© Luonnonvarakeskus 1 22.1.2015 Teppo Tutkija

Pekka Helle Luonnonvarakeskus, Oulu

Riistapäivät 2015

Metsäriistan ekologinen tutkimus tulevaisuudessa

Missä nyt tutkimuksessa ollaan, miten tähän on tultu Metsäriista – talousmetsän riista

Elinympäristötutkimus Perinteitä on. Eläinyksilö ja sen välitön elinpiiri. Metsäkuvioista maisemaan 1980-luvulla – ekologisen tutkimuksen suuntaus Sopii hyvin pohjoiseen missä lajit luontaisesti suurielin- piirisiä (ajatus kypsyi eteläisemmistä viljely-ympäristöistä) Menetelmäkehitys:

- Kaukokartoitus - Paikkatietomenetelmät - Eläinten telemetria

Maisema mukaan: alue-ekologiset suunnitelmat luonnonsuojelubiologia

Maisemaekologian läpimurto Metso tutkimuksen kärkenä, riistakolmio-aineisto maailmanluokan tietovaranto Ent. Metla ja RKTL aktiivisia 15 vuotta - menetelmällinen kehitystyö Yliopistot elintärkeitä kumppaneita Vertaisarvioitu tutkimustieto - tutkijakontaktit - kansainvälisyys

Koulutus avainasemassa Metsäalan toimijoiden koulutustilaisuudet Metsähallitus, Tapio, maakuntaliitot, ympäristö- keskukset, metsästäjäjärjestöt, luontojärjestöt…

Metsällisen tutkimustiedon nykytaso Tietotaso keskimäärin hyvä, toki vaihdellen kysymyksestä ja lajista/lajiryhmästä riippuen Mutta: se pohjau- tuu tutkimuksiin tasaikäisrakentei- sen kasvatuksen malleista ja mai- mista.

2000 2030

Aukeat

Vedet

Taimikot

Nuoret kasvatusmetsät

Varttuneet + Uudistuskypsät

Kitumaan puusto

Muut

Metsien käytön määrä ja mallit muuttuvat 1) Metsätase (kasvu/poistuma), Kysyntä tukille, sellulle, paperille, energialle, myös globaalit trendit – ja maailmanmarkkinahinnat

2) Uusi metsälaki voimaan 2014 .. lisää metsänomistajan valinnan vapautta.. mm. uudistusajan ja -tavan suhteen

- Uudistushakkuiden järeys- ja ikärajoitteet poistuneet – kiertoaika itse päätettävissä - Pienimmät sallitut alarajat puuston pohjapohjapinta- aloissa voivat tarkoittaa jo liian harvaa metsää esim. kanalintujen kannalta - Erilaiset tiheikkökasvatusmallit energiapuuksi tuottavat nykyrakenteesta poikkeavia metsiä - Metsät voivat harventua liikaa sen vuoksi että tuottovaatimus/ha kasvaa - Suometsien muuttuva käsittely kun uudistusvelvoite heikkotuottoisemmilta soilta poistui

Luken valmiudet Teknisesti hyvät, ent. Metlan ja RKTL:n kehittämät valmiudet ja menetelmät ovat olemassa Taktisesti hyvät, yliopistoyhteistyö elää ja voi hyvin (toistaiseksi) Teknistä edistystä: riistakolmioiden paikkatarkat riistahavainnot koordinaateiksi välittömästi sähköisen havaintojen tallennuksen yhteydessä, laser-keilaus… Erityisesti hirvieläintutkimuksessa paljon lupaavia mahdollisuuksia

Maa- ja metsätalousvaliokunta lausunnossaan Lukesta: "Uudistus voidaan myös nähdä mahdollisuutena tuottaa entistä laadukkaampaa tutkimustietoa muun muassa riistan elinympäristöistä, mikäli RKTLn ja Metlan synergiaetuja voidaan hyödyntää entistä paremmin ja siten luoda sektorirajat ylittäviä tutkimuskokonaisuuksia esimerkiksi paikkatieto-osaamisen avulla."

Askarruttavia näkökohtia: - ulkoisen rahoituksen saanti Lukelle välttämätöntä - rahoittaja päättää mitä tutkitaan, onko se Luken strategian ytimessä - Luke on suuri, parhaimmillaan suurten hankkeiden toteut- misessa, jossa tarvitaan paljon tukitoimijoita - koosta johtuen tutkijavoimia voidaan roolittaa (varsinainen tutkimus, tiedotus, hankehallinto, asiantuntijatyö ym.) - raskaasta koneistosta johtuen reaktionopeus ei riitä nopeisiin käänteisiin - ”nykymaailman meno”: kaikki nopeutuu ja myös monimut- kaistuu; mitä suurempi virasto sen enemmän aikaa kuluu omaan aineenvaihduntaan