vol. 2

yrityksiä, osaajia ja edelläkävijöitä metsämaakunnasta

EU:n itäisellä rajalla sijaitseva Pohjois-Karjala teki vuonna 2011 kauaskan-toisen valinnan. Maakunta päätti kääntää alueen energiankulutuksen las-

kuun ja nostaa uusiutuvan energian osuuden vajaasta kahdesta kolmanneksesta yli 80 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Tavoite on luopua kokonaan fossii-lisen öljyn käytöstä lämmityksessä. Sähköä on vajaan kymmenen vuoden ku-luttua määrä tuottaa yli oman tarpeen, sekin uusiutuvasti.

Tukea ja laajempaa perspektiiviä päätöksille antoi syyskuussa 2011 järjestetty Koli Foorumi. Kolin teesit määrittivät biotalouden keskeiseksi välineeksi otettaessa vastuuta kansain-välisten ilmastotavoitteiden toteutuksesta. Samalla metsät, muut uusiutuvat luonnonvarat ja biotalous nousevat tulevien vuosikymmenien keskeiseksi ta-louden ajuriksi ja Euroopan kilpailukykytekijäksi.

Maakunnan strateginen päätös sitoutua biotalou-den tavoitteisiin on käynnistänyt positiivisen ketju-reaktion. Fortum Oy:n Joensuun-biovoimalaitok-sen yhteyteen rakennetaan maailman ensimmäinen kaupallisen mittakaavan pyrolyysiöljyn tuotanto-laitos. Pyrolyysiprosessissa puubiomassa muutetaan nestemäiseen muotoon, energian ja raskaiden moottoreiden polttoaineeksi. Raaka-aine kerätään alu-een metsistä ja jalostetaan bioöljyksi kaukolämmön ja valtakunnan verkkoon syötettävän sähkön sivutuotteena. Laitos ja sen polttoainehuolto luovat kym-meniä uusia työpaikkoja, pääosin maaseutualueille. Mikä sopisikaan paremmin Euroopan metsäpääkaupungille, jonne tutkimuksen ja koulutuksen ohella on keskittynyt myös leijonan osa eurooppalaisesta metsäkoneiden tuotannosta.

Energia on kuitenkin vain yksi biotalouden osa-alue, johon alueen tutkijat ja yritykset hakevat nyt innolla uusia ratkaisuja. Uimaharjussa Enocellin selluteh-das viimeistelee tuotantolinjan muutosta, jonka lopputuotteena syntyy liuko-sellua. Tuotettavan kuidun käyttökohteena ei ole enää paperintuotanto vaan tekstiiliteollisuus.

Joensuusta on rakentumassa yksi kuumimmista biotalouden tutkimuksen eu-rooppalaisista keskittymistä – kansainvälisen verkoston solmukohta, joka mit-

taa metsävarat, osaa puubiomassan tuottamisen, korjuun ja logistiikan sekä tuntee puun raaka-aineominaisuudet. Joensuussa runsaat 500 biotalouden asiantuntijaa eri tutkimuslaitoksissa – uusimpana tulokkaana intialainen Teri-instituutti – rakentavat yhteisiä tutkimuskokonaisuuksia. Yritysten ei siis tar-vitse yksin ratkaista uusien tuotteiden kehittämisessä kohtaamiaan ongelmia, sillä Joensuun ainutlaatuinen, monitieteinen biotalouden osaamiskeskittymä on valmiina ratkomaan kehityshaasteita. Käytettävissä on lisäksi laaja kansain-välinen partneriverkosto – kehitysresurssi, jonka harva toimintaympäristö voi

yritykselle tarjota.

Pyrolyysiöljyn kohdallakin suurimmat odotukset kohdistuvat sen käyttöön kemian teollisuuden raa-ka-aineena. Bioöljystä voidaan jalostaa vaikkapa henkilöautojen diesel-polttoainetta. Mutta mitä kaikkia puun kasvun ja pyrolyysiprosessin tuotta-mia kemiallisia yhdisteitä puutieteilijät tuosta ter-vamaisesta nesteestä mahtavatkaan löytää? Tätä valottaa Itä-Suomen yliopisto (UEF), joka käyn-nistää kansainvälistä ja monitieteistä Wood Mate-rial Science -koulutusohjelmaa. Yliopiston kunni-

anhimoisena tavoitteena on ”oppia tietämään kaikki puusta”.

Puu kiinnostaa muitakin kuin perinteisen metsäteollisuuden toimijoita. Uusi-en prosessien kehitysympäristönä ja tuotantomittakaavaan siirtämisessä Poh-jois-Karjalan etuina ovat runsaat metsävarat ja raaka-aineen varma saatavuus. Logistiikka toimii kitkattomasti, infra on kunnossa, alan toimijoiden yhteistyö poikkeuksellisen sujuvaa ja portti Venäjän markkinoille lähellä. Olemme ylpei-tä siitä, että alueen toimijat ovat sitoutuneet olemaan biotalouden eturintamas-sa myös omien valintojensa kautta. Alue, joka elää kuten opettaa, tarjoaa luon-tevan toimintaympäristön biotalouteen vannoville yrityksille.

Joensuussa, 4.2.2013

Timo Tahvanainen, Joensuun Tiedepuisto Oy

Pääkirjoitus

Pilottialue elää kuten opettaa

Joensuusta on rakentumassa yksi kuumimmista biotalouden tutkimuksen eurooppalaisista

keskittymistä

2

Tässä lehdessä

14 16

18

20

222426

1108 0604

Kareline-komposiitit – ympäristöystävällistä ja kierrätettävää

Iivari Mononen nostaa palvelun pylvääseen

Riikonen rakensi verkostosta palvelukokonaisuuden

Tulosta syntyy kuin ponttilautaa

Menestyksen malja suoraan luonnosta

KME Oy lämmittää ja työllistää

Reilusti katetta innovaatiopuheille

Ylpeyden aihetta

Fortumin bioöljylaitos kääntää maailman huomion Joensuuhun

Purkuala ponnistaa päivänvaloon

Viidessä vuodessa brändituotteeksi

3

Viidessä vuodessabrändituotteeksi

Aatelitalo Oy Perustettu vuonna 2007 Omia työntekijöitä 25 Liikevaihto neljä miljoonaa euroa (2011) Tuotantotilat Lehmossa, myyntikonttori Vantaalla Käyttää pohjoiskarjalaisia alihankkijoita, mm. kalusteet, ikkunat, pellit, kattotuolit

www.aatelitalo.fi

4

–Se oli varsinainen potkustartti, Aatelitalo Oy:n toimitusjohtaja Ville Kokkonen kuvailee firman

käynnistymistä. Viisi vuotta sitten toimintansa aloittanut Aatelitalo on rakentanut puisista valmistaloista

teollisen lopputuotteen. Valmistalojen kysyntä kasvaa tasaisesti, niin aikoo tehdä myös Aatelitalo.

Ville, Kalle ja Antti Kokkonen ovat päättäväisiä veljeksiä. Työt Etelä-Suomen rakennuksilla saivat jäädä, sillä keikkatyö ei

tuntunut perheelliselle hyvältä elämältä. Ville Kokkonen kertoo mo-nesti pohtineensa sitäkin, eikö taloja oikeasti voida rakentaa valmiiksi katon alla, kuivissa tiloissa. Punnuksena vaakakupissa painoi myös ko-tiseuturakkaus Pohjois-Karjalaan; muutto rakennustöiden perässä Etelä-Suomeen ei houkutellut. Kolmikko ratkaisi asian en-nakkoluulottomalla tavalla. Koti pidettiin Pohjois-Karjalassa, talot rakennetaan val-miiksi Kontiolahdella sijaitsevassa talo-tehtaassa ja kuljetetaan pääkaupunkiseu-dun voimallisille kasvualueille.

Oma koti helpostiIhmiset haluavat oman kodin ennen muuta helposti. Kokkosen mukaan pää-kaupunkiseudulla perin harva rakentaa taloaan itse. Valmistalokulttuuri on ran-tautunut Suomeen Ruotsista, jossa jo 2000-luvun puolivälissä valmistalojen osuus omakotitalomarkkinoista ylitti 50 prosenttia.

–Kun vuonna 2007 aloitimme, Suo-messa valmistalomarkkinoiden osuus tuotannosta oli reilut 10 prosenttia. Täl-lä hetkellä markkinaosuus on 35 prosen-tin luokkaa, nousu on jatkunut tasaisena.

Aatelitalon perustaminen osui laskevi-en markkinoiden kynnykselle. Jälkikäteen Kokkonen arvioi, että yhtiö pääsi kuin koira veräjästä vuoden 2008 notkahduksesta; valmistalojen tilauskanta ylsi ripeän startin ansiosta nopeasti kymmeneen kuukauteen. Vahvan tilauskannan kanssa pääs-tiin ketterästi pahimman yli.

–Vuoden 2008 lopulla myynnissä ei tapahtunut mitään, mutta heti vuoteen 2009 tultaessa markkinat aukesivat ryminällä.

Kahdessa lohkossaAatelitalolla on tuotantotilaa Kontiolahden Lehmossa noin 2 200 ne-liötä. Tuorein 1 000 neliön laajennus valmistui vuonna 2011. Tehtaal-ta valmistuu tällä hetkellä noin 30 valmistaloa vuodessa. Talomalleja on 11, neliöt ulottuvat 80:sta aina 200 neliöön.Talojen leveys on vakioitu yhdeksään metriin. Puutalot valmistetaan Lehmossa sisätiloiltaan valmiiksi; tapetit, laatat, kodinkoneet, kalus-teet, lauteet ovat kaikki jo paikoillaan.

Talo kuljetetaan kohteelle kahtena 4,5 metrin lohkona. Ennen eri-koiskuljetuksen saapumista talolle on tehty perustukset ja kattora-kenteet. Perustukset tehdään valmiiksi tiivistetylle sorapatjalle. Vesi-katto päätykolmioineen rakennetaan perustusten päälle odottamaan varsinaista talotoimitusta. Samalla katto toimii odotusajan perustus-ten suojana.

Talo on pystytetty noin neljässä tunnissa. Koti on tulisijaa ja pie-niä viimeistelytöitä vaille muuttovalmis. Vesikiertoinen lattialäm-mitys mahdollistaa kattavasti eri lämmitysmuodot. Kokkosen mu-kaan lähes aina taloon asennetaan jonkinlainen ilmalämpöpumppu.

Yksilöllisyyttä ja tehojaYhtiön tavoitteena on hallittu kasvu. Ville Kokkonen arvioi, että ensi vuonna tehdas toimittaa jopa 38 Aatelitaloa. Parin vuoden kuluttua tuotantomäärä on suunniteltu nostettavaksi 50 taloon.

–Paljon on kiinni markkinoiden kehityksestä. Pienenä toimija-na meillä ei ole varaa lyödä päätä seinään, vaan tulosta on synnyttä-vä varsin nopeasti.

Kasvava tuotanto edellyttää uusia alihankkijoita ja myös uusien omien työntekijöiden palkkaamista. Toimitusketjuun solahtaminen ja talon tavoille oppiminen vie kuitenkin oman aikansa, siksi Kokko-nen ei halua hätiköidä.

–Tehdyn työn korjaaminen on kallista, katteet tulevat syödyik-si helposti. Meidän on panostettava koko tuotantoketjun laatuun.

Aatelitalojen teollisessa tuotannossa työvaiheet on pitkälle vaki-oitu. Taloihin pystytään kuitenkin tekemään monia asiakkaiden toi-vomia muutoksiakin.

–Räätälöintikyvystä on tullut meille ihan selvä kilpailuvaltti.

Aatelitalo Oy on valmistanut puisia valmistaloja vuodesta 2007 lähtien. Tänä aikana valmistalomarkkinoiden osuus on jatkanut tasaista nousuaan. Toimitusjohtaja Ville Kokkonen (vas.) ja tuotantopäällikkö Kalle Kokkonen uskovat vakaan kasvun jatkuvan edelleen.

Kuvat: Fabrik ja Aatelitalo 5

Purkuala ponnistaa päivänvaloon

Purkamista on pidetty yksinkertaisena työnä; koulutusta

ja referenssejä ei ole tavattu kysellä. Harmaan talouden

rampauttamaa alaa ei ole opittu arvostamaan,

suurin häviäjä on ympäristö. Toistakymmentä vuotta

purkualalla toiminut Deal In Oy:n toimitusjohtaja Petri

Hynninen kyllästyi villiin menoon. Hynninen kääri hihat ja

ryhtyi toimialan uudistajaksi.

Takana on yli puolen miljoonan euron panostus ja kaksi vuotta kehitystyötä.

Tuloksena on vuonna 2012 markkinoille tuotu MC1-massalaskentaohjelma. Mas-salaskentaohjelmalla mitataan ja massoite-taan sähköisiä piirustustiedostoja.

Sähköinen ohjelma mahdollistaa pur-ku- ja rakennusjätteen sekä erilaisten ma-teriaalien tehokkaan seurannan. Sekä kustannukset että ympäristönäkökulmat tulevat läpinäkyviksi. Ohjelmalla saadaan määräluettelo sekä tarkka tieto kohtees-ta tulevista jätemääristä eriteltynä eri jä-telajikkeisiin. Kiinteistön omistaja saa jo suunnitteluvaiheessa tarkat tiedot puretta-van tai saneerattavan kohteen materiaaleis-ta. Tiedot voidaan hyödyntää tehokkaasti arvioitaessa jäte- ja korjauskustannuksia.

–Voimme suunnitella ja ohjeistaa ma-teriaalien hyötykäyttöä ennakkoon. Tie-

dämme etukäteen kuljetusten järjestelyt ja kuormamäärät. Jos purkamiseen tar-vitaan ympäristölupa, sen hankkimiseen jää riittävästi aikaa. Laskennan ja toteu-tuneiden jätemäärien automaattisen ver-tailun ansiosta voimme valvoa lähes kaik-ki purkukohteet resursseja lisäämättä, Deal In Oy:n toimitusjohtaja Petri Hynninen kiteyttää.

Kansainvälisille markkinoilleHynnisen innovaatio on otettu markki-noilla vastaan innostuneesti, näpeissä on vientituote. Vuoden 2012 alkupuolella MC1-massalaskentaohjelma palkittiin European Business Awards for the Envi-ronment -kilpailun kansallisessa osiossa. Hynninen matkasi elinkeinoministerin delegaation mukana Kanadaan. Vienti-

Deal In Oy Purku- ja saneerausalan ympäristönhallinnointiin erikoistunut yritys Perustettu vuonna 2008 Pääpaikka Joensuu Tällä hetkellä 5 työntekijää MC1-massalaskentaohjelma auttaa olennaisesti mm. jätedirektiivin, jäteverolain, maankäyttö- ja rakennuslain sekä ympäristönsuojelulain ja asetusten valvonnassa Sai vuonna 2012 Tekesin Nuori innovatiivinen yritys -statuksen

www.dealin.fi

6

Purkuala SuomeSSa

Purkutoimiala on Suomessa pirstaloitunutta. Osa alan noin 70 yrityksestä toimii valtakunnallisesti, osa on paikallisia yhden miehen yrityksiä. Kyse on merkittävästä liiketoiminnasta; Suomen purku- ja saneerausalan markkinoiden koko nousee satoihin miljooniin euroihin.

Petri Hynninen toimi pääarkkitehtina, kun Suomeen syksyllä 2012 perustettiin Suomen Purkuliikkeiden Liitto FDA (Finnish Demolition Association). Liiton toimintaan kuuluvat alan tutki-mus sekä sopimus- ja toimintaperiaatteiden yhtenäistäminen. FDA:n tehtäviin on kirjattu myös purkualan edunvalvonta sekä alan kehityksen seuranta. Imagon ja koulutustason noston li-säksi Hynninen pitää alan organisoitumista välttämättömänä ja tehokkaana keinona torjua harmaata taloutta.

–Purkualan mainetta, profiilia ja koulutustasoa on nostettava. Ala vaatii erikoisosaamista, jota toimialan korkean ammattita-son yritykset haluavat edelleen määrätietoisesti kehittää.

”TäSSä ProSeSSiSSa on vain voiTTajia!”

Petri Hynninen on yrittäjä. Hän on myös kuuden lapsen isä, joka nostaa ympäristöasiat keskiöön. Välinpitämätön meno ympäristön kustannuksel-la kauhistuttaa Hynnistä.

Lainsäätäjä on onneksi herännyt; Suomen uuden jätelain tavoitteena on tehostaa merkit-tävästi jätteiden kierrättämistä vuoteen 2016 mennessä. EU-direktiivin mukaan purku- ja ra-kennusjätteestä on hyötykäytettävä uudelleen tai materiaalina 70 prosenttia vuoteen 2020 men-nessä. Tavoite on haastava, mutta saavutetta-vissa.

–Meillä on käytössä ratkaisu, jolla uuden jäte-lain vaatimuksiin voidaan vastata. Massoittelun tarkkuus riittää saavuttamaan EU-direktiivin ta-voitteet. Onnistuminen edellyttää lisää tutkimus-ta materiaalien hyödyntämismahdollisuuksista

sekä lainsäädännöllisten esteiden poistamista.Hynnisen mielestä rakennusalan harmaan ta-

louden torjunnassa ollaan nyt oikealla tiellä. Taistelussa ympäristön puolesta ja väärinkäy-

töksiä vastaan porsaanreiät on tukittava. Ny-kyisellään purkutyön tilaaja livahtaa ympäristö-vastuista sopimuspapereiden lauseiden taakse. Hynninen haluaa tilaajan vastuuseen.

–Kun tilaaja antaa purkutyön firma Ö:lle, joka tarjoaa hommaa selkeästi muita halvemmalla, kellojen pitää soida. Rikkomuksissa vastuuseen pitääkin purkuliikkeen kanssa asettaa myös tilaa-ja, Hynninen toteaa.

–Tässä prosessissa on vain voittajia. Materiaa-lien tehokas kierrätys ja ympäristöasioista huo-lehtiminen on loppupelissä kaikkien etu.

kanavien rakentaminen jatkui Singapores-sa, jonne Deal In pestasi paikallisen edus-tajan. Kotimaassa massalaskentaohjelman pilotointi on käynnistynyt muun muassa Senaatti-kiinteistöjen sekä Suomen Sisäil-makeskuksen kanssa. Myös kunnallinen ra-kennusvalvonta on kiinnostunut uudesta työkalusta.

Materiaalivirtojen hallinta purkuvaihees-sa on vain yksi massalaskentaohjelman käyt-tökohde – mahdollisuuksia on muitakin. Hynninen heittäytyy visioimaan:

–Massalaskentaohjelmasta voi tehdä so-velluksen vaikkapa Windows-ympäristöön. Yksityinen henkilö voi luoda ja ylläpitää oman kotinsa rakentamis- ja remontointi-tietoja sähköisesti reaaliajassa. Kun asioiden todentamisen tarvetta myöhemmin tulee – vaikkapa asuntokaupan yhteydessä – faktat ovat näppäimen takana.

Kuvat: Fabrik ja Deal In

Massalaskentaohjelma siirtää työmaat paperipiirustusaikakaudelta sähköiseen maail-maan. Purku- ja rakennusjätteen sekä erilaisten materiaalien seuranta tehostuu, ja kustannukset sekä ympäristönäkökulmat tulevat läpinäkyviksi.

Suomen uuden jätelain tavoitteena on tehostaa merkittävästi jätteiden kierrä-tystä vuoteen 2016 mennessä. Deal In ja toimitusjohtaja Petri Hynninen ottivat osaltaan haasteen vastaan kehittämällä uuden MC1-massalaskentaohjelman.

7

Fortumin aluejohtaja Timo Partanen on pait-si kiireinen, myös ylpeä ja onnellinen pohjois-

karjalainen. Monivuotinen työnantaja Fortum teki alkuvuodesta maailman mittakaavassakin ainutker-taisen päätöksen: Suomi ja Joensuu voittivat inves-tointipaikkakunnan kilpailussa Ruotsin. Fortum satsaa noin 30 miljoonaa eu-roa maailman ensimmäiseen CHP-voimalaitoksen yhtey-teen rakennettavaan bioöljy-laitokseen.

–Olen ylpeänä muka-na hankkeessa, joka tähtää kestävään tulevaisuuteen ja hiilidioksidivapaan energi-an tuotantoon. Teen mielel-läni työtä yhtiössä, joka bioenergia-asioiden edel-läkävijänä työllistää ja investoi Pohjois-Karjalaan.

Uuden teknologian kehittämisessä ja konsep-toinnissa yhteistyötä Fortumin kanssa ovat tehneet Metso, UPM sekä VTT. Tutkimus on kuulunut Te-kesin Biorefine-ohjelmaan. Lisäksi TEM on myön-tänyt investoinnille 8,1 miljoonan euron tuen.

LeijupetitekniikkaaTimo Partanen taustoittaa bioöljylaitoksen raken-tamista edeltäviä vaiheita aina 2000-luvun lopul-ta lähtien. Tuolloin Joensuun voimalaitos muutet-tiin leijupetitekniikkaa hyödyntäväksi. Käytännössä muutos merkitsi siirtymistä turpeenpoltosta yhä

vahvemmin metsä-polttoaineen käyt-tämiseen. Metsä-polttoaineen osuus raaka-aineesta on noin 60 prosent-tia , turpeen 40 prosenttia. Keski-kokoisessa yhdis-tetyssä sähkön- ja

lämmöntuotantolaitoksessa (CHP) öljyä käyte-tään enää marginaalisesti tuotannon tukemiseen.

–Tuosta muutoksesta lähtien Joensuun kauko-lämpöverkon asiakkaat ovat olleet hyvissä asemis-sa; fossiilisten polttoaineiden vero ja päästöoikeuk-sien hinnat eivät ole rasittaneet laskua siinä määrin kuin esimerkiksi rannikon suurkaupungeissa. >>>

Fortumin Joensuun-voimalaitoksen yhteyteen

sijoittuvan bioöljylaitoksen rakentaminen

on edennyt suunnitellusti; vuoden 2013

lopulla valmistuva laitos tuottaa vuodessa

parhaimmillaan 50 000 tonnia bioöljyä. Raaka-

aineena käytetään metsähaketta ja muuta

puubiomassaa. Joensuu nappasi halutun

investoinnin - alueella on tarjota bioenergian

huippuosaamista ja koko maakunnan vahva tuki.

Fortumin bioöljylaitos kääntää

maailman huomion Joensuuhun

”Tämä on Suomen ja Joensuun voitto”,

iloitsee Fortumin alue-johtaja Timo Partanen. Metsäpolttoaineen

osuus raaka-aineesta on noin 60 prosenttia

8

Fortum rakentaa maailman ensimmäisen bioöljylaitoksen Joensuun CHP-voimalaitoksensa yhteyteen. Vuoden 2013 lopulla valmistuva laitos tuottaa parhaimmillaan 50 000 tonnia bioöljyä, jota yhtiö on halukas myymään uusille asiakkaille. Pyrolyysiprosessissa puubio-massa muutetaan nestemäiseen muotoon, energian ja raskaiden moottoreiden polttoaineeksi.

Kuvat: Johanna Kokkola 9

Bioöljy PäihiTTää öljySheikkien muSTan kullan

Tulevassa bioöljylaitoksessa metsä-hakkeesta ja puubiomassasta tehdään öljyä niin sanotulla nopeapyrolyysi-tekniikalla. Tekniikalla tarkoitetaan biomassan hyvin nopeaa kuumennus-ta noin 400–600 asteeseen. Kovassa kuumuudessa biomassan sisältämät orgaaniset aineet irtoavat ja muodos-tavat kaasuja. Nopean jäähdytyksen jälkeen pyrolyysikaasut lauhtuvat nesteeksi – bioöljyksi.

Bioöljyä voidaan tuottaa likimain mistä tahansa biomassasta. Fortum käyttää Joensuussa pääasiassa koti-maista puuperäistä raaka-ainetta, ku-

ten metsätähdehaketta. Fortumin alue-johtaja TIMO PARTANEN kertoo, että hankintaketjua viritetään parhaillaan uusiutuvan energian RES-direktiivin mukaiseksi. Direktiiviin liittyvää kansal-lista lakia valmistellaan eduskunnassa parhaillaan.

–Tiivistetysti kyse on siitä, että puun alkuperä on pystyttävä aukottomas-ti todentamaan. Todentamiseen liittyy myös vaatimus maankäytön muodon muuttumattomuudesta. Metsän on säilyttävä metsäkäytössä.

Bioöljylaitoksen tuottama öljy korvaa perinteisen raskaan polttoöljyn. Sheik-

kien tuontiöljyn hinnalle bioöljy pärjää hyvinkin. –Biopolttoöljy voi olla han-kintahinnaltaan raskasta polttoöljyä kalliimpaa. Mutta koska lämmöntuo-tannossa ei tarvitse maksaa fossiili-sen raaka-aineen veroja eikä päästöoi-keusmaksuja, niin ollaan kannattavan puolella.

Tuottuvan bioöljyn Fortum voi hyö-dyntää itse tai myydä myös muille bio-öljyn hyödyntämisestä kiinnostuneille asiakkaille. Bioöljy on raaka-aine, jota voidaan tulevaisuudessa jalostaa esi-merkiksi laivojen vähärikkiseksi poltto-aineeksi.

Fortum Oyj Suomalaisen energiayhtiön toiminta on keskittynyt Pohjoismaihin, Venäjälle, Puolaan ja Baltiaan

Yhtiön toimintaan kuuluu sähkön ja lämmön tuotanto, myynti ja jakelu

Fortumin Joensuun voimalaitos on keskisuuri CHP-voimalaitos, polttoaineteholtaan noin 200 MW

Fortum huolehtii Pohjois-Karjalassa myös Uimaharjun Enocellin alueella toimivasta kuorikattilasta ja turbiinista, jonka höyry myydään Enocellille ja sähkö valtakunnan verkkoon

Lisäksi Fortum kaukovalvoo UPM:n Joensuun vaneritehtaan voimalaitosta

Yhtiö työllistää Joensuussa suoraan noin 70 henkilöä

Koko konsernissa työntekijöitä on lähes 11 000

Yhtiön liikevaihto on 6,2 miljardia euroa (2011)

www.fortum.com

Puupolttoaineet Fortum on hankkinut noin sadan kilometrin säteeltä Joensuun ympäristöstä.

Alueen voittoFortumin investoinnit painottuvat uusiutuvan energian hyödyntämiseen. Joensuussa Fortum katsoo bioöljylai-tosta rakentaessaan vieläkin pidemmälle tulevaisuuteen – yhtiö haluaa profiloitua toimijaksi, joka on valmis mer-kittäviin uusiin avauksiin. Joensuussa kaikki osatekijät puolsivat investointia.

–Täällä oli olemassa voimalaitos, jonka yhteyteen uusi tekniikka soveltuu. Toinen vahva puoltava seikka on raaka-aineen hyvä saatavuus. Joensuun seudulla on bioenergian huippuosaamista – Tiedepuisto, yliopis-to, Metla, ammattikorkeakoulu. Maakuntaliiton, Jose-kin, kaupungin ja koko alueen tuella Joensuun ilmapii-ri on kohdallaan.

Pyrolyysiöljyn tuotantolinja rakennetaan voimalaitoksen nykyiselle takapihalle. Raaka-ainetta varten tulee oma vastaanottorakennus, josta puu siirtyy kuivuriin ja siitä kattilan kylkeen tulevaan varsinaiseen pyrolysaattoriin.

Kuva: Fabrik

Enemmän puuta, lisää työtäFortum käyttää Joensuun voimalassa tällä hetkellä noin 300 000 kiintokuutiota energiapuuta vuodessa. Bioöljyn tuotannon on laskettu lähes kaksinkertaistavan tarvitta-van raaka-aineen määrän. Aluejohtajan laskelmien mu-kaan uusia työpaikkoja syntyy raaka-aineen hankintapää-hän 70–80. Tällä hetkellä Fortumin työllistävä vaikutus metsäpuolella, muun muassa korjuu- ja kuljetustöissä, on reilut 100. Lisäksi bioöljylaitos tarjoaa suoria työpaikkoja muun muassa kunnossapidossa ja huollossa kymmenkunta. Ennestään fortumilaisia työskentelee Joensuussa noin 70.

Partanen näkee myös alueen metsien hoidon kokonai-suuden voittajaksi. Hoitorästejä riittää, bioenergian käyt-tö tekee metsänhoidosta kannattavampaa.

Uusi bioöljylaitos on herättänyt laajaa kansallista ja kan-sainvälistä kiinnostusta. Joensuu on vankistanut asemaan-sa kiinnostavana investointikohteena.

400–600°C

10

–On tehty oikeita asioita ja oikein, sanoo John Deere Forestry Oy:n

tehtaanjohtaja Janne Haapasalo. Deere & Company on investoinut

Joensuuhun kymmeniä miljoonia euroja 2000-luvun alkupuolelta lähtien.

Syy on selvä – Joensuussa sijainti, osaaminen ja asenne ovat kohdillaan. >>>

John Deere Forestry Oy:n tehtaanjohtaja Janne Haapasalo (ylhäällä) ja johtaja Jussi Malmi.

Kuva: Fabrik

Ylp

eyd

en

aih

etta

11

John Deere Forestry Oy Maailman johtava tavaralajimenetelmän metsäkonevalmistaja Työntekijöitä yhteensä noin 700 Tehdas Joensuussa, tuotekehitys Tampereella Valmistuskapasiteetti 10 metsäkonetta päivässä Viennin osuus noin 90 % tuotannosta Keskeisimmät vientialueet Pohjoismaat, Keski-Eurooppa ja Venäjä Toimittajaverkostossa noin 100 yritystä, joista kymmenkunta Pohjois-Karjalassa

www.johndeere.fi

John Deeren Joensuun-tehdas pystyy valmistamaan kymmenen metsäkonetta päivässä. Viennin osuus liikevaihdosta on noin 90 prosenttia. Pohjois-maat, Keski-Eurooppa ja Venäjä ovat vientialueista merkittävimmät. Yhtiö on investoinut Joensuuhun voimakkaasti koko 2000-luvun ajan.

12

Vuonna 2003 Joensuussa jännitettiin, keskittääkö Deere metsäkonetuotantonsa Ruotsin Filipstadiin vai Joen-

suuhun. Joensuu voitti – asenteen mitalla. Suomalaiset osasi-vat kuunnella. Tehtaan väki osoitti olevansa valmiina omak-sumaan oikeanlaisen tehokkuusajattelun ja työskentelytavan.

Asenne on kantanut yhtiötä sen jälkeen läpi keinahtele-vien suhdanteiden. Kesällä 2012 Joensuu sai pitkään toivo-mansa toisen koneistuskeskuksen. Noin kahdeksan miljoo-nan euron investointi kattoi myös hitsaamon robotit ja tuotannon lay-out-muutokset.

Tekijät ja osaajatMaailmassa myydään vuosittain noin 3 000 tavaralajin metsäko-netta. John Deeren osuus potista on noin 40 prosenttia. Deeren Joensuun-tehdas pystyy tuot-tamaan kymmenen metsäkonetta joka päivä.

Yhtiön omia ydinprosesseja ovat robottihitsaus, koneis-tus, maalaus, kokoonpano ja testaus. Osaaminen sinetöityy tuotekehityksellä ja markkinoinnilla.

Deere työllistää Suomessa suoraan noin 700 työntekijää. Heistä 250 työskentelee Tampereella, missä sijaitsee muun muassa tuotekehitys. Joensuun tehtaalla työtä tekee noin 400 henkilöä. Myös eri puolilla Suomea sijaitsevat jälleen-

myyntipisteet työllistävät väkeä. Vahvan, noin sadan yri-tyksen toimittajaverkoston kautta Deeren metsäkoneiden valmistus tarjoaa työtä lukuisille pienemmille yrityksille.

–Joensuun tehtaalla on ollut helppo viedä muutoksia läpi, henkilöstömme on erittäin sitoutunutta, tehtaanjohtaja Janne Haapasalo sanoo.

Kun Haapasalo puhuu osaamisesta ja sitoutumisesta, hän ei tee sitä viljelläkseen korulauseita.

–Suomalainen osaaminen ponnistaa hyvästä peruskou-lutuksesta olipa kyse asentajasta tai hitsarista. Maailmalla tämä ei ole lainkaan itsestään selvää. Meillä työntekijöiltä tulee paljon hyviä ajatuksia toiminnan kehittämisestä. Mo-tivaatio uudistumiseen on aitoa.

Haapasalo nostaa esimerkiksi yhtiön panostukset robot-tihitsaukseen. Hitsaus on loistava esimerkki työvaiheesta, jota monet konepajat lähtevät hakemaan halvemman kus-tannustason maista. Deere on tehnyt päinvastoin.

–Olemme pystyneet kehittämään robottihitsausta ja sitä kautta pitämään tuotannon kilpailukykyisesti Suomes-sa. Tämä on mahdollista, kun koko porukka toimii samas-sa linjassa.

Toimivat suhteetDeeren tehtaanjohtaja arvostaa sujuvaa yhteistyötä maakun-nan oppilaitosten – ammattikoulun, aikuisopiston ja ammat-

tikorkeakoulun – kanssa. Yhteistyö konkre-tisoituu muun muassa räätälöityinä kursseina ja erikoisammattitutkintoina. Yhtiö panos-taa myös omaan koulutukseen.

Kiitos ja kumarrus kuuluu myös alueen muille toimijoille ja sidosryhmille.

–Kaupunki, maakuntaliitto, alueen elin-keino- ja yrityskehittäjät – yritysmyönteisyys

on poikkeuksellisen vahvaa. Meitä ja toimittajaverkostoom-me kuuluvia alueen yrityksiä kuunnellaan ja autetaan aidos-ti. Tätä Joensuun seudun asennetta yhtiön tamperelainen väki ajoittain vähän kadehtiikin!

Deere & Company on maailmanlaajuinen yhtiö, joka työllistää kaikkiaan noin 60 000 ihmistä yhteensä 40 maassa.

–Onhan se hienoa, että tällaisen globaalin yhtiön tuo-tantoa on Pohjois-Karjalassa. Oikeasti tämä on iso ylpey-den aihe koko kaupungille.

Joensuu voitti – asenteen mitalla

keSkellä markkinoiTa

Deeren metsäkonetuotanto Joen-suussa sijoittuu markkinoita ajatellen oivallisesti. Vientivetoisen yhtiön päämarkkina-alueet ovat Pohjoismais-sa, Keski-Euroopassa ja Venäjällä.

–Venäjällä on kasvupotentiaalia, pel-kästään kuljetuskustannuksia ajatellen sijaintimme on hyvä, Janne Haapasalo muistuttaa.

Deeressä seurataan tarkasti myös Etelä-Amerikan ja Kiinan markkinoi-den kehitystä. Esimerkiksi Kiinassa on laajoja istutusmetsiä, korjuuteknologia sen sijaan on lapsenkengissä.

Haapasalo muistuttaa, ettei puolimil-

joonaa euroa maksavan metsäkoneen kuljetus kaukaisillekaan markkinoille ole merkittävä kustannustekijä. Mark-kinoiden koko ratkaisee; uusien teh-taiden rakentaminen kannattaa vasta, kun kysyntä kasvaa sadoista tuhansiin. Deeren metsäkoneita viedään Joen-suusta jo nyt muun muassa Australi-aan ja Uuteen Seelantiin.

Näköpiirissä olevat kehitystarpeet liittyvät muun muassa metsäkoneiden tiukentuviin päästörajoituksiin. Jatku-vassa tuotekehitystyössä tuottavuu-den kehittäminen on alati haasteista suurin.

Kuvat: John Deere ja Fabrik 13

Kareline®-komposiitit –ympäristöystävällistä ja kierrätettävääKomposiittimateriaalissa yhdistetään

luonnonkuitujen ja muovien parhaat

ominaisuudet. Kareline®-materiaalit ovat

kestomuovikomposiitteja. Niissä lujittavana

kuituna käytetään ympäristöystävällistä

havusellua ja matriisimuoveina valikoituja,

puhtaita kestomuoveja.

Ominaisuuksiltaan Kareline soveltuu hyvin ruiskuvalettaviin tuot-teisiin, raaka-aineen käyttömahdollisuudet ovat laajat. Koska

komposiitin kutistuma ruiskuvaluprosessissa on olematon, materiaa-lista pystytään tekemään myös erittäin paksuseinämäisiä kappaleita.

Kareline-luonnonkuitukomposiitista valmistetut tuotteet saadaan ulkomuodoltaan ja pinnaltaan muistuttamaan luonnonmateriaaleja. Varsinkin kuluttajatuotteissa ulkonäkö ja tuntuma merkitsevät paljon.

–Kareline-materiaalit sekoitetaan usein virheellisesti WPC- eli Wood Powder (Plastic) Composites -materiaaleihin. WPC-materi-aalia käytetään pääsääntöisesti korvaamaan perinteistä kyllästettyä puuta. Täyteaineena käytetään puujauhoa tai purua, jolloin hintaa saadaan alemmaksi. Samalla heikkenevät myös tuotteen mekaaniset ja kestävyysominaisuudet verrattuna sellukuidun käyttöön, Plasthill Oy:n toimitusjohtaja Esa Kaasinen selventää.

Kaasinen muistuttaakin, että Kareline-materiaaleissa käytettäväl-lä kuidulla päinvastoin lujitetaan raaka-ainetta.

–Tässä mielessä Karelinea voi verrata lasikuitutäytteisiin materi-aaleihin. Lujuutta on, mutta toisaalta vältytään lasilujitteisen mate-riaalin hävittämisongelmilta – Kareline-komposiitit ovat ympäris-töystävällisiä ja kierrätettäviä; ne eivät sisällä ympäristölle vaarallisia aineita. Luonnonkuitukomposiittiset tuotteet voidaan prosessoida

tuotannossa uudelleen tai ne voidaan hyödyntää polttamalla ener-giaksi. Kareline-komposiitit jättävät vain pienen hiilijalanjäljen.

Biohajoavaa vai ”biohajoavaa”?Kuluttajat edellyttävät ekologisesti kestävien materiaalien käyttöä. Kareline-materiaaleissa osa fossiilisesta raaka-aineesta korvataan metsästä saatavilla luonnonkuiduilla. Eettinen merkitys korostuu; luonnonkuitukomposiitti ei haukkaa peltoalaa ruualta. Sitä vastoin esimerkiksi biomuoveissa käytetään surutta sokeri-ruokoa tai maissia.

–Kun muistelen aikaa 10–15 vuotta sitten, en olisi uskonut, että arvopohjaiset asiat painavat vaa`assa jos-kus näin paljon, Esa Kaasi-nen myöntää.

Yritykset ovat kuulleet kuluttajien äänen, ekologi-suus on tuotu markkinoin-tiviesteihin. Valitettavasti humussa totuus välillä hämärtyy, käsitteet menevät sekaisin. Markkinointiviestien perusteella biomuovituot-teen ostaja uskoo tekevänsä ekoteon. Kaikki biomuovituotteet ei-vät kuitenkaan sovellu kompostiin, sillä ne käyttäytyvät kompostis-sa kuten perinteiset muovituotteet.

–Kareline-luonnonkuitukomposiittilaatuja on useita. Me val-mistamme myös täysin kompostoituvaa Kareline PLMS -materiaa-lia, Esa Kaasinen mainitsee.

Plasthillilla ympäristöasioiden huomioimisessa on jo pitkät perin-teet. Yritys oli aikanaan Suomen ensimmäinen vihreää sähköä tuo-tannossaan käyttänyt firma.

Kareline-materiaaleissa käytettävällä kuidulla

lujitetaan raaka-ainetta

14

”Tarinan ParhaaT PalaT ovaT vielä kirjoiTTamaTTa”

Plasthill Oy yllättää tulijan. Tuotanto-laitos ei toden totta sijaitse millään teollisuusalueella, vaan leppoisasti pohjoiskarjalaisten vaaramaisemien syleilyssä. Yrityksen perustajat ARJA ja Esa KAASINEN muuttivat Etelä-Suomesta Kontiolahden Pyytivaaralle 1990-luvun puolivälissä.

–Lähdimme kartoittamaan yrityksen perustamista, löytyisikö sopimusval-mistuksesta töitä. Pian oltiin tilantees-sa, jossa entinen työnantajamme ul-koisti ruiskuvalutuotannon meille. Sen pesämunan ympärille on sittemmin rakentunut tämä muu, talousjohtaja Arja Kaasinen kertoo.

Kun Kareline vuoden 2011 alussa lii-tettiin Plasthilliin, tuotantotilat järjes-teltiin uuteen malliin. Kareline-nimi oli jo kansainvälisesti tunnettu, yhtiössä oli aikanaan tehty hyvää markkinoin-tityötä. Nyt on Plasthillin vuoro tuoda lisäarvoa kokonaisuuteen.

–Kareline oli aiemmin ollut vain ma-teriaalin valmistaja ja myyjä. Plasthil-lilla on tarjottavana asiakkaalle koko paletti: voimme olla mukana muotin suunnittelussa, muottihankinnassa, tekemässä koeajoja. Voimme räätälöi-dä materiaalin tismalleen asiakkaan tarpeisiin. Ja ellei asiakkaalla ole omaa valmistuskapasiteettia, hoidamme val-mistuksenkin, Arja Kaasinen luettelee.

Esa Kaasinen tietää kokemuksesta, että uusien innovaatioiden tuominen alalle on haasteellista, siksi kynnys asi-akkaalle on tehtävä mahdollisimman matalaksi.

–Muovialalla toimitaan hyvin perin-teisesti, kokeiluhalukkuudesta ei oikein ole voinut puhua. Nuoremman suku-

polven myötä tilanne näyttää kylläkin muuttuvan, Esa Kaasinen myhäilee.

Myhäilyyn on syytäkin, yhtiö on on-nistunut avaamaan lupaavia yhteyksiä niin kotimaassa kuin kansainvälisesti-kin. Äskettäin Kaasiset istuivat saman pöydän ääressä ison yhtiön teknisten henkilöiden ja tuotesuunnittelijoiden kanssa. Samaan aikaan japanilainen veitsivalmistaja mielii huipputuottei-densa kädensijamateriaaliksi pohjois-karjalaista luonnonkuitukomposiittia.

Markkinointiponnisteluja Plasthill on tehnyt muun muassa kansainvälisil-lä messuilla. Tammikuussa matka käy Moskovaan, lokakuussa Düsseldorfiin.

Materiaalikehityksessä suomalaiset ovat hyvin kansainvälisessä tahdissa. Potentiaalia uudessa raaka-aineessa on paljon. Luonnonkuitukomposiitin todellista läpimurtoa maailman mark-kinoilla voitaisiin yrittäjäpariskunnan mukaan vauhdittaa yhteistyöllä.

–Kareline-materiaali on hyvää, mut-ta yksin toimijana olemme vielä pieni. Jos ilmaantuu yhteistyötaho – isompi, vakaa ja kehittämishaluinen – niin avo-sylin otamme vastaan! Tämän tarinan parhaat palavat ovat vielä kirjoittamat-ta, Arja Kaasinen heittää haasteen.

Plasthill Oy Vuonna 1996 perustettu perheyhtiö Erikoistunut ruiskuvaluun ja luonnonkuitukomposiitteihin

Liikevaihto noin miljoona euroa Työntekijöitä 7-9 Luonnonkuitukomposiittien kehitystyö käynnistyi Pohjois-Karjalassa 2000-luvun alussa

Ensimmäisenä kaupallisen toiminnan käynnisti Kareline Oy

Vuonna 2011 Plasthill Oy osti Kareline Oy:n luonnonkuitukomposiitin tuotantolinjan ja tuotemerkit

www.plasthill.fi

Kuvat: Plasthill

Kareline-komposiittimateriaali soveltuu hyvin ruiskuvaletta-viin tuotteisiin, raaka-aineen käyttömahdollisuudet ovat laajat. Materiaalikehityk-sessä suomalaiset ovat hyvin kansainvälisessä tahdissa.

15

Iivari Mononen nostaa palvelun pylvääseenMäntyinen pylväs on insinöörituote, joka kestää käytössä jopa 60 vuotta.

Euroopan suurin pylvästoimittaja Iivari Mononen Oy hankkii pylväidensä

raaka-aineen – lujan suomalaisen männyn – Pohjois-Karjalan, Kainuun,

Pohjois-Savon ja Keski-Suomen metsistä. Nyt 60-vuotias konserni rakentaa

pylväiden ympärille palveluliiketoimintaa.

16

Iivari Monosen toimitusjohtajalla Ari Monosella on takanaan haasteellinen vuosi. Yhtiön 60-vuotisen tai-

paleen juhlinta tapahtumineen teetti lisäkiireitä. Ei siihen mylläkkään viime vuonna puhjennutta arabivallankumo-usta olisi kaivattu, vaan maailmanpolitiikan tapahtumia ei Pohjois-Karjalasta säädellä.

–Arabilevottomuuksien vuoksi budjetoidusta liikevaih-dosta hävisi viime vuonna sellaiset 15 miljoonaa euroa. Tänä vuonna olemme palanneet kasvu-uralle. Viime vuonna kui-tenkin sopeuttamistoimenpiteitä tarvittiin, Ari Mononen toteaa. Merkittävät Syyrian markkinat tyrehtyivät, mutta Libyasta sentään kuuluu nyt jo parempaa.

Vaikeuksissa firman veri punnitaan. Ari Mononen luot-sasi konsernin haasteiden yli perheyhtiön voimaan luottaen.

–Perheyhtiö on suuri arvo. Asioita ei tehdä virkamies-mäisesti vaan intohimosta! Hyvä draivi välittyy koko hen-kilökuntaan.

Rusinat pullastaIivari Monosen liiketoiminta-alueista ylivoimaisesti suurin on pylväsliiketoiminta. Noin 35 miljoonan euron liikevaih-dosta peräti 30 miljoonaa vuollaan pylväistä. Erilaisia pyl-västuotteita valikoimissa on 350. Toimitettavien pylväiden pituudet vaihtelevat 7–24 metrin välillä. Tyvi- ja latvaläpi-mittojen haarukka on laaja. Raaka-aineen hankkii konser-nin oma puunhankintaorganisaatio. Mäntyjen laatuvaati-

mukset ovat kovat: hitaasti kasvanutta, tiheää ja lujaa, ter-veoksaista ja suo-raa sen olla pitää. Mononen laskee, että yksi hankin-taesimies merkkaa vuodessa noin 25 000 pylvästä. Puut poimitaan pääasiassa yksityisten ja esimerkiksi Metsähallituksen metsistä yksi-tellen kuin rusinat pullasta – vain parhaat kelpaavat. Män-nyt ovat kasvaneet sen 70–100 vuotta. Yhtiön hankinta-alueella puuta riittää.

Tuotannossa puut kuoritaan, kuivataan ja työstetään – rei`itetään, lovetaan, merkitään ja lahonsuojataan tai kyl-lästetään – asiakkaan toiveiden mukaisesti. Asiakkaita ovat pääosin sähköyhtiöt. Suurimpia asiakasmaita ovat mm. Iso-Britannia, Norja, Ruotsi, Suomi, Libya ja Oman.

PalveluorganisaatioksiEuroopan markkinat ovat pylväsliiketoiminnan ydintä. Lä-hi-itä ja Afrikka ovat hyvä lisä – lisäherkku, kuin kirsikka kakun päälle, kuten Mononen asian ilmaisee. Jatkossa kon-serni panostaa voimakkaasti palveluliiketoiminnan kehit-tämiseen. Tuotannollis-myynnillinen organisaatio muut-tuu hyvää kyytiä palveluorganisaatioksi.

–Kilpailussa par-haiten pärjää se, joka pystyy tarjoamaan asiakkaille räätälöi-tyä palvelua. Palve-luun kuuluu kaikki se, mitä voidaan teh-dä puupylvään elin-

kaaren aikana, Ari Mononen tiivistää ja havainnollistaa si-sältöjä:

–Pohjoismaissa, Baltiassa ja Britanniassa toimitamme pylväät suoraan työpisteeseen, jaettuna 50 metrin välein. Ei tarvita kuin kone asentamaan. Muutos takavuosiin on suuri. Tuolloin pylväät toimitettiin keskusvarastoon, josta asiakas poimi ne omalla jakeluautollaan.

Jo nyt pylväiden kierrättäminen on osa yhtiön palve-lukonseptia. Monosen mukaan palvelun alle voi tulevai-suudessa kuulua myös esimerkiksi takuuaika, tarkastuk-set ja huollot. Palvelukokonaisuuteen sopisi luontevasti myös linjasuunnittelu, joka vaatii yhtiöltä myös sähkötek-nistä osaamista.

Iivari Mononen Oy Perustettu 1952 Perheyhtiö kolmannessa polvessa Liikevaihto noin 35 miljoonaa euroa Työntekijöitä 69 Puupylväiden tuotantolaitokset Suomen Höljäkässä sekä Norjan Ilsengissä Pylväiden myyntiyhtiö Iso-Britanniassa Myyntikonttorit Göteborgissa sekä Münchenissä Kestopuuliiketoiminnasta vastaa tytäryhtiö Prima Timber Oy, päämarkkina-alue Suomi

www.iivarimononen.fi

Kilpailussa parhaiten pärjää se, joka pystyy

tarjoamaan asiakkaille räätälöityä palvelua

<<< Vasemmalta; Donald Clark, Raimo Laatikainen, Iivari Mononen, Raili Mononen ja takana seisomassa Asko Laatikainen vuonna 1954.

>>> Yhtiö vie toimintaansa yhä vankemmin palveluliiketoiminnan suuntaan. Palvelun alle voivat tule-vaisuudessa kuulua myös esimerkiksi takuuaika, tarkastukset ja huollot sekä myös linjasuunnittelu ja sähkö-tekninen osaaminen ylipäätään.

Kuvat: Iivari Mononen 17

Riikonen rakensi verkostosta palvelukokonaisuuden

–Palvelun tärkeimmät osat ovat omassa

hanskassa, Konekorjaamo Riikosen

toimitusjohtaja Juha Riikonen kiteyttää.

Hän viittaa määrätietoisesti rakennettuun

yhteistyöverkostoon. Konseptin luomisessa

mallia on antanut Riikosen pitkäaikainen

asiakas John Deere Forestry Oy.

Loppuvuodesta 2012 suhdanteet runtelevat Euroop-paa. Tuttuun tapaan metsätoimiala ottaa iskuja vas-

taan etulinjassa. Konekorjaamo Riikosen toimitusjoh-taja Juha Riikonen katsoo kokonaisuutta tyynesti. Vuosikymmenten aikana perheyhtiö on osoittanut not-keutensa – tiukasti asiakaspinnalla toimiva palveluyri-tys on 30 vuodessa oppinut reagoimaan muutoksiin nopeasti.

–Metsäsektori on tuonut leivän pöytään. Ala on toki muuttunut hektisemmäksi, logistiikan, laadun ja kus-tannustehokkuuden merkitys on korostunut.

Konekorjaamo Riikosen yhteistyö John Deeren kanssa käynnistyi toden teolla vuonna 1999, jolloin molemmat yhtiöt näkivät yhteistyön mahdollisuudet.

–Deere on toiminut hyvänä veturina, auttanut pal-jon meitäkin omassa kehitystyössämme. Sieltä olemme omaksuneet tehokkuuden ja laadun ajatusmaailmaa.

Sisäinen verkostoYksi Riikosen omaksumista toimintatavoista on verkos-tomaisen yhteistyön rakentaminen. Juha Riikonen pu-

Konekorjaamo Riikosen omalla RIIKO-tuotemerkillä valmis-tetaan ja myydään puutavaran kuljetuskalustoa. Yhtiö mielii RIIKO-tuotteistolla muun muassa Venäjän markkinoille.

18

huu yhtiönsä sisäisestä verkostosta. Kokonaisuuden tuki-jalat ovat Konekorjaamo Riikosen konekorjaamotoiminta sekä varsinainen konepaja. Konekorjaamo on yksi Suomen suurimmista raskaan kaluston yksityisistä korjaamoista.

Konepajan konsepti perustuu asiakkaita palvelevaan projektitoimittajuuteen. Riikonen toimittaa, muun muas-sa metsäkoneisiin, keskeisiä rungonvalmistusosia. Lisäksi asiakkaita ovat myös muut metsä- ja maanrakennussekto-rilla olevat yritykset ja yksityishenkilöt.

Riikosen palvelukokonaisuutta täydentävät Joensuun Sirkkalassa sijaitseva Teräspalvelukeskus, hitsaamiseen eri-koistunut NC-Welding Oy sekä erilaisten kone- ja hydrau-liikkaosien mittatarkkaan valmistukseen erikoistunut Jo-ensuun CNC-Machining Oy. NC-Weldingin omistus on Riikosilla, CNC-Machiningin enemmistöosakkaana on yhtiön vuonna 2007 perustanut Petri Holopainen.

–Fyysisesti lähellä oleva ja verkostomainen toiminta-tapa koettiin tärkeäksi kilpailutekijäksi. Asiakkaidemme tilaus-toimitusajat ovat niin lyhyitä, ettei meillä ole mah-dollisuutta kuljettaa osia eri työvaiheissa edes oman maa-kunnan sisällä, Juha Riikonen kertoo.

Laatua ja toimitusvarmuutta-Laatu ja tehokkuus on pidettävä koko ajan kirkkaana mielessä. Yhtiön kehityskaari on nousujohteinen, olem-me edenneet pienin askelin ylöspäin kaiken aikaa, toimi-tusjohtaja määrittelee. Suunta on pidettävä, sillä kilpailu on kovaa, Riikonen pohdiskelee. Kilpailijat tulevat muun muassa Puolasta, Slovakiasta ja Tsekeistä – toistaiseksi sel-keästi Suomea edullisemman kustannustason maista.

–Suomalaiselle hintatasolle emme mahda mitään, mutta omaa tuotantoamme pystymme kehittämään ja sitä kautta saamaan myös kustannussäästöjä.

Mahdollisuuksien VenäjäKonekorjaamo Riikosella on myös omalla RIIKO-tuo-temerkillä myytäviä tuotteita. Konekorjaamotoiminnan kautta kertynyt pitkä kokemus on jalostettu puutavaran kuljetuskaluston varusteiksi. Juha Riikosen mukaan RII-KO-tuotteiden markkinanäkymät Venäjällä ovat yhtiölle selkeä mahdollisuus.

–Venäjän taloudella menee varsin hyvin, metsää siellä riittää, miksi ei riittäisi markkinoita myös meille?

pitkä kokemus on jalostettu

puutavaran kuljetuskaluston

varusteiksi

Konekorjaamo Riikonen Oy Perustettu 1981 Liiketoiminnan perustan muodostavat konekorjaamo sekä konepaja Omistajina veljekset Juha, Jari, Timo ja Keijo Riikonen Tuotantotilaa Joensuun Helatiellä noin 6 000 neliötä ja Sirkkalassa noin 3 000 neliötä Työntekijöitä 65 Liikevaihto 13,5 miljoonaa euroa (2011)

www.konekorjaamoriikonen.fi

Kuvat: Fabrik ja Konekorjaamo Riikonen

Konekorjaamo Riikonen on tehnyt tiivistä yhteistyötä John Deere Forestryn kanssa vuodesta 1999. Laatu, tehokkuus ja toimintojen kehittäminen ovat ratkaisevan tärkeitä tekijöitä tiukasti kil-pailluilla markkinoilla.

19

Tulosta syntyy kuin ponttilautaa

Liperin Höyläämö onnistui rakentamaan sisä- ja ulkoverhouspaneeleista

menestyvän merkkituotteen. Saavutus on melkoinen huomioiden, että

höylätavarasta on Suomessa ylituotantoa. Menestys on kiinni laadusta,

ketteryydestä ja lopulta myyntitaidoista, Liperin Höyläämön Tomi Pulkkinen tietää.

20

Liperin Höyläämö Ky Vuonna 1982 perustettu perheyhtiö Erikoistunut sisä- ja ulkoverhouspaneeleihin sekä runkomateriaaleihin Käyttää raaka-aineena mäntyä ja kuusta Työntekijöitä nyt 9 Liikevaihto 3 miljoonaa euroa Investointisuunnitelma vuoteen 2016 mennessä

www.liperin.fi

Puulla on paljon

hyviä ominaisuuksia, joita kuluttajat

arvostavat

tilaa tarvitaan, sillä yrityksessä

suunnitellaan taas laajennusta

Kuvat: Liperin Höyläämö

Perheyrityksen tiluksilla Liperissä on vielä tilaa, vaik-ka maatilatoiminnan päättymisen jälkeen tontille on

vaiheittain rakennettu uutta tuotantotilaa useampaan ot-teeseen. Tilaa tarvitaan, sillä yrityksessä suunnitellaan taas laajennusta.

–Uusi tuotantohalli koneineen on aikataulutettu toteu-tettavaksi vuoteen 2016 mennessä. Kyse on 2,5 miljoonan euron investoinnista, kotimaan myynnistä ja markkinoin-nista vastaava Tomi Pulkkinen summaa.

Tällä hetkellä tuotanto myydään 90-prosenttisesti ko-timaahan. Loppu menee vientiin, lähinnä Tanskaan. Vuo-den 2012 liikevaihto on noin kolme miljoonaa euroa, kas-vua edellisvuoteen on parikymmentä prosenttia. Tulevalla tilikaudella tavoitteena on neljän miljoonan euron raja.

Taantuma opetti Liperin Höyläämö perustettiin 30 vuotta sitten. Yrityksen perustamista edelsivät vahvat perinteet: ukki Erkki Pulk-kinen tunnettiin kenttäsirkkelistään. Tekeminen jatkoja-lostui pojan, Asko Pulkkisen, toimesta, kun sirkkelin jatkeeksi hankittiin höyläkone. Sahaus lopetettiin 1990-lu-vun alkuun tultaessa.

–Raaka-aine ostetaan pääosin kotimaan sahoilta. Panee-lien lisäksi valmistamme runkomateriaaleja, joihin lujuus-luokiteltu puuraaka-aine tuodaan Venäjältä.

Uutteralla myynti- ja markkinointityöllä markkinat löytyivät Tanskasta. Parhaim-millaan peräti 98 prosenttia höyläämön liikevaihdosta tuli Jyllannin niemimaalta. Mutta sitten iski taantuma, ylikuu-mentuneet markkinat sulivat olemattomiin.

–Koko maa meni alas, Tanskassa oli äkisti sellaiset 50 000 myymätöntä asuntoa.

Perheyhtiölle pudotus merkitsi lomautuksia, höyläämöä pyöritettiin hetken aikaa vain perheen omin voimin. Liike-vaihto tippui alle miljoonaan.

–Lähdimme kauppaamaan kotimaahan valkovahattua paneelia, joka Tanskassa oli aiemmin mennyt hyvin kau-paksi. Varsin nopeasti selvisi, ettei yksin sillä tuotteella ko-timaan markkinoita valloiteta.

Painoa palvelulleHöyläämö laajensi tuotevali-koimaansa ulkoverhouksiin ja muihin puutuotteisiin. Sisä-verhoukseen kärkituotteiden kehittelyä on jatkettu pitkin matkaa. Tänä vuonna maalis-kuussa yritys lanseeraa uuden saunoihin kehitetyn helmiäis-tuotteen.

Liperin Höyläämö myy tuotteensa kotimaassa rauta- ja puutavaraliikkeiden kaut-ta. Liperiläinen brändi löytyy muun muassa Starkin, Rau-tian, K-raudan ja Puukeskuksen valikoimista. Yrityksen strategiaa on terävöitetty entisestään – tuotteiden laatu ja palvelun asiakaslähtöisyys korostuvat.

–Isot kilpailijamme hakevat katteita suurista eristä ja lo-gistiikasta. Me päätimme painottaa logistiikan lisäksi myös räätälöidympää palvelua. Pilkoimme lähtevän tavaran pie-nempiin eriin; yhtä ja samaa tuotetta ei tarvitse tilata kerral-

la rekkakaupalla. Kootaan mie-luummin samaan kuormaan eri asiakkaiden haluamat tuotteet, värisävyt ja määrät.

Taipuisa konsepti on mark-kinoilla otettu hyvin vastaan.

Nopea, ripeä reagointiSateinen kesä 2012 teettää höyläämöyritykselle lisätyötä. Raaka-aineen laadun kanssa on oltava äärimmäisen tarkka-

na. Samaan aikaan kehno korjuukausi on pienentänyt tuk-kipuun saantia. Herkässä bisneksessä epävarmuustekijöitä kuulostaa olevan kuin jonglöörillä palloja ilmassa: keikku-

va suhdanne ja vaikutukset rakentamiseen, märkä korjuu-kausi, raaka-aineen laatu ja lopulta loppuasiakkaiden miel-tymykset ja vaatimukset. Tilauskannan kanssa eletään noin kolmen viikon syklillä. Vaan Pulkkinen kaivaa positiivisuu-

den esille.–Riskien ja epätietoisuuden

kanssa kokemuksesta on etua. Positiivinen asenne vie pitkälle. Sijaintimme on loistava; olem-me keskellä parasta metsäaluet-ta, 200 kilometrin säteellä on parikin isoa mänty sahaa. Mitä tulee Venäjän tuontipuuhun, niin sekin yhteys on lähellä. Ja vaikka uudisrakentaminen hiljenisi, niin pelkkä rakennus-

kannan korjausvelka on valtava, Pulkkinen summaa.Myönteinen mieli poimii mahdollisuuksia myös kulut-

tajien toiveista.–Puulla on paljon hyviä ominaisuuksia, joita kuluttajat

arvostavat – luonnonmukaisuus, hengittävyys, pieni hiilija-lanjälki. Sisustukseen käsitellyt paneelit tuovat skandinaa-vista tyyliä ja arvokkuutta. Näitä arvoja tultaneen jatkossa edelleen korostamaan.

21

Men

esty

kse

n m

alj

a

suo

raa

n l

uo

nn

ost

a

-Usko ei ole koskaan mennyt, huikkaa Nordic

Koivu Oy:n markkinointijohtaja Susanna

Maaranen valmistautuessaan myyntimatkalle

Kaukoitään. Maaranen lähtee markkinoimaan

pohjoiskarjalaista koivunmahlaa entistä

luottavaisemmin mielin. Mahlan keräyksessä on

päästy volyymitasolle, ja vuonna 2010 käyttöön

otetussa tuotantolaitoksessa kapasiteettia riittää.

Susanna Maaranen korkkaa koivunmahlapullon ja tarjoilee vieraalle maistiaiset. Raikasta ja mietoa juomaa

ihan sellaisenaankin nautittavaksi. Mahla sisältää muun muassa fruktoosia, glukoosia, hedelmähappoa, aminohappoja, C-vita-miinia, kaliumia, kalsiumia, fosforia, magnesiumia, mangaa-nia, sinkkiä, natriumia ja rautaa. Kyseessä on aito luonnon-tuote, jonka käyttömahdollisuudet maailman markkinoilla ovat rajattomat.

–Reuman hoito, virtsatie- ja munuaisvaivat, elimistön puh-distus, painonhallinnan tukeminen, koivuallergian hoitami-nen – mahlaa on historian kuluessa käytetty moniin eri tarkoi-tuksiin. Historiankirjat kertovat jopa senkin, että 1700-luvulla Ranskassa lääkäri määräsi koivunmahlaa selluliitin poistoon.

Todellinen innovaatioNordic Koivu Oy:n yrittäjät Susanna ja Arto Maaranen löysivät koivunmahlabisneksen lopulta sattumalta. Muutos-ta mielivät kaupunkilaiset pakkasivat kapsäkkinsä ja muutti-vat maalle. Tohmajärvellä uuden kodin pihapiirissä osui kas-vamaan uljas koivikko.

–Mahla tiedettiin terveelliseksi luonnontuotteeksi, jota kukaan ei täällä vielä ollut kaupallistanut. Tuosta täytyy jo-tain kehittää, tuumasimme koivikkoa katsellen.

Yrittäjät etsivät käsiinsä kaiken mahdollisen tiedon mahlas-ta, tutkimus- ja perinnetietoa kaivettiin vuosisatojenkin takaa. Samalla he kävivät keskusteluja eri puolille maailmaa erilaisten

22

koivunmahla

Keväällä maan sulaessa koivu herää talvesta ja imee vettä maasta. Veden mukana tulevat mineraalit ja fruktoosi sekä glukoosi, jotka koivu on edellisenä syksynä varastoinut juuriinsa.

Mitä tuuheampi koivikko, sitä runsaampi sato. Koi-vunmahlan on todettu olevan sitä maukkaampaa, mitä kuivempi kasvupaikka on.

Mahlan keruusesonki on tiivis. Susanna Maarasen muistama lyhyin keruukausi kesti 14 päivää, pisin 28 päivää. Jokainen kevät on erilainen.

Koivunmahla on erittäin herkästi pilaantuva tuote. Mahlan käsittelyssä, säilytyksessä ja jalostamisessa kysytään huipputaitoa. Nordic Koivun keruu- ja tuo-tantomenetelmällä koivunmahla saadaan säilymään 2,5 vuotta avaamattomassa pullossa. Avattu pullo säilyy jääkaapissa 3–4 vuorokautta. Huipputuotteel-laan Nordic Koivu onkin maailman johtava koivun-mahlan tuottaja.

Mahlan keräys ei tapa puuta, vaan samasta puusta voidaan kerätä mahlaa jopa kymmeniä vuosia.

Kuvat: Nordic Koivu

”Kansainvälinen kosmetiik-

kateollisuus käyttää tuot-

teissaan tohmajärveläistä

koivunmahlaa.”

Nordic Koivu Oy Aloitti toimintansa Aurinkolehto-nimellä vuonna 1996 Koivunmahlan tuottaja, tutkija ja kehittäjä Liikevaihto vajaa miljoona euroa Tuotannosta 97 % menee vientiin, päämarkkina-alue Keski-Eurooppa Kehittänyt koivunmahlan keruu- ja tuotantojärjestelmän, joka on ainutlaatuinen maailmassa Uudet tuotantotilat valmistuivat 2010 Pohjois-Karjalan Tohmajärvelle

www.nordickoivu.com

laitevalmistajien kanssa. Iso haaste oli se, et-tei missään ollut ihmistä neuvomaan, miten homma tuotantomielessä olisi järkevää teh-dä. Ensimmäisen version automaattisesta ke-räysjärjestelmästä ja pullotuslinjastosta Maa-raset asensivat vuonna 1999.

–Prosessin kehitystyötä jatkettiin ja ko-ettiin useampia takaiskuja, mutta usko on-nistumiseen ei koskaan loppunut. Kai se oli luontaista jääräpäisyyttä, Susanna Maaranen muistelee.

Palkittua ja haluttuaEnsimmäiset koivunmahlatuotteensa Maa-raset kaupallistivat vuonna 2000. Vuonna 2002 yrittäjät pokkasivat valtakunnallisen Innosuomi-palkinnon. Vientimarkkinoilla kysyntä kasvoi. Koivunmahlaa haluttiin os-taa sekä pullotettuna että muun muassa kos-metiikan ja elintarvikkeiden raaka-aineeksi.

–Olimme 2000-luvun alkupuolella Japa-nissa. Sikäläinen olutpanimo oli kovin kiin-nostunut hankkimaan koivunmahlaa oluen raaka-aineeksi. Olihan meillä halua myydä, mutta kun keskustelimme määristä, asiakas totesi meidän olevan vain pisara heidän tuo-temeressään.

Sama tilanne toistui sittemmin kansainvä-lisen virvoitusjuomamerkin kanssa. Oli tar-tuttava tarmokkaasti keräysmäärien ja tuo-tannon kasvattamiseen.

Uusia koivikoitaNordic Koivu on itse kehittänyt maail-manlaajuisestikin ainutlaatuisen mahlan keräys- ja tuotantomenetelmän. Maa-

kunnallisen hankkeen kautta keräysverkos-toa ja koivikkoaloja lähdettiin kasvattamaan kolmisen vuotta sitten. Nyt mahlakeräyksestä huolehtivat alihankkijat, heille varhainen ke-vät tuo keskimäärin kolmen viikon sesongin.

–Ratkaisevan tärkeitä asioita on saatu kuntoon: koivunmahlan laatu, tehokas ke-räysprosessi ja suuremmallekin teollisuudel-le riittävät määrät. Meistä on tullut uskottava toimija, joka pystyy keskusteluun isojen toi-mijoiden kanssa, Susanna Maaranen iloitsee.

Reipasta kasvuaKosmetiikkateollisuus Ranskassa, Sveitsissä, Japanissa ja Koreassa käyttää jo nyt pohjois-karjalaista koivunmahlaa tuotteidensa aines-osana. Kuluttajat ympäri maailmaa ovat val-miita satsaamaan terveyteen ja hyvinvointiin.

–Haemme kasvua nimenomaan teolli-suuspuolelta. Viimeistään viiden vuoden ku-luttua Nordic Koivu on kasvanut kokonaan uusiin mittoihin. Bisnesmahdollisuuksia avautuu koko ajan lisää. Aasiasta isot yhtiöt ovat ottaneet meihin yhteyttä ja pyytäneet kokonaista laitostarjousta. Teknologian vien-ti on kokonaan oma liiketoiminta-alueensa, mutta kukaties tulevaisuudessa mahdollista.

Ait

o l

uo

nn

on

tuo

te, j

on

ka

kä

ytt

ö-

ma

hd

oll

isu

ud

et o

va

t ra

jatt

om

at

23

Senttipelissä laatu ratkaisee

KME Oy lämmittää ja työllistää

–Käännetään nuoren

metsän hoito voitolliseksi.

Aikaistetaan pikkuisen

ensiharvennusta, kerätään

enemmän puuta ja raivataan

vähemmän maahan,

Karjalan metsä ja energia

KME Oy:n toimitusjohtaja

Timo Kanniainen kiteyttää

viestinsä metsänomistajille.

Timo Kanniainen on lukemattomat kerrat puhu-nut metsänomistajille siitä, ettei myöhästyneen en-

siharvennuksen lykkäämisessä ja pelkän kuitupuutilin odottamisessa ole järkeä. Puukauppatulon voi saada kas-vamaan korkoa aiemminkin. Energiapuu on uusi puuta-varalaji, jota KME kerää kaikilta hakkuualoilta. Kanniai-nen puhuu edullisemman metsänhoidon vaihtoehdosta.

–Teettämällä perinteinen ennakkoraivaus ja myymällä pelkkää ainespuuta metsänomistajan tili voi olla lähellä nollaa. KME:n konseptissa ennakkoraivaus on kevyempi ja edullisempi. Toisaalta hehtaarikertymät ovat suurempia kerättäessä energiapuuta ainespuun lisäksi. Näin ensim-mäisen kaupallisen harvennuksen tili voi olla merkittäväs-ti suurempi. Hoidettu metsä ja säästetyt metsänhoitoku-

lut kasvavat korkoa koko metsän kiertoajan. Paikallisen energiatoimijan viesti on hiljalleen kirkas-

tunut alueen metsänomistajille. Edelleen ostajan pitää olla aktiivinen, mutta metsänomistajat myös tarjoavat leimi-koitaan energiaksi. Valtaosa puusta tulee yksityisiltä met-sänomistajilta. Kauppaa käydään myös muun muassa Met-sähallituksen ja Tornator Oy:n kanssa.

Runsaat metsävaratKME operoi Savon, Pielisen Karjalan ja Kainuun alueella keskellä muhkeita metsävarantoja. Alueen metsätilakoot ovat keskimäärin 50 hehtaaria, kun koko Suomessa tilo-jen keskikoko on kolmisenkymmentä hehtaaria. Yhtiö os-taa useita energia- ja puutavaralajeja: kokopuuta, rankaa,

hakkuutähdettä, ainespuuta ja sahapintaa.Suurten lämpölaitos- ja kunta-asiakkaiden lisäksi yhtiö

toimittaa polttoainetta lukuisille pienemmille asiakkaille maatiloista ja kasvihuoneista lähtien. Myytäviä tuotteita ovat hake, pelletti, klapit sekä polttoranka.

Toimeentuloa seudulle–Paikalliselle energiayhtiölle oli selvä tilaus. Metsä antaa täällä muutenkin jo monelle työtä, metsällä on edelleen merkitystä tulonlähteenä. Metsänomistajat, koneyrittä-jät, kuljetus- ja haketusyritykset kaikki hyötyvät. Kanniainen laskee talousalueen rahalliseksi hyödyksi ku-takuinkin KME:n liikevaihdon, kaksi miljoonaa euroa.

–Öljyautokuski jättäisi täällä pyörähtäessään jälkeen-

24

sä kahvirahat. Meidän konseptissamme miljoonat jäävät oman aluetalouden hyödyksi.

KME:llä ei ole omaa lämpölaitosta – vielä. Timo Kanniai-sen mukaan valmiudet lämpölaitoksen pystyttämiseen ovat, tu-levaisuuden strategia on siltä osin pitkälle mietittynä. Kanni-ainen näkee yhtiön tulevaisuudessa myös muita kasvusuuntia.

–Hake voi olla nykyistä laajemminkin tulevaisuuden raaka-aine. Kun osaaminen ja laatu ovat huippua, niin liikennepolt-toaineenkin valmistaminen on mahdollista. Yhtä hyvin hak-keen voi jalostaa öljyksi ja polttaa sähköksi.

Laadun varassaKME tuo vuosittain kelomaista, pystyyn kuivunutta puuta kui-vikkeeksi Venäjältä. Kanniaisen mukaan kuiviketta tarvitaan

varsinkin sateisen kesän vuoksi, jotta hakkeen laatu riittää asi-akkaille. Laatu on yhtiölle todellinen kilpailuvaltti.

–Tarjouskilpailut ovat usein ykkössenteistä kiinni. Meillä laatu ja hyvät referenssit merkitsevät todella paljon. Lämpölai-toksen pitää toimia häiriöttä, paukkuipa pakkanen miten ta-hansa. Jos lämpölaitos pitää tämän tästä ajaa alas ja vaihtaa öl-jylle, niin siinä ostohalut äkkiä karisevat.

Laadun tekemiseen tarvitaan koko tuotantoketju. –Me teemme metsässä asioita paremmin, Kanniainen tote-

aa kursailematta. Hänen mukaansa toimitusketjun kaikki toi-mijat ymmärtävät työnjäljen merkityksen. Tienestit loppuvat itse kultakin, jos laadussa lipsutaan.

–Toimitamme tasalaatuista, puhdasta ja kuivempaa tavaraa perille. Tarjouskilpailussa haastajat kepitetään laatupisteillä.

Energiapuu on uusi puutavaralaji,

jota KME kerää kaikilta hakkuualoilta

Karjalan metsä ja energia KME Oy Perustettu vuonna 2007 Perustajat ja omistajat koneyrittäjät Motoajo Oy ja Koneurakointi S. Kuittinen Oy Liikeideana hallita koko energiapuuketju metsästä käyttöpaikoille lämpö- ja voimalaitoksiin Hankkii Savosta ja Pielisen Karjalasta vuosittain noin 50 000 kuutiota energia- ja ainespuuta Vuotuinen energian toimitusmäärä noin 80 000 MWh Suurimpia asiakkaita Valtimon ja Juuan kunnat, Nurmeksen Lämpö Oy sekä Rautavaaran lämpöosuuskunta Liikevaihto noin 2 miljoonaa euroa Työllistää suoraan kaksi henkilöä Tarjoaa työtä myös kone-, haketus- ja kuljetusyrittäjille Talvella metsätöitä tekee neljä koneketjua, kesäaikaan kaksi

www.kmeoy.fi

Kuvat: KME 25

Kun toimitusjohtaja Martti Toiva-nen puhuu veljeksistä, hän tarkoit-

taa Veli ja Juhani Mantsista. Yhtiön perustajat vaikuttavat päätöksiin nyt hal-litustyöskentelyn kautta. Toivanen puoles-taan on luotsannut yhtiötä reilun kahden vuoden ajan.

–Tekemisen kulttuuri täällä on loista-va. Työvoiman saatavuus on hyvä, ympäril-lä on paljon osaamista. Meille selkeä etu on se, että maakunnassa on vahvaa koneenra-kentamisen osaamista. Oman toimittajaver-kostomme kehittäminen on siksikin eden-nyt hyvin, Toivanen taustoittaa.

Raumalle uusi konseptiVuosi 2012 on tarjonnut konsernille useita-kin ilonaiheita. Päällimmäiseksi Toivanen nostaa Metsä Fibre Oy:n kanssa solmitun yhteistyösopimuksen. Yhtiön Rauman-sellutehdas on nyt Mantsisen logistiikka-asiakas. Rauman sellutehtaan tuotanto-kapasiteetti on 630 000 tonnia valkaistua havusellua. Puuta tehdas käyttää täysillä pyö-riessään 3,3 miljoonaa kiintokuutiota vuo-dessa. Toivanen on mielissään eritoten siitä, että kilpailu asiakkuudesta voitettiin fiksul-

la konseptilla eikä perinteisellä hintakisalla. –Sellutehtaan puukenttäoperointi teh-

tiin aiemmin kurottajalla. Me tarjosimme kokonaisuuden uudella konseptilla. Lähtö-kohtana on se, että syöttö tehdään nyt säh-kömoottorikäyttöisellä materiaalikoneella. Koneen tarvitsema sähkö tulee sellutehtaan puolelta – yhteistyössä asiakkaan kanssa pää-semme energiataloudellisesti oivalliseen rat-kaisuun.

Toivanen nimittää kokonaisuutta yh-den kosketuksen taktiikaksi, jolla pysty-tään parantamaan ja tehostamaan toimin-taprosessia.

Työtä ammattilaisilleRauman sopimuksen myötä Mantsinen lisä-si henkilöstöään reilulla kahdellakymmenel-lä. Kaikkiaan yhtiön palveluksessa on nyt lä-hes 500 henkilöä. Työntekijöistä reilut sata toimii Ylämyllyn tehtaalla, toiset sata logis-tiikkapalveluissa. Baltiassa konsernin väkeä työskentelee parikymmentä, Venäjällä 250.

–Olemme organisoineet toimintoja Ve-näjällä entistä tehokkaammin ja kannatta-vammin. Svetogorsk, Segezhan sellutehdas, Svir Timberin sahan puukentän operoin-

ti, useita puuterminaaleja ja satamia. Tilan-teemme Venäjällä on nyt varsin hyvä. Koti-maassa logistiikka-asiakkuuksissa Rauma oli erinomainen lisä Stora Enson Uimaharjun ja Kaukopään tehtaiden rinnalle.

Konsultointia kehitetäänMantsisen asiantuntijapalvelujen kysyntä on kasvussa. Martti Toivanen nostaa kon-sultoinnin tuoreimmaksi esimerkiksi kan-sainvälisen metsäjätti Mondin Syktyvka-rin-tehtaan Venäjällä. Konsultointitarpeita aiheuttavat tyypillisesti muun muassa ma-teriaalinkäsittelyn aiheuttamat tuotanto-katkokset, varastokapasiteetin niukkuus ja materiaalivirtojen pullonkaulat. Tuotanto-laitosinvestoinnit vaativat usein materiaa-linkäsittelyn uudistamista.

–Meillä historian saatossa syntyneestä kokemuksesta on annettavaa. Konsultoin-nista olemme määrätietoisesti tekemässä pal-velutuotetta. Eniten kysyntää on ollut ni-menomaan Venäjällä.

Laajeneva mallistoKonevalmistukselle vuoden 2012 ensimmäi-nen vuosipuolikas oli loistava. Taloussuh-

Reilusti katetta innovaatiopuheille

-Mantsisen menestys on koko historian ajan perustunut innovatiivisuuteen,

eikä veljesten innovatiivinen voima ole täältä minnekään hävinnyt,

Mantsinen Groupin toimitusjohtaja Martti Toivanen muistuttaa. Logistiikan ja

materiaalinkäsittelyn edelläkävijäyhtiön menestystarina on jatkunut liki

50 vuotta – uusia oivalluksia kannattavaan kasvuun syntyy kaiken aikaa.

26

Mantsinen Group Puuterminaalien, teollisuuden ja satamien logistiikan sekä materiaalinkäsittelyn edelläkävijä Yhtiön juuret ulottuvat 1960-luvun puoliväliin Liiketoiminta-alueet ovat logistiikkapalvelut, materiaalinkäsittelykoneiden valmistus sekä konsultointi Konsernin pääpaikka ja tuotanto Liperin Ylämyllyllä Konserniin kuuluvat emoyhtiö Mantsinen Groupin lisäksi OOO Mantsinen Venäjällä, AS Mantsinen Virossa sekä SIA Mantsinen Latviassa Työntekijöitä kaikkiaan lähes 500 Liikevaihto 53 miljoonaa euroa (2011)

www.mantsinen.com

Kaikkiaan yhtiön palveluksessa on nyt

lähes 500 henkilöä

danteiden puristuksessa tilauskirjojen ohen-tumiseen on kuitenkin varauduttava.

–Asiakkaat toki edelleenkin tarvitsevat ko-neita. Mutta ymmärrettävästi investointeja tehdään varovaisemmin, päätöksiä hitaam-min, Toivanen realistina muistuttaa.

Mantsinen lähti uudistamaan tuotepalet-tiaan voimakkaasti kolmisen vuotta sitten. Vuonna 2012 yhtiö lanseerasi materiaalinkä-sittelyn pikkujättiläisen, Mantsinen 70 -ko-neen. Vuoden lopulla valikoimiin tuli myös Mantsinen 90 -malli.

Asiakkaiden toiveita ja muun muassa sa-tamien toimintatapojen muutoksia yhtiös-sä seurataan valppaasti. Materiaalinkäsittely-koneisiin on dieselmoottorien rinnalle tuotu sähkömoottorit. Samoin tela- ja kiskoalustais-ten koneiden rinnalle on tehty pyöräalustai-sia malleja.

–Työtapa satamissa on muuttunut siihen suuntaan, että koneita liikutellaan satama-alu-eilla pitkiäkin matkoja. Tela-alustainen kone ei tässä mielessä ole kovinkaan ketterä siirret-tävä. Mantsinen lienee tällä hetkellä ainut val-

mistaja, jolla on tarjota 120 tonnin kokoluo-kan koneisiin pyöräalusta.

Kannattavaa kasvuaInnovatiivisuus on Mantsisen tavaramerkki. Uudistukset halutaan tuoda markkinoille har-kiten ja kannattavasti.

–Tuotteistaminen – innovaation ja kaupal-lisen ratkaisun yhdistäminen – on aina haas-te. Joskus ratkaisujen toteuttaminen voi siinä ajankohdassa olla liian kallista. Asiakkaiden pitää olla valmiita maksamaan ratkaisuista, jotta niistä tulee liiketoimintaa.

Kasvu ei toimitusjohtajan mukaan ole yh-tiölle sokeasti tavoiteltava itseisarvo. Toiva-nen puhuu mieluummin järjestä ja kannat-tavasta kasvusta.

–Potentiaalia meillä on vaikka kuinka, mutta kustannustehokkuus on pidettävä kirk-kaana mielessä. Oman markkinasegmenttim-me olemme löytäneet. Kyky joustavuuteen on meille vahvuus. Pystymme suht nopeasti vas-taamaan asiakastarpeisiin, räätälöinteihin eri tavalla kuin massavalmistajat.

Kuvat: Mantsinen

<<< Mantsinen tun-netaan maailmalla innovatiivisuudesta ja järeistä koneistaan. Tuotekehitystyö on jatkuvaa, asiakkuuk-sia voitetaan asen-teella ja teknisellä edelläkävijyydellä.

27

vol. 2

S u o m i Pohjois-Karjala

julkaisija: Joensuun Tiedepuisto Oy

tekstit: Viestintä Ässä Oy, Sirkka-Liisa Salmela

kuvat: Yritysten kuva-arkistot ja Mainostoimisto Fabrik Oy

ulkoasu: Mainostoimisto Fabrik Oy

paino: PunaMusta Oy

Julkaisun ovat toteuttaneet Pohjois-Karjalan Osaamiskeskus ja

RoK-FOR-hanke.

Joensuun Tiedepuisto OyLänsikatu 15, 80110 Joensuu

Puh. (013) 267 7110 | info@carelian.fi www.carelian.fi