Muuttoliikkeen voittajat ja häviäjät

MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT JA HÄVIÄJÄT

Valtiotieteen tohtori, Timo Aro

14.11.2014

Suomen kiinteistövälittäjien liiton vuosikokous, Turku

”Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota ja noustava sen jälkeen uudelleen ”

- Argentiinalainen sananlasku -

SISÄLTÖ

1. Muuttoliike muutos-

voimana alue- ja väestö-

kehityksessä 2010-luvulla

2. Muuttoliikkeen

voittajat ja häviäjät

1. Muuttoliike muutosvoimana alue- ja väestökehityksessä 2010-luvulla

Liike, liikkuvuus ja virrat muovaavat aluerakennetta keskittyneempään suuntaan…

ASIANTUNTIJAT

FYYSISET VIRRAT

Lähde: Castells 1996 ja soveltaen Kostiainen 2002,

OPISKELIJAT

MATKAILIJAT

YRITYSTEN TOIMINNOT JA TYÖTEHTÄVÄT

Piilaakso

Beijing

Soeul

Lontoo Pietari

TURKU

PÄÄOMA

VIRTUAALISET VIRRAT

TEKNOLOGINEN JA LIIKETOIMINNALLINEN TIETO

KULTTUURILLISET SISÄLLÖT

5 | YIT | Virtaavat vyöhykkeet

Kansalliset muutosvoimat

5 alue- ja väestökehitykseen vaikuttavaa keskeistä muutosvoimaa

1. PIIKIKKYYS: kaupungistumis- ja taajamoitu-miskehitys versus harvenemis- ja autioitumis-kehitys samanaikaisesti

2. EPÄSYMMETRISYYS: alueiden toimialaraken-teen monipuolisuus versus yksipuolisuus, vaikeasti siirrettävät toiminnot versus helposti siirrettävät toiminnot

3. VYÖHYKKEISYYS: saavutettavuuteen, liikku-miseen ja liikenne- ja kasvukäytäviin perustuva kehitys

4. LIIKKUVUUS: muuttoliikkeen, maahanmuuton ja pendelöinnin lisääntyminen

5. POLARISAATIO: kiihtyvä ei-aineellinen kilpailu osaajista, pääomasta, luovuudesta, mieli- ja mainekuvista jne. alueiden välillä

Muuttoliike on

pirullinen yhteiskun-

nallinen ja alueel-

linen ilmiö…

Noin 900 000 muuttoa vuodessa

Lähes neljä viidestä muuttajasta alle 35-vuotiaita

0

50

100

150

200

250

15–19 -vuotiaat 20–24 -vuotiaat 25–29 -vuotiaat

30–34 -vuotiaat 35–39 -vuotiaat 60–64 -vuotiaat

Eri ikäryhmien muuttoalttius promilleina keskiväkiluvun tuhatta asukasta kohden (promillea) vuosina 1972-2012

• Muuttoliike on erittäin valikoivaa iän suhteen: lähes neljä viidestä muuttajasta on alle 35-vuotiaita

• Muuttoalttius eli muuttajien määrä suhteessa vastaavanikäiseen väestöön on kasvanut kaikissa ikäryhmissä pitkällä ja keskipitkällä aikavälillä

• Muuttoalttius on ylivoimaisesti korkein 20-24 –vuotiaiden ikäryhmässä: ikäryhmän muutto-alttius on lähes kaksinkertaistunut 1990-luvun alkuun verrattuna

• Nuorten 15-19 –vuotiaiden muuttoalttius on 2,3 kertaistunut vuosien 1987-2012 välisenä aikana

• Eri ikäryhmien muuttoalttiudessa suuria eroja: esimerkiksi 20-24 –vuotiaiden muuttoalttius 11 kertaa suurempi kuin 60-64 -vuotiailla

Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

11681

4744

3428

2581

2123

1893

1821

1463

1296

1093

1081

1034

854

781

665

652

633

549

511

504

0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000

Helsinki

Tampere

Oulu

Turku

Kuopio

Seinäjoki

Lahti

Jyväskylä

Pirkkala

Hämeenlinna

Lempäälä

Espoo

Lieto

Nokia

Pori

Sipoo

Ylöjärvi

Nurmijärvi

Kaarina

Mustasaari

Nuorista 15-24 -

vuotiaista sai muuttovoittoa

27 kuntaa vuosina

2009-2013

Nuorten muuttovoitot keskittyvät harvoihin kuntiin

Vain joka kolmas kunta ja joka neljäs kaupunkiseutu saa muuttovoittoa

• Muuttovoittoa sai kuntien välisestä muutto-liikkeestä keskimäärin joka kolmas kunta (104/320) vuosina 2009-2013.

• Määrällisesti eniten muuttovoittoa saivat Helsinki, Tampere, Oulu, Turku, Kuopio ja Seinäjoki

• 20 määrällisesti eniten muuttovoittoa saanutta kuntaa olivat joko suuria tai keskisuuria keskuskaupunkeja tai niiden kehyskuntia

• Määrällisesti suurimmat muuttotappiot kärsivät Kajaani, Kouvola, Raahe, Kemi, Kotka ja Kuusamo

• 20 määrällisesti eniten muuttotappiota saanutta kuntaa olivat joko teollisia rakennemuutospaikkakuntia, keskisuuria keskuskaupunkeja tai maakuntien reuna-alueiden seutukeskuksia: poikkeuksena Vantaa!

Kuntien määrällinen nettomuutto kuntien välisestä muuttoliikkeestä vuosina 2009-2013

Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta: Timo Widbom Analyysi: Timo Aro

• Muuttovetovoimaisimpia kuntia suhteessa asukaslukuun olivat Pirkkala, Jomala, Kittilä, Kauniainen, Lempäälä ja Lieto.

• Yli 40 000 asukkaan kunnista vetovoimaisimpia olivat Seinäjoki, Tampere ja Kuopio.

• Muuttotappiota sai kuntien välisestä muuttoliikkeestä keskimäärin kaksi kolmesta kunnasta (216 / 320) vuosina 2009-2013.

• Muuttotappiollisimpia kuntia suhteessa asukaslukuun olivat Sottunga, Siikajoki, Pyhäntä, Paltamo, Pudasjärvi ja Sievi.

• Yli 40 000 asukkaan kunnista eniten muuttotappioita suhteessa asukaslukuun saivat Kotka, Salo ja Kouvola.

Kuntien nettomuutto suhteessa kuntien keskiväkilukuun (promillea) kuntien välisestä muuttoliikkeestä vuosina 2009-2013

Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Kartta: Timo Widbom Analyysi: Timo Aro

2009-2013

11681

4744

3428

2581

2123

1893

1821

1463

1296

1093

1081

1034

854

781

665

652

633

549

511

504

0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000

Helsinki

Tampere

Oulu

Turku

Kuopio

Seinäjoki

Lahti

Jyväskylä

Pirkkala

Hämeenlinna

Lempäälä

Espoo

Lieto

Nokia

Pori

Sipoo

Ylöjärvi

Nurmijärvi

Kaarina

Mustasaari

20 määrällisesti muuttovetovoimaisinta kuntaa kuntien välisessä muuttoliikkeessä vuosina 2009-2013

10 eniten muuttovoittoa

saaneen kunnan osuus

65,6 % kaikkien kuntien muuttovoitosta

2009-2013


TOP 15 määrällisesti muuttovetovoimaisimmat yli 40 000 asukkaan kunnat vuosina 2009-2013

SIJOITUS KUNTA NETTOMUUTTO ABS. YHTEENSÄ VUOSINA 2009-2013

NETTOMUUTTO KESKIMÄÄRIN PER VUOSI

1. Helsinki 11681 2336,2

2. Tampere 4744 948,8

3. Oulu 3428 685,6

4. Turku 2581 516,2

5. Kuopio 2123 424,6

6. Seinäjoki 1893 378,6

7. Lahti 1821 364,2

8. Jyväskylä 1463 292,6

9. Hämeenlinna 1093 218,6

10. Espoo 1034 206,8

11. Pori 665 133

12. Nurmijärvi 549 109,8

13. Joensuu 454 90,8

14. Hyvinkää 339 67,8

15. Lohja 190 38

• Yli 40 000 asukkaan kuntien lukumäärä yhteensä 25

• 17 kuntaa (25) sai muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä vuosina 2009-2013

• Helsingin muuttovoitto oli määrällisesti ylivoimaisesti suurin

• Yli 2000 henkilön muuttovoiton saivat Tampere, Oulu, Turku ja Kuopio

• Yli 1000 tuhannen henkilön muuttovoiton saivat em. lisäksi Seinäjoki, Lahti, Jyväskylä, Hämeenlinna ja Espoo

• Yli 40 000 asukkaan kaupungeista suurimmat muuttotappiot kärsivät Kouvola (-1126), Kotka (-1023) ja Salo (-898).


TOP 15 määrällisesti muuttovetovoimaisimmat 20 000-39 999 asukkaan kunnat vuosina 2009-2013



1. Lempäälä 1081 216,2

2. Nokia 781 156,2

3. Ylöjärvi 633 126,6

4. Kaarina 511 102,2

5. Valkeakoski 357 71,4

6. Tuusula 329 65,8

7. Kangasala 248 49,6

8. Riihimäki 234 46,8

9. Siilinjärvi 150 30

10. Järvenpää 138 27,6

11. Vihti 103 20,6

12. Raasepori -129 -25,8

13. Sastamala -130 -26

14. Kerava -170 -34

15. Kirkkonummi -173 -34,6

• 20000-39 999 asukkaan kuntien lukumäärä yhteensä 30


• Tampereen seudun kehyskuntien muuttovetovoima oli määrällisesti suurin: kolme vetovoimaisinta kuntaa olivat Tampereen seudulta ja kymmenen vetovoimaisimman kunnan joukossa puolet oli Tampereen seudulta

• Yli 500 henkilön muuttovoitot saivat Lempäälä, Nokia, Ylöjärvi ja Kaarina

• Suurimman muuttotappion kärsivät Kajaani (-1501), Raahe (-1089), Kemi (-1075), Varkaus (-870) ja Tornio (-801)





1. Pirkkala 1243 248,6

2. Lieto 839 167,8

3. Sipoo 603 120,6

4. Mäntsälä 524 104,8

5. Mustasaari 458 91,6

6. Laukaa 295 59

7. Ylivieska 245 49

8. Paimio 204 40,8

9. Kempele 194 38,8

10. Kontiolahti 189 37,8

11. Lapua 189 37,8

12. Liperi 188 37,6

13. Janakkala 183 36,6

14. Naantali 172 34,4

15. Ilmajoki 167 33,4

• 10 000-19999 asukkaan kuntien lukumäärä yhteensä 48


• Pirkkala oli kuntajoukon muut-tovetovoimaisin kunta. Seuraa-vaksi vetovoimaisimpia olivat Lieto, Sipoo, Mäntsälä ja Musta-saari

• Ylivieskaa lukuun ottamatta vetovoimaisimmat kunnat olivat ns. ensimmäisen asteen kehys-kuntia eli suurten tai keski-suurten kaupunkien kehyskuntia

• Viisi kuntaa sai yli 500 henkilöä muuttotappiota vuosina 2009-2013: Kuusamo, Kauhava, Pietarsaari, Kitee ja Aläjärvi.





1. Kauniainen 470 94

2. Kittilä 364 72,8

3. Masku 236 47,2

4. Liminka 197 39,4

5. Muurame 138 27,6

6. Loppi 132 26,4

7. Ii 124 24,8

8. Laihia 122 24,4

9. Rusko 113 22,6

10. Pyhtää 92 18,4

11. Orivesi 47 9,4

12. Suonenjoki 38 7,6

13. Pöytyä 34 6,8

14. Iitti 20 4

15. Maalahti 8 1,6

• 5000-9999 asukkaan kuntien lukumäärä yhteensä 78

• Vain 15 kuntaa (78) eli joka viides kunta sai muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä vuosina 2009-2013

• Muuttovetovoimaisimpia olivat määrällisesti Kauniainen, Kittilä ja Masku

• Pääosa muuttovoittoa saaneista kunnista oli suurten tai keskisuurten kaupunkien vaikutusalueella olevia kehyskuntia pl. Kittilä, Pyhtää ja Suonenjoki

• Kahdeksan kuntaa sai määrällisesti yli 400 henkilöä muuttotappiota: Pudasjärvi (-712), Siikajoki (-663), Hanko (-527), Kristiinankaupunki, Vöyri, Sievi, Siikalatva ja Haapavesi


TOP 15 määrällisesti muuttovetovoimaisimmat alle 5000 asukkaan kunnat vuosina 2009-2013



1. Jomala 287 57,4

2. Petäjävesi 202 40,4

3. Uurainen 160 32

4. Vesilahti 124 24,8

5. Askola 78 15,6

6. Toivakka 74 14,8

7. Lemi 66 13,2

8. Lemland 57 11,4

9. Tuusniemi 56 11,2

10. Lumijoki 38 7,6

11. Hammarland 34 6,8

12. Siikainen 34 6,8

13. Marttila 28 5,6

14. Saltvik 22 4,4

15. Sauvo 18 3,6

• Alle 5000 asukkaan kuntien lukumäärä yhteensä 139

• Vain 24 kuntaa (139) eli alle joka viides kunta sai muuttovoittoa

• Muuttovetovoimaisimmat kunnat olivat määrällisesti Jomala, Petäjävesi, Uurainen ja Vesilahti

• Neljä viidestä alle 5000 asukkaan kunnasta kärsi muuttotappioista: Eniten muuttotappiota saivat Paltamo (-313), Ranua (-274), Taivalkoski (-269), Lappajärvi, Perho, Kärsämäki, Toholampi ja Tohmajärvi.

• Esimerkiksi Paltamon muuttotappion suuruutta kuvaa vuosina 2009-2013, että se vastaisi väkilukuun suhteutettuna samaa kuin Helsinki kärsisi 50 000 henkilöä muuttotappiota viiden vuoden aikana.


20 määrällisesti muuttotappiollisinta kuntaa kuntien välisessä muuttoliikkeessä vuosina 2009-2013

-539

-557

-599

-600

-660

-663

-712

-729

-761

-767

-801

-843

-870

-898

-925

-1023

-1075

-1089

-1226

-1501

-1600 -1400 -1200 -1000 -800 -600 -400 -200 0

Mänttä-Vilppula

Rovaniemi

Savonlinna

Alajärvi

Kitee

Siikajoki

Pudasjärvi

Jämsä

Pietarsaari

Kauhava

Tornio

Vantaa

Varkaus

Salo

Kuusamo

Kotka

Kemi

Raahe

Kouvola

Kajaani


2,49

2,19

2,00

1,70 1,67

1,59 1,56 1,54 1,51 1,49

1,45 1,42 1,40

1,37 1,32 1,30 1,28

1,22 1,21 1,16

0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00VÄESTÖLLISESTI ELINVOIMAISIMMAT (OMAVARAISET KUNNAT)

Taustalla analyysi Manner-Suomen kuntien (300) väestöllisestä elinvoimasta / omavaraisuudesta kaikkien väestönkehi-tyksen osatekijöiden osalta vuosina 2009-2013

Vain joka kolmas kunta väestöllisesti elin-voimainen: oletukset liittyivät positiiviseen väestönkehitykseen ja vähintään 0,2 %:in vuosittaiseen väestönlisäykseen vuosina 2009-2013

Kriteerin täytti yhteensä 84 kuntaa (300) eli vain 28 % kunnista. 31 kuntaa oli sellaisia, joissa väestönlisäys oli keskimäärin enem-män kuin 1 % vuodessa

Väestönlisäys oli suhteellisesti suurinta Pirkkalassa, Limingalla, Lempäälässä, Luodossa, Liedossa ja Kempeleellä: TOP 20 –listalla kaikki kunnat joko keskuskaupunkeja tai niiden kehyskuntia pois lukien Luoto, Kittilä ja Ylivieska

Kaupungistuminen ja urbaanin sukupolven esiinmarssi vai Nurmijärvi –ilmiön palaaminen

Kaupungistumis- ja taajamoitumiskehitys jatkuu

• Suomen kaupungistumisaste on noin 10-15 % jäljessä Ruotsin ja muiden vanhojen EU-maiden kehityksestä.

• Suomessa edelleen noin 400 000-600 000 ihmisen muuttopoten-tiaali suuriin kaupunkeihin tai suurille kaupunkiseuduille vuo-teen 2030 mennessä, jos kehitys noudattaa esim. Ruotsin kehitystä.

Suomen kaupungistumis-aste on noin 70 %

HIIPUUKO NURMIJÄRVI –ILMIÖ?

Suurten kaupunkien kehyskuntien tulomuuttojen hiipuminen:

a) väliaikainen ilmiö talouden suhdannevaihteluiden vuoksi vai b) pysyvä muutos nuorten ikäryhmien arvoissa, asenteissa ja asumispreferensseissä

Käänne vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen

talouden taantuma varovaisuus ja epäluottamus talouden kehittymisen suhteen pankkien kiristyneet lainaehdot

vakuusarvojen eriytyminen

Millainen on kehityskuva suurimmilla kaupunkiseuduilla vuoden 2009 jälkeen…

-1652

5981

47

10874

518 331 676

8857

13244

2170

-680

1786

-3000

-2000

-1000

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

9000

10000

11000

12000

13000

14000

Helsinki Espoo Vantaa 10 kehyskuntaa

METROPOLIALUEEN KUNTIEN VÄLINEN NETTOMUUTTO VUOSINA 2000-2014

2000-2004 2005-2009 2010-2014

Helsingin muuttovoitot

+ 8 kertaistuivat

Kehyskuntien muuttovoitot

- 6 kertaistuivat


Helsingin seutukunta

Kunta Nettomuutto yhteensä 2009-2013

Nettomuutto promillea per vuosi 2009-2013

Kauniainen 470 10,7

Sipoo 652 7,1

Mäntsälä 492 4,9

Helsinki 11681 3,9

Nurmijärvi 549 2,7

Tuusula 329 1,8

Hyvinkää 339 1,5

Espoo 1034 0,8

Lohja 190 0,8

Järvenpää 138 0,7

Vihti 103 0,7

Siuntio -4 -0,1

Vantaa -843 -0,8

Kirkkonummi -173 -0,9

Kerava -170 -1

Pornainen -32 -1,3

Karkkila -111 -2,4

Tampereen seutukunta



Pirkkala 1296 14,7

Lempäälä 1081 10,3

Vesilahti 124 5,6

Nokia 781 4,9

Hämeenkyrö 243 4,6

Tampere 4744 4,4

Ylöjärvi 633 4,1

Kangasala 248 1,7

Orivesi 47 1

Pälkäne -36 -1

Suurten kaupunkiseutujen kuntien määrällinen ja suhteellinen nettomuutto vuosina 2009-2013 2 (2)


Turun seutukunta



Lieto 854 10,3

Masku 236 4,9

Rusko 113 3,8

Paimio 186 3,6

Kaarina 511 3,3

Turku 2581 2,9

Naantali 221 2,4

Sauvo 18 1,2

Raisio -192 -1,6

Mynämäki -89 -2,2

Nousiainen -55 -2,3

Oulun seutukunta



Liminka 197 4,3

Lumijoki 38 3,7

Oulu 3428 3,6

Kempele 245 3

Tyrnävä -15 -0,5

Hailuoto -6 -1,2

Muhos -120 -2,7

Suurten seutukuntien kuntien määrällinen ja suhteellinen nettomuutto vuosina 2009-2013 2 (2)


Viiden suurimman keskuskaupungin (5) ja niiden kehyskuntien (47) nettomuutto kuntien välisessä muuttoliikkeessä vuosina 2009-2013

3238 2997

3868

5980

7814

2796

2176 2458

1846

1081

2009 2010 2011 2012 2013

Keskuskaupungit (Helsinki, Tampere, Turku, Oulu jaJyväskylä)Keskuskaupunkien

muuttovoitot ovat kaksinkertaistuneet suurilla kaupunki-seuduilla vuosina

2009-2013

Suurten keskuskau-punkien kehyskun-tien muuttovoitot ovat kääntyivät las-kuun vuoden 2011 jälkeen


Kuntien välinen nettomuutto Helsingin, Tampereen, Turun, Jyväskylän ja Oulun kaupunkiseuduilla tammi-syyskuussa 2014

3266

1236

806

633

492

239

190

180

118

96

87

85

75

74

52

51

27

14

10

8

6

0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500

Helsinki

Tampere

Turku

Espoo

Oulu

Ylöjärvi

Jyväskylä

Lempäälä

Kaarina

Pirkkala

Kauniainen

Kempele

Järvenpää

Kerava

Muurame

Nurmijärvi

Hyvinkää

Liminka

Uurainen

Vesilahti

Hailuoto

Muuttovoittoa sai yhteensä 6

keskuskaupun- kia ja 15 kehys-

kuntaa

0

-4

-5

-5

-6

-7

-9

-10

-10

-17

-18

-21

-24

-26

-28

-31

-31

-33

-34

-40

-41

-46

-47

-49

-51

-52

-67

-116

-116

-138

-284

-300 -250 -200 -150 -100 -50 0

Toivakka

Pornainen

Siuntio

Tyrnävä

Sipoo

Laukaa

Rusko

Mäntsälä

Sauvo

Paimio

Lumijoki

Kirkkonummi

Mynämäki

Petäjävesi

Nokia

Naantali

Orivesi

Masku

Pälkäne

Vantaa

Vihti

Hankasalmi

Nousiainen

Hämeenkyrö

Kangasala

Lieto

Muhos

Karkkila

Lohja

Tuusula

Raisio

Muuttotappiota sai Vantaa ja 30

kehyskuntaa

Keskuskaupunkien (7) muuttovoitto yhteensä 6 583 ja kehyskuntien (45)

yhteensä -204 hlöä


Pitkän aikavälin perspektiivi muuttotyypeittäin 1952-2013

-45000

-42000

-39000

-36000

-33000

-30000

-27000

-24000

-21000

-18000

-15000

-12000

-9000

-6000

-3000

0

3000

6000

9000

12000

15000

18000

21000

24000

27000

30000

330001

95

21

95

31

95

41

95

51

95

61

95

71

95

81

95

91

96

01

96

11

96

21

96

31

96

41

96

51

96

61

96

71

96

81

96

91

97

01

97

11

97

21

97

31

97

41

97

51

97

61

97

71

97

81

97

91

98

01

98

11

98

21

98

31

98

41

98

51

98

61

98

71

98

81

98

91

99

01

99

11

99

21

99

31

99

41

99

51

99

61

99

71

99

81

99

92

00

02

00

12

00

22

00

32

00

42

00

52

00

62

00

72

00

82

00

92

01

02

01

12

01

22

01

3

kaupunkiseutujen keskuskaupungit

kaupunkiseutujen kehyskunnat

maaseutumaiset seudut

1990-luvun alun lama ja kotikuntalaki (1993)

Kehyskuntien nopea kasvu alkoi 1975 jälkeen

Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot; Janne Antikainen 2014

Lisääntyvä maahanmuuttajien ja vieraskielisten määrä

VIERASKIELISTEN MÄÄRÄN KEHITYS KUUDESSA SUURESSA KAUPUNGISSA VUOSINA 1990-2013

Vuonna 1990 kuudessa suurimmassa kaupungissa oli yhteensä 14 500 vieraskielistä eli muita kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkielistä

Vuoden 2013 lopussa vieraskielisten määrä oli 174 500 henkilöä eli lähes yhtä paljon kuin Turun kaupungissa on asukkaita

Vieraskielisten määrä kasvoi 160 000 henkilöllä vuosien 1990-2013 välisenä aikana

Vieraskielisten määrä 10-16 kertaistui kaikissa suurissa kaupungeissa alle neljännesvuosisadassa.

Koko maassa oli noin 25 000 (0,5 %) vieraskielistä vuonna 1990 ja 289 000 (5,3 %) vuoden 2013 lopussa: vieraskielisten määrä 10,6 kertaistui vuosina 1990-2013

31949

78469

27515

16704

13835

5976

0

5000

10000

15000

20000

25000

30000

35000

40000

45000

50000

55000

60000

65000

70000

75000

80000

1990 1995 2000 2005 2010 2013

Espoo Helsinki Vantaa

Turku Tampere Oulu

Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja väestöennuste

0

20000

40000

60000

80000

100000

120000

140000

160000

180000

200000

220000

240000

260000

280000

300000

1985 1990 1995 2000 2005 2010 2013 2015 2020 2025 2030

Helsinki Pääkaupunkiseutu yht.

Vieraskielisten määrän kehitys Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla vuosina 1985-2030

• Helsingissä oli vieraskielisiä 0,8 % koko väestöstä vuonna 1985 (4079 hlöä)

• Vuoden 2013 lopussa vieraskielisten osuus oli 12,1 % (72 950 hlöä)

• Väestöennusteen mukaan vieras-kielisten osuus nousee 21,2 %:iin vuoteen 2030 mennessä (146 186)

• Pääkaupunkiseudulla asuu väestö-ennusteen mukaan noin 267 000 vieraskielistä vuonna 2030

ISO KYSYMYS JATKOA AJATELLEN: Miten vieraskieliset vaikuttavat asuntomarkkinoihin ja millaisiin asuntotyyppeihin kysyntä kohdistuu?

Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja väestöennuste

Muuttojen määrän sijaan painopiste muuttajien rakenteeseen ja valikoiviin piirteisiin

Ei-työllisten muuttajien keskimääräiset tulot vuodessa

6.000 €

Työllisten muuttajien keskimääräiset tulot vuodessa

28.000 €

Miksi muuttajien ikärakenteella ja työmarkkina-asemalla on keskeinen merkitys alueiden tulevan kehityksen kannalta?

Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taustatiedot -tietokanta

Alueellinen kysyntä ja tarjonta eriytyy edelleen tulevaisuudessa

Työllisten muutot alueiden välillä vaikuttavat keskeisesti alueiden tulevaan elinvoimaan: • Työllisten muuttovoitot keskittyvät

ensisijaisesti Helsinki-Turku-Tampere-Lahti-Loviisa –kehän sisäpuolelle

• Työllisistä sai Etelä-Suomen ohella muuttovoittoa vain pistemäisesti yksittäiset keskuskaupungit ja niiden kehyskunnat

• Työllisten muuttovoitoilla valtavat kerrannaisvaikutukset alueiden tulevaan elinvoimaan ja ostovoiman kehitykseen!!!

• Asuntojen arvonmuodostus ”hajoaa” eri alueiden välillä ja alueiden sisällä: lainansaantimahdollisuudet, vakuusarvot, asumispreferenssien eriytyminen jne.

Kartta: Kytö & Kral-Lezcynzka 2013

2. Muuttoliikkeen voittajat ja häviäjät

MUUTTOVALINTOJA OHJAAVAT TEKIJÄT

PERINTEISET KOVAT TEKIJÄT:

Alueen yleinen kehitys, palkkataso, etenemismahdollisuudet jne.

Työ ja työpaikkakehitys, puolison työ, potentiaaliset työ- ja uramahdollisuudet

Opiskelu ja koulutustarjonta Liikenneyhteydet, saavutettavuus, etäisyys, sujuva

liikkuminen, kaupungin koko Asuminen eri elinvaiheissa

NOUSEVAT PEHMEÄT TEKIJÄT: Asuin- ja elinympäristön laatu Alueeseen liitetyt mieli- ja mainekuvat Alueen yleinen ilmapiiri Vapaa-ajan harrastusmahdollisuudet Luonnonläheisyys vs. urbaanit arvot Viiteryhmät Tapahtumat, elämykset, puistot, museot,

arkkitehtuuri galleriat, houkuttelevat kohtaamispaikat jne.

KOLMANNET TEKIJÄT: Henkilökohtaiset verkostot (kotipaikka, ystävät,

sukululaiset, henkilökohtaiset verkostot)

ENNEN: Ihmiset muuttivat sinne missä on työpaikkoja tai mistä oletettiin löytyvän potentiaalisimmat työmahdollisuudet

JATKOSSA: Työpaikat siirtyvät tai hakeutuvat sinne, missä on paljon koulutettuja ihmisiä tai tiettyjen toimialojen keskittymiä

Saavutettavuus on kasvava kilpailuetu alueiden asuntomarkkinoiden arvonmuodostuksessa

• Tunnin etäisyys oman alueen keskukseen nousee kriittiseksi tekijäksi liikkumisen ja sujuvan arjen näkökul-masta

• Helsingin pendelöintialue laajenee noin 20-25 km vuosikymmenessä…kasvu-vyöhykkeen ja –käytävän sisällä olevat alueet vahvalla kasvu-uralla

• Saavutettavuus vaikuttaa asutus- ja varsinkin työpaikkakeskittymien tulevaan sijaintiin ja sijoittumiseen

• Saavutettavuus on vahvassa yhteydessä alueiden väliseen muuttoliikkeeseen ja tulevaan väestönkehitykseen

ALUEEN POTENTIAALINEN SAAVUTETTAVUUS JA VYÖHYKKEISYYS

Tulevat vyöhykkeiset suuralueet työssäkäynnin, asutus- ja työpaikkakeskittymien ja liikkuvuuden näkökulmasta:

① Etelä- ja Lounais-Suomen työssäkäyntialue

② Pohjanmaiden työssäkäyntialue

③ Jyväskylän-Kuopion-Joensuun työssäkäyntialue

④ Oulun työssäkäyntialue

Kartta: Oulun yliopiston maantieteen laitos

ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENTEEN VYÖHYKKEISYYS

100 km

50 km

50 km

50 km 30 km

30 km

30 km

30 km

30 km

30 km 30 km

30 km

15 km

15 km 15 km

15 km

15 km

15 km

15 km

15 km

Suurten kaupunkien vaikutusalueet laajenevat vyöhykemäisesti: Helsingin noin 100 km kehän

vaikutusalueella asuu 1,8 miljoonaa asukasta

Tampereen, Turun ja Oulun noin 50 km kehien vaikutusalueella asuu noin 1,2 miljoonaa asukasta

Lahden, Jyväskylän, Porin, Kuopion, Joensuun, Seinäjoen, Vaasan ja Lappeenrannan noin 30 km kehän vaikutusalueella asuu noin 1,2 miljoonaa asukasta

Muiden maakuntakeskusten ja maakuntien 2-keskusten noin 15 km kehällä asuu noin 600 000 asukasta

Suurten kaupunkiseutujen vaikutus-alueilla asuu noin 90 % koko maan väestöstä

15 km

30 km

Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot ja Timo Aro 2014 Kartta: Timo Widbom 2014

Väestömuutoksen väestöennuste ennakoi ostovoiman kehitystä eri alueilla Suomessa vuoteen 2030 mennessä

Yhtenäinen työssäkäyntialue:

• Noin tunnin vyöhyke tai matka-aika paikasta toiseen

• Kasvu- ja kehityskäytävät suurten keskusten välillä sekä niiden imussa kasvavat vaikutusalueet

• Kehittyvät maantie-, rautatie- ja joukkoliikenneyhteydet keskusten välillä, jotka johtavat ajan mittaan yhtenäisiin asunto-, työ- ja palvelumarkkinoihin (enemmän Sotarauta & Kostiainen 2008)

Tulevaisuuden laajentunut metropolialue tai verkosto-metropoli, jossa alueen kaupungit ja kaupunkiseudut kilpailevat

• Alueiden yleiseen kehitykseen, työhön ja työpaikkakehitykseen ja koulutustarjontaan liittyvillä kovilla tekijöillä,

• Asumiseen, asuin- ja elinympäristöihin ja asuinalueiden markkinointiin liittyvillä vaihtoehtoisilla ratkaisuilla ja

• Pehmeisiin tekijöihin kytkeytyvillä asioilla (mainekuva, yleinen ilmapiiri, vapaa-ajan mahdollisuudet, tapahtumat, samaa elämäntyyliä edustavat viiteryhmät jne.

Lähde: Kuntaliitto

TULEVAT ALUEELLISESTI ERIYTYNEET ASUNTOMARKKINAT?

1) Pääkaupunkiseudun asuntomarkkinat erityiskysymyksenä : kasvupaine pieniin asuntoihin ja monipuolisiin asumisen vaihtoehtoihin, jolloin asuinalueiden profiilit poikkeavat rajusti toisistaan

2) Laajenevan metropolialueen asuntomarkkinat : kasvupaine ohjautuu pientalovaltaisiin mattoihin ja asustukeskittymiin liikenneyhteyksien ja liikennekäytävien ohjaamina

3) Suurten ja keskisuurten kaupunkien paikalliset asuntomarkkinat : kasvupaine kohdistuu ydinkaupunkien keskustoihin ja niiden läheisyydessä oleviin pientaloalueisiin, kehyskuntien kasvu hiipuu

4) Suurten ja keskisuurten kaupunkien kehyskuntien pientalovaltaiset ja omistusasumiseen perustuvat asuntomarkkinat : kasvupaine maltillinen tai jopa laskeva paikan sijainnista riippuen

5) Taantuvien kaupunkien ja pienempien seutukeskusten asuntomarkkinat : kasvupaine rajallinen tai negatiivinen, asuntojen vakuusarvo pikemmin laskee kuin nousee

6) Supistuvan laskukierteen perifeeriset kunnat: kasvupaine negatiivinen, asuntojen arvon aleneminen ja tyhjien asuntojen lisääntyminen (käänteinen asuntokupla)

”Ne, jotka eivät ota riskiä, eivät voita” - Bilbaon pormestari Ibon Areson –

Lisätietoja: Valtiotieteen tohtori Timo Aro

[email protected] www.timoaro.fi

@timoaro 045 6577890

http://www.timoaro.fi/

Muuttoliikkeen voittajat ja häviäjät

Data & Analytics

Transcript of Muuttoliikkeen voittajat ja häviäjät