Tutkimusjohtaja, HTT, YTM Jari Kaivo-oja

Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Turun yliopisto

Heikot signaalit – Lapin hyvinvointi 2030 -

Lapin hyvinvointi nyt ja vuonna 2030

Millaisin askelin saavutamme toivotun

tulevaisuuden?

Hyvinvointia tulevaisuudesta ja

ihmisten yhteistyöstä

”Tulevaisuudessa menestyvät alueet, jotka saavat ihmiset yhdessä ratkomaan aikamme häijyimpiä ongelmia”.

– Metropolin hyvinvointi-raportti 2010

Päivän haaste ja ohjelma

• Hyvinvointialan trendit ja mikrotrendit

• Hyvinvointialan heikot signaalit

• Hyvinvointialan visio, missio, strategia Lapissa

• Tulevaisuuskeskustelu ja workshop

• Luovuus ja innovatiivisuus haasteina

• ”Tulevaisuus voidaan keksiä”

• Uudet toimintatavat: kumppanuudet, palveludesign, palveluarkkitehtuuri, palvelututkimus, palvelutiede

Hyvinvoinnin perusta: Luottamus

omaan suomalaiseen järjestelmään

Suomalainen yhteiskunta on rakennettu luottamukselle. Taloutemme korkea kilpailukyky ja yhteiskuntamme hyvinvointi on perustunut tasa-arvolle. Eli voimakkaalle hyvinvointivaltion projektille ja historian oikulle: alueellemme ei ole ehtinyt sen lyhyen vaurastumisen aikana syntyä merkittäviä hierarkioita. Myös kansalaisten korkea luottamus toisiaan kohtaan on myyttinen mutta tutkitusti todellinen ilmiö, jota julkiset instituutiot omalla toiminnallaan tukevat. Nykykansalainen ei tarvitse Suomessa paljon sosiaalista pääomaa Voidakseen tehdä yhteistyötä muiden ihmisten ja instituutioiden kansa. Viime vuosina juuri tämä seikka on nostettu tutkimuksissa yhteiskuntamme tärkeimmäksi vahvuudeksi. Siksi politiikan luottamuskriisissä on paljon pelissä: jos epäluottamus leviää muualle yhteiskuntaan, hävitämme tärkeimmän vahvuutemme. Lähde: Metropolin hyvinvointi 2010-raportti.

Hyvinvointia voidaan parantaa

proaktiivisesti: Lapin ”työkalupakki”?

A. Kumppanuusmalli (Lapin kumppanuusmalli!)

B. Kestävä innovaatiostrategia (Lapin oma

hyvinvointi-innovaatiostrategia!)

C. Service Planning & Design-ajattelu (Hyvä ja

laadukas suunnittelu Lapin erityisiin oloihin

tähdäten)

D. Kestävä hyvinvointi (Hyvinvointi rakennetaan

kestävälle pohjalle)

Hyvinvoinnin peruselementit

• Terveys =>kansalaisten terveydentila • Materiaalinen hyvinvointi =>Asuminen ja

kestokulutushyödykkeiden saanti sekä muut menot

• Koettu hyvinvointi: Ihmissuhteet ja osallisuus, ympäristö, arvonanto, oikeudenmukaisuus yhteisöissä sekä mielekäs tekeminen

• Nykyään aineelliset tekijät eivät määritä ihmisten hyvinvointia vaan terveys ja koettu hyvinvointi ovat määrittäviä tekijöitä

Sosiaali-ja terveyspalvelut ja BKT

• Yhteensä sosiaalimenot eli sosiaaliturva sekä julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut ovat 50 miljardia euroa ja niiden suhde bruttokansan-tuotteesta on noin 27 prosenttia ja julkisista menoista 55 prosenttia

• Valtaosa eli kaksi kolmasosaa sosiaalimenoista

on tulonsiirtoja. Tulonsiirroista taasen yli puolet on eläkemenoja, lähinnä työeläkemenoja.

Julkisten menojen jakaantuminen

(Moisio 2010)

PPP-malli hyvinvoinnin taustalla

(Metropolin hyvinvointi 2010)

Hyvinvointi (W) =

Kansalaisten voimavarat (People) +

Yhteiskunnan voimavarat (Public) +

Yritysten voimavarat (Private).

Hyvinvointiyhteiskunta? (Metropolin

hyvinvointi 2010)

Hyvinvointiin vaikuttava trenditekijä 1:

Energia ja luonnonvarahallinta

Hyvinvointiin vaikuttava trenditekijä

2: Väestöllinen huoltosuhde

Hyvinvointiin vaikuttava trenditekijä

3: Globalisaatio (ml. muuttoliike)

Hyvinvointiin vaikuttava trenditekijä

4: Internet ja verkostot

Hyvinvointiin vaikuttava trenditekijä

5: Koulutustason nousu

Muuttuva hyvinvointi

HYVIN-VOINTI

ENERGIA- JA LUONNON-

VARA-HALLINTA

GLOBALI-SAATIO

INTERNET JA MUUT UUDET TEKNOLOGIAT

KOULUTUS-TASON NOUSU

DEMOGRAFINEN

MUUTOS JA ERITYISESTI

HUOLTOSUHTEEN MUUTOS

Entä heikot signaalit?

• Pitkällä aikavälillä heikot signaalit vaikuttavat kehitykseen

• Kehitys ei etene lineaarisesti tai suoraviivaisesti

• Tulee esille uusia ilmiöitä ja muutostarpeita

• Tulevaisuus on yllätyksiä täynnä

• Heikot signaalit voivat olla sekä negatiivisia että positiivisia seuraamuksiltaan

• Tulevaisuus ei ole yllätyksetön, yllätyksiin on varauduttava

• Heikot signaalit =>Mikrotrendit=>Trendit?

Missä muutoksia tapahtuu? Mihin

liittyen kannattaa tunnistaa

heikkoja signaaleja?

• (1) polittisessa päätöksenteossa (lainsäädäntö) suhteessa hyvinvointiin ja terveydenhuoltoon,

• (2) hyvinvoinnin ja terveydenhuollon taloudellisessa systeemissä,

• (3) hyvinvoinnin ja terveydenhuollon teknologioissa,

• (4) hyvinvoinnin ja terveydenhuollon asiakkaiden sosiaalisessa järjestelmässä,

• (5) hyvinvoinnin ja terveydenhuollon asiakkaiden arvoissa ja asenteissa sekä

• (6) ekologisissa ympäristökysymyksissä (esim. Ilmastonmuutoksen vaikutukset), jotka kaikki voivat joko suoraan tai epäsuorasti vaikuttaa hyvinvointiin ja terveydenhuollolle asettaviin tavoitteisiin ja toimintatarpeisiin.

Systeemit ja heikot signaalit

(Kaivo-oja 2011)

Talous-systeemi

Sosiaalinen systeemi

Arvo-systeemi

Teknologinen systeemi

Poliittinen systeemi

Ympäristö-systeemi

Signaali

Signaali

Signaali

Signaali

Signaali

Signaali

Signaali

Signaali

Signaali

Signaali

Signaali

Signaali

Signaali

Signaali Signaali

Signaali

Signaali

Signaali

Heikot signaalit ja villit kortit

Signaali

Signaali Signaali

Villi kortti Signaali

Signaali

Heikko signaalianalyysin haaste

Heikko signaali

Heikko signaali

Heikko signaali

Mikrotrendi Mikrotrendi

Mikrotrendi Trendi

Tulevaisuus t+1 Tulevaisuus t+2

Esimerkkejä villeistä korteista

(iKnow WI-WE Bank 2011):

Villi kortti 1: Perinteinen kiinalainen terveydenhuolto tulee Eurooppaan ja syrjäyttää nykyiset terveydenhuoltojärjestelmät

Villi kortti 2: Täydellinen henkilökohtainen vastuu terveydentilasta tulee voimaan EU-lainsäädännön kautta.

Villi kortti 3: Hyvinvointipalvelujärjestelmän romahtaminen: Vanhukset heitteille kun terveydenhoitojärjestelmän kulut karkaavat käsistä.

Villi kortti 4: Tappajavirus leviää koko Eurooppaan, terveydenhuolto tehoton sen edessä.

Villi kortti 5: Nanokapseli tai nanolaboratorio, joka valvoo ihmisten terveystilaa 24 h vuorokaudessa, tulee käyttöön Euroopassa ja tekee sairaalat tarpeettomiksi.

Esimerkkejä villeistä korteista

(iKnow WI-WE Bank 2011):

Villi kortti 6: Syövätön yhteiskunta mahdolliseksi. Nanolääketiede mahdollistaa yleisimpien tautien eliminoinnin.

Villi kortti 7: Vanheneminen voidaan estää täysin mikä aiheuttaa terveydenhuollon kriisiytymisen.

Villi kortti 8: European Health Card tulee käyttöön Euroopassa.

Villi kortti 9: Tehokas HIV-hoito saadaan aikaan.

Villi kortti 10: Terveydenhuoltohenkilökunnan lisääntyvä kansainvälinen mobiilisuus vie pohjan pätevältä henkilökunnalta Suomen terveydenhuollossa.

Miten toimia heikkojen signaalien

kanssa?

• Heikot signaalit ovat sellaisia tekijöitä, joista voi muodostua nopeasti tai hitaasti toimijoiden huomaamatta strategisesti tärkeitä muuttujia

• Riskien hallinta-ajattelumalli: “Tämän signaalin me puramme ja mietimme luovasti toimintaamme signaalin purkamistyön perusteella”

• Proaktiivisuus on tärkeää suhteessa heikkoihin signaaleihin: Tartutaan mahdollisuuksiin, eliminoidaan riskejä ja uhkia

Hyvinvointikello – esimerkki

eräästä teknologisesta heikosta

signaalista • Signaali: Hyvinvointikello

http://webcache.googleusercontent.com/search?hl=fi&rlz=1T4SKPB_fiFI292FI293&q=cache:s_a4IGM46fUJ:http://trygghetihemmet.fi/index.php?page=terveyskello+Terveyskello&ct=clnk

• Projektin puitteissa tulemme testaamaan terveyskelloja ja niiden toiminnallisuutta.

• Kellolla on useampia toimintoja. Se toimii kuten tavallinen hälytyskello, mutta samalla se mittaa aktiviteettitasosi, unen laadun ja nukkumistavat sekä mahdollisen pasiivisuuden.

• Kaikki aktiviteetit rekisteröityvät tietojenkeruuluiskalle, jota seurataan säännöllisesti.

• Se myös ilmoittaa ajan, päivämäärän ja viikonpäivän. Kelloa pidetään ranteen ympärillä ympäri vuorokauden, myös suihkussaollessa, koska se on vesitiivis.

Miten saavutamme toivotun

tulevaisuuden ?

• Tarvitaan vetovoimainen ja kiinnostusta herättävä visio

• Visio = resurssimagneetti

• Tarvitaan uskottava strategia, joka johtaa polkua tulevaisuuteen

• Tarvitaan missio, joka sisältää kaikki olennaiset strategiset elementit

• Tarvitaan tietoa trendeistä, mikrotrendeistä ja heikoista signaaleista, jotta visio ja strategia olisivat ennakointiin perustuvia

Miten saavutamme toivotun

tulevaisuuden?

• Käsitys toivotusta tulevaisuudesta tulisi olla laajasti toivottu ja uskottava tulevaisuustarina

• Heikot signaalit tulisi tulkita huolella ja nähdä niiden merkitys tulevaisuuden mahdollisuuksina tai uhkina

• Myös mikrotrendeillä ja trendeillä on oma merkityksensä

Wellness-ajattelu ja

kokonaishyvinvointi (Kaivo-oja & Koskinen 2010)

Tunne-tason

Wellness-palvelut

Ympäristöön kytkeytyvät Wellness-palvelut

Talous-alan

Wellness-palvelut

Älylliset Wellness-palvelut

Lääke-tieteen

Wellness-palvelut

Mielialaan liittyvät

Wellness-palvelut Työpaikan

Wellness-palvelut

Fyysiset Wellness-palvelut

Sosiaali-set

Wellness-palvelut

Henkiset (spiritual) Wellness-palvelut

Kokonais-

hyvinvointi

Palvelutiede, palveluarkkitehtuuri

ja palveludesign

Terveydenhuollossa ja sen käytännön järjestämisessä tullaan tarvitsemaan palvelutieteellistä tutkimusta (service science), ja uusien palveluarkkitehtuurien (service arcitecture) ja palveludesign-osaamisen (service design) kehittämistä.

Se, miten palveluita konseptoidaan, proto-typioidaan, pilotoidaan, sisältää paljon uusia mielenkiintoisia kehitysmahdollisuuksia, joita olisi syytä tukea ja kehittää terveydenhuollossa.

Ajattelumallien muutos ajassa: Nyt

”Me pystymme” Britannian entinen ulkoministeri David Miliband on kuvannut tätä kehitystä hyvin. Hänen mukaansa tavoittelemme ihmisinä läpi historian ja kautta poliittisten linjojen pitkälti samoja yleisinhimillisiä asioita kuten vapautta ja onnellisuutta. Vain se muuttuu, miten näitä tavoitteita ajatellaan saavutettavan ja käsitys siitä, kenen pitäisi toimia. Toisen maailmansodan jälkeen syntyi käsitys perustarpeista ja niiden tyydyttämisen jaetusta vastuusta. Aikakauden ihminen ajatteli ”Me tarvitsemme...”. Tämän ajatuksen institutionaaliseksi muodoksi syntyi hyvinvointivaltio. 1980-luvulla aloimme ajatella olevamme yksilöllisiä toimijoita, joilla on ainutkertaisia haluja ja viettejä. Aikakauden ihminen ajatteli ”Minä haluan...”. Syntyi kulutusyhteiskunta. 1990-luvulla alkoi puhe osaamis- ja tietoyhteiskunnasta, joka korosti ihmisen kykyjä. Aikakauden ihminen ajatteli ”Minä pystyn...”. Mutta 2010-luku on Milibandin mukaan vertaisyhteiskunnan aikaa. Aikakautemme ihmiset ajattelevat ”Me pystymme...”. Lähde: Metropolin hyvinvointi 2010-raportti.

Palveluiden suunnittelu ja design:

Tunnista-kytke-luo-malli (Metropolin

hyvinvointi 2010)

Terveydenhuollon rahoitusmalli (Klavus

2010)

Elinikä ja rahalliset panostukset

PARAS-hanke ja sen jatko?

• Terveydenhuollon ja sosiaalialan palvelut tulisi järjestään minimissään 20 000 hengen kunnissa

• Kuntien määrä on vähentynyt 444 (v. 2005) nykyiseen 348 kuntaan (2010)

• Kuntien keskinäinen yhteistyö korostuu

• Etsitään tehokkaita tapoja tuottaa hyvinvointia

• Myös tulevalla vaalikaudella jouduttaneen kuntauudistuksia jatkamaan jossain muodossa

Yhä enemmän systeemisiä

innovaatioita (Kaivo-oja 2011)

Sosiaaliset innovaatiot

Liiketoiminta- innovaatiot

Teknologiset innovaatiot

Sys-teemi-

nen inno-vaatio

BKT-hyvinvointi-indikaattorina: SWOT

(Hoffren, Lemmetyinen & Pitkä 2010)

BKT:n perusongelma hyvinvoinnin

mittaamisen osalta Esimerkiksi optimaalinen kasvuteoria lähtee siitä, että sosiaalinen hyvinvointi ei ole identtinen muuttuja BKT-kriteerin kanssa. Voidaan myös esittää tätä tärkeää kysymystä havainnollistava ekstrapolointilaskelma BKT:n kasvusta tulevaisuudessa. Jos BKT kasvaisi 2 % vuodessa seuraavien 1 000 vuoden aikana, olisi tuleva BKT 1 000 vuoden jälkeen (1.02)1000 = 400 miljoonaa kertaa enemmän kuin nykyinen BKT. On täysin mahdotonta kuvitella, että eri kansantalouksissa sosiaalinen hyvinvointi kasvaisi tässä mittakaavassa pitkällä aikavälillä tulevaisuudessa. Tästä tulevaisuuden aikanäkökulmasta arvioituna BKT mittaa yhä heikommin sosiaalista hyvinvointia ajan kuluessa suhteessa tuleviin ajankohtiin. Jos BKT indikaattorin ja sosiaalisen hyvinvoinnin välillä olisi positiivinen keskimääräinen korrelaatio, sen tulisi olla lähellä nollaa (van der Bergh 2009, 119). Viime aikoina on myös keskusteltu ns. degrowth-ajattelusta, jonka mukaan talouskasvu yhteiskuntapoliittisena tavoitteena hyvin ongelmallinen (ks. Victor 2008, Jackson 2009).

BKT:n, GPI:n ja ISEW:n kehitystrendit

Suomessa (Lähde Hoffren, Kaivo-oja &

Aho 2011)

1945 1949 1953 1957 1961 1965 1969 1973 1977 1981 1985 1989 1993 1997 2001 2005 2009

0

5

10

15

20

25

30

35

BKT GPI ISEW

BKT ja tyytyväisyys elämään

Uudet hyvinvoinnin painotukset

• Elämisen merkityksellisyys

• Ihmissuhteiden arvostaminen

• Rakkaus ja tunne rakastetuksi tulemisesta

• Onnellisuus

• Laadullinen kasvu

• BKT ei enää lisää hyvinvointia kuten ennen

• Huono-osaisten määrän minimointi

• Hyvän elämän arvojen ja toimintatapojen etsiminen ja löytäminen

Kestävä hyvinvointi (Metropolin

hyvinvointi 2010)

Allardin käsitys hyvinvoinnista ja

onnellisuudesta (Allardt 1976)

Having-loving-being-luokittelu (Allardt

1976)

Aristoteles: ”Onko ihmisen

tavoitteena pelkkä elämä, vai hyvä

elämä?”

Hyvinvointia tulevaisuudesta

• Unelmat paremmasta motivoivat meitä rakentamaan parempaa hyvinvointiyhteiskuntaa ja turvaamaan hyvinvoinnin perustan

• Korostuva moraalinen näkökulma: Kun teemme hyvää lähimmäisillemme, teemme myös hyvää itsellemme.

• ”Olemme kuin Aristoteles Ateenan torilla” –Hyvinvointitutkija Jouko Kajanoja

• Hyvä perhe, ihmissuhteet, hyvä terveys, hyvät ystävyys- ja ihmissuhteet, rakkauden kokemukset, turvattu perustoimeentulo, turvallisuuden tunne: Näistä teemme hyvinvointia tulevaisuudessa

Ihmisen elinkaari ja hyvinvointiin

vaikuttavat tekijät (Vaarama,

Siljander, Luoma & Meriläinen 2010)

Elämän merkityksellisyys

Työ ja perhe Hyvä liikuntakyky

ja keskittymiskyky

Lapset ja

nuoret

Aikuiset Ikäihmiset

Kyky nauttia elämästä ja myönteinen elämänasenne on kaikille tärkeää.

Kaksi mallia nähdä kilpailukyky

TUOTTAVUUS

TUOTTAVUUS

KILPAILUKYKY

HYVINVOINTI

INNOVAATIOT

TEKNOLOGIA

KILPAILUKYKY

”Perinteinen malli” ”Krugmanin malli”

Innovaatioiden ekosysteemi (Hautamäki

2008)

YRITYS-PALVELUT

RAHOITUS & RISKI-PÄÄOMA

OSAAVA TYÖVOIMA

TUTKIMUS-LAITOKSET

JA KORKEA-KOULUT

YRITYSKULTTUURI PIENTEN JA

SUURTEN YRITYSTEN

VERKOTTUMINEN

INNOVA-TIIVISET

MARKKINAT

GLOBAALIT

ARVO-VERKOSTOT

Kestävä innovointi (Hautamäki 2008,

Matropolin hyvinvointi 2010)

Kestävä innovointi ja kestävä

hyvinvointi rakentuu 4 pääoman

käyttöön

Kasvuteoria Schumpeterin mukaan

(Maliranta & Ylä-Anttila 2007)

KILPAILU INNOVAATIOT

TUOTTAVUUS

HYVINVOINTI KILPAILUKYKY

RAKENNEMUUTOS

Kaksi kokonaistuottavuuden ajuria

• Luova kasaantuminen

=>tapahtuu yritysten sisällä kun teknologian käyttö tehostuu

• Luova tuho

=>markkinoilla kun tehokkaimmat yritykset

kasvavat vähemmän tehokkaiden yritysten

kustannuksella

Kilpailukyky ja alueet

a. Vientialueet b. Kasvavien tuottojen alueet c. Tietämyskeskittymät

Haaste Lapille kehittää hyvinvointipalveluiden Vientiä (esim. matkailun hyvinvointipalvelut), tuottavuutta (HUB-ajattelu) ja nostaa Lappi hyvin- vointiklusterin tietämyskeskittymäksi (Lapin yliopisto ja ammatillisen koulutuksen osaamis keskittymät.

Uusia tapoja mitata hyvinvointia

• Vihreä BKT • Index of Sustainable Economic Welfare (ISEW) • Genuine Progress Indicator (GPI) • Simplified Index of Sustainable Economic Development (SESEW) • The New National Welfare Index (NWI) • Genuine Savings (GS) • Human Development Index (HDI) • Sustainable Society Index (SSI) • Environmental Performance Index (EPI) • Ecological Footprint (EP) • Happy Life Years (HLY) • Happy Planet Index (HPI) • National Accounts of Well-Being (NAW) • Gross National Happiness (GNH) • Canadian Index of Wellbeing (CIW)

Hyvinvointipolitiikan

tulevaisuushaasteet Suomessa

• Sosiaali- ja terveysmenojen rakenne ja kehitys

• Hyvinvointipalveluiden tehokas järjestäminen

• Ikäihmisten palvelutarpeet ja palveluiden kehittäminen

• Lapsiköyhyys

• Läheisapuverkostot

• Hyvinvointivaltion kannatusperustan vahvistaminen

• Kannustin- ja byrokratialoukut

• Maahanmuuttajien kotouttaminen

• Syrjäytymisen estäminen

Hyvinvointi ja työ

• Koettu elämänlaatu on keskeinen kysymys • Finanssikriisi on lisännyt epävarmuutta työelämässä ja

yrityksissä: Velanmaksukyky riippuu myös tuloeroista • Kyse ei ole pelkästään moraalisesta kysymyksestä • Täystyöllisyys edesauttaisi hyvinvointia yhteiskunnassa • Epävarmuus ja epäyhtenäiset työurat eivät edistä

välttämättä hyvinvointia • Työttömät vähäosaiset erityiskohderyhmä • ”Growing Unequal”-OECD –raportti (2008) • Tuloerot ovat kasvussa teollisuusmaissa • Sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys ei edisty, jos

tuloerot kasvavat voimakkaasti

Hyvinvointierot

• Hyvinvointierojen hallitsematon kasvu vaikuttaa sosiaaliseen koheesioon ja luottamukseen yhteiskunnassa

• Alhainen sosiaalinen koheesio ja luottamus johtaa epäsuotuisaan talous- ja yhteiskuntakehitykseen

• Sosiaalinen koheesio on EU:n Europe 2020-ohjelman yksi keskeinen tavoite

Ikäihmisten neuvojen ja tietojen

saaminen (HYPA-aineisto)

Vanhusten yksinäisyyden kokeminen

(Vilkko, Finne-Soveri, Heinola 2010)

Vanhusten yksinäisyys on keskeinen haaste hyvinvointipolitiikassa Suomesa.

Kiitokset !

Tutkimusjohtaja, HTT, YTM Jari Kaivo-oja

Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Turun yliopisto

Puh. +358-2 4814 526,

GSM +358-50 502 7030

Fax. +358-2-4814 630

Email: jari.kaivo-oja@tse.fi

Millaisin askelin saavutamme

toivotun tulevaisuuden? • 4 Työryhmää

• Työryhmä A: Miten tulkitsemme trendit ja isot rakenteelliset muutokset? - Mitä pitää tehdä rakenteille?

• Työryhmä B: Vision vetovoimaisuus, tuki ja toivottavuus - Miten visiomme saadaan eläväksi ja huomio heikot signaalit ja mikrotrendit?

• Työryhmä C: Hyvinvointistrategia ja missio Lapissa - Millaisia tuotteita ja palveluja tarvitsemme? Uudet tuotteet ja palvelut?

• Työryhmä D: Proaktiivisuus ja omaehtoisuus - Mitä lappilaisten pitää tehdä oman hyvinvoinnin eteen?