100 vuotta Pentti Kaiteran syntymästä FINCID:n seminaari

Helsinki 18.11.2005Kai Kaatra, MMM

Maankuivatus, kastelu ja tulvasuojelu tulevaisuudessa

• Kuivatuksesta ja kastelusta valuma-alueen vesitalouden hallintaan

• Tulvasuojelusta tulvariskien hallintaan• Meneillään olevia hankkeita• Haasteita

Aiheita

Maatalouden rakennemuutos

Tilojen määrän ja koon muutos

50 000

60 000

70 000

80 000

90 000

100 000

110 000

1995 1997 2000 2002 2004

Määrä, kpl

10

15

20

25

30

35

Ala, ha

• Tulva - luonnollinen ilmiö, johon sopeuduttava• Tarkastelussa valuma-alue, ei yksittäinen riskikohde• Irti keinokeskeisyydestä• Kattava tarkastelu: tulvien ehkäisy – riskien ehkäisy –

tulvasuojelu – operatiivinen tulvantorjunta – vahinkojen korvaaminen

• Kattava riskien arviointi: turvallisuus, talous, ympäristö• Kaikkien osapuolten osallistuminen• Välineinä tulvakartat ja tulvariskien hallinnan

suunnitelmat

Peruskuivatus Suomessa 1920-2000

Riittävästä kuivatuksesta huolehdittava

• Pellot painuvat ja kuluvat n. 1 cm/ vuosi• Jokien valuma-alueet muuttuvat• Tulvaherkkyys lisääntynyt• Kansallisomaisuutta joiden kunnosta on

huolehdittava

Kunnostusojitus

• Uusia ojia tehdään enää vähän• Painopiste ojien perusparannuksessa• Vanha suunnitelma toteutuksen pohjana • Voidaan laatia kokonaan uusi suunnitelma• Salaojakeskukset tekevät pääosan

suunnitelmista• TE-keskukset ja metsäkeskukset rahoittavat,

AYK:t antavat lausunnon

Kuivatuksesta valuma-alueen vesitalouden hallintaan

• Riittävän ylläpidon varmistaminen• Monitavoitteinen lähestymistapa

kuivatus tulvariskien hallinta vesiensuojelu, ravinnekuormituksen vähentäminen luontotyypit ja elinympäristöt maisema vesistöjen kunnostaminen ja ennallistaminen

• Tukiehtojen kehittäminen• Tarvitaan uusia työkaluja

Kastelu Suomessa

• Veden riittävyys meillä harvoin ongelma• Vuosien 2002-2003 kuivuus osoitti varautumistarpeita• Tarve johtuu lähinnä alkukesän sadannan vajauksesta sekä

hallantorjunnan tarpeellisuudesta tietyillä alueilla• EU:n tuen pinta-alaperusteisuus (keskimäärin yli 50 % tuotosta)

lienee vielä vähentänyt kiinnostusta kastelulaiteinvestointeihin• Erikoiskasveilla ja puutarhaviljelyssä kastelun merkitys saattaa

olla hyvinkin suuri• Ns. säätökastelu lisääntynyt voimakkaasti vuodesta 1995

lähtien sen tultua liitetyksi EU:n ympäristötuen erityistukisopimuksen piiriin

Osaamisen turvaaminen

• Osa tuottavuushanketta• Vuoden 2005 alussa vireillä 143 ojitustoimitusta

Lounais-Suomessa 29 Länsi-Suomessa 86 muiden ympäristökeskusten alueilla vain muutamia,

kolmessa ei enää yhtään hakemusta vireillä• Osaamista tarvitaan silti tulevaisuudessakin

uudet väylät ja uudet kaava-alueet kiristyvät vaatimukset maanomistuksen muutokset, ositukset

• Asiantuntemus syytä koota 2-4 ympäristökeskukseen

Maatalous julkishyödykkeiden tuottajana

• Maatalouden harjoittaminen on yhä enemmän muutakin kuin elintarvikkeiden tuottamista, esim. luonnonympäristön moninaisuuden hoitaminen kulttuuriympäristön vaaliminen suojavyöhykkeiden ja kosteikkojen ylläpito kuormituksen

vähentämiseksi tulvariskien hallinnan parantaminen

• Voidaan nähdä palvelutuotteina, joihin maatalousyrittäjällä on hyvä ammatillinen valmius

• Kannustimien kehittäminen haaste tukijärjestelmien uudistamiselle

• Suuret tulvat ja vahingot esim. Keski- ja Länsi-Euroopassa 1990- ja2000-luvuilla

• Poikkeuksellisten sää- ja vesiolojen sekä ääritilan-teiden yleistyminen

• Tulvien ajankohdat• Ilmaston muutokset • Tulvariskit kasvavat Peräkkäiset sateiset

vuodet

Runsaat sateet

Lumen sulamisvedet

TYYPILLISET

TULVIEN

AIHEUTTAJAT

SUOMESSA

Tulvasuojelusta tulva-riskien hallintaan

• Tulva - luonnollinen ilmiö, johon sopeuduttava• Tarkastelussa valuma-alue, ei yksittäinen riskikohde• Irti keinokeskeisyydestä• Kattava tarkastelu: tulvien ehkäisy – riskien ehkäisy –

tulvasuojelu – operatiivinen tulvantorjunta – vahinkojen korvaaminen

• Kattava riskien arviointi: turvallisuus, talous, ympäristö• Kaikkien osapuolten osallistuminen• Välineinä tulvakartat ja tulvariskien hallinnan

suunnitelmat

Tulvasuojelusta tulvariskien hallintaan

Meteorologia Vesistön hydrologia

Hydrologinen vaara

Jokiuoma

Tulvan vaara Alttius

Vahinkoriski Tulvatilanteen hallinta

Vahingot

tulvavesien pidättyminen valuma-alueella, vesistön varastokapasiteetti

altaiden ja uomien koko, pengerrykset

maankäyttö, rakentaminen, rakenteiden tulvansieto

tulvaennusteet tulvantorjunta, tilapäiset rakenteet

vaar

aris

ki

korvaaminen

Tulvariskien hallinta

• Toimintaohjelma valmisteilla1. Informaatio ja tutkimus2. EU:n rahoitusinstrumentit3. Direktiivi

Tulvayhteistyö EU:ssa

• Komission ehdotus direktiiviksi tänä vuonna• Direktiivin sisältö– tulvavaarakartat

– tulvariskikartat– tulvariskien hallintasuunnitelmat

– suunnitelmien laatiminen sovitettaneen yhteen vesipolitiikan puitedirektiivin mukaisen vesienhoidon suunnittelun kanssa v. 2015 mennessä

• Keinot jäsenmaiden päätettävissä

Tulvadirektiivi

• Alueet, joilla on esiintynyt tai joille voi nousta tulva (ottaen huomioon tulvasuojelurakenteet)

• Tulvatilanteiden jaottelu1) usein toistuvat tulvat2) harvoin toistuvat tulvat3) harvinaiset ja äkilliset

tulvat, patomurtumat

• Soveltuvin osin myös vesisyvyys, virtausnopeus, eroosioherkät alueet

Tulvavaarakartat(Flood hazard maps)

Tulvavaarakartta

Tulvariskikartta

Alttius vahingoille

• Tulvavaarakartoituksen perusteella tarpeelliseksi katsottava alueiden tarkempi kartoitus

• Kattava riskien arviointi– tärkeät toiminnot (esim. vesihuoltolaitokset) – vaikeasti evakuoitavat rakennukset (esim. sairaalat)– ympäristöriskit (esim. kemikaalit)– taloudelliset vahingot

Tulvariskikartat (Flood risk maps)

•Suositus kestävästä tulvantorjunnasta v. 2000•Luonnos mallisäännöksiksi v. 2005

– sopimuspuolten ryhdyttävä kaikkiin tarkoituksenmukaisiin toimiin estääkseen, hallitakseen ja vähentääkseen tulvariskejä (1 art.)

– informointivelvollisuus (2 art.)– monivuotisen strategian kehittäminen (3 art.)– ekologiset vaatimukset huomioon strategioissa (4 art.)– keskeistä valuma-aluenäkökulma valtion rajoista riippumatta

(5 art.)– neuvotteluvelvollisuus (6 art.)

•Oikeudellinen sitovuus?•Tarvitaanko tulvista uusi kansainvälinen sopimus?

Tulvayhteistyö UNECE:ssa

• Suurtulvatyöryhmän loppuraportti 2003• Tulvavesien tilapäinen pidättäminen valuma-alueilla

2002• Luonnonmukainen vesirakentaminen, uusia

näkökulmia vesistösuunnitteluun 2003• Ojitustoimitusopas 2003• Selvitys Suomen kastelutilanteesta 2003• Maankuivatuksen ja kastelun suunnitteluopas,

valmistuu 2006• Peruskuivatuksessa muutettujen uomien tilan

parantamisselvitys, valmistuu 2006

Hankkeita

• Tulvatietojärjestelmä– Tulvakartat yhdenmukaisina verkkoon– Tulvariskien arviointi paikkatietojen yhteiskäyttöprojektina

(tulvariskikartat)

• Rankkasadetulviin varautuminen– Operatiivinen sää- ja tulvaennustusjärjestelmä

• IL, SYKE: rankkasadetulvien ennustaminen

• Liittyy myös Luonnononnettomuuksien varoitusjärjestelmän (LUOVA) valmistelutyöhön

– Rankkasateet ja taajamatulvat (RATU) –projekti• mitoitusperusteiden uusiminen

– Rumpu- ja silta-aukkojen mitoitusohjeet

Meneillään olevia hankkeita

• Vesilainsäädännön kokonaisuudistuksen jatkovalmistelu

• Poikkeuksellisista tulvista aiheutuvien vahinkojen korvaamisesta annettujen säädösten uudistaminen

• Patoturvallisuuslainsäädännön uudistaminen ja tulvariskien hallintaa koskevien säädösten selvittäminen

Lainsäädäntöhankkeita

• Tulvavesien pidättäminen valuma-alueilla– pellot ja metsät

• Päätöksenteon ja toimenpiteiden sirpaloituminen– lupaharkinnan tapauskohtaisuus– muut kuin luvanvaraiset toimenpiteet

• Vanhojen vesitalouslupien tarkistaminen • Patoturvallisuuden ja tulvariskien hallinnan suhde• Tulvariskien hallinnan suhde vesienhoidon suunnitteluun

– aluehallinnon ja suunnittelun rajat– vesistöalueittainen suunnittelu ja yhteistyö

• Tulvariskien hallinnan suhde maankäytön suunnitteluun ja rakentamisen ohjaukseen

Haasteita

• Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

• Maa- ja metsätalouden vesienhoito

• ”Veden vuosikymmenen tutkimusohjelma”

Tutkimusohjelmia