OHJAUSSUUNNITELMA

RAAHEN LUKIO 2017

1.OHJAUSTOIMINTA JA SEN TAVOITTEET

2. OHJAUS OPINTOJEN ERI VAIHEISSA 2.1 Ohjaus nivelvaiheessa yläkoulusta lukioon 2.2 Ohjaus opintojen alkuvaiheessa

2.2.1 Oppilaitoksen toimintatapoihin perehdyttäminen 2.2.2 Opinto-ohjauksen oppitunnit ensimmäisen vuoden aikana

2.3 Ohjaus opintojen myöhemmässä vaiheessa 2.3.1 Toinen pakollinen opinto-ohjauksen kurssi OP2

2.3.1.1 Ammatinvalinta ja jatko-opintojen suunnittelu

3. OHJAUKSEN TYÖNJAKO JA VASTUUT 3.1 Rehtorin rooli 3.2 Koulusihteerin rooli 3.3 Opinto-ohjaajan rooli 3.4 Ryhmänohjaajan rooli 3.5 Aineenopettajan rooli

4. ARVIOINTI

5. TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN KARTOITUKSET JA OPISKELIJALLE TARJOTTAVA TUKI

6. YHTEISTYÖ HUOLTAJIEN KANSSA

7. TIEDOTTAMINEN OPPILAITOKSEN SISÄLLÄ

8. OPISKELIJAHUOLTO

9.MONIKULTTUURINEN OHJAUS

10. TYÖELÄMÄYHTEYDET

11.HYVÄN OHJAUKSEN KRITEERIT JA NIIDEN TOTEUTUMINEN 11.1. Riittävä ja monipuolinen ohjaus 11.2. Aktiivisuuden, osallisuuden ja vastuullisuuden tukeminen 11.3. Ohjaus on yhteistä työtä 11.4. Osaava ja ammattitaitoinen henkilöstö 11.5. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen 11.6. Ohjaussuunnitelma 11.7 Koulutuksen nivelvaiheet 11.8. Ohjaus koulutukseen ja uravalintoihin liittyvien päätösten tukena 11.9. Työelämätaidot ja työelämään tutustuminen 11.10. Vuorovaikutteinen yhteistyö ohjauksen tukena

11.11. Ohjauspalveluista tiedottaminen 11.12. Hyvän ohjauksen kriteerit osana paikallista laatujärjestelmää

LIITTEET

1.OHJAUSTOIMINTA JA SEN TAVOITTEET Ohjaus on jatkuvaa, vuorovaikutteista ja tavoitteellista toimintaa opiskelijan oppimisen, kasvun ja kehityksen tueksi. Se on kaikkien oppilaitoksessa sekä erilaisissa oppimisympäristöissä työskentelevien yhteistä työtä. Ohjaustoiminta muodostaa lukion toiminnassa kokonaisuuden, joka tukee opiskelijaa lukio-opintojen eri vaiheissa sekä kehittää hänen valmiuksiaan tehdä koulutusta ja tulevaisuutta koskevia valintoja ja ratkaisuja. Ohjauksen avulla opiskelija ymmärtää lukioaikaisten valintojensa vaikutuksen ura- ja jatko-opintomahdollisuuksiin. Ohjaus tukee nuoren ura- ja elämänsuunnittelutaitojen kehittymistä, päätöksentekokykyä ja antaa valmiuksia jatko-opintoihin ja työelämään siirtymiseen. Ohjauksen avulla pyritään tukemaan opiskelijoiden hyvinvointia ja kasvua sekä itsetuntemuksen ja -ohjautuvuuden lisääntymistä. Samalla ehkäistään syrjäytymistä. Ohjauksella edistetään opiskeluvalmiuksien kehittymistä ja opintojen etenemistä suunnitellusti. Tavoitteena on elinikäisen oppimisen merkityksen omaksuminen. Raahen lukiossa ohjauksen tavoitteena on opiskelun ja oppimisen tukeminen ja ohjaaminen siten, että opiskelijan yksilölliset lähtökohdat huomioidaan ja henkilökohtaisten oppimistulosten kehittymistä tuetaan. Opiskelijaa kunnioitetaan yksilönä, jolla on oikeus laadukkaaseen ja omiin tarpeisiinsa nähden riittävään ohjaukseen. Ohjauksen tavoitteena on persoonallisen kasvun tukeminen sekä elämän suunnittelutaitojen ja uravalinnan kehittyminen. Ohjauksen avulla pyritään vahvistamaan opiskelijoiden elämänhallintataitoja sekä kasvua yhteiskunnan vastuullisiksi ja aktiivisiksi jäseniksi. Ohjauksen tulee olla opiskelijalähtöistä, opiskelijaa aktivoivaa ja osallistavaa toimintaa. Opinto-ohjaajalla on päävastuu lukion opinto-ohjauksen suunnittelusta, toteutuksesta, arvioinnista ja kehittämisestä yhteistyössä rehtorin kanssa. Ohjauksella ei kuitenkaan tarkoiteta pelkästään opintojen ohjaamista, vaan opiskelijan kokonaisvaltaista tukemista, neuvomista ja kannustamista. Ohjaus on koko henkilökunnan yhteinen asia ja se kuuluu kaikille opetustyötä tekeville. Siten opinto-ohjaajan lisäksi ohjaustyötä tekevät ryhmänohjaajat, aineenopettajat, rehtori sekä opiskelijahuoltoryhmän jäsenet. Opiskelijoilla on oikeus saada ohjausta koko lukio-opintojensa ajan. Ohjaus voi olla luokkamuotoista, pienryhmäohjausta, henkilökohtaista ohjausta tai verkko-ohjausta. Verkko-ohjaus voi tapahtua esimerkiksi henkilökohtaisena viestittelynä

opinto-ohjaajan ja opiskelijan välillä tai ryhmäviestien avulla kaikkia koskevina yhteisviesteinä. Lukion ohjaussuunnitelma on laadittu koko oppilaitoksen ohjaustyön kehittämisen välineeksi ja ohjauksen laadun varmistamiseksi. Ohjaussuunnitelmaa päivitetään tarvittaessa.

2. OHJAUS OPINTOJEN ERI VAIHEISSA

2.1 Ohjaus nivelvaiheessa yläkoulusta lukioon Opiskelijan siirtyessä peruskoulusta lukioon moni asia muuttuu. Nivelvaiheen ohjaus peruskoulun opinto-ohjauksessa sisältää lukio-opintoihin ja ylioppilastutkintoon tutustumisen ja lukion jälkeisten jatko-opintomahdollisuuksien yleisesittelyn. Lukion opinto-ohjaaja vierailee syksyn ja alkutalven aikana kaikissa Raahen kaupungin yläkouluissa kertomassa peruskoulun päättäville lukio-opinnoista, ylioppilastutkinnosta ja lukiokoulutuksen tarjoamista mahdollisuuksista. Samalla vierailulla esitellään Raahen lukiota yhdessä tutor-opiskelijoiden kanssa. Tutor-opiskelijat vastaavat yhdeksäsluokkalaisten laatimiin kysymyksiin ja kertovat omista kokemuksistaan Raahen lukion opiskelijoina. Vierailujen tavoitteena on välittää tietoa lukio-opinnoista, niiden vaativuudesta, työmäärästä, opiskelutavoista, lukion tarjoamista mahdollisuuksista ja Raahen lukion kurssitarjonnasta. Vierailut tapahtuvat yhdeksäsluokkalaisten oppilaanohjauksen oppitunneilla. Marraskuussa Raahen lukiolla järjestetään tutustumispäivä yhdeksäsluokkalaisille. Opinto-ohjaaja on mukana päivän järjestelyissä ja toteutuksessa sekä tekee yhteistyötä peruskoulujen opinto-ohjaajien kanssa.Tutustumispäivässä eri aineryhmien opettajat esittelevät omia oppiaineitaan ja järjestävät toiminnallisia tehtäviä omiin oppiaineisiin liittyen. Myös opiskelijakunnalla on oma pisteensä. Tutor-opiskelijat osallistuvat päivän suunnitteluun ja käytännön järjestelyihin yhdessä markkinointi-työryhmän jäsenten kanssa. Yhdeksäsluokkalaisilta kerätään vuosittain palautetta ja toiveita tutustumispäivään liittyen. Tarvittaessa opinto-ohjaaja ja/tai rehtori järjestää yksittäiselle oppilaalle tai pienryhmälle mahdollisuuden tulla tutustumaan lukioon myös muuna ajankohtana. Tällöin oppilas keskustelee opinto-ohjaajan ja/tai rehtorin kanssa mahdollisista tulevista opinnoistaan tai valinnoistaan sekä saa mahdollisuuden tavata oppilaitoksen henkilökuntaa ja opettajia. Oppilas saa tutustua oppilaitokseen opiskeluympäristönä ja hänelle tarjotaan mahdollisuus seurata opetusta valitsemissaan oppiaineissa. Keväällä toisen asteen yhteishaun aikaan opinto-ohjaaja käy jakamassa tuleville lukiolaisille ainevalintakortit sekä tiedot valinnaisaineista ja ohjaa samalla ainevalintojen tekemiseen. Mahdollisuuksien mukaan mukana on joko lukion kielten-

tai matemaattisten aineiden opettaja. Ainevalinnat kerätään Raahen lukioon 1. tai 2. hakutoiveena hakeneilta oppilailta. Tässä vaiheessa oppilasta ohjataan hänen kannaltaan perusteltuihin ainevalintoihin lukio-opintojen alkaessa. Peruskoulun oppilaanohjaaja ja lukion opinto-ohjaaja tekevät yhteistyötä oppilaiden valintoihin liittyen. Lisäksi lukion opinto-ohjaaja voi tavata yhdeksäsluokkalaisia henkilökohtaisesti aina tarpeen mukaan. Peruskoulujen opinto-ohjaajat palauttavat oppilaidensa ainevalintakortit lukiolle sovittuun päivämäärään mennessä. Ainevalintojen tarkistamisessa ja mahdollisissa muutoksissa opinto-ohjaaja tekee yhteistyötä yläkoulujen oppilaanohjaajien kanssa. Lukion opinto-ohjaaja osallistuu tarvittaessa peruskoulun tiedonsiirto- ja suunnittelu-palavereihin yksittäisten oppilaiden osalta. Opinto-ohjaaja tekee ainevalinnoista koosteen rehtorille, joka laatii lukujärjestykset tuleville opiskelijoille. Opinto-ohjaaja tarkistaa tulevien opiskelijoiden valinnat lukujärjestyksen valmistuttua.

2.2 Ohjaus opintojen alkuvaiheessa

2.2.1 Oppilaitoksen toimintatapoihin perehdyttäminen Ryhmänohjaaja eli ropo ottaa lukuvuoden ensimmäisenä päivänä oman ryhmänsä ohjattavakseen. Opintojen alussa hän jakaa opiskelijoille materiaalia, esittelee ja kierrättää uusia opiskelijoita oppilaitoksen tiloissa. Ryhmänohjaaja käy läpi tiedotteen, joka sisältää tärkeää tietoa lukio-opintojen suorittamiseen, opiskeluohjelman muuttamiseen, arviointiin, poissaolo käytänteisiin ym. liittyen. Ryhmänohjaustuokio järjestetään kerran viikossa ryhmänohjaajan johdolla. Oppilaitoksen toimintatavat ja käytänteet käydään läpi ryhmänohjaus-tuokioissa ja niihin palataan vielä ensimmäisillä opinto-ohjauksen oppitunneilla. Ryhmänohjaaja esittelee kurssitarjottimen ja opastaa opiskelijat etsimään sieltä tulevat koepäivät. Ryhmänohjaaja tiedottaa omaa ryhmäänsä ajankohtaisista ja tärkeistä asioista koko lukio-opintojen ajan. Ryhmänohjausaiheet tulevat pääsääntöisesti rehtorilta tai apulaisrehtorilta, mutta ryhmänohjaaja voi hyödyntää ryhmänohjaus-tuokioita muuhunkin tarpeelliseksi katsomaansa toimintaan. Opintojen alkuvaiheessa ryhmäyttäminen on olennaisen tärkeää. Ensimmäisen vuoden opiskelijoiden ryhmänohjaajat keskustelevat henkilökohtaisesti jokaisen oman ryhmänsä opiskelijan kanssa ensimmäisen opintovuoden aikana.

Haastattelun pohjana käytetään lomaketta. (ks.liite 1). Henkilökohtaiset keskustelut ovat mahdollisia koko lukio-opintojen ajan. Tutor-opiskelijat toimivat aktiivisesti uusien opiskelijoiden tukena opintojen alkuvaiheessa. He vierailevat heille nimetyssä omassa ykkösluokassaan etenkin opintojen alkaessa ja ovat välituntisin uusien opiskelijoiden apuna ja tukena.

2.2.2 Opinto-ohjauksen oppitunnit ensimmäisen vuoden aikana Pakollinen opinto-ohjauksen OP1 kurssi suoritetaan luokkaohjauksena ensimmäisen opintovuoden syksyllä. Luokkaohjauksen lisäksi opiskelijoita kannustetaan hakemaan henkilökohtaista ja pienryhmäohjausta oma-aloitteisesti aina sitä tarvitessaan. Opinto-ohjauksen ensimmäisillä oppitunneilla tutustutaan ja käydään läpi opintoihin ja niiden suorittamiseen ja suunnitteluun liittyviä asioita, opiskelutaitoja ja itsetuntemusta sekä elinikäistä oppimista. Tunneilla pohditaan opiskelutekniikkaa yleisellä tasolla, omia opiskelutottumuksia ja tapoja, ajankäyttöä sekä opiskelua ja muistamista helpottavia asioita. Opinto-ohjaaja kartoittaa opiskelijoiden läksyihin käyttämää aikaa ja kannustaa opiskelijoita itsearviointiin. Opiskelijoita ohjataan esimerkiksi lukusuunnitelmien avulla tavoitteelliseen, pitkäjänteiseen opiskeluun. Oppilaasta lukion opiskelijaksi siirtyminen muuttaa nuoren arkea. Muutokset tuodaan näkyviksi konkreettisten esimerkkien ja tehtävien avulla. Lukio-opiskelu vaatii usein muutoksia ajankäyttöön ja opiskelutekniikkaan. Opiskelijoita ohjataan pohtimaan omien valintojen merkitystä ja vastuun lisääntymisen mukanaan tuomia asioita. Koulukuraattori ja opinto-ohjaaja suunnittelevat ja toteuttavat yhdessä vähintään yhden ryhmäytymistä tukevan toiminnallisen oppitunnin kaikille ykkösille lukukauden alussa. Tavoitteena on edistää opiskelijoiden tutustumista toisiinsa ja hyvän yhteishengen muodostumista sekä luoda heille mahdollisimman myönteinen kuva omasta ryhmästään. Samalla kuraattori tulee tutuksi kaikille uusille opiskelijoille. Oppitunnilla opiskelijoita tiedotetaan oppilas- ja opiskeluhuoltolaista, opiskeluhuollon palveluista ja toimintatavoista. Opinto-ohjaaja tekee yhteistyötä myös koulupsykologin kanssa. Koulupsykologi käy vierailemassa yhdellä opinto-ohjauksen oppitunnilla kertomassa jaksamiseen ja hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä, opiskelustrategioista sekä motivaatiosta. Opiskeluhuoltohenkilöstön kanssa tehtävän yhteistyön tarkoituksena on madaltaa

opiskelijoiden kynnystä yhteydenottoihin apua ja tukea tarvitessaan. Lisäksi opiskelijoita tiedotetaan opiskeluhuolto-henkilöstön työnjaosta ja toimintatavoista. Opiskelijoita ohjataan kiinnittämään huomiota omaan jaksamiseen ja hyvinvointiin liittyviin tekijöihin, elämänhallintataitoihin ja niiden vahvistamiseen sekä väsymisen ja stressaantumiseen merkkien tunnistamiseen. Luokkaohjauksessa opiskelijat tutustuvat ylioppilastutkinnon rakenteeseen ja ylioppilastutkinnon suorittamiseen liittyviin keskeisiin asioihin. Opiskelijat laativat sekä opiskelusuunnitelman että alustavan ylioppilastutkintosuunnitelman. Myös urasuunnitelmia pohditaan. Luokkaohjauksessa opiskelijat ohjataan käyttämään erilaisia sähköisiä ohjaus- ja hakupalveluita ja etsimään tietoa niiden avulla. Opiskelijoita tiedotetaan heti opintojen alkuvaiheessa erityisjärjestelyjen mahdollisuudesta ylioppilastutkinnon suorittamisessa ja muiden mahdollisten lausuntojen hankkimisesta tutkintoa varten. Kaikki ensimmäisen vuoden opiskelijat osallistuvat lukiseulaan, jonka perusteella erityisopettaja kutsuu tarvittaessa varsinaiseen lukitestaukseen. Mikäli opiskelijalla todetaan lukivaikeus, tieto siitä lähetetään opiskelijalle itselleen sekä rehtorille. Opinto-ohjaaja huolehtii, että lausunnon saanut opiskelija ohjataan henkilökohtaisesti joko anomaan erityisjärjestelyjä tai arvosanan korotusta haluamassaan aineessa. Ensimmäisen opintovuoden keväällä opinto-ohjaaja järjestää ainevalinta-infoja, joissa ohjataan toisen vuoden ainevalintojen tekemiseen ja opiskelijan ylioppilastutkintosuunnitelman mukaisten kurssien valitsemiseen. Samalla opiskelijoita tiedotetaan eri aineiden tai kurssien merkityksestä jatko-opintoihin liittyen.

2.3 Ohjaus opintojen myöhemmässä vaiheessa

2.3.1 Toinen pakollinen opinto-ohjauksen kurssi OP2

2.3.1.1 Ammatinvalinta ja jatko-opintojen suunnittelu Toinen pakollinen opinto-ohjauksen kurssi suoritetaan hajautetusti toisen ja kolmannen opintovuoden aikana.Toisena vuonna syvennytään ammatinvalintaan ja urasuunnitteluun tarkemmin ja samalla opiskelija päättää ylioppilastutkintosuunnitelmastaan. Myös toisen vuoden opiskelijoille järjestetään ainevalintainfoja, joissa ohjataan ylioppilastutkintosuunnitelmaa ja jatko-opiskelusuunnitelmaa tukevien kurssien valitsemiseen.

Opinto-ohjauksen luokkatunnit sijoittuvat toisen vuoden keväällä, jolloin keskitytään jatko-opintomahdollisuuksiin tutustumiseen ja urasuunnitteluun, työnhakuun ja niihin liittyviin asiakirjoihin sekä kutsutaan mahdollisuuksien mukaan vierailijoita eri korkeakouluista ja koulutusaloilta. Oppitunneilla tutustutaan eri aloihin ja koulutus vaihtoehtoihin sekä niiden valintaperusteisiin mahdollisimman monipuolisesti. Vierailijat voivat olla Raahen lukion alumnit ry:n jäseniä tai muita lukion entisiä opiskelijoita, mutta myös korkeakoulujen järjestämiä esittelijöitä. Oppitunneilla tehdään erilaisia testejä ja harjoituksia, vahvistetaan itsetuntemusta ja käsitystä itsestä ja omista mahdollisuuksista. Tunneilla keskitytään myös ylioppilastutkintosuunnitelman lopulliseen laatimiseen ja abivuoden ainevalintoihin ylioppilastutkintosuunnitelman mukaisesti. Opiskelijat ohjataan ilmoittautumaan ylioppilaskokeisiin ja muistutetaan erityisjärjestelyjen anomisesta ja lausuntojen toimittamisesta ajallaan. OP2 kurssin suoritukseen sisältyy viikon mittainen TET-jakso, joka suoritetaan opiskelijan valitsemassa työpaikassa. TET- jakson voi suorittaa kesätöinä kesäaikaan tai muuna loma-aikana. Opiskelija tuo opinto-ohjaajalle työtodistuksen suorittamastaan jaksosta. Opiskelija suorittaa TET- jakson haluamanaan ajankohtana lukio-opintojen aikana. OP2 kurssi suoritetaan loppuun kolmantena opintovuonna. Tällöin ei ole enää lukujärjestykseen merkittyjä opinto-ohjauksen oppitunteja, vaan opinto-ohjaaja tiedottaa opiskelijoita milloin oppitunteja pidetään. Valmistuvien ohjaus keskittyy jatko-opintoihin hakeutumiseen ja sähköiseen hakujärjestelmään tutustumiseen sekä itsenäiseen elämään siirtymiseen. Opiskelijoita tiedotetaan TE-toimiston käytänteistä ja hakuvelvoitteesta, lakiin perustuvista syistä opintojen aloituksen siirtämiseksi, opintojen rahoituksesta jne. Mahdollisuuksien mukaan TE-toimiston työntekijä vierailee oppilaitoksessa pitämässä infoa valmistuville. Mikäli tämä ei ole mahdollista, opinto-ohjaaja välittää TE-toimistolta saamansa materiaalin opiskelijoiden käyttöön. Kaikki valmistuvat osallistuvat yhdessä opinto-ohjaajan kanssa Oulun yliopiston järjestämille Abipäiville, mikäli tapahtuma järjestetään. Abi-päivillä esitellään Pohjois-Suomen ja lähialueiden korkeakoulu-tarjontaa ja eri alojen valintaperusteita. Opiskelijat saavat ajankohtaista tietoa koulutusmahdollisuuksista ja eri alojen vaatimuksista. Lisäksi opiskelijoilla on mahdollisuus käydä tutustumassa oman mielenkiintonsa ja mahdollisuuksiensa mukaan myös muihin oppilaitoksiin niiden järjestäminä tutustumispäivinä. Tutustumiset tehdään pienryhmissä tai kiinnostuksen mukaan isommissakin ryhmissä. Opinto-ohjaaja tiedottaa opiskelijoita näistä tutustumismahdollisuuksista ja hoitaa käytännön järjestelyt.

Lukiolla vierailee oppilaitoksemme entisiä opiskelijoita ja muita eri alojen esittelijöitä esittelemässä omaa korkeakouluaan ja sen koulutustarjontaa. Esittelyt ovat pääsääntöisesti suunnattu valmistuville, mutta toisen vuoden opiskelijoille osallistuminen on myös mahdollista. Opinto-ohjaaja tiedottaa opiskelijoita esittelijöiden infoista ja aikatauluista etukäteen. Opiskelijoita kannustetaan osallistumaan esittelyihin oman jatko-opintosuunnitelmansa selkiyttämiseksi ja tueksi. Samalla heille tarjoutuu tilaisuus kysyä mieltä askarruttavia kysymyksiä. Opiskelijat voivat esittää opinto-ohjaajalle toiveita haluamistaan esittelijöistä. Vierailijoita pyritään saamaan myös opinto-ohjauksen oppitunneille. Viimeisen opintovuoden aikana opiskelijat laativat henkilökohtaisen jatko-opintosuunnitelman, jonka käyvät läpi yhdessä opinto-ohjaajan kanssa henkilökohtaisessa ohjauskeskustelussa. Tässä tapaamisessa varmistetaan, että opiskelijalla on suunnitelma tulevaisuutta varten ja hän osaa hakea haluamiinsa hakukohteisiin. Myös hakukohteiden valintaperusteet ja pääsykokeisiin liittyvät asiat käydään läpi. Jos opiskelijalla ei ole vielä tulevaisuudensuunnitelmia jatko-opintoihin liittyen, opinto-ohjaaja ohjaa hänet TE-toimiston ammatinvalintapsykologille. Mikäli opiskelija haluaa, opinto-ohjaaja auttaa opiskelijaa hakulomakkeen täyttämisessä. Muussa tapauksessa opiskelijat tekevät sähköisen haun itse. Opinto-ohjaaja tapaa jokaisen valmistuvan opiskelijan henkilökohtaisesti vähintään kerran, mutta useammat tapaamiset ovat mahdollisia opiskelijan tarpeesta ja toiveesta riippuen. Hakuaikana ohjaus tapahtuu pääasiassa verkko-ohjauksena Wilman kautta tai puhelimitse.

3. OHJAUKSEN TYÖNJAKO JA VASTUUT

3.1 Rehtorin rooli Rehtori luo ohjaukselle toimintaedellytykset ja vastaa ohjausresurssien riittävyydestä. Rehtorilla on yhdessä opinto-ohjaajan kanssa päävastuu lukion opinto-ohjauksen suunnittelusta, toteutuksesta, arvioinnista ja kehittämisestä. Hän tukee ohjauksen suunnittelua, toteutusta ja kehittämistä koko oppilaitoksen henkilöstön yhteisenä tehtävänä. Lisäksi rehtori vastaa uusien henkilöiden perehdytyksestä tähän tehtävään sekä ohjauksen työnjakoon ja vastuualueisiin . Rehtori toimii oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltoryhmän puheenjohtajana. Siten rehtori osallistuu yhteisöllisen opiskelijahuollon suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin. Rehtori tekee yhteistyötä apulaisrehtorin, opinto-ohjaajan, ryhmänohjaajien, aineenopettajien, opiskelijahuoltopalveluita tarjoavien henkilöiden, huoltajien sekä oppilaitoksen muun henkilökunnan kanssa. Rehtori voi kutsuttaessa osallistua opiskelijaa koskevan erikseen koolle kutsuttavan monialaisen asiantuntijaryhmän kokoontumiseen. Rehtori edustaa oppilaitosta Raahen lukion vanhempainyhdistyksen kokouksissa ja osallistuu oppilaitoksen vanhempainiltoihin. Vanhempainyhdistys tekee kannanottoja ja ehdotuksia lukio-opetusta ja opiskelua koskeviin asioihin. Rehtori välittää vanhempainyhdistyksen käsittelemät asiat opettajakunnan tietoon ja tarvittaessa käsiteltäviksi. Rehtori voi osallistua peruskoulun päättöluokkalaisille ja heidän huoltajilleen suunnattuihin vanhempainiltoihin sovitusti. Lisäksi hän osallistuu yhdeksäsluokkalaisille järjestettyyn tutustumispäivään ja tapaa yhdeksäsluokkalaisia tarpeen mukaan heidän pohtiessaan lukio-opintoihin hakeutumista. Mikäli opiskelija siirtyy toisesta lukiosta Raahen lukioon, rehtori keskustelee oppilaitoksen vaihtoon liittyvistä syistä opiskelijan ja/tai huoltajien kanssa. Rehtori ja opinto-ohjaaja yhteistyössä ohjaavat uutta opiskelijaa ainevalinnoissa ja lukio-opintojen aloittamiseen liittyvissä käytännön asioissa. Ryhmänohjaaja keskustelee uuden opiskelijan kanssa henkilökohtaisesti opintojen alettua. Rehtori ohjaa opiskelijoita yhdessä opinto-ohjaajan kanssa ainevalinnoissa ja opinto-ohjelman muutoksissa. Hän vastaa yhdessä opinto-ohjaajan kanssa siitä, että lukio-opintoja ja ylioppilastutkinnon suorittamista säätelevistä ohjeista ja määräyksistä tiedotetaan opiskelijoita ja heidän huoltajia. Rehtori välittää aktiivisesti

ylioppilastutkintolautakunnalta tullutta tietoa koko opetushenkilökunnalle, opinto-ohjaajalle, apulaisrehtorille sekä koulusihteerille tiedoksi. Rehtori vastaa kokelaiden erityisjärjestelyistä. Rehtori keskustelee opiskelijan kanssa henkilökohtaisesti erityisjärjestelyistä ja niiden hakemisesta ylioppilastutkintolautakunnan ohjeiden mukaisesti. Rehtori tekee yhteistyötä apulaisrehtorin, opettajien, koulusihteerin ja erityisopettajan kanssa ylioppilastutkintolautakunnalle toimitettavien lausuntojen, koejärjestelyjen, koepapereiden ym. osalta. Joka tutkintokerta rehtori ja opinto-ohjaaja pitävät YO-infot ylioppilaskokeisiin osallistuville.

3.2 Koulusihteerin rooli Koulusihteeri ohjaa opiskelijoita opintotuki- ja koulumatkatuki-asioissa ja niiden hakemisessa. Koulusihteeri antaa opiskelijoille yleisinformaatiota koulun tapahtumiin, aikatauluihin, luokkatiloihin, lukio-opintoihin ja ylioppilastutkintoon liittyen ja ohjaa tarvittaessa opiskelijan rehtorin, apulaisrehtorin, aineenopettajan tai opinto-ohjaajan luokse. Hän ohjaa ylioppilastutkintolautakunnan ohjeiden ja määräysten mukaisesti ja auttaa opiskelijoita tiedonhaussa. Hän huolehtii uusintakokeeseen ilmoittautumisen käytännön järjestelyistä ja auttaa opiskelijaa tarvittaessa uusintakokeeseen ilmoittautumisessa. Koulusihteeriltä opiskelija saa lomakkeita eri tarkoituksia varten ja ohjeistusta niiden täyttämiseen ja toimittamiseen. Koulusihteeri auttaa niin opiskelijoita, huoltajia kuin oppilaitoksen henkilökuntaa Wilman käyttöön liittyvissä asioissa. Sähköisiin kokeisiin liittyen hän ohjaa opiskelijoita tietokoneiden käynnistämisessä ja lainaa käynnistystikkuja opiskelijoille harjoittelua varten. Sähköisen ylioppilastutkinnon myötä tämä koulusihteerin tehtävä tulee vahvistumaan. Koulusihteeri ja mahdollisuuksien mukaan myös kouluisäntä vierailevat ensimmäisen opintovuoden opinto-ohjauksen oppitunnilla, jolloin jokainen opiskelija harjoittelee oman kannettavan tietokoneen käynnistämistä tikulta. Koulusihteeri osallistuu sähköiseen asiointiin ylioppilastutkintoon liittyvissä asioissa ja huolehtii omaan rooliinsa kuuluvien lomakkeiden täyttämisestä ja lähettämisestä. Hän vastaa todistusten ja lausuntojen oikeanlaisesta säilytyksestä ja arkistoinnista. Koulusihteeri ja rehtori tekevät yhteistyötä ylioppilastutkintoon liittyvissä käytännön asioissa. Koulusihteeri huolehtii käytännön koejärjestelyistä yhdessä kouluisännän kanssa. Työtehtäviin sisältyy myös yhteistyö opinto-ohjaajan kanssa.

3.3 Opinto-ohjaajan rooli Opinto-ohjaajalla on päävastuu lukion opinto-ohjauksen suunnittelusta, toteutuksesta, arvioinnista ja kehittämisestä yhteistyössä rehtorin kanssa. Opinto-ohjaaja tekee yhteistyötä rehtorin,ryhmänohjaajien ja aineenopettajien kanssa ohjauksen toteuttamiseksi. Yhteistyö ryhmänohjaajien ja opiskeluhuoltohenkilöstön kanssa on tiivistä. Opinto-ohjaaja kuuluu lukion oppilaitoskohtaiseen opiskeluhuoltoryhmään. Siten hän osallistuu yhteisöllisen opiskeluhuollon suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin yhdessä muun työryhmän kanssa. Opinto-ohjaaja voi olla pyydettäessä mukana erikseen koolle kutsuttavan monialaisen asiantuntijaryhmän kokoontumisessa. Opinto-ohjaaja pitää OP1 ja OP2 kursseihin liittyvät luokkaohjaustunnit sekä ainevalintainfot niin ensimmäisen vuoden opiskelijoille kuin jatkavillekin. Sen lisäksi opinto-ohjaaja tarjoaa henkilökohtaista ja pienryhmäohjausta kaikille lukion opiskelijoillle. Opiskelijat voivat hakea ohjausta oma-aloitteisesti tai opinto-ohjaaja voi tarjota sitä tarpeen ilmetessä. Tarvittaessa myös huoltajat, rehtori, ryhmänohjaajat ja aineenopettajat voivat ohjata opiskelijan opinto-ohjaajan luokse. Mikäli opiskelijalla on haasteita lukio-opintojen suorittamisessa ja niistä selviytymisessä, opinto-ohjaaja on mukana suunnittelemassa opiskelijan tulevaa opinto-ohjelmaa ja ohjaamassa opiskelijaa oppilaitoksen tukipalveluihin. Mikäli tarjotut tukitoimet eivät ole riittäviä ja/tai opiskelija suunnittelee opintojensa keskeyttämistä, opinto-ohjaaja ohjaa opiskelijaa TE-toimiston ammatinvalinnan ohjaukseen sekä muihin koulutusvaihtoehtoihin. Opinto-ohjaaja auttaa opiskelijaa tarvittaessa tiedonhaussa sekä hakemuksen täyttämisessä. Opinto-ohjaaja perehdyttää opiskelijat lukion kurssitarjontaan ja ainevalintojen tekemiseen opiskelijan suunnitelmien mukaisesti. Hän seuraa yhdessä ryhmänohjaajan kanssa valintojen toteutumista ja auttaa niiden tarkistamisessa ja suunnitelmien tekemisessä. Myös opiskeluohjelmien muutokset sisältyvät opinto-ohjaajan työtehtäviin. Opinto-ohjaaja ohjaa opiskelijat käyttämään erilaisia sähköisiä tietolähteitä, ohjauspalveluita, hakujärjestelmiä sekä yhteiskunnan tuki- ja neuvontapalveluita jatko-opintoihin hakeutumiseen ja ammatinvalintaan liittyen. Yhteistyö tutor-opiskelijoiden ja tutor-kurssia ohjaavien opettajien kanssa on etenkin syksyllä ja alkutalvesta tiivistä. Opinto-ohjaajan ja ohjaavien opettajien tulee perehdyttää tutor-opiskelijat lukion esittelyihin ja vanhempainiltoihin. Opinto-ohjaaja ja tutorit osallistuvat Raahessa tammikuussa pidettäville Tsäänssi-messuille mikäli

ne järjestetään. Yhteistyö tutoreiden kanssa sisältää myös lukion tutustumispäivän suunnittelun ja toteutuksen yhdessä markkinointityöryhmän jäsenten kanssa. Ensimmäisen ja erityisesti toisen vuoden opinto-ohjauksen oppitunneilla tutustutaan eri aloihin ja niiden valintaperusteisiin. Opiskelijoita ohjataan etsimään ja hyödyntämään tietoa verkossa olevista keskeisimmistä lähteistä. Toisen vuoden opinto-ohjauksessa tehdään ammatinvalintatestejä ja muita ammatinvalintaa tukevia tehtäviä. Opinto-ohjaaja ohjaa opiskelijoita tiedonhaussa, jatko-opiskelumahdollisuuksien kartoittamisessa, valintaperusteiden selvittämisessä sekä opiskelijan jatko-opinto haaveita tukevan opintosuunnitelman laatimisessa. Opinto-ohjaaja ohjaa opiskelijoita pohtimaan omia realistisia mahdollisuuksiaan ja selviytymistä tietyissä oppiaineissa ja hakukohteissa. Opiskelijoita kannustetaan hakemaan henkilökohtaista ohjausta mahdollisimman paljon. Toisinaan opiskelijan ammattihaaveet ja jatko-opintosuunnitelmat muuttuvat kesken lukio-opintojen. Tällöin opiskelija voi muuttaa opiskeluohjelmaansa mahdollisuuksien mukaan. Tämä tehdään yhdessä opinto-ohjaajan kanssa henkilökohtaisesti. Myös jonkin tietyn oppiaineen jättäminen pois opinto-ohjelmasta vaatii henkilökohtaisen keskustelun opinto-ohjaajan kanssa. Alaikäisen kohdalla opinto-ohjaaja varmistaa opiskelijalta, että huoltajat ovat tietoisia opiskelijan päätöksestä ja päätös on harkittu. Opinto-ohjaajalle kuuluu pidennetyn opinto-ohjelman suunnittelu ja perusteiden selvittäminen. Alaikäisen pidentäessä opiskeluaikaa pyydetään huoltajaa lähettämään Wilma-viesti opiskelijan perusteista opinto-ajan pidentämiselle. Opinto-ohjaaja kutsuu opiskelijoita luokseen heikon opintomenestyksen tai lukuisten keskeneräisten tai keskeytyneiden suoritusten vuoksi. Opiskelijat voivat ohjautua opinto-ohjaajalle myös ryhmänohjaajien ja aineenopettajien ohjaamina. Ohjauksessa keskitytään suunnittelemaan tulevaa ja aikatauluttamaan opintoja eteenpäin. Opinto-ohjaaja voi suositella opiskelijalle kurssien uudellen opiskelua tai uusintakokeeseen osallistumista tilanteen mukaan. Ohjauksessa pyritään selkeyttämään opiskelijalle tilannettaan ja tehtävien suoritusten aikataulua. Opiskelijalle voidaan laatia konkreettinen suunnitelma siitä mitä hänen tulee tehdä ja milloin. Tehtävien sisältöihin, aikatauluun ym. käytännön asioihin liittyen opinto-ohjaaja ohjaa opiskelijan ottamaan yhteyttä suoraan aineenopettajaan. Joissakin tapauksissa opinto-ohjaaja on yhteydessä itse opettajaan mikäli katsoo sen tarpeelliseksi. Opintojen päättövaiheen ohjaus kuuluu opinto-ohjaajan tehtäviin.Opinto-ohjaaja tiedottaa, ohjaa ja muistuttaa opiskelijoita lukio-opintoihin, ylioppilastutkintoon, jatko-opintoihin ja niihin hakeutumiseen sekä tuleviin vierailijoihin liittyvistä asioista. Vierailijoita pyritään korkeakoulujen lisäksi saamaan myös työelämästä. Raahen lukion alumnit ry:n jäseniä pyritään hyödyntämään mahdollisuuksien mukaan

kutsumalla heitä OP2 kurssin oppitunneille mahdollisuuksien mukaan. Alumnit kertovat omista urapoluistaan ja valinnoistaan sekä niiden merkityksestä ammatinvalinnasssan. Myös muita teemoja voidaan sopia käsiteltäviksi. Opinto-ohjaaja järjestää vierailuun liittyvät käytännön asiat ja tiedottaa lukion opiskelijoita asiasta. Opinto-ohjaaja vastaan yhdessä rehtorin kanssa ylioppilaskirjoituksiin liittyvästä ohjauksesta. Opinto-ohjaaja perehdyttää opiskelijat jo opintojen aloitusvaiheessa näiden oikeuksiin ja velvollisuuksiin ylioppilastutkinnon suorittamisessa. Opinto-ohjaaja ohjeistaan opiskelijat ilmoittautumaan ylioppilaskokeisiin oppilaitoksen käytäntöjen mukaisesti ja aikatauluttaa ilmoittautumisen. Opiskelijat palauttavat Wilmassa tekemänsä ilmoittautumislomakkeen henkilökohtaisesti opinto-ohjaajalle, joka tarkistaa, että ilmoittautumistiedot ovat oikein ja opiskelija on tietoinen sitovista valinnoistaan.Opinto-ohjaajan tehtäviin kuuluu tarkistaa, että kaikki ovat ilmoittautuneet suunnitelmansa mukaisesti. Opinto-ohjaaja osallistuu vuosittain valmistuvien opiskelijoiden ja ropojen kanssa Oulun yliopistolla järjestettäville Abipäiville sekä mahdollisuuksien mukaan myös muihin vapaaehtoisiin tutustumiskäynteihin eri jatko-opiskelupaikoissa. Opintojen päättövaiheessa olevat opiskelijat käyvät henkilökohtaisen jatko-opintokeskustelun opinto-ohjaajan kanssa ja palauttavat kirjallisen jatko-opintosuunnitelman. Samalla he saavat ohjausta hakuprosessiin ja muihin jatko-opintoihin hakeutumiseen liittyviin asioihin. Opinto-ohjaajan vastuulle kuuluu yhteistyö perusopetuksen oppilaanohjaajien sekä toisen asteen ohjaushenkilöstön kanssa. Opinto-ohjaaja osallistuu säännöllisesti Raahessa toimivan Opotiimin kokouksiin, johon osallistuvat kaikki Raahen seutukunnan peruskoulujen oppilaanohjaajat, toisen asteen opinto-ohjaajat sekä työvoimahallinnnon edustaja. Mukana voi olla myös muita tahoja. Opinto-ohjaaja pitää yhteyttä TE-toimiston ammatinvalintapsykologiin ja ohjaa opiskelijan hänelle tarvittaessa. Myös konsultointi TE-toimiston viranomaisten kanssa on mahdollista. Opinto-ohjaaja pyrkii saamaan vuosittain TE-toimiston virkailijan kertomaan lukion päättäville nivelvaiheen toimista. Mikäli info ei ole mahdollinen, opinto-ohjaaja välittää valmistuville TE-toimiston tiedotteen. Lisäksi opinto-ohjaaja huolehtii yhdessä rehtorin kanssa siitä, että peruskoulun päättävät ja heidän huoltajansa saavat tietoa lukio-opinnoista, ylioppilastutkinnosta sekä lukioon hakeutumisesta. Opinto-ohjaaja vierailee yhdeksäsluokkalaisten oppilaanohjauksen oppitunneilla yhdessä tutoreiden kanssa sekä osallistuu päättöluokkalaisten vanhempainiltoihin. Tarvittaessa myös rehtori voi osallistua näihin.

Lukioon hakevat peruskoulun oppilaat ohjataan ainevalintojen tekemiseen keväällä. Lukion opinto-ohjaaja käy jokaisessa Raahen kaupungin peruskoulussa ohjeistamassa lukion ainevalintakortin täyttämisen ja esittelemässä valinnaiskurssit. Mukana on mahdollisesti joko kielten- tai matemaattisten aineiden opettaja. Ohjauksen tavoitteena saada oppilaat pohtimaan itselleen merkityksellisiä oppiaineita ja valintojen vaikutuksia mahdollisiin tuleviin jatko-opintoihinsa sekä sitouttaa oppilaita tekemiinsä valintoihin. Valintojen tulisi olla perusteltuja. Opinto-ohjaaja osallistuu myös tiedonsiirtopalavereihin ja opintojen suunnittelupalavereihin peruskoulun oppilaanohjaajien kutsuessa. Myös yhdeksäsluokkalaisten tapaamiset jo ennen lukion aloitusta ovat mahdollisia. Opinto-ohjaaja tekee tulevien lukiolaisten valinnoista koosteen rehtorille ja tarkistaa loppukeväästä heidän ainevalinnat lukujärjestyksestä. Opinto-ohjaaja osallistuu alkusyksystä toisen asteen nivelvaihe-päivään, jossa peruskoulusta siirretään tarvittava tieto toisen asteen oppilaitoksille. Lupa tiedon siirtoon on kysytty huoltajilta (Liite 2). Opetuksen järjestämisen kannalta välttämätön tieto on siirrettävä. Opinto-ohjaaja välittää saamansa tiedon ryhmänohjaajalle.

3.4 Ryhmänohjaajan rooli Jokainen lukion opiskelija kuuluu ohjausryhmään, jonka ohjauksesta vastaa nimetty ryhmänohjaaja eli ropo. Opiskelijan ohjaus on pitkäjänteistä ja jatkuvaa huolenpitoa opiskelijan arjessa. Ryhmänohjaajan rooli on merkittävä koko lukio-opintojen ajan. Ryhmänohjauksessa tuetaan opiskelijoiden itsetuntemuksen ja itsetunnon kehittymistä, elämänhallintataitoja, vastuun ottamista, aktiivisuutta ja osallisuutta, tavoitteellista opiskelua ja opintojen etenemistä suunnitelmien mukaan sekä aikuistuvan nuoren kasvamista osaksi yhteiskuntaa. Opintojen aloitusvaiheessa ryhmänohjaaja tukee omalla toiminnallaan ryhmänsä ryhmäytymistä. Työjärjestykseen on merkitty viikoittainen ryhmänohjaustuokio, jossa ryhmänohjaaja tapaa ryhmänsä opiskelijat. Rehtori tai apulaisrehtori välittää tietoa ja materiaalia ryhmänohjaajille opiskelijoille välitettäväksi. Ryhmänohjauksessa ryhmänohjaaja tiedottaa opiskelijoita ajankohtaisista asioista, tulevista tapahtumista, tilaisuuksista ja mahdollisista muutoksista, mutta ryhmänohjaaja voi käyttää tuokiot myös muunlaiseen toimintaan, joka tukee opiskelijoiden hyvinvointia ja jaksamista. Ryhmänohjaaja auttaa opiskelijoita käytännön asioissa ja ohjaa heitä tarvittaessa eteenpäin. Ryhmänohjauksessa opiskelijoilla on mahdollisuus kysyä ja keskustella epäselvistä ja mieltä askarruttavista asioista. Ryhmänohjaaja saa mahdollisuuden

henkilökohtaiseen ohjaukseen ja seurantaan tapaamalla opiskelijaa myös henkilökohtaisesti ja voi siten keskustella opintoihin, niiden suorittamiseen tai esimerkiksi jaksamiseen liittyvistä asioista. Opiskelijoiden mielialaan ja viihtymiseen tulee kiinnittää huomiota ja pyrkiä ennaltaehkäisevään toimintaan riittävän varhain. Ensimmäisenä opintovuotena ryhmänohjauksessa korostuu tutustuminen, hyvän yhteishengen ja myönteisen ilmapiirin luominen ryhmän sisälle. Vuorovaikutustaitojen kehittymistä tuetaan luottamuksellisessa ilmapiirissä, jossa opiskelija saa kokea olevansa arvostettu ja hänen mielipiteensä kuullaan. Myös myönteisen asenteen muodostumista lukio-opintoja kohtaan tuetaan. Lisäksi ryhmänohjauksessa perehdytään lukion käytänteisiin, toimintatapoihin, aikatauluihin ja opintojen suorittamiseen liittyviin asioihin. Ryhmänohjaaja keskustelee jokaisen lukio-opinnot aloittavan opiskelijan kanssa kahden kesken ensimmäisen opintovuoden aikana. Siten ryhmänohjaaja saa käsityksen opiskelijan vahvuuksista, haasteista, tavoitteista ja muista opintoihin liittyvistä asioista. Samalla ryhmänohjaaja voi ohjata opiskelijaa esimerkiksi ainevalinnoissa tai eri tukimuotoihin liittyen. Tavoitteena on tukea opiskelijaa yksilöllisesti lukio-opintojen suorittamisessa ja opintosuoritusten kehittymisessä. Ryhmänohjaajan tehtävä on seurata säännöllisesti oman ohjausryhmänsä opiskelijoiden opintojen etenemistä, työjärjestyksiä ja valintoja sekä poissaoloja ja muuta lukio-opintojen suorittamiseen liittyvää. Ryhmänohjaaja tekee yhteistyötä rehtorin, apulaisrehtorin, opinto-ohjaajan, aineenopettajien, opiskelijahuoltopalveluita tarjoavien tahojen, opiskelijoiden, muun oppilaitoksen henkilökunnan sekä huoltajien kanssa. Mikäli opiskelijan opintojen eteneminen hidastuu tai poissaoloja alkaa kertyä, ryhmänohjaaja ottaa yhteyttä opiskelijaan. Keskustelun avulla pyritään selvittämään syitä ja mietitään vaihtoehtoja tilanteen parantamiseksi. Tarvittaessa ryhmänohjaaja ohjaa opiskelijan opinto-ohjaajalle tai yksilöllisten opiskeluhuoltopalveluiden pariin. Samalla ryhmänohjaaja välittää opiskelijalle viestin siitä, että tilannetta seurataan ja asiaan puututaan varhaisessa vaiheessa. Mikäli ryhmänohjaajan ja opiskelijan välinen keskustelu ei muuta tilannetta, ryhmänohjaaja on alaikäisen opiskelijan kohdalla yhteydessä huoltajiin. Tarvittaessa opiskelijan luvalla voidaan järjestää erikseen koolle kutsuttava asiantuntijaryhmä, jonka jäsenet sovitaan aina tapauskohtaisesti. Ryhmänohjaaja välittää ohjausryhmänsä opiskelijoita koskevaa tietoa tarvittaessa muulle opettajakunnalle, opinto-ohjaajalle, rehtorille, apulaisrehtorille tai opiskeluhuoltopalveluista vastaaville henkilöille. Tieto opiskelijan mahdollisista haasteista eri oppiaineissa välittyy aineenopettajilta ryhmänohjaajalle. Mikäli aineenopettaja on keskustellut opiskelijan kanssa asiasta eikä tilanne ole muuttunut, hän ottaa yhteyttä ryhmänohjaajaan. Tässäkin tapauksessa ryhmänohjaajan

tehtäviin kuuluu keskustella opiskelijan kanssa ja alaikäisten kohdalla tarvittaessa olla yhteydessä huoltajiin.Yhteydenpito koteihin on yksi tärkeimmistä ryhmänohjaajan tehtävistä. Ensimmäisen opintovuoden opiskelijoiden ryhmänohjaajat osallistuvat syksyllä järjestettävään vanhempainiltaan. Vanhempainillassa huoltajat tapaavat oman nuorensa ryhmänohjaajat ja saavat samalla tietoa lukio-opintojen aloittamiseen liittyen. Vanhempainillassa huoltajilla on mahdollisuus keskustella ryhmänohjaajan kanssa mieltä askarruttavista asioista ja käytänteistä. Ryhmänohjaajan tehtävät tiivistetysti:

Lukio-opiskeluun perehdyttäminen -toimintatavat -tiedotteen läpikäyminen -kurssitarjotin ja koepäivät

Opiskelijakohtainen ohjaus ja seuranta -ryhmäyttäminen -yksilöllinen ohjaaminen -yksilöllinen tukeminen ja kannustaminen -opintomenestyksen ja poissaolojen seuranta

Tiedottaminen -ajankohtaiset asiat -tapahtumat -tukitoimet -opiskelijakunnan toiminta -yo-tutkinto -yhteydenpito huoltajiin,opettajiin, opiskeluhuoltohen- kilöstöön ja opinto-ohjaajaan

Yhteistyö huoltajien kanssa

Tapakasvatus, järjestyssään- töjen noudattaminen -yhteiset tapahtumat ja tilaisuudet

3.5 Aineenopettajan rooli Aineenopettajan tulee ohjata opiskelijaa opettamansa aineen opiskelussa ja tukea oppimistulosten kehittymistä yksilöllisesti. Aineenopettaja käy oppitunneilla läpi oman oppiaineensa opiskeluun ja opiskelutekniikkaan sekä kokeeseen vastaamiseen liittyviä asioita. Lisäksi hän kertoo kurssin suorittamiseen liittyvistä asioista ja arvioinnin perusteista heti kurssin alkaessa. Jokaisen aineenopettajan on kerättävä opiskelijoilta palaute vähintään kahdelta opettamaltaan kurssilta lukuvuoden aikana. Palaute on suositeltavaa kerätä useamminkin. Palautetta tulisi hyödyntää kursseja suunniteltaessa.

Aineenopettaja seuraa ja antaa opiskelijalle palautetta opiskelijan etenemisestä ja oppimisesta. Opiskelijaa ohjataan ja kannustetaan itsearviointiin ja sen kehittymiseen. Havaitessaan tuen tarvetta, aineenopettaja ehdottaa opiskelijalle tukiopetusta tai ohjaa matematiikassa matikkapajaan. Aineenopettajat ohjaavat opiskelijaa oppimisessa ja seuraavat opintomenestystä sekä keskustelevat opiskelijan kanssa oppiaineen jatkamiseen tai keskeyttämiseen liittyvistä asioista. Tarvittaessa aineenopettaja voi suositella opiskelijalle oppiaineen poisjättämistä mikäli opintomenestys on heikkoa. Aineenopettaja ohjaa opiskelijan tarvittaessa opinto-ohjaajalle keskustelemaan tai muuttamaan opinto-ohjelmaa. Opinto-ohjaaja vastaa pääsääntöisesti opiskelijan kurssivalinta-muutosten tekemisestä opinto-ohjelmaan, mutta tarvittaessa myös rehtori tekee kurssimuutoksia. Aineenopettajan tulee seurata opiskelijoiden poissaoloja ja opintomenestystä opettamassaan aineessa. Mikäli opiskelija myöhästelee jatkuvasti, hänelle alkaa kertyä poissaoloja tai opiskelijasta herää muuten huolta, aineenopettaja keskustelee ensin opiskelijan kanssa henkilökohtaisesti. Aineenopettajan tulee tiedottaa opiskelijaa etukäteen milloin kurssi on vaarassa keskeytyä. Tarvittaessa aineenopettaja ohjaa opiskelijan tuen pariin tapauskohtaisesti. Aineenopettaja tekee yhteistyötä ryhmänohjaajien, rehtorin, apulaisrehtorin, opinto-ohjaajan ja opiskeluhuoltopalveluita tarjoavien henkilöiden kanssa. Tarvittaessa myös huoltajien kanssa. Mikäli huoli kasvaa, aineenopettajan tulee olla yhteydessä ryhmänohjaajaan, joka omalta osaltaan selvittää tilannetta opiskelijan kanssa. Ryhmänohjaaja on ensisijainen yhteydenpitäjä huoltajiin. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisesti, myös aineenopettaja voi ehdottaa opiskelijalle yksilökohtaisen asiantuntijaryhmän koolle kutsumista asian käsittelyä varten.

4. ARVIOINTI Lukio-opintojen arviointiperusteet ovat erilaisia kuin peruskoulussa. Aineenopettajilla on tärkeä rooli opiskelijoiden ohjaamisessa lukio- opintojen arviointiin oman oppiaineensa osalta. Myös ryhmänohjaajan tehtäviin kuuluu arvioinnin läpikäyminen ryhmänohjauksessa. Jokaisen kurssin alussa aineenopettaja esittelee oman aineensa arviointiperusteet ja käytänteet. Opiskelijaa ohjataan huomioimaan tämä työskentelytavoissa ja ajankäytön suunnittelussa alusta alkaen. Opinto-ohjauksen tunneilla käydään läpi yleistä arvioinnista sekä jonkin verran essee-vastaamista. Pääsääntöisesti reaaliaineiden opettajat ohjaavat opiskelijoita hyvään esseevastaamiseen ja ylioppilaskokeiden tehtäviin vastaamiseen. Opiskelijaa ohjataan ja kannustetaan itsearviointiin ja sen kehittämiseen.

5. TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN KARTOITUKSET JA OPISKELIJALLE TARJOTTAVA TUKI Raahen lukion opiskelijoilla on käytössään yksilökohtaisen opiskeluhuollon palvelut: kuraattori tiettyinä päivinä viikosta, terveydenhoitaja ja tarvittaessa koulupsykologi. Terveydenhoitaja tekee ensimmäisen opintovuoden opiskelijoille terveystarkastuksen ja ohjaa opiskelijan tarvittaessa koululääkärille tai muun palvelun piiriin. Samalla terveydenhoitaja keskustelee opiskelijan kanssa lukio-opintojen aloitukseen liittyvistä asioista ja mahdollisista opiskelijan mieltä askarruttavista asioista. Yhteistyö muiden opiskelijahuoltopalveluista vastaavien henkilöiden kanssa on tiivistä ja yhteistyötä tehdään myös ryhmänohjaajien kanssa. Terveydenhoitaja kuuluu oppilaitoskohtaiseen opiskeluhuoltoryhmään ja osallistuu siten yhteisöllisen opiskeluhuollon suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin yhtenä työryhmän jäsenenä. Hän voi osallistua erikseen koolle kutsuttavan monialaisen asiantuntijaryhmän kokoontumisiin. Terveydenhoitaja pitää yhteyttä myös huoltajiin tarvittaessa. Hän pyrkii vierailemaan ensimmäisen vuoden opiskelijoiden terveystiedon oppitunnilla. Opiskelija ohjautuu koulukuraattorille joko omasta tai huoltajien toiveesta, ryhmänohjaajan, opinto-ohjaajan, terveydenhoitajan, rehtorin tai aineenopettajien ohjaamana. Kuraattorilla on keskusteluavun lisäksi käytössään erilaisia kyselyitä ja testejä, joiden avulla kartoitetaan esimerkiksi opiskelijan mielialaa. Tarvittaessa kuraattori ohjaa opiskelijan perheneuvolan palveluihin tai täysi-ikäisten kohdalla mielenterveystoimistoon. Pääsääntöisesti koulupsykologille ohjaudutaan joko terveydenhoitajan tai kuraattorin kautta. Kaikki ensimmäisen vuoden opiskelijat osallistuvat lukiseulaan ensimmäisen jakson aikana. Lukiseula toteutetaan erityisopettajan ja äidinkielen opettajien yhteistyönä. Opinto-ohjaaja osallistuu tarvittaessa lukiseulan toteutukseen. Lukiseulan tulosten perusteella erityisopettaja kutsuu opiskelijat varsinaiseen lukitestiin mikäli tarvetta ilmenee. Jos opiskelijalla todetaan lukivaikeus, opinto-ohjaaja keskustelee opiskelijan kanssa henkilökohtaisesti ja ohjaa tarvittaessa erityisjärjetelyjen anomiseen/arvosanan korotusmahdollisuuteen ylioppilastutkinnossa. Opiskelijalle kerrotaan aikataulut ja hänet perehdytetään ylioppilastutkintolautakunnan määräyksiin ja ohjeisiin. Opinto-ohjaaja ohjaa opiskelijat keskustelemaan rehtorin kanssa erityisjärjestelyistä. Lisäksi opiskelijaa kannustetaan olemaan aktiivinen ja kertomaan opettajille haasteestaan, jotta opiskelija voi kokeilla erityisjärjestelyjä jo lukio-opintojen aikana ennen tutkintoon osallistumista.

Opiskelijalla saattaa olla muukin peruste kuin lukivaikeus erityisjärjestelyjen anomiselle tai arvosanan korotukselle ylioppilastutkinnossa. Ensimmäisen vuoden opinto-ohjauksen oppitunneilla opiskelijoille kerrotaan tästä oikeudesta ja opiskelijoita kehotetaan ottamaan rehtoriin tai opinto-ohjaajaan yhteyttä, mikäli heillä on jokin sairaus, vamma tai muu seikka, joka olisi syytä ottaa ylioppilastutkinnossa ja sen suorittamisessa huomioon. Kouluviihtyvyyttä ja muita opiskelijan arkeen, opiskelutyytyväisyyteen ja hyvinvointiin liittyviä asioita kartoitetaan oppilaitoksen omilla kyselyillä sekä valtakunnallisilla kouluterveyskyselyillä. Kouluterveyskyselyn tulokset käsitellään opiskeluhuoltoryhmässä. Tulokset huomioidaan yhteisöllisen opiskeluhuollon suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Tulokset käydään läpi opiskelijoiden kanssa ryhmänohjaustuokiossa ja niistä tiedotetaan huoltajia Wilman kautta ja vanhempainilloissa. Myös opettajainkokouksessa käydään tuloksia läpi. Myös opiskelijakunnan hallitus voi laatia omia kyselyitä toiminnan kehittämistä varten. Aineenopettajat keräävät opiskelijoilta palautetta opettamiltaan kursseilta vähintään kaksi kertaa lukuvuodessa. Opiskelijoiden antama palaute tulisi ottaa kurssien suunnittelussa mahdollisuuksien mukaan huomioon. Tukiopetusta tarjotaan kaikissa aineissa opiskelijan tarpeen mukaisesti. Opiskelija tai huoltaja voi pyytää tukiopetusta tuen tarpeen havaitessaan. Myös aineenopettaja voi sitä suoraan opiskelijalle ehdottaa. Samoin opinto-ohjaaja tai kuraattori voivat toimia ohjaavana tahona. Opinto-ohjaaja, ryhmänohjaajat ja aineenopettajat voivat suositella opiskelijalla kurssien uudelleen käymistä heikon opintomenestyksen vuoksi. Myös kielten ja matematiikan tukikursseja suositellaan valittaviksi. Matematiikan aineenopettajat ja opinto-ohjaaja tiedottavat opiskelijoita kahdesti viikossa pidettävästä matikkapajasta ja ohjaavat opiskelijoita osallistumaan.

6. YHTEISTYÖ HUOLTAJIEN KANSSA Syksyllä järjestetään ensimmäisen opintovuoden opiskelijoille ja heidän huoltajilleen vanhempainilta lukio-opintojen aloittamiseen ja ylioppilastutkinnon suorittamiseen liittyen. Vanhempainillassa käsitellään kaikkia koskevia ajankohtaisia asioita. Vanhempainiltaan osallistuvat rehtorin ja opinto-ohjaajan lisäksi kuraattori ja ensimmäisen vuoden opiskelijoiden ryhmänohjaajat. Myös opiskelijakunnan edustajat pitävät puheenvuoron. Rehtori esittelee lukio-opiskelua ja ylioppilastutkinnon suorittamista yleisesti sekä kertoo ajankohtaisista asioista tutkinnon suorittamiseen liittyen. Opinto-ohjaaja keskittyy puheenvuorossaan oppilaasta opiskelijan rooliin siirtymisen mukana tuomiin muutoksiin, oppilaitoksen tarjoamiin tukitoimiin ja mahdollisuuksiin. Kuraattori kertoo opiskelijahuollosta ja käytänteistä. Kaikki ryhmänohjaajat esittäytyvät ja ovat paikalla vastaamassa huoltajien kysymyksiin. Vanhempainillassa on yhteinen osuus, jonka jälkeen huoltajat siirtyvät keskustelemaan oman nuorensa ryhmänohjaajan kanssa luokkatilaan. Huoltajien ja ryhmänohjaajan tapaamisella pyritään helpottamaan ja edistämään kodin ja oppilaitoksen välistä yhteistyötä ja yhteydenpitoa opiskelijaa koskevissa asioissa. Samalla vanhemmille tarjotaan tilaisuus esittää kysymyksiä mieltä askarruttavista asioista. Koko koulun yhteinen vanhempainilta järjestetään kevätlukukaudella tarvittaessa. Vanhempainillassa käsitellään vaihtelevasti ajankohtaisia asioita. Opinto-ohjaaja osallistuu kaikkiin oppilaitoksessa järjestettäviin vanhempainiltoihin yhdessä rehtorin tai apulaisrehtorin kanssa. Tällä hetkellä Wilma toimii Raahen lukion sähköisenä tiedotus- ja yhteydenpitokanavana. Wilmaan laaditaan tiedotteita ja lähetetään henkilökohtaisia ja ryhmäkohtaisia viestejä opiskelijoiden huoltajille. Myös huoltajat voivat ottaa yhteyttä oppilaitoksen henkilökuntaan Wilman kautta. Ryhmänohjaaja on ensisijainen yhteydenpitäjä huoltajiin. Ryhmänohjaajan tehtävänä on tiedottaa huoltajia opiskelijan opintomenestykseen ja opiskelujen etenemiseen liittyen. Yhteistyössä pyritään avoimuuteen ja vastavuoroiseen vuorovaikutukseen. Yhteyttä huoltajiin voidaan pitää myös puhelimitse tai sähköpostiviestein sekä järjestämällä erikseen sovittuja tapaamisia, joko huoltajan tai ryhmänohjaajan aloitteesta. Esitys tapaamisesta voi tulla myös muun oppilaitoksen henkilökuntaan kuuluvan taholta. Tapaamisissa keskustellaan opiskelijan opintoihin ja opintomenestykseen liittyvistä asioissa. Tapaamiseen osallistuvat henkilöt sovitaan aina tapauskohtaisesti. Opinto-ohjaaja keskustelee tarvittaessa huoltajan kanssa myös opiskelijan jatko-opintoihin ja ammatinvalintaan liittyvistä asioista.

Mikäli alaikäisen opiskelijan tilanteen vuoksi kootaan erikseen koolle kutsuttava monialainen asiantuntijaryhmä, huoltajat pyritään saamaan mukaan. Raahen lukiolla toimii vanhempainyhdistys. Vanhempainyhdistykseen kuuluvat kaikki lukion opiskelijoiden vanhemmat. Vanhempainyhdistyksen hallituksen jäsenet valitaan syksyn vuosikokouksessa kaksivuotiskaudeksi ja hallitus kokoontuu puheenjohtajan kutsusta tarvittaessa noin kerran kuukaudessa. Vanhempainyhdistyksen hallituksen tarkoitus on toimia yhdistävänä ja opintoja edistävänä tekijänä oppilaiden, kotien ja koulun välillä. Opiskelijoiden vanhemmat voivat ottaa yhteyttä hallitukseen ja ehdottaa käsiteltäviä asioita tai ilmaista huolen tai tyytyväisyyden aiheitaan. Toiminnan on tarkoitus olla avointa ja tasapuolista, mutta tarvittaessa anonyymiys suojataan esimerkiksi kyselyiden yhteydessä, niin että kaikki voivat vapaasti esittää mielipiteitä ja kehitysehdotuksia. Yhdistys osallistuu oppilaitoksen toimintaa laatimalla esityksiä ja kommentoimalla ajankohtaisia asioita esimerkiksi opetusuunnitelmaa.

7. TIEDOTTAMINEN OPPILAITOKSEN SISÄLLÄ Rehtori vastaa tiedottamisesta oppilaitoksen sisällä. Rehtori tiedottaa opettajia uusien lukiolaisten määrästä, luokkajaosta ja tekee esityksen ryhmänohjaajista. Rehtorille ja/tai apulaisrehtorille kuuluu kaikenlainen tiedottaminen lukio-opintojen suorittamiseen ja ylioppilastutkintoon liittyen. Tiedottaminen voi tapahtua sähköpostitse, Wilma-viesteinä, tiedotteina tai opettajainkokouksissa käsiteltävinä asioina. Alkusyksystä Raahessa järjestetään perusasteen ja toisen asteen yhteinen nivelvaihepäivä, jossa opetuksen kannalta välttämätön tieto siirretään toiselle asteelle. Nivelvaihepäivään osallistuu opinto-ohjaajien lisäksi erityisopettajia, kuraattoreita sekä terveydenhoitajia. Lukion opinto-ohjaaja osallistuu päivään vastaanottavan oppilaitoksen edustajana. Tiedonsiirtolupa kysytään huoltajilta opiskelupaikan vastaanottamisen yhteydessä (liite 2). Opiskelun järjestämisen kannalta välttämättömään tiedonsiirtoon ei tarvita erillistä lupaa. Opinto-ohjaaja tiedottaa opettajakuntaa siirtymävaiheeseen liittyvistä käytännön asioista ja välittää ryhmänohjaajille tiedon heidän ohjausryhmänsä opiskelijoiden tiedonsiirrossa esille tulleista asioista. Opinto-ohjaaja käy lyhyen tiedonsiirtokeskustelun ykkösten ryhmänohjaajien kanssa alkusyksyllä, tarvittaessa jo aikaisemmin. Terveydenhoitaja tai muu asiantuntija osallistuu tarvittaessa opettajainkokoukseen ohjeistamaan opiskelijan sairauden tai vamman vaikutuksista opiskeluun ja käytänteisiin.Tähän tiedonsiirtoon on huoltajien lupa. Opiskelijaa kannustetaan myös itse kertomaan mahdollisista opetuksessa ja oppimisessa huomioitavista asioista, jotta hän saa tarvitsemansa tuen jo opintojen alkaessa. Kuraattori, terveydenhoitaja, koulupsykologi, opinto-ohjaaja, ryhmänohjaaja tai rehtori voivat tiedottaa opiskelijaa opettavia opettajia opiskelijan tilanteesta, haasteista tai tuen tarpeesta mikäli opiskelija antaa tähän luvan. Tiedottamisessa pyritään kannustamaan ja vastuuttamaan mahdollisimman paljon opiskelijaa itseään hoitamaan rohkeasti omia asioitaan, mutta apua ja tukea tarjotaan opiskelijan sitä tarvitessa. Opiskelijaa koskevissa asioissa tiedottamista ohjaa aina opiskelijan etu. Ylioppilastutkinnon suorittamiseen liittyvästä tiedottamisesta vastaa rehtori yhdessä opinto-ohjaajan kanssa. Ryhmänohjaajat toimivat oman ryhmänsä tiedottajina ryhmänohjaustuokioissa rehtorin ohjeiden mukaisesti.

Opinto-ohjaaja tiedottaa opiskelijoita lukio-opintoihin, jatko-opintoihin, vierailijoihin sekä ammatinvalintaan liittyvistä asioista opinto-ohjauksen kurssien oppitunneilla ja Wilma-viestein sekä tiedottein.

8. OPISKELIJAHUOLTO Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki velvoittaa oppilaitokset laatimaan oppilaitoskohtaiset opiskeluhuoltosuunnitelmat yhteistyössä oppilaitoksen henkilöstön, opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Raahen lukiolla opiskelijahuolto on järjestetty lukion oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltosuunnitelman mukaisesti. Lukion oppilaitoskohtaiseen opiskeluhuoltoryhmään kuuluvat rehtori, tarvittaessa apulaisrehtori, terveydenhoitaja, kuraattori, koulupsykologi sekä opinto-ohjaaja. Rehtori toimii ryhmän puheenjohtajana. Myös opiskelijakunnan hallituksen edustajat ovat paikalla tarvittaessa. Lisäksi mukaan voidaan kutsua eri asiantuntijoita. Ryhmä kokoontuu säännöllisesti alkusyksyllä päätettävän aikataulun mukaan. Ryhmän tehtävänä on edistää opiskelijoiden ja koko oppilaitosyhteisön hyvinvointia ja terveyttä sekä edistää oppimista ja ennaltaehkäistä ongelmien syntymistä. Ryhmä vastaa oppilaitoksen opiskelijahuollon suunnittelusta, kehittämisestä ja arvioinnista. Opiskelijahuollon tavoitteiden toteuttaminen on kuitenkin kaikkien oppilaitoksessa työskentelevien yhteinen tehtävä. Raahen lukion käytänteisiin kuuluu, että aineenopettaja keskustelee ensin opiskelijan kanssa, jos huoli on herännyt myöhästelyjen, poissaolojen, tekemättömien tehtävien, oppimiseen liittyvien haasteiden, väsymyksen tai muun oppitunnilla havaittavan asian vuoksi. Jo ensimmäisessä keskustelussa kartoitetaan tuen tarvetta ja ohjataan opiskelija tarvittaessa tukiopetukseen, matikkapajaan, opinto-ohjaajalle tai yksilökohtaisen opiskeluhuollon palveluihin. Samalla varmistetaan, että opiskelija on tietoinen hänen käytettävissään olevista eri tukimuodoista. Opiskelija pyritään ohjaamaan näiden piiriin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Jos huoli keskustelusta huolimatta jatkuu, aineenopettaja ottaa yhteyttä opiskelijan ryhmänohjaajaan. Ryhmänohjaaja keskustelee opiskelijan kanssa ja ottaa tarvittaessa alaikäisen huoltajaan yhteyttä. Jos huoli edelleen jatkuu, opiskelijalle ehdotetaan mahdollisuutta monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiselle. Opiskelijahuoltoryhmässä käydään vuosittain jokainen ohjausryhmä läpi yleisellä tasolla. Ryhmänohjaaja osallistuu oman ohjausryhmänsä kokoukseen. Jos huolta ilmenee ryhmästä tai sen opiskelijasta, niin ryhmänohjaajalla on mahdollisuus konsultoida opiskelijahuollon henkilöstöä siten, ettei paljasta opiskelijan henkilöllisyyttä. Mikäli tilanne arvioidaan vakavaksi tai huoli on suuri, ryhmänohjaaja ehdottaa opiskelijalle tapauskohtaisesti koottavan monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamista asian tai tilanteen käsittelemiseksi. Asiantuntijaryhmän voi koota kuka tahansa oppilaitoksen henkilökunnasta, jolla huoli herää. Ryhmän kokoamiseen

tarvitaan opiskelijan kirjallinen suostumus (liite 3). Ryhmän kokoonpano vaihtelee opiskelijan ja käsiteltävän asian mukaan. Mikäli opiskelija ei suostu asiantuntijaryhmän koolle kutsumiseen, pyritään suostumus saamaan häneltä myöhemmin. Mikäli opiskelija ei edelleenkään suostu asiantuntijaryhmän koolle kutsumiseen, ja kyse on kuraattorin tain terveydenhoitajan arvion mukaan erittäin painavasta ja vakavasta asiasta, alaikäisen kohdalla ollaan yhteydessä ensin huoltajiin ja sen jälkeen tehdään lastensuojeluilmoitus. Jos asiaa ei voida pitää kyllin painavana lastensuojeluilmoituksen tekemiseksi, kuraattori ja terveydenhoitaja kirjaavat opiskelijalle tarjotut toimenpiteet omiin rekistereihinsä. Täysi-ikäisten kohdalla pyritään ohjaamaan nuori niiden palveluiden piiriin, joita hän tarvitsee. Päätöksen palveluiden vastaanottamisesta tekee viime kädessä täysi-ikäinen opiskelija itse. Opinto-ohjaajan mahdollinen rooli ja tehtävä tapauskohtaisesti koolle kutsuttavassa monialaisessa asiantuntijaryhmässä vaihtelee. Kyse voi olla ryhmän kokoamisesta ja asioiden kirjaamisesta tai pelkästä asiantuntija-avun antamisesta opintoihin, kurssivalintoihin, ylioppilastutkinnon suorittamiseen, ammatinvalintaan tai jatko-opintoihin liittyen.

9.MONIKULTTUURINEN OHJAUS Maahanmuuttajille ja vieraskielisille tarjotaan suomen kielen opetusta ja tarvittaessa tukiopetusta. Ohjaus tukiopetukseen tapahtuu joko ryhmänohjaajan, aineenopettajan, opinto-ohjaajan tai muun henkilökuntaan kuuluvan toimesta.Tukiopetuksen mahdollisuus on kaikissa oppiaineissa. Opiskelijoita kannustetaan pyytämään itse aktiivisesti tukiopetusta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Äidinkielen opettajat järjestävät maahanmuuttajille säännöllistä suomen kielen opetusta ja he huolehtivat tarvittavista käytännön järjestelyistä. Opinto-ohjaaja ja äidinkielen opettajat ohjaavat opiskelijaa valitsemaan joko S2- tai äidinkielen opinnot tapauskohtaisesti. Lopullisen valinnan tekee opiskelija ja hänen huoltajansa. Äidinkielen opettajat huolehtivat siitä, opiskelija saa harjoitella riittävästi ylioppilastutkintoon kuuluvia kokeita valitsemassaan aineessa. Opinto-ohjaaja ohjaa vieraskielisiä toimittamaan todistuksen vieraskielisyydestä ylioppilastutkintolautakunnalle. Lisäksi heidät ohjataan ottamaan yhteyttä aineenopettajaan ja sopimaan oman äidinkielen kurssien tenttimisen käytännöistä kurssien saamiseksi, mikäli se on mahdollista. Matematiikaan tarjotaan apua matikkapajassa, jota pidetään kahdesti viikossa matematiikan opettajan johdolla. Opinto-ohjaaja keskustelee opiskelijan kanssa opintojen pidentämisen mahdollisuudesta. Maahanmuuttajat ja vieraskieliset osallistuvat lukiseulaan ensimmäisen opintovuoden alkaessa. Erityisopettaja kutsuu tarvittaessa varsinaiseen lukitestaukseen mikäli tarvetta ilmenee. Jos opiskelija saa lukilausunnon, opinto-ohjaaja ohjaa opiskelijaa henkilökohtaisesti ylioppilastutkinnon suorittamiseen ja mahdollisiin erityisjärjestelyihin liittyvissä asioissa.

10. TYÖELÄMÄYHTEYDET Opinto-ohjaaja tiedottaa opiskelijoita Wilman kautta kesätyönhausta ja siihen liittyvistä käytänteistä. Myös monet järjestöt markkinoivat valmistuville omia vaihtoehtojaan esimerkiksi ulkomailla työskentelyyn liittyen. Opinto-ohjauksen oppitunneille voidaan kutsua työelämän edustajia ja mahdollisuuksien mukaan tehdä myös vierailuja työpaikoille.Työelämässä olevien alumnien tarinoita pyritään hyödyntämään ja esittelemään. Yrittäjyyskurssilaiset tekevät yritysvierailuja yrittäjyyskurssiin sisältyen. Myös eri oppiaineissa ja tiedeleirikouluissa voidaan vierailla yrityksissä ja työpaikoilla tutustumassa ja tekemässä pienimuotoisia kurssiin sisältyviä tehtäviä. Opinto-ohjaaja välittää TE-toimiston infon valmistuville ja pyrkii saamaan sieltä asiantuntijan oppitunnille, mikäli mahdollista. Valmistuvilla on mahdollisuus käydä TE-toimiston ammatinvalintapsykologin luona mikäli tulevaisuuden suunnitelmat eivät ole selvillä. Ajan voi varata joko itse suoraan tai opinto-ohjaajan kautta. TET-jakso sisältyy toisen opinto-ohjauksen kurssin suoritukseen. Opiskelija valitsee itse TET-paikkansa ja tuo sieltä todistuksen opinto-ohjaajalle näytettäväksi. Opiskelijoita kannustetaan hyödyntämään omaa kiinnostustaan paikan valinnassa, jotta jaksosta olisi apua ammatinvalinnassa ja jatko-opiskelupaikan valinnassa. Oppilaitoksella käy vieraita eri teemoihin liittyen, jolloin opiskelijat saavat tietoa myös sitä kautta eri aloista ja ammateista.

11.HYVÄN OHJAUKSEN KRITEERIT JA NIIDEN TOTEUTUMINEN Opetushallitus on laatinut hyvän ohjauksen kriteerit tavoitteena tukea ohjauksen korkeaa laatua ja monipuolista tarjontaa sekä varmistaa laadukkaan ohjauksen saatavuus asuinpaikasta ja olosuhteista riippumatta. Hyvän ohjauksen kriteerit toimivat työkaluina ohjauksen laadullisessa kehittämisessä. Kriteerien avulla pyritään löytämään keskeiset teemat ja toimenpiteet, joiden avulla ohjauksen laatua voidaan parantaa.

11.1. Riittävä ja monipuolinen ohjaus Ohjaukseen on varattu resurssia siten, että opiskelijalla on mahdollisuus saada riittävästi monipuolista ja jatkuvaa ohjausta tarpeensa mukaan koko lukio-opintojen ajan. Jokaisella opiskelijalla on mahdollisuus sekä henkilökohtaiseen että ryhmämuotoiseen ohjaukseen. Toteutus: Raahen lukiossa on päätoiminen opinto-ohjaaja, jonka vastuulla on OP1 ja OP2 kurssien oppitunnit. Luokkaohjauksen lisäksi jokaisella opiskelijalla on mahdollisuus henkilökohtaiseen ohjaukseen opintojen missä vaiheessa tahansa. Jatko-opintojen ja ammatinvalinnan suunnittelu korostuu ohjattaessa opiskelijoita ainevalintojen tekemisessä ja ylioppilastutkintosuunnitelmien laatimisessa. Ohjauksen määrä on riippuvainen opiskelijan tarpeesta. Ohjaus on aina vapaaehtoista, mutta siihen kannustetaan opintojen alusta alkaen. Opiskelija voi hakea itse henkilökohtaista ohjausta tai hän voi ohjautua huoltajan, ryhmänohjaajan, aineenopettajan, rehtorin tai opiskelijahuollon henkilöstön kautta. Lisäksi opinto-ohjaaja kutsuu opiskelijoita ohjaukseen mikäli opiskelijan opintojen tilanne, opintomenestys tai niiden suorittamiseen liittyvät asiat sitä edellyttävät. Kaikki kolmannen opintovuoden opiskelijat käyvät henkilökohtaisen ohjauskeskustelun opinto-ohjaajan kanssa ennen hakuajan alkamista. Ohjauskeskustelussa käydään läpi opiskelijan jatko-opintosuunnitelma ja hakemiseen liittyvät asiat. Opinto-ohjaaja tarjoaa myös pienryhmäohjausta erilaisiin teemoihin liittyen.

Opinto-ohjaaja antaa päivittäin lyhytkestoista ohjaus-neuvontaa ilman ajanvarausta. Tämän lisäksi verkossa tapahtuvaa ohjausta annetaan jatkuvasti joko yksilöllisesti, ryhmäkohtaisesti tai kaikille opiskelijoille osoitettuina viesteinä tai tiedotteina. Ryhmänohjaajalla on keskeinen vastuu huolehtia oman ryhmänsä opiskelijoiden opiskeluun ja valintoihin liittyvästä ohjauksesta sekä opintojen etenemisestä. Ryhmänohjaaja tapaa ohjausryhmänsä viikoittain ryhmänohjaustuokiossa. Lisäksi hän seuraa poissaoloja, myöhästymisiä sekä opintomenestystä aktiivisesti. Ensimmäisen opintovuoden ryhmänohjaajat tapaavat uuden ohjausryhmänsä opiskelijat henkilökohtaisesti ensimmäisen vuoden aikana. Samoin neljäntenä opintovuotena opintoja suorittavat käyvät henkilökohtaisen keskustelun ryhmänohjaajan kanssa. Aineenopettajan tehtävänä on ohjata ja auttaa opiskelijaa kehittämään oppimaan oppimisen taitoja ja oppimisen valmiuksia sekä ohjata opiskelijaa oman oppiaineensa opiskelussa. Ohjaussuunnitelman luvussa kolme on kuvattu koko henkilökunnan ohjausvastuut ja työnjako tarkemmin.

11.2. Aktiivisuuden, osallisuuden ja vastuullisuuden tukeminen Ohjaus on toteutettu tavalla, joka vahvistaa opiskelijoiden aktiivisuutta, osallisuutta ja vastuullisuutta omaan elämäänsä ja oppimiseen liittyvissä prosesseissa ja päätöksenteossa. Ohjaus vahvistaa opiskelijan osallisuutta opiskelija- ja oppilaitosyhteisössä sekä kasvattaa yhteiskunnan ja työelämän jäsenyyteen. Toteutus: Opiskelijaa kannustetaan ja rohkaistaan omiin valintoihin ja vastuun ottamiseen lukio-opintojen suunnittelussa, toteutuksessa ja seurannassa. Opiskelijaa rohkaistaan vaikuttamaan oppilaitoksen toimintaan, opiskeluviihtyvyyteen, ilmapiiriin ja tapahtumien suunnitteluun osallistumalla opiskelijakunnan toimintaan tai tekemällä esityksiä opiskelijakunnan hallituksen kautta. Opiskelija vastuutetaan ja sitoutetaan ohjaustyössä lukiopintoihin ja niiden suorittamiseen siten, että vastuu lisääntyy opintojen edetessä. Opiskelijaa kannustetaan pyytämään tukiopetusta tai haketumaan matikkapajaan, mikäli hän kokee vaikeuksia oppiaineen etenemisessä. Tarvittaessa opiskelija ohjataan valitsemaan kursseja uudelleen.

11.3. Ohjaus on yhteistä työtä Ohjaus on lukiokoulutuksen henkilöstön tavoitteellisesti johdettua yhteistä työtä lukion ohjaussuunnitelman mukaisesti. Tehtävät, roolit ja yhteistyömuodot kuvataan selkeästi ohjaussuunnitelmassa. Toteutus: Ohjaussuunnitelmassa on kuvattu lukion henkilöstön tehtävät ja roolit ohjauksessa. Ohjauksessa korostuu yhteistyö tavoitteena opiskelijoiden kokonaisvaltainen ohjaus opiskelijan parhaaksi.

11.4. Osaava ja ammattitaitoinen henkilöstö Lukiokoulutuksen opinto-ohjaajat ovat tehtäväänsä kelpoisia. Henkilöstön tiedot, taidot ja ohjausosaaminen ovat korkeatasoisia ja ajan tasalla. Toteutus: Raahen lukion opinto-ohjaaja on kelpoinen tehtävään. Hän osallistuu vuosittain opinto-ohjaukseen liittyviin koulutustilaisuuksiin ja kuuluu Raahen seutukunnassa toimivaan opotiimiin pysyvänä jäsenenä. Opotiimi kokoontuu säännöllisesti muutaman kerran lukuvuodessa. Opotiimissä käsitellään sekä peruskoulun että toisen asteen ohjaukseen liittyviä ajankohtaisia asioita ja suunnitellaan yhteistä toimintaa. Raahen lukion opetushenkilöstö ja opiskelijapalveluista vastaavat henkilöt ovat kelpoisia tehtäviinsä. Uudet opettajat ja ryhmänohjaajat perehdytetään tehtäviin. Perehdytyksestä vastaa rehtori ja/tai apulaisrehtori.

11.5. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen Opinto-ohjausta kehitetään oppilaitoksen tasa-arvosuunnitelman mukaisesti. Ohjaus toteutetaan tavalla, joka edistää opiskelijan luottamusta tasavertaisiin mahdollisuuksiinsa koulutuksessa ja työelämässä. Toteutus: Raahen lukiolla on tasa-arvosuunnitelma. Opinto-ohjauksessa kannustetaan ja rohkaistaan opiskelijoita ennakkoluulottomiin aine- ja uravalintoihin

oman mielenkiinnon mukaisesti. Hakijoille ja lukion opiskelijoille annettava informaatio suunnataan tasapuolisesti molemmille sukupuolille ja siinä kannustetaan hakeutumaan aloille ja valitsemaan oppiaineita, joissa hakijoiden sukupuoli on vähemmistönä. Ohjauksessa hyödynnetään työelämästä ja korkeakouluista tullutta tietoa ja kokemusta mahdollisimman paljon.

11.6. Ohjaussuunnitelma Koulutuksen järjestäjällä on ohjaussuunnitelma, joka on tarkennettu oppilaitoskohtaisesti. Ohjaussuunnitelmassa on määritelty ohjauksen tavoitteet, toteutus, johtaminen, työnjako, vastuut ja arviointi. Suunnitelma on tehty yhteistyössä opiskelijoiden ja sidosryhmien kanssa. Ohjaussuunnitelmaa arvioidaan ja päivitetään säännöllisesti. Toteutus: Raahen lukioon on laadittu ohjaussuunnitelma, joka sisältää ohjaustyön tavoitteet, ohjaus opintojen eri vaiheissa, työnjako ja vastuut, arviointi, terveyden ja hyvinvoinnin kartoitukset ja opiskelijalle tarjottava tuki, työelämäyhteydet, yhteistyö huoltajien kanssa, monikulttuurinen ohjaus ja tiedottaminen oppilaitoksen sisällä, Suunnitelma sisältää myös hyvän ohjauksen kriteerit ja niiden toteutumisen. Opinto-ohjaaja päivittää ohjaussuunnitelmaa yhteistyössä rehtorin, apulaisrehtorin, opetushenkilöstön, opiskelijakunnan edustajien ja vanhempainyhdistyksen kanssa. Suunnitelma on hyväksytty osana lukion opetussuunnitelmaa.

11.7 Koulutuksen nivelvaiheet Nivelvaiheyhteistyö lukiokoulutuksen alku- ja päättövaiheessa sekä muissa siirtymissä on suunniteltua ja toimivaa. Oppilaitos antaa tietoa lukiokoulutuksesta peruskoululaisille ja tarjoaa heille mahdollisuuksia tutustua lukio-opetukseen. Opiskelijalle järjestetään monipuolisia mahdollisuuksia tutustua opiskeluun jatko-opiskelupaikoissa. Opiskelijalla on mahdollisuus sisällyttää opinto-ohjelmaansa jatko-opintoihin liittyviä opintoja. Ohjauksella varmistetaan opiskelijan taidot hankkia tietoa jatko-opinnoista sekä toimia sähköisessä hakujärjestelmässä. Oppilaitoksessa on sovittu ohjauksen käytännöt mahdollisen koulutusalan tai koulutuksen järjestäjän vaihtamiseksi. Ohjaus tukee opiskelijan sujuvaa siirtymistä jatko-opintoihin.

Toteutus: Perusopetuksen 9.luokille esitellään lukio-opinnot ja lukion kurssitarjonta. Oppilailla on mahdollisuus tutustua lukion opintoihin oppilaanohjauksen oppitunneilla, jossa voivat kysyä lukion tutor-opiskelijoilta mieltä askarruttavista asioista. Lisäksi heille järjestetään joka syksy lukion tutustumispäivä. Lisäksi lukioon hakeneet saavat ohjausta ainevalintojen tekemiseen keväällä. Syksyllä järjestettävässä toisen asteen nivelvaihepäivässä perusopetuksen opinto-ohjaaja yhdessä erityisopettajan ja/tai kuraattorin kanssa välittää oppilaasta opintojen sujumisen ja järjestämisen kannalta tarpeelliset tiedot lukion opinto-ohjaajalle. Opinto-ohjaaja välittää saamansa tiedon ryhmänohjaajalle. Lukion opinto-ohjauksessa ja ryhmänohjauksessa opiskelijaa perehdytetään lukio-opintojen aloittamiseen, opintojen suorittamiseen sekä oppilaitoksen käytänteisiin liittyviin asioihin. Samalla ohjauksessa pyritään kiinnittämään huomiota hyvän ja luottamuksellisen ilmapiirin luomiseen ja yhteishengen muodostamiseen ryhmän sisälle. Ryhmänohjaajan merkitys on suuri tässä vaiheessa. Opiskelijoille esitellään oppilaitoksen tilat ja opiskelijahuollon henkilöstön työtilat sekä tiedotetaan vastaanottoajoista. Opiskelija tutustuu opinto-ohjauksen oppitunneilla, henkilökohtaisessa ohjauksessa sekä pienryhmäohjauksessa eri koulutusvaihtoehtoihin, koulutusaloihin ja ammatteihin ja niihin liittyviin jatko-opintoihin. Abivuonna jokainen lukiolainen vierailee Oulun yliopistolla järjestettävillä ABI-päivillä tutustuen eri jatko-opintomahdollisuuksiin. Vierailut muissa korkeakoulujen tutustumispäivissä ovat mahdollisia oman kiinnostuksen mukaan. Jatko-opintoihin hakeutumiseen ohjataan Opintopolku -sivustolla ja opiskelijat perehdytetään nettipohjaisen hakulomakkeen täyttöön. Opiskelijalla on mahdollisuus tehdä hakemus myös opinto-ohjaajan henkilökohtaisessa ohjauksessa mikäli kokee sen tarpeelliseksi. Jokainen lukiolainen tekee opintojen päätteeksi jatko-opintosuunnitelman. Opinto-ohjaaja välittää opiskelijoille tietoa pääsykokeisiin valmistautumista tukevista mahdollisuuksista. Lisäksi hän muistuttaa aikatauluista ja muista pääsykokeisiin liittyvistä asioista. Abivuonna aineenopettajat tiedottavat opiskelijoita oman oppiaineensa jatko-opiskeluvaihtoehdoista ja mahdollisesti muista niihin liittyvistä asioista kuten kilpailuista ym. Opinto-ohjaaja seuraa tilastokeskuksen sijoittumispalvelusta valmistuneiden sijoittumista jatko-opintoihin tai työelämään. Myös muut tavat seurantaan ovat mahdollisia.

11.8. Ohjaus koulutukseen ja uravalintoihin liittyvien päätösten tukena Ohjaus tukee lukiokoulutuksen suorittamista sekä opiskelijan sijoittumista jatko-opintoihin. Opiskelija laatii opiskelu-, ylioppilastutkinto- ja jatko-opintosuunnitelman ohjauksen tuella. Ohjaus on toteutettu tavalla, joka tukee opiskelijaa arvioimaan ja kehittämään suunnitelmia opintojen edetessä. Ohjaus on toteutettu tavalla, joka tukee opiskelijan aktiivista ja kriittistä tiedonhankintaa. Ohjauksessa käsitellään monipuolisesti ja ennakkoluulottomasti vaihtoehtoja opiskelijan omien suunnitelmien ja valintojen tueksi. Toteutus: Opiskelija laatii OP1 kurssin oppitunneilla alustavan ylioppilastutkintosuunnitelman sekä sen pohjalta henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman, jota hän päivittää tarvittaessa. Lopullinen ylioppilastutkintosuunnitelma tehdään toisen opintovuoden lopussa ennen syksyn ylioppilaskokeisiin ilmoittautumista. Lukuvuoden keväällä hän tekee seuraavan vuoden kurssivalinnat Wilmaan sen jälkeen kun opinto-ohjaaja on pitänyt ainevalintainfot. Opiskelija voi hajauttaa ylioppilaskokeet kolmelle peräkkäiselle tutkintokerralle. Ylioppilastutkintosuunnitelman tulee pohjautua opiskelijan jatko-opinto- ja uravalintaan. Opiskelijaa ohjataan sekä luokkamuotoisilla tunneilla että henkilökohtaisessa ohjauksessa opiskelijan kannalta perusteltuun suunnitelmaan. Tarvittaessa opiskelija ohjataan myös ammatinvalintapsykologin ohjaukseen.

11.9. Työelämätaidot ja työelämään tutustuminen Opiskelija tutustuu monipuolisesti työ- ja elinkeinoelämään sekä yrittäjyyteen opiskeluaikana. Hänellä on mahdollisuus sisällyttää opinto-ohjelmaansa työelämään liittyviä opintoja. Opetus on järjestetty siten, että se tukee opiskelijan työnhakuvalmiuksien ja työelämätaitojen kehittymistä. Henkilöstöllä on ajantasaiset tiedot työelämästä ja mahdollisuus kehittää työelämäosaamistaan. Toteutus: Lukio järjestää yrittäjyyskurssin, jossa vieraillaan eri toimialojen pienissä, keskisuurissa ja suurissa yrityksissä, perehdytään yritystoimintaan ja sisäiseen yrittäjyyteen. Myös tiedeleirikoulun suorittamiseen voi sisältyä vierailuja ja tutustumista eri alojen työpaikkoihin ja palveluihin. Opinto-ohjauksen oppitunneilla

esitellään eri ammattialoja ja jatko-opintoja. Vierailijoita kutsutaan kertomaan koulutusaloista ja omista uravalinnoista. Yhteistyötä tehdään Raahen lukion alumnien kanssa. Oppilaitoksessa vierailee myös yrityselämän edustajia eri oppiaineissa.

11.10. Vuorovaikutteinen yhteistyö ohjauksen tukena Kodin ja oppilaitoksen välinen yhteistyö on osallistavaa, suunnitelmallista ja säännöllistä. Moniammatillinen ja monialainen yhteistyö on säännöllistä ja suunniteltua. Verkosto- ja työelämäyhteistyö on suunniteltua ja aktiivista. Toimijoiden vastuut ovat kaikkien tiedossa. Oppilaitoksen yhteistyö korkeakoulujen, yliopistojen ja muiden oppilaitosten kanssa tukee opiskelijan jatko-opiskeluvalmiuksien kehittymistä sekä sujuvaa siirtymistä jatko-opintoihin. Yhteistyö muiden toisen asteen oppilaitosten kanssa mahdollistaa joustavia opintopolkuja sekä tarvittaessa opiskelijan joustavan siirtymisen oppilaitoksesta toiseen, mikä vähentää negatiivista keskeyttämistä. Toteutus: Lukio järjestää huoltajille vanhempainiltoja. Ensimmäisen opintovuoden opiskelijoille on oma vanhempainilta syksyllä opintojen alettua. Toinen vanhempainilta järjestetään kevätlukukaudella tarpeen mukaan. Vanhempainilloissa tiedotetaan ja keskustellaan ajankohtaisista opiskeluun ja tutkinnon suorittamiseen liittyvistä asioista. Mukana voi olla eri alojen asiantuntijoiden teemaluentoja nuorten elämään vaikuttavista ajankohtaisista asioista. Raahen lukiolla on oppilaitoskohtainen Oppilas- ja opiskelijahuoltolain 1287/2013 vaatima Opiskeluhuollon suunnitelman. Monialainen yhteistyö on suunnitelmallista ja toimivaa eri tahojen kesken ja toimijoiden vastuut ovat tiedossa niin opiskeluhuollon kuin ohjaustyön osalta. Yhteistyötä tehdään vanhempainyhdistyksen edustajien kanssa sekä opiskelijakunnan hallituksen kanssa. Näin sekä opiskelijat että huoltajat pyritään saamaan mukaan oppilaitoksen toimintaan, sen suunnitteluun ja kehittämiseen. Raahen lukion alumnit tekevät yhteistyötä opinto-ohjaajan kanssa ammatinvalintaan ja urasuunnitteluun liittyvissä asioissa. Jos opiskelijan opinnot eivät etene tai opiskelija haluaa vaihtaa oppilaitosta, opinto-ohjaaja keskustelee ja tarkastelee opiskelijan kanssa eri vaihtoehtoja, ohjaa opiskelijaa yhteishaussa ja auttaa tarvittaessa hakulomakkeiden täytössä. Tavoitteena on vahvistaa opiskelijan itseohjautuvuutta ja aktiivisuutta asiassa.

11.11. Ohjauspalveluista tiedottaminen Opiskelija ja hänen huoltajansa saavat ajantasaista tietoa ohjauspalveluista lukiokoulutuksessa. Ohjauksesta tiedotetaan erilaisin menetelmin. Tiedottaminen on aktiivista ja suunniteltua. Toteutus: Lukion ohjaussuunnitelmasta ja ohjauksen työnjaosta ja vastuista tiedotetaan lukio-opintoja aloittavia sekä heidän huoltajiaan. Tiedottaminen voi tapahtua vanhempainillassa tai sähköisesti. Lukion aloittaville pidetään opinto-ohjauksen luokkatunnit 1. tai 2. jakson aikana, jossa opiskelija perehtyy lukio-opintoihin, ohjaukseen ja tutustuu eri toimijoihin ja heidän ohjaustyön vastuisiin ja työnjakoon. Myös ryhmänohjaaja tiedottaa asiasta.

11.12. Hyvän ohjauksen kriteerit osana paikallista laatujärjestelmää Hyvän ohjauksen kriteerit ovat osa opetuksen järjestäjän laatuja arviointijärjestelmää. Henkilöstön kaikki jäsenet tuntevat hyvän ohjauksen kriteerit ja toimivat niiden mukaisesti. Ohjaustoimintaa arvioidaan säännöllisesti ja suunnitelmallisesti. Toteutus: Lukion ohjaussuunnitelmaa arvioidaan vuosittain. Isommat muutokset tulee aina pohtia erikseen ja asettaa työryhmän tarkasteltaviksi. Arviointitietoa saadaan rehtorilta, apulaisrehtorilta, opettajakunnalta, opiskelijoilta, huoltajilta sekä opiskeluhuollon henkilöstöltä. Opinto-ohjaaja tekee tarpeelliset päivitykset palautteen ja arvioinnin perusteella. Ohjausta voidaan arvioida erilaisilla arviointikyselyillä tai erikseen kerättävänä nimettömänä palautteena. Oppilaitoksen henkilökunta arvioi omaa ohjaustoimintaansa vuosittain oman työnkuvan ja ohjaussuunnitelmassa olevan kuvauksen perusteella.

LIITTEET Liite 1. Ryhmänohjaajan haastattelulomake Liite 2. Ohjaustoiminnan tietolomake uusille opiskelijoille Liite 3. Opiskelijan kirjallinen suostumus erikseen koolle kutsuttavan monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseksi