Opi ja ohjaa työpaikallaNäkemyksiä ja kOkemuksia aikuisteN Ohjauksesta

Ohjaus voi auttaa löytämään oppimisen ilon.

Sisältö

Lukijalle ............................................................................................... 3Ohjaus – olennainen osa oppimista ................................................. 4työpaikkaohjaus hyödyksi työpaikoille ........................................... 5Case: ”Meillä ohjaavat kaikki” ............................................................. 6työpaikkaohjaaja oppimisen tukena ................................................ 7Case: Ohjaajan rooli on antoisa lähiesimiehelle .................................... 8aikaa ohjaukseen – aika on arvostuksen mittari ............................ 9Case: ”Ohjaaminen on sekä haasteellista että palkitsevaa” ................ 10yksilöllisyyden huomioiminen ohjaustyössä ................................. 11Case: ”Ohjaajana minun on tärkeä muistaa, että opiskelija on itse vastuussa siitä, että opinnot etenevät” ...................... 12kulttuurien kirjoa työpaikalla ......................................................... 14Opitaan yhdessä – ilman ennakkoluuloja ...................................... 15Case: Opiskelijat arvostavat hyvää ohjausta ........................................ 16Vuorovaikutus- ja tunnetaidot puntariin ....................................... 18kohdataan toisemme – reilusti ja rakentavasti ............................. 19sukupuoleen katsomatta ................................................................ 20Case: ”Sukupuolesta ei tarvitse tehdä numeroa” ............................... 22arvostelusta arviointiin ja arviointitaitojen kehittämiseen ......... 23kehitetään yhdessä arviointikulttuuria ......................................... 24Case: ”Opiskelija oivalsi kypsällä tavalla asianmukaisen kohtaamisen merkityksen” ................................................................. 26muistilappuja ................................................................................... 28tietoa työssäoppimisesta ................................................................ 30

2

Lukijalle

Tämän oppaan tarkoitus on nostaa esiin työpaikoilla tapahtuvan ohjaustyön merki-tyksellisyys ja korostaa työpaikkaohjaajan tärkeää roolia opiskelijan, oppilaitoksen ja työyhteisönkin kannalta. Toisaalta yksittäisen työpaikkaohjaajan roolin koros-taminen ei yksin riitä, vaan oppimisen ohjaus koskettaa koko työyhteisöä. Siksi työpaikkaohjausta ja työpaikalla tapahtuvaa oppimista tulee kehittää yhteistyössä.

Työssäoppimiseen tarvitaan uutta näkökulmaa ja siihen viittaa oppaan otsikko Opi ja ohjaa työpaikalla. Ohjaustyön merkittävyyden ohella on syytä korostaa niitä mahdollisuuksia, joita työssäoppiminen avaa työyhteisöille.

Oppaassa keskitytään aikuisten ohjaukseen ja tutkinnon suorittamiseen näyttö-tutkintojärjestelmässä. Tarkoituksena on herättää myös kysymyksiä, ei niinkään antaa valmiita ohjeita tai vastauksia. Eri teemoja on lähestytty käytännönläheisesti. Kukin teema on lyhyt johdanto aiheeseen. Halukkaat voivat etsiä lisätietoa ja halu-tessaan myös tieteellisempää tarkastelutapaa oman mielenkiintonsa mukaan.

Työssäoppiminen on keskeisesti mukana kolmessa eri projektissa: ENO – enna-koiva ohjaus työelämässä, JATKUMO – joustavan ohjauksen ja koulutuksen toteutus-malli ja Rekry-Opso. Tämä opas on syntynyt näiden projektien toimijoiden yhteis-työnä. Työpaikkaohjaajien näkemykset ja kokemukset ovat mukana haastatteluina ja case-esimerkkeinä. Näistä puheenvuoroista heijastuu työssäoppimisen moninaisuus sekä tarve kehittää työssäoppimista työpaikkojen suomien mahdollisuuksien ja niiden intressienkin ehdoilla.

Oppilaitoksissa korostetaan työssäoppimisjaksoille lähteville opiskelijoille työssä-oppimisen mahdollisuuksia. Useimmat osaavat mahdollisuuksiin tarttuakin. Toivotta-vasti uusia näköaloja työssäoppimisen mahdollisuuksiin avautuu myös työyhteisöjen ohjaustyössä toimiville. Onnistunut yhteistyö on parhaimmillaan kaikkia osapuolia hyödyttävää.

Tässä yhteydessä kiitämme myös kaikkia haastateltuja, niin ohjaajia kuin opiskeli-joitakin sekä ENO -verkoston kumppaneita kommentoinnista.

Hyvinkäällä syksyn kynnyksellä 2010Oppaan kokoajat

Ulla Poutiainen Satu Törrönenkoulutustarkastaja erityisopettaja

Opas on ladattavissa ja tulostettavissa myös osoitteessa www.hyria.fi. 3

Ohjaus – olennainen osa oppimista

Ohjaus on vuorovaikutteinen työskentelymuoto, jossa keskeisimpiä peri-aatteita ovat yksilöllisyys, tavoitteellisuus, luottamuksellisuus ja jatkuvuus. Parhaimmillaan ohjaus jättää positiivisen kokemuksen ja kannustaa oppimaan.

Tutkinnonsuorittajien ohjaustarve vaihtelee heidän lähtötasonsa ja koulutuksen tavoitteidensa mukaan. Ammatillisessa koulutuksessa olevalla aikuisopiskelijalla on yleensä työkokemusta enemmän kuin nuoremmalla ja monella on myös aikaisempi koulutus. Alanvaihtaja voi kuitenkin tarvita enemmän ohjausta kuin alalla jo työs-kennellyt. Ammatillinen kasvu tapahtuu jokaisella yksilölliseen tahtiin.

Työyhteisö on tärkeä oppimisympäristö. Siellä opitaan muutakin kuin työtaitoja: työyhteisön jäsenenä olemista, yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, työelämän peli-sääntöjä, arvoja ja asenteita. Ne ovat asioita, joita voi oppia vain työssäoppien ja kokemuksia jakaen. Ammattitaidon kehittymisen kannalta työssäoppimisella ja sen laadulla on suuri merkitys.

Nykyisin työssäoppimista sisältyy kaikkeen ammatilliseen koulutukseen. Erityisesti oppisopimuskoulutuksen perusta on työpaikalla oppiminen. Työpaikkaohjaaja osallistuu opiskelijan tukena oppimisen tavoitteiden täsmentämiseen sekä arvi-

ointiin. Erityisen tärkeää on opiskelijan tukeminen teorian ja käytännön yhdistämisessä, joka usein koetaan opiskelussa

haasteelliseksi.

Nopeasti muuttuvat työelämän vaateet haastavat uuden oppimiseen kaikilla tasoilla ja kaikissa tehtävissä. Työpaikalla oppiminen ja ammatillinen kehittyminen kuuluvat työssäolemiseen. Työpaikka on oppimisympäristö sekä työssä oleville että opiskelijoille.

”Aikuinenkin tarvitsee joskus

”kädestä pitäen” ohjaamista.”

4

työpaikkaohjaus hyödyksi työpaikoille

työpaikkaohjaaminen on tärkeää työtä. se kehittää ja syventää ohjaustaito-jen lisäksi myös työntekijän omaa ammattitaitoa. taidoista on hyötyä esim. uuden työntekijän perehdyttämisessä, esimiestehtävissä ja mahdollisissa omissa opinnoissa.

Työssäoppijat saattavat helpottaa yritysten rekrytointivaikeuksia, joiden povataan lisääntyvän eläköitymisen kiihtyessä. Työpaikalla nähdään työssäoppimisjaksojen aikana opiskelijan potentiaali ja haluttaessa voidaan opiskelijasta rekrytoida uusi, valmiiksi perehdytetty työntekijä. Yrityksissä tämä edellyttää tietenkin rekrytointi-tarpeiden ennakointia.

Työuraansa aloittelevalle nuorelle tai alanvaihtajalle kokeneen antama ohjaus on arvokas asia. Siinä siirtyy ns. hiljainen osaaminen. Muuten on riski, että eläköity-misen myötä paljon tärkeää osaamista siirtyy pois työelämästä. Työpaikkaohjaus edistää osaamisen säilymistä työyhteisössä ja työelämässä; nuorempi ikäpolvi tuo puolestaan uudenlaista osaamista työyhteisöön.

Työpaikkaohjaukseen kannattaa panostaa. Työpaikka-ohjaaja on ammattitaidon ja ammatin kehittymisen näkökulmasta tärkeä henkilö. Hänen kauttaan välittyy myös ammattiylpeys ja sen osana halu kehittää itseään ja omaa ammattialaa. Hyvät kokemukset ja positiivinen palaute ovat parasta markkinointia. Opiskelijoille työnantajien osoittama kiinnostus on hyvä motivaatiolisä opiskeluun.

Koko työyhteisön sitoutuminen työssäoppimisen laadukkaaseen toteutukseen ja opiskelijan ohjaukseen ovat äärim-mäisen tärkeitä työpaikkaohjaajan työn onnistumisen kannalta.

Kirsti-Liisa VirtavararehtoriHyria koulutus Oy

5

” Meillä ohjaavat kaikki”

Meillä on ollut työssäoppijoita monestakin oppilaitoksesta. Näkisin, että hyöty yrityk-selle on aika suuri. On paljon töitä, joissa tarvitaan kaksi tekijää ja kokemattomam-pikin työssäoppija voi työskennellä työparina. Ohjaus hoituu siinä sivussa. Neuvon ja välitän omaa osaamistani mahdollisimman paljon. On firman etu, että kaikki osaa kaikkea ja osaamisen jakaminen on tärkeää. Mitä paremmin homma toimii salissa, sitä vähemmän tulee reklamointeja asiakkailta.

Meillä kaikki ohjaavat uusia harjoittelijoita. Ei ole määrättyjä pareja, vaan ohjaaja vaihtuu aina työn mukaan. Ensimmäiseksi opetellaan yleensä keräilyä, koska se on perustyö ja sitä tehdään eniten. Tietojärjestelmien käyttäminen on haastavinta. Jotkut oppivat nopeasti riippuen siitä, onko käyttänyt tietokonetta aiemmin. Vastuuta ja vaativampia tehtäviä saa kun osaaminen kehittyy. Arviointien yhteydessä annetaan palautetta edistymisestä.

Kaikista oppilaitoksista kouluttajat käyvät työpaikalla, myös työhönvalmentajat jos meillä on opiskelija erityisoppilaitoksesta. Kouluttajat ja ohjaajat ovat tervetulleita jos oppilaitoksella vaan on resurssia – ovat avuksi ilman muuta. Ohjausosaamista tulee yhteistyön myötä ja opiskelijan tilanne hahmottuu paremmin. Työtahti määrittelee, miten paljon voi antaa aikaa oppilaitosyhteistyölle.

Meillä työpaikalla kaikilla on jo ikää ja työssäoppijoiden kautta saa nuorempaa näkö-kulmaa. On hyvä, että on monen ikäisiä työntekijöitä. Joskus opiskelijalta saa hyviä neuvojakin. Palautteena on sanottu, että tämmöisiä paikkoja on harvassa, että saa tehdä monipuolisesti kaikkea alaan liittyvää. Asiallinen kiitos palkitsee.

Markku LaukkanenLogistep, Tuusula

Työvoiman tarjonnan odotetaan supistuvan nopeasti vuodesta 2010 lähtien. Väestöennusteen mukaan työikäinen väestö supistuu kaikkiaan 7–8 prosent-tia vuoteen 2030 mennessä. Vähintään 65-vuotiaiden osuus väestöstä nousee nykyisestä 16 prosentista 26 prosenttiin vuonna 2030. Eläköityminen ja työ-voimapula tulevat koettelemaan eniten kuntasektoria ja erityisesti palvelu-aloja. Lähde: Tilastokeskus

6

työpaikkaohjaaja oppimisen tukena

työssäoppimista sisältyy kaikkeen ammatilliseen koulutukseen. sen tar-koitus on madaltaa kynnystä koulutuksesta työelämään. työssäoppimisen toteutus edellyttää, että työpaikoilla on halu tarjota työssäoppimispaikkoja sekä perehdyttää ja ohjata opiskelijoita. motivaatio tähän syntyy erityisesti silloin, kun työpaikalla halutaan turvata osaavan henkilöstön saatavuus pitkällä tähtäimellä ja nähdään ohjausosaaminen osana ammattitaitoa, työtehtävästä riippumatta.

Hyväksi työpaikkaohjaajaksi tullaan kokemuksen kautta. Samalla tavoin kun opiskelija opettelee ammattiin kuuluvia asioita työpaikalla, työpaikkaohjaaja opis-kelee käytännössä ohjaamista. Molempien kehittyminen riippuu suuressa määrin yhteistyö- ja vuorovaikutustaidoista sekä omasta asennoitumisesta oppimiseen.

Työpaikkaohjaajakin on kouluttaja, tietoisesti tai tiedostamattaan. Työpaikkaohjaaja tarvitsee ymmärrystä siitä, mitä oppiminen on ja mitä se edellyttää. Opiskelijoita tulee kohdella yhdenmukaisesti ja oikeudenmukaisesti. Lisäksi tarvitaan halua sekä taitoa kohdata erilaisuutta ja erilaisia tapoja omaksua ja käsitellä tietoa. Laajem-masta vinkkelistä katsoen työpaikkaohjaaja antaa oman panoksensa syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

Työpaikkaohjaajille järjestetään koulutusta, jonka tavoitteena on perehdyttää työpaikkaohjaaja ammatilliseen koulutuk-seen, tutkinnon perusteisiin, käytännön ohjaustyöhön ja arviointiin – monen muun asian ohella. Koulutukset ovat osallistujille maksuttomia. Osallistumismahdol-lisuuksia parantaa se, että usein koulutuksia voi suorittaa osin tai kokonaan verkko-opiskeluna.

Oppiminen on vapaaehtoista ja se on myös omaehtoista. Opiskelijan näkökulmasta olisi hyvä, jos hänen ohjaajikseen valikoituisivat ohjaustyön mielekkääksi ja itselleen antoisaksi kokevat henkilöt.

Uskotko, että toinen oppii?

Jos et, se näkyy!

7

”Koen työpaikkaohjaajan tehtävän jonkinlaisena kunnia- ja luottamustehtävänä”

Kun työpaikalleni järjestyi oppisopimuksella koulutettava opiskelija-työntekijä, tuli mietittäväksi myös työpaikkaohjaajan tarve. Koska toimin työpaikkani lähiesimie-henä, tehtävä katsottiin kuuluvaksi toimenkuvaani. Aluksi ajattelin, ettei aika ja taidot riitä. Muistin kuitenkin sen, että aikaisempi ohjauskokemus noin 10 vuotta sitten oli ollut ihan positiivinen.

Nyt kun olemme päässeet kunnolla alkuun, on tunne onnistumisesta varmistunut. Koen työpaikkaohjaajan tehtävän jonkinlaisena kunnia- ja luottamustehtävänä, koska siinä punnitaan ohjaajan omaa ammattitaitoa, varmuutta ja taitoa mennä myös ohjattavan asemaan. Samalla saa uusia ideoita ja ajatuksia. Myös vanhoja käytäntöjä ja taitoja on hyvä varmistella.

Ja parasta tietenkin on menestynyt ohjattava tutkintotodistus kädessään. Tähän iloon on työpaikkaohjaajan helppo yhtyä.

Ritva Numminen Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri

Ohjaajan rooli on antoisa lähiesimiehelle

Työssäoppiminen kerryttää työkokemusta, joka usein on työllistymisen edel-lytys. Mikäli koulutuksesta työelämään siirtymisessä on vaikeuksia, nuoret altistuvat köyhyydelle. Pohjoismaissa 18-24-vuotiaiden köyhyysriski on suuri muihin EU-maihin verrattuna, vaikka otetaan huomioon nuorten saamat sosiaaliset tulonsiirrot. Suomessa yksin asuvien 18-29-vuotiaiden pienituloi-suusaste on yli 40 prosenttia (Tulonjakotilasto 2008).

8

Aikaa tarvitaankiireeseen.

(Eetu 6 v.)

usein kuulee sanottavan, ettei ohjaukseen jää aikaa. tällöin ohjaus miellet-täneen varta vasten järjestetyiksi keskustelutuokioiksi. kuitenkin luontevinta on ohjata käytännön työnteon yhteydessä. Ohjausvastuun jakaminen koko työyhteisölle auttaa löytämään parhaan asiantuntijan ohjaukseen. samalla koko työyhteisö oppii ja saa tuntumaa ohjaustyön haasteisiin.

Työssäoppimisen onnistumiseen vaikuttaa paljon myös se, miten työpaikoilla nähdään työssäoppijoiden merkitys ja tarpeet. Otetaanko heitä tarkoituksella työvoimaksi tasoittamaan ruuhkahuippuja tai jopa sijaisiksi vai mieluiten hiljaisempina aikoina, jolloin on mahdollisuus huolehtia hyvin sekä perehdytyksestä että ohjauksesta. Ohjaus on järkevää aikatauluttaa työpaikan hiljaisiin hetkiin.

Joskus opiskelijat kokevat olevansa työntekijän roolissa mutta ilman palkkaa. Työs-säoppimispaikkojen on oltava selvillä siitä, mihin he työssäoppijan ottaessaan sitou-tuvat. Kun odotukset kohtaavat, tulee työssäoppimisjaksosta mielekäs kokemus molemmille osapuolille.

Ohjaustilanteiden organisointi ja etenkin palautekeskusteluille varattu aika konkre-tisoi opiskelijalle sitä, miten tärkeänä ohjaaja noita asioita pitää. Ajasta tulee arvos-tuksen mittari.

Työssäoppimisen aikana opiskelija muodostaa myös käsi-tyksen työelämästä ja sen vaatimuksista. Millainen käsitys työelämästä opiskelijalle välittyy, mikäli jatkuva kiire on esteenä ohjaukselle ja palautteen annolle? Vaarana on myös, että opiskelija menee mukaan kiireeseen: käytännön työ vie ja opiskelu unohtuu. On kuitenkin työelämän etu, että työntekijät kehittävät itseään ammatillisesti ja suorittavat tutkintoja; tutkinto on tunnustus osaamisesta.

aikaa ohjaukseen – aika on arvostuksen mittari

9

”Minulla on ollut vuosikausia monenlaisia ohjattavia: työvoimatoimistosta lähetet-tyjä, oppisopimusopiskelijoita, maahanmuuttajia. Opiskelijan mukaan yritän ajatella, miten opetan ja ohjaan. En odota, että opiskelija osaa jo kaiken. Joskus olen opet-tanut ihan alkeista: siivousvälineet, aineet, pH-asteikot jne.

Työpaikkaohjaajan rooli on laaja ja haasteellinen. Itse koen, että sekä opetan että ohjaan. On niin monenlaista oppijaa. Eri ihmiset oppivat eri tavoin ja eri tahtiin. Työelämän pelisääntöjä, sitoutumista ja vastuunottoa on myös opetettava, samoin oikeanlaista asennetta työtä kohtaan.

Työpaikkaohjaajan on hyvä olla rauhallinen, pitkäjänteinen ja vastuuntuntoinen. Mietinkin aina, millä minä saan mielenkiinnon pysymään työtehtävässä. Kaikilta ei voi odottaa samaa. Se on haasteellista. Kun näen, että opiskelija menee hyvillä arvo-sanoilla näytöistä läpi, se tuntuu hyvältä. Hyvä palaute kannustaa ohjaajana.

Kun minulle tulee uusi opiskelija, minä aina ensin suunnittelen, missä kyseistä opis-kelijaa olisi parasta ohjata ja kuka milloinkin ohjaa: minä itse vai siivooja jollakin alueella. Sitten keskustelen opiskelijan kanssa, onko hän ollut alalla ja mitä on koulussa opetettu. Ohjauksessa panostetaan enemmän sellaiseen, mitä ei ole ollut koulussa sekä teorian ja käytännön kytkemiseen. Sen lisäksi vastuutan ja huolehdin,

että ohjaus on jatkuvaa. Jos joku muu ohjaa, tiedustelen häneltä, miten opiskelija oppii. En koskaan vie opiskelijaa siivoojalle

ja sano että pidä hyvänäs. Kyllä minä ihan paneudun ohjaukseen”.

Irja VenäläinensiivoustyönohjaajaInvalidisäätiön Järvenpään koulutuskeskus

” Ohjaaminen on sekä haasteellista että palkitsevaa”

Kysymyksiä salliva ilmapiiri ja oikeus

ihmetellä edistävät oppimista. (Kirsti Lonka)

10

Niiskuneiti oli löytänyt ensimmäisen rohkean krookuksen nenännipukan. ”Pannaan lasi sen päälle, siten se selviää kylmästä yöstä.” ”älä pane”, sanoi muumipeikko, ”se selviää paremmin, jos sillä on vähän vaikeuksia.” (Tove Jansson: Taikatalvi)

Ohjaustyö vaatii, että ohjattavan lähtökohdat tunnetaan. Ennakkoon sovitut tavoit-teet helpottavat uuden tiedon annostelua sopivina annoksina. Hitaammin asioita omaksuva tarvitsee oppimisensa tueksi esimerkiksi työparityöskentyä ja runsaasti välitöntä palautetta. Rutinoituminen ja sen myötä onnistumisen kokemukset lisäävät motivaatiota ja uskoa oppimiseen.

Poikkeamme toisistamme myös persoonallisuudenpiirteiltämme. Välittömien ja avoi-mien on helpompaa mennä uusiin tilanteisiin, ujoilla ja epävarmoilla sosiaaliset tilan-teet vaativat totuttelua. Ohjaajalla on hyvä olla viisautta nähdä epävarmuuden ja ujouden taakse. Ujo ei tule kysyneeksi, ei tuo itseään esiin. Oma-aloitteisuuden aste saattaa alkuun olla matala. Ohjaajan tehtävä on vahvistaa ja rohkaista, tulla aluksi enemmän kuin puolitiehen vastaan.

Opiskelijan oppimiseen työpaikalla vaikuttavat monet asiat:• Aiemmatkokemuksettyöelämästä(vähäinentyökokemus, työttömyys, uusi ala tai uudentyyppiset työtehtävät)• Erilaisettavatoppiajaomaksuaasioita.Yksioppiiteke- mällä, toinen haluaa ensin seurata ja oppia mallista• Pelko,etteipärjääjaettäkysyytaitekeejotain tyhmää• Jännittäminenvaikeuttaaoppimistajaoman osaamisen osoittamista. Keskittyminen vaikeutuu, eivätkä uudet asiat jää mieleen• Erilaisetoppimisvaikeudetsekäelämäntilanteen haasteellisuus. Kaikki eivät opi samalla tavalla eivätkä samaan tahtiin. Yksityiselämän vaikeudet heijastuvat usein myös opiskeluun ja työhön. • Kykyjahaluvastaanottaaohjausta.

Taitava ohjaaja saa ohjattavan yrittämään parastaan ja usko-maan itseensä. Tässä suhteessa ohjaustyö ei poikkea esimiestyöstä.

yksilöllisyyden huomioiminen ohjaustyössä

Kyky ajatella tänään eri lailla

kuin eilen erottaa viisaan itsepäisestä.

(J. Steinbeck)

11

Opiskelen itse jatkuvasti työn ohella, ja siten tiedän, kuinka merkittävä rooli työpaikkaohjaajalla on. Hän on opiskelijan käytettävissä oleva tukija, tuutori ja ”tsemppaaja”.

Opiskelijan henkilökohtaistamissuunnitelma ohjaa opintojen etenemistä. Sen laati-minen yhteistyössä on antoisaa; siinä oppii ohjattava ja ohjaaja. Työpaikkaohjaajan on hyvä tuntea opiskelija ja hänen työkuvansa ennalta; se auttaa ohjaamista. Ja tutun ohjaajan puoleen taas opiskelijan on helppo kääntyä. Näin mahdollistuu luottamuksellinen vuorovaikutus ja avoin dialogi opiskelijan ja ohjaajan välillä.

Palautteen antaminen on haasteellista – varsinkin rakentavan palautteen. Sen täytyy olla asiallista ja koskea vain opiskelua ja sen etenemistä.

Ohjaajana minun on tärkeä muistaa, että opiskelija on itse vastuussa siitä, että opinnot etenevät suunnitelmien mukaisesti kohti tavoitteita. Ohjaajana toivon saavani usein ”väliaikatietoja” opintojen etenemisestä. Näin voin heti tarttua hankaliin tilanteisiin tai asioihin, ja antaa tukea opiskelijalle. Opiskelijan täytyy uskaltaa myös kysyä ohjaa-jalta kaikesta opiskeluun tai työhön liittyvästä. Säännölliset, ennalta sovitut palaverit mahdollistavat tämän toteutumisen.

Työpaikkaohjaajana toimiminen on ollut rikas ja kasvattava kokemus. Ohjaaminen vaatii ohjaajalta todellista sitoutumista sekä mielenkiintoa ohjaamiseen ja oppimi-seen. Suosittelen sitä kaikille, jotka haluavat kehittyä omassa työssään. Ohjaamalla työpaikkaohjaaja jakaa kokemuksiaan ja siirtää ns. hiljaista tietoa opiskelijan hyväksi!

Carina Einimösis-kir.sairaanhoitajahygieniahoitajaopiskelijaHyvinkään terveyskeskussairaala

” Ohjaajana minun on tärkeä muistaa, että opiskelija on itse vastuussa siitä, että opinnot etenevät”

12

13

kulttuurien kirjoa työpaikalla

työssäoppijoina on yhä enemmän maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita. monella on kotimaassa hankittu ammatillinen koulutus ja joskus laajakin kielitaito. työssäoppijat ammatillisissa koulutuksissa ovat suomen kielen taidoiltaan kykeneviä työelämään. kielitaitokin kehittyy edelleen käytännön tilanteissa. suomalaisessa työkulttuurissa on sen sijaan usein opittavaa, eikä tässä tarkoiteta pelkästään työelämän pelisääntöjä.

Maahanmuuttajan voi olla myös vaikeaa hahmottaa kaikkia mahdollisuuksia, joita esim. näyttötutkintoon sisältyy. Työpaikkaohjaajan apu on tarpeen esimerkiksi tutkinnon vaatimusten konkretisoinnissa ja ammattitaidon määrittelyssä.

kuLttuuritietOisemPaaN kOhtaamiseeN

Erilainen kulttuuritausta antaa usein pohtimisen aihetta työyhteisöissä. Kulttuurien kohdatessa avoimuus keskustelulle ja olemassa olevien käsitysten tarkistamiselle on tärkeää kaikille. Vuorovaikutuksen kannalta on olennaista, näkeekö ohjaaja kulttuurisen erilaisuuden riesana vai rikkautena, kykeneekö ohjaaja kohtaamaan ohjattavansa yksilönä avoimin mielin.

Kohtele kaikkiaohjattavia yksilönä, älä jonkin kulttuurin

edustajana.

14

kuLttuuri ja työeLämä• Erilainenkulttuuritaustaeitarkoitaerivapauksiatairäätä- löityä sääntöjä. Työelämän pelisäännöt koskevat kaikkia.• TyökulttuuritvoivatollaerilaisialähtömaassajaSuomessa. Työn ja ammattien arvostus vaihtelee eri maissa. Joissakin maissa ammatti määrittää ihmistä vahvasti ja on hänen sosiaalisen statuksensa kannalta todella tärkeä.• Samankaanalantyökokemuseitakaakriteerienmukaista osaamista Suomessa. Työnkuvat ovat usein Suomessa laajempia kuin lähtömaassa.• Itseohjautuvuuteenjaoma-aloitteisuuteeneikaikissa kulttuureissa kannusteta samaan tapaan kuin meillä.

ViestiNtä, kOmmuNikOiNti:• Annaaikaapukeaajatuksetsanoiksi,äläkeskeytä.• Käytäavoimiakysymyksiä,joihineivoivastatavainkyllätaiei.• Varmistaymmärtäminenkysymällätaipyytämälläkertomaan sama asia omin sanoin• Vältäsuoraviivaisiatulkintoja.Myöseleidenjailmeiden tulkinta sekä tapakulttuuri ovat kulttuurisidonnaisia. Hyvä esimerkki on silmiin katsominen. Suomalainen tulkitsee sen rehellisyyden ja suoruuden ilmaisuksi, joissakin muissa kulttuureissa se on osoitus kunnioituksen puutteesta.

aseNteet• Tiedostaomatstereotypiasijaasenteesi.• Omaankulttuuritaustaammeliittyvätarvotjatapakulttuuri kulkevat mukanamme.

Suomeen muuttavien määrä on kasvanut nopeasti lähes 30 000 henkeen vuodessa. Muuttajista kolmannes on suomalaisia paluumuuttajia, seuraa-vaksi eniten Suomeen muuttaa virolaisia ja venäläisiä. Tulomuuton kehitystä on kuitenkin vaikea ennustaa; vuosivaihtelut ovat suuret. Tilastokeskus.

Opitaan yhdessä - ilman ennakkoluuloja

15

Opiskelijat arvostavat

hyvää ohjausta

Lähihoitajaopiskelijat 2009–10:

”Hyvä ohjaaja on ammattitaitoinen, selkeä. Hänellä on todellista

halua ohjata. Hyvä ohjaaja osaa luoda kontaktin, ei välttämättä

sanallisesti. Hän tarkkailee, miten opin ja antaa palautetta sekä

rohkaisee tarvittaessa.”

”Hyvällä ohjaajalla on koordinointikykyä eikä hän jätä opiskelijaa

oman onnensa nojaan, vaan osaa myös delegoida ohjausvastuuta.

Eihän työvuoroja aina voi järjestellä niin, että ollaan nimetyn

ohjaajan kanssa samassa vuorossa.”

”Hyvällä ohjaajalla on avoin

ja ihmisystävällinen ote elämään.”

”Pidän siitä, että saan tehdä itse mahdollisimman paljon. Hyvä

ohjaaja hyväksyy opiskelijan ja jakaa avoimesti ammattitaitoaan.”

”Oman harjoitteluni aikana ohjaaja kulki ensin edellä ja minä

perässä. Sitten teimme töitä rinta rinnan. Jakson päätteeksi

ohjaajat olivat taustalla.”

”Kyllä ohjaajistakin näkyy, ketkä ovat ohjanneet aiemmin.

Kyky kohdata yksilöllisiä tarpeita vaihtelee paljonkin.”

”Aikuinenkin tarvitsee joskus

”kädestä pitäen” ohjaamista.”

16

Opiskelijat arvostavat

hyvää ohjausta

Lähihoitajaopiskelijat 2009–10:

”Hyvä ohjaaja on ammattitaitoinen, selkeä. Hänellä on todellista

halua ohjata. Hyvä ohjaaja osaa luoda kontaktin, ei välttämättä

sanallisesti. Hän tarkkailee, miten opin ja antaa palautetta sekä

rohkaisee tarvittaessa.”

”Hyvällä ohjaajalla on koordinointikykyä eikä hän jätä opiskelijaa

oman onnensa nojaan, vaan osaa myös delegoida ohjausvastuuta.

Eihän työvuoroja aina voi järjestellä niin, että ollaan nimetyn

ohjaajan kanssa samassa vuorossa.”

”Hyvällä ohjaajalla on avoin

ja ihmisystävällinen ote elämään.”

”Pidän siitä, että saan tehdä itse mahdollisimman paljon. Hyvä

ohjaaja hyväksyy opiskelijan ja jakaa avoimesti ammattitaitoaan.”

”Oman harjoitteluni aikana ohjaaja kulki ensin edellä ja minä

perässä. Sitten teimme töitä rinta rinnan. Jakson päätteeksi

ohjaajat olivat taustalla.”

”Kyllä ohjaajistakin näkyy, ketkä ovat ohjanneet aiemmin.

Kyky kohdata yksilöllisiä tarpeita vaihtelee paljonkin.”

”Aikuinenkin tarvitsee joskus

”kädestä pitäen” ohjaamista.”

Ohjaajat:

”Ohjauksella tuen opiskelijaa kaikissa

mahdollisissa eteen tulevissa

tilanteissa. Edustan opiskelijalle

kokemusta ja ammattitaitoa.”

”Saatavilla oleminen on tärkeintä.

Haluan olla helposti lähestyttävä.

Kun suhde ohjattavaan on hyvä, voi hänelle

myös itse antaa rohkeammin palautetta.”

”Ohjaajan rooliin mahtuu kaikenlaista: rinnalla kulke-

mista, konkretisointia, kannustamista, kuuntelua,

kohtaamista, jakamista, selittämistä, palautteen

antamista, joskus myös patistamista.”

”Omien tunteiden kuuntelu on tärkeää ohjaus-

työssä. On osattava ohjata myös itseään.”

”Ohjaajana mietin usein omia rajojani ja

osaamistani. Ohjaustyö kytkee päälle

oman usein kriittisenkin itsearvioinnin.”

”Minulla on ollut ohjauksessa erikois-

ammattitutkinnon suorittajia.

Heille olen ollut enemmän vertais-

tuki kuin ohjaaja. Olen myös

saanut heiltä paljon omaan työhöni.”

”Työpaikkaohjaajana olen rinnalla

kulkija ja kokemusten jakaja.”

17

Vuorovaikutus- ja tunnetaitoja pidetään ammatillisen osaamisen ohella työelämätaidoista tärkeimpinä. Niistä riippuvat pitkälti niin työhyvinvointi ja työssäjaksaminen kuin työllistyminenkin. työssäoppimisen sujuminen on usein kiinni siitä, miten ohjaajan ja ohjattavan vuorovaikutus toimii sekä siitä, millainen on työyhteisön tunneilmapiiri.

Turvallisuuden tunne ja hyväksytyksi tulemisen kokemus ovat edellytyksiä oppimiselle. Perehdytysvaiheessa on hyvä antaa aikaa työyhteisöön ja talon tapoihin tutustumi-selle. Tutustumisen myötä opiskelija uskaltaa lähestyä työtovereita, kysyä ollessaan epävarma sekä jakaa näkemyksiään ja osaamistaan työyhteisössä. Monelle aikui-sellekin oman paikan löytäminen, kysyminen, ihmisten kohtaaminen ja kontaktin luominen ovat isoja haasteita. Työyhteisön kyky vastaanottaa uusia jäseniä jouk-koonsa on yleensä aistittavissa jo ensi metreillä.

VäLittämiseN kuLttuuria työPaikOiLLe

Työssäoppiminen on oivallinen tilaisuus harjoittaa vuorovaikutustaitoja. Vuorovaiku-tustaidoista ajatellaan usein melko kapeasti eikä kaikkia niihin liittyviä kehittymis-tarpeita aina tiedosteta. Palkitsevan vuorovaikutuksen taustalta löytyvät halu ja taito olla vuorovaikutuksessa ja tehdä yhteistyötä muiden ihmisten kanssa.

Positiivinen sosiaalinen käyttäytyminen perustuu 1) ihmisen tuntemaan mielenkiintoon

toista ihmistä kohtaan, 2) toisen huomioon ottoon, 3) kykyyn ratkoa ristiriitoja sekä 4) konkreettiseen auttamiseen.

Vuorovaikutus- ja tunnetaidot puntariin

Jos ihmistä ei rakasteta, siitä

tulee mörkö. (Veera 3 v.)

18

kohdataan toisemme – reilusti ja rakentavasti

Puheeksi OttamiNeN ja haNkaLat tiLaNteet

Työpaikkaohjaajalle puheeksi ottaminen on erityisen haasteellista muun muassa kun

• ohjaajanjaohjattavanvälilleonhiipinytluottamuspula• ohjattavaeioleitsetietoinenkäytöksensäepäsopivuudesta• ohjattavanasenneonepäkypsä• ohjattavanulkoinenolemuseioletyöhönsopiva• ns.henkilökemiateivättoimi• näkemyksetammattietiikanmukaisestatoiminnastaovaterilaiset.

Kun on puututtava asiaan, joka koskee ohjattavan persoonaa, tuntuu puheeksi otta-minen erityisen vaikealta. Jos otan puheeksi, mitä minusta ajatellaan? Asiaan tart-tumisen esteenä voi olla konfliktin pelko tai se, ettei konfliktin tai mahdollisen kriit-tisen palautteen jälkeistä pahaa oloa halua kohdata. Ohjaaja on kuitenkin vastuussa vain antamastaan palautteesta, mutta ei niistä tunteista, joita palaute aiheuttaa. Työpaikkaohjaajan ei tarvitse häivyttää persoonallisuuttaan tai tukahduttaa tuntei-taan, mutta ammatillisuutta häneltä toki voi odottaa.

Toisaalta myös opiskelijan voi olla vaikea ottaa puheeksi häntä kiusaavia asioita, kuten epätasa-arvoista kohtelua tai työpaikalla kohdattuja liiallisia odotuksia. Arvi-ointi aiheuttaa monelle lisäpaineita. Tyytymättömyys ja motivaation lasku saattavat näyttäytyä mm. perusteettomina poissaoloina työstä.

Rakentavan palautteen antamisen ja vastaanottamisen taidoissa emme koskaan ole täysinoppineita.

Keskeinen osa työkyvystä liittyy osaamiseen. Osaaminen ei ole vain sitä, miten hyvin työntekijä selviytyy päivittäisistä töistään, vaan myös sitä, millaisen panoksen hän pystyy antamaan omien töidensä sekä koko työyhteisön toiminnan kehittämiseen. Lähde: www.sttk.fi

19

työministeriön raportin (2002) mukaan koulutusalojen ja työelämän ammat-tien sukupuolen mukainen kahtiajakautuminen naisten ja miesten töihin on suomessa eu-maiden korkein. Nykyään rohkaistaan naisia hakeutumaan miesten aloille ja miehiä naisvaltaisille aloille. kokeiluluonteisesti miehiä on koulutettu hoiva-alalle jopa omissa ryhmissään - mahdollisuuden on ajateltu rohkaisevan hakeutumaan koulutukseen ilman pelkoa joutumisesta silmä-tikuksi naisvaltaisissa ryhmissä. teknisillä aloilla naisia on opiskelemassa perinteisiin ”miesten ammatteihin”.

Ohjaustyössä tarvitaan herkkyyttä tunnistaa usein tiedostamattomia tekijöitä, jotka vaikuttavat suhtautumisessa miehiin ja naisiin. Yleistysten tekoa on syytä varoa, mutta joitakin näkökohtia ohjaajan on hyvä omassa ohjaustyössään pohtia:

• Muuttuvatkoodotuksenitaitoimintatapani,kunohjattavaonkinalalla vähemmistönä olevaa sukupuolta?• Valikoituvatkotietyttyötmiehilletainaisillesukupuoleenperustuvien ennakko-oletusten perusteella? • Onkonainenmiesvaltaisellaalalla”jätkä”jamiesnaisvaltaisellaalalla ”pehmo”? Tiedostanko omat sukupuolistereotypiani?• Naisetpohtivatjakielellistävätasioita–entämies?Eiköhänentarvitseedesyrittää?• Vaikuttaakosukupuolipalautteenannossajaarviointitilanteissa?• Pyrkivätkötyössäoppijathyötymäänsukupuolestaanjamitensiihenpitäisi ohjauksessa suhtautua?• Millainenontyöyhteisössävallitsevaasenneilmasto?Onkonaisillamiesvaltaisilla aloilla ja päinvastoin vaikeuksia tulla hyväksytyksi alalle vakavissaan aikovina?• Ovatkomotiivittehdätyötäerilaiset?Näkyykösukupuolitavoitteidenasettelussa? Rohkaistaanko miehiä asettamaan tavoitteitaan korkeammalle?

Osa haluaa väittää, ettei sukupuolella ole lainkaan merkitystä – onko se tosiaan mahdollista?

sukupuoleen katsomatta

20

21

” Sukupuolesta ei tarvitse tehdä numeroa”

”Työntekijät eivät tehneet numeroa siitä, että olin mies päiväkodissa. Lapsille asia oli yhdentekevä – ainakaan minä en huomannut eroja tyttöjen ja poikien suhtautumi-sessa. Itselleni oli tärkeää, että työpaikalla ymmärrettiin minun olevan oppimassa. Olisi ollut stressaavaa kohdata odotuksia, joita ei vielä pysty täyttämään. Hoiva-ala on ala, jossa opiskelijalle on annettava aikaa kasvaa tehtävään. Ohjaajan merkitys onkin tosi suuri, samoin työkavereiden. He vetivät ohjaajan kanssa samaa linjaa: kysyttäessä vastattiin, ei tyrkytetty, pikkuhiljaa sain vastuuta enemmän ja samalla tilaa omalle ajattelulle ja ongelmanratkaisulle. Opiskelijana minulta odotettiin kyselyä, ihmettelyä, omien ajatusten jakamista ja osallistumista työyhteisön yhteisiin toimin-toihin. Se sitoutti myös työyhteisöön. Huomasin, että lyhytkin työssäoppimisjakso voi olla emotionaalisesti tärkeä. Työpaikan ihmisiin kiintyy ja poislähtö voi olla haikea.”

Kari, lähihoitajaopiskelija

”En töissä huomannut, että olisi ollut erilaista olla mies naisvaltaisella alalla. Olisi ehkä hyvä jos työssäoppimisen arviointiin osallistuisi sekä miehiä että naisia. Joitakin asioita nähdään kuitenkin vähän eri tavoin …”

Ville, lähihoitajaopiskelija

”Välillä joku on ihmetellyt, mitä minä teen hitsausmaski päässä, kun en ole ”iso ja karvainen”. Itse en ole kokenut oloani oudoksi miesvaltaisella alalla. Oma kiinnostus on aina ollut käsillä tekemiseen ja tekniikkaan. Koulutuksessa olen ollut tasa-arvoinen, vaikka kyllä sukupuoltaan voisi halutessaan hyödyntääkin. Avuliaita miehiä kun ympä-rillä riittää. Itselleni yritän todistaa, että osaan asiat ja vielä hiukan paremmin kuin muut ...siinä se varmaan lähinnä näkyy, että olen nainen miesvaltaisella alalla”.

Outi, koneistajaopiskelija

22

arvostelusta arviointiin ja arviointitaitojen kehittämiseen

arviointi on asia, josta kokeneetkin työpaikkaohjaajat pyytävät koulutusta. työpaikkaohjaajat ja opiskelijat kokevat arvioinnin vaikeaksi. arviointi ei kuitenkaan ole työpaikkaohjaajan keskeisin tehtävä, eikä missään tapauk-sessa hänen yksinoikeutensa.

Opiskelijan näkökulmasta ei ole vähäpätöinen asia, miten arviointitietoa kootaan. Arviointitapojen pitäisi olla etukäteen opiskelijalle selviä: miten ja kuinka usein arvioi-daan, ketkä arviointiin osallistuvat ja ennen muuta: mitä arvioidaan. Yhteisymmärrys arviointiin vaikuttavista asioista tulee olla kaikilla arviointiin osallistuvilla. Arvioinnista ei tule turhia paineita, kun työssäoppimisen aikana panostetaan etenkin opiskelijan itsearviointitaitojen kehittymiseen.

Opiskelijalle on hyvä painottaa sitä, ettei arviointi ole vallankäyttöä, vaan väline ammatillisen kehittymisen seurantaan. Se antaa palautetta siitä, missä mennään ja sen avulla pitää voida tarkistaa omia tavoitteita realistisempaan tai kunnianhimoi-sempaan suuntaan. Keskeistä on, että arviointi perustuu tutkintojen perusteissa oleviin kriteereihin ja kaikki asianosaiset tietävät, mitä arvioidaan ja miksi.

Työssäoppimisen arvioinnissa arvioidaan työssäoppimisjaksolle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Tavoitteet kukin opiskelija asettaa itselleen työssä-oppimisen suunnitelmassa. Tutkinnon ammattitaitovaatimusten ja arviointi-kriteerien on oltava tiedossa niin opiskelijalla kuin ohjaajallakin.

23

arvioinnissa jos missä vuorovaikutustaidot korostuvat. Pitää olla tahto ymmärtää toista, löytää yhteinen kieli. arviointikriteerejä saatetaan tulkita eri tavoin, sillä kieli ei ole koskaan yksiselitteistä.

Opiskelijan kokemus paljastaa, että arviointi edelleen koetaan arvosteluna. Opiske-lijan näkökulmasta katsoen olisi tärkeää aikaansaada muutos arviointikulttuuriin. Ei ole olemassa mitään syytä syrjäyttää opiskelijaa arvioinnista. On ammatillisesti

kehittävää, mikäli opiskelija kokoaa arviointitiedon itse esimer-kiksi arviointilomakkeeseen. Rakentava palaute on kaikkien

arviointiin osallistuvien kyettävä tuomaan esiin suoraan arvioitavalle. Se on haaste vuorovaikutustaidoille,

mutta se on myös reilua.

kehitetään yhdessä arviointikulttuuria

Arviointitietoa kannattaa koota

useasta lähteestä.

”Työssäoppimisen arviointiaika oli sovittu jakson puoliväliin. Ohjaaja laittoi ilmoitustaululle viestin siitä tiedoksi myös muille työkavereille. En ihan tarkkaan tienny, mitä keskustelussa oli tarkoitus käsitellä. Joku arvostelulappu kiersi muilla. Minulle ei kerrottu mitään. Kun tapaamisaamu oli käsillä, minulla oli vatsa niin kipeä, etten pystynyt menemään töihin ollenkaan.”

Krisse, lähihoitajaopiskelija

24

tärkeää muistaa

• Omatarvotjaasenteetvaikuttavatarviointiin.• Hyvätyössäoppimisenarvosanaeiolepalkkaailmaisestatyöstä• Riittävämuttaeiliiallinenitsekriittisyys: Onko kaikkia arvioinnin kohteena olevia asioita voitu harjoitella ja tehdä työssäoppimispaikassa? Onko opiskelija ollut tietoinen siitä, mitä häneltä odotetaan?• Opiskelijaonarvioijanatasa-arvoisessaasemassa.Ohjattavanitsearviointitaitojen kehittymisessä näkyy hänen ammatillinen kasvunsa. • Pohdi,mitenannatopiskelijanulkoisenolemuksenvaikuttaaarviointiin• ”Seonniinhyvätyyppi!”Muttaosaakohyvätyyppiasiat, jotka hänen kuuluisi osata?• Äläannasukupuolenvaikuttaaarviointiinvahvistavastitailieventävästi• Arviointiontuskinkoskaantäysinobjektiivista,muttaavointasevoiolla.

25

”Muistan opiskelijan, jota ehdin ohjata osastolla runsaat kuusi viikkoa ennen jakson keskeyttämistä. Opiskelija oli kiinnostunut erityisesti psykiatrisesta hoito- ja kuntou-tustyöstä. Hän osoitti mielenkiintoa hoitosuhteen luomiseen ja syventämiseen vastuupotilaan kanssa ja pyrki perehtymään potilaan anamneesiin, nykytilanteeseen ja jatkohoitomahdollisuuksiin kattavasti. Opiskelija oli etukäteen tutustunut psykiat-riseen ammattikirjallisuuteen ja hänellä oli vankat perustiedot osastolla yleisimmin tavattavista sairausryhmistä. Opiskelijasta välittyi kaikkiaan varsin paneutuva ja pohdiskeleva kokonaiskuva. Hän osoitti myös olevansa luotettava, täsmällinen ja oppimishaluinen.

Opiskelija pyrki kehittämään itsessään ammattimaista kykyä asettua viranomaisase-maan potilaisiin nähden, menettämättä persoonallista, tasa-arvoista lähestymista-paansa ja inhimillistä otettaan hoitotyöhön. Tällä kertaa etäisyys-läheisyysakselin säätely ei ohjaajan opastuksessakaan onnistunut ihanteellisesti. Opiskelija kävi ohjauskeskusteluissa läpi tuntemuksiaan siitä, miten potilaat ongelmineen vaikut-tivat häneen niin voimakkaasti, että vastatunteet lopulta alkoivat häiritä mielek-kään hoitosuhteen ylläpitoa. Huolimatta siitä, että opiskelija oivalsi kypsällä tavalla asianmukaisen kohtaamisen merkityksen potilaan kuntoutumisprosessia edistävänä tekijänä, ei hän käytännön tasolla onnistunut jäsentämään tilannetta tyydyttävällä tavalla. Hän osoitti kuitenkin ammatillisuutta arvioidessaan oma-aloitteisesti, että jakson suorittaminen loppuun tällä osastolla ei olisi hänen itsensä eikä potilaiden kannalta välttämättä rakentava ajatus. Yhteistuumin päädyttiin harjoittelujakson keskeyttämiseen. Opiskelija ehti kuitenkin kuuden viikon aikana saada osastolta käyttökelpoisia eväitä jatkoa varten.

Jaakop Jaattits. apulaisosastonhoitajaKellokosken sairaala

” Opiskelija oivalsi kypsällä tavalla asianmukaisen kohtaamisen merkityksen”

26

Olemme sitä, mitä toistuvasti teemme. Erinomaisuus ei siis ole teko, vaan tapa.

(Aristoteles)

27

Me kaikki tarvitsemme

palautetta

Oppimisen kannalta kaikenlainen

palaute on tarpeellista: myönteinen,

rakentava, korjaava.

Jos palautteella ei korjata vääränlaista

toimintaa, kuinka voi tapahtua

oppimista?

Palautteen tarkoitus ei ole nolata

– osoita siis tilannetajua.

Älä turhaudu, jos antamasi palaute ei tuota heti tulosta.

Hyviksi havaittuja palautteen

antamisen periaatteita ovat mm.

• tuoesiinensimmäiseksimyönteiset

asiat

• otaesiinyksikorjattavaasia

kerrallaan

• perustele,miksiasiataitoimintatapa

vaatii korjausta

28

Keskeytyminen ei ole katastrofiJoskus työssäoppiminen päädytään

eri syistä johtuen keskeyttämään.

Keskeyttämistä ei tarvitse tulkita

epäonnistumisen kokemukseksi. On huomattava, että

• perustellutjaoikea-aikaiset

ratkaisut ovat opiskelijan etu.

• työssäoppimispaikanvaihtuminen

antaa opiskelijalle mahdollisuuden

nollata tilanne ja ottaa opiksi

saamastaan palautteesta.

”Ootko pahassa paikassa?” • Ongelmatilanteitaeitarvitse ratkoa yksin. Oppilaitoksesta löytyytukeaniintyöpaikka- ohjaajalle kuin opiskelijallekin.• Ohjausvastuutavoijakaaja siirtäätarpeenjaomienvoima- varojenkin mukaan.• Verkostoidu–kokemustenvaihta- minen ohjauksesta rikastuttaa.

Tutkintotilaisuudet työpaikoilla• Tutkintotilaisuustehdäänusein työssäoppimispaikassa. • Tutkintotilaisuudenarviointijatyössä-

oppimisen arviointi on pidettävä erillään.• Työpaikkaohjaajaonjääviarvioimaan oman ohjattavansa tutkintotilaisuutta.• Myöstutkintotilaisuudenarviointiin

on tarjolla oppilaitosten järjestämää koulutusta.

29

Mielonen A., Raulahti A. Aikuinen työssäoppijana. Opas ohjaukseen. Koulutuskeskus Salpaus. www.salpaus.fi

taloudellisen tiedotustoimiston tat:n julkaisuja – www.tat.fi:• Työssäoppimisenopastyöpaikalle• Työssäoppimisenohjausjaarviointityöpaikalla• Hyvätyössäoppimispaikka–itsearviointimalliyrityksille• Minätyöpaikkaohjaajana–tavoitteenahyväohjaus• Hoidetaankohommahyvin?Opiskelijoidenkokemuksiatyössäoppimisesta

maahanmuuttajat työpaikoilla

Vieraita työssä: Työelämän etnistyvä eriarvoisuus. toim.SirpaWrede&CamillaNordberg.Palmenia2010.Helsinginyliopisto.

Maahanmuuttajat työpaikalla. Opas monikulttuurisiin kohtaamisiin. Osuma –projektin julkaisu. www.salpaus.fi/kvopinnot/osuma.html

www.mol.fi/migration/diversi.html

tasa-arvo työelämässä

Ukko akan töissä. Askeleita hoitotyön tasa-arvoon. Toim. Kirsikka Arkimies. SoteMies –projektin loppuraportti.

Erilaisuussallittu.Perehdymmemonimuotoisuuteen.Petmo-hankkeen(ESR)julkaisu.– käsikirja työhön perehdyttäjille ja työyhteisöille.

Alho L, Viitamaa-Tervonen O, Juuti P. : Mahmoud, Mertsi ja Maija – Monimuotoi-nen työyhteisö ja syrjimätön arki. Edita 2007. Julkaisija: SAK, EK, STTK ja AKAVA

www.ttl.fi/sepuwww.tasa-arvoklinikka.fiwww.minna.fi

tietoa työssäoppimisesta innokkaille lisätiedon hamuajille:

Julk

aisi

ja: H

yria

ko

ulu

tus

| U

lko

asu

: In

tro

Des

ign

Kehitetään työssäoppimisen

laatua yhdessä.