Kuntakenttä muutoksessa – löytääkö asiakas sosiaalipalvelut tulevaisuudessa?

Hallinto- ja kuntaministeri Henna VirkkunenSosiaalialan asiantuntijapäivät, 13.3.2013

Kuinka suomalainen hyvinvointiyhteiskunta selviytyy 2020- ja 2030-

luvuilla?

Kuinka kuntaperusteinen järjestelmä kestää 2020- ja

2030-luvulla?

Kuinka paljon joudumme siirtämään ylimääräistä

talouden taakkaa pienten ikäluokkien harteille 2020- ja

2030-luvulla?

Kuntauudistuksen ytimessä on

kolme isoa kysymystä,

joista kaikkien suomalaisten tulisi käydä

vakavaa keskustelua:

Väestönmuutos 2009-2030

© Kuntarajat: TilastokeskusKarttakuva © J aana Halonen/Kuntaliitto

RovaniemiRovaniemiRovaniemiRovaniemiRovaniemiRovaniemiRovaniemiRovaniemiRovaniemi

OuluOuluOuluOuluOuluOuluOuluOuluOulu

KajaaniKajaaniKajaaniKajaaniKajaaniKajaaniKajaaniKajaaniKajaani

J oensuuJ oensuuJ oensuuJ oensuuJ oensuuJ oensuuJ oensuuJ oensuuJ oensuu

KuopioKuopioKuopioKuopioKuopioKuopioKuopioKuopioKuopio

KokkolaKokkolaKokkolaKokkolaKokkolaKokkolaKokkolaKokkolaKokkola

VaasaVaasaVaasaVaasaVaasaVaasaVaasaVaasaVaasa

SeinäjokiSeinäjokiSeinäjokiSeinäjokiSeinäjokiSeinäjokiSeinäjokiSeinäjokiSeinäjoki

J yväskyläJ yväskyläJ yväskyläJ yväskyläJ yväskyläJ yväskyläJ yväskyläJ yväskyläJ yväskylä

MikkeliMikkeliMikkeliMikkeliMikkeliMikkeliMikkeliMikkeliMikkeli

LappeenrantaLappeenrantaLappeenrantaLappeenrantaLappeenrantaLappeenrantaLappeenrantaLappeenrantaLappeenrantaLahtiLahtiLahtiLahtiLahtiLahtiLahtiLahtiLahti

HämeenlinnaHämeenlinnaHämeenlinnaHämeenlinnaHämeenlinnaHämeenlinnaHämeenlinnaHämeenlinnaHämeenlinna

TampereTampereTampereTampereTampereTampereTampereTampereTamperePoriPoriPoriPoriPoriPoriPoriPoriPori

TurkuTurkuTurkuTurkuTurkuTurkuTurkuTurkuTurku

HelsinkiHelsinkiHelsinkiHelsinkiHelsinkiHelsinkiHelsinkiHelsinkiHelsinki

KotkaKotkaKotkaKotkaKotkaKotkaKotkaKotkaKotkaPorvooPorvooPorvooPorvooPorvooPorvooPorvooPorvooPorvooMaarianhaminaMaarianhaminaMaarianhaminaMaarianhaminaMaarianhaminaMaarianhaminaMaarianhaminaMaarianhaminaMaarianhamina

Muutos 2009-2030 henkilöä

50 000

25 000

5 000

-5 000

-25 000

-50 000

Lähde: Tilastokeskuksen väestöennuste

Kuva: Suomen Kuntaliitto

Positiivisen väestönkehityksen kunnissa väkimäärä lisääntyy ennusteen mukaan 2009-2030 yhteensä noin 600 000 henkilöllä.

Väestöään menettävissä kunnissa väkimäärä puolestaan vähenee ajanjaksolla yhteensä noin 100 000 henkilöllä.

Koko maan väestönkasvu olisi tällöin noin 500 000 henkilöä.

Muutosten aikailematon toteuttaminen

Eläköityminenlisääntyy

Hoivatarve kasvaa

2010

Talouskiristyy

Hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisvaiheessa oli

hyvin edullinen huoltosuhde

70 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti

50

60

70

80

60 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti

indeksi

50

60

70

80indeksi

40 40

203020202000199019801970 2040vuosi00

8

Väestötekijöiden vaikutus peruspalvelujen kysyntään, indeksi 2012=100

Kuntasektorin käyttökustannukset

vuonna 2011

milj. euroa 2012 2017 2020 2030 2012–2020 2020–2030Koulutuspalvelut 9653 100 101 102 104 0,2 0,2Lasten päivähoito ja esiopetus

2567 100 102 103 102 0,3 0

perusopetus 4488 100 103 105 109 0,7 0,3lukiokoulutus 651 100 91 91 98 -1,2 0,7ammatillinen koulutus 1522 100 97 96 99 -0,5 0,3

ammattikorkeakoulut 425 100 100 97 97 -0,4 0Terveyspalvelut 10124 100 107 111 126 1,3 1,3erikoissairaanhoito 6110 100 106 109 120 1,1 0,9perusterveydenhuolto 4014 100 108 114 136 1,6 1,8

Sosiaalipalvelut (alla olevat) 2743 100 115 125 174 2,9 3,3

vanhainkodit 947 100 116 128 180 3,1 3,5kotipalvelut 794 100 114 123 166 2,6 3,1palveluasuminen (arvio) 1002 100 115 125 173 2,8 3,3

Yllä mainitut peruspalvelut yhteensä

22520 100 105 109 122 1,1 1,2

Muutokset keskimäärin vuodessa,

%

Kuntien ulkoiset menot ja hankinnat 2000 – 2010, mrd €

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 20100.00

5.00

10.00

15.00

20.00

25.00

30.00

35.00

40.00

45.00

8.50 9.30 9.74 10.36 10.93 11.38 12.25 13.0814.65 15.18

16.97

25.3026.96 27.47 28.31

29.6431.11

32.9234.36

37.4238.43

42.56

Hankinnat yhteensä, mrd € Ulkoiset menot yhteensä, mrd €

Kunta-alan eläkepoistuma 2010–2030

10

0

2 000

4 000

6 000

8 000

10 000

12 000

14 000

16 000

18 000

20 000

2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030

Hen

k.

2010-luvulla eläkkeelle siirtyy 166 000 kuntatyöntekijää (KuEL- ja VaEL-vakuutetut).Keva 2011

12

Kuntauudistus ei ihan uusi asia

1960-luvun pienkuntakomitea esitti kunnan vähimmäiskooksi 8000 asukasta

Sopivaksi kuntamääräksi katsottiin 315 kuntaa (1969)

Tilanne 2013: Kunnan mediaanikoko 6000 asukasta, kuntamäärä 304

Kuntien tehtävämäärä moninkertaistunut, Suomen aluerakenne muuttunut

Miksi kunnille ei löydy yksiselitteistä optimikokoa?

2. Saman kokoluokan kunnat voivat järjestää oman palvelutuotantonsa hyvin eri tavoin (esim. pinta-alaltaan pieni ja väestöltään keskittynyt kaupunki on edullisessa asemassa)

5. Suurilla kaupungeilla on parhaat edellytykset käyttää hyväksi palveluiden optimikokoja ja tuottaa palvelut lähellä optimaalista kokoluokkaa ja palveluverkkoa

4. Eri palveluilla on erilaiset tuottamisen optimikoot - se vaikeuttaa optimikokomäärittelyjä

1. Kuntien väliset erot saman kokoluokan sisällä ovat suurempia kuin eri kokoluokkien välillä

3. Erikokoisissa kunnissa on erilainen palvelutarjonta (esim. keskuskaupunkien erityistehtävät)

Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen

Hallitusohjelma asettaa vahvoille peruskunnille ja kuntarakenteen kehittämiselle seuraavat reunaehdot:

Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista Vahva peruskunta on riittävän suuri vastatakseen itsenäisesti

peruspalveluista vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vaativia sosiaalihuollon palveluja lukuun ottamatta

Vahva peruskunta kykenee tulokselliseen elinkeinopolitiikkaan ja kehittämistyöhön

Vahva peruskunta voi tehokkaasti vastata yhdyskuntarakenteiden hajautumiskehitykseen.

15

Kuntauudistus on kokonaisuus

Kuntarakennerakennelaki Kuntalain kokonaisuudistus Kuntien valtionosuus- ja rahoitusjärjestelmän uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä ohjaavien

lakien uudistus Metropolialueen hallintoratkaisut Kuntien tehtävien arviointi

Näiden kaikkien tulee tukea toisiaan ja varmistaa tulevaisuuden kannalta riittävän vahvat ja elinvoimaiset kunnat

Kuntarakenteen uudistamista ohjaavat kriteerit Yleiset edellytykset

Selvitysalueiden tulee muodostaa alueellisesti eheä kokonaisuus tai muu toiminnallinen kokonaisuus

Perustuslain reunaehdot kunnallinen itsehallinto, sosiaaliset ja sivistykselliset perusoikeudet sekä

kielelliset oikeudet (kansalliskielet ja saamenkieli) ja saamelaisten kulttuuri-itsehallinto

Kolme pääkriteeriä: Palvelu- ja väestöpohjakriteeri Työpaikkaomavaraisuus-, työssäkäynti- ja yhdyskuntarakennekriteeri Talouskriteeri

Kunnalla on tarve selvittää kuntaliitosta, jos yksikin kolmesta pääkriteeristä osoittaa selvitystarvetta

Kunta ei kuitenkaan voi jättäytyä selvityksen ulkopuolelle, vaikkei yksikään pääkriteeri osoita selvitystarvetta, mikäli alueella ei muutoin ole saavutettavissa toiminnallista kokonaisuutta.

17

Kuntarakennelain keskeinen sisältö

Kuntarakenneuudistuksesta säädettäisiin kuntajakolaissa, jonka nimike muutettaisiin kuntarakennelaiksi

Kuntarakenneuudistusta koskevat säännökset olisivat määräaikaisina voimassa vuoteen 2017 saakka

Selvitysvelvollisuus ja –velvollisuuden sisältö Selvitysperusteet Selvitysten määräaika ja seuranta Poikkeusperusteet ja poikkeamista koskeva päätöksenteko Kuntien yhdistymisselvitysten ja yhdistymisen taloudellinen tuki

Lain toistaiseksi voimassa olevia säännöksiä muutettaisiin joiltakin osin, mm.

kuntajaon kehittämisen tavoitteet valtioneuvoston nk. kriisikuntia koskeva toimivalta päättää kuntien

yhdistymisestä

Selvitysvelvollisuus

Kunnalla on selvitysvelvollisuus, jos se täyttää yhdenkin selvitysperusteen

Kunnalla on selvitysvelvollisuus lisäksi, jos alueella ei muuten ole saavutettavissa toiminnallista kokonaisuutta

Selvitysalueiden ulkopuolelle jäämässä oleva kunta voi valita selvityskumppanikseen naapurikunnan, jonka kanssa se muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden

Selvitysvelvollisuuden lähtökohtana on, että selvitysalue täyttää kuntajaon muuttamisen edellytykset (ml. perustuslain reunaehdot)

Selvitysten määräaika ja seuranta

Kuntien tulee tehdä yhdistymisselvitys ja mahdollinen siihen perustuva yhdistymisesitys 1.4.2014 mennessä

Kunnan tulee ilmoittaa ministeriölle 30.11.2013 mennessä, minkä kunnan tai kuntien kanssa se selvittää kuntien yhdistymistä

Ministeriö voi määrätä erityisen kuntajakoselvityksen toimittamisesta, jos kunta ei ole 1.4.2014 mennessä tehnyt kuntien yhdistymisesitystä.

Henkilöstön asema

Henkilöstön asema turvattaisiin vuosien 2014–2017 alusta voimaan tulevissa kuntajaon muutoksissa nykyisen tasoisena:

Kuntajaon muutos, joka johtaa työnantajan vaihtumiseen katsotaan liikkeenluovutukseksi

Uuden kunnan palvelukseen siirtyvällä henkilöstöllä viiden vuoden irtisanomissuoja

Yhdistymisselvitysten ja -esitysten valmistelu yhteistoiminnassa henkilöstön edustajien kanssa

12.10.2012

Sote-uudistuksen eteneminen SOTE-palvelurakenneuudistuksen toteuttamiseksi säädetään sosiaali- ja

terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskeva laki (nk. järjestämislaki).

STM asetti 21.3.2012 työryhmän valmistelemaan muodostuvien kuntien pohjalta palvelurakenneselvityksen. Työryhmä antoi 31.5.2012 sosiaali- ja terveyspoliittiselle ministerityöryhmälle kuvaukset käsittelemistään palvelurakennemalleista sekä työryhmän välijohtopäätökset. Sote-poliittinen ministeriryhmä linjasi jatkotyötä. Työryhmältä väliraportti 27.6.2012 ja loppuraportti 11.1.2013.

Sosiaali- ja terveyspoliittinen ministerityöryhmä linjasi sote-palvelurakennetta lausunnolle lähteneen kuntarakennelakiluonnoksen liitteeksi 15.11.2012.

Palvelurakenneuudistuksen valmistelun tueksi on asetettu selvityshenkilöryhmä, joka selvittää yhdessä kentän toimijoiden kanssa alueellisesti parhaita sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisuja.

Sotepol antoi selvityshenkilöiden toimeksiannolle täydentäviä linjauksia 13.12.2012.

Selvityshenkilöryhmän ehdotukset valmistuvat 19.3.2013.

12.10.2012

Sote-uudistuksen lähtökohdat Uudistuksella vahvistetaan sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä

erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välistä integraatiota. Näin luodaan mahdollisimman laajat palvelukokonaisuudet, vähennetään byrokratiaa ja vahvistetaan peruspalveluita.

Uudistuksella turvataan kuntalaisten lähipalvelut. Tavoitteena on kaksitasoinen palvelurakenne. Päävastuu sosiaali- ja terveydenhuollosta on jatkossa perustasolla. Sitä

tukee pääosin koordinaation keinoin erityisvastuutaso. Kunta voi tuottaa palvelut itse, yhdessä toisten kuntien kanssa tai ostaa

ne toiselta kunnalta tai yksityisiltä palvelutuottajilta (yritykset, järjestöt, säätiöt).

12.10.2012

[pvm]

Sosiaali- ja terveystoimen järjestäminen 1.1.2013

© MML, 2012

Terveydenhuollon kuntayhtymä, 10 kuntaa

Sosiaalitoimen yhteistoiminta-alue, 2 kuntaa

Sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alue, 203 kuntaa

Kunta järjestää palvelut itse, 89 kuntaa

© MML, 2012

Sosiaali- ja terveystoimen yhtenäisyys 1.1.2013

Sosiaali- ja terveystoimi yhdessä, ratkaisun väestöpohja alle 20 000 asukasta, 79 kuntaa

Sosiaali- ja terveystoimi yhdessä, ratkaisun väestöpohja Yli 50 000 asukasta, 42 kuntaa

Sosiaali- ja terveystoimi yhdessä, ratkaisun väestöpohja 20 000 – 50 000 asukasta, 96 kuntaa

Yhteistoiminta-alue järjestää kaikki terveystoimen tehtävät ja yksittäisiä sosiaalitoimen tehtäviä,ratkaisun väestöpohja alle 20 000 asukasta, 3 kuntaa

Yhteistoiminta-alue järjestää sosiaalitoimen tehtäviä, Ratkaisun väestöpohja yli 50 000 asukasta, 2 kuntaa

Yhteistoiminta-alue järjestää terveystoimen tehtävät,ratkaisun väestöpohja alle 20 000 asukasta, 14 kuntaa

Ahvenanmaa, 16 kuntaa

Kuntien välinen yhteistoiminta

Yhteistoiminta-alue järjestää kaikki terveystoimen tehtävät ja yksittäisiä sosiaalitoimen tehtäviä, ratkaisun väestöpohja 20 000 – 50 000 asukasta, 45 kuntaa

Yhteistoiminta-alue järjestää kaikki terveystoimen tehtävät ja yksittäisiä sosiaalitoimen tehtäviä, ratkaisun väestöpohja yli 50 000 asukasta, 4 kuntaa

Yhteistoiminta-alue järjestää terveystoimen tehtävät,ratkaisun väestöpohja 20 000 – 50 000 asukasta, 12 kuntaa

Yhteistoiminta-alue järjestää terveystoimen tehtävät,ratkaisun väestöpohja yli 50 000 asukasta, 5 kuntaa

Kuntauudistuksen eteneminen

Rakennelakiluonnoksen lausuntokierros päättyi 7.3.2013

Yhteensä 384 lausuntoa, lausuntopalautetta kootaan

Hallituksen esitys eduskuntaan huhtikuussa Yhdistymiset voimaan muutoksen suuruudesta

riippuen 2015/2017, kuitenkin viimeistään 1.1.2017 Hallitus arvio kuntauudistuksen etenemistä

loppuvuodesta 2013 Kunnille, jotka eivät täytä rakennelain kriteereitä tai eivät ole tehneet

tarvittavia päätöksiä 1.4.2014 mennessä, varaudutaan asettamaan valtion erityisselvittäjät

Kuntauudistus

Lisätietoa kuntauudistuksesta ja taustamateriaalia:

www.kuntauudistus.fi www.kommunreformen.fi