Niuvanniemen sairaalan kuntoutus- ja hoitomuodot 2017 · 4 laan ja henkilökunnan kanssa on...

1

Niuvanniemen sairaalankuntoutus- ja hoitomuodot 2017

Taitto ja paino: Grano Oy, Kuopio 2017

ISBN ??????

3

LUKIJALLENiuvanniemen sairaalassa on tehty vuodesta 2006 alkaen johdonmukaista tutkimus- ja kehittämistyötä pakkokeinojen käytön vähentämiseksi. Sairaala on toiminnassaan sitoutunut välttämään pakkokeinojen käyttöä lisäämällä mahdollisuuksia mielekkääseen toimintaan, ennaltaehkäisemällä kriisitilan-teita ja kehittämällä moniammatillisia sekä johdonmukaisia hoitokäytäntöjä. Oikeuspsykiatrisen hoidon ja kuntoutuksen kehittämiseen on saatu apua ul-komailta, eritoten Yhdysvalloista ja Englannista. Henkilökunta on aktiivisesti kouluttautunut uudenlaisien hoito- ja kuntoutusmuotojen käyttöön. Tämän lisäksi sairaalassa on tutkittu uusien psykososiaalisten hoitomuotojen vaikut-tavuutta oikeuspsykiatristen ja vaikeahoitoisten potilaiden kuntoutuksessa.

Sairaalalla on pitkä historia, jonka aikana moni, vanha ja hyväksi havaittu hoito- ja kuntoutusmuoto on osoittanut merkityksensä potilaiden kuntou-tusprosessille. Vuodesta toiseen potilaat nimeävät omahoitajakeskustelut sekä mahdollisuuden työterapiaan itselleen tärkeimmäksi hoitokeinoksi. Ke-hittämistyössä myös vanhoja, jo koeteltuja, kuntoutusmuotoja on edelleen jalostettu potilaslähtöisemmiksi ja paremmin uudenlaisia kuntoutushaas-teita vastaaviksi.

Sairaalan johtava lääkäri Eila Tiihonen tiedusteli vuonna 2016, olisiko mahdollista laatia luettelointi ja kuvaus Niuvanniemen sairaalassa käytet-tävistä kuntouttavista hoitomuodoista, jotta tietoa tehdystä työstä ja kun-toutusmahdollisuuksista voitaisiin jakaa kaikille sitä tarvitseville. Työ lanke-si koulutustyöryhmälle, joka nimesi tehtävää varten toimituskunnan. Aluksi henkilökuntaa pyydettiin nimeämään ja kuvaamaan sairaalassa käytössä olevat, vakiintuneet hoitomuodot. Päällekkäisyyksien karsimisen jälkeen tä-män kirjasen kansien sisään on kuvattuna 88 erilaista kuntoutusmuotoa, jotka on jaoteltu 11 pääkappaleeseen. Kunkin pääkappaleen sisällä olevat kuntoutusmuodot on esitelty aakkosjärjestyksessä. Toivomme työmme ol-leen kattava ja tavoittaneen kaikki sairaalassamme käytössä olevat, ei lääkin-nälliset, kuntoutus- ja hoitomuodot.

Toiveemme on, että erityisesti kuntoutujat löytäisivät laajan kuntoutus-tarjontamme ja osaisivat paremmin kysyä mahdollisuutta päästä mukaan yksilö- ja ryhmämuotoiseen hoitoon ja kuntoutukseen. Kaiken hoidon ja kun-toutuksen – niin myös oikeuspsykiatrisen – lopputulos riippuu paljolti kun-toutusmotivaatiosta. Uskomme, että kirjanen on myös tervetullut tietopaketti potilaidemme omaisille. Oikeuspsykiatriseen hoitoon liittyy yhä monenlaisia ennakkoluuloja, joiden hälventämiseksi kirjaan tutustuminen yhdessä poti-

4

laan ja henkilökunnan kanssa on paikallaan. Toimitustyön aikana kävi myös ilmi, että yksittäisen terveydenhuollon

ammattihenkilön on lähes mahdotonta tuntea kaikkia sairaalassa käytössä olevia kuntoutusvaihtoehtoja. Toivomme, että kirjasta on apua myös henkilö-kunnalle hoitoneuvotteluissa, hoitosuunnitelmien kokoamisessa ja johdon-mukaisten hoitomuotojen edelleen kehittämisessä. Edelleen toivomme, että kirja muodostuu informatiiviseksi käyntikortiksi myös palvelujen ostajille ja eri asiantuntijatahoille. Kirjan avulla on helpompi tiivistetysti kuvata, millaista oikeuspsykiatrista kuntoutusta voimme sairaalana tarjota.

Pohdimme toimituskunnassa kirjaseen valittuja sanoja, termejä ja mää-ritelmiä. Monilla termillä on virallinen määritelmänsä, esimerkiksi psykoso-siaalisella hoidolla ja kuntoutuksella. Työmme kannalta olemme kuitenkin ottaneet vapauden käyttää näitä termejä väljässä, alkuperäistä kontekstia laajemmassa merkityksessä. Terveydenhuollossa käydään myös keskustelua palvelujen käyttäjän nimityksestä – onko sopivampaa sanoa potilas, kuntou-tuja vai asiakas? Päädyimme tässä kirjasessa käyttämään samaa sanaa, joilla potilaat kutsuvat itseään. Palvelun käyttäjä on siis potilas. Selkokielisyyden vuoksi olemme merkinneet valtaosan numeroista numeroilla emmekä kielen-huollon mukaisesti kirjaimin. Ryhmätoimintojen yhteydessä käytetään terme-jä suljettu tai avoin ryhmä. Suljetussa ryhmässä ryhmän jäsenet eivät vaihdu ryhmäkertojen edetessä, mikä tarkoittaa usein suurempaa luottamusta ja vahvempaa yhteenkuuluvuutta ryhmätyöskentelytilanteissa. Avoimeen ryh-mään voi tulla mukaan oman mielenkiinnon tai jaksamisen pohjalta ja ryhmä jäsenet vaihtuvat ryhmäkertojen mukaan. Kirjasessa olemme pyrkineet anta-maan suuntaa-antavaa tietoa kuntoutuksen toteutumiskertojen tiheydestä ja toteutusajankohdista. On hyvä huomioida, että kuntouttava toiminta on osa sairaalan alati muuttuvaa arkea ja muutokset aikatauluissa sekä vastuu-henkilöissä ovat mahdollisia. Kohdassa lisätietoa olemme antaneet vinkin kuntoutusmuodosta enemmän kiinnostuneille lisätiedon hankkimiseksi.

Lopuksi haluamme lausua lämpimät kiitokset potilaiden toimitustyölle antamasta tärkeästä panoksesta. Kirjan kuvitus on kokonaan sairaalamme potilaiden käsialaa ja ilman sitä kirjasesta olisi tullut vain tylsä luettelo ai-heesta. Myös oikoluvussa ja kommenteissa olemme saaneet paljon vinkkejä potilailta, jotka ovat toimineet kokemusasiantuntijoinamme.

Kuopiossa maaliskuun 20. päivänä 2017.

ToimituskuntaOlavi Louheranta Kati Koivuniemi Irma Kotilainen Tarja Moilanen Pasi Porkka Mireille Tarkiainen Laura Venäläinen

5

SISÄLLYSLUETTELOI PSYKOSOSIAALINEN HOITO JA KUNTOUTUS .............................................. 8

Aggression hoidon ryhmä ART(Aggression Replacement Training) ............................................................... 8Ahdistuksenhallintaryhmä .................................................................................... 9Free -tiimi ......................................................................................................................... 9Harjoittelujaksot kuntoutuskotiin ..................................................................... 9Johdatus kuntoutumiseen ryhmä ...................................................................10Kognitiivinen psykoterapia ja kognitiivinenkäyttäytymisterapia .................................................................................................10Metakognitiivisten taitoharjoittelu psykoosipotilaille (MCT) ..........11Psykoanalyyttinen psykoterapia ......................................................................12Psykoedukaatio ..........................................................................................................13Psykoterapeuttinen hoitosuhde (kognitiivinen) ....................................14Psykoterapeuttinen hoitosuhde (psykodynaaminen).........................14Seksuaalineuvonta ....................................................................................................15Skitsofreniapotilaiden neurokognitiivinen kuntoutus (CRT) ..........15Sosiaalisen kognition kuntoutuksen ryhmä skitsofreniaasairastaville (SCIT) .....................................................................................................16Sosiaalisten taitojen harjoittelun ryhmä ....................................................17Uusien potilaiden ryhmä .......................................................................................17Vertaistukitoiminta ....................................................................................................18Vierihoidettavien pienryhmät .............................................................................18Vihan ja vihaisuuden hallinta ryhmä ..............................................................19

II TOIMINTATERAPIA JA OSASTOILLA TOTEUTETTAVAKUNTOUTUS ..............................................................................................................................20

Alaikäisten musiikkitoiminta ...............................................................................21Alaikäisten ravitsemusryhmä (Neva) .............................................................21Alaikäisten seksuaalikasvatusryhmät ...........................................................21Arkitaitojen ryhmä ......................................................................................................22Avoimet toiminnalliset ryhmät ...........................................................................23Elokuvaryhmä ...............................................................................................................23Englannin ryhmä ........................................................................................................24Itsensä suojelu ryhmä (ISR) ................................................................................24Keittiöryhmä .................................................................................................................24Keskusteluryhmä .......................................................................................................25Käsityöryhmä ...............................................................................................................25

6

Luonto ja liikuntaryhmä .........................................................................................26Luovien toimintojen ryhmä ..................................................................................27Luovien toimintojen ryhmä alaikäisille .........................................................27Musiikkiryhmä..............................................................................................................28Pienoismalliryhmä ....................................................................................................28Puutarharyhmä ...........................................................................................................29Rentoutusryhmä ........................................................................................................29Sisätalkkarit ...................................................................................................................30Ulkotalkkarit ...................................................................................................................31Yksilöllinen toimintaterapia .................................................................................31

III TYÖTERAPEUTTINEN HOITO JA KUNTOUTUS .........................................32Askartelu ..........................................................................................................................32Kudonta ............................................................................................................................33Lukali (Luonto – kalastus – liikunta) ..............................................................34Tekninen työ(metallityö, pyörä-, verhoilu- ja kehystystyöt, puutyö) ........................34Työterapian 45 – minuutin ryhmät(puutyöt, polkupyöräverstas, kudonta, askartelu) .................................35Ulko- ja puutarhatyöterapia (ULPU) ..............................................................36Ulkotyöterapian (ULPU) 45 – minuutin ryhmä .......................................37

IV RUUMIILLISEEN TERVEYTEEN JA PERUSHOITOONLIITTYVÄ KUNTOUTUS .......................................................................................................38

Astman ja keuhkoahtaumataudin hoito ......................................................38Diabeteksen hoito (tyyppi 1) ...............................................................................39Diabeteksen hoito (tyyppi 2) ...............................................................................40Haavojen hoito ............................................................................................................40Jalkojen hoito ...............................................................................................................41Ravitsemusohjaus ja -terapia.............................................................................42Suun hoito ......................................................................................................................42

V PÄIHDE- JA MUIDEN RIIPPUVUUKSIENHOITO JA KUNTOUTUS ......................................................................................................43

Antiriippuvuusryhmä ...............................................................................................43Irti tupakasta ryhmä .................................................................................................44Päihdeneuvonta ja kuntoutus ............................................................................44Päihderyhmä kurssi .................................................................................................45Sairaalan päihderyhmä ..........................................................................................45

7

VI FYSIOTERAPIA JA LIIKUNNALLINEN KUNTOUTUS ..............................46Kuntosaliryhmät .........................................................................................................46Miesten liikuntaryhmä/tuki- ja liikuntaelinryhmä .................................47Naisten liikuntaryhmä .............................................................................................48Osastoittain toteutuvat liikuntaryhmät ........................................................48Pallopeliryhmä .............................................................................................................49Ravitsemus- ja liikuntaryhmä .............................................................................50Yksilölliset ohjaukset (Fysioterapia ja liikunta) ........................................50

VII YHTEISÖHOITO ..............................................................................................................51Osastokokous ...............................................................................................................51Osastotunti ....................................................................................................................52Osastotyöt ja vastuutehtävät ..............................................................................52

VIII LÄÄKEHOITO ..................................................................................................................53Lääkehoitoon liittyvä potilasohjaus ...............................................................53

IX MUU KUNTOUTTAVA TOIMINTA...........................................................................54Bändi-toiminta.............................................................................................................54Dance-ryhmä................................................................................................................55Ilmaisutaito 1 ................................................................................................................55Ilmaisutaito 2 ................................................................................................................56Kirjallisuusryhmä ........................................................................................................56Musiikkiterapeuttinen toiminta.........................................................................57Niuvan Sanomat ........................................................................................................58Tuhatkieli potilaskuoro ...........................................................................................58

X TAPAHTUMAT JA JUHLAT ..........................................................................................59Harrastus- ja urheilukilpailut ..............................................................................59Mielenterveyskuntoutumisen teemapäivät ..............................................60Omaisten päivä ............................................................................................................61Vuotuiset juhlatapahtumat..................................................................................62

XI ULKOPUOLISTEN TAHOJEN SAIRAALASSAJÄRJESTÄMÄ TOIMINTA ....................................................................................................63

AA-ryhmä (Nimettömät alkoholistit) .............................................................63Evankelis-luterilaisen kirkon jumalanpalvelukset ................................63Kaverikoiratoiminta (Suomen Kennelliitto) ................................................64Papin keskusteluryhmä (Kuopion ev. lut. seurakuntayhtymä) .....65Sairaalakoulu (Alavan koulu/Niuvan yksikkö) ..........................................65Sairaalan raamattupiiri (Kuopion ev. lut. seurakuntayhtymä) ........66

8

I PSYKOSOSIAALINEN HOITO JA KUNTOUTUSPsykososiaalista hoitoa ja kuntoutusta käytetään monien psyykkisten häiriöiden hoidossa. Psykososiaalisten hoitojen tavoitteena on potilaan sosiaalisen toimintakyvyn parantaminen, sairauteen liittyvien oireiden vähentäminen ja erityisongelmien kuntouttaminen, uusien taitojen oppi-minen, toimivien ihmissuhteiden ylläpito ja elämänlaadun parantaminen. Tavoitteena voi olla myös helpottaa potilaan ja omaisten sopeutumista sairauteen ja ehkäistä sairauden uusiutumisjaksoja. Psykososiaalista hoi-toa ja kuntoutusta toteutetaan niin yksilötyöskentelynä kuin ryhmämuo-toisenakin. Myös vertaistukitoiminta on osa sairaalassamme toteutetta-vaa psykososiaalista hoitoa ja kuntoutusta.

1. Aggression hoidon ryhmä ART(Aggression Replacement Training)

Aggression hoidon ryhmässä pyritään toiminnallisten harjoitusten kautta sosiaalisen ja hyväksytyn käyttäytymisen vahvistumiseen sekä itsehillin-nän kehittämiseen ja vuorovaikutuksen vahvistamiseen. ART-ryhmässä on harjoitteita kolmella eri tasolla: 1) vihanhallinta (tunnetaso) 2) sosi-aaliset taidot (käyttäytymisen taso) 3) moraalinen perustelu (arvojen ja ajattelun taso). Yksi ART-ryhmäkokonaisuus kestää noin 30 ryhmäkertaa ja kokoontumisia on mahdollisuuksien mukaan noin 3 kertaa viikossa.

Ryhmä soveltuu erityisesti potilaille joiden haasteena on liiallisen ve-täytyvä tai aggressiivinen käyttäytyminen.

VastuuhenkilötOsastonhoitaja ja toimintaterapeutti.

9

2. Ahdistuksenhallintaryhmä

Ahdistuksenhallintaryhmä on tarkoitettu erilaisista ahdistuneisuusoireis-ta kärsiville potilaille. Ryhmässä on tavoitteena opetella tunnistamaan ja tarkkailemaan paremmin omaa stressitasoa. Tämän lisäksi harjoitellaan tunnistamaan stressiin liittyviä ilmiöitä sekä kehittämään tarkoituksen-mukaisia selviytymiskeinoja ahdistavien tilanteiden hallitsemiseksi.

Ryhmä kokoontuu 10 kertaa suljettuna ryhmänä. Jokaiselle asetetaan yksilölliset tavoitteet, joiden saavuttamista arvioidaan ryhmän lopussa.

VastuuhenkilötToimintaterapeutti.

3. Free-tiimi

Free-tiimi on avoin ryhmä, jossa käsitellään terveyteen ja hyvinvointiin liittyvä aiheita, muun muassa ravintoa ja terveellistä ruokavaliota, liikun-taa, suun ja ihon terveyttä, vapaa-ajanviettoa ja harrastamista sekä monia muita kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin liittyviä asioita.

Ryhmä kokoontuu kahdesti viikossa noin tunnin kerrallaan. Alkuviikon tapaamisen teemat liittyvät omaan terveyteen ja loppuviikon teemat har-rastamiseen ja vapaa-aikaan. Aiheesta alustavat osaston omat hoitajat tai vierailevat luennoitsijat.

VastuuhenkilötOsastonhoitaja ja vastuuhoitajat.

4. Harjoittelujaksot kuntoutuskotiin

Harjoittelujaksot kuntoutuskotiin ovat oman hoidon ja kuntoutumisen itsenäistä harjoittelua Niuvanniemen sairaalan ulkopuolisissa kuntou-tusyksiköissä. Jokaiselle potilaalle laaditaan yksilölliset harjoittelujakson tavoitteet ja niiden toteutumista arvioidaan osana hoitoa.

Harjoittelujaksojen aloittamisesta päättää hoidosta vastaava lääkäri. Harjoittelu edellyttää itsenäistä selviytymistä päivittäisistä toiminnoista, yhteistyötaitoja, sairauden oireiden hallintaa ja itsenäistä liikkumista sai-raala-alueen ulkopuolella.

VastuuhenkilötOsastonhoitaja ja apulaisosastonhoitaja.

10

5. Johdatus kuntoutumiseen ryhmäJohdatus kuntoutumiseen ryhmässä pohditaan, mitä kuntoutuminen on ja miten se yleensä etenee. Tämän lisäksi mietitään, mitkä asiat saattavat hidastaa kuntoutusta ja lisätä hoitoaikaa. Tavoitteena on yhdessä löytää motivaatiota kuntoutumiseen sekä tutustua omaan kuntoutuspolkuun.

Ryhmätyöskentely perustuu kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan. Ta-paamiskertoja 3, osallistuminen edellyttää tasaista psyykkistä vointia.

VastuuhenkilötPsykologi Sanna Savolainen ja ryhmien vastuuhoitajat.

6. Kognitiivinen psykoterapia ja kognitiivinen käyttäytymisterapiaKognitiivinen psykoterapia ja kognitiivinen käyttäytymisterapia ovat yksi-lötyöskentelyä lyhyestä (muutamista kerroista) pitkäkestoiseen (useam-man vuoden) psykoterapiaan. Lähtökohtana ovat potilaan ongelmallisiksi kokemat asiat ja työskentelyn tavoitteet sovitaan niiden pohjalta yhteis-työssä potilaan kanssa. Tavoitteita voivat olla muun muassa oireiden lie-vittyminen esimerkiksi jännittämisessä tai ahdistuneisuudessa sekä sel-viytymiskeinojen ja uusien taitojen oppiminen (esimerkiksi ääniharhojen kanssa toimeen tuleminen ja tunteiden säätelytaidot).

Sopii skitsofreniaan, harhaluuloisuushäiriöön sekä persoonallisuus-, ahdistuneisuus- ja syömishäiriöihin liittyvien ongelmien hoitoon. Työs-kentely on mahdollista myös kognitiivista puutoksista kärsiville potilaille. Soveltuvuus terapiaan ja käytettävät työtavat tulee arvioida yksilöllisesti, huomioiden esimerkiksi akuutti mania ja psykoottisuus. Lääkärin tekemä lähete terapiaan käsitellään psykologiyksikössä.

VastuuhenkilötKognitiivista psykoterapiaa ja kognitiivista käyttäytymisterapiaa koskeviin kysymyksiin vastaavat psykologi, psykoterapeutti Heli Määttä ja psykolo-gi, psykoterapeutti Sanna Savolainen.

11

LisätietoaCognitive Behavior Therapy for Schizophrenia: Effect Sizes, Clinical Models, and

Methodological Rigor. Wykes, Til, Steel, Craig, Everitt, Brian & Tarrier, Nicholas. Schizophrenia Bulletin 2008; vol. 34 (3): 523-537. Näytön aste B (Skitsofre-nian käypä hoito –suositus).

7. Metakognitiivinen taitoharjoittelu psykoosipotilaille (MCT)

Metakognitiivinen taitojenharjoittelu on ryhmämuotoista hoitoa, joka si-sältää koulutuksellisia, sosiaalisen päättelyn ja kognitiivisen kuntoutuk-sen elementtejä. Ryhmässä tarkastellaan kuinka ihmisen ajattelu toimii yleisesti ja kuinka osallistujan oma ajattelu toimii. MCT-ryhmässä osallis-tujat saavat tietoa psykoosisairauden taustalla olevista ajatteluun liitty-vistä vinoumista ja näiden ajattelun ongelmien seurauksista. Ryhmässä painotetaan kokemuksellista oppimista ja pyritään parantamaan osallis-

12

tujien ongelmanratkaisukykyä sekä lisäämään keinoja ajattelun vinou-mien hallitsemiseksi.

Ryhmä on tarkoitettu pääasiassa potilaille, joilla on skitsofreniaryh-män sairaus. Se sopii myös muille potilaille, joilla on tai on ollut psykoot-tisia oireita (erityisesti harhaluuloja ja aistiharhoja). Myös kognitiivisista häiriöistä kärsivät saavat apua työskentelystä.

Ei suositella potilaille, joilla on vahvoja itseä koskevia suhteuttamis-harhaluuloja tai maniaan liittyvää haastavaa käyttäytymistä.

VastuuhenkilötOsastonhoitaja, psykologi ja toimintaterapeutti. Sairaalan MCT-hoidon koordinoinnista vastaa psykologi Riitta Kuokkanen.

LisätietoaCognition, metacognition and the patient perspective: New ways to evaluate and

rehabilitate schizophrenia patients in forensic psychiatric care. Kuokkanen, Riitta. Studies in Education, Psychology and Social Research no 572. Jyväskylä 2016.

8. Psykoanalyyttinen psykoterapia

Psykoanalyyttinen psykoterapia on yhdessä terapeutin kanssa tapah-tuvaa psykoterapiatyöskentelyä. Työskentelyn tavoitteena on tarkastel-la omia ajatuksia, tunteita ja kokemuksia sekä terapiassa kävijän mielen toimintaa. Työskentelyssä pyritään myös tulemaan tietoiseksi elämän kulkuun ja suuntaan vaikuttaneista psyykkisistä traumoista, joita ovat voi-neet aiheuttaa esimerkiksi kaltoin kohtelu, hyväksikäyttö tai itseen koh-distunut väkivalta.

Psykoanalyyttinen psykoterapia on psykoterapeuttista hoitosuhdetta intensiivisempää. Työskentelykertoja voi olla 1–2 viikossa, yksi terapia-kerta kestää noin 45 minuuttia. Hoidon tuloksena saavutetaan usein pa-rempi vuorovaikutuskyky sekä ymmärrys oman ja toisen ihmisen mielen toiminnasta. Myös oman sairauden oireiden tunnistaminen helpottuu te-rapiatyöskentelyn myötä.

Sopii hyvin potilaille, joilla on psykoosisairauden ohella masennusta tai persoonassaan epävakaita piirteitä. Ei psykoosin akuutissa vaiheessa.

VastuuhenkilötPsykoanalyyttistä psykoterapiaa koskeviin kysymyksiin vastaa erikoislää-käri, psykoterapeutti Marko Lindberg.

13

LisätietoaTerapeutin huoneessa – kirjoituksia psykoanalyyttisestä menetelmästä. Klemelä

E (toim.), Mälkönen K, Sammallahti P. Therapeia-säätiö. Jyväskylä 2012.

9. Psykoedukaatio

Psykoedukaation tavoitteena on ensisijaisesti parantaa potilaan ymmär-rystä ja tietoutta skitsofreniasta sekä sen hoidosta. Lisäksi tavoitteena on myös auttaa potilaita löytämään yksilöllisiä selviytymiskeinoja itsehoidon, paremman elämänhallinnan ja elämänlaadun parantamiseksi. Psykoedu-kaatiota voidaan harjoittaa osallistumalla koulutuksellisiin potilasryhmiin tai yksilötyöskentelynä ja se voi olla myös osana perhetyötä.

Sopii useimmille skitsofreniaa sairastaville potilaille, myös kognitiivi-sista häiriöistä kärsiville. Ei sovellu maniasta, akuutista itsetuhoisuudesta tai vaikeasta psykoottisuudesta kärsiville.

VastuuhenkilötOsastonhoitaja ja sairaalan psykoedukaation koordinoinnista vastaava psykologi Kati Koivuniemi.

LisätietoaGroup psychoeducation for forensic long-term patients with schizophrenia.

Aho-Mustonen, Kati. Dissertations in Education, Humanities, and Theology, no 10. Publications of the University of Eastern Finland 2011.

14

10. Psykoterapeuttinen hoitosuhde (kognitiivinen)

Kognitiivisen viitekehyksen mukaan tapahtuva terapeuttinen hoitosuhde voi pitää sisällään keskustelua, erilaisten taitojen (esim. itsehavainnointi, tunteiden säätely) harjoittelua käytännössä ja kokemuksellisia työtapoja. Sen tavoitteet määritellään yksilöllisesti potilaan tarpeista käsin. Yleisenä tavoitteena on psyykkisen toimintakyvyn ja joustavuuden lisääntyminen. Työskentelyssä tutkitaan ajattelun, tunteiden ja toiminnan välisiä yhte-yksiä sekä etsitään vaihtoehtoja ongelmallisille tavoille ajatella, tuntea ja toimia. Työskentely on tavoitteellista ja suunnitelmallista. Hoitosuhteen tavoitteista ja niiden saavuttamiseksi käytettävistä keinoista sovitaan yh-teistyössä potilaan kanssa. Kognitiivinen terapeuttinen hoitosuhde sopii kaikille potilaille.

Vastuuhenkilöt:Osastonlääkäri ja osastonhoitaja. Lisätietoa asiasta antavat psykologi, psykoterapeutti Heli Määttä ja psykologi, psykoterapeutti Sanna Savolai-nen.

Lisätietoa: Kognitiivinen psykoterapia. Kähkönen S., Karila I., Holmberg N. (toim.) Duodecim

2008.

11. Psykoterapeuttinen hoitosuhde (psykodynaaminen)

Psykoterapeuttinen hoitosuhde on yhdessä hoitajan kanssa tapahtuvaa keskustelu- ja vuorovaikutustyöskentelyä. Sen tavoitteena on saavuttaa itsehavainnoinnin, ajattelun ja pohdinnan kautta muutosta omaan toi-mintaan. Työskentelyssä tutkitaan omaa elämänhistoriaa ja sitä pyritään pukemaan sanoiksi. Hoitosuhdeprosessin myötä saavutetaan parempi kyky ymmärtää itseä ja toista.

Säännölliset, ennalta sovitut keskustelut ovat viikoittaisia. Psykotera-peuttinen hoitosuhde sopii lähes kaikille, ei kuitenkaan akuutisti väkival-taisille potilaille.

VastuuhenkilötOsaston lääkäri ja osastonhoitaja. Psykodynaamisia hoitosuhteita koskevis-sa asioissa konsultoiva erikoislääkäri on psykoterapeutti Marko Lind berg.

LisätietoaPsykoterapeuttinen hoitosuhde. Lindberg M, Louheranta O, Mustonen K, Salo O,

Stenius J. Duodecim 2015.

15

12. Seksuaalineuvonta

Seksuaalineuvonta on kahdenkeskistä ammatillista työskentelyä, jonka tarkoituksena on tiedon sekä ohjauksen antaminen seksuaalisuuteen ja sukupuolisuuteen liittyvissä asioissa. Seksuaalineuvoja rohkaisee ja oh-jaa kysymyksillään puhumaan seksuaalisuuteen liittyvistä ajatuksista, mielikuvista, tunteista ja tarpeista.

Seksuaalineuvoja ja potilas tapaavat kahdesta viiteen kertaa. Seksu-aalineuvonnassa voidaan käsitellä muun muassa itsetyydytykseen, pa-risuhteeseen, ehkäisyyn, seksuaaliseen haluun tai seksuaali-identiteet-tiin kuuluvia kysymyksiä. Seksuaalineuvontaprosessi sisältää aloituksen, työskentelyvaiheen ja lopetuksen. Seksuaalineuvonta on luottamuksellis-ta.

Seksuaalineuvonta ei ole seksin harjoittamista tai henkilökohtaisia ra-joja ylittävää toimintaa. Seksuaalineuvonnan käynnistämisestä sovitaan hoitavan lääkärin kanssa.

VastuuhenkilötSeksuaalineuvojat Jukka Salolahti ja Nilla Keskitalo.

LisätietoaOikeuspsykiatrinen hoito ja potilaan seksuaalisuus. Louheranta O, Keskitalo N, Sa-

lolahti J. Seksuaalisuuden tabut suljetuissa yhteisöissä. Kiuru-Strömberg-Jak-ka (toim.) Unipress. 2017.

13. Skitsofreniapotilaiden neurokognitiivinen kuntoutus (CRT)

CRT-kuntoutus on tarkoitettu skitsofreniaa sairastaville potilaille, joilla on kognitiivisen toiminnan heikentymistä. CRT:n tavoitteena on parantaa osallistujien kykyä käyttää kognitiivisia resurssejaan ja parantaa keskitty-miskykyä, työmuistia sekä toiminnanohjausta. Kuntoutuksessa opetel-

16

laan myös oman ajattelun ohjausta. Harjoittelu on yksilötyöskentelyä ja kuntoutusohjelma toteutetaan yleensä kahden kuntoutusta tekevän hen-kilön ohjaamana (yhteensä 44 istuntoa, 4 kertaa viikossa).

CRT soveltuu erityisesti nuorehkoille potilaille, joilla ovat painottuneet negatiiviset oireet. Kuntoutus ei sovellu henkilöille, joilla on akuuttia psy-koottisuutta, kuukauden sisällä saatua sähköhoitoa tai potilaille joilla on eteneviä neurologisia oireita.

VastuuhenkilötOsastonhoitaja, psykologi ja toimintaterapeutti. Sairaalan kognitiivisen kuntoutusohjelman koordinoija neuropsykologi Matti Vanhanen.

LisätietoaToiminnanohjauksen ohjelma. Delahunty Ann, Morice Rodney (1993), suom. Lai-

la Luoma. Skitsofreniapotilaiden neurokognitiivisen kuntoutuksen käsikirja 2012.

14. Sosiaalisen kognition kuntoutuksen ryhmä skitsofre-niaa sairastaville (SCIT)

SCIT-ryhmän tavoitteena on kehittää potilaan sosiaalis-kognitiivisia tai-toja ja siten kohentaa skitsofreniaa sairastavien toimintakykyä. Ryhmän kokoontuu 20–24 tapaamiskertaa. Sosiaalisen kognition harjoituksia voi-daan toteuttaa myös yksilöhoitona.

SCIT-ryhmä sopii useimmille skitsofreniaa sairastaville potilaille. Työskentely edellyttää suhteellisen vakaata psyykkistä toimintakykyä ja ryhmässä toimimisen taitoja. Ei sovellu tilanteissa, joissa henkilö kärsii vaikeasta psykoottisuudesta, maniasta tai vaikeista tarkkaavuuden yllä-pitämisen häiriöistä.

VastuuhenkilötOsastonhoitaja, toimintaterapeutti ja ryhmien vastuuhoitajat.

LisätietoaA randomized, controlled trial of Social Cognition and Interaction Training (SCIT)

for outpatients with schizophrenia spectrum disorders. Roberts, D.L., Combs, D.R., Willoughby, M.,Gibson, C., Rupp, B. & Penn, D.L. British Journal of Clinical Psychiatry; 2014 53(3): 281-298.

17

15. Sosiaalisten taitojen harjoittelun ryhmä

Sosiaalisten taitojen harjoittelun ryhmän tavoitteena on kohentaa potilai-den sosiaalista toimintakykyä harjoittelemalla vuorovaikutuksessa tarvit-tavia taitoja, joissa skitsofreniapotilailla on usein todettu puutoksia. Sosi-aalisia taitoja on mahdollista harjoitella myös yksilötyöskentelynä.

Sopii useimmille skitsofreniaa sairastaville potilaille. Olisi suotavaa, että potilaan psyykkinen toimintakyky olisi suhteellisen vakaa ja hän pys-tyisi toimimaan ryhmässä. Ei sovellu tilanteissa, joissa henkilö kärsii vai-keasta psykoottisuudesta, maniasta tai vaikeista tarkkaavuuden ylläpitä-misen häiriöistä.

VastuuhenkilötOsastonhoitaja, toimintaterapeutti ja psykologi.

LisätietoaSocial Skills Training with schizophrenics: A meta-analytic evaluation. Benton,

Mary K. & Schroeder, Harold E. Journal of Consulting and Clinical Psychology; 1990 58(6): 741-747.

16. Uusien potilaiden ryhmä

Uusien potilaiden ryhmässä annetaan tietoa Niuvanniemen sairaalasta ja osaston käytännöistä sekä toiminnasta. Ryhmä on tarkoitettu hoidon al-kuvaiheessa oleville potilaille. Sen tarkoituksena on auttaa sopeutumaan uuteen elämäntilanteeseen, vähentää ennakkoluuloja ja turvattomuutta sekä rohkaista tulemaan aktiivisesti mukaan oman kuntoutumisensa jär-jestämiseen.

18

Ryhmä kokoontuu 4 kertaa, noin tunnin kerrallaan. Jokaisella kerralla on oma aiheensa. Aiheita ovat muun muassa tahdonvastainen hoito, po-tilasasiamiehen työskentely, vertaistuki, lääkehoito, hoitosuunnitelma ja potilaan oikeudet.

Ryhmää järjestetään aina tarpeen mukaan ja siihen otetaan mukaan 3–5 uutta potilasta.

VastuuhenkilötOsastonhoitaja.

17. Vertaistukitoiminta

Vertaistuki toiminta on ryhmä- tai yksilömuotoista toimintaa, jossa poti-laat tarjoavat keskinäistä apua ja tukea samassa elämäntilanteessa ole-ville toisille potilaille. Vertaistukitoimintaa ovat ryhmät, ryhmävierailut, yksilötapaamiset, kokemusasiantuntijuuden ja tiedon tuominen opiske-lijoille sekä henkilökunnalle.

Tavoitteena on mahdollistaa menneen ymmärtämistä, nykyhetkeen sitoutumista ja antaa toiveikkuutta tulevaisuuteen. Kokemusten jakami-nen lievittää ahdistusta ja poistaa pelkoa, jota psyykkinen sairaus tai sii-hen liittyvä oireilu voi aiheuttaa.

Vertaistukitoiminnan tarve arvioidaan työryhmässä ja pyynnöt lähete-tään vertaistukikoordinaattoreille, jotka organisoivat vertaistuen järjestä-misen.

VastuuhenkilötOsastonhoitaja ja vertaistukikoordinaattorit psykologi Sanna Savolainen ja toimintaterapeutti Tiina Ukkonen.

LisätietoaVertaisryhmän ohjaajan opas. Roue-Seppälä, Anne & Valkonen-Karhu, Hanna.

Mielenterveyden keskusliitto, Oy MTKL Vireä Mieli Ab 2013.

18. Vierihoidettavien pienryhmät

Osastoilla on useilla eri nimillä toimivia vierihoidettavien potilaiden pien-ryhmiä muun muassa A-tiimi, ykkösketju ja timanttitiimi. Vierihoidettavien pienryhmään jokainen ryhmän jäsen osallistuu oman vointinsa ja jaksa-

19

misensa mukaisesti. Ryhmän tavoitteena ovat vaikeasti oirehtivien kun-touttaminen huomioimalla jokaisen ryhmän jäsenen yksilöllinen toimin-takyky ja mahdolliset rajoitukset. Ryhmän käyminen ei edellytä aktiivista toimintaa, mukaan voi tulla myös seuraamaan ja viettämään aikaa.

Ryhmien ohjaajina toimivat psykologit, toimintaterapeutit ja hoitajat. Joka ryhmäkerralla on eri teemat: muun muassa muistin kehittäminen, ajattelun joustavuus ja suuntaaminen, ongelmanratkaisu- ja vuorovaiku-tus- ja tunnetaidot sekä mielekkään arjen suunnittelu ja rakentaminen.

VastuuhenkilötOsastonhoitaja, psykologi, toimintaterapeutti ja vastuuhoitajat.

19. Vihan ja vihaisuuden hallinta ryhmä

Vihan ja vihaisuuden hallinta ryhmä on tarkoitettu avuksi ongelmiin vi-hantunteiden tunnistamisessa, säätelyssä ja/ tai näiden tunteiden käsit-telyssä. Ryhmä on suljettu 8 kerran psykoedukatiivinen ryhmä.

Sopii useimmille sairaalan kuntoutujille vihantunteisiin liittyvissä on-gelmissa. Ei sovellu manian, akuutin itsetuhoisuuden eikä vaikean psy-koottisuuden aikana.

VastuuhenkilötPsykologi ja toimintaterapeutti. Konsultoiva psykologi Kati Koivuniemi.

LisätietoaAnger Treatment for People with Developmental Disabilities: A Theory, Evidence

and Manual Based Approach. Taylor, J.L. & Novaco, R.W. 2005.

20

II TOIMINTATERAPIA JA OSASTOILLA TOTEUTETTAVA KUNTOUTUSToimintaterapia on kuntoutusta, joka perustuu toiminnan terapeuttiseen käyttöön, asiakaslähtöiseen yhteistyöhön sekä kuntoutujan toimintakyvyn ja ympäristön kokonaisvaltaiseen arviointiin. Lääkäri ja toimintaterapeutti arvioivat toimintaterapian tarpeen ja hyödyn potilaskohtaisesti. Toimintate-rapia aloitetaan potilaslähtöisesti toimintaterapeutin tekemän yksilöllisen toimintakyvyn arvioinnin jälkeen tai hoitosuunnitelmassa tehdyn suunni-telman mukaisesti. Lähetteen toimintakyvyn arviointiin antaa lääkäri.

Yksilöllisen toimintaterapian tarkoituksena on parantaa kuntoutujan toimintamahdollisuuksia ja tukea häntä ylläpitämään toiminnallista suo-riutumistaan. Terapiassa harjoitellaan ja kehitetään fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia taitoja ja valmiuksia. Yksilöllisen toimintaterapian tavoitteet ase-tetaan arviointiin pohjautuen. Yksilötoimintaterapiassa työvälineinä ovat yk-silöllisesti valittu toiminta ja terapeuttinen vuorovaikutus. Toimintamuodot valitaan yksilöllisesti kuntoutujan mielenkiinnon kohteet huomioiden. Yksi-lötoimintaterapialle asetetaan mitattavat tavoitteet ja sovitaan ajalliset rajat (terapiakertojen määrä ja ajankohta). Toimintaterapialla on osoitettu olevan vaikutusta erityisesti skitsofrenian positiivisiin ja negatiivisiin oireisiin.

LisätietoaEffects of Occupational Therapy on Hospitalized Patients with Severe negative

Symptoms. Tatsumi E,Yotsumoto K, Nakamae T. & Hashimoto T. Kobe Journal of Medical Science 2011; 57(4): E145-E154.

Occupational Therapy for Inpatients with Chronic Schizophrenia: A Pilot Rando-mised Controlled Trial. Foruzandeh N & Parvin N. Japan Journal of Nursing Science 2013; 10: 136-141.

21

20. Alaikäisten musiikkitoiminta

Alaikäisten musiikkitoimintaan haluavalla potilaalla ei tarvitse olla aikai-sempaa kokemusta laulamisesta tai soittamisesta. Riittää kun hän on halukas kokeilemaan ja tahtoo yrittää soittamista, laulamista tai musiikin kuuntelua. Myös soittaminen bändissä on mahdollista. Musiikin avulla etsitään keinoja hallita omaa käyttäytymistään, oppia uusia taitoja sekä saada palautetta ja vahvistaa omaa itsetuntoa.

Musiikkitoiminta on ryhmä- tai yksilöohjauksen keinoin toteutettu kuntou-tusmuoto, joka on tarkoitettu kaikille alaikäisille potilaille. Toimintaan mukaan pääsemiseksi tulee musiikkitoiminnan olla hoitosuunnitelmassa kirjattuna.

VastuuhenkilötNiuvannimen sairaalan Erityisen Vaikeahoitoisten Alaikäisten tutkimus- ja hoito-osasto, os. 20 (jatkossa NEVA) osaston toimintaterapeutti.

21. Alaikäisten ravitsemusryhmä (Neva)Alaikäisten ravitsemusryhmässä opetellaan yhdessä erilaisia arjen tai-toja. Ryhmäläiset käyvät yhdessä ostoksilla kaupassa, laittavat ruokaa ja saavat tietoa terveellisestä sekä monipuolisesta ravinnosta. Ryhmässä saa oppia ruoanlaitosta, kauppa-asioiden hoitamisesta sekä oman rahan käytöstä. Ryhmään voivat osallistua ne potilaat, joilla on kiinnostusta ky-seisten taitojen harjoitteluun. Ryhmään osallistuminen sovitaan aina hoi-tosuunnitelmassa. Ryhmän koko on 3 potilasta ja ryhmäkertoja on noin 10. Ryhmää toteutetaan 2 kertaa vuodessa.

VastuuhenkilötNEVA osaston toimintaterapeutti.

22. Alaikäisten seksuaalikasvatusryhmätSeksuaalikasvatusryhmien tarkoituksena on, että nuori saisi mahdolli-simman kattavasti tietoa ja mahdollisuuden keskustella seksuaalisuu-teen liittyvistä asioista. Ryhmissä käydään monipuolisesti läpi tyttöjen ja poikien seksuaalisuutta ja sen kehitystä, tunne asioita sekä elimistössä tapahtuvia muutoksia murrosikään liittyen.

Ryhmissä pohditaan, mitä kehossa tapahtuu murrosiän aikana ja miksi. Osastolla seksuaalikasvatusryhmä pojille (Marttikerho) ja tytöille (Marttakerho).

VastuuhenkilötNEVA osaston osastonhoitaja ja apulaisosastonhoitaja.

22

23. Arkitaitojen ryhmä

Arkitaitojen ryhmä sopii kaikille potilaille, jotka tarvitsevat tukea ja ohjaus-ta arjen askareissa sekä toiminnoissa. Ryhmä kokoontuu suljettuna ryh-mänä. Itsenäisessä elämässä tarvittavia taitoja harjoitellaan käytännössä, kirjallisten tehtävien avulla sekä keskustellen. Ryhmäkertojen kokonai-suuksia voivat olla esimerkiksi itsestä huolehtiminen, oman huoneen/kodin siivous, keittiöhygienia, elintarviketietous, vaatehuolto, rahan käy-tön suunnittelu ja internetin käyttö. Muita aiheita voivat olla esimerkiksi viikko- ja vuorokausirytmin tukeminen sekä vapaa-ajan ja mielekkään toi-minnan merkitys mielen hyvinvoinnille.

Ryhmään osallistumisesta sovitaan hoitosuunnitelmassa. Ohjaajina toimivat toimintaterapeutti ja/tai hoitaja. Ryhmiä järjestetään eri osastoil-la ympäri vuoden.

VastuuhenkilötOsastonhoitaja ja toimintaterapeutti.

23

24. Avoimet toiminnalliset ryhmät

Avoimet toiminnalliset ryhmät ovat tarkoitettu kaikille potilaille. Ryhmäs-sä harjaantuvat erilaiset taidot, muun muassa motoriset ja prosessitaidot sekä psyykkiset ja sosiaaliset taidot.

Ryhmä kokoontuu kerran viikossa. Sisältö suunnitellaan osallistujien toiveiden perusteella. Tavoitteena on sisällön tuominen päiviin ja miele-käs tekeminen. Toimintoina voivat olla muun muassa kädentaidot, askar-telu, musiikki, liikunta, elokuvat, kirjallisuus ja pelit.


25. Elokuvaryhmä

Elokuvaryhmä on vapaa-ajan avoin ryhmä, johon voi osallistua kaikki elo-kuvista kiinnostuneet potilaat.

Ryhmän tarkoituksena on mielekkääseen toimintaan osallistuminen ja sillä tavoin omien voimavarojen lisääminen. Ryhmätilanteena se mah-dollistaa myös esimerkiksi tunnetaitojen, sosiaalisten ja eettisten taitojen harjoitteluun.

Ryhmässä katsotaan muun muassa draama-, komedia- tai luontoelo-kuvia, tositapahtumiin perustuvia elokuvia sekä erilaisia dokumentteja ryhmäläisten mielenkiinnon pohjalta. Elokuvan jälkeen keskustellaan aja-tuksista, joita elokuva herätti.


24

26. Englanninryhmä

Englanninryhmään voivat osallistua kaikki englannin kielestä kiinnostu-neet. Aiempaa kielitaitoa ei tarvita, vaan ryhmässä edetään potilaan oman osaamisen puitteissa.

Ryhmässä harjoitellaan käytännön kielitaitoa, mutta ryhmätilantee-na se mahdollistaa myös sosiaalisten taitojen harjoittelun. Tavoitteena on vieraan kielen harjoittelu ja uuden oppiminen. Ryhmässä käydään läpi englanninkielen harjoituksia keskustellen sekä kirjallisen materiaalin avulla. Aiheina voivat olla esimerkiksi esittäytyminen, puhelinkeskustelu, matkustus, asiointi ja tien kysyminen. Ryhmä järjestetään osastoilla tar-vittaessa. Kerrat suunnitellaan sekä ajallisesti että sisällöltään osallistuji-en toiveiden pohjalta.


27. Itsensä suojelu -ryhmä (ISR)

Itsensä suojelu -ryhmässä on tavoitteena opetella ja vahvistaa itsensä suojaamisen taitoja. Teemoina ryhmässä ovat muun muassa omien ra-jojen tunnistaminen, vastuullisten päätösten tekeminen ja sosiaalisessa mediassa (esimerkiksi internet) toimiminen. Ryhmä kokoontuu vähin-tään 10 kertaa ja yksi kokoontuminen kestää vajaan tunnin. Ryhmässä tehdään harjoituksia ja käydään päivän aiheita läpi kuvien, videoiden ja internetin avulla. Apumateriaalina käytetään turvataidot opasta, joko on tehty nuorille (Jussi Aaltonen, Turvataitoja nuorille -opas sukupuolisen häirinnän ja seksuaalisen väkivallan ehkäisyyn, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2012).

YhteyshenkilötNEVA osaston osastonhoitaja ja toimintaterapeutti.

28. Keittiöryhmä

Keittiöryhmän tavoitteena on harjoittaa keittiö-, asioimis- ja rahankäyttö-taitoja. Ryhmässä harjoitellaan keittiöhygieniaa, terveellisyyden huomioi-mista ruokavalion suunnittelussa sekä hyviä käytöstapoja ruokailutilan-teissa.

Ryhmä sopii kaikille ravitsemuksesta ja ruuanlaitosta kiinnostuneille

25

potilaille. Ryhmään voi osallistua yhtä aikaa 3–4 potilasta. Ennen varsinaista ruuanvalmistuskertaa keittiöryhmä kokoontuu

suunnittelutapaamiseen. Tämän jälkeen asioidaan lähikaupassa kävel-len, pyörällä tai talon autolla ja tehdään tarvittavat ostokset. Ruoka val-mistetaan opetuskeittiöllä, jossa sovitaan työnjaosta, valmistetaan ruoka, ruokaillaan yhdessä ja siistitään keittiö. Ryhmäläisiltä kerätään lopuksi palaute. Ryhmä sisältää sairaala-alueen ulkopuolella liikkumista, joten ryhmään osallistuminen edellyttää ryhmän tavoitteeksi asettamista hoi-tosuunnitelmassa ja sopimista lääkärin kanssa.


29. Keskusteluryhmä

Keskusteluryhmä on tarkoitettu potilaille, jotka tarvitsevat harjoitusta vuorovaikutustaitoihinsa. Ryhmä tähtää sosiaalisten tilanteiden harjoitte-luun ja vuorovaikutustaitojen kehittymiseen. Ryhmä kokoontuu osastolla joka toinen viikko ympäri vuoden.

VastuuhenkilötPsykologi, toimintaterapeutti ja vastuuhoitajat.

30. Käsityöryhmä

Käsityöryhmä on tarkoitettu potilaille, jotka ovat kiinnostuneita erilaisten käsitöiden tekemisestä, kuten neulomisesta, virkkaamisesta, koneompe-lusta, pienoiskangaspuilla kutomisesta, kanavatöistä ja vaatteiden kor-jaamisesta.

Ryhmän tavoitteena on mielekkään toiminnan avulla harjoitella keskit-tymistä, paikallaan pysymistä, keskeneräisyyden sietämistä ja vuorovai-

26

kutusta. Ryhmässä voidaan harjoi-tella myös uusia käsityötekniikoita ja näin saada onnistumisen kokemuksia. Ryhmä järjestetään säännöllisesti ympäri vuoden 2 kertaa viikossa.

VastuuhenkilötToimintaterapeutti ja vastuuhoitajat.

31. Luonto- ja liikuntaryhmä

Luonto- ja liikuntaryhmä on matalan kynnyksen ryhmä, johon on help-po tulla mukaan osallistumaan. Ryhmä on suljettu ja siihen sopii 3–5 potilasta. Ryhmä on tarkoitettu kaikille luonnosta ja liikunnasta pitäville potilaille. Ryhmä sisältää sairaala-alueen ulkopuolella liikkumista, joten ryhmään pääseminen edellyttää sopimista lääkärin kanssa.

Ryhmän tarkoituksena on mielekäs tekeminen, aktiivisuuden lisään-tyminen ja elämänlaadun parantaminen. Ryhmässä aiheina ovat esi-merkiksi luontoaiheiset tietovisat ja lintujen äänten tunnistaminen, luonto-ohjelmien katsominen yhdessä ja niistä keskustelu, äänikirjojen kuuntelu sekä retket lähimaastoon tai kauemmaksi, patikointi ja luonnon tarkkailu. Tapaamiset toteutuvat osastolla ja talon ulkopuolelle suuntau-tuvilla retkillä.

VastuuhenkilötOsastonhoitaja, toimintaterapeutti ja vastuuhoitajat.

27

32. Luovien toimintojen ryhmä

Luovien toimintojen ryhmä on osastolla/sairaalassa toteutuva suljettu pienryhmä, joka sopii kaikille aiheesta kiinnostuneille. Ryhmätyöskente-lyn tavoitteena on löytää uusia itseilmaisun keinoja kokeilemalla erilaisia taidelähtöisiä ilmaisumuotoja, vahvistaa sosiaalisia taitoja ja käyttää luo-vuutta ilman suorituspaineita kuvataiteen ja valokuvauksen keinoin.

Ryhmässä kokeillaan erilaisia kuvataidemuotoja käytännössä. Toisena toimintamuotona on valokuvaus: kuntoutujat suunnittelevat valokuva-näyttelyn teeman ja toteutuksen, ottavat valokuvat ja yhdessä kokoavat kuvatulosteista näyttelyn osaston yhteisiin tiloihin.

Ryhmäkertojen määrä suunnitellaan yhdessä osallistujien kanssa. Ryhmä kokoontuu sovitusti esimerkiksi kerran viikossa tietyn ajanjakson ajan.


33. Luovien toimintojen ryhmä alaikäisille

Luovien toimintojen ryhmä on ryhmämuotoinen toiminto jonka tarkoituk-sena on harjoitella ja vahvistaa pitkäjänteisyyttä ja odottamisen taitoa, vahvistusta saavat myös kädentaidot sekä oman toiminnanohjaus. Tar-koituksena on myös tuoda tekemistä nuorille potilaille erityisesti kesäai-kaan, kun koulua ei ole. Ryhmässä on tehty muun muassa paperimassa-taidetta yhdessä laaditun suunnitelman mukaan.

Ryhmä on määräaikainen, suljettu ryhmä, johon potilaat ohjautuvat hoitosuunnitelmien/tiimien kautta. Ryhmä kokoontuu 10–12 kertaa ja kestää kerrallaan 1–2 tuntia. Ryhmä toteutetaan kerran vuodessa.

Ryhmä sopii alaikäiselle potilaalle, jolla on ryhmätyöskentelytaidot ja ei tarvitse toistuvaa käyttäytymisen ohjaamista ryhmässä.

VastuuhenkilötNEVA osaston osastonhoitaja, apulaisosastonhoitaja ja toimintatera-peutti.

28

34. Musiikkiryhmä

Musiikkiryhmä on avoin ja se on tarkoitettu kaikille musiikista ja musiikin-kuuntelusta kiinnostuneille potilaille. Ryhmän tavoitteena on harjoitella vuorovaikutustaitoja ja tunnekokemusten ilmaisemista. Ryhmässä kuun-nellaan musiikkia ja /tai katsellaan musiikkivideoita ryhmäläisten omiin toiveisiin perustuen. Musiikin herättämistä ajatuksista, tunteista ja muis-toista keskustellaan. Ryhmässä voidaan myös pitää esimerkiksi levyraatia tai musiikkibingoa. Mikäli ryhmänohjaajalla tai osallistujilla on taitoa, voi-daan ryhmässä myös soittaa esimerkiksi kitaraa. Ryhmä kokoontuu osas-ton tiloissa noin kerran viikossa.


35. Pienoismalliryhmä

Pienoismalliryhmässä kootaan erilaisia pienoismalleja yhdessä. Ryhmä sopii kaikille asiasta kiinnostuneille potilaille, joiden psyykkinen vointi sal-lii ryhmään osallistumisen.

Ryhmässä harjoitellaan kädentaitoja ja hienomotoriikkaa. Tavoittee-na on lisätä keskittymiskykyä mielekkään toiminnan avulla, harjoitella itse ryhmässä olemista sekä sosiaali-sia taitoja. Pienoismallit valitaan tekijän taitojen mukaan. Ryhmän ohjaaja neuvoo ja opastaa tarpeen mukaan, mutta pienoismalli-ryhmässä pyritään potilaan oma-toimisuuteen. Ryhmä kokoontuu kerran viikossa.

VastuuhenkilötOsastonhoitaja, toimintatera-peutti ja vastuuhoitajat.

29

36. Puutarharyhmä

Puutarharyhmässä harjoitellaan puutarhan hoitoon liittyviä tehtäviä, kuten kasvien kasvatusta ja hoitoa. Ryhmätapaamisten viimeisellä kerralla ryhmä-läiset järjestävät juhlan, jossa valmistetaan ja nautitaan oman työn tuloksis-ta. Ryhmään pääsemisen edellytyksenä on kiinnostus puutarhan hoitoon ja halu sitoutua ryhmään koko sen toiminta-ajaksi. Osastolla sovitaan ryh-mään osallistuvat henkilöt ja ryhmä toimii samojen henkilöiden kanssa koko toiminta-ajan (suljettu ryhmä). Uusi puutarharyhmä aloitetaan vuosittain, jolloin myös osallistujat valitaan uudestaan. Ryhmä toimii kesäaikana.


37. Rentoutusryhmä

Rentoutusryhmä sopii kaikille rentoutumisesta kiinnostuneille potilaille, jotka pystyvät rauhoittumaan ja keskittymään ryhmätapaamisen ajaksi. Ryhmä toimii avoimena ryhmänä eli siihen voi osallistua halutessaan. Ryhmässä on tarkoitus kehittää ja lisätä valmiutta itsenäiseen rauhoittu-miseen ja rentoutumiseen. Myös mielekkään tekemisen, vuorovaikutuk-sen ja aktiivisuuden lisääminen ovat ryhmän tavoitteena.

Rentoutusharjoitukset muodostuvat esimerkiksi mielikuva-, hengitys- tai lihasharjoituksista. Ryhmässä kuunnellaan nauhalta tai ryhmän ve-täjän lukemaa tekstiä, venytellään sekä keskustellaan aiheesta ja omista tuntemuksista sekä rentoutumisesta.

Vetäjänä ovat toimintaterapeutti ja hoitaja. Kokoontumiskertoja on 5–8. Ryhmätapaamiset ovat osaston tiloissa.

VastuuhenkilötToimintaterapeutti ja vastuuhoitajat.

30

38. Sisätalkkarit

Sisätalkkari-ryhmä toimii työterapiaan valmentavana vaiheena. Se on tar-koitettu potilaille, jotka tarvitsevat vahvistusta arjen kotiaskareisiin liitty-vissä taidoissa. Ryhmä on kohdennettu myös potilaille, jotka tarvitsevat tekemistä ja rytmiä päiväänsä.

Ryhmä valmentaa ottamaan vastuuta ja osallistumaan yhteisötehtä-viin. Tavoitteena on potilaan osallisuuden ja toiminnallisuuden lisäämi-nen, päivärytmin edistäminen ja arkirutiinien, kuten siivouksen ja vaate-huollon taitojen harjoittelu sekä taitojen vahvistaminen.

Kaikille potilaille pyritään löytämään mielekästä ja kuntoutumista tu-kevaa tekemistä. Tehtäviin sitoutumista, toimintaa ja ryhmätyöskentelyä arvioidaan säännöllisesti. Sisätalkkarit toimivat arki-iltapäiväisin, ryhmän kesto on noin 30–45 minuuttia. Ryhmässä on yhdestä kahteen ohjaajaa ryhmän koon ja tehtävien määrästä riippuen. Ryhmässä on maksimis-saan 8 potilasta. Tehtäviin kuuluu osaston yleisten tilojen siisteydestä, puhtaiden vaatteiden kaappeihin järjestelystä ja sisäkasvien kastelusta huolehtiminen. Jokaiselle arkipäivälle on sovittu omat tehtävät. Osallistu-jille maksetaan ahkeruusrahaa.


39. Ulkotalkkarit

Ulkotalkkarit-ryhmä sopii potilaille, jotka pystyvät liikkumaan sairaa-la-alueella hoitajan saattamana. Ryhmä toimii työterapian ensimmäi-senä valmistavana vaiheena. Potilas siirtyy usein tämän ryhmän jälkeen

30

31

ulkotyöryhmään tai muuhun työterapiaan. Ryhmä ei sovellu liikuntarajoit-teisille, koska työskentely tässä ryhmässä sisältää muun muassa paljon portaissa liikkumista.

Ryhmän tarkoituksena on potilaan toiminnallisuuden lisääminen, päivärytmin ja arkirutiinien tukeminen sekä työterapiaan tutustuminen. Kaikille potilaille pyritään löytämään mielekästä, kuntoutumista tukevaa tekemistä. Ryhmään osallistumisesta sovitaan omahoitajan ja lääkärin kanssa. Potilaan ryhmätyöskentelyyn sitoutumista ja toimintaa ulkotalk-kareissa arvioidaan säännöllisesti.

Ulkotalkkarit-ryhmä toimii arkiaamuina maanantaista torstaihin ja perjantaisin iltapäivällä. Ryhmätapaaminen on noin 45 minuutin mittai-nen. Ryhmässä on mukana hoitaja ja ryhmän koko on maksimissaan 5 potilasta. Ulkotalkkareiden tehtäviin kuuluu muun muassa sairaalan bio-jätteiden keräys ja toimittaminen kompostoitavaksi sekä osasto kävely-pihan siivous. Jokaiselle arkipäivälle on sovittu omat tehtävät. Ryhmään osallistumisesta maksetaan potilaalle ahkeruusrahaa.


40. Yksilöllinen toimintaterapia

Toimintaterapia on kuntoutusta, joka perustuu toiminnan terapeuttiseen käyttöön ja asiakaslähtöiseen yhteistyöhön. Toimintaterapia pohjautuu kuntoutujan toimintakyvyn ja ympäristön kokonaisvaltaiseen arviointiin. Sopii kuntoutujille, jotka toimintaterapeutin ja/tai lääkärin arviosta voisi-vat hyötyä toimintaterapiasta. Toimintaterapia aloitetaan potilaslähtöi-sesti toimintakyvyn arvioinnin jälkeen tai hoitosuunnitelmassa tehdyn suunnitelman mukaisesti.

Yksilöllisen toimintaterapian tarkoituksena on parantaa kuntoutujan toimintamahdollisuuksia ja tukea häntä ylläpitämään ja parantamaan omaa toiminnallista suoriutumistaan. Terapiassa harjoitellaan ja kehite-tään fyysisiä, psyykkisiä, kognitiivisia sekä sosiaalisia taitoja.

Yksilöllisen toimintaterapian tavoitteet asetetaan arviointiin pohjau-tuen. Yksilötoimintaterapiassa työvälineinä ovat yksilöllisesti valittu toi-minta ja terapeuttinen vuorovaikutus. Tavoitteena voi esimerkiksi olla toiminnan ohjauksen kehittäminen, jolloin kuntoutukseen käytetään lau-tapelejä tai vaikkapa ruuan valmistamista opetuskeittiöllä. Toimintamuo-dot valitaan yksilöllisesti kuntoutujan mielenkiinnon kohteet huomioiden.

32

Yksilötoimintaterapialle asetetaan mitattavat tavoitteet ja sovitaan ajalli-set rajat (terapiakertojen määrä ja ajankohta).

VastuuhenkilötToimintaterapeutti ja lääkäri.

LisätietoaRandomised Controlled Trial of Occupational Therapy in Patients with Treat-

ment-resistant Schizophrenia. Buchain P., Vizotto A., Neto J. & Elkis H. Revista Brasileira de Psiquiatria 2003; 25: 26-30.

III TYÖTERAPEUTTINEN HOITO JA KUNTOUTUSKuntouttava työterapia tarjoaa säännöllistä tekemistä ja mielekästä sisäl-töä hoitopäiviin. Se on mahdollista aloittaa jo melko varhaisessa hoidon vaiheessa osallistumalla työterapiaan yhdessä hoitajan kanssa lyhyissä, 45 minuutin jaksoissa. Työterapiaan on mahdollista osallistua sairaalan ulkotyöryhmässä, puutarhalla ja työterapiatalon eri pisteissä. Työterapia-piste ja työtehtävien vaativuus arvioidaan kunkin potilaan kohdalla yksi-löllisesti huomioiden muun muassa potilaan psyykkinen ja fyysinen ter-veydentila, yksilölliset toiveet, tavoitteet ja taidot sekä motivoituneisuus. Kuntouttava työtoiminta on osa psykososiaalista kuntoutusta Skitsofre-nian käypähoito -suosituksessa.

41. Askartelu

Askartelun tavoitteena on harjoitella käden taitoja, ylläpitää ja kehittää so-siaalisia taitoja ja tukea yksilöllisesti suunniteltua kokonaishoitoa ottaen huomioon potilaan psyykkinen ja fyysinen vointi sekä taidot ja motivaatio. Askartelussa tehdään ompelu- ja neulontatöitä, verhoilua sekä monen-laisia töitä sairaalan tarpeisiin esimerkiksi potilasvaatteiden merkkausta sekä muita käsitöitä erilaisilla tekniikoilla.

Askartelu soveltuu sekä hoidon alkuvaiheessa oleville että kuntoutuk-sessa pidemmälle ehtineille. Osallistujalta vaaditaan riittävää oireenhal-lintaa, keskittymiskykyä, kykyä ottaa vastaan ohjausta ja työskennellä ryh-mässä. Ryhmä kokoontuu arkipäivisin klo 8.00–11.00 ja klo 12.15–14.15.

32

33

Ohjaus toteutuu yksilöllisesti. Ohjaajia on 2 ja ryhmäkoko maksimissaan 15 potilasta.

Vastuuhenkilöt Askartelun työterapiaohjaajat.

42. Kudonta

Kudonnan tavoitteena on harjoitella käden taitoja, ylläpitää ja kehittää sosiaalisia taitoja. Kudonnassa tehdään mattoja, poppanoita sekä erilai-sia loimipohjaisia koristetöitä kangaspuilla sekä sairaalan omiin tarpei-siin että myyntiin. Sairaalasta on mahdollista tilata mattoja ja poppanoita myös yksilöllisesti valmistettuna. Kudonnan tehtävänä on tukea yksilölli-sesti suunniteltua kokonaishoitoa ottaen huomioon potilaan psyykkinen ja fyysinen vointi sekä taidot ja motivaatio.

Kudonta soveltuu sekä hoidon alkuvaiheessa oleville että kuntoutuk-sessa pidemmälle ehtineille. Kudonta työterapia kokoontuu arkipäivisin klo 8.00–11.00 ja klo 12.15–14.15. Ohjaus toteutuu yksilöllisesti. Ohjaa-jia on 2 ja ryhmäkoko maksimissaan 12 potilasta.

VastuuhenkilötKudonnan työterapiaohjaajat.

34

43. Lukali (Luonto – kalastus – liikunta) Luonto-, kalastus- ja liikuntaryhmien (LuKaLi:n) tavoitteena on tarjota kai-kille sairaalan potilaille liikunta- ja vapaa-ajan toimintaa. Ulkotyöryhmän ja puutarhan työterapiaohjaajat pitävät ryhmiä yhdessä liikunnanohjaajan ja fysioterapeutin kanssa. Ryhmät soveltuvat sairaalan kaikille potilaille.

Kuntoutusosastojen potilaille on varattu maanantaisin, keskiviikkoi-sin ja perjantaisin aamun avoin kuntosaliryhmä sekä liikuntaryhmä klo 10.30–11.15. Tutkimus- ja hoito-osastojen liikuntaryhmä kokoontuu tiis-taisin ja torstaisin klo 10.30–11.15.

Iltapäivän palloiluryhmät (salibändy/jalkapalloryhmä) kokoontuvat maanantaista torstaihin klo 14.45–15.45. Miesten kuntosaliryhmä ko-koontuu tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin klo 14.45–15.45. Naisten kuntosaliryhmälle on varattu harjoitusajaksi maanantai 14.45–15.45, jossa ohjaajana on nainen.

VastuuhenkilötUlkotyöryhmän ja puutarhan työterapiaohjaajat sekä liikunnanohjaaja ja fysioterapeutti.

44. Tekninen työ (metallityö, pyörä-, verhoilu-ja kehystystyöt, puutyö)Teknisen työterapian eri pisteissä on tavoitteena harjoitella käden taito-ja, ylläpitää ja kehittää sosiaalisia taitoja. Metallitöiden, pyöräkorjaamo-, verhoomo- ja kehystämötyöskentelyn sekä puutöiden tehtävänä on tu-kea yksilöllisesti suunniteltua kokonaishoitoa ottaen huomioon potilaan psyykkinen ja fyysinen vointi sekä taidot ja motivaatio. Metalli- ja puutöis-sä ohjaajat suunnittelevat ja toteuttavat yhdessä potilaiden kanssa vaa-tivia, pääsääntöisesti asiakkaiden tilaamia yksilöllisiä tuotteita. Tuotteita valmistettaessa käytetään työstökoneita, joiden kanssa työskennellessä vaaditaan erityistä huolellisuutta. Pyöräpisteessä hoidetaan ajokuntoon vanhoja pyöriä sekä tehdään pyörien määräaikaishuoltoja. Verhoomossa voi vanha, arvokas nojatuoli tai sohva saada uuden elämän jousituksen ja verhouksen vaihdolla. Samoissa tiloissa toimiva kehystämö antaa tauluil-le, julisteille ja piirroksille arvoisensa raamit.

Teknisen työn työterapiaryhmä työskentelee arkipäivisin klo 8.00–11.00 ja klo 12.15–14.15. Ohjaus toteutuu jokaisen kuntoutujan kohdal-la yksilöllisesti. Ryhmäkoko metallitöissä maksimissaan 4 potilasta, pyö-rä-, verhoilu- ja kehystystöissä 5 potilasta ja puutöissä 10 (2 x 5) potilasta.

35

Ryhmä soveltuu kuntoutuksessa jo pidemmälle edenneille, joilla on riittävä oirehallinta ja keskittymiskyky, kyky ottaa vastaan ohjausta ja työs-kennellä ryhmässä sekä motivaatio ja halu oppia.

VastuuhenkilötTeknisen työn työterapiaohjaajat.

45. Työterapian 45 -minuutin ryhmät (puutyöt, polkupyörä-verstas, kudonta, askartelu)

Työterapian 45 minuutin ryhmien tavoitteena on tutustuttaa potilaita työterapiapisteisiin ja madaltaa näin kynnystä tulla mukaan harjaan-nuttamaan käden taitoja sekä ylläpitämään sosiaalista vuorovaikutusta. Työterapian 45-minuutin ryhmät kokoontuvat tiistaisin ja torstaisin klo

36

14.00–14.45. Työterapiaohjaajat pitävät ryhmiä yhdessä osaston henki-lökunnan kanssa.

Ryhmäkoko puutöissä maksimissaan 4 (2 + 2) potilasta, polkupyörä-verstaalla 2 potilasta ja kudonnassa sekä askartelussa 4 potilasta.

Ryhmä soveltuu hoidon alkuvaiheessa oleville potilaille, joilla on riit-tävä keskittymiskyky, kyky ottaa vastaan ohjausta, halu toimia ryhmässä sekä oppia asioita. Työterapian 45 minuutin ryhmät pyrkivät antamaan kullekin potilaalle yksilöllisiä valmiuksia työterapiaan siirtymiseen.

VastuuhenkilötTyöterapiapisteiden ohjaajat.

46. Ulko- ja puutarhatyöterapia (ULPU)

Ulko- ja puutarhatyöterapian tavoitteena on potilaan itsetunnon kohot-taminen työterapiasta saatujen positiivisten kokemusten kautta sekä elämänhallinnan kasvaminen tasolle, jolla potilas kykenee ottamaan vas-tuun elämästään. Ulko- ja puutarhatyöterapiaryhmissä otetaan vastuu-ta sairaalan ympäristön kunnosta ja viihtyvyydestä sekä puutarhatöistä. Tehtävissä vaadittava ohjaus toteutuu sekä ryhmissä että yksilöllisesti. Tehtäväalueena sairaala-alue on jaettu kuuteen moduuliin: puutarha,

37

metsätyöryhmä, puistoalueiden hoitoryhmä, kuljetusryhmä, jäte- ja pyy-kinhuoltoryhmä sekä Luonto Kalastus ja Liikuntaryhmä (LuKaLi).

Työterapiatoimintaa järjestetään arkipäivisin klo 8.00–11.00 ja klo 12.15–14.15 sekä myös näiden aikojen ulkopuolella. Ulkotyöryhmässä on 60 potilaspaikkaa ja puutarharyhmässä 14 potilaspaikkaa. Ohjaajia on yhteensä 7. Työterapiaryhmien tavoitteena on antaa potilaille valmiuk-sia yksilölliseen työterapiaan siirtymiseen.

VastuuhenkilötUlkotyöryhmän ja puutarhan työterapiaohjaajat.

47. Ulkotyöterapian (ULPU) 45-minuutin ryhmä

Työterapian 45-minuutin ryhmien tavoitteena on tutustuttaa potilaita ul-kotyöterapian ja puutarhan työterapiapisteisiin ja näin madaltaa kynnystä tulla mukaan harjaannuttamaan käden taitoja sekä ylläpitämään sosiaa-lista vuorovaikutusta. Ulkotyöterapian 45-minuutin ryhmät kokoontuvat päivittäin. Ryhmään tullaan osastolta hoitajan saattamana ennalta sovit-tuun aikaan. Ryhmäkerralla osallistutaan joko koko ryhmän toimintaan tai Ulpun ohjaajien osoittamiin yksilöityihin tehtäviin.

Ryhmä soveltuu sairaalan kaikille potilaille.

VastuuhenkilötUlkotyöryhmän ja puutarhan työterapiaohjaajat.

IV RUUMIILLISEEN TERVEYTEEN JA PERUSHOITOON LIITTYVÄ KUNTOUTUSSuomalaisten ruumiillista terveyttä ja kuntoa rajoittavat ja heikentävät monet somaattiset sairaudet. Psykoosisairaus yhdessä somaattisen sai-rauden kanssa vähentää usein potilaan toimintakykyä ja mahdollisuuksia huolehtia omasta somaattisesta hoidostaan. Pahimmillaan tämä heiken-tää ratkaisevasti elämänlaatua ja lyhentää elinikäennustetta. Somaattis-ten sairauksien hoitoon kuuluu usein lääkitys, mutta tämän lisäksi myös yksilöllinen ohjaus. Sairaalassa pyritään ohjaamaan erityisesti suurem-pien kansantautien omahoitoa kertomalla terveellisistä elämäntavoista, ravinnosta, painonhallinnasta, tupakoimattomuudesta, hygieniasta ja lii-kunnan merkityksestä tautien puhkeamiselle ja etenemiselle.

48. Astman ja keuhkoahtaumataudin hoito

Astman ja keuhkoahtaumataudin hoito tapahtuu yksilöllisesti tai ryh-mässä annettuna ohjauksena. Ohjauksella pyritään keuhkosairauksien omahoitoon sekä antamaan tarkennettua opetusta henkeen vedettävien lääkkeiden ottamiseksi oikein. Tarkoitus on kertoa potilasta astman tai keuhkoahtaumataudin merkityksestä elämän laadulle ja auttaa tupa-koinnin lopettamisessa. Tärkeää on myös tunnistaa pahenemisvaiheet, joita liittyy molempiin sairauksiin. Tasapainossa ja hyvässä hoidossa ole-va keuhkosairaus häiritsee vähemmän toimintakykyä.

38

39

Hoito ja ohjaus toteutuvat portaittain. Osaston lääkäriltä ja hoitoon perehtyneeltä hoitajalta potilas saa ensiohjeet. Tarvittaessa potilas pää-see alan erikoislääkärin vastaanotolle tai saamaan ohjausta sairaalan sisätautikirurgiselta sairaanhoitajalta. Liikunnan ja terveellisen ravitse-muksen merkitystä sekä painon hallintaa korostetaan hyvän hoitotulok-sen varmistamiseksi. Lääkitys on jatkuvaa, ohjaus ja keuhkolääkärin tutki-muksen tarve riippuu taudin vaikeusasteesta ja potilaasta.

Soveltuu kaikille potilaille, ei kuitenkaan psykoosin akuutissa vaiheessa.

VastuuhenkilötOsaston lääkäri ja sisätautikirurginen sairaanhoitaja Pasi Porkka.

LisätietoaKeuhkosairaudet –Diagnostiikka ja hoito. Riitta Kaarteenaho, Pirkko Brander, Mai-

ja Halme, Vuokko Kinnula (toim.). Duodecim 2013.

49. Diabeteksen hoito (tyyppi 1)

Diabeteksen hoito on yksilöllisesti annettavaa ohjausta tyypin 1 diabetek-sen omahoitoon ja hoidon perusteisiin. Ohjauksen tavoitteena on antaa tietoa diabeteksesta sairautena ja sen vaikutuksesta potilaan jokapäiväi-seen elämään. Sairauden syy on insuliinin puutos elimistössä.

Ohjausta annetaan mahdollisimman itsenäisesti tapahtuvaan pis-tettävän insuliinin ja nautittujen sokeristuvien ravintoaineiden eli hiili-hydraattien tasapainoon. Tämän myötä pyritään estämään suuret veren-sokerin poikkeamat ja siitä aiheutuvat ongelmat. Tavoitteena on myös elämänlaadun turvaaminen diabeteksesta huolimatta.

Ohjausta annetaan kaikille diabeetikoille, avoimen psykoottisille poti-laille henkilökunnan avustuksella. Ohjaukseen kuuluvat säännölliset ta-paamiset diabeteksen hoitoon perehtyneen hoitajan luona ja sisätauti-lääkärin vastaanotto vähintään vuosittain.

VastuuhenkilötSisätautikirurginen sairaanhoitaja Pasi Porkka, osaston lääkäri, diabetes-hoitaja ja sisätautilääkäri.

LisätietoaDiabetes. Pirjo Ilanne-Parikka, Tapani Rönnemaa, Marja-Terttu Saha, Timo Sane

(toim.). Duodecim 2015

40

50. Diabeteksen hoito (tyyppi 2)

Diabeteksen hoito on yksilöllisesti annettavaa ohjausta tyypin 2 diabe-teksen hoitoon ja hoidon perusteisiin. Tyypin 2 diabeteksen aiheuttaa in-suliinin vaikutuksen heikentyminen. Ohjauksen tavoitteena on ymmärtää taudin luonne sydäntautiriskin ja muiden sairauksien vähentämiseksi. Ohjauksessa korostuu ruokavalion, liikunnan ja lääkityksen yhdistelmä osana hoitoa. Tavoitteena on saavuttaa mahdollisimman itsenäisesti to-teutettu hoito ja hyvä elämänlaatu tyypin 2 diabeteksesta huolimatta.

Ohjausta annetaan kaikille potilaille, avoimen psykoottisille potilaille henkilökunnan avustuksella. Ohjaukseen kuuluvat säännölliset tapaami-set diabeteksen hoitoon perehtyneen hoitajan luona ja sisätautilääkärin vastaanotto vähintään vuosittain.

VastuuhenkilötSisätautikirurginen sairaanhoitaja Pasi Porkka, osaston lääkäri, diabetes-hoitaja ja sisätautilääkäri.

LisätietoaDiabetes. Pirjo Ilanne-Parikka, Tapani Rönnemaa, Marja-Terttu Saha, Timo Sane

(toim.). Duodecim 2015

51. Haavojen hoito

Haavojen hoidon ohjaus tarkoittaa haavojen, varsinkin painehaavojen, eh-käisyä ohjaamalla potilasta sekä kuunnellen potilaan tuntemuksia ja mie-lipiteitä mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Ohjaus ja hoito toteutetaan yksilöhoitona. Haavojen hoidon tavoitteena on hyvä ja inhimillinen haa-vanhoito viimeisimpiä hoitosuosituksia noudattaen sekä elämänlaadun parantaminen. Erityisesti huomiota kiinnitetään muuta perussairautta, kuten diabetesta sairastavien haavojen ja ihorikkojen ennaltaehkäisyyn ja

41

perusteelliseen hoitoon. Osastolla annettavan oh-jauksen lisäksi apua voi pyytää sisätautikirurgiselta sairaanhoitajalta. Tarvittaessa hoitoa ja neuvon-taa hankitaan toisesta hoitopaikasta, esimerkiksi Kuopion yliopistollisesta keskussairaalasta ja si-sätautilääkäriltä.

Kohderyhmänä ovat kaikki haavanhoi-toa tarvitsevat potilaat. Haavanhoi-to ja ohjauksen määrä ja tiheys vaihtelevat kulloisenkin haavan ja potilaan mukaan, yleensä kahdesta seitsemään kertaa vii-kossa.

VastuuhenkilötSisätautikirurginen sairaanhoi-taja Pasi Porkka ja osaston lää-käri.

LisätietoaHaavanhoidon periaatteet. Vesa Juutilainen, Helvi Hietanen

(toim.). SanomaPro 2013.

52. Jalkojen hoito

Potilaan omahoidon ja osastolla tapahtuvan perushoidon lisäksi sairaa-lassa annetaan jalkahoitoa, jota on jalkahoitajan tai jalkahoitoon pereh-tyneen hoitajan toteuttamaa hoitoa. Jalkojen hoitamisen tavoitteena on jalkaongelmien, ihorikkojen ja haavojen ehkäisy ja hoito sekä ennen kaik-kea terveet ja toimintakykyiset jalat. Ohjausta annetaan yksilöllisesti ta-pahtuvassa hoitotilanteessa. Varsinaisen hoidon lisäksi annetaan oma-hoito-ohjeita.

Sopii kaikille potilaille, etusijalla ovat riskiryhmät. Säännöllinen hoito, hoidon tiheys ja toteutustapa riippuu potilaan yksilöllisestä tarpeesta.

VastuuhenkilötOsaston lääkäri ja sisätautikirurginen sairaanhoitaja Pasi Porkka.

LisätietoaTerveet jalat. Liukkonen Irmeli, Saarikoski Riitta, Stolt Minna (toim.). Duodecim

2014.

53. Ravitsemusohjaus ja -terapia

Ravitsemusohjaus on kahden kesken annettavaa ohjausta oikeasta ra-vitsemuksesta ja terveellisestä ruokavaliosta. Ohjaus on tiettyyn ravitse-musongelmaan liittyvää ja yksilöllisesti potilaalle tarkoitettua neuvontaa. Ohjauksen tarkoituksena on tukea osastolla pidettyjä ravitsemukseen liit-tyviä ryhmätoimintoja. Tyypillinen ohjaustilanne koskee diabetesta, lak-toosi-intoleranssia, letkuravitsemusta tai lievää ylipainoa. Ohjausta antaa lääkäri, asiaan perehtynyt hoitaja tai sisätautikirurginen sairaanhoitaja.

Ravitsemusterapia on laillistetun ravitsemusterapeutin antamaa oh-jausta tai tekemää tutkimusta ja se toteutuu ostopalveluna. Tyypillisesti ravitsemusterapeutti antaa ruokavalio-ohjeet esimerkiksi sairaanloisesta ylipainosta tai vaikeasta vajaaravitsemuksesta kärsivälle, tulehduksellista suolistosairautta potevalle tai monelle ruoka-aineelle yliherkälle potilaalle.

Ohjaus ja terapia sopivat kaikille potilaille. Ohjauksen tai ravitsemuste-rapian määrä ja kesto on vaihteleva ja potilaskohtainen.

VastuuhenkilötOsaston lääkäri, sisätautikirurginen sairaanhoitaja Pasi Porkka ja ravitse-musterapeutti.

LisätietoaRavitsemushoito. Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Edita 2010

54. Suun hoito

Suun hoito on kahden kesken tai ryhmässä tapahtuva ohjausta ja neu-vontaa. Tavoitteena on potilaan mahdollisimman itsenäisesti toteuttama suun ja hampaiden hoito: hampaiden harjaus kahdesti päivässä, ham-masvälien puhdistus ja kielen puhdistus sekä tarvittaessa suuveden käyt-tö. Suun terveyden ylläpitämisellä pyritään sairauksien ennaltaehkäisyyn ja tarvittaessa mahdollisimman nopeaan hoitoon. Tämän vuoksi ohjaus-ta ja neuvontaa annetaan säännöllisesti. Uuden potilaan hampaisto ja suun terveys tarkastetaan hoidon alussa hammashoitajan toimesta ja hammaslääkärin hoitoon pääsee aina tarvittaessa. Hammashoitajan tai -lääkärin hoito on aina yksilöhoitoa. Ohjaukseen ja hoitoon liitetään myös tietoa ruokien, herkkujen ja juomien vaikutuksesta suun terveyteen.

Suun hoidon ohjaus osastolla ja hammashoito vastaanotolla tuke-vat potilaan terveyttä ja muuta hoitoa. Erityisryhmien, kuten esimerkiksi diabeetikkojen hammashoito on tärkeää, koska hammasongelmat ja hei-

42

kosti hoidetut hampaat huonontavat perussairauksien hoitotasapainoa. Terve suu puolestaan lisää elämänlaatua.

Ohjaus ja varsinainen hammashoito vastaanotolla sopivat kaikille po-tilaille. Ohjauksen ja hoidon tarve on yksilöllinen.

VastuuhenkilötOsaston hoitohenkilökunta, toimintaterapeutit, sisätautikirurginen sai-raanhoitaja Pasi Porkka, hammashoitaja ja hammaslääkäri.

V PÄIHDE- JA MUIDEN RIIPPUVUUKSIEN HOITO JA KUNTOUTUSPäihteiden haitallinen käyttö ja päihderiippuvuus ovat vakavalla tavalla psykoosisairauksien ennustetta heikentäviä tekijöitä. Päihdekäyttö lisää merkittävästi väkivaltariskiä, minkä lisäksi päihteet aiheuttavat käyttäjäl-leen vaaroja yhteiskäytössä psykoosin hoitoon tarkoitetun lääkityksen kanssa. Koska päihteistä pidättäytyminen on ratkaisevan tärkeää kun-toutuksen etenemisen kannalta, on Niuvanniemen sairaalassa tarjolla useata raittiutta tukevia kuntoutusmuotoja. Kuntoutuksen yksilöllinen toteutus ja aikataulu sovitaan omassa hoitotiimissä. Kaikessa tähdätään mahdollisimman kestävään raittiuteen, koska ilman raittiutta ei avohoi-toa voida pitää turvallisena vaihtoehtona. Päihdehoidolla ja ohjauksella on C – luokan näytön aste Skitsofrenian käypähoitosuosituksessa.

55. Antiriippuvuusryhmä

Antiriippuvuusryhmä on vertaistukeen perustuva ryh-mä, jonka tarkoituksena on päihderiippuvuuden hoito sekä potilaan omien voimavarojen tukemi-nen kohti raittiutta. Ryhmä kokoontuu 8 kertaa ja ryhmään otetaan 2–5 potilasta kerralla. Ryhmä toteutetaan noin kerran vuodessa.

Ryhmän järjestämisestä päätetään työryhmässä ja pyynnöt lähetetään vertaistukikoordinaattoreille, jotka or-

43

44

ganisoivat vertaistuen järjestämisen ryhmäkertoja varten. Kokoontumis-kertojen lopuksi työskentelyä arvioidaan yhteistyössä osallistujien, osaston ja vertaistuen järjestäjän välillä.

VastuuhenkilötOsastonhoitaja ja päihdevastuuhenkilö sekä sairaalan vertaistukikoordi-naattorit psykologi Sanna Savolainen ja toimintaterapeutti Tiina Ukkonen.

LisätietoaThe effectiveness of peer support groups in psychosis: a randomized controlled

trial. Castelein S, Bruggeman R, van Busschbach JT ym. Acta Psychiatr Scand 2008; 118:64-72.

56. Irti tupakasta ryhmä

Irti tupakasta -ryhmän tarkoitus on tukea ja antaa motivaatiota tupakoinnin lopettamiseen. Ryhmä kokoontuu 10 kertaa 10 vuorokauden välein. Ryh-mätapaamisten tueksi osallistujien on mahdollista sopia lääkärin kanssa mahdollisen nikotiinikorvaushoidon aloittamisesta. Jokaisen kokoontumiskerran aloittaa pieni alustus tai tietoisku, tä-män jälkeen aiheesta keskustellaan vapaasti. Apuna käy-tetään Suomen sydänliiton irti tupakasta julkaisua.

Ryhmässä vierailee muutamalla kerralla asiantunti-joita sekä tupakoinnin lopettamisessa onnistuneita po-tilaita. Ryhmää järjestetään tarpeen mukaisesti.

VastuuhenkilötOsastonhoitaja ja vastuuhoitajat.

57. Päihdeneuvonta ja kuntoutusSairaalassa tarjottava päihdeneuvonta ja -kuntoutus ovat joko yksilö- tai ryhmähoitoa. Neuvonnalla ja kuntoutuksella pyritään päihderiippu-vuuden parempaan hallintaan ja sitä kautta psykoosisairauden hoidon parempaan ennustettavuuteen ja väkivaltakäyttäytymisen ennaltaeh-käisyyn. Neuvonta ja kuntoutus on tarkoitettu kaikille potilaille, joilla on diagnosoitu päihderiippuvuus tai päihdeaineiden haitallinen käyttö.

Neuvonnalla ja ohjauksella kannustetaan sitoutumaan erilaisiin rait-tiutta ylläpitäviin toimintoihin ja tukijärjestelyihin, muun muassa Anta-bus-hoitoihin. Hoitamaton ja hallitsematon riippuvuus aiheuttaa usein psyykkisen sairauden pahenemista ja on vakava väkivaltakäyttäytymisen

45

riskiä lisäävä tekijä. Hoitamaton päihderiippuvuus on lähes poikkeuksetta este avohoitoon siirtymiselle.

Yksilöohjaus on osastoilla jatkuvaa. Osastojen ryhmät kokoontuvat viikoit-tain, ja niitä ohjaavat osastojen päihdevastuuhoitajat. Päihdevastuuhoitajien koulutuksesta ja ohjauksesta huolehtii sairaalassa 3 päihdetyöntekijää.

VastuuhenkilötOsastojen päihdevastuuhenkilöt, sairaalan päihdetyöntekijät ja päihde-kuntoutuksesta vastaava lääkäri Mikko Joensuu.

58. Päihderyhmä kurssi

Päihderyhmä kurssi on osastoilla järjestettävä suljettu, 4–6 potilaalle tar-koitettu ryhmä, jonka tavoitteena on lisätä potilaiden tietoisuutta päih-teistä ja päihdeongelmista, monipuolistaa potilaiden näkemystä itses-tään, lisätä selviytymistaitoja ja antaa potilaille tilaisuus harjoitella uusia taitoja ryhmässä. Ryhmän tavoitteena on valmistaa ja motivoida potilaita siirtymään tämän jälkeen koko sairaalan päihderyhmään.

Ryhmä sopii useimmille skitsofreniaa sairastaville ja päihdeongelmis-ta kärsiville potilaille. Olisi suotavaa, että potilaan psyykkinen toimintaky-ky olisi suhteellisen vakaa ja hän pystyisi toimimaan ryhmässä. Ryhmään ei voi osallistua tilanteissa, joissa henkilö kärsii vaikeasta psykoottisuu-desta, maniasta tai vaikeista tarkkaavuuden ylläpitämisen häiriöistä.

VastuuhenkilötOsastojen päihdevastuuhenkilöt.

59. Sairaalan päihderyhmä

Sairaalan yhteisen päihderyhmän tarkoitus on lisätä tietoisuutta päihtei-den haitallisuudesta, päihdeongelmista sekä lisätä potilaiden tietoisuutta omista selviytymistaidoista. Ryhmätilanteissa harjoitellaan uusia taitoja sekä kehitetään itsetuntemusta ja positiivista käsitystä itsestä.

Ryhmään osallistuminen edellyttää mahdollisuutta liikkua sairaa-la-alueella ilman rajoitteita. Ryhmä kokoontuu Terapiatalolla kerran vii-kossa aina syyskuusta toukokuuhun.

VastuuhenkilötSairaalan päihdetyöntekijät Jarmo Miettinen, Pia Hakkarainen ja Niko Ruotsalainen.

46

VI FYSIOTERAPIA JA LIIKUNNALLINEN KUNTOUTUSFysioterapia ja liikunnallinen kuntoutus on osa potilaan kokonaishoitoa. Se on tavoitteellista ja suunnitelmallista joko yksilöllistä tai ryhmässä ta-pahtuvaa kuntoutusta. Yksilöterapiaan tullaan lähetteellä. Ryhmät ovat avoimia osaston sisäisiä ryhmiä. Fysioterapiassa kuntoutetaan potilaan somaattisia vaivoja psykofyysistä lähestymistapaa hyödyntäen.

Sairaalan liikuntaryhmät tarjoavat potilaille mahdollisuuden moni-puoliseen, suunniteltuun ja säännölliseen liikuntaan sairaalan hyvissä ja monipuolisissa liikuntatiloissa. Liikunnan tavoitteena on potilaiden fyysi-sen ja psyykkisen kunnon ylläpitäminen ja edistäminen sekä mielihyvän tuottaminen liikunnan keinoin. Liikuntaa toteutetaan ryhmäliikuntana ja tarvittaessa myös yksilöllisesti.

60. Kuntosaliryhmät

Kuntosaliryhmät on tarkoitettu fyysisen hyvinvoinnin ja lihaskunnon yllä-pitämiseen ja kehittämiseen. Fyysisen harjoittelun on todettu myös ole-van hyödyksi mielenterveydelle. Se vähentää ahdistusta, masennusta ja negatiivisia tuntemuksia sekä parantaa itsetuntoa, kognitiivista toimintaa ja elämänlaatua.

Kuntoutusosastojen potilaille on varattu maanantaisin, keskiviikkoi-sin ja perjantaisin aamun avoin kuntosaliryhmä sekä liikuntaryhmä klo 10.30–11.15. Tutkimus- ja hoito-osastojen liikuntaryhmä kokoontuu tiis-taisin ja torstaisin klo 10.30–11.15.

Miesten kuntosaliryhmä kokoontuu tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstai-sin klo 14.45–15.45. Naisten kuntosaliryhmälle on varattu harjoitusajaksi maanantai 14.45–15.45, jossa toinen ohjaaja on nainen. Ohjaajia on ryh-missä 2–4, henkilökohtaista valvontaa tarvitsevia potilaita ohjaa ohjaa-jien lisäksi myös osaston henkilökuntaan kuuluva hoitaja.

Soveltuu sairaalan kaikille potilaille.

VastuuhenkilötFysioterapeutti ja liikunnanohjaaja.

LisätietoaRole of physiotherapy in mental disorders. Jaswinder Kaur, Mecha Masau,

M.S.Bhatia. Delhi Psychiatry Journal 2013; vol. 16 (2).

47

61. Miesten liikuntaryhmä/tuki- ja liikuntaelinryhmä

Miesten liikuntaryhmässä ja tuki- ja liikuntaelinryhmässä tehdään li-hasharjoitteita käyttäen apuna sekä kuntosalilaitteita että oman kehon painoa (kuntopiiri). Tämän lisäksi ryhmissä tutustutaan liikkuvuusharjoit-teisiin, kuten esimerkiksi keppijumppaan, venyttelyyn ja rentoutukseen. Tavoitteena on harjoitella ryhmässä toimimista ja toisten huomioonotta-mista, saada iloa liikunnasta ja yhdessä tekemisestä sekä herättää kiin-nostusta omasta fyysisestä kunnosta huolehtimiseen.

Fyysisen harjoittelun on todettu olevan hyödyksi mielenterveydelle. Se vähentää ahdistusta, masennusta ja negatiivisia tuntemuksia sekä paran-taa itsetuntoa, kognitiivista toimintaa ja elämänlaatua. Ryhmät kokoon-tuvat kahdesti viikossa, maanantaisin ja keskiviikkoisin klo 12.30–13.15. Ryhmä soveltuu sairaalan kaikille miespotilaille. Osallistumiskynnys py-ritään pitämään mahdollisimman matalana. Henkilökohtaista valvontaa tarvitsevia potilaita valvoo osaston henkilökunta.




62. Naisten liikuntaryhmä

Naisten liikuntaryhmässä tehdään lihasharjoitteita käyttäen apuna sekä kuntosalilaitteita että oman kehon painoa (kuntopiiri). Tämän lisäksi ryh-mässä tutustutaan liikkuvuusharjoitteisiin, kuten esimerkiksi keppijump-paan, venyttelyyn ja rentoutukseen. Tavoitteena on myös harjoitella ryh-mässä toimimista ja toisten huomioonottamista, saada iloa liikunnasta ja yhdessä tekemisestä sekä herättää kiinnostus omasta fyysisestä kunnos-ta huolehtimiseen.

Fyysisen harjoittelun on todettu olevan hyödyksi mielenterveydelle. Se vähentää ahdistusta, masennusta ja negatiivisia tuntemuksia sekä pa-rantaa itsetuntoa, kognitiivista toimintaa ja elämänlaatua. Ryhmässä ta-pahtuvaa toimintaa on kahdesti viikossa, maanantaisin klo 14.45–15.30 ja keskiviikkoisin klo 13.30–14.14. Ryhmä soveltuu sairaalan kaikille nais-potilaille. Osallistumiskynnys pyritään pitämään mahdollisimman mata-lana. Henkilökohtaista valvontaa tarvitsevia potilaita valvoo osaston hen-kilökunta.


LisätietoaMental and Physical Health Effect of Intimate Partner Violence on Woman and

Children. Jacquelyn C. Campbell & Linda A. Lewandowski. Psychiatric Clinics of North America 1997; Vol. 20 (2): 353–374

63. Osastoittain toteutettavat liikuntaryhmät

Osastojen liikuntaryhmät kokoontuvat kerran viikossa. Niiden tavoittee-na on täydentää olemassa olevia liikuntaryhmiä ja mahdollistaa erilaisten ryhmien pitäminen keskittyen potilaiden toiveista esille nouseviin teemoi-hin. Ryhmäliikunta tehdään lihasharjoitteita sekä parannetaan liikkuvuut-ta esimerkiksi keppijumpalla ja venyttelyllä. Ryhmäkerroilla kokeillaan myös kuntopiirejä sekä rentoutusta.

Fyysisen harjoittelun on todettu olevan hyödyksi mielenterveydelle. Ryhmät soveltuvat kaikille potilaille. Osastojen vuorot sovitaan osastojen tarpeiden mukaan. Henkilökohtaista valvontaa tarvitsevia potilaita valvoo osaston henkilökunta.

48


LisätietoaThe Effect of Exercise on Psychological and Physical Health Outcomes: Preli-

minary Results from a Norwegian Forensic Hospital. Trine Tetlie; Norgils Eik-Nes, Tom Palmstierna, Patrick Callaghan, Jim A. Nøttestad. Journal of Psy-chosocial Nursing and Mental Health Services 2008; Vol. 46 (7).

64. Pallopeliryhmä

Pallopeliryhmän tavoitteena on harjoitella ryhmässä toimimista ja toisten huomioon ottamista sekä tutustua pallopelien saloihin pelinä ja toimin-nallisen kunnon kohentajana. Ryhmä kokoontuu neljästi viikossa maa-nantaista torstaihin klo 14.45–15.45. Talvisin pelataan liikuntasalilla säh-lyä ja lentopalloa, keväisin jalkapalloa sairaalan nurmikentällä.

Ryhmä soveltuu kaikille sairaalan potilaille, sekä miehille että naisil-le, jotka ovat kiinnostuneita erilaisista pallopeleistä ja fyysisen kuntonsa kehittämisestä. Osaston henkilökuntaa on mukana valvomassa potilaita, jotka tarvitsevat ohjaajien lisäksi henkilökohtaista valvontaa.

VastuuhenkilötFysioterapeutti ja liikunnanohjaaja sekä ULPU:n ohjaajat.

LisätietoaExercise: a neglected intervention in mental health care? Patrick Callaghan. Jour-

nal of Psychiatric and Mental Health Nursing 2004; 11: 476–483.

49

50

65. Ravitsemus- ja liikuntaryhmä

Ravitsemus- ja liikuntaryhmässä tutustutaan ylipainon riskitekijöihin ja metabolisen oireyhtymään. Ryhmän tavoitteena on antaa vastauksia pai-nonhallintaan liittyviin kysymyksiin ravinnon ja liikunnan osalta sekä tarjota paikkaansa pitävää tietoa metabolisesta oireyhtymästä ja sen itsehoidosta. Ryhmässä tutustutaan terveysliikunnan keskeisiin asioihin sekä tutkitaan ravinnon energiamääriä sekä ravintoainesuosituksia. Energiankulutuksen ja -saannin suhdetta havainnollistetaan konkreettisin esimerkein.

Ryhmä soveltuu potilaille, jotka ovat motivoituneita oman hyvinvoin-tinsa parantamisesta. Ryhmä on tarkoitettu erityisesti metabolisen oi-reyhtymän ennaltaehkäisyyn ja siihen sairastuneille potilaille.


LisätietoaLaihduttamalla voidaan tehokkaasti vähentää metabolisen oireyhtymän kaikkia

häiriöitä. Terveyskirjasto, Lääkärikirja. Duodecim 2015.

66. Yksilölliset ohjaukset/psykofyysinen fysioterapia

Yksilöfysioterapian tavoitteena on räätälöidä kullekin potilaalle yksilöllinen, potilaan tarpeet huomioon ottava kuntoutusohjelma ja -ohjaus. Yksilölli-seen fysioterapiaan tullaan joko lääkärin lähetteellä tai osaston henkilö-kunnan konsultaation perusteella. Fysioterapia sisältää toisinaan yksilöl-listä liikunnanohjausta, johon tullaan esimerkiksi omahoitajan ohjaamana.

51

Ohjaus soveltuu potilaille, joiden on arvioitu tarvitsevan yksilöllistä fy-sioterapiaa ja/tai liikunnallista kuntoutusta.



VII YHTEISÖHOITO Yhteisöhoito on hoitomuoto, jota hoitohenkilökunta ja potilaat toteutta-vat yhdessä. Yhteisöhoidossa tärkeitä ovat yhteinen päätöksenteko ja ver-taistuki. Lähtökohtana ovat potilaiden tarpeet, mielipiteet ja toiveet. Yh-teisöhoidolla pyritään luomaan turvallista ja luottamuksellista ilmapiiriä hoitoyhteisöön, sitouttamaan yhteisiin tavoitteisiin ja mahdollistamaan jokaisen henkilön yksilöllinen huomioiminen. Yhteisöhoitoon kuuluvat säännölliset yhteiset kokoukset, ryhmätoiminnot sekä pienet, päivittäi-set yhteisöhoitotehtävät. Yhteisöhoitotehtävistä päätetään aina yhdessä koko hoitoyhteisön kesken, siten että jokaisella on mahdollisuus osallis-tua vuorollaan yhteisöhoitotehtäviin. Jokaisessa hyvässä hoitoyhteisössä on yhdessä kehitetyt ja sovitut yhteisöhoidon periaatteet ja sopimukset. Yhteisöhoitoa voidaan toteuttaa kaikilla hoito-osastoilla.

67. OsastokokousOsastokokouksen tarkoituksena on suunnitella osaston toimintoja ja päättää yhteisistä asioista. Kokouksissa käydään myös läpi ajankohtaisia asioita ja potilaiden kuulumisia. Osastokokouksissa voidaan tuoda esil-le niin epäkohdiksi koettuja kuin onnistuneita asioita ja sekä tehdä koko osastoa koskevia sopimuksia. Osastokokous järjestetään osastoilla yleen-sä joko kerran tai useamman kerran viikossa, jossa Osastokokous voidaan poikkeuksellisesti järjestää myös tätä harvemmin.

Osastokokouksissa on puheenjohtaja ja sihteeri, jotka kokoavat keskei-simmät asiat kokouksiin yhdessä vastaavan hoitajan kanssa. Puheenjohta-juus ja sihteerin tehtävä ovat vaihtuvia, potilaat toimivat vuorotellen ko. teh-tävissä. Hoitoyhteisö sopii keskenään seuraavan puheenjohtajan ja sihteerin.

Kokous järjestetään kunkin osaston oman toimintasuunnitelman mu-kaisesti.

VastuuhenkilötOsastonhoitaja ja hoitohenkilökunta.

68. Osastotunti

Osastotunnit ovat potilaille tarkoitettuja ryhmämuotoisia keskustelutilai-suuksia, joissa myös jaetaan paikkaansa pitävää tietoa erilaisista aihealu-eista. Osastotuntien aiheet kerätään potilasyhteisöstä. Aiheet voivat tulla esiin esimerkiksi osastokokouksissa. Osastotunnit sisältävät näin aiheita, joita hoitoyhteisö itse on toivonut.

Kun osastotunnin aihepiiri on sovittu, selvitetään kenellä olisi par-haimmat edellytykset toimia osastotunnin alustajana. Aiheesta riippuen kyseeseen voi tulla hoitaja, lääkäri, toimintaterapeutti, sosiaalityöntekijä tai jokin ulkopuolinen taho. Potilaat voivat myös itse alustaa osastotun-nin teeman tai aiheen. Tämän jälkeen sovitaan osastotunnin ajankohta. Osastotuntia varten voidaan kerätä ennakkoon potilailta kysymyksiä ai-heeseen liittyen sekä tarkempia toiveita sisällöstä.

VastuuhenkilötOsastonhoitaja ja hoitohenkilökunta.

69. Osastotyöt ja vastuutehtävät

Osastotöiden ja vastuutehtävien tarkoituksena on niin sitouttaa yksilöä yhteisöön antamalla vastuuta yhteisön yksittäisille jäsenille. Osastotyöt ja vastuutehtävät ovat kullekin potilaalle yksilöllisesti räätälöityjä ja perus-tuvat potilaiden omaan toiveeseen sekä suostumukseen. Toiselle yhtei-sötehtävät voivat tuoda rytmiä arkeen, kun taas toisella ne voivat antaa kokemusta vastuullisuudesta ja sitoutumisesta työtehtävään. Yhteisö-hoitoon liittyviä osastotehtäviä ovat muun muassa ruuanhaku, käytävien moppaus, tupakkahuoneen siivous, puhtaan ja likaisen pyykin huolto, ruokailutilan pöytien pyyhintä, siivousliinojen taitto, imurointi, kukkien hoito, iltapalan laittaminen ja keittiötyöt. Työtehtävät vaihtelevat osastoit-tain. Osastotyöt ja vastuutehtävät voivat olla joko jatkuvia tai vaihtuvia.

Hoitosuunnitelmassa tai moniammatillisessa työryhmässä pohditaan yhdessä potilaan kanssa häntä kiinnostavia ja hänelle mahdollisesti sopi-via yhteisöhoitotehtäviä. Työtehtävät aloitetaan yhteisesti sovittuna ajan-kohtana. Osaston henkilökunta perehdyttää työtehtäviin. Osasta tehtäviä maksetaan ahkeruusrahaa. Hoitajat huolehtivat ahkeruusrahamerkin-nöistä, siten että potilas saa hänelle kuuluvan ahkeruusrahan.

VastuuhenkilötOsastojen hoitohenkilökunta.

52

VIII LÄÄKEHOITOLääkehoito osana potilaan kokonaishoitoa ja kuntoutusta edesauttaa ja mahdollistaa hoidossa ja kuntoutumisessa edistymistä. Potilaan kanssa käydään säännöllisesti yhdessä läpi hänellä käytössä olevien lääkkeiden vaikutusta ja lääkkeiden käytössä huomioitavia asioita. Tavoitteena on, että potilas tietää ja ymmärtää lääkehoidon merkityksen hyvän psyykki-sen tasapainon ylläpitämisessä sekä sairaalahoidon aikana että erityises-ti jatkossa avohoidossa. Potilasta kannustetaan ja ohjataan itsenäiseen vastuunottoon lääkehoidostaan.

70. Lääkehoitoon liittyvä potilasohjaus

Lääkehoitoon liittyvä potilasohjaus on omahoitajan ja/tai lääkärin sekä potilaan yhdessä toteuttamaa seurantaa, arviointia ja ohjausta. Lääke-hoitoon liittyvä ohjaus on aina potilaskohtaista ja se toteutuu sovitusti joko päivittäin tai säännöllisin väliajoin. Lääkehoitoon liittyvässä ohjauk-sessa seurataan muun muassa lääkevastetta, mahdollisia sivuoireita sekä toteutetaan potilasneuvontaa muun muassa lääkkeen indikaatioi-hin ja vaikutukseen, säilytystapaan, yhteysvaikutuksiin sekä tarpeellisiin seurantoihin liittyvissä asioissa.

Tavoitteena on, että potilas tunnistaa sairauden oireitaan ja lääkityk-sen vaikutusta oireiden lievittymisessä ja hallinnassa. Potilaan psyykkinen kunto huomioiden jokaiselle pyritään tarjoamaan paikkansa pitävää tietoa lääkkeen käytössä huomioitavista asioista, kuten laboratorioseurannoista.

Soveltuu sairaalan kaikille potilaille.

Vastuuhenkilöt Omahoitaja ja lääkäri.

LisätietoaKäypä hoito – suositus viitteineen.

53

54

IX MUU KUNTOUTTAVA TOIMINTAMuu kuntouttava toiminta sairaalassa sisältää erilaisia ryhmiä ja toimin-toja joihin potilaat voivat osallistua omien mielenkiintojensa mukaan. Näillä mahdollistetaan harrastus- ja vapaa-ajan toimintaa ja kannuste-taan aktiivisuuteen. Kuntouttavan toiminta tukee potilaiden vahvuuksia ja parantaa heidän elämänlaatuaan.

71. Bänditoiminta

Bänditoiminnan tarkoituksena on tukea ja kehittää sosiaalisia taitoja, ko-hottaa itsetuntoa onnistumisen kokemuksien kautta, opettaa vastuun-kantamista bändin toimintaan liittyvissä asioissa ja tarjota potilaille mie-lekästä tekemistä. Toiminnassa mahdollista myös esiintyminen, joka voi tuottaa iloa ja virkistystä muille potilaille.

Ryhmä sopii kaikille bändisoitosta kiinnostuneille potilaille, jotka kykenevät toimimaan ryhmässä. Ryhmiä kootaan potilaiden kiinnostuksen ja saatavilla olevien bändiohjaajien tilanteen mu-kaan. Bänditoiminta voi käynnistyä poti-laan tai hoitavan työryhmän aloitteesta, jotka ottavat yhteyttä sairaalan musiik-kiterapiasta vastaavaan henkilöön tai osastoilla musiikkitoimintaa ohjaavaan hoitajaan tai toimintaterapeuttiin. Sopi-van kokoonpanon löytyessä bändisoit-toa harjoitellaan 1–4 kertaa kuukau-dessa.

VastuuhenkilötMusiikkiterapiasta vastaava hoitaja Mika Soikkola.

55

72. Dance-ryhmä

Ryhmä sopii kaikille musiikista ja tanssimisesta kiinnostuneille potilaille. Tavoitteena on ylläpitää ja edistää fyysistä kuntoa, kehittää vuorovaiku-tustaitoja ja itseilmaisua tanssin avulla. Tanssi mahdollistaa myös mie-lekkään, osaston ulkopuolella tapahtuvan toiminnan harjoittelun. Dan-ce-ryhmä on kaikille avoin ja sinne voi tulla joko itsenäisesti tai saatettuna. Jokaisen ryhmäkerran alussa on ohjattu lämmittely. Dance-ryhmässä potilaat saavat myös esittää kappaletoiveitaan. Ryhmä toimii elokuusta huhtikuun loppuun kestäen 45 minuuttia kerrallaan.

Ryhmä kokoontuu sairaalan vanhalla juhlasalilla joka toinen viikko. Tarkemmat päivämäärät löytyvät osastojen ilmoitustauluilta. Ryhmää oh-jaa 2 ohjaajaa.


73. Ilmaisutaito 1

Ilmaisutaito 1 –ryhmän tavoitteena on kehittää itsearvostusta ja -luotta-musta, toteuttaa omaa tahtoa harjoituksissa, vahvistaa itseilmaisutaitoja arjessa, oppia jännittämisen sietämistä sekä kehon hallintaa. Ryhmä sopii erityisesti niille potilaille, jotka haluavat vahvistaa sosiaalisia taitoja arjes-sa ja oppia ilmaisemaan itseään paremmin. Ryhmässä on kannustava ja myönteinen ilmapiiri, joten se sopii erityisesti sosiaalisten tilanteiden jän-nittäjille.

Ryhmä on sairaalan yhteinen ryhmä ja sopii kaikille, jotka haluavat et-siä ja löytää uusia vahvuuksia itsestä. Ryhmässä ei voi tehdä mitään vää-rin, vaan siinä etsitään omaa tapaa tehdä, toimia ja kommunikoida.

Jokaisen ryhmäkerran aluksi keho lämmitellään musiikin ja leikkimie-listen liikkeiden avulla. Ryhmän aikana tehdään yhdessä hauskoja har-joituksia joissa käytetään ääntä, kehon liikkeitä, sanoja yms. Ryhmässä iloitaan ja nauretaan paljon. Ryhmäkertojen lopussa jaetaan ajatuksia ja tuntemuksia harjoituksista.

Ryhmiä järjestetään vuodessa 2, toinen keväisin ja toinen syksyisin. Ryhmä kokoontuu 6 kertaa, yksi ryhmäkerta kestää 1,5 tuntia.

VastuuhenkilötToimintaterapeutit Katja Tabell ja Eeva-Leena Pakarinen sekä Kuopion kaupunginteatterin näyttelijät Seija Pitkänen ja Annukka Blomberg.

56

74. Ilmaisutaito 2

Ilmaisutaitoryhmä 2 tavoitteena on kehittää itseluottamusta, sosiaalisia tai-toja sekä harjoitella stressin ja jännityksen sietokykyä. Ilmaisutaito 2 -ryh-mässä harjoitellaan näytelmää tai musikaalia, ja prosessin lopuksi esitetään se yleisölle. Ilmaisutaito 2 on sairaalan yhteinen ryhmä. Se sopii kaikille poti-laille, jotka haluavat esiintyä näytelmässä tai musikaalissa ja pystyvät sitou-tumaan sen harjoittelemiseen. Harjoittelu vaatii yhteistyökyvykkyyttä ja riit-tävää toiminnanohjauksen tasoa. Prosessin lopussa koetaan osallistumisen iloa ja yhteenkuuluvuutta turvallisen ja tiiviin näyttelijäporukan kesken.

Ilmaisutaito 2 -ryhmä sisältää 11 harjoituskertaa, joissa näytelmä rakennetaan käsikirjoitusta soveltaen pienistä yksityiskohdista kokonai-suudeksi. Prosessi on voimauttava kokemus yhdessä tekemisestä ja jän-nittämisen normalisoinnista. Näytelmän jälkeen on purkutilanne, jossa mietitään keinoja luonnolliselle ns. tyhjän tilan kokemuksen täyttämiselle. Ilmaisutaito 2 ryhmä kokoontuu 13 kertaa, yksi kokoontumiskerta kestää 1,5 tunnin ajan. Ryhmä toteutetaan 2 kertaa vuodessa.

VastuuhenkilötToimintaterapeutit Katja Tabell ja Eeva-Leena Pakarinen sekä Kuopion kaupunginteatterin näyttelijät Seija Pitkänen ja Annukka Blomberg.

75. Kirjallisuusryhmä

Kirjallisuusryhmä sopii kaikille kirjallisuudesta ja lukemisesta kiinnostu-neille. Ryhmässä osallistujat keskustelevat kirjoista, novelleista tai lyhyistä teksteistä esiin nousevista ajatuksista. Lukeminen ja luetun mieleen pa-lauttaminen harjoittavat kognitiivisia valmiuksia. Ryhmätilanteena kirjas-ta nousseiden aiheiden työstäminen erilaisten kirjoittamisharjoituksien avulla mahdollistaa myös sosiaalisen taitoharjoittelun. Kiinnostuksen osallistumisesta ryhmään voi ilmoittaa vastuuhenkilöille.

VastuuhenkilötToimintaterapeutti ja sosiaalityöntekijä.

57

76. Musiikkiterapeuttinen toiminta

Musiikkiterapeuttinen toiminta on musiikin eri elementtien käyttämistä vuorovaikutuksen keskeisenä välineenä yksilöllisesti asetettujen tavoittei-den saavuttamiseksi psykiatristen potilaiden hoidossa ja kuntoutuksessa. Musiikillisen prosessin työvälineinä käytetään musiikin luomista, musiikin esittämistä, musiikin tulkintaa, laulamista, soittamista ja musiikin kuunte-lua. Musiikkiterapeuttista toimintaa voidaan järjestää yksilöllisesti tai ryh-mämuotoisena. Musiikkiterapeuttinen toiminta soveltuu kaikille potilaille pois lukien akuutisti väkivaltaiset potilaat.

Musiikkiterapeuttinen toiminta tähtää psyykkisen voinnin ja sosiaa-lisen toimintakyvyn kohentamiseen. Lisäksi tarkoituksena on potilaiden itseilmaisun kehittäminen, mielekkään tekemisen tarjoaminen, omien vahvuuksien löytäminen, tunteiden ja mielikuvien käsitteleminen turval-lisessa ympäristössä. Tavoitteena ovat myös luottamussuhteen synnyttä-minen, taiteellisuuden ja luovuuden löytyminen.

Keskeistä työskentelyssä on terapeuttinen vuorovaikutussuhde. Musiik-kiterapeuttiseen työskentelyn valmiudet ja tarve kartoitetaan hoitosuunni-telmassa. Alussa suunnitellaan ja toteutetaan arviointitapaamiset potilaan kanssa ja musiikkiterapeuttisten työskentelytapojen etsiminen. Ryhmien ja yksilöterapioiden aikana prosessia arvioidaan ja kirjataan jatkuvasti. Myös keston tarvetta arvioidaan moniammatillisesti. Loppuarviointi käsitellään tarvittaessa moniammatillisesti. Toimintaa toteutetaan yksilöpotilaille ker-ran viikossa, ryhmille 2–4 kertaa kuukaudessa.


LisätietoaNäytön aste D (Skitsofrenian käypähoitosuositus)Music therapy for people with schizophrenia and schizophrenia-like disorders.

Mössler K, Chen X, Heldal TO ym. 2011 https://www.mentalhealth.org.nz/as-sets/ResourceFinder/Music-therapy-for-people-with-schizophrenia.pdf

58

77. Niuvan Sanomat

Niuvan Sanomat on Niuvanniemen sairaalassa julkaistava lehti, jonka te-kemiseen potilaat osallistuvat. Niuvan Sanomissa toimiminen soveltuu potilaille, jotka haluavat kehittää itseilmaisua, sosiaalisia taitoja, jous-tavuutta ja rakentavan kritiikin sietoa. Niuvan Sanomien tekemiseen voi osallistua ryhmässä tai yksilönä oman hoitajan tai osaston toimintate-rapeutin avustuksella. Lehden tekemisprosessilla pyritään sosiaalisten taitojen vahvistamiseen ja itseilmaisun kehittämiseen. Lehden tekoon halukkaat potilaat voivat ottaa omahoitajan avulla yhteyttä lehden toimit-tamisesta vastaavaan toimintaterapeuttiin.

Työskentely koostuu haastatteluista, tekstin tuottamisesta ja muotoi-lusta, valokuvaamisesta sekä kuvan- ja tietokoneen käsittelystä. Potilaat ja työntekijät kokoontuvat pitämään palaveria tulevan lehden sisällöstä joka toinen viikko. Väliviikoilla potilaat keräävät materiaalia esimerkiksi haastattelemalla, ottamalla valokuvia tai kirjoittamalla lehtijuttua Niuvan tapahtumista tai ajankohtaisista asioista. Toimittajaryhmä käy läpi mate-riaalia, sivujen ulkoasua sekä kokoaa lehden lukijakunnalle.

Lehtityöryhmä kokoontuu säännöllisesti. Niuvan Sanomia julkaistaan noin kolmesti vuodessa

VastuuhenkilötToimintaterapeutit.

78. Tuhatkieli potilaskuoro

Tuhatkieli -potilaskuoron tarkoituksena on tarjota mielekästä harrastus-toimintaa laulamisen parissa. Kuorossa harjoitellaan ohjelmistokokonai-suus, jota esitetään erilaisissa sairaalan tilaisuuksissa. Esiintyminen tuo mukanaan onnistumisen kokemuksia ja elävöittää sosiaalisia vuorovaiku-tustaitoja. Musiikki toimii myös terapeuttisena välineenä omien tunteiden ymmärtämiseen. Sopii kaikille kuorolaulusta kiinnostuneille potilaille, jot-ka jaksavat toimia ryhmässä.

Jokaisen kuorotapaamisen aloittaa äänen avaus, jonka jälkeen lau-letaan tuttuja lauluja. Joillakin kuorokerroilla saatetaan opetella yhdestä kahteen uutta laulua. Kuorokerran päätteeksi on loppupiiri, jolla pääte-

tään ryhmäkerta ja kootaan se yhteen.Kuorotoimintaan osallistumisesta sovitaan ensin omahoitajan tai

osaston lääkärin kanssa. Kuoroon voi tulla joko itsenäisesti tai saatet-tuna. Kuoro kestää tunnin kerran viikossa. Ryhmä toteutetaan sairaalan vanhalla juhlasalilla kerran viikossa. Kesällä kuoron toiminnassa on tauko, joka kestää noin 2 kuukautta. Tarkemmat päivämäärät löytyvät osastojen ilmoitustauluilta. Ryhmän ohjaajina toimii musiikin maisteri, kuoron joh-taja Tintti Tinkala.


X TAPAHTUMAT JA JUHLATSairaalassa järjestetään erilaisia yhteisiä juhlia ja tapahtumia, joihin kaik-ki potilaat ovat tervetulleita voinnin mukaan. Yhteisiä juhlia ovat muun muassa joulu- ja juhannusjuhlat ja laskiaistapahtumat. Tapahtumia jär-jestetään eri vuodenaikojen ja teemojen mukaan kuten esimerkiksi ran-takalailta, pilkkikisat, erilaiset urheilukilpailut, vappu-disko ja Niuvastock (sairaalan omat rockfestari). Sairaalassa vietetään myös Maailman mie-lenterveyspäivää sekä Mielenterveysviikkoa, jolloin pyritään nostamaan esille erityisesti mielenterveyteen liittyviä asioita. Virkistystoiminnalla py-ritään luomaan yhteisöllisyyttä, edistämään aktiivisuutta ja orientaatiota sekä mahdollistetaan kalenterivuoden mukaiset juhlien viettäminen lai-tosolosuhteissa. Tapahtumista ja juhlista tiedotetaan hyvissä ajoin osas-tojen ilmoitustauluilla. Tärkeimmät ja suurimmat juhlat on esitelty tässä luvussa sijoittamalla ne teemoittain yhteisiin ryhmiin.

79. Harrastus- ja urheilukilpailut

Liikunta on yksi tärkeimmistä fyysistä kuntoa ja mielenterveyden ylläpitä-vistä tekijöistä. Sairaalan liikunnanohjaus ja fysioterapiakuntoutus räätä-löidään yksilöllisesti, kunkin potilaan tarpeiden mukaan. Sairaalassa jär-jestettävissä harrastus- ja urheilutapahtumissa kilpaillaan leikkimielisesti paremmuudesta, mutta tätäkin tärkeämpää on tapahtumien sosiaalinen luonne: mukavaa yhdessäoloa samanhenkisessä seurassa, oman suo-sikkiurheilijan tai -joukkueen kannustamista ja reippailua raittiissa ulkoil-

59

60

massa. Tapahtumista tiedotetaan sairaalan intranetin tapahtumakalen-terissa ja LuKaLi:n vuosikalenterissa.

Frisbeegolf-kilpailu on henkilökohtainen kilpailu, jota varten potilaat harjoittelevat itsenäisesti ja ryhmässä kesän aikana. Sairaala-alueella on 9 koria pitkä frisbeegolfrata.

Hiihtokilpailut. Tapahtuma järjestetään vuosittain kevättalvella sairaa-lan jalkapallokentän ympäristössä. Kilpamatka on 1,5 kilometriä suhteel-lisen tasaisella profiililla. Potilaat voivat osallistua matkaan itsenäisesti tai hoitajien saattamana.

Jalkapallo-ottelu potilaat vastaan henkilökunta on yksi klassikkota-pahtuma, jolla on ollut kymmenien vuosien ajan suuri merkitys yhteishen-gen kohottajana ja harjoittelun innoittajana. Ottelu pelataan loppukesäs-tä ja se kerää perinteisesti suuren joukon katsojia ja kannustajia kentän laidalle.

Lentopallo-ottelu potilaat vastaan henkilökunta on sisäpelien klassik-kotapahtuma, joka merkitys harjoittelun innoittajana on merkittävä. Kun-toutujat harjoittelevat peliä varten 2 kertaa viikossa ympäri vuoden.

VastuuhenkilötLuKaLin ohjaajat.

80. Mielenterveyskuntoutumisen teemapäivät

Mielenterveyskuntoutumiseen liittyvät teemapäivät sekä mielenterveys-viikko nostavat esille sairaalassa mielenterveyteen olennaisesti liittyviä asioita. Teemapäivien tavoitteena on huomioida mielenterveys ja sen huoltaminen osana suomalaisen yhteiskunnan psyykkistä hyvinvointia sekä mielenterveyden häiriöiden ja mielisairauksien kuntoutus ja ennal-taehkäisy. Osa tapahtumapäivistä on kansallisesti vakiintuneita ja niitä vietetään ympäri maata. Teemapäivissä tutustutaan muun muassa Suo-men mielenterveysseuran, Mielenterveyden keskusliiton, Suomen skit-sofreniayhdistyksen ja Irti Huumeista ry:n koulutustarjontaan.

Maailman mielenterveyspäivää vietetään 10. lokakuuta. Päivän aikana järjestetään ohjelmaa sekä potilaille että henkilökunnalle. Tapahtumassa on muun muassa kokemusaisantuntijoiden luentoja, potilasbändin kon-sertti sekä erilaisia aiheeseen liittyviä työpajatehtäviä.

Mielenterveysviikkoa vietetään marraskuussa viikolla 47. Mielenter-veysviikon ohjelma koostuu asiantuntijaluennoista, elokuvaesityksistä ja

61

työpajatehtävistä eri teemojen ympärillä. Tämän lisäksi viikon aikana esi-tellään sairaalan vertaistukitoimintaa ja sairaalan potilasbändin ja Tuhat-kielikuoro viihdyttävät esiintymisillään. Maailman mielenterveyspäivistä ja Mielenterveysviikosta tiedotetaan osastoittain esitteellä ja sairaalaan intranetissä.

VastuuhenkilötTeemapäivätyöryhmä, sosiaalityöntekijä Pirkko Hyttinen ja kokemus-asiantuntijajäsen.

81. Omaisten päivä

Erityisen tärkeä monelle potilaalle on keväällä vietettävä omaisten päi-vä, jolloin sairaalaan ovat tervetulleita kaikki perheenjäsenet ja läheiset. Omaisten päivää vietetään usein huhti- tai toukokuussa. Päivän tarkoi-tuksena on lisätä yhteyttä ja vuorovaikutusta perheisiin, sukulaisiin sekä omaisiin ja tarjota sairaalan puolelta paikkaansa pitävää tietoa oikeusp-sykiatrisesta hoidosta ja kuntoutuksesta.

Päivien aikana on mahdollista osallistua luentoihin, tutustua osastoi-hin, kuntoutujien työterapiapisteisiin sekä viettää yhteistä aikaa sairaalan alueella. Omaistenpäivään potilaat kutsuvat omaisiaan mukaan itse, sai-raalassa päivistä tiedotetaan esitteellä sekä sairaalan intranetissä.

VastuuhenkilötTeemapäivätyöryhmä, sosiaalityöntekijä Pirkko Hyttinen ja kokemus-asiantuntijajäsen.

82. Vuotuiset juhlatapahtumat

Sairaalassa vietetään vuodenkiertoon liittyviä juhlia, joiden suunnittelu ja toteuttaminen palvelevat sekä kuntoutustavoitteita että yleistä virkis-täytymistä. Juhlilla on sairaalassa pitkät perinteet ja niitä on vietetty sai-raalassa jo useina vuosikymmeninä. Juhlien ohjelmassa paljon potilaiden itsensä laatimaa ohjelmaa. Tärkeimpiä vuotuisia juhlatapahtumia ovat joulujuhla, juhannusjuhla ja laskiaistapahtuma.

Joulujuhla järjestetään uudella juhlasalilla. Potilaat osallistuvat juh-laohjelman valmisteluihin, joko itsenäisesti tai yhdessä hoitajien kanssa. Joulujuhlan ohjelmassa näytelmiä, puheita, musiikkiesityksiä, kuoro- ja soololaulua jne.

Juhannusjuhla järjestetään juhannuksen aikaan rantasaunalla. Po-tilaat voivat osallistuvat juhlaan joko itsenäisesti tai yhdessä hoitajien kanssa. Ohjelmatarjonnassa on runsaasti musiikkia, juhannuskokon sy-tytys sekä makkaranpaistoa.

Laskiaistapahtumaa vietetään sairaalan pelloille avautuvalla Haraldin-mäellä laskiaistiistaina. Tapahtumassa on tarjolla ulkoilua, mäenlaskua pulkalla ja makkaranpaistoa. Tapahtumista tiedottaminen toteutuu vuo-sikalenterissa, osastojen ilmoitustaululla ja sähköpostilla henkilökunnalle.

VastuuhenkilötToimintaterapeutit, osastojen hoitohenkilökunta ja LuKaLin ohjaajat.

62

XI ULKOPUOLISTEN TAHOJEN SAIRAALASSA JÄRJESTÄMÄ TOIMINTASairaalassa työskentelee myös terveydenhuollon ulkopuolisia ammatti-henkilöitä. Heidän toiminnastaan on säädetty tarkemmin muun muassa perusopetuslaissa ja uskonnonvapauslaissa. Sairaalassa turvataan pit-kän laitoshoidon aikana mahdollisuus oppivelvollisuuden suorittamiseen sekä uskonnonvapauteen. Tämän lisäksi sairaalassa toimii ulkopuolisia, kuntoutusta tukevia tahoja (kolmannen sektorin toimijat). Heidän järjes-tämällään kuntoutustoiminnalla on pitkät perinteet yhteiskunnassa ja ta-voitteena on, että potilaat löytäisivät nämä tukipisteet jo hoitoaikanaan.

83. AA-ryhmä (Nimettömät alkoholistit)

Niuvanniemen sairaalassa kokoontuvan AA-ryhmän tarkoituksena on kannustaa jatkohoitoon suuntautuvia potilaita sitoutumaan päihdekun-toutukseensa sekä raittiutta ylläpitäviin tukitoimiin. AA-ryhmien toiminta perustuu vertaistuelle ja osallistujat jakavat keskenään kokemuksensa ja voimansa auttaakseen itseänsä ja toisia tervehtymään alkoholismis-ta tai huumeiden käytöstä. Ryhmän tarkoitus on myös saada jokaiselle tukihenkilö päihdekuntoutumisen avuksi ja mahdollisten retkahdusten ennaltaehkäisemiseksi.

AA:ssa ei ole velvoitteita eikä jäsenmaksuja, eikä se ole sitoutunut mi-hinkään aatteelliseen, uskonnolliseen tai poliittiseen suuntauksen.

Ryhmiin osallistuminen edellyttää mahdollisuutta liikkua sairaa-la-alueella ilman rajoitteita.

VastuuhenkilötSairaalan päihdekuntoutuksesta vastaava lääkäri Mikko Joensuu.

84. Evankelis-luterilaisen kirkon jumalanpalvelukset

Jumalanpalvelus on seurakunnan yhteinen juhlatapahtuma. Sen toteut-tamiseen voivat osallistua sekä potilaat että henkilökunta toimimalla erilaisissa palvelutehtävissä esimerkiksi lukemalla Raamatun tekstejä, laulamalla tai soittamalla, toimimalla esirukoilijoina tai kirkkotilan jär-jestelijöinä. Jumalanpalvelusta vietetään sunnuntaisin ja se voi olla joko

63

64

sana- tai ehtoollisjumalanpalvelus. Jumalanpalvelusta johtaa liturgina oleva pappi ja kirkkomusiikista vastaa kanttori.

Sairaalajumalanpalveluksia vietetään kerran kuukaudessa sunnun-taisin. Tarkemmat ajankohdat on saatavissa vastuuhenkilöltä, sairaalan intranetistä tai osastojen ilmoitustauluilta.

VastuuhenkilötSairaalapastori Annamaija Louheranta.

85. Kaverikoiratoiminta (Suomen kennelliitto)

Kaverikoiratoiminta on vapaaehtoistoimintaa, jossa koira tuo iloa, elämyk-siä ja läheisyyttä ihmisille, joilla ei ole omaa koiraa. Kaverikoiratoiminta sopii kaikille koirista pitäville potilaille.

Toiminnan tavoitteena on potilaiden ilahduttaminen, piristäminen sekä vaihtelun tuominen laitosarkeen. Kaverikoiratoiminnassa huomi-oidaan kaikkien osapuolten turvallisuus ja mukavuus yhteistyössä alan ammattilaisten kanssa. Kaverikoiratoiminnan lähtökohtana on, että koh-taamistilanteesta nauttivat ja saavat hyvän mielen sekä potilas, koiranoh-jaaja että koira.

Kaverikoirat (n. 3–5 koirakkoa) saapuvat omistajiensa kanssa sovit-tuun paikkaan. Potilaiden mukana vierailuilla on aina hoitaja tai toimin-taterapeutti. Potilaat saavat vapaasti silitellä koiria ja halutessaan taluttaa tai pitää niitä sylissä hellittävänä.

Kaverikoiranohjaajat vierailevat koiriensa kanssa osastoilla (kävely-pihalla, vierashuoneissa) noin kerran kuukaudessa. Yksi tapaamiskerta kestää 30 minuuttia. Toimintaa järjestetään ympäri vuoden.

VastuuhenkilötToimintaterapeutti Tarja Moilanen ja osastojen toimintaterapeutit.

65

86. Papin keskusteluryhmä(Kuopion ev. lut. seurakuntayhtymä)

Papin keskusteluryhmä on osastoilla kokoontuva vertaisryhmä, joissa kä-sitellään ryhmään osallistuvien toivomia aiheita ja asiakysymyksiä. Ryh-män alussa voi olla jonkin ryhmäläisen tai ryhmän vetäjän valmistama alustus, jonka jälkeen vapaata keskustelua. Usein toivottuja aiheita ovat olleet muun muassa seurustelu ja seksuaalisuus, juhlapyhät, musiikki, eri uskonnot, Raamattu jne.

Ryhmä on avoin kaikille uskontokunnasta ja hengellisestä vakaumuk-sesta riippumatta. Ryhmien järjestämisestä sovitaan osaston tarpeiden mukaisesti yhdessä henkilökunnan kanssa.


LisätietoaAssociations between dimensions of religious commitment and mental health re-

ported in the American journal of psychiatry and archives of general psychiatry: 1978-1989. Larson D B, Sherrill K A ym. Am J Psychiat 1992; 149(4): 557-559.

87. Sairaalakoulu (Alavan koulu/Niuvan yksikkö)Sairaalakoulu järjestää oppivelvollisuuden mukaista opetusta Niuvannie-men sairaalan NEVA- yksikössä hoitojaksoilla oleville peruskouluikäisille lapsille ja nuorille. Peruskoulun oppisisältöjen opiskelun lisäksi koulutyön tavoite on ylläpitää oppilaan koulunkäyntivalmiuksia ja -taitoja sekä har-joitella luokkatyöskentelytaitoja ryhmässä.

Koulutyön sisältö ja laajuus suunnitellaan yksilöllisesti oppilaan op-pimisedellytykset ja terveydentila huomioiden. Oppilaan aloittaessa ja lopettaessa sairaalakoulujaksoa, sairaalakoulu ja oppilaan oma koulu te-kevät yhteistyötä mikäli mahdollista.

Alavan koulu noudattaa Kuopion kaupungin perusopetuksen työ- ja vapaapäiviä. Oppilaalla on perusopetuslain turvaama oikeus saada kaik-kina koulupäivinä opetussuunnitelman mukaista perusopetusta huomi-oiden oppilaan terveydentila.

VastuuhenkilötErityisluokanopettajat, koulunkäyntiavustaja ja rehtori Mika Kuitunen.

Lisätietoahttp://www.sairaalaopetus.fi

66

88. Sairaalan raamattupiiri(Kuopion ev. lut. seurakuntayhtymä)

Ryhmässä käydään lävitse potilaiden hengellisiä tarpeita muun muassa lukemalla Raamatun tekstejä sekä pohtimalla maailmankatsomuksellisia ja eettisiä kysymyksiä yhdessä vertaisryhmässä. Raamattupiirin tarjoilus-ta, musiikista, alustuksista ja hengellisestä sisällöstä vastaavat ryhmäläi-set yhteisesti. Ryhmä on avoin kaikille uskontokunnasta ja hengellisestä vakaumuksesta riippumatta.

Ryhmään liittyminen tapahtuu ottamalla yhteyttä omaan hoitajaan ja oman osaston lääkäriin, jolloin kartoitetaan mahdollisuudet osallistua sairaalan raamattupiiriin. Tämän jälkeen ilmoittaudutaan raamattupiirin vastuuhenkilölle. Ryhmään osallistuminen edellyttää mahdollisuutta liik-kua sairaala-alueella ilman rajoitteita.

Ryhmä kokoontuu säännöllisesti kevät- ja syyskaudella, yhteensä noin 16 kertaa vuodessa.


LisätietoaAssociations between dimensions of religious commitment and mental health re-

ported in the American journal of psychiatry and archives of general psychiatry: 1978-1989. Larson D B, Sherrill K A ym. Am J Psychiat 1992; 149(4): 557-559.

67

Pvm

Ryhmä

Ryhmän vetäjä

Muistiinpanot

Pvm

Ryhmä

Ryhmän vetäjä

Muistiinpanot

Pvm

Ryhmä

Ryhmän vetäjä

Muistiinpanot

68

Pvm

Ryhmä

Ryhmän vetäjä

Muistiinpanot

Pvm

Ryhmä

Ryhmän vetäjä

Muistiinpanot

Pvm

Ryhmä

Ryhmän vetäjä

Muistiinpanot

69

Pvm

Ryhmä

Ryhmän vetäjä

Muistiinpanot

Pvm

Ryhmä

Ryhmän vetäjä

Muistiinpanot

Pvm

Ryhmä

Ryhmän vetäjä

Muistiinpanot

70

Pvm

Ryhmä

Ryhmän vetäjä

Muistiinpanot

Pvm

Ryhmä

Ryhmän vetäjä

Muistiinpanot

Pvm

Ryhmä

Ryhmän vetäjä

Muistiinpanot

Niuvanniemen sairaalan kuntoutus- ja hoitomuodot 2017 · 4 laan ja henkilökunnan kanssa on...

Documents

Transcript of Niuvanniemen sairaalan kuntoutus- ja hoitomuodot 2017 · 4 laan ja henkilökunnan kanssa on...