1

MATKARAPORTTI

Innovative Village – Kekseliäät kylät -hankkeen

opintomatka Viroon 21.-25.5.2013

Innovative Village – Kekseliäät kylät -hanke on kansainvälinen Leader-hanke. Maaseudun Kehittämisyhdistys

Viisari ry, JyväsRiihi ry ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu toimivat keskisuomalaisina partnereina, Tartumaa

Arendusselts (TAS) eli Tarton seudun kehittämisyhdistys virolaisena partnerina ja North East Rural

Development Partnership (NER) pohjoisirlantilaisena eli brittiläisenä partnerina. Hanke auttaa kyliä

palveluiden kehittämisessä.

Raportin kirjoitti projektipäällikkö Outi Raatikainen. Valokuvat: Outi Raatikainen, Kari Lehtinen, Kirsti

Äijänen-Oksala, Riitta Kolari, Helmi Moisio, Pekka Louniala ja Pirjo Ikäheimonen.

2 Matkan tarkoitus

Matkalla oli usea tarkoitus: se oli tutustumismatka partnerien toimintaan, opintomatka virolaisten kylien

toimintaan ja hankkeisiin yleisemminkin, oman ryhmän sisäinen tutustumismatka ja kansainvälisen

ohjausryhmän kokousmatka.

Opinto-ohjelman tarkoitus oli löytää hyviä ideoita ja innovaatioita kylien ja kylälähtöisten palveluiden

kehittämiseksi sekä tutustua puolin ja toisin yhteistyön parantamiseksi.

Osallistujat

Osallistujat olivat partneriorganisaatioiden henkilökuntaa ja hallitusten jäseniä sekä hankekyläläisiä.

Nimi Organiaatio tai kylä

Raatikainen Outi JAMK: projektipäällikkö, matkanjohtaja

Martelius-Louniala Tiina JAMK

Lukkarila Marianne JyväsRiihi

Happonen Eeva Jyväsriihi ry

Ikäheimonen Pirjo JyväsRiihi ry

Lehtinen Kari JyväsRiihi ry

Mehto Lahja JyväsRiihi ry

Hytönen Heli Konginkangas

Hirvinen Katja Konginkangas

Honkonen Petri Pylkön Ääni ry

Moisio Helmi Pylkön Ääni ry

Moisio Iida Pylkön Ääni ry

Moisio Matti Pylkön Ääni ry

Moisio Silja, ikä 6 kk Pylkönmäki

Kinnunen Teppo Säynätsalo

Lehtomäki Kauno Säynätsalo-Seura ry

Louniala Pekka Vesanka

Louniala Olli-Pekka, ikä 9 Vesanka

Louniala Sanni, ikä 6 Vesanka

Arja-Leena Peiponen Viisari ry

Kolari Riitta Viisari ry

Puro Mari Viisari ry

Äijänen-Oksala Kirsti Viisari ry

3

Ohjelma lyhyesti

Ti 21.5. Menopäivä

Bussi- ja lauttamatka Saarijärvi-Äänekoski-Jyväskylä-Helsinki-Tallinna-Tartto. Matkalla esittelyt, matka-

suunnitelmat, tehtäviä, työnjakoa, projektin suunnitelmia ja keskusteluja. Majoittuminen Tartu Hotellissa.

Ke 22.5. Tartto www.tartu.ee

Avausseminaari ja työpaja Tarton luovien alojen keskuksessa

www.lmk.ee/eng: kaupunginjohtajan tervehdys, partnerien esittelyt,

katsaus hankekyliin Suomessa ja Pohjois-Irlannissa keskustelua, hyvien

ideoiden kokoaminen. Kansainvälisen ohjausryhmän kokous/Opastettu

kaupunkikävely. Illallinen Ruutikellarissa www.pyss.ee/?lang=en.

To 23.5. Kyläkierros Tarton maakunnassa

Sirgun kyläyhdistyksen toiminta, Kaagvere ja sen kylämyymälähanke,

Õnnemaa-yhdistys ja sen Ülenurmen perhe- ja nuorisokeskus,

Ülenurmen koulu ja musiikkikoulu, lounas Uhti Innissä,

valokuvanmetsästys Elvan virkistysalueella. Majoitus Cantervillan

linnassa Valgjärven kunnassa, illallinen ja sauna http://cantervilla.ee.

Pe 24.5. Kyläkierros Etelä-Virossa

Sangasten ruiskylä ja linnahotelli, Rõugen nuorisotalo, Setukaisten talomuseo Värskassa, jossa myös

perinnelounas Seto Tsäimajassa. National Geographicin ja etelävirolaisten

organisaatioiden Yellow Window -hanke Urvastessa, Rõugessa ja

Podmotsassa. Majoitus Villa Müllerbeckissä Otepäässä, illallinen,

valokuvia, kiitoslahjoja, sauna... www.villamullerbeck.eu

La 25.5. Lähtöpäivä

Tuoretta leipää Uhti Innistä. Lähiruokamyymälä Tartossa. Bussi- ja

lauttamatka Tartto-Tallinna-Helsinki-Jyväskylä-Äänekoski-Saarijärvi.

Matkamme ulottuvuus kartalla – ohjelma kattoi koko

Etelä-Viron.

4

KYLÄKOHTEISTA ENEMMÄN

Sirgun kylä – vertautuuko Jyväskylän läheisiin kyliin?

Sirgun pikkuinen kylä sijaitsee lähellä Tarttoa. Suurin osa asukkaista käy kaupungissa töissä. Asukkaita on

noin 100. Aikanaan kylä oli alueen palvelukeskus, jossa oli mm. kyläkoulu. Nykyään kylän lapset eivät käy

edes samaa koulua. Kylässä ei ole minkäänlaisia kunnallisia palveluita, vaan kyläläiset luovat itse palvelunsa.

Kyläaktivisti Palbo Vernik esitteli kylän ratsastuskentän laidalla, sillä kylätaloa ei ole. Talli on yksityinen

yritys. Suurin osa hevosista on kaupunkilaisten, jotka käyvät Sirgussa ratsastamassa. Tilalla asuu mm. Tarton

lääketieteellisen opiskelijoita, jotka osin hoitavat hevosia opintojensa ohessa.

Jokunen vuosi sitten kylässä oli hiljaista eivätkä ihmiset juuri tunteneet toisiaan. Muutoksen aikaansaami-

sessa olennaisinta oli saada ihmiset keskustelemaan keskenään. Muutama kyläläinen teki aloitteen ja kutsui

väen kyläkokoukseen. Vernikin mielestä muutos alkoi nimenomaan kommunikoinnista ja keskinäisestä

tutustumisesta. Nykyään kyläläiset järjestävät yhteistä hauskaa ja käyttävät paljon toistensa tietoja ja

taitoja eli hankkivat palveluita omalta kylältä.

Sirgulaiset järjestävät säännöllisiä kylätapahtumia, joiden tärkein tarkoitus on saada kyläläisiä kokoontu-

maan yhteen, keskustelemaan ja pitämään hauskaa yhdessä. Tapahtumat tehdään pienellä budjetilla. Ne on

tarkoitettu oman kylän väelle, minkä lisäksi niissä käy entisiä kyläläisiä. Kylän vuosikalenteri:

- 1.5. siivoustalkoot

- lapsille 2-3 päivän metsäretki keväisin, jotta he tutustuvat toisiinsa (koska kaikki eivät käy samaa

koulua); pari vanhempaa on aina mukana

- joka toinen vuosi kyläjuhla, jota varten kylän oma bändi harjoittelee esityksen – laadusta ei ole

takeita, mutta hauskaa on!

- joulukuun alussa joulujuhla

- laskiaismäki, jossa olennainen ohjelmanumero on neljän hengen kimppasuksilla hiihtäminen

- kyläkokouksissa luodaan kylän yhteinen ääni kunnan suuntaan.

Sirgu ei ole Innovative Village -kylä, mutta emäntämme pitivät sitä niin hyvänä esimerkkinä aktiivisesta

kylätoiminnasta, että halusivat esitellä kylän meille.

Kaagveren koulukylä

Kaagvere on vanha kylä, ensimmäinen maininta siitä on vuodelta 1544. Niin kuin joka kylässä Virossa,

täälläkin on ollut oma kartanonsa. Kylä tunnetaan Virossa kuitenkin tyttökoulustaan, jossa pahatapaisia

tyttöjä on noin 45 vuoden ajan pantu kuriin ja Herran nuhteeseen. Tällä hetkellä koulussa on noin 30 tyttöä,

mutta koulua ollaan lopettamassa. Päärakennus on ollut tyhjillään jo 7 vuotta.

Entinen koulu rakennuksineen antaa kylälle uusia mahdollisuuksia. Kylässä ideoidaan päärakennukseen

ekologiseen elämään erikoistuneet kansanopiston tyyppistä toimintaa. Viron ainoan purjehduskelpoisen

joen, Emajoen, rannassa on vanha kivinen työläisten asunto, jossa kyläläiset näkevät unelmissaan veneily-

keskuksen – Virossa on suuria suunnitelmia joen matkailuliikenteen kehittämiseksi. Lisäksi kylässä on

tyhjilleen jäänyt autotalli- ja saunarakennus, johon Innovative Village -hankkeen avustuksella suunnitellaan

ekologista paikallisten tuotteiden myymälää.

5

Kaagveren kylässä on noin 200 asukasta. Oppaamme Madis Maasingin mukaan iso osa kylän asukkaista

onkin koulun eläkkeelle jääneitä naisopettajia, jotka asuvat muutamassa työntekijöitä varten rakennetussa

kerrostalossa.

Kylän laitamilla on vapaasti saatavissa hyvää maata, johon kyläläiset ovat perustaneet kasvimaitaan. Osa

tuotteista menee Tarttoon myyntiin, osa käytetään itse ja osaa suunnitellaan myytäväksi tulevassa omassa

kyläkaupassa.

Ülenurmen perhe- ja nuorisokeskus www.onnemaa.ee

Ülenurmen kunnan perhe- ja nuorisokeskus on Õnnemaa- eli Onnen-

maa-nimisen yhdistyksen pyörittämää toimintaa. Toiminnasta meille

kertoivat Kersti Leis ja muita yhdistyksen toimijoita.

Perhe- ja nuorisokeskus järjestää liikuntaa, askartelua ym. vapaa-ajan

toimintaa niin vauvoille vanhempineen kuin koululaisillekin. Se toimii

yhteistyössä kunnan ja koulun kanssa. Vapaa-ajan toiminnan lisäksi yhdistyksen kautta jaetaan mm. elin-

tarvikeapua noin kahdellekymmenelle köyhälle perheelle Ülenurmessa.

Ülenurmen kunta sijaitsee hyvin lähellä Tarttoa. Sen asukasluku on noin 6240 ja luku on ollut kasvussa

muutamien viime vuosien aikana. Yhdistys toimii toistaiseksi käytännössä yhdessä huoneessa, joka sijaitsee

toisessa kerroksessa portaiden päässä. Tilaa on vähän ja sinne on huonosti kulkevien ja kovin pienten lasten

hankala päästä. Vaikka yhdistys voikin käyttää esim. koulun tiloja, se tarvitsee lisää tilaa. Siksi se alkoi

suunnitella laajentamista ja hakeutui Innovative Village -hankkeeseen.

Onnenmaan hankkeen tarkoitus on organisoida vapaa-ajan harrastusmahdollisuuksia nykyistä laajemmin

Ülenurmen eri-ikäisille asukkaille. Hankkeen aikana rakennetaan myös kylätalo Vanamõisan aukiolle

Ülenurmeen. Vapaa-ajan toimintaa tuotetaan sekä keskustaan että kauemmaksi.

Ülenurmen koulu ja musiikkikoulu

Viron koululaitos on hyvin samantapainen kuin Suomessa ja siten hyvin erilainen kuin Pohjois-Irlannissa.

Vierailimme Ülenurmen koulussa, jossa on noin 690 oppilasta. Koulu toimi kahdessa rakennuksessa: toisessa

6 luokat 1-5 ja toisessa 6-12. Opettajia on 30+23. Vuonna 2010 koulu remontoitiin ja sinne rakennettiin mm.

moderni, toimiva käsityö- ja kotitalousluokka, matematiikkaluokka ja musiikkiluokka.

Lapset tulevat kouluun koko kunnan alueelta, mutta koska kunta on pieni (kuten virolaiset kunnat yleensä),

koulumatkat eivät ole pitkiä. Erityisiä koulukuljetuksia ei ole, vaan lapset käyttävät tarvitessaan normaalia

bussiliikennettä.

Koulu tekee paljon yhteistyötä samassa rakennuksessa toimivan musiikkikoulun kanssa. Musiikkikoulu toimi

melko uusissa tiloissa ja mm. sen konserttisali teki meihin vaikutuksen. Koulussa oli 130 eri-ikäistä opiskeli-

jaa, jotka opiskelivat erikoisluokissa klo 12 eteenpäin ja maksavat opinnoistaan 22 e/kk. Koululla oli ollut

oma Leader-projektinsa, jolla oli hankittu soittimia.

Koulu tekee paljon yhteistyötä perhe- ja nuorisokeskuksen kanssa: ”They share the rooms, the teachers and

the kids” (”He jakavat tilat, opettajat ja lapset”).

Vierailupäivänämme suurin osa koululaisista ja opettajista oli viettämässä urheilu- ja musiikkileiriä Elvan

virkistysalueella (meidän retkikohteemme seuraavana päivänä) eli koulu oli melkein tyhjä. Sen sijaan perhe-

ja nuorisokeskus oli järjestänyt meille valloittavan konsertin ja tanssitapahtuman, jossa nuorimmat esiintyjät

olivat 3-vuotiaita. Vaikka oli työpäivä, monilla lapsilla oli vanhempi mukanaan. Niinpä taputimme kiitokseksi

paitsi hurmaaville lapsille myös heidän vanhemmilleen.

Uhti Inn www.uhti.ee/eng/?page_id=201

Uhti Inn on rakennettu 1800-luvun alkupuolella. Rakennus on valtion suojaama arkkitehtoninen muisto-

merkki, jonka omistaa kunta. Paikalla on ollut majatalo jo nykyistä rakennusta ennen, vain toisella puolella

tietä, sillä Uhti on vanhan Tartu-Võru -postitien varrella.

Kunta etsi paikalle järkevää käyttöä, kunnes siihen perustettiin usean taiteilijan yhteinen osuuskunta ja

”avoin studio” - valmistusta voi seurata ja kokeilla itsekin, ja kaikki, mitä täällä valmistetaan, on myös

myynnissä.

Uhti Innissä on mm. ravintola, keramiikkaverstas, nahkaverstas ja sepän paja. Yksinään kukin yrittäjä olisi

pieni toimija, mutta yhdessä toimimalla paikasta tulee houkutteleva käyntikohde. Ravintolan leipä leivotaan

ja ruoka tehdään mahdollisuuksien mukaan lähellä tuotetuista raaka-aineista. Lounaamme oli perinne-

ruokaa, joka syötiin Uhti Innissä tehdyistä keramiikka-astioista, mikä sopi paikan tunnelmaan hienosti.

Saimme ostaa vastaleivottua leipää myös mukaan.

7

Uhti Inn järjestää ruoka- ja yrttikursseja sekä mm. taide-, ompelu-, keramiikka-

ja nahkakursseja. Kuvassa Uhti Innin vetäjä Kai Paks näyttää mallia nahkaisen

avaimenperän tekemisestä.

Valokuvanmetsästys Elvan virkistysalueella www.visitelva.com/?lang=en

Lue lisää ja katso kuvia

http://blogit.jamk.fi/turbinaattori/2013/05/29/valokuvanmetsastysa-

virossa/#more-1593

Sangasten ruiskylä www.sangasterukkikyla.eu/fi

Sangasten kyläläiset ja matkailuyrittäjät kutsuvat kylää ruiskyläksi, koska maailman vanhin yhä viljelyssä

olevan ruislajike on kehitetty kylässä ja nimetty kylän mukaan. Ruis palkittiin aikanaan Pariisin ja Chicagon

maailmannäyttelyissä.

Viisi vuotta sitten kyläyhdistyksessä oli viisi jäsentä. Nyt aktiivisia jäseniä on yli kolmekymmentä. Kylän

brändiä ja toimintaa rakennetaan rukiin varaan. Ruisteemaan on otettu käyttöön vanhoja perinneruokia ja

luotu omia ruisreseptejä. Matkailu- ja ravitsemisyrityksillä on ruisteemaisia nimiä ja koko matkailuyritysten

verkoston luomissa esitteissä, uusilla nettisivuille yms. teema näkyy vahvasti.

Kylässä järjestetään myös kahdet ruisteemaiset kyläjuhlat vuodessa, heinäkuun alussa Heinä- ja hunajapäivä

ja heinäkuun lopussa sadonkorjuun aikaan Ruispäivä. Kyläjuhlat ovat paitsi omalle väelle, myös matkailu-

tapahtumia. Niihin kuuluvat markkinat, musiikkia, paikallinen ruoka ja työpajat. Kilpailu parhaasta ruis-

reseptistä on ilman muuta osa juhlia.

Kylä esiteltiin meille Sangasten linnassa, jonka rakensi kartanokseen kreivi F.G.M. von Berg (1845-1938). Hän

oli oleillut Englannissa ja nähnyt mm. Windsorin ja Balmoralin linnat ja kuulemma rakastunut paikalliseen

aatelisneitoon, jonka isä oli kuitenkin heittänyt virolaisen metsäläisen tiehensä. Linnassa oli valmistuttuaan

1881 peräti 99 huonetta! Sinne hän nai Suomesta vaimon, joka ei kuitenkaan kestänyt elämää pienessä

Sangastessa vaan lähti. Niinpä yksin jäänyt kartanon isäntä panosti energiansa maatalouden kehittämiseen

tuloksena mm. aikansa moderneinta maitotaloutta ja uusi ruislajike.

Nykyisin kartanossa toimii hotelli, joka voi majoittaa 70 asiakasta. Linnassakin ruisteema näkyi: mm. monissa

huonekaluissa koristeena käytettiin ruiskukkaa. http://www.sangasteloss.ee

Kylän ruisravintola ja hotellin keittiö olivat

rakentaneet meille houkuttelevan maisti-

aispöydän paikallisista tuotteista: ruisviinaa,

kotiolutta, ruisleipäpalloja, ruiskakkua, talkku-

naa perinteisesti ja uusilla tavoilla. Lisäksi

tarjolla oli mm. kotijuustoa. Ja koska linnan

isäntä oli käynyt muutamaa päivää aiemmin

metsällä ja saanut saaliikseen villisian, saimme

lisäksi maistaa myös villisikaa tuorejuuston,

yrttien ja kuusenkerkän kera.

8 Rõugen nuorisotalo: ”If school gives knowledge we give skills”

Rõugen kunnassa on noin 2300 asukasta, joista 25 % on nuoria eli alle 27-vuotiaita. Itse Rõugen kylässä asuu

noin 500 ihmistä. www.rouge.ee

Nuorisotalon toiminnasta meille kertoivat Angelica ja Jarek, jotka olivat kunnan palkkalistoilla nuorisotyön-

tekijöinä. Kunta on pieni, mutta siitä huolimatta siellä on neljä nuorisotaloa. Toimintaa rahoittavat kunta,

erilaiset projektit ja pienessä määrin lasten osallistumismaksut esim. matkoihin (30 % lentolipun hinnasta,

muu on ilmaista). Periaatteessa toiminta ja kaikki välineet ovat lapsille ja nuorille ilmaisia.

Talon varustelu oli hyvä, mm. tietokoneita, Xbox, TV, soittimia, peli- ja urheiluvälineitä, kangaspuut ja muita

käsityötarpeita sekä hyvä keittiö. Pihassa oli kunnon skeittiramppi.

Talon toimintaan kuuluvat myös tutustumisretket ja yritysvierailut, joiden kautta nuorten halutaan hahmot-

tavan, mitä he haluaisivat tehdä tulevaisuudessa. Eräs talon oma aktiviteetti oli Rõuge TV, jonka tuotoksia

voi nähdä mm. YouTubessa ja kunnan sivuilla (www.facebook.com/rougetv). Taloa käyttää noin 50 nuorta.

Nuorisotalon väellä oli paljon hankekokemusta. Projektitoiminta oli alkanut 1999 Youth in Action -hank-

keella, 2001 oli ollut oma hanke, 2005 nuorten talous- ja yrittäjyysosaamista parantanut hanke mm. Ruotsin

ja Latvian kanssa, 2010 Leader-hanke, jossa toteutettiin nuorisotyöntekijöiden opintomatkoja. Eri maista on

ollut harjoittelijoina nuoria esim. pyörittämässä Idea Cafe -toimintaa noin 2 vk kerrallaan. Tänä kesänä heille

on tulossa 10 nuorta noin viikon ajaksi harjoittelijoiksi. Keväällä 2013 oli käynnissä kaksi omaa ja kuusi

muuta hanketta, joissa nuorisotoimi oli mukana.

Setukaisten perinteet Värskassa www.setomuuseum.ee

Värskan kylässä asuu 25 perhettä. Virossa Värska tunnetaan mm. suolaisesta mineraalivedestään, jota

käytetään sekä juotavaksi että kylvettäväksi www.spavarska.ee. Lisäksi Värskassa on setukaisten talomuseo,

jonka teemajassa eli kahvilassa nautimme perinnelounaan.

Setukaiset eli viroksi setot ovat ortodoksiuskoinen vähemmistökansa. Virolaisilla on sanonta, että seto = ”ei

sii ei too” eli ei sitä, ei tuota. Heillä on omat perinteet ja he asuvatkin rajamaalla Viron ja Venäjän alueilla.

Setujen alue koostuu Viron puolella 4 kunnasta. Kaikkiaan Virossa asuu noin 4000 setua, minkä lisäksi

9 Venäjän puolella setukaisia asuu jonkin verran. Moni setu on päätynyt muualle Viroon. Se, lasketaanko

heidät setukaisiksi riippuu siitä, mieltävätkö he itsensä setoksi.

Seto Tsäimajassa Ingrid Kala esitteli setujen yhteistoimintaa. Setut ovat muutama vuosi sitten perustaneet

mm. käsityöläisten yhdistyksen, jota kautta he tutkivat ja ottavat uudelleen käyttöön vanhoja, osin jo kadon-

neita käsityöperinteitä, sekä markkinoivat tuotteitaan yhteisesti. Tsäimajan eli Teemajan lounas oli perinne-

ruoka, johon suomalaiset ihastuivat: peruna- ja juurespuuro, joka tarjottiin ensin keitoksi mieltämämme

hapankurkkua, kasviksia ja smetanaa sisältävän kylmän ”kastikkeen” kanssa. Pohjoisirlantilaiset eivät olleet

aivan yhtä ihastuneita ruoan makumaailmaan kuin me suomalaiset, joiden varovainen suhtautuminen

vaihtui ihastukseksi ja toiveiksi saada resepti.

Setukaisten ulkomuseo esitteli perinteistä suvun tiivistä asumista vähän tavallista rikkaammassa suvussa

(”mitä enemmän rakennuksia, sitä varakkaampi perhe”) ja meillä oli hyvä opas Maret Hunt. Museo kertoi

elämästä, joka uskontoa ja perinnetapoja lukuun ottamatta oli ollut melko lähellä suomalaista talonpoikais-

elämää – työkalut, sauna ym. näyttivät kovin tutuilta. Museossa oli setujen käsitöiden myyntinäyttely ja aika

moni päätyi ostamaan jonkin matkamuiston tai tuliaisen museolta.

Lapsen mieleen jäivät vähän eri asiat. Talomuseon kuvaus Sannin, 9 v., matkapäiväkirjasta: Lounaan söimme

Seto Tsäimajassa Värskassa. Siellä oli vihanen hevonen (=kopune), kaksi kiliä, kissa (=kas), koira (=koer) ja

monta kanaa. Hevonen päästi yhden kanan karkuun omaan aitaukseensa. Sitten ajoimme Podmotsan

kylään, jossa järven (Pihkva järv) toiselta puolelta näkyi Venäjä.

Yellow Windows "Life on the Border of Two Worlds" -hanke http://www.tas.ee/arendustegevus/tasi-

projektid/rahvusvaheline-koostooprojekt-elu-kahe-maailma-piiril

Etelä-Virossa oli matkamme aikana käynnissä ”Keltaisten ikkunoiden hanke”. Hankkeessa asennetaan 21

isoa, metallista keltaista National Geographic -”ikkunankehystä” eri puolille Etelä-Viroa erityisen kauniisiin

maisemakohteisiin. Kohteita tukevat tarinat ja lähiseudun matkailutarjonta. Kohteet on valittu avoimen

ideakilpailun kautta ja niitä valitsemassa oli raati. Valinta edellytti, että ikkunakylässä toimijat, siis sekä

kunta että matkailiyritykset ja kyläyhteisö, ovat ajatuksen takana valmiina satsaamaan matkailun kehittä-

miseen, sillä ikkunoiden pystyttämisen lisäksi hanke kehittää uusia matkailutuotteita ja -palveluita sekä luo

uusia yhteistyöverkostoja.

Hankkeen tarkoitus on

- voimistaa alueellista identiteettiä Tarton alueella ja Etelä-Virossa

10

- lisätä tietoisuutta alueesta ja houkutella uusia vierailijoita

- esitellä Tarton maakunta ja Etelä-Viro matkailijoille.

Hanketta toteuttaa kuusi Leader-yhdistystä eteläisestä Virosta ja National Geographic Eesti (NG) yhteis-

työssä useimpien etelävirolaisten matkailunkehittäjien kanssa. Hanke ja sen jatkosuunnitelmat sisältävät

lukuisia toimenpiteitä, jotka toteutetaan vähintään viiden vuoden kuluessa. Ne ovat laajoja eritasoisten

toimijoiden yhteistyöhankkeita. Yhteistyössä järjestetään mm. valokuvauskilpailu, rakennetaan esitteet ja

nettisivut, ja NG kirjoittaa kohteista juttuja.

Hankkeelle on kovat odotukset Etelä-Virossa:

- alueellinen identiteetti vahvistuu

- kotimaisten ja ulkomaisten matkailijoiden määrä kasvaa

- alueen tulot kasvavat, mikä edistää työpaikkojen syntymistä ja lisää investointeja alueella

- yhteisöt ja paikalliset yrittäjät lähtevät kaikki mukaan matkailun kehittämiseen ja tuottavat uusia

tuotteita ja palveluita jatkuvasti; uusia yhteistyöverkostoja syntyy.

”Farmers Market” Tartossa

Tartossa ison ostoskeskuksen sisäänkäynnin yhteyteen on perustettu

pienten, lähinnä elintarviketuottajien myymälä. Sen monipuolisiin

valikoimiin kuuluivat sesongin mukaan tuoretuotteet, leivonnaiset,

maitotuotteet, säilykkeet, teet, makeiset, mausteet, juomat jne.

Elintarvikkeiden lisäksi myymälässä oli saunatuotteita.

Tilat remontoi ostoskeskus, mutta muuten toiminta saatiin alkuun mm.

Leader-yhdistyksen rahalla, jolla voitiin palkata myymälään työntekijä.

Aluksi toiminta tarvitsi tukea, mutta nyt parin vuoden jälkeen myymälä tuottaa ja toiminnan myötä

perustettu tuottajien yhteenliittymä suunnittelee uusien myymälöiden perustamista jo kahteen muuhun

isompaan kaupunkiin.

Opintomatkan yhteenveto

Osallistujien mielestä matkan järjestelyt olivat erinomaiset tai ainakin hyvät, seminaari kiinnostava ja retki-

ohjelma hyvä. Pikainen yhteenveto kertoo, että kiinnostavimmat kohteet matkalla jakautuivat tasaisesti,

mutta esimerkiksi Urvaste ja Podmotsa olivat vähiten kiinnostavia. Mm. yhteisöllisyys oli asia, jota ihailtiin

virolaisten kylien toiminnassa, samoin nuorisoon panostaminen.

Matka antoi uusia ideoita sovellettavaksi kotioloissa ja jossain määrin lisäsi myös osaamista kyläkehittäjänä,

mutta ohjelmassa olisi saanut olla enemmän aikaa ja tilaisuuksia tutustua virolaisiin ja pohjoisirlantilaisiin

matkakumppaneihin. Tällaisessa ruohonjuurihankkeessa maaseutukehittäjien ja kylätoimijoiden henkilö-

kohtaiset suhteet ja yhteisymmärrys ovat tärkeitä. Opintomatka toimii paitsi kansainvälisen verkostoinnin

välineenä, myös omassa porukassa: suomalaisryhmäläiset tekivät työtä todella hyvin keskenään. Kansain-

välisten partnereiden kanssa kommunikaatio-ongelmat ylitettiin useiden oman ryhmän vapaaehtoisten

tulkkien avulla. Käännökset eivät toimineet sanasta sanaan, mutta asiat tulivat ymmärretyiksi ja kaikki

pystyivät ottamaan osaa ohjelmaan. Ainakin Keski-Suomessa useimmat kyläaktiivit eivät ole tottuneet

kansainväliseen yhteistyöhön. Opintomatkat ovat paras keino oppia toisilta, ymmärtää heidän elämäänsä ja

11 löytää uusia, sovellettavia ideoita tuomisiksi. Niinpä Innovative Villagen kansainvälinen ohjausryhmä päätti,

että myös seuraava opintomatkaohjelma kestää kolme kokonaista päivää.

Pitkä bussimatka Keski-Suomesta Etelä-Viroon huoletti etukäteen. Menomatka käytettiin kuitenkin aktiivi-

seen tutustumiseen, ideointiin ja suunnitteluun ja paluumatka nähdyn ja kuullun läpikäyntiin. Suomalaisten

hyvä yhteishenki syntyi jo menomatkalla esittelyjen ansiosta - ”Matkalla tultiin tutuiksi”

Yksi opintotehtävä oli kerätä hyviä ja huonoja ideoita meidän omia opinto-ohjelmiamme varten. JyväsRiihi

ry emännöi opintomatkalaisia syyskuussa 2013 ja Viisari ry toukokuussa 2014; hankkeen kolmas partneri

JAMK toimii molempien järjestelyissä. Neuvoja meidän ohjelmaa ajatellen löytyi kuitenkin pitkä luettelo.

Ajatuksia tulevan opintomatkan järjestelyihin Keski-Suomessa:

- Ohjelman mukaan kartta, johon merkitty kohteet osoitteineen ja esittelijöiden/yhteyshenkilöiden nimet

- Kunnon ohjeistus aamulla ja ennen bussista poistumista: mitä tapahtuu, mitä varusteita tarvitaan, koska

on oltava takaisin bussissa valmiina lähtöön…

- Myös kyläesittelijöille briiffaus etukäteen; esittelyistä tiiviitä ja lyhyitä

- Aina kun uusia ihmisiä tulee matkan varrella mukaan, heidät esitellään koko porukalle.

- Onnistuisiko huilitauko keskellä päivää? Tai ainakin vähän pidemmät yöunet…

- Jyväskylän seudulle teemoiksi on jo valittu JyväsRiihen rahoittamat hankkeet ja yrittäjyyskasvatus. Viisarin

alueella teemaksi kierrätys? Voisi olla kaatopaikkakäynti, kierrätyskeskus, koruja kierrätysmateriaalista tms.,

luonnon lähellä eläminen ja paikallinen energia.

- Enemmän tekemistä, vähemmän passiivista katselua ja kuuntelua.

- Mahdollisimman paljon paikallisia myymään omia tuotteitaan ja aikaa niitä katsella ja ostaa. Tuotteet

sellaisia, mitä pystyy kuljettamaan kotiin (keveys, kestävyys, säilyvyys).

- Esittelyissä mielellään valokuvia taustalle, ei perinteisiä pp-esityksiä. Esittelyn tueksi etukäteen A4, jossa

perusasiat kirjoitettuna. Näin voi palata asiaan myös jälkikäteen. (Toisaalta Pohjois-Irlannin matkan yksi

oivallus oli, miten paljon helpompi on ymmärtää englantia, kun puhutun tekstin avainsanat näkee samaan

aikaan valkokankaalla!)

- Ruokalistat vaikka jokaiselle paikalle jaettuna, jotta tiedetään mitä syödään, ja ohjeet, miten syödään, sillä

ruokakulttuureissa on eroja - vaikkapa virolainen tapa syödä pääruoka ensin!

- Pieniä maistiaisia perinneruoista tyyliin ruiskylä. Ei siis aterialla välttämättä mämmiä…

- Opiskelijoiden käyttö ruoan valmistuksessa, tarjoilussa tms.

- Savusauna7

- Leader-kytkennät kohteissa selkeästi esille, hankkeista kuvaus mitä tehtiin ja mitä saavutettiin.

- Kohteet on järjestäjän käytävä katsomassa etukäteen (bussin kääntöpaikka, todelliset matka-ajat yms.)