie, D., de Looze, M., Roberts, C., Samdal, O.,

Smith, O. & Barnekow, V. 2012. Social determinants of health and well-being among

young people. Health behaviour in school-aged children (HBSC) study: International

report from the 2009/2010 survey. Copenhagen: World Health Organization

Regional Office for Europe.

Fogelholm, M. 2011. Lapset ja nuoret. Teoksessa M. Fogelholm, I. Vuori & T.

Vasankari (toim.) Terveysliikunta. Helsinki: Duodecim, 76–87.

71 Garcia, E. 2011. ”There’s an app for that”: A study using Apple iPads in a United

States history classroom. Teoksessa L. McCoy (toim.) Studies in teaching – 2011

research digest. Action research projects presented at annual research forum.

Winston-Salem: Wake Forest University, Department of Education, 31–36.

Grahn-Laasonen, S. 2015. Kärkihanke 1: Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset

materiaalit peruskouluihin. Teoksessa Valtioneuvoston kanslia (toim.)

Toimintasuunnitelma strategisen hallitusohjelman kärkihankkeiden ja reformien

toimeenpanemiseksi. Hallituksen julkaisusarja 13/2015. Helsinki: Valtioneuvoston

kanslia, 26–29.

Griffiths, M. 2010. Trends in technological advance: Implications for sedentary

behaviour and obesity in screenagers. Education and Health 28 (2), 35–38.

Hamilton, M., Hamilton, D. & Zderic, T. 2007. Role of energy expenditure and sitting

in obesity, metabolic syndrome, type 2 diabetes, and cardiovascular disease.

Diabetes 56 (11), 2655–2667.

Heino, T., Honkasalo, R., Kiesi, E., Koivisto, J., Koskinen, K., Nyyssölä, K., Packalen, P.

& Vähähyyppä, K. 2011. Tieto- ja viestintätekniikka opetuskäytössä. Välineet,

vaikuttavuus ja hyödyt. Tilannekatsaus toukokuu 2011. Muistiot 2011:2. Helsinki:

Opetushallitus.

Heinonen, O., Kantomaa, M., Karvinen, J., Laakso, L., Lähdesmäki, L., Pekkarinen, H.,

Stigman, S., Sääkslahti, A., Tammelin, T., Vasankari, T. & Mäenpää, P. 2008.

Suositukset. Teoksessa T. Tammelin & J. Karvinen (toim.) Fyysisen aktiivisuuden

suositus kouluikäisille 7–18-vuotiaille. Helsinki: Opetusministeriö & Nuori Suomi

ry, 16–31.

Henderson, S. & Yeow, J. 2012. iPad in education: A case study of iPad adoption and

use in a primary school. Proceedings of the 45th Hawaii International Conference

on System Sciences, 78–87.

Helajärvi, H., Pahkala, K., Raitakari, O., Tammelin, T., Viikari, J. & Heinonen, O. 2013.

Istu ja pala! – Onko istuminen uusi terveysuhka? Duodecim 129 (1), 51–56.

Hietikko, P., Ilves, V. & Salo, J. 2016. Askelmerkit digiloikkaan. OAJ:n julkaisusarja

3:2016. http://www.oaj.fi/cs/oaj/OAJn%20askelmerkit%20digiloikkaan. (Luettu

10.2.2016).

72 Hillman, C., Erickson, K. & Kramer, A. 2008. Be smart, exercise your heart: Exercise

effects on brain and cognition. Nature Reviews. Neuroscience 9 (1), 58–65.

Holm, J. & Laurila, K. 2014. Designing ActionTrack: A state-of-the-art authoring tool

for location-based games and other activities.

Huisman, T. & Nissinen, A. 2005. Oppiminen, oppimistyylit ja liikunta. Teoksessa P.

Rintala, T. Ahonen, M. Cantell & A. Nissinen (toim.) Liiku ja opi. Jyväskylä: PS-

kustannus, 25–46.

HundrED – 100 Koulua -hanke. 2016. 100 visiota. Pasi Sahlberg.

https://hundred.fi/visiota/pasi-sahlberg/5-ymparisto (Viitattu 22.4.2016).

Jaakkola, T. 2012. Liikunta ja koulumenestys. Teoksessa T. Kujala, C. Krause, N.

Sajaniemi, M. Silvén, T. Jaakkola & K. Nyyssölä (toim.) Aivot, oppimisen valmiudet ja

koulunkäynti. Neuro- ja kognitiotieteellinen näkökulma. Tilannekatsaus tammikuu

2012. Muistiot 2012:1. Helsinki: Opetushallitus, 53–63.

Jalava, T., Selkee, J. & Torsell, K. 2014. Peruskoulujen ja lukioiden

tietotekniikkakartoitus 2013. Kysely kunnille ja kuntayhtymille. Helsinki:

Kuntaliitto.

Kangas, M., Kopisto, K. & Krokfors, L. 2015. Eheyttäminen ja laajentuvat

oppimisympäristöt. Teoksessa H. Cantell (toim.) Näin rakennat monialaisia

oppimiskokonaisuuksia. Jyväskylä: PS-kustannus, 37–45.

Kangas, M., Vesterinen, O. & Krokfors, L. 2014. Oppimispelit lapsen maailman,

pelitutkimuksen ja osallistavan pedagogiikan risteyskohdassa. Teoksessa L.

Krokfors, M. Kangas & K. Kopisto (toim.) Oppiminen pelissä. Pelit, pelillisyys ja

leikillisyys opetuksessa. Tampere: Vastapaino, 15–22.

Kankaanranta, M., Vahtivuori-Hänninen, S. & Koskinen, J. 2011. Opetusteknologia

koulun arjessa – ensituloksia. Teoksessa M. Kankaanranta (toim.) Opetusteknologia

koulun arjessa. Jyväskylä: Koulutuksen tutkimuslaitos & Agora Center, 7–13.

Kantomaa, M., Syväoja, H. & Tammelin, T. 2013. Liikunta – hyödyntämätön

voimavara oppimisessa ja opettamisessa? Liikunta & Tiede 50 (4), 12–17.

Kantomaa, M., Tammelin, T., Ebeling, H. & Taanila, A. 2010. Liikunnan yhteys

nuorten tunne-elämän ja käyttäytymisen häiriöihin, koettuun terveyteen ja

koulumenestykseen. Liikunta & Tiede 47 (6), 30–37.

73 Ke, F. 2009. A qualitative meta-analysis of computer games as learning tools.

Teoksessa Richard E. Ferdig (toim.) Handbook of research on effective electronic

gaming in education. New York: Hershey, 1–32.

Kearney, M., Schuck, S., Burden, K. & Aubusson, P. 2012. Viewing mobile learning

from a pedagogical perspective. Research in Learning Technology 20 (1), 1–17.

Kokko, S., Hämylä, R., Villberg, J., Aira, T., Tynjälä, J., Tammelin, T., Vasankari,T. &

Kannas, L. 2015. Liikunta-aktiivisuus ja ruutuaika. Teoksessa S. & R. Hämylä (toim.)

Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen tuloksia

2014. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2015:2. Helsinki: Valtion

liikuntaneuvosto, 13–20.

Koponen, E. 2008. The development, implementation and use of e-learning: Critical

realism and design science perspectives. Academic dissertation. Tampere:

Department of Computer Sciences, University of Tampere.

Korhonen, M. 2014. Herää koulu! Helsinki: Into Kustannus oy.

Koskinen, K. 2013. Teknologia mahdollistaa ja haastaa. Teoksessa T. Heino (toim.)

Kokemukset kiertoon – ideoita oppimisympäristöjen kehittämiseen. Oppaat ja

käsikirjat 2013:8. Helsinki: Opetushallitus, 130–131.

Kotilainen, M.-R. 2011. Mobiiliuden mahdollisuuksia oppilaslähtöisen

sisällöntuotannon tukemisessa portfoliotyöskentelyssä. Teoksessa M.

Kankaanranta (toim.) Opetusteknologia koulun arjessa. Jyväskylä: Koulutuksen

tutkimuslaitos & Agora Center, 141–164.

Krokfors, L., Kangas, M. & Hyvärinen, R. 2014. Oppimispelit rajoja ylittävinä ja

osallistavina oppimisympäristöinä. Teoksessa L. Krokfors, M. Kangas & K. Kopisto

(toim.) Oppiminen pelissä. Pelit, pelillisyys ja leikillisyys opetuksessa. Tampere:

Vastapaino, 67–72.

Kumpulainen, K. & Lipponen, L. 2010. Koulu 3.0 – Kuinka teemme visiosta totta?

Teoksessa K. Vähähyyppä (toim.) Koulu 3.0. Helsinki: Opetushallitus, 6–20.

Kylliäinen, L. 2015. Opettaja, joka ei opeta. Suomen kuvalehti 34/2015

http://digi.suomenkuvalehti.fi/share/311077/9bf867 (Luettu 17.4.2016).

Kämppi, K., Asanti, R., Hirvensalo, M., Laine, K., Pönkkö, A., Romar, J.-E. & Tammelin,

T. 2013. Viihtyvyytta ja tyorauhaa. Koulun henkilokunnan kokemukset ja

74 nakemykset liikunnallisen toimintakulttuurin edistamisesta koulussa. Liikunnan ja

kansanterveyden julkaisuja 269. Jyväskylä: LIKES.

Kärki, T., Keinänen, H., Hoikkala, M. & Niinistö, H. 2014. Enhancing collaboration and

holistic approach in teacher training education with tablet-assisted experiential

outdoor adventure education. Teoksessa H. Heikkinen, J. Moate & M.-K. Lerkkanen

(toim.) Enabling Education. Proceedings of the annual conference of Finnish

Educational Research Association FERA 2013. Research in Educational Sciences 66.

Jyväskylä: Finnish Educational Research Association, 165–184.

Laakso, L. 2007. Johdatus liikuntapedagogiikkaan ja liikuntakasvatukseen.

Teoksessa P. Heikinaro-Johansson & T. Huovinen (toim.) Näkökulmia

liikuntapedagogiikkaan. Helsinki: Jyväskylän yliopisto, liikuntatieteiden laitos &

WSOY, 16–24.

Laakso, L., Nupponen, H., Koivusilta, L., Rimpelä, A. & Telama, R. 2006. Liikkuvaksi

nuoreksi kasvaminen on monen tekijän summa. Liikunta & Tiede 43 (2), 4–13.

Lankinen, T. 2010. Esipuhe. Teoksessa K. Vähähyyppä (toim.) Koulu 3.0. Helsinki:

Opetushallitus, 4–5.

Liu, Y. 2011. Solving the puzzle of mobile learning adoption. TUCS Dissertations No

134. Turku: Turku Centre for Computer Science.

Mannonen, J., Burman, A., Koivunen, A., Kuittinen, E., Luukannel, S., Passi, S. &

Särkkä, H. 2007. Oppimista tukevat ympäristöt. Johdatus

oppimisympäristöajatteluun. Helsinki: Opetushallitus.

Martin, F. & Ertzberger, J. 2013. Here and now mobile learning: An experimental

study on the use of mobile technology. Computers & Education 68 (1), 76–85.

Matthews, C., George, S., Moore, S., Bowles, H., Blair, A., Park, Y., Troiano, R.,

Hollenbeck, A. & Schatzkin, A. 2012. Amount of time spent in sedentary behaviors

and cause-specific mortality in US adults. American Journal of Clinical Nutrition 95

(2), 437– 445.

Mattila, P. & Miettunen, J. 2010. Luokkahuoneen evoluutio tulevaisuuden

oppimisympäristöksi. Teoksessa K. Vähähyyppä (toim.) Koulu 3.0. Helsinki:

Opetushallitus, 27–39.

Metsämuuronen, J. 2008. Laadullisen tutkimuksen perusteet. Metodologia-sarja 4.

Helsinki: International Methelp Ky.

75 Mikkonen, I., Sairanen, H., Kankaanranta, M. & Laattala, A.-M. 2012. Tieto- ja

viestintäteknisten laitteistojen ja ohjelmistojen käyttö opetuksessa. Teoksessa M.

Kankaanranta, I. Mikkonen & K. Vähähyyppä (toim.) Tutkittua tietoa

oppimisympäristöistä. Tieto- ja viestintätekniikan käyttö opetuksessa. Oppaat ja

käsikirjat 2012:13. Helsinki: Opetushallitus, 9–19.

Mikkonen, T. & Syvänen, A. 2014. Mikä estää ja motivoi opettajia käyttämään TVT:tä

opetuksessa? Teoksessa J. Viteli & A. Östman (toim.) Tuovi 12: Interaktiivinen

tekniikka koulutuksessa 2014 -konferenssin tutkijatapaamisen artikkelit. Tampere:

Tampereen yliopisto, 44–48.

Mikkonen, I., Vähähyyppä, K. & Kankaanranta, M. 2012. Mistä on oppimisympäristöt

tehty? Teoksessa M. Kankaanranta, I. Mikkonen & K. Vähähyyppä (toim.) Tutkittua

tietoa oppimisympäristöistä. Tieto- ja viestintätekniikan käyttö opetuksessa.

Oppaat ja käsikirjat 2012:13. Helsinki: Opetushallitus, 5–8.

Must, A. & Tybor, D. 2005. Physical activity and sedentary behavior: A review of

longitudinal studies of weight and adiposity in youth. International Journal of

Obesity 29 (S2), S84–S96

Mwanza-Simwami, D. 2007. Concepts and methods for investigating learner

activities with mobile devices: An activity theory perspective. Teoksessa I.

Arnedillo-Sánchez, M. Sharples & G. Vavoula (toim) Beyond mobile learning

workshop. Dublin: Trinity College Dublin Press, 24–25.

Mäyrä, F. & Ermi, L. 2014. Pelaajabarometri 2013. Mobiilipelaamisen nousu. TRIM

Research Reports 11. Tampere: Tampereen yliopisto, informaatiotieteiden yksikkö.

Nieminen, J. 2015. ActionTrack kuudennen luokan matematiikan opetuksessa. Pro

gradu -tutkielma. Rauma: Turun yliopisto, opettajankoulutuslaitos Rauman yksikkö.

Norrena, J., Kankaanranta, M. & Nieminen, M. 2011. Innovatiiviset opetuskäytänteet.

Teoksessa M. Kankaanranta (toim.) Opetusteknologia koulun arjessa. Jyväskylä:

Koulutuksen tutkimuslaitos & Agora Center, 90–100.

Nouri, J., Cerratto-Pargman, T., Rossitto, C. & Ramberg, R. 2014. Learning with or

without mobile devices? A comparison of traditional schoolfield trips and inquiry-

based mobile learning activities. Research and Practice in Technology Enhanced

Learning 9 (2), 241–262.

Nousiainen, T. 2014. PEPE-hankkeen tutkimusosion raportti. Jyväskylä: Jyväskylän

76 yliopisto, Agora Center.

OECD = The Organisation for Economic Co-operation and Development. 2015.

Students, computers and learning. Making the connection.

http://www.oecd.org/publications/students-computers-and-learning-

9789264239555-en.htm. (Luettu 7.10.2015).

OECD = The Organisation for Economic Co-operation and Development. 2012. PISA

2012 results: What students know and can do. Student performance in mathematics,

reading and science. Volume 1. Paris: OECD.

Patel, A., Bernstein, L., Deka, A., Feigelson, H., Campbell, P., Gapstur, S., Colditz, G. &

Thun, M. 2010. Leisure time spent sitting in relation to total mortality in a

prospective cohort of US adults. American Journal of Epidemiology 172 (4), 419–

429.

Pedersen, S., Malmberg, P., Christensen, A., Pedersen, M., Nipper, S., Græm, D.,

Norrgård, J. & Ramboll Management. 2006. E-learning Nordic 2006. Tietotekniikan

vaikutukset koulutyöhön. Kööpenhamina: E-learning Nordic.

Physical Activity Guidelines Advisory Committee. 2008. Physical Activity Guidelines

Advisory Committee report, 2008. Washington, DC: Department of Health and

Human Services.

van der Ploeg H., Chey T., Korda R., Banks, E. & Bauman, A. 2012. Sitting time and all-

cause mortality risk in 222 497 Australian adults. Archives of Internal Medicine 172

(6), 494–500.

POPS 2014 = Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Helsinki:

Opetushallitus.

Poutala, M. 2010. Opettajan valta ja vastuu. Jyväskylä: PS-kustannus.

Rajala, K., Turpeinen, S. & Laine, K. 2013. Notkeampi koulu – aktiivisempi

koulupäivä? Teoksessa P. Harinen & A. Rannikko (toim.) Tässä seison enkä muuta

voi? Nuorisotutkijoiden ajatuksia nuorten liikunnasta ja sen kipupisteistä.

Nuorisotutkimusseuran verkkojulkaisuja 65. Helsinki: Nuorisotutkimusseura, 24–

29.

Rikala, J. 2014. Pedagogisesti kestävän mobiilioppimisen mallin kehittäminen.

Teoksessa J. Viteli & A. Östman (toim.) Tuovi 12: Interaktiivinen tekniikka

koulutuksessa 2014 -konferenssin tutkijatapaamisen artikkelit. TRIM Research

77 Reports 12. Tampere: Tampere Research Center for Information and Media, 65–73.

Rikala, J. & Kankaanranta, M. 2012. The Use of quick response codes in the

classroom. http://ceur-ws.org/Vol-955/papers/paper_40.pdf (Luettu 4.3.2015).

Rikala, J. & Kankaanranta, M. 2014. The nature tour mobile application.

Implementing the mobile application in Finnish early childhood education settings.

https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/43775 (Luettu 10.12.2014).

Sahlberg, P. 2016. Pinnallisia digiloikkia. Opettaja 1/2016, 73.

Sairanen, H., Vuorinen, M. & Viteli, J. 2014. Opeka vuonna 2013. Trendejä

opetusteknologiassa. http://www.eoppimiskeskus.fi/tietopalvelut/alan-

julkaisuja/491-opeka_vuonna_2013_trendej_opetusteknologiassa (Luettu

21.4.2016).

Sairanen, J. 2013. Passiivisesta oppijasta aktiiviseksi toimijaksi. Teoksessa T. Heino

(toim.) Kokemukset kiertoon – ideoita oppimisympäristöjen kehittämiseen. Oppaat

ja käsikirjat 2013:8. Helsinki: Opetushallitus, 132–139.

Sharples, M., Taylor, J. & Vavoula, G. 2007. A theory of learning for the mobile age.

Teoksessa R. Andrews & Haythornthwaite (toim.) The SAGE handbook of e-learning

research. London: SAGE, 221–247.

Shih, J.-L., Chu, H.-C., Hwang, G.-J. & Kinshuk. 2011. An investigation of attitudes of

students and teachers about participating in a context-aware ubiquitous learning

activity. British Journal of Educational Technology 42 (3), 373–394.

Sigman, A. 2007. Visual voodoo: The biological impact of watching TV. Biologist 54

(1), 12–17.

Sigman, A. 2012. Time for a view on screen time. Archives of Disease in Childhood

97 (11), 935–942.

Sintonen, S., Ohls, O., Kumpulainen, K. & Lipponen, L. 2015. Mobiilioppiminen ja

leikkivä lapsi. Helsinki: Helsingin yliopisto, Playful Learning Center.

Suoninen, A. 2014. Lasten mediabarometri 2013. 0–8-vuotiaiden mediankäyttö ja

sen muutokset vuodesta 2010. Nuorisotutkimusseuran verkkojulkaisuja 75.

Helsinki: Nuorisotutkimusseura.

78 Syväoja, H., Kantomaa, M., Laine, K., Jaakkola, T., Pyhältö, K. & Tammelin, T. 2012.

Liikunta ja oppiminen. Tilannekatsaus – lokakuu 2012. Muistiot 2012:5. Helsinki:

Opetushallitus.

Tammelin, T. 2005. Nuoret ja liikunta: Tunti päivässä kertyy vain joka toiselle

kouluikäiselle. Liikunta & Tiede 42 (4), 10-13.

TAZ = Team Action Zone. 2014a. ActionTrack user manual.

TAZ = Team Action Zone. 2014b. ActionTrack quick start quide.

Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2009. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki:

Kustannusosakeyhtiö Tammi.

Tuomi, P., Multisilta, J. & Niemi, L.-M. 2011. Mobiilivideot oppimisen osana –

kokemuksia MoViE-palvelusta Kasavuoren koulussa. Teoksessa M. Kankaanranta

(toim.) Opetusteknologia koulun arjessa. Jyväskylä: Koulutuksen tutkimuslaitos &

Agora Center, 165–188.

Vasankari, T. 2014. Runsas istuminen lisää kuolemanriskiä. Suomen Lääkärilehti 25

(32), 1867–1870.

Valtioneuvoston kanslia. 2015. Ratkaisujen Suomi. Pääministeri Juha Sipilän

hallituksen strateginen ohjelma 29.5.2015. Hallituksen julkaisusarja 10/2015.

Helsinki: Valtioneuvoston kanslia.

Virtanen, E. 2016. ActionTrack oppimisympäristönä kuudennen luokan

matematiikan opetuksessa. Rauma: Turun yliopisto, opettajankoulutuslaitos

Rauman yksikkö.

Watson, W., Mong, C. & Harris, C. 2010. A case study of the in-class use of a video

game for teaching high school history. Computers & Education 56 (2), 466–474.

Winters, N. 2006. What is mobile learning? Teoksessa M. Sharples (toim.) Big issues

in mobile learning. Report of a workshop by the Kaleidoscope Network of Excellence

Mobile Learning Initiative. Nottingham: University of Nottingham, 4–



LIITTEET Liite 1: Kyselylomakkeen kysymykset

ActionTrackin opetuskäyttö peruskouluissa

Perustiedot

1. Sähköpostiosoite:

________________________________

2. Sukupuoli: *

Mies

Nainen

3. Syntymävuosi: *

________________________________

4 merkkiä jäljellä

4. Opetuskokemus: *

Alle 1 vuosi

1–3 vuotta

4–6 vuotta

7–10 vuotta

10–15 vuotta

15–20 vuotta

Yli 20 vuotta

5. Kouluaste, jolla opetat tällä hetkellä: *

Voit valita useamman vaihtoehdon.

Alakoulu

Yläkoulu

6. Koulu, jossa työskentelet:

Koulun nimi: * ________________________________

Kouluaste: * ________________________________

Koulun paikkakunta: * ________________________________

Koulun oppilasmäärä: * ________________________________

Mikäli työskentelet useammassa kuin yhdessä koulussa, kirjoita muiden koulujen tiedot tähän:

________________________________________________________________

________________________________________________________________

________________________________________________________________

ActionTrack

7. Kuinka paljon seuraavat asiat vaikuttivat siihen, että päädyit käyttämään ActionTrackia opetuksessasi?

Ei lainkaan

Jonkin verran

Melko paljon

Paljon Erittäin paljon

Työnantajan aloite *

Työkaverin suositus *

Oma kiinnostus pelaamiseen erilaisilla laitteilla *

Oma kiinnostus tieto- ja viestintätekniikkaan *

Oppilaiden koulupäivän aikaisen istumisen vähentäminen *

Oppilaiden fyysisen aktiivisuuden edistäminen *

Oppilaiden terveyden edistäminen *

Halu kokeilla uusia opetusmenetelmiä *

Eriyttämismahdollisuudet *

Oppiaineiden välisen integroinnin mahdollisuudet *

Oppilaslähtöisyys *

Toiminnallisuus *

Oppimisympäristöjen monipuolistaminen *

Joku muu, mikä?

________________________________

Joku muu, mikä?

________________________________

8. Milloin ensimmäisen kerran näit ActionTrackia käytettävän tai itse kokeilit sitä? *

2010

Kevät

Kesä

Syksy

Talvi

2011

2012

2013

2014

2015

9. Milloin ensimmäisen kerran käytit ActionTrackia opetuksessasi? *

Kevätlukukausi

Syyslukukausi

2010

2011

2012

2013

2014

2015

10. Kuinka usein keskimäärin viime lukuvuoden aikana käytit ActionTrackia opetuksessasi? *

En lainkaan

Noin kerran tai pari lukuvuodessa

Noin kerran tai pari lukukaudessa

Kuukausittain

Viikoittain

Päivittäin

11. Arvioi, kuinka monella oppitunnilla olet viimeisen kuukauden aikana käyttänyt ActionTrackia opetuksessasi. *

________________________________


12. Kuinka usein arvioit jatkossa käyttäväsi ActionTrackia opetuksessasi? *

En lainkaan

Noin kerran lukuvuodessa tai harvemmin

Noin kerran tai pari lukukaudessa

Kuukausittain

Viikoittain

Päivittäin

Opetusryhmät

13. Kuinka paljon olet käyttänyt ActionTrackia opetuksessasi seuraavilla luokka-asteilla? *

En lainkaan Jonkin verran Melko paljon Paljon Erittäin paljon

1. luokka

2. luokka

3. luokka

4. luokka

5. luokka

6. luokka

7. luokka

8. luokka

9. luokka

10. luokka

14. Kuinka paljon olet käyttänyt ActionTrackia opetuksessasi seuraavan kokoisissa opetusryhmissä? *


Alle 10 oppilasta

10–20 oppilasta

20–30 oppilasta

Yli 30 oppilasta

15. Kuinka paljon ActionTrack-oppitunneilla on toimittu seuraavan kokoisissa ryhmissä? *

Tässä ryhmällä tarkoitetaan yhteisellä mobiililaitteella aktiviteettia suorittavaa oppilasryhmää.

Ei lainkaan

Jonkin verran

Melko paljon


Yksi oppilas

Oppilaspari




16. Miten koet seuraavan kokoisten ryhmien toimivan ActionTrack-oppitunneilla? *

Tässä ryhmällä tarkoitetaan yhteisellä mobiililaitteilla aktiviteettia suorittavaa oppilasryhmää.

En osaa sanoa

Erittäin huonosti

Melko huonosti


Melko hyvin

Erittäin hyvin

Yksi oppilas

Oppilaspari




Ympäristöt ja alueet

17. Kuinka laajoilla alueilla ActionTrack-aktiviteettien aikana on liikuttu? *

Voit valita useamman vaihtoehdon.

Luokkatilassa

Koulun sisätiloissa

Koulun pihapiirissä

Koulun lähiympäristössä

Jossakin muualla, missä?

________________________________

18. Kuinka paljon olet käyttänyt ActionTrackia opetuksessasi seuraavanlaisissa ympäristöissä? *

En lainkaan

Jonkin verran

Melko paljon


Sisätilat

Koulun pihapiiri/lähiympäristö

Luonto/metsä

Kaupunkiympäristö

Työrauha ja turvallisuus

19. Arvioi ActionTrack-oppituntien työrauhaa ja turvallisuutta. *

1 2 3 4 5

Oppilaiden turvallisuus on erittäin vaikea taata ActionTrack-aktiviteettien aikana

Oppilaiden turvallisuus on erittäin helppo taata ActionTrack-aktiviteettien aikana

Oppilaiden ja heidän toimintansa valvominen on erittäin vaikea ActionTrack-aktiviteettien aikana

Oppilaiden ja heidän toimintansa valvominen on erittäin helppoa ActionTrack-aktiviteettien aikana

Työrauha on ActionTrack-oppitunneilla erittäin huono

Työrauha on ActionTrack-oppitunneilla erittäin hyvä

Oppilaat ovat ActionTrack-oppituntien jälkeen erittäin levottomia

Oppilaat ovat ActionTrack-oppituntien jälkeen erittäin rauhallisia

Ryhmänhallinta on ActionTrack-oppitunneilla erittäin vaikeaa

Ryhmänhallinta on ActionTrack-oppitunneilla erittäin helppoa

Opettajan on erittäin vaikea saada tarvittaessa yhteys oppilaisiin ActionTrack-aktiviteetin aikana

Opettajan on erittäin helppo saada tarvittaessa yhteys oppilaisiin ActionTrack-aktiviteetin aikana

Oppilaiden on erittäin vaikea saada tarvittaessa yhteys opettajaan ActionTrack-aktiviteetin aikana

Oppilaiden on erittäin helppo saada tarvittaessa yhteys opettajaan ActionTrack-aktiviteetin aikana

Opettajan työmäärä

20. Arvioi yhden ActionTrack-radan suunnitteluun ja laatimiseen kuluvaa työmäärää. *

ActionTrack-radan tehtävien suunnittelu ja laatiminen on erittäin työlästä

ActionTrack-radan tehtävien suunnittelu ja laatiminen on erittäin vaivatonta

ActionTrack-radan suunnittelu ja laatiminen on erittäin työlästä

ActionTrack-radan suunnittelu ja laatiminen on erittäin vaivatonta

ActionTrack-radan ja -tehtävien ennakkotestaus on erittäin työlästä

ActionTrack-radan ja -tehtävien ennakkotestaus on erittäin vaivatonta

21. Arvioi, kuinka monta tuntia keskimäärin sinulla kuluu yhden ActionTrack-radan tehtävien suunnitteluun ja laatimiseen. *

________________________________


22. Arvioi, kuinka monta tuntia keskimäärin sinulla kuluu yhden ActionTrack-radan suunnitteluun ja laatimiseen. *

Arvioi ainoastaan aikaa, joka kuluu radan suunnitteluun ja laatimiseen, kun tehtävät ovat jo valmiita.

________________________________


23. Arvioi, kuinka monta tuntia keskimäärin sinulla kuluu yhden ActionTrack-radan ja sen tehtävien ennakkotestaukseen. *

________________________________


Tekniikka

24. Kuinka paljon olet käyttänyt seuraavanlaisia laitteita ActionTrack-aktiviteettien luomiseen ja hallinnointiin? *


Tietokone

Tablettitietokone

Älypuhelin

25. Miten koet seuraavanlaisten laitteiden soveltuvan ActionTrack-aktiviteettien luomiseen ja hallinointiin? *

En osaa sanoa

Erittäin huonosti

Melko huonosti


Melko hyvin

Erittäin hyvin

Tietokone

Tablettitietokone

Älypuhelin

26. Kuinka paljon oppilaat ovat käyttäneet seuraavanlaisia laitteita ActionTrack-aktiviteettien suorittamisessa? *

Ei lainkaan

Jonkin verran

Melko paljon







Oppilaiden omat tablettitietokoneet

27. Miten koet seuraavanlaisten laitteiden soveltuvan oppilaiden ActionTrack-aktivitieettien suorittamiseen? *

En osaa sanoa

Erittäin huonosti

Melko huonosti


Melko hyvin

Erittäin hyvin






Oppilaiden omat tablettitietokoneet

28. Arvioi seuraavia tekniikan toimivuuteen liittyviä asioita. *

1 2 3 4 5

Verkkoyhteydet toimivat ActionTrack-aktiviteetin aikana useimmiten erittäin huonosti

Verkkoyhteydet toimivat ActionTrack-aktiviteetin aikana useimmiten erittäin hyvin

Mobiililaitteet toimivat ActionTrack-aktiviteetin aikana useimmiten erittäin huonosti

Mobiililaitteet toimivat ActionTrack-aktiviteetin aikana useimmiten erittäin hyvin

Pelaajan ActionTrack-sovellus on erittäin vaikeakäyttöinen

Pelaajan ActionTrack-sovellus on erittäin helppokäyttöinen

ActionTrack-aktiviteettien luominen ja hallinnointi hallinnointisivulla (Administration site) on erittäin vaikeaa

ActionTrack-aktiviteettien luominen ja hallinnointi hallinnointisivulla (Administration site) on erittäin helppoa

Sovelluksen ominaisuudet

29. Kuinka paljon olet käyttänyt seuraavia ominaisuuksia ActionTrack-tehtävien luomiseen? *


Teksti

Kuva

Ääni

YouTube-video

Web-sivu

Web-linkki

Valinta

Monivalinta

Kuvavastaus

Tekstivastaus

Numerovastaus

Videon otto

30. Kuinka paljon olet käyttänyt seuraavanlaisia palautteenantotapoja ActionTrack-aktiviteeteissasi?

En lainkaan

Jonkin verran

Melko paljon


Suora palaute Chat-ominaisuuden kautta *

Tehtävien pisteytys ja välitön palaute oppilaalle *

Tehtävien käsittely jälkikäteen *

Joku muu, mikä?

________________________________

31. Mitä seuraavista ActionTrackin ominaisuuksista olet hyödyntänyt aktiviteetteja luodessasi? *

Lähtöalue (Start area)

Maalialue (Finish area)

Kieltoalue (Forbidden area)

GPS-rasti (GPS checkpoint)

QR-rasti (QR checkpoint)

Paikasta riippumaton rasti (Floating checkpoint)

Näkymätön rasti (Invisible checkpoint)

Pysyvä rasti (Permanent checkpoint)

Rastin ikoni (Custom checkpoint icon)

Vihjekuva (Image to replace guidance)

Vihjeteksti (Text to replace guidance)

Rastille saapumisesta myönnettävät pisteet (Points for arriving at this checkpoint)

Rastille saapumiseen vaadittavat pisteet (Points required to enter this checkpoint)

Omat palautteet tehtävän vastauksiin (Customized answer feedback)

Vastauksen tarkistamistapa, automaattinen (Method for checking the answer, automatic)

Vastauksen tarkistamistapa, järjestäjä (Method for checking the answer, controller)

Vastauksen tarkistamistapa, rastivalvoja (Method for checking the answer, person at the checkpoint)

Reititys seuraavalle rastille, automaattinen (Routing method to next checkpoint, automatic)

Reititys seuraavalle rastille, osallistuja päättää (Routing method to next checkpoint, user decides)

Reititys seuraavalle rastille, vastauksen oikeellisuuden perusteella (Routing method to next checkpoint, answer correctness)

Chat

On-Demand-tehtävät (On-Demand tasks)

Avaimet (Keys)

Omat kartat (Custom maps)

Kopioi pohja (Copy existing template)

Tuo toinen pohja tähän pohjaan (Insert template)

Aktiviteetin QR-koodi (Activity QR code)

Lataa kaikkien käyttäjien kaikki vastaukset .csv-tiedostona (Download all answers as .csv file)

Lataa kaikkien käyttäjien kuvat .zip-tiedostona (Download all photos as .zip file)

32. Jos et ymmärtänyt tai muistanut jotain tällä sivulla mainituista ActionTrackin ominaisuuksista, voit kertoa siitä tässä.

________________________________________________________________

________________________________________________________________

________________________________________________________________

Oppiaineet ja -sisällöt

33. Kuinka paljon olet käyttänyt ActionTrackia opetuksessasi seuraavissa oppiaineissa?

En lainkaan

Jonkin verran

Melko paljon


Äidinkieli ja kirjallisuus *

Toinen kotimainen kieli, ruotsi *

Toinen kotimainen kieli, suomi *

Vieras kieli, mikä? *

________________________________

Matematiikka *

Ympäristö- ja luonnontieto *

Biologia *

Maantieto *

Fysiikka *

Kemia *

Uskonto, mikä? *

________________________________

Elämänkatsomustieto *

Historia *

Musiikki *

Kuvataide *

Käsityö *

Liikunta *

Yhteiskuntaoppi *

Oppilaanohjaus *

ATK *

Kotitalous *

Joku muu, mikä?

________________________________

Joku muu, mikä?

________________________________

34. Kuinka paljon olet käyttänyt ActionTrackia opetuksessa seuraaviin tarkoituksiin?

En lainkaan

Jonkin verran

Melko paljon


Uuden asian opettaminen *

Opetetun syventäminen *

Kertaus *

Läksyn kuulustelu *

Oppimisen arviointi *

Joku muu, mikä?

________________________________

35. Miten koet ActionTrackin soveltuvaan seuraaviin tarkoituksiin opetuksessa?

En osaa sanoa

Erittäin huonosti

Melko huonosti


Melko hyvin

Erittäin hyvin

Uuden asian opettaminen *

Opetetun syventäminen *

Kertaus *

Läksyn kuulustelu *

Oppimisen arviointi *

Joku muu, mikä?

________________________________

36. Miten koet seuraavanlaisten tuntirakenteiden soveltuvan ActionTrackia hyödyntäville oppitunneille?

Tässä lyhyellä oppimistuokiolla tarkoitetaan maksimissaan noin 15–20 minuutin mittaista tuokiota.

En osaa sanoa

Erittäin huonosti

Melko huonosti


Melko hyvin

Erittäin hyvin

Koko tunti ActionTrackin parissa *

Noin puolet oppitunnista ActionTrackin parissa *

Lyhyt oppimistuokio ActionTrackilla oppitunnin aluksi *

Lyhyt oppimistuokio ActionTrackilla oppitunnin keskellä *

Lyhyt oppimistuokio ActionTrackilla oppitunnin lopuksi *

Joku muu, mikä?

_____________________________

37. Anna esimerkkejä aihealueista tai oppisisällöistä, joiden opettamisessa olet käyttänyt ActionTrackia.

________________________________________________________________

________________________________________________________________

________________________________________________________________

38. Kerro parhaista oivalluksistasi ActionTrackista opetuskäytössä.

________________________________________________________________

________________________________________________________________

________________________________________________________________

ActionTrack opetusmenetelmänä

39. Miten koet ActionTrackin soveltuvan seuraaviin opetuksellisiin ja kasvatuksellisiin tarkoituksiin? *

En osaa sanoa

Erittäin huonosti

Melko huonosti


Melko hyvin

Erittäin hyvin

Oppilaiden tunneilla viihtymisen lisääminen

Oppilaiden opiskelumotivaation lisääminen

Toiminnallinen oppiminen ja opettaminen

Tutkimuspohjainen oppiminen ja opettaminen

Oppilaslähtöinen oppiminen ja opettaminen

Oppiaineiden välinen integrointi

Opetuksen eriyttäminen

Opetusmenetelmien monipuolistaminen

Oppimisympäristöjen monipuolistaminen

Oppilaiden fyysisen aktiivisuuden lisääminen

Oppilaiden koulupäivän aikaisen istumisen vähentäminen

Oppilaiden tiedonhankintataitojen kehittäminen

Oppilaiden ongelmanratkaisutaitojen kehittäminen

Oppilaiden itseohjautuvuuden kehittäminen

Oppilaiden ryhmätyö- ja sosiaalisten taitojen kehittäminen

Oppimistulosten parantaminen

Opetettavien ilmiöiden linkittäminen aitoon ympäristöön

40. Kerro minkälaisia vahvuuksia tai hyviä puolia olet ActionTrackissa havainnut.

________________________________________________________________

________________________________________________________________

________________________________________________________________

41. Kerro minkälaisia heikkouksia tai ongelmakohtia olet ActionTrackissa havainnut.

________________________________________________________________

________________________________________________________________

________________________________________________________________

42. Esitä mahdollisia parannusehdotuksia, joiden avulla ActionTrack voisi mielestäsi soveltua entistä paremmin opetuskäyttöön.

________________________________________________________________

________________________________________________________________

________________________________________________________________

[Keskeytä]

(Sivu 0 / 7)

Liite 2: Oppilasmäärä opetusryhmissä, joissa ActionTrackia on käytetty

Oppilasmäärä opetusryhmissä, joissa on käytetty ActionTrackia (n=19)

Liite 3: Aktiviteettien suorittamiseen käytetyt mobiililaitteet

ActionTrack-aktiviteettien suorittamiseen käytetyt laitteet opetuksessa (n=19)

0

2

4

6

8

10

12

14

16

Alle 10 10−20 20−30 Yli 30

Va

sta

aji

en

mä

ärä

Opetusryhmien oppilasmäärä

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

20

Ko

ulu

n ä

lyp

uh

elim

et

Lu

ok

an ä

lyp

uh

elim

et

Op

pil

aid

en o

mat

äly

pu

hel

imet

Ko

ulu

nta

ble

ttit

ieto

ko

nee

t

Lu

ok

anta

ble

ttit

ieto

ko

nee

t

Op

pil

aid

en o

mat

tab

lett

itie

tok

on

eet

Va

sta

aji

en

mä

ärä

PERUSKOULUN OPETTAJIEN KOKEMUKSIA ACTIONTRACKIN … · Elisa Suomi 502618 Pro gradu -tutkielma...

Documents

Transcript of PERUSKOULUN OPETTAJIEN KOKEMUKSIA ACTIONTRACKIN … · Elisa Suomi 502618 Pro gradu -tutkielma...