Markku Wilenius: Tulevaisuuden resurssiviisaus

Tulevaisuuden resurssiviisaus

Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta

2.6. 2015 Jyväskylä

Professori Markku Wilenius

Tulevaisuuden tutkimuskeskus/

Turun Kauppakorkeakoulu

Turun yliopisto

• Parikymmentä vuotta tulevaisuuden

tutkimusta

• Yhteiskuntatieteissä peruskoulutus,

tohtorintutkinto ilmastopolitiikasta 1997

• Ankkuripaikka Turun kauppakorkeakoulun

tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa

• Tulevaisuuden tutkimuksen professorina

2004-2012 ja 2014-

• Tutkimuskeskuksen johtajana useita

vuosia

• Lukemattomia hankkeita, aiheina kestävä

kehitys, ilmastonmuutos, kulttuuri,

teknologia, ruoka, energia jne jne

• Kolmen säätiön puheenjohtaja

• Maailman suurimman vakuutusyhtiön

Allianzin strategiayksikön johdossa 2007-

2010

• Konsultoinut presidenttejä,

valtioneuvostoa, vetänyt ja osallistunut

moniin komiteoihin

• Konsultoinut yrityksiä ympäri maailmaa

• Rooman klubin jäsen

• Mukana parissa start-up yrityksessä

Who am I? Mitä olen tehnyt?

Storyline

1) Maailman selitys

3) Case Bastu

2) Systeeminäkökulma

-10%

-5%

0%

5%

10%

15%

20%

201

4

201

0

200

6

200

2

199

8

199

4

199

0

198

6

198

2

197

8

197

4

197

0

196

6

196

2

195

8

195

4

195

0

194

6

194

2

193

8

193

4

193

0

192

6

192

2

191

8

191

4

191

0

190

6

190

2

189

8

189

4

189

0

188

6

188

2

187

8

187

4

187

0

186

6

186

2

185

8

185

4

185

0

184

6

184

2

183

8

183

4

183

0

182

6

182

2

1st Kondratieff

1780-1830

Steam engine

2nd Kondratieff

1830-1880

Railway, steel

3rd Kondratieff

1880-1930

Electrification,

chemicals

4th Kondratieff

1930-1970

Automobiles,

petrochemicals

5th Kondratieff

1970-2010

ICT

6th Kondratieff

2010-2050

Intelligent

technologies

Panic of 1837

1837-1843

Long depression

1873-1879

Great

depression

1929-1939

1st and 2nd oil

crisis

1974-1980

Financial crisis

2008-20xx

Rolling 10-year return on the S&P 500 since 1814 until Jan 2015 (in %, p. a.). Source: Datastream, Bloomberg, Wilenius Illustration:

Helsinki Capital Partners

Yhdestä yhteiskunnallisesta aallosta toiseen...

5

Kona-

syklit

1 sykli 2 sykli 3 sykli 4 sykli 5 sykli 6 sykli

Aika-

jakso

1780-

1830

1830-

1880

1880-

1930

1930-

1970

1970-

2010

2010-

2050

Veturi Höyry-

kone

Rautatiet

teräs

Sähköis-

tyminen,

kemikaa-

lit

Autot,

petro-

kemikaa-

lit

ICT Älykkäät,

resurssite-

hokkaat

teknolo-

giat

Sovelta-

misala

Vaatetus-

teollisuus

kuljetus Massa-

tuotanto

Henkilö-

kohtainen

liikku-

minen

Informaa-

tion

tuotanto ja

viestintä

Materiaa-

lien,

palve-

lujen ja

energian

liikku-

minen

Syklien anatomiaa…

Yhteiskunnallisen

muutoksen airueet

Avain

megatrendit

Avain

innovaatio-

alustat

Globalisoituminen

ja uusi geopolitiikka

Demografinen muutos ja

yhteiskuntien ikääntyminen

Terveyspalveluiden

kysynnän

laajentuminen

Digitalisoituminen ja

”toisen talouden”

kasvu

Biotalouden nousu

Resurssitehokkaiden

teknologioiden kasvu

Kompleksien yhteiskuntien

kriisiytyminen

Webin mahdollistama uusi kansalaisyhteiskunta

Kasvavat ympäristöongelmat

Resurssituottavuuden etsintä

Kuudennen aallon avaintekijät (2010-2050)

Älykkäät

ratkaisut

Maailmantalouden pitkä hidastuminen…

Lähde: OECD

OECD:n mahti kutistuu kuudennessa aallossa

Lähde: OECD

2) elämme resurssivallankumouksen

aikaa…

La

st M

od

ified

4/1

3/2

01

5 6

:24

PM

Ma

lay P

en

insu

la S

tan

da

rd T

ime

Prin

ted

McKinsey & Company | 10

1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020

200

100

260

120

240

0

220

180

160

140

80

60

Resource prices have increased significantly since the turn of the century

SOURCE: Grilli and Yang; Pfaffenzeller; World Bank; International Monetary Fund; Organisation for Economic Cooperation

and Development statistics; Food and Agriculture Organization of the United Nations; UN Comtrade; McKinsey

Global Institute analysis

1 Based on arithmetic average of four commodity sub-indexes: food, non-food agricultural items, metals, and energy.

2 Data for 2015 calculated as averages for the first 3 months of the year

McKinsey Commodity Price Index1

Real price index: 100 = years 1999–20012

World War I

Postwar

depressionGreat

Depression

World War II

1970s oil shock

Turning

point in

price trend

Talous mallinnettuna

Lähde: SIMRESS-projekti http://www.ecologic.eu/10219

Tähän asti järjestelmä on

toiminut ”hyvin”…


Meiltä loppuu rahat ennen metalleja

Meillä on aineksia Rooman valtakunnan

kohtalolle…


Saksan 2040 tavoitteet: jotkut maat ovat

edelläkävijöitä…

• A climate-neutral base industry

– Energy and heat production system

– Metal production from recycling, ore and

smelting

– Cement and building material system

– Manufacturing of consumer goods

• A climate neutral society

– Consumption

– Transportation and logistics

– Basic public services provision

– Waste generation

• Food sufficiency and security:

– Self-sufficient for subsistence food supply to the

German population.

– A climate neutral agro-food production system.

• Sustainable resource-base for supplying the

industry with key raw materials

– Metals supply security

– Polymers and fibres availability

– Energy sufficiency

– Water sufficiency

– Food production resource sufficiency and

security

• Environmental protection

– Preservation of all significant ecosystems:

Marine, aquatic, eolian and terrestrial:

Atmospheric deposition or sulphur, nitrogen,

ground-level ozone, heavy metals and persistent

organic pollutants below the critical loads and

levels for 95% of the final receptors. No

systematic build-up of toxic substances in

ecosystems, long term sustainable ecosystem

service harvests.

– Eutrophication prevention, protection of aquatic

ecosystems and water quality

– Eliminate endocrine disruptors and low-dose

physiologically active pollution

– Protect, develop and conserve natural habitats

• A sustainable society, based on a participatory

democratic state, supported by a culture of

tolerance, transparency, honesty and accountability

and a sufficiency of basic public services provision.


KEHITYKSEN KUUDES AALTO: RAPORTTI Nro 2 3

Päivän aluksi Markku pyysi työpajaosallistujia kertomaan omasta näkökulmastaan polttavimmista tulevaisuuteen kohdistuvista haasteista:

Biotalous mullistaa maailmaa

Biotalouden koettiin tarkoittavan perustavanlaatuista muutosta ainakin metsäalalla, mutta kuten dramaattiset muutokset yleensä, se herätti suurta levottomuutta muutosprosessin hallittavuuden suhteen. Koettiin, että biotalouden myötä metsäteollisuus voisi olla tulevaisuudessakin yksi Suomen tukijaloista, mutta toisaalta pelättiin, että jatkaessaan nykyistä kehityslinjaansa, metsäteollisuus Suomessa kuolee ennen kuin uutta biotaloutta, joka kuitenkin monessa mielessä tarvitsisi metsäteollisuuden perusinfrastruktuuria perustalleen, ehtii syntyä. Uusien, innovatiivisten tuotteiden kehittämisen kannalta vanhan teollisen ytimen nopea alamäki on myös hankala asia; pelättiin, että teollisuus ei yhtä hanakasti rahoita uusien, vielä kokeiluasteella olevien tuotteiden kehitystä huonossa taloudellisessa tilanteessa.

Metsäteollisuuden ohella biotalous mullistaa myös muiden alojen sovellusten painopisteen: esimerkiksi suurin osa biotaloudesta mahdollistuu kemiallisten prosessien kautta. Tarkasteltuna kokonaisuutena biotalous tuo mukanaan sekä suuria mahdollisuuksia että haasteita. Parhaimmillaan biotalous nähtiin kestävän kehityksen malliesimerkkinä, jossa se voisi sekä luoda ympäristön kannalta kestävämpiä toimintatapoja että toimia Suomen talouden kestävyyden tukijalkana. Edellytyksenä sille, että tällainen toivottava biotalouden tulevaisuus olisi mahdollinen pidettiin sitä, että luonnonvarojen käyttöön saataisiin globaalisti sovitut pelisäännöt. Niiden avulla voitaisiin estää työpajassa esimerkkinä mainitun kaltaiset, lyhyen tähtäimen taloudelliseen tuottavuuteen perustuvat uhkakuvat, kuten esimerkiksi tukkipuiden polttamisen energiaksi.

Toinen, jo toteutunut biotalouden sivuvaikutus on ollut biopolttoaineiden suosimisen vaikutus ruuan hintaan. Intressiristiriidat eri bioraaka-aineiden jakautumisen ja ohjautumisen ympärillä ovatkin käynnissä oleva ja tulevaisuudessa luultavasti voimistuva haaste: kuluttajat, poliitikot, (ympäristö)järjestöt ja teollisuus tuovat kaikki oman näkökulmansa globaaliin keskusteluun siitä, miten erilaisia bioraaka-aineita käytetään.

Resurssiniukat toimintatavat vahvuutena

Ympäristöasiat ovat usein menneisyydessä koettu teollisuudessa taakkana, mutta nykysuuntauksena on pyrkiä tuomaan esille resurssiniukkojen toimintatapojen mahdollisuuksia. Jollain tavalla muutos täytyisikin pystyä kääntämään työtä ja hyvinvointia lisääväksi tekijäksi, sillä vaikuttaa siltä, että ihmisten sitoutuminen kestävän kehityksen tavoitteisiin edellyttää, ettei heidän elinkeinonsa tai elämänlaatunsa romahda sen kustannuksella.

Muutosten ennakointi vaikeaa

Toisaalta tuotiin esille, että harva on pystynyt ennakoimaan niitä tekijöitä, jotka ovat johtaneet Suomen viimeaikaisiin taloudellisiin menestystarinoihin: 1980-luvulla moni ei ymmärtänyt, että Suomen tulevaisuus olisi kännyköissä. Myöskään 2000-luvun alussa teknokuplan puhjettua juuri kukaan ei nähnyt halvan rahan vaikutuksia kulutuskysyntään Amerikassa, ja sen aiheuttamaa investointikysyntää Kiinassa. Vain onnekkaan sattuman kautta Suomessa oli konepajateollisuutta, joka pystyi vastaamaan tähän kysyntään. Vuonna 2006 Suomen vienti kasvoi Euroopan maista eniten, ja vuonna 2008 Suomi vei tuotteita ulos enemmän kuin koskaan.

Toimintaympäristön turbulenssia kuvaa hyvin se, että kilpailukyvyn huippuajat ovat historiallisesti näin lähellä, mutta silti ollaan tilanteessa, jossa menestyksen elementeistä on jäljellä enää kovin vähän. Vaikuttaa siis vääjäämättömältä, että hahmotettaessa suomalaisen yhteiskunnan harvoja tulevaisuuden menestysaloja joudutaan ottamaan väistämättä melkoisia riskejä.

Vaikeisiin lähtöoletuksiin, mahdollisuuteen menestyä vain rajatulla määrällä huippualoja, ja toisaalta toimintaympäristön kaoottisuuteen, joka tekee menestysalojen ennakoinnin erittäin hankalaksi lyhyellä aikajänteellä, tarjottiin lääkkeeksi kaksoisstrategiaa: toisaalta nojautumista pitkän tähtäimen ennakointiin, ja toisaalta lyhyellä tähtäimellä panostamista toiminnan ketteryyteen. Yhtäältä on siis pystyttävä harppaamaan yhä pidemmälle tulevaisuuteen.

(jatkuu s. 4)

HAASTEET

Osaaminen uudelle aikakaudelle Teollisuuden on vastattava uudenlaisiin tarpeisiin

Opitaan historiasta Edellinen murrosvaihe hyötyi puun käytöstä paperin raaka-aineena

Suomen vahvuus koulutuksessa Rohkeasti uuteen aikakauteen

Suomen haasteena on tunnistaa kasvun todelliset ajurit,

ja hyödyntää niitä nykyistä paremmin.

BASTU

Yrittäjien, Turun kaupungin ja

Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen

yritysjalostamo

Ethels bastu, Jurmo

BASTU

Bastun paikka ja tehtävä

• Älykästä, resurssitehokasta yritystoimintaa Turun seudulle

• Hanke käynnistynyt toukokuussa 2015 alkupuolella

• Hankeidea tullut Turun seudun yrittäjiltä

Resurssit: Tutun kehittämiskonseptit (ideat ja ”ideologia”), rahasto (manageerausja

vipu), SparkUp = mahdollistava tila

Panos hautomoille

Panos kiihdyttämöille

Sparraus ja ideoiden kylvämö (cross functional, mixed happenings, spin offs)

Kokeilut

http://www.enevo.com/

Kumppanit

Verkosto

Muut yritykset

Toimintaa tukevat

resurssit, konseptit ja osaaminen

Kuudennen aallon

yritystoiminta

Tästähän on kyse

"Heavier-than-air flying machines

are impossible.” -- Lord Kelvin,

president, Royal Society, 1895.

"There is no reason anyone would want a computer in their home."

-- Ken Olson, president, chairman and founder of Digital Equipment Corp., 1977

"Drill for oil? You mean drill into the ground

to try and find oil? You're crazy."

-- Drillers who Edwin L. Drake tried to

enlist to his project to drill for oil in

1859.

“I think there is a

world market for

maybe five

computers."

-- Thomas

Watson,

chairman of

IBM, 1943

"Who the h_ll wants to hear actors talk?"

-- H.M. Warner, Warner Brothers, 1927.

Eikä kannata uskoa niitä, joiden mielestä se ei ole mahdollista…

[email protected]

Markku Wilenius: Tulevaisuuden resurssiviisaus

Environment

Transcript of Markku Wilenius: Tulevaisuuden resurssiviisaus