Muutama näkökulma teknologian

tulevaisuuteen

Olli Hietanen

Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Turun yliopisto/Turun kauppakorkeakoulu

Katso tulevaisuuteen I: Tvt-suunnitelmien näyt ja ennusmerkit

24.11.2015 klo 12.00-15.30 TOP-keskus

Seuraavat 20 vuotta voivat muuttaa

maailmaa enemmän kuin edelliset 200

vuotta.

Ihmiskunta on julkaissut tähän mennessä

noin 50 miljoonaa tieteellistä artikkelia.

Puolet niistä on julkaistu 20 viime vuotena.

Jos trendi jatkuu, niin seuraavien 20 – 30

vuoden kuluessa julkaistaan yhtä paljon

tiedettä, kuin tähän mennessä yhteensä.

Tee lista kaikista niistä asioista, jotka ovat

täysin mahdottomia. Kun lista on valmis,

niin kysy ovatko ne mahdottomia vielä

1000 vuoden päästä? Melkein kaikki

nykyinen teknologia olisi ollut

mahdottomien listassa tuhat vuotta

sitten… (Michio Kaku)

https://www.eduskunta.fi/FI/tietoa

eduskunnasta/julkaisut/Documen

ts/tuvj_6+2013.pdf

https://www.eduskunta.fi/FI/tietoa

eduskunnasta/julkaisut/Documen

ts/tuvj_11+2014.pdf

Tulevaisuusvaliokunta

Ubinetti, automatisaatio ja robotisaatio

• Pakkaukset tunnistavat kuka niitä käyttää ja valmistavat käyttäjälleen henkilö-kohtaista sisältöä; käyttöohjeita, diagnooseja yms. Pakkausta koskettamalla saa suoraa kuvaa sodista, lehmistä, avaruusasemasta, kalastajasta…

• Älytalot tuottavat energiansa ja tarkkailevat veden ja sisäilman laatua, energian kulutusta ja asukkaiden terveyttä. Myös design on virtuaalinen: tapettien värit, valaistus, äänet ja tuoksut ovat säädeltävissä. Huonekalut, lattia, jääkaappi, pakkaukset ja vaatteet kommunikoivat keskenään ja sisältävät palvelujärjestelmiä. Esimerkiksi jääkaappi tietää mikä on loppu tai pilaantunutta ja kertoo lähikaupan tarjoukset. Vaatteet, huonekalut, jääkaappi ja asunnon rakenteet seuraavat terveyttä ja ohjeistavat terveelliseen ruokavalioon, liikuntaan, lääkitykseen tms.

Googlen sci-fi-auto sai ajo-luvan

Kaliforniassa (Taloussanomat 2012)Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa robotit ovat

alkaneet tehdä sydänleikkauksia (Yle 2011)

Tietokoneiden välinen supernopea pörssikaupankäynti eli robotti-kauppa

on muokannut rajusti sijoitusmarkkinoita. (Talouselämä 2011)

Palvelurobotti Kaveria testattiin

ylivieskalaisessa vanhusten palvelukodissa.

(www.ruokala.net 2011)

Bio-Bots: https://www.youtube.com/watch?v=skCzl7FlM34

Nano-Bots ja klaytroniikkahttp://www.popsci.com/article/science/RmjGKduLKCAFeDAH.01

Chatbots: http://www.bbc.com/future/story/20140609-how-online-

Robots Can Now Teach Other Robots, Thanks To The Robo Internet (http://www.fastcoexist.com/3024972/robots-can-now-teach-other-robots-thanks-to-the-robo-internet)

TS 2.3.2014:

Elektroniikkaa

hyönteisten selkään

(http://www.ts.fi/teemat/tie

de/600946/Elektroniikkaa

+hyonteisen+selkaan)

Blogalisaatio ja hybriditalous

Tulevaisuudentutkimuksen Verkosto-

akatemian (TVA) Tutu 1 -kurssi

Pilvipalvelut, Big

Data ja My Data

Hybriditalouden aktiiviset

ja virtuaaliset kansalaiset:

Jakamistalous

Tiedon louhinta ja lisätty todellisuus

http://www.ibm.com/smarterplanet/us/en/ibmwatson/

http://www.microsoft.com/microsoft-hololens/en-us

Minkälaista olisi Suomen

luontomatkailu, jos antaisimme sen

kehittämisen Roviolle tai

Supercellille? Mitä voisi Suomen

metsissä nähdä ja järvistä kalastaa?

Ja entä jos Veikkaus antaisi 50:stä

pyydystetystä örkistä 10 000 €?

http://www.dibitassut.fi/

Don’t you worry ’bout a thing: Entä

jos kaikilla Ifin asiakkailla olisi älylasit

ja puhuvat vaatteet? Ja oma IF-avatar

suojelusenkelinä?

http://inhabitat.com/poop-burger-japanese-researcher-creates-artificial-meat-from-human-feces/

Sampovisio: voimme tuottaa kaikesta

orgaanisesta biomassaa, josta voimme

valmistaa mitä tahansa…

Biokausi: vuonna 2050 kaikki se mikä

voidaan tehdä bioraaka-aineista myös

tehdään niistä…

Elävät materiaalit ja ”koneet”

http://luma.aalto.fi/fi/lumarts/

Onko mahdollista tehdä

keppi, joka isketään

maahan, minkä jälkeen se

valmistaa ihmeellisiä

asioita?

Aalto Biofilia/Maurizio Montalti

Eikö omenapuu jo ole

tällainen? Synteettinen

biologia…

HS 25.4.2014:

Tulevaisuuden

kodeissa voi olla

likaa syöviä mattoja

ja tunnistavia seiniä

(http://www.hs.fi/tiede/a

1398344570326)

http://www.aka.fi/FINSYNBIO

3D tulostus

Risteilijän kokoinen 3D

tulostin voisi valmistaa

mitä tahansa…

Tulevaisuuden tuotteet ovat

ohjelmistoja ja algoritmejä ja

biomassasta voi tulostaa mitä

tahansa.

!

Mitä kulkee tulevaisuuden

älyverkoissa? Sähköä, tietoa,

rahaa – ja tavaroita…

Tässä maailmassa esimerkiksi Turku Energia voi

tulevaisuudessa tehdä kaiken sen, minkä sähköyhtiöt,

TeliaSonera, Nordea, Kesko ja Marimekko nykyään.

Vuonna 2050 lehmä on pelkkä algoritmi

20.12.2014

Astronautti tarvitsi jakoavainta –

Nasa lähetti sähköpostilla

http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1419042164172.html

Teknologinen imperatiivi• On sanottu, että uusi teknologia (esimerkiksi automatisaatio ja robotit)

vievät meiltä työn.

• 1700-luvun Iltasanomissa olisi lukenut, että ”HÖYRYKONEET

VIEVÄT MEIDÄN KAIKKI TYÖPAIKAT!”

• Kaikki uudet teknologiat (höyrykone, auto, juna jne.) ehkä

vähensivätkin aluksi työpaikkoja, mutta loivat samalla uusia. Mitä

nopeammin otamme uuden teknologian käyttöön, sitä paremmin

ja nopeammin se työllistää.

• Esimerkiksi Valmet Automotive, eli Ugin autotehdas: Suomen

robotisoituneimpia tehtaita, mutta siitä huolimatta se on yksi eniten

uutta työvoimaa palkkaavista yrityksistä Varsinais-Suomessa.

Tunnettuja ajureita mm. digitalisaatio ja cleantech –

mutta uudella teknologialla on tehtävä uusia asioita

uudella tavalla: kirurgit ja autoasentajat ovat

onnistuneet tässä. Ovatko nettikauppa, media ja

ehkä opetuskin epäonnistuneet tässä?

Elämysyhteiskunta

59.2

12.9

6.42.9

12.4

5.3

46.0

8.6

10.2

5.5

19.6

7.3

16.0

28.7

28.7

14.7

3.44.9

0.0

20.0

40.0

60.0

80.0

100.0

1900 1913 1925 1938 1950 1964 1975 1990 1998 2002

Terveys

Huonekalut ja

tarvikkeetVaatteet ja jalkineet

Liikenne

Sekalaiset tarvikkeet

ja palvelutAsuminen ja energia

Ruoka ja juoma

Vinnari 2006

• Härskit K70-kerholaiset ja lapselliset 30-kymppiset

syövät rinnat paljaina TosiTV:ssä kilpaa matoja.

• Enemmän mediaa kuin koskaan – ja vähemmän

toimittajia. Tyhjänpäiväinen ohjelmavirta.

Pahoinvointiyhteiskunta• BKT:n rinnalle on luotu hyvinvoinnin mittareita, kuten aidon kehityksen mittari (GPI,

Genuine Progress Index) ja kestävän taloudellisen kehityksen mittari (ISEW, Index of

Sustainable Economic Development). GPI- mittari kääntyi Yhdysvalloissa laskuun jo 1970-

luvun puolessa välissä ja on edelleen alempana kuin silloin.

• Suomen kestävä taloudellinen hyvinvointi (ISEW) oli huipussaan vuonna 1983. Nykyään

se on vain noin puolet vuoden 1983 tasosta. Samaan aikaan Suomen bruttokansantuote

on lähes kaksinkertaistunut. (TEM) https://www.tem.fi/files/39794/TEMrap_17_2014_web_16052014.pdf

• Suomessa jää joka päivä 6 alle 30 vuotiasta nuorta ihmistä sairaseläkkeelle pelkästään

masennuksen vuoksi. (THL). Joka toinen suomalainen sairastuu elämänsä aikana

johonkin psyykkiseen sairauteen (depressio, ahdistus, addiktiot jne.). Suomessa syödään

päivittäin 700 000 psyykenlääkettä (masennuslääkkeet, rauhoittavat lääkkeet, unilääkkeet

jne.). Joka toinen päivä yksinäinen vanhus tekee itsemurhan. (VNK)

• Vuonna 1987 syntynyt kohortti (60 000): 26%:lla rikosrekisteri (pojat 38,4%). 23%

turvautunut toimeentulotukeen ja 1/5 on käyttänyt ennen aikuisikää psykiatrisen

erikoissairaanhoidon palveluita tai psyyken lääkkeitä. (Paananen et all. 2012)http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/102984/THL_RAPO52_2012_web.pdf

• Suomi oli 2000 –luvun alussa nopeimmin eriarvoistuva OECD-maa. (Tilastokeskus) Lama

hidasti. Seuraava nousukausi katkaisee Suomen kansan. Syrjäytyminen on periytyvää…

• Maailman 85 rikkainta ihmistä omistaa saman verran kuin 3,5 miljardia köyhintä ihmistä

(Oxfam). Epätasa-arvo on yksi pakolaisuuden ajureista.

Entäpä sitten koulut?

http://www.minedu.fi/export/sit

es/default/OPM/Julkaisut/201

5/liitteet/okm8.pdf?lang=fi

https://www.eduskunta.fi/FI/ti

etoaeduskunnasta/julkaisut/

Documents/tuvj_8+2013.pdf

• Olemme peruskoulun avulla onnistuneet osallistamaan koko

pienen kansamme hyvinvointivaltion rakentamiseen.

• Jatkuva muutos nostaa esille aina uusia kärkialoja – ja vie ne taas

mennessään. Taitavat insinöörimme (ja muut osaajat) keksivät

aina uutta kun tarvitaan: niin kauan kuin meillä on koulu.

• Koko ikäluokan ja kansan yhteinen peruskoulu myös tekee

suomalaisista suomalaisia. Jos siis haluamme yhtenäisen EU:n,

niin tarvitsemme myös yhtenäisen EU-peruskoulun.

• Juuri/vain koulutuksessa Suomi on kokoaan suurempi maa.

Voisimme kouluttaa kaikki maailman opettajat.

• Suomalaiset koulut ovat tutkimusten mukaan teknologian suhteen

hyvin varusteltuja – mutta teknologian käyttö on vähäistä.

• Opettajankoulutus on laadukasta, mutta täydennyskoulutus on

vaatimatonta. Opettaja on kuin lääkäri: ei ole koskaan valmis.

• Koulujen väliset erot kasvavat. Syynä voi osittain olla suomalaisen

yhteiskunnan yleinen eriarvoistuminen. Mutta myös se, että jotkut

koulut ovat innostuneet muuttumaan, ja toiset eivät. Teknologinen

imperatiivi koskee myös kouluja. Myös johtamista kehitettävä.

Uusi oppiminen• Tulevaisuusvaliokunnan Uusi oppiminen -jaosto:

– Ahkeruus on tärkeämpää kuin lahjakkuus. Vaikka kaikki eivät

voikaan olla hyviä esimerkiksi kielissä ja matematiikassa, niin

kaikki voivat olla mahdollisimman hyviä.

– Lisäksi jokaisen ihmisen sisällä on kukka: jokin asia, jossa juuri

hän on kauneimmillaan. Ei verrattuna muihin, vaan omana

itsenään. Varhaiskasvatuksen, koulujärjestelmän ja työelämän on

saatava nämä kukat esiin.

• Tarvitaan yleissivistyksenä teknologiamyönteisyyttä ja perustaitoja

teknologiassa, mediaosaamista (medialukutaitoa), aktiivista

kansalaisuutta, kansainvälisyyttä, yrittäjyyttä ja sisäistä motivaatiota.

• Tulevaisuuskasvatus/ -ohjaus: http://www.getalife.fi/

http://www.koukkuun.fi/

https://dl.dropboxusercontent.com/u/52715552/Tulevaisuus-paljon_mahdollista.pdf