Metsätuhokoulutus Kuopio 15.11.2016

Metsätuhot ja niihin varautuminen

Markku Remesjohtava metsänhoidon asiantuntija

Kuopio 15.11.2016

Tilaisuuden aiheet• Juurikääpä• Nisäkästuhot: hirvi ja myyrä• Tuuli- ja lumituhot• Hyönteistuhot: kirjanpainaja, pystynävertäjä• Muut sienitaudit: versosurma, kuusen tuomiruoste, • Metsätuholain velvoitteet juurikäävälle ja hyönteisille

16.11.2016 Suomen metsäkeskus 2

Juurikääpä

16.11.2016 Suomen metsäkeskus 3Männyn juurikääpä

Toteutettu juurikäävän torjunta

KuusenJuurikääpäAlikasvos-kuusessa

Juurikäävän itiöemä

Juurikäävän torjunta

• Aiheuttaa vuosittain 50 miljoonan euron tappiot metsänomistajille kuusikoissa ja männiköissä

• Kesäaikaisten kasvatushakkuiden välttäminen havupuuvaltaisissa metsissä (ei enää mahdollista)

• Kantokäsittely torjunta-aineella› Ureavalmisteet› harmaaorvakkasienivalmisteet


Juurikäävän torjunta

• Torjuntavelvoite koskee kotitar-vehakkuita lukuun ottamattakaikissa kuusivaltaisissa sekä

kangasmaiden männiköissä suo-ritettavia hakkuita * Koskee myös metsurityötä sekähankintahakkuita


• Metsätuholaki velvoittaa hakkuun toteuttajan huolehtimaan juurikäävän torjunnasta› Riskialueena eteläinen ja keskinen Suomi: Kivennäismaiden

havupuuvaltaiset metsät› Turvemaiden kuusivaltaiset metsät› Kaikki yli 10 cm läpimitaltaan olevat havupuiden kannot› Peittävyys vähintään 85 %Torjuntaa ei tehdä, jos*Terminen kasvukausi ei alkanut*Hakkuuvuorokauden lämpötila alle 0° C* Yhtenäinen lumipeite* alin lämpötila alle -10° C kolmen viikon aikana hakkuusta


Metsätuholaki velvoittaa juurikäävän torjuntaan

Hirvituhot• Taimikoiden laatua alentavia tuhoja lähes 500 000

hehtaarin alalla (VMI 11)• Todellisten ja korvattujen hirvituhojen välillä suuri ristiriita

› Vuonna 2015 ilmoitetuista hirvituhoista korvattiin vain 1500 hehtaarin alalta reilut 450 000 euroa

› (Pohjois-Karjala 106 ha; vajaat 55 000 euroa, Pohjois-Savo 17 ha; reilut 14 000 euroa ja Keski-Suomi 55 ha; reilut 28 000 euroa)

• Tuhokorvaukset ovat pieniä koska› Vain 60 % metsien pinta-alasta korvauksen piirissä (yksityiset

omistajat› Metsänomistajat eivät tunnista tuhoja tai korvausperiaatteita› Metsänomistajat ovat turhautuneet korvausmenettelyyn ja

korvausten suuruuteen› VNA hirvieläinvahinkojen korvaamisesta (309/2013) alensi

korvauksia › Metsälain muutos v. 2014 alensi korvauksia16.11.2016 Suomen metsäkeskus 7

Hirvituhot taimikoissa

16.11.2016 Suomen metsäkeskus 8Heikki Kraft

Kuva:Heikki Kraft

Tuhot varttuneissa puissa


Korvausta haettava kolmen vuoden sisällä tuhon syntymisestä

Kuvat: Heikki Kraft

Hirvituhojen estäminen• Hirvituhoja ehkäistään tehokkaimmin pitämällä hirvikanta metsästämällä

kohtuullisena› Alueelliset riistaneuvostot asettivat tavoitteeksi syksyn 2015

metsästyksen jälkeen tiheyden 65 000 -89 000, tavoite ei toteutunut: Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan kanta jäi 77 000 -100 000 yksilön tasolle

› Hirvilupia on myönnetty tälle syksylle 41722 (P-K 1607; P-S 2907), luvilla voidaan kaataa noin 50 000 hirveä

› Metsästyksen ajoittaminen loppusyksyyn vaikuttaa talvehtimisalueen tuhoihin

• Lehtipuuston perkaaminen havupuutaimikoista› Vähentää selvästi tuhoja (keskimäärin)

• Karkotteet ja hajusteet : Tricoa (Lampaan teurasjätteen rasvasta tehty haju- ja makuvaikutukseen perustuva karkote) lukuun ottamatta eivät tehoa

• Ohjaaminen nuolukivien avulla muualle taimikoista


Kokemuksia karkotteista


Koejärjestelyt: 4 koealaaKuusamolainen 12-13-vuotias männikkö, taimimäärät 2830-4670 kpl/ha

Koivulla: 2009 istutettu 1800 kpl/ha, pit. 40 cm: käsittelyt 2009, 2010 ja 2011-> pituudet mittauksen päättyessä 187 cm (kesäkuu), 178 cm (syyskuu) ja 187 cm (käsittelemätön)

puista

Lähde: Luke; Juho Matala & Marja Poteri

Kokemuksia karkotteista


Lähde: Luke

Yhteenveto• Latvakasvainten syönti männiköissä:

› Ei käsittelyä 12-20 % syötyjä› Koivutisle 12-14 %› Trico 0-2 %

• Latvakiehkurassa olevien oksien syönti› Ei käsittelyä 32-49 %› Koivutisle 24-31 %› Trico 0-2 %

• Oksasyönti› Ei käsittelyä 53-72 % syötyjä› Koivutisle 46-52 %› Trico 3-10 %

->Trico-käsittely antoi hyvän suojan latvakasvaimelle->Koivutisleen teho oli heikko


Hirvituhojen kansantaloudellinen vaikutus

• Hirvituhojen kansantaloudellista merkityksestä vaihtelevia arvioita: se on kuitenkin kymmeniä miljoonia euroja vuodessa

• Hirvituhot ovat johtaneet välillisesti metsien kuusettumiseen› -> kasvutappiot› -> tuhojen lisääntyminen kasvupaikalle sopimattomalle kuuselle


Myyrätuhot• Viimeisin todella runsas myyrätuho talvella 2008-2009,

jolloin tuhoutui täydellisesti yli 20 000 ha nuoria taimikoita• Tappiot tuolloin yli 20 milj. euroa• Suomessa 11 myyrälajia, joista kaksi(kolme) aiheuttaa metsätuhoja

Myyräkannat lisääntyvät 3-4 vuoden välein niin voimakkaasti, että myyrät syövät muun ravinnon vähentyessä myös puuntaimia

16.11.2016 Suomen metsäkeskus 15Peltomyyrän syöntijälki

Myyrätuhoennuste Pohjois-Savossa

• Pohjois-Savossa sekä Pohjois- ja Etelä-Karjalassa myyrien määrät ovat runsastuneet syksyyn 2016 mennessä. Näillä alueilla sekä pahimpien taimituholaisten peltomyyrien että metsämyyrien kannat ovat runsaat. On odotettavissa, että jyrsijät aiheuttavat itäisessä Suomessa alkaneen talven kuluessa taimikkotuhoja (Luke 2016).


Myyrätuhojen torjunta• Peltomyyrä syö yleensä taimen tyviosan kuorta• Metsämyyrän tuhot usein taimen latvassa• Vesimyyrä katkoo turve- ja multamaalla kasvavien

puiden juuria, jolloin puut kaatuvat

• Tuhoja voidaan vähentää;› Taimille asetettavilla tyvisuojilla› Lumen polkeminen taimen ympäriltä› Taimien ympärysten heinääminen› Syötit, loukutus› Luonnossa olevien petojen elinolojen kehittäminen


Kirjanpainaja• Kirjanpainajatuhoja on esiintynyt viime vuosina 1500-

3000 hehtaaria vuodessa• Kirjanpainajatuhot eivät asetu nykytietämyksen mukaan

enää vuosituhannen vaihteen alhaiselle tasolle› Hyönteisten määrä lisääntyi metsissämme vuonna 2010

sattuneiden Asta- ja Veera-myrskyjen seurauksena› Tuulituhoja on esiintynyt vuosittain-> lisääntymispaikkoja runsaasti (kuorellinen havupuu)Tuhot voivat olla jopa yli 10 000 €/ha. Metsänomistajien menetykset miljoonia euroja vuosittain


Kirjanpainajan lisääntyminen• Kirjanpainaja talvehtii aikuisena saastuneen kuusimetsän

karikkeessa maassa• Kuoriaiset aloittavat parveilun, kun ilman lämpötila ylittää

18ºC tai maan lämpötila ylittää noin 9ºC • Koiraat iskeytyvät kuusen (joskus myös männyn) kuoren

läpi nilakerrokseen• Naaraat tulevat perässä• Naaras munii noin 20 munaa, joista kuoriutuu toukat

› Toukat ovat muutaman millimetrin mittaisia ja valkeita › Toukat syövät toisistaan erilleen käytävät nilakerrokseen› Toukat koteloituvat ja koteloista kuoriutuu aikuinen› Kehitysvaihe toukasta aikuisuuteen kestää kaksi kuukautta Mahdollinen toinen sukupolvi saman vuoden elokuussa, jos kesäkuun loppuun mennessä riittävä lämpösumma


Ensioireet kirjanpainajatuhoissa


Ensioire kirjanpainajista on yleensä noin yhden millimetrin kokoiset reiät kuoressa eri puolilla runkoa -> pihkavuotoa

Kirjanpainajan sisäänmenoaukko


Toukat nilakerroksessa



Aikuisia kirjanpainajia

Tuhojen eteneminen kuusikossa


Kirjanpainajien torjunta ja tutkimus

• Tehokkain keino on poistaa metsistä kuorellinen havupuutavara sekä vaurioituneet puut ennen kuin kuoren alla kehittyneet kirjanpainajat pääsevät leviämään ympäristöön

• Metsätuholaki asettaa takarajan, mutta lämpiminä kesinä kirjanpainajat saattavat poistua puusta jo reilusti ennen lain asettamia takarajoja


Puutavaran poistaminen hakkuupaikalta ja välivarastosta

Maa jaetaan A-, B- ja C-alueeseenPuutavaran omistajan on huolehdittava, että tyviläpimitaltaanyli 10 cm oleva, 1.9. – 31.5. kaadettu puutavara kuljetetaanpois hakkuupaikalta ja välivarastosta viimeistään

1. kuusipuutavara A: 15.7., B: 24.7. ja C: 15.8.2. kaarnoittunut mäntypuutavara A + B: 1.7. ja C: 15.7.3. 1.6. – 31.8. kaadettu kuusipuutavara A: 30 pv kuluessa

Ei sovelleta:- yksittäiselle enintään 20 m3mäntypuutavaraerälle (vähintään

200 m päässä vastaavasta erästä)

- männylle ja kuuselle, jos korkeintaan ½ tilavuudesta tyviläpimitta ylittää 10 cm



Valtioneuvoston asetus

Puutavaranpoiskuljettamisen

alueet Puutavaranpoiskuljettamisenmääräaikojakoskevat alueet

C

B

A

Vahingoittuneiden puiden poistaminen metsiköstä ja välivarastosta

• Taimikkovaiheen ohittaneessa metsikössä (yli 1,3 m), tyviläpimitta yli 10 cm

- Kuusi yli 10 m3/ha- Mänty yli 20 m3/ha (kaarnoittunutta)Yli menevä osa poistettava määräaikojen puitteissa tai

vaihtoehtoiset toimenpiteet (puiden omistaja)• Alle 1 ha sovelletaan yllä olevia m3-rajoja, esimerkiksi

vahingoittuneita kuusia 0,5 ha metsikössä=> enintään 10 m3

• Mete- ja Natura-kohteilla voidaan jättää enemmän Ilmoitus Metsäkeskukselle, joka sitten seuraa tilannetta Vahingonkorvausvelvollisuus säilyy16.11.2016 Suomen metsäkeskus 28

Männyn ja kuusen rungonosien ja kantojen poistaminen metsiköstä ja välivarastosta

Poistettava kuten puutavara, jos rungonosia• kuusi: enemmän kuin 10 m3/ha• mänty: enemmän kuin 20 m3/ha (kaarnoittunutta)

Esim. kuusen rungonosia: 0,5 ha metsikössä => maks. 5m3, 0,3 ha => maks 3m3

(Huom! Vrt. 6§, jossa metsiköllä 1 ha alaraja)

Jos velvoitetta ei täytetä, puutavaran omistajan onsuoritettava vaihtoehtoisia toimenpiteitä.

Esim. pinojen peittäminen, kuorinta, kastelu, torjunta-aineet jne.


Kirjanpainajien määrää seurataan pyydyksillä

16.11.2016 Suomen metsäkeskus 30Pyydyksillä ei käytännössä voida pienentää kantaa

Tukkimiehentäin torjuminen


Tukkimiehentäin lisääntyminen• Parveilu touko-kesäkuussa• Naaraat munivat tuoreisiin havupuunkantojen juuriin ja

kuorikasoihin› Muninta voi jatkua syyskuulle saakka› Munista kuoriutuu 2-3 viikon kuluttua toukkia, jotka syövät

havupuun kantojen juurten nilaa ->koteloituvat› Etelä-Suomessa kehitys aikuiseksi voi kestää kaksi vuotta,

P-S jopa viisi vuotta• Aikuiset siirtyvät kantojen lähelle havupuun taimiin

syömään kuorta ja nilaa• Pahin syönti tapahtuu alkukesästä, loppukesällä

ravintona myös muita kasveja• Aikuiset elävät useita vuosia talvehtien maahan

kaivautuneena16.11.2016 Suomen metsäkeskus 32

Tuhojen tunnistaminen


Tukkimiehentäin torjuminen• Taimien käsittely torjunta-aineella• Tehokas maanmuokkaus

› Paljastettu kivennäismaa vähentää tuhoja: 1. Täi välttää kivennäismaan ylittämistä petojen vuoksi2. Sateen vaikutuksesta taimen tyvi kuorruttuu usein

kivennäismaalla -> syönti vaikeutuu

• Kantojen nosto• Viljelyn viivästyttäminen

› Viljelyä tulisi kuitenkin viivästyttää ainakin kolme vuotta, jolloin heinittyminen lähtenyt käyntiin


Ytimennävertäjät• Ytimennävertäjän ontoksi syömät kasvaimet putoavat maahan ->

› - Mäntyjen latvukset muuttuvat piikkimäisiksi


Lisääntyminen ja torjunta• Pystynävertäjällä musta tai punaruskea noin 3-5 mm pitkä

ruumis• Parveilu alkaa Etelä-Suomessa jo maalis-huhtikuussa, kun

päivälämpötila ylittää + 12 astetta celsiusta• Parveilun aikana aikuiset kuoriutuvat männyn kaarnan alle

lisääntymään› Lisääntymispaikkoja ovat kannot, kuorellinen puutavara,

tuulenkaadot yms. Muut vaurioituneet kuorelliset männyt› Naaras munii 10 cm pitkän emokäytävän reunoille› Uudet aikuiset kuoriutuvat kesä-heinäkuun taitteessa->Leviävät läheisiin eläviin puihin-> kasvainten syönti jatkuulokakuulle saakka


Tuulituhot lähimenneisyydessä• 1978 Aarno: 2,5 milj. m3 (EKP, Pi) • 1982 Mauri: 3,0 milj. m3 (La) • 1985 Manta: 4,0 milj. m3 (Savo, P-K, La) • 2001 Pyry ja Janika: 7,3 milj. m3 (EKP, Häme)• 2002 Unto: n.1 milj. m3 (Savo) • 2010 Asta, Veera ym. : 8,1 milj. m3 (Savo, KaS, K-S, Kai, P-

K)• 2011 Tapani ja Hannu: n. 4 milj. m3 (L-S, Pi, H-U, Ra)• 2012 Antti: 300 000 m3 (Etelä-Suomi) • 2014 Helena 400 000 m3

• 2015 Lyyli (pienehkö) sekä Valio 0,8 milj. m3

• 2016 Rauli 0,1 m3

• Lisäksi lukuisia vähäisempiä tuhoja aiheuttaneita myrskyjä


Tuulituhojen estäminen


Tuulituhojen estäminen• Pääosa tuhoista syntyy tuoreiden aukkojen

reunametsiin tai hiljattain harvennettuihin kasvatusmetsiin› Aukot pyritään rajaamaan siten, että vallitsevat tuulet

vaikuttavat mahdollisimman vähän› Vältetään voimakkaita harvennuksia, erityisesti pitkään liian

tiheinä olleissa metsissä› Vältetään kapeiden metsäkaistaleiden jättämistä tuulille

herkille alueille


Lumituhot• Lumituhoja voidaan estää tehokkaimmin antamalla

puille riittävästi kasvutilaa jo taimikkovaiheesta saakka• -> riukuuntuneet puut kestävät huonosti lumikuormaa• Tykkylumialueilla

tuhoja esiintyy jossakinmäärin aina(korkeus 250 mpy)


Hallavaurioiden estäminen• Kuusi erittäin herkkä hallavaurioille

› Suojuspuusto vähentää hallavaurioita› Ravinne-epätasapainosta kärsivä puusto kärsii helposti

hallasta-> terveyslannoitus› Hallankestävyys paranee, kun kuusi on 4m tai pitempi


Sienitaudit• Vuonna 2016 esiintyi runsaasti versosurmaa sekä Itä-

Suomessa


Kuusen tuomiruoste• Käyristää ja kuivattaa kuusen latvoja


Tuomiruosteen lisääntyminen• Kuusella tartunta keväällä emikukintoihin tai kasvaviin

versoihin alkukesällä• Versojen vioittuminen nähtävissä yleensä heinäkuussa• Kävyissä olevat helmi-itiöt pörhistävät käpysuomut auki

jo syksyllä, terveet kävyt avautuvat vasta keväällä• Seuraavana keväänä helmi-itiöt saastuttavat tuomen

lehdet ->kesäitiöt, talvi-itiöt->lehdet varisevat-> leviävät keväällä taas kuuseen


Koivun sienitaudit


Koivun lehtilaikkutauti

Koivunruoste

Ruostesienet ja lehtilaikkutauti helposti havaittavissa. Aiheuttaa yleensä vain lieviä vaurioita lehtipuihinTaimia voi kuitenkin kuollaLehtilaikkutauti voi aiheuttaa sopivien talvisäiden ansiosta oksien ja silmujen kuolemista -> poikkeustapauksissa puiden kuolemista

Mustakoro• Mustakoro on sienitauti, jota on esiintynyt erityisesti 5-20-

vuotiaissa viljavien maiden kuusikoissa• Pohjois-Savosta on löytynyt kolmen viime vuoden aikana

mustakoroa usean sadan hehtaarin alueelta: suurin yksittäinen korvattu tuho 30 000 euroa

• Mustakoro on tietyillä Pohjois-Savon alueilla juurikääpää suurempi tuhonaiheuttaja

• Tietoja Keski-Suomen ja Pohjois-Karjalan mustakoroalueista tulee lisää16.11.2016 Suomen metsäkeskus 46

Muita tuhoja• Kevätahava:

› Jäisen maan aikanajuuret eivät saa maastavettä, jolloin aurinko ja tuuli kuivattavat tainta-> haihdunta neulasten kautta

Taimi yleensä selviytyykuivamisesta


Yhteenveto• Kasvupaikalle sopiva puulaji vähentää tuhoja• Hirvikantaa säännöstelemällä tuhot vähenevät• Sienitauteja voi vähentää pitämällä puuston

harvennushakkuin elinvoimaisena ja tuulettuvana


Kiitos!

Markku Remesjohtava metsänhoidon asiantuntija

Kuopio 15.11.2016

Metsätuhokoulutus Kuopio 15.11.2016

Education

Transcript of Metsätuhokoulutus Kuopio 15.11.2016