”Aborttikeskustelusta” perhesuunnitteluohjelmaan

1990-luvulla

Matti Rimpelä Sosiaalityöstä seksuaalineuvontaan-

seminaari, THL 26.4.2012

Esitän harkinnanvaraisia poimintoja…

Laki raskaudenkeskeytyksestä 1970

• Uusi laki väljensi abortin saamisen perusteita.

• Ennen ei sosiaalinen syy yksinään ollut riittänyt keskeytysperusteeksi

• Keskeytys tuli mahdolliseksi myös sosiaalisen syyn perusteella.

1970-luvun alussa

laillisten aborttien määrä lisääntyi yli kaksinkertaiseksi

• 1969 8 175 laillista keskeytystä.

• 1971 20 622.

Kohonneet keskeytysluvut herättivät laajan keskustelun 1970-luvulla

Tutkimus aborttikeskustelusta 2002

Salome Tuomaala:

Ruumiita mahdollisuuksien rajoilla. Kokemuksia, kertomuksia

ja keskustelua abortista. Tasa-arvoasiain neuvottelukunta, Sosiaali- ja

terveysministerio, Naistutkimusraportteja 2002:1

Ojala, Sonja (Pro gradu -tutkielma, 2006)

”Aborttitulva” –- keskustelu raskaudenkeskeytyksestä 1970-luvulla: Regina/Suomen lääkärilehti

• Aborttiin suhtauduttiin useimmissa tapauksissa neutraalisti.

• Poikkeuksen muodostavat vuodet 1972 ja 1973. Tällöin artikkeleissa on havaittavissa negatiivista suhtautumista raskaudenkeskeytyksiin.

• Selityksenä tälle voidaan tarjota sitä, että kyseisinä vuosina keskeytysluvut olivat korkeammat kuin koskaan aiemmin.

• Kirjoittelu abortista väheni keskeytyslukujen pienentyessä tultaessa kohti 1970-luvun loppua”

Tuomaala (2002)

”Aborttikeskustelujen ja kertomusten puhetta ymmartaakseen on katsottava myos taaksepain ja ajateltava millaisista ihmiskasityksista ja sukupuolikasityksista eli millaisista kertomuksista puhe abortista on aikojen kuluessa muodostunut”

”…nuorten naisten aborttiluvut ovat viime vuosina olleet lievassa nousussa. Tutkimus on kiinnostava siksi, etta aborttikeskustelua kaydaan jatkuvasti, mutta usein muista nakokulmista kuin abortin kokeneen naisen nakokulmasta. ” (Tuomaala, 2002)

Keskustelu jatkuu tänäänkin Google: Hakusana ”aborttikeskustelu”

– Viime vuoden ajalta 297 tulosta

Tänään poiminta Wikipediasta/Abortti: ”Olennainen kysymys abortin oikeutuksen kannalta on, onko syntymätön sikiö sielullinen elävä ihminen. Mikäli syntymätön sikiö on elävä ja ihmisarvon omaava ihminen, häntä ei voida abortoida minkäänlaisen äidin tai isän sosiaalisen tilanteen perusteella. Toisen ihmisen elämän lopettaminen on oikeutettua vain niissä poikkeuksellisissa tilanteissa joissa äidin ja näin ollen myos sikion henki on uhattuna….”

Vahvistamisesta rapautumiseen Raskaudenkeskeytystä koskevan lain rinnalla valmisteltiin kansanterveystyön uudistusta

• Ehkäisyneuvonta terveyskeskusten tehtäväksi • Terveyskeskuksissa erilaisia järjestelyjä

• Lääkintöhallitus/lääninhallitukset: Ohjausta ja valvontaa

• 1980-luvulla jäi sivuraiteelle

• Väestövastuu vauhditti rapautusta

• Valtion SoTe-hallinnon uudistus 1990-luvun alussa

• Ei enää kansallista vastuutahoa

Tässä kehyksessä virisi keskustelu (”kohu”) teiniaborteista syksylla 1992

Stakesissa havaittiin, että

• tieto ehkäisyneuvonna/perhesuunnittelun kehityksestä terveyskeskuksissa puuttui

• vuoden 1993 alussa pääjohtajan kutsumana asiantuntijaneuvotteluja

• kesäkuussa 1993 asetettiin Perhesuunnittelupalvelujen kehittäminen vuoteen 2000 -työryhmä

Perhesuunnittelupalvelujen kehittäminen vuoteen 2000 -työryhmä • selvittää perhesuunnittelupalvelujen nykytilaa • arvioida eri palvelujen ja muiden

toimenpiteiden vaikutusta ei-toivottujen raskauksien ja raskauden keskeytysten lukumäärän kehitykseen 1980-luvulla

• ennakoida näiden kehitystä vuoteen 2000 • ehdottaa

– toimia ei-toivottujen raskauksien ja raskauden keskeytysten määrän vähentämiseksi, sekä

– …henkiloston taydennyskoulutukseksi ja tutkimus- ja kehittämistyöksi vuosina 1994-1995

Keskustelua, seminaareja, raportteja

• Toimeksiannon tulkintaa: Käsitteet/termit epäselviä

• Esimerkiksi: Sisältyykö nuorten seksuaalikasvatus perhesuunnitteluun?

• 9/1993 seminaari ”Raskauden keskeytys – suomalaisia valintoja 1990-luvulla”

• Raportteja – Seminaariraportti

– Suomalaisia mielipiteitä raskauden keskeytyksistä

Työryhmän ehdotukset 1. rekistereiden ja tilastojen kehittäminen

2. henkilöstön koulutus

3. nuorten ihmissuhde- ja sukupuolikasvatus ja neuvonta

4. perhesuunnittelupalvelujen kehittäminen

5. tutkimus- ja kehitystyö

6. säädösten muutostarpeet

Stakesin perhesuunnittelu 2000-hanke käynnistyi 1994

• Vuosiksi 1994-1996

– jatkettiin – keskustelun jälkeen! - 1997 - 1998

• Projektiryhmä:

– Maija Ritamo, Sari Kautto, Matti Rimpelä Stakes

– Kristiina Poikajärvi, Mirka Koskinen Keski-Suomen lääninhallitus

• kaikilla myös muita tehtäviä

• PS 2000 –työryhmä jatkoi asiantuntijatukena

Tehtävän selventämistä

Projektiryhmä keskusteli

• peruskäsitteistä, esim.: • mitä on perhesuunnittelu?

• hedelmättömyyden hoito/ehkäisy … hedelmällisyyden edistäminen

• rajauksista, esim.: • keskitytään heteroseksuaalisuuteen

• sukupuolitaudeista klamydiaan

Tyosuunnitelma 1994…-> 1. Hoitosuositukset, alueelliset hoito-ohjelmat:

– aborttihoito, ehkäisy, jälkiehkäisy, sterilisaatio, hedelmöityshoidot, keskenmeno, klamydian ehkäisy ja hoito

2. Tukiaineistoa asiakkaille, asiakaspalautteen menetelmien testaaminen ja käyttöönoton tukeminen

3. Seksuaalineuvonnan kehittäminen, työtapojen testaaminen eri asiakasryhmien ja potilaiden tarpeista lähtien

4. Perhe- ja seksuaalikasvatuksen vakiinnuttaminen peruskouluissa ja toisen asteen koulutuksessa, oppi- ja tukiaineisto

5. Nuorten palvelut ja niiden työmuodot, tukiaineistot

…tyosuunnitelma 1994->

6. Ammattihenkilöstön koulutuksen tehostaminen

7. Erikoistuvien asiantuntijoiden koulutusohjelmat

8. Laadunhallinta, muuttamisen strategiat

9. Kansainvälinen yhteistyö

Toiminta-ajatus

”Toimijalahtoista prosessikehittamista” – Projektiryhmä kokoaa asiantuntijoita yhteen,

virittää, tukee, kouluttaa ja viestii – kehittäminen kentällä

Tiivis yhteistyö • Stakes – asiantuntijat yliopistoissa,

terveydenhuollossa, järjestöissä • Stakes-lääninhallitus-kunnat

– Pilottialueeksi Keski-Suomen lääni + kuntia • Kehittämishankkeita kunnissa, kuntakäyntejä • Perhesuunnittelun osaamiskeskus

Tiedon ja kokemusten välittämistä, keskustelun mahdollistamista

• Perhesuunnittelu 2000 –verkosto

– 1996: noin 470 -> 1998: noin1000-henkilöä

– Perhesuunnittelu 2000 –verkostolehti

• Toukokuusta 1994 alkaen monisteena

• 4-5 kertaa vuodessa, noin 10 A4-sivua

• vaikea saada kirjoituksia kentältä

• Näyttelyjä, messuja

• Hedelmällisyysfestarit – uusi ote

– 1996: 2500-3000, 1997: 4500-5000 osallistujaa

Mitä saatiin aikaan?

Tärkeitä– minun mielestäni - tuloksia :

1. ”Agendan” ottaminen haltuun

– Vastuutahon ja aktiivisen T&K:n puuttuessa, kenttä oli avoin mediakohuille

– Aborttikeskustelun juupas/eipäs väittelyn rinnalle palvelujen kehittäminen, seksuaalikasvatus/terapia

– Yhteinen asiantuntijuus laajeni

• Ei vain ”viranomaisia”

Mitä saatiin aikaan? 2. Vakiinnutettiin perusta valtakunnalliselle kehittämisohjelmalle ja vastuutaholle

3. Opeteltiin, testattiin ja ajettiin sisään toimijalähtöistä prosessikehittämistä

4. Käynnistettiin koulutusohjelmien valmistelu

5. Tutkimustuloksia, hoito-ohjelmia, palveluja, tyotapoja, aineistoja….

6. Avattiin kansainvälinen yhteistyö

7. Ryppyotsaisen huolen ja kuivan asiantuntijuuden rinnalle iloista meininkiä

Mitä esimerkiksi jäi tekemättä – askarruttamaan mieltä?

• Tehtäväkenttä avautui paljon laajemmaksi mitä 1993 osattiin ennakoida – Liikkeelle aika lailla tyhjästä

• Tulimme kaikki muilta osaamisalueilta

– Resurssit suhteessa haasteisiin pieniä

– ”Hankeen” lyhyt kesto/lopettamisen vaatimus

• Tutkimustyötä ja tutkimukseen tukeutuvaa kehittämistä ei saatu vahvistettua/ vakiinnutettua – Lyhyita ”pyrahdyksia” erillisrahoituksella

Tänään askarruttaa

Miehen asema perhesuunnittelussa

• Mies ei ole enaa ”seinakukkanen” kuten 1970-luvun ehkäisyneuvolassa – jos sattui käymään

• Mutta edelleen nainen/naiset keskiössä

– molemmat vastaanottohuoneessa

– terveydenhoitajan katsekontakti suurimman osan ajasta naiseen

– usein myös silloin kun kysytään mieheltä

Tänään askarruttaa myös:

Mitä tarkoittaa perhe perhesuunnittelussa?

• Keskittyy lisääntymisen prosessiin ja seksuaalisuuteen,

• Entä perheen kehittyminen lapsen kehitysyhteisönä? • lapsiperheen kasvu ja kehitys ihmisten yhteisönä

• vanhemmuuden ”oppiminen” ja tukeminen

• parisuhde lapsiperheessä

• perhekasvatus

Miten rakentaisimme siltaa perhesuunnittelusta ja

seksuaalikasvatuksesta/terapiasta lapsiperheen tukemiseen?

Lämmin kiitos

• Vapulle, että mahdollistit Perhesuunnittelu 2000 –hankkeen

• Maijalle, Kristiinalle ja Mirkalle tehokkaasta yhteistyöstä ja myös ystävyydestä

• Opin paljon ja muistelen ikävöiden mutta myös ilolla noita vuosia