Keskittää vai hajauttaa – maansisäisen muuttoliikkeen vaikutus

vuokra-asuntokantaan

Kiinteistöt kestävään kuntoon seminaari 26. – 28.10.2016Mauri Posio

Esitys koostuu kolmesta aihekokonaisuudesta:1. Sisäinen muuttoliike2. Rakennemuutos3. Kuvia tämän päivän lappilaisesta arjesta

Lopuksi kysymyksiä ilman vastauksia.

Esityksen sisältö

Maan sisäinen muuttoliike on jo pitkään suuntautunutsamoille alueille.Suurimmat kaupungit kehyskuntineen, erityisestiHelsinki-Tampere-Vaasa -akseli ja Turku-Helsinki-Tampere -kolmio ovat olleet muuttovoittoalueita.Itäiset ja pohjoiset alueet ovat menettäneet

väestöään.Vuonna 2014 kaikkiaan 224 kuntaa sai muuttotappiotamaan sisäisessä muutossa. Yli 100 henkilön yltäväämuuttovoittoa sai vain 19 kuntaa.

Maan sisäinen muuttoliikeKuntaliitto

Muuttoliike Lapissa

Muuttoliike Uudellamaalla

Muuttovoittoiset alueet keskittyvät a) laajenevallemetropolialueen vaikutusalueelle, b) suuriin jakeskisuuriin korkeakoulukaupunkeihin, c) suurtenkaupunkiseutujen kehyskuntiin ja d) pistemäisestimuille alueille.Muuttotappiolliset alueet keskittyvät a)ydinmaaseudulle ja harvaan asutulle maaseudulle, b)maakuntien 2- 3 -keskuksiin (seutukeskukset) jarakennemuutospaikkakunnille.

Muuttoliikkeen voittajat, väliinputoajat jahäviäjät

Timo Aro

Kuntien välinen muuttoliikeTimo Aro

Muuttoliikkeen seurauksiaTimo Aro

130 suurinta yritystä työllistää yhtä paljon kuin 300 000pienintä yritystä. Viennin keskittyminen on vielä suurempaa.Kymmenen suurinta vientiyritystä vastaa kolmasosastaviennistä ja sata suurinta kahdesta kolmasosasta viennistä.Tehdasteollisuuden bruttokansantuoteosuus on laskenut yli25 prosentista alle 15 prosenttiin 2000-luvulla.Metsäteollisuudessa supistuminen on ollut niin voimakasta,että kolmen suuren metsäyhtiön keväällä julkistamatinvestoinnit korvaavat alle puolet alan kymmenessävuodessa tapahtuneesta pääomakannan supistumisesta.

Rakennemuutos muuttoliikkeenajurina

EVA Analyysi: Kuka Suomessa kasvaa?

Kaksi kuvaa Lapista (1)Lapin Kansa 10.10.2016

Kaksi kuvaa Lapista (2)Lapin Kansa 10.10.2016

Pienten asuntojen tarve on suurin, mutta uusien asuntojen rakentaminenlainarahan turvin ei ole kestävä ratkaisu. Vaihtoehtona tulisi selvittääkustannukset esim. suurempien kerrostalohuoneistojen jakamisestapienemmiksi asunnoiksiVuokra-asuntokantaa voitaisiin vähentää muuttamalla rivitalokiinteistöjäasunto-osakeyhtiöiksi ja tarjoamalla osakkeita ostettavaksi ensisijaisestivuokralaisille.Vastuutien ja Kanervatien -alueen kiinteistöt jäisivät edelleen yhtiönomistukseen kehitettävinä kohteina,Asuntojen määrää vähentämällä tulevat kehittämistoimenpiteet jainvestoinnit mm. kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamiseksi voidaankohdistaa taloudellisesti ja toiminnallisesti tehokkaimmalla tavalla.Kunnassa tulee ennakoida mahdollisuuksien mukaan myös erityisryhmientuleva asuntotarve ja selvittää olisiko olemassa olevassa kiinteistökannassanäiden ryhmien käyttöön saneerattavissa olevia kohteita.

Miten KeminmaallaSitaatteja vuokra-asuntokannan kehittämissuunnitelmasta

Tuleeko rakennemuutoksen aiheuttama sisäinen muuttoliike hyväksyäluonnonlakina – voidaanko kehitykseen vaikuttaaOnko aluepolitiikka jo haudattu riittävän syvälle – onko senylösnousemus toivottavaaOnko muuttotappiokunnilla muuta keinoa kuin purkaa tai myydäalihintaan tyhjät vuokra-asunnot – kenen taseisiin tappiot kirjataanOnko kansantalouden kannalta hyväksyttävää, ettämuuttotappiokuntien tyhjät asunnot rakennetaan uudelleenkasvukeskuksiin – kalliistiMikä asema kansalaisella veronmaksajana on tässä kehityksessä –joutuuko veronmaksaja rahoittamaan hallitsemattomanrakennemuutoksen aiheuttaman vuokra-asuntorakentamisen kahteentai useampaan kertaan

Lopuksi avoimia kysymyksiä ilmanvastauksia