Ohjeita ohjelmakuvauksen tekoon

2
© 2014 Desucon | desucon.fi | [email protected] | KcS ry Ohjeita Desuconin ohjelman ohjelmakuvauksen tekoon -Ohjelmakuvaus on noin 50-100 sanan mittainen selostusteksti ohjelmastasi. -Ohjelma suunnitellaan ohjelmakuvauksen päälle. -Ohjelmakuvauksen pitää kertoa Desuconin kävijöille ohjelman tärkeimmät pointit. Tällaisia ovat mm.: o Ohjelmasi näkökulma (esim. käsitteletkö sarjaa X sen hahmojen kautta, käsitteletkö ilmiötä tietyn perspektiivin läpi, aiheen peilaus tietyn lähtökohdan kautta jne.) o Ohjelmasi kohderyhmä (aiheesta mitään tietämättömät, sarjan fanit, ilmiöstä vähän tietävät jne.) o Ohjelman tyyppi (analysointi, esittely, opetus) o Ohjelman laajuus o Juonipaljastukset -Työpajojen ja keskustelupiirien tapauksessa ohjelmakuvauksessa ilmoitetaan ohjelman pääsymaksu ja se, onko ohjelmaan ennakkoilmoittautuminen ja missä ennakkoilmoittautuminen tapahtuu (esim. tapahtuman infossa, etukäteen netissä, ei ilmoittautumista). -Ohjelman nimen tulee kertoa ohjelmasta lähes yhtä paljon kuin ohjelmakuvauksen. Nimi on se, joka johdattaa yleisön luennolle, ohjelmakuvaus tarkentaa nimeä. -Ohjelmakuvauksissa ei suvaita kiroilua tai siitä varoittamista, mukahauskoja huumorivaroituksia tai ohjelman aiheelle turhia huomautuksia. -Ohjelmakuvausta voi muuttaa yleensä vielä noin kolme viikkoa ennen conin alkua. Jos ohjelmasi sisältö muuttuu radikaalisti tekemisen aikana, kannattaa ohjelmakuvausta päivittää ajantasaiseksi. Esimerkkejä hyvistä ohjelmakuvauksista: Clamp-klassikot Tokyo Babylon ja X sukellus 1990-luvun japanilaiseen sielunmaisemaan Ysärin alussa maailmanloppu oli lähellä: vuosituhat vaihtuisi vain kymmenen vuoden päästä ja maailmankirjat olivat sekaisin. Lopun ajan tunnelmat imeytyivät myös Clampin yliluonnollisten

Transcript of Ohjeita ohjelmakuvauksen tekoon

Page 1: Ohjeita ohjelmakuvauksen tekoon

© 2014 Desucon | desucon.fi | [email protected] | KcS ry

Ohjeita Desuconin ohjelman ohjelmakuvauksen tekoon -Ohjelmakuvaus on noin 50-100 sanan mittainen selostusteksti ohjelmastasi. -Ohjelma suunnitellaan ohjelmakuvauksen päälle. -Ohjelmakuvauksen pitää kertoa Desuconin kävijöille ohjelman tärkeimmät pointit. Tällaisia ovat mm.:

o Ohjelmasi näkökulma (esim. käsitteletkö sarjaa X sen hahmojen kautta, käsitteletkö ilmiötä tietyn perspektiivin läpi, aiheen peilaus tietyn lähtökohdan kautta jne.)

o Ohjelmasi kohderyhmä (aiheesta mitään tietämättömät, sarjan fanit, ilmiöstä vähän tietävät jne.)

o Ohjelman tyyppi (analysointi, esittely, opetus) o Ohjelman laajuus o Juonipaljastukset

-Työpajojen ja keskustelupiirien tapauksessa ohjelmakuvauksessa ilmoitetaan ohjelman pääsymaksu ja se, onko ohjelmaan ennakkoilmoittautuminen ja missä ennakkoilmoittautuminen tapahtuu (esim. tapahtuman infossa, etukäteen netissä, ei ilmoittautumista). -Ohjelman nimen tulee kertoa ohjelmasta lähes yhtä paljon kuin ohjelmakuvauksen. Nimi on se, joka johdattaa yleisön luennolle, ohjelmakuvaus tarkentaa nimeä. -Ohjelmakuvauksissa ei suvaita kiroilua tai siitä varoittamista, mukahauskoja huumorivaroituksia tai ohjelman aiheelle turhia huomautuksia. -Ohjelmakuvausta voi muuttaa yleensä vielä noin kolme viikkoa ennen conin alkua. Jos ohjelmasi sisältö muuttuu radikaalisti tekemisen aikana, kannattaa ohjelmakuvausta päivittää ajantasaiseksi.

Esimerkkejä hyvistä ohjelmakuvauksista:

Clamp-klassikot Tokyo Babylon ja X – sukellus 1990-luvun

japanilaiseen sielunmaisemaan

Ysärin alussa maailmanloppu oli lähellä: vuosituhat vaihtuisi vain

kymmenen vuoden päästä ja maailmankirjat olivat sekaisin.

Lopun ajan tunnelmat imeytyivät myös Clampin yliluonnollisten

Page 2: Ohjeita ohjelmakuvauksen tekoon

© 2014 Desucon | desucon.fi | [email protected] | KcS ry

ilmiöiden kimpussa hääriviin mangasarjoihin Tokyo Babylon ja X.

Tule mukaan maagiselle aikamatkalle 1990-luvun Tokion

uumeniin, etsimään johtolankoja mangan sivuilta televisiouutisten

rätiseviin kuviin.

Sakuga – animaation mestarit

Sakugan eli hyvän animaation fanittaminen on lähivuosien aikana

pikaisesti levinnyt animeharrastuksen alalajike, jossa pyritään

arvostamaan yksittäisiä animaattoreita ja heidän teollisuuteen

jättämäänsä jälkeä. Suomeen ilmiö on kuitenkin saapunut vasta

hiljattain ja fanien määrä on vielä laskettavissa yhden käden

sormilla. Luennolla käsitellään japanilaisen animaation

kehittymistä itse animaation näkökulmasta, sekä esitellään

animen historian kannalta tärkeitä animaattoreita, nykyanimea

hallitsevia sakuganeroja, sekä silmälläpidettäviä tulevaisuuden

lupauksia.