Paikallisen edunvalvonnan keinot

Paikallisen Paikallisen edunvalvonnan edunvalvonnan

keinotkeinot

Helsingin Autismi- ja Aspergeryhdistys ry

Iiris, Helsinki

14.1.2014

Lakiasiaintoimisto Jukka Kumpuvuori / OTM Jukka Kumpuvuori

22.04.23www.kumpuvuori.fi 1

Miten edetään?Miten edetään?

Normitaivas

Vammaisten arkipäivä

Miten tuoda normit arkipäivään?

Valittaminen kannattaa

Maksuton oikeusapu

22.04.23 2

Bildyta61x128mm100dpi

Perhe-elämää

ÄidintyöIsän

työ

Äidin harras-tukset

Isänharras-tukset

Tuttavat

Läheiset

Lasten koulu/

päiväkoti

Lastenharras-tukset

Perheenyhteisetharras-tukset

Sisarusten asiat

Äidin hyvin-vointi

Isän hyvin-vointi

Lastenhyvin-vointi

Matkat

Lapsen asiat

Mökki

Puutarha

Ystävät

Tuttavat

Muita kontakteja

koti

Parisuhde

perheen

kivoja asioita

perhe

Kiitos: Miina Weckroth 2013

AAC-keskus

Apuvälinekeskus

Lääkäri

Puheterapeutti

Toimintaterapeutti

Fysioterapeutti

Omahoitaja

PalveluviidakkoPalveluviidakko

Lastenneurologinen osasto

Lääkäri

Kuntoutusohjaaja

Silmäpkl

Sos.työntekijä

Kehitysva

mma-

palveluohjaaja

Sosiaalitsto

KELA

Lääkäri

Omahoitaja

Endokrinolo-ginen pkl

Lääkäri

Kotisairaan-

hoito

Kot

isai

raan

hoita

ja

Terveyskeskus

Apuv

älin

ekes

kusFysioterapeutti

Sos.työntekijä

Kotihoidonohjaaja

Erityishuolto

Koululääkäri

Opettaja

Koulu

Päivähoito

Henk.koht.avustaja 1.

Fysioterapeutti



Invataksi

Lääk

äri

Kun

tout

usoh

jaaj

a

Keuhko pkl

Vaihtuvat hoitajat

Tilapäishoito-paikka

Vammaisjärjestöt

Järjestö 1

Järjestö 2

Järjestö 3

Hammashoito

Kouluviran-omainen

omassa kunnassa

toimistosihteeri

Kiitos: Miina Weckroth 2013

NormitaivasNormitaivas

Ihmisoikeussopimukset YK

Kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskeva sopimus Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva

sopimus Esim. naisten ja lasten oikeuksien sopimus Vammaisoikeussopimus

Euroopan neuvosto Euroopan ihmisoikeussopimus Euroopan sosiaalinen peruskirja

22.04.23 5


YK-vammaisoikeussopimus

2000-luvun alussa Meksikon aloite

2000-luvun alusta-> 2006 asti työryhmä

2006 sopimus hyväksyttiin

Sen jälkeen valtiot hyväksyneet sopimuksen osaksi kansallista oikeuttaan

Huom: Suomi ei vielä

22.04.23 6


Vammaisten osallistuminen kaikkeen: “Ei mitään meistä ilman meitä”

Näkyi sopimusneuvotteluissa

Tarkoittaa, että sopimuksen toimeenpanossa vammaiset kaikessa mukana; myös vammaisten lasten osallistuminen (järjestöjen kautta) turvattu erikseen

Tarkoittaa, että kaikessa muussakin vammaisten / vammaisperheiden on oltava mukana; esim kun tehdään muun muassa kuntatason päätöksiä, jotka koskevat vammaisia

22.04.23 7

YK-vammaisoikeussopimusYK-sopimus artiklat

5. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus

6. Vammaiset naiset

7. Vammaiset lapset

9. Esteettömyys ja saavutettavuus

10. Oikeus elämään

11. Vaaratilanteet ja humanitääriset hätätilat

12. Oikeus tulla tunnustetuksi oikeudellisena toimijana

13. Pääsy oikeuteen

22.04.23 8

YK-vammaisoikeussopimus 13. Henkilökohtainen turvallisuus ja vapaus

15. Kidutuksen kielto

16. Hyväksikäytön kielto

18. Liikkumisvapaus

19. Oikeus itsenäiseen elämään

22. Yksityiselämän suoja

23. Kodin ja perhe-elämän suoja

24. Koulutus

25. Terveys

26. Kuntoutus

27. Työ

22.04.23 9

YK-vammaisoikeussopimus 28. Riittävä elintaso ja sosiaaliturva

29. Osallistuminen poliittisen ja julkiseen elämään

30. Osallistuminen kulttuurielämään, virkistys- ja vapaa-ajantoimintaan ja urheiluun

31. Tilastot ja tiedonkeruu

22.04.23 10


Sopimuksen valvonta Kansainvälinen komitea Kotimainen toimeenpaneva elin ja valvontaelin;

Suomessa ‘valmisteilla’

22.04.23 11

NormitaivasNormitaivas

Suomen perustuslaki

Rikoslaki (syrjintä, virkavelvollisuuden laiminlyönti)

Palvelulainsäädäntö (esim. vammaispalvelulaki)

Hyvän hallinnon lait (hallintolaki, sosiaalihuollon asiakaslaki, potilaslaki)

Oikeusturva (hallinto-

lainkäyttölaki, maksuton

oikeusapu)

22.04.23 12


Normitaivas - oikeusturvaVammaispalvelulain 3 a §

3 a § (19.12.2008/981)Palvelutarpeen selvittäminen ja palvelusuunnitelma

Tämän lain mukaisten palvelujen ja tukitoimien tarpeen selvittäminen on aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sen jälkeen, kun vammainen henkilö taikka hänen laillinen edustajansa tai omaisensa, muu henkilö tai viranomainen on ottanut yhteyttä sosiaalipalveluista vastaavaan kunnan viranomaiseen palvelujen saamiseksi.

Vammaisen henkilön tarvitsemien palvelujen ja tukitoimien selvittämiseksi on ilman aiheetonta viivytystä laadittava palvelusuunnitelma siten kuin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain säädetään. Palvelusuunnitelma on tarkistettava, jos vammaisen henkilön palveluntarpeessa tai olosuhteissa tapahtuu muutoksia sekä muutoinkin tarpeen mukaan.

Tämän lain mukaisia palveluja ja tukitoimia koskevat päätökset on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun vammainen henkilö tai hänen edustajansa on esittänyt palvelua tai tukitointa koskevan hakemuksen, jollei asian selvittäminen erityisestä syystä vaadi pitempää käsittelyaikaa.

Normitaivas - oikeusturvaHallintolaki !

23 §: Asia on käsiteltävä ilman aiheetonta viivytystä. Viranomaisen on esitettävä asianosaiselle tämän pyynnöstä arvio päätöksen antamisajankohdasta sekä vastattava käsittelyn etenemistä koskeviin tiedusteluihin.

35 §: Edunvalvojan, huoltajan tai muun laillisen edustajan käyttäessä puhevaltaa on kuultava hänen päämiestään ja vastaavasti päämiehen käyttäessä puhevaltaa on kuultava edunvalvojaa, huoltajaa tai muuta laillista edustajaa, jos kuuleminen on tarpeen päämiehen edun vuoksi tai asian selvittämiseksi.

43 §: Hallintopäätös on annettava kirjallisesti.


44 §: Kirjallisesta päätöksestä on käytävä selvästi ilmi:

1) päätöksen tehnyt viranomainen ja päätöksen tekemisen ajankohta;

2) asianosaiset, joihin päätös välittömästi kohdistuu;

3) päätöksen perustelut ja yksilöity tieto siitä, mihin asianosainen on oikeutettu tai velvoitettu taikka miten asia on muutoin ratkaistu; sekä

4) sen henkilön nimi ja yhteystiedot, jolta asianosainen voi pyytää tarvittaessa lisätietoja päätöksestä.


45 §: Päätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset.

46 § ja 47 §: Päätöksessä on oltava muutoksenhakuohjeet eli tieto siitä, minne päätöksestä voi hakea muutosta, missä ajassa tämä tulee tehdä, ja miten muutoksenhakuaika lasketaan.

Normitaivas - oikeusturva

Viranhaltijan päätös

Oikaisuvaatimus lautakuntaan (14 vrk)

Lautakunnan päätös Valitus hallinto-oikeuteen (30 vrk)

Hallinto-oikeuden päätös Korkein hallinto-oikeus (30 vrk)

Normitaivas - oikeusturvaJärjestöjen keinoja vaikuttaa:

- Yksittäistapauksissa- Muistutus (sosiaalihuollon asiakaslaki / potilaslaki)

- Tehdään esimiehelle / yksikön vastaavalle virkamiehelle- Kantelu

- Tehdään aluehallintovirastolle / eduskunnan oikeusasiamiehelle / valtioneuvoston oikeuskanslerille

- Yleisessä tapauksessa- Kantelu

- Tehdään aluehallintovirastolle / eduskunnan oikeusasiamiehelle / valtioneuvoston oikeuskanslerille

Vammaisten ja vammaisperheiden Vammaisten ja vammaisperheiden arkipäiväarkipäivä

Pakkokeinojen käyttö (esim. eristäminen, tapaamisrajoitukset, pakkolääkitys)

Syrjintä monella eri elämänalueella (esim. koulutus, työ, vapaa-aika)

Palveluviidakko (yksittäinen ihminen ei tiedä mihin on oikeutettu)

Osaaminen ja jaksaminen eivät riitä asioiden riitauttamiseen

Ennen kaikkea, asioiden kyseenalaistaminen on emotionaalisesti raskasta

Prosessiuuvuttaminen (viranomainen ei vastaa)

22.04.23 19


Normit arkipäivään – tapoja saada oikeudet läpi!Normit arkipäivään – tapoja saada oikeudet läpi!

22.04.23 20


Normit arkipäivään

Oikeassa olemisen lähestymistapa (Right Approach) Yhdistää kaikki edellä mainitut Pääpaino oikeudellisessa keskustelutavassa Oikeudet eivät ole vain normitaivaan tähtiä vaan

arkipäivän työkaluja yksilölle Kaikilla on oikeus omaan mielipiteeseen Kaikilla on oikeus tulkita oikeuksia

22.04.23 21


Kun on kaksi osapuolta, miksi pitäisi olla niin, että vastapuoli (yleensä viranomainen) on aina oikeassa: otetaan uusi lähtökohta, ollaan itse aina oikeassa

Vaikka olisi väärässä, niin omaa etua on oikeus ajaa

Konfliktitilanteissa voittaa usein se, joka vie asiaansa aktiivisemmin eteenpäin

Lopulta oikeuslaitos / laillisuusvalvoja ratkaisee, kumpi oli oikeassa

22.04.23 22


Emotionaaliset seuraukset tärkeä tunnistaa Yksilötasolla Järjestötasolla

Kuitenkin; pakko mennä mukavuusalueen ulkopuolelle, siitä oikeudellisessa vaikuttamisessa on kyse

Miten sitten valmistautua?

22.04.23 23

Normit arkipäivään: Asianajo- / järjestövaikuttamistaitoja

1. Lue lakisi ja mieti, mitä ne tarkoittavat juuri sinun/edustamasi yhteisön tapauksessa

2. Kirjoita asiasta 1-sivun muistiinpanot, johon lähdet keräämään pykäliä; perustele asiasi niiden kautta

3. Lähesty asiallasi tahoa, joka syrjii tai kohtelee sinua epäasiallisesti

4. Kerro, että aiot vedota oikeuksiisi ja viedä asian eteenpäin oikeudellisia keinoja käyttäen (ei tarvitse mennä oikeuteen!)

22.04.23 24

Valittaminen kannattaa 1

KHO 29.1.2008 T 131

Muutostyönä haettiin omakotitalon turvalukon hankkimisesta aiheutuneita kustannuksia; kysymys 6-vuotiaasta autistisesta lapsesta. Lapsi karkaili usein. Talossa oli kolme ulko-ovea. Lääkäri oli suositellut turvalukkojen asentamista. KHO katsoi, että turvalukko –muutostyö on myönnettävä vammaispalvelulain mukaisena muutostyönä.


Helsingin HaO 26.11.2008 Dnro 081268/6

Täysi-ikäinen kehitysvammainen henkilö, joka oli kehitysvammahuollon tilapäisessä laitospalvelussa osan viikosta, osan viikosta asui äidin ja isän luona. Tapauksessa haettiin asunnon muutostöitä isän uuteen kotiin.

HaO katsoi, että ko. henkilöllä oli katsottava olevan kaksi kotia, joten muutostyöt myönnettiin.


KHO 21.8.2008 T 2019

Kehitysvammainen lapsi, jonka valvonta ulkona ei ollut mahdollista ilman jatkuvaa valvontaa. Tapauksessa haettiin lapsen kotipihan aitaamista asunnon muutostyönä.

Sosiaalilautakunta ja HaO hylkäsivät vaatimuksen. KHO totesi, että perusoikeuksien korostuneen merkityksen vuoksi vammaispalvelulakia tulee tulkita niin, että aidan rakentaminen myönnetään asunnon muutostyönä.


KHO 2011:18

Vaikeavammaisen lapsen kehityshäiriö edellytti perheen WC:n varustamista äänieristyksellä. KHO katsoi, että tällainen muutostyö tulee korvata vammaispalvelulain mukaisena asunnon muutostyönä.


KHO 6.11.2012

Alle kouluikäisellä lapsella oli todettu Downin syndrooma sekä synnynnäinen eteis-kammioväliseinäaukko. Lääkärinlausunnon mukaan lapsi hyötyi kuntouttavasta päivähoidosta, koska mallioppimisen kautta lapsi kykeni jo varhaisessa vaiheessa omaksumaan sosiaalisia taitoja ja mallioppiminen edisti lapsen kielellistä ja motorista kehitystä.


KHO 6.11.2012

Kunnan viranomaiset olivat hylänneet hakemuksen saada lapselle päivähoitoa kehitysvammaisten erityishuoltona. Aluehallintovirasto katsoi, ettei ollut esitetty sellaisia erityisiä perusteluja, joiden mukaan lapselle olisi tullut järjestää kyseisessä ikävaiheessa päivähoito kehitysvammaisten erityishuoltona, vaan hänen päivähoitotarpeeseensa voitiin vastata ensisijaisen päivähoitolain mukaisena päivähoitona.


KHO 6.11.2012

Hallinto-oikeus oli kumonnut aluehallintoviraston ja kunnan viranomaisten asiassa tekemät päätökset sekä palauttanut asian kunnan perusturvalautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi. Hallinto-oikeus katsoi ottaen huomioon lapsen terveydentilasta ja vammaisuudesta esitetyn selvityksen, että lasta oli pidettävä henkilönä, jolle kunnan oli kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain 1 §:n 1 momentin mukaan järjestettävä erityishuolto.


KHO 6.11.2012

hallinto-oikeus katsoi, että päiväkodissa tapahtuva hoito oli merkittävä lapsen erityishuolto-ohjelmaan, ja hänen oli saatava maksutonta päivähoitoa osana kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukaista erityishuoltoa.

Korkein hallinto-oikeus hylkäsi kunnan perusturvalautakunnan hallinto-oikeuden päätöksestä tekemän valituksen.


KHO 21.5.2013

- Kunta ei ollut järjestänyt kehitysvammaisen lapsen kuljetusta kuntouttavaan päivähoitoon

- Hallinto-oikeus katsoi, että välttämättömiä kustannuksia syntyy vain silloin, kun lapsi on auton kyydissä

- Korkein hallinto-oikeus katsoi, että ratkaisevaa kustannusten korvausvelvollisuuden osalta oli se, olivatko matkat kuntouttavan päivähoidon saamiseksi välttämättömiä (=paluumatka päiväkodista kotiin ja menomatka kotoa päiväkotiin)


KHO 10.4.2013

- Vaikeavammainen henkilö joutui maksamaan kuljetuksen tilaamisesta puhelimitse tilausmaksua

- Kuljetuspalvelun kustannus ylitti kohtuullisena pidettävän

Valittaminen kannattaa 8KHO 2012:46

Vuonna 1989 syntyneellä miehellä oli diagnosoitu autismi ja kehitysvamma. Sosiaali- ja terveyslautakunnan alainen viranhaltija oli 23.6.2010 myöntänyt henkilölle kehitysvammaisen erityishuollosta annetun lain (kehitysvammalaki) mukaisesti avustajapalveluita 24 tuntia viikossa kehitysvammaisten toimintakeskuksella toteutettuun päivätoimintaan osallistumisen mahdollistamiseksi kolmena päivänä viikossa. Vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain (vammaispalvelulaki) mukaista henkilökohtaista apua ei myönnetty. Sosiaali- ja terveyslautakunta ei muuttanut päätöstä.

Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen katsoen, että saadusta selvityksestä kävi ilmi, että hakijan avun ja avustamisen tarve perustui pääosin hoivaan, hoitoon ja valvontaan eikä henkilöllä ollut vammaispalvelulain 8 c §:n 2 momentin edellyttämällä tavalla voimavaroja määritellä tarvitsemansa avun sisältöä ja toteutustapaa.

Valittaminen kannattaa 8KHO 2012:46

Korkein hallinto-oikeus kumosi hallinto-oikeuden ja sosiaali- ja terveyslautakunnan päätökset. Henkilökohtaista apua oli haettu kodin ulkopuolisiin toimintoihin. Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu edesauttaisi hakijan osallistumista ikätasoaan vastaavaan kodin ulkopuoliseen harrastustoimintaan. Asiassa saadun selvityksen mukaan hakijalla oli riittävästi voimavaroja määritellä henkilökohtaisen avun sisältö ja toteuttamistapa. Se seikka, että henkilölle myönnettiin tukea myös kehitysvammalain nojalla, ei ollut esteenä vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun myöntämiselle, kun otettiin huomioon vammaispalvelulain 4 §:n 1 momentin säännökset vammaispalveluna toteutettavan henkilökohtaisen avun ensisijaisuudesta, riittävyydestä ja soveltumisesta henkilön tarpeisiin. Asia palautettiin sosiaali- ja terveyslautakunnalle henkilökohtaisen avun myöntämistä varten.

Maksuton oikeusapu

• Oikeusapu = lakimies toimii avustajana oikeudellisessa asiassa joko kokonaan tai osittain valtion varoin = lasku menee kokonaan tai osittain valtiolle

• Hakemus- ja lautakuntavaihe: yleinen oikeusaputoimisto

• Tuomioistuinvaihe: myös yksityiset lakiasiain- ja asianajotoimistot

Maksuton oikeusapu

• Otetaan huomioon tulot (esim. eläke kyllä, mutta ei hoitotuki), menot (esim. asumismenot asumistuella vähennettynä) ja varallisuus (esim. pankkitalletukset); perusomavastuu yksinäiselle henkilölle käyttövarojen mukaan:

• Enintään 600 e: 0 %• Enintään 800 e: 20 %• Enintään 900 e: 30 %• Enintään 1.050 e: 40 %• Enintään 1.150 e: 55 %• Enintään 1.300 e: 75 %

• Alle 18-vuotiaan hakiessa oikeusapua hänen huoltajiensa käyttövaraa ei oteta huomioon (valtioneuvoston asetus oikeusavusta 3 §)

Ilmanen oikeusapu

22.04.23 39

KIITOS!

Palaute ja yhteys:

[email protected]

www.kumpuvuori.fi

22.04.23www..kumpuvuori.fi 40

Paikallisen edunvalvonnan keinot

Documents

Transcript of Paikallisen edunvalvonnan keinot