LAPPEENRANNAN LENTOASEMANKEHITTÄMISSEMINAARI

Lappeenranta 23.4.2015Lassi Hilska, johtava asiantuntija

23.4.2015www.lvm.fi

Lentoliikennevisio (Lentoliikennestrategia)

Lentoliikenne tukee Suomen talouden kasvu- ja kehitysmahdollisuuksia sekä maamme kilpailukykyä.

Lentoliikennettä kehitetään viranomaisten ja elinkeinoelämän yhteistyönä pitkäjännitteisellä suunnittelulla ja toimintaedellytyksiä parantamalla kestävästi ja kasvuhakuisesti.

Sijaintimme takia lentoyhteydet Suomelle välttämättömät

2

23.4.2015www.lvm.fi

Lentoliikennestrategia/tilanne Strategia valmisteltiin yhteisymmärryksessä

alueiden ja elinkeinoelämän kanssa Lentoliikenteen kehitystrendit pysyvät

– Kansainvälisesti liikenne kasvaa nopeasti– Suomen kv. liikennekin kasvaa talouden synkästä tilasta

huolimatta– Kotimaan liikenne taantuu edelleen – Säännöllinen liikenne eräille asemille on epävarmassa

tilassa Venäjän toiminnassa ei ole näköpiirissä muutoksia

– Lapin ja muutkin turistikentät– Lappeenrannan kenttä

Rakennemuutos jatkuu

3

23.4.2015www.lvm.fi

Lappeenrantaa koskevia linjauksia

4

Itä-Suomen lentoasemia, lentoliikenneyhteyksiä ja matkaketjuja joukkoliikenneyhteyksineen kehitetään niin, että lentoliikennepalvelut edistäisivät erityisesti Järvi-Suomenmatkailun kansainvälistä kasvua ja toimintaedellytyksiä tavoitteena Lakeland Airports -konseptin luominen.

Sovitaan omistajaohjauksesta vastaavan liikenne- ja viestintäministeriön, Finavia Oyj:n, maakunnan ja seutukuntien kanssa Lappeenrannan lento-aseman siirtämisestä vuoden 2016 alusta alkaen Finavia Oyj:n verkoston ulkopuolelle.

23.4.2015www.lvm.fi

Lentoliikenteen kehitys Suomessa

Finavian arvio Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustajamäärän kasvusta: • 16 milj. 2014• 20 milj. 2020• 23 milj. 2030

Kotimaan lentoliikenteen matkustajamäärät ovat laskeneet 2000-luvulla n. 0,5 %/v. – Maakuntalentoasemien suorat kansainväliset yhteydet

ovat ajoittain lisänneet matkustajamääriä. Suomen lentoasemien kautta voisi matkustaa

arviolta yhteensä 25-27 milj. matkustajaa vuonna 2030

lvm.fi 5

23.4.2015www.lvm.fi

Asemaverkon taso

Väkilukuun suhteutettuna laaja asemaverkko– 5 asemaa miljoona asukasta kohden– Euroopassa 1 asema miljoonaa asukasta kohden – Pohjois-Amerikassa 2,5 asemaa miljoona asukasta

kohden Kiitotiet pitkiä (suurille koneille riittäviä) Lennonvarmistuspalvelut luotettavat ja

korkeatasoiset Asemat kunnossa ja aukioloajat joustavia Liikenteen hinnoittelu lähialueisiin verrattuna

kilpailukykyistä

6

23.4.2015www.lvm.fi

Asemaverkko

Finavia Oyj ylläpitää lentoasemaverkostoa verkostoperiaatteella

Asema voi siirtyä pois verkosta, jos: Verkoston sisäinen säännöllinen markkinaehtoinen

reittilentoliikenne päättyy tai Alue haluaa ottaa vastuun lentoasemasta ja sen

kehittämisestä alueen tarpeisiin, – Uusi omistaja etsitään yhteistyössä LVM/Finavia Oyj:n,

lentoasemakunnan, maakunnan ja muiden toimijoiden kanssa.

7

23.4.2015www.lvm.fi

Lentoliikenteen oltava markkinaehtoista Lentoliikennepalvelujen tarjonta on markkinalähtöistä ilman julkisia

tukia. Ostoliikennettä voidaan järjestää vain, jos muilla joukko-liikenneyhteyksillä ei saavuteta riittävää palvelutasoa.

Verkostolentoasemien ulkopuolisen lentoaseman toimintaavoidaan rahoittaa julkisin varoin Euroopan valtiontukilainsäädännön puitteissa, jos sinne on: – markkinaehtoista reittiliikennettä, – julkisen palveluvelvoitteen alaista ostoliikennettä tai jos – lentoasema pystyy osoittamaan, että siitä tulee liiketaloudellisesti itsekannattava

unionilainsäädännön mahdollistaman siirtymäajan jälkeen.

Lentoasemien kehittämisinvestointeja voidaan rahoittaa jatkossakin harkinnanvaraisesti valtion ja alueellisesti rajoitetummin EU:n rakennerahastojen tuilla Euroopan unionin valtiontukilainsäädännön puitteissa.

8

23.4.2015www.lvm.fi

Kotimaan asemaverkko Strategissa pitäydytään verkostoperiaatteessa Verkoston kentistä:

– Varkaudesta toiminta on loppu– Porin liikenne on lähes loppu (PSO -tunnusteluja?)– Savonlinnassa on vain PSO -liikennettä.– Enontekiö kausikenttä

Finavialla ei olisi enää velvoitetta pitää:– Varkautta ja Lappeenrantaa

Valtion tuen varassa ovat verkoston ulkopuoliset – Mikkeli ja Seinäjoki, joiden tukia ei ole voitu vielä

ilmoittaa komissiolle, koska ehtojen mukaisia hakemuksia ei ole saatu valmiiksi

9

23.4.2015www.lvm.fi

Asemaverkkoa kehitetään

10

Helsinki-Vantaan lentoasemaa kehitetään vaihtomatkustajahubina.

Helsinki-Malmi (budjettikehysriihi maaliskuu 2014) ja Lappeenranta (yhteistoimintasopimus lokakuu 2014) sovittu erikseen: siirtyvät verkoston ulkopuolelle.

Lentorahtitoiminnan toimintaedellytykset turvataan.

Joukkoliikenneyhteyksiä ja matkaketjuja kehitetään.

Valtion tuet EU:n toimivallassa: tukimahdollisuudet rajallisia ja niitä on ajettava asteittain alas.

23.4.2015www.lvm.fi

Toimeenpano ja alueelliset yhteistyöryhmät

11

5 alueellista ryhmää: Lappi/Pohjois-Suomi, Pohjanmaa, Itä-Suomi, Länsi- ja Keski-Suomi sekä Etelä-Suomi.

Ryhmiin laajalti maakuntien, kuntien, elinkeinoelämän ja muiden sidosryhmien edustajia.

Toimeksianto: 1. Etsiä lentoasemakohtaisia ja alueellisia keinoja, joilla

lentoliikennepalvelujen kysyntää voitaisiin vahvistaa ja siten parantaa lentoasemien kannattavuutta.

2. Arvioida lentoasemien vaihtoehtoisia toimintamalleja ja käytäntöjä.

3. Kehittää alueilla joukkoliikenteen matkaketjuja.

Suomen lentoasemat 

23.4.2015www.lvm.fi

Alueelliset ryhmät ja lentoasemat

13

Lappi/Pohjois-Suomi: Rovaniemi, Kittilä, Ivalo, Kemi-Tornio, Enontekiö, Oulu, Kajaani ja Kuusamo.

•Kokoaja: Mikko Riipi Lapin liitto.

Pohjanmaa: Vaasa, Kokkola-Pietarsaari ja Seinäjoki sekä Kauhava. •Kokoaja: Tomas Häyry, Vaasan kaupunki.

Itä-Suomi: Kuopio, Joensuu, Lappeenranta, Savonlinna ja Varkaus, Mikkeli sekä Utti.

•Kokoaja: Silja Huhtiniemi, Kuopion kauppakamari.

Länsi- ja Keski-Suomi: Tampere, Turku, Pori, Jyväskylä sekä Maarianhamina ja Halli.

•Kokoaja: Anna-Kaisa Ikonen, Tampereen kaupunki.

Etelä-Suomi: Helsinki-Vantaan lentoasema. •Kokoaja: Kari Nenonen, Vantaan kaupunki.

23.4.2015www.lvm.fi

Itä-Suomen lentoasemat

14

Kehitys alkuvuonna 2015 (kaikki asemat paitsi Helsinki-Vantaa ja Kemi-Tornio miinuksella)Kuopio -16,2 %Joensuu -8,3 %Lappeenranta -14,6 %Savonlinna -10,4 %

23.4.2015www.lvm.fi

Lappeenrannan piirteitä

15

Asemalta ei ole verkoston sisäisiä säännöllisiä lentoja.PSO ostoliikenteen edellytykset eivät täyty.Finavialla ei ole velvoitetta pitää kenttää yllä.

Liikennemäärä on pysynyt viime vuodet verraten vakaanaVerkostossa 10 vilkkaampaa ja 10 hiljaisempaa kenttääNs. halpalentoja (liikennemaksut alhaiset) ja tilauslentoja harvakseltaan.Mahdollisuuksia ja iso asiakaspotentiaali lähialueelle Venäjän puolella.

Aseman taso ja kunto lentotekniikan osalta ja muutenkin ok.Finavian kustannusrakenteella toimintaa saada kannattavaksi.Tulisi löytää malli, jossa paikalliset yritykset voisivat osallistua kentän pitoon.

Ratkaisut tulisi tehdä nopeasti.

23.4.2015www.lvm.fi

Aseman kauppa

16

Omistaja on halukas myymään.Ostajaehdokas on olemassa. Olisiko muita – ei ole testattu?

Kaupan kohteesta on yhteisymmärrys:• Infrastruktuuri, rakennukset, laitteet, maa-alueet jne.• Henkilökunnan asema• Hinta-arviot (pääosin)• Kaupan tekninen toteutus• Toimintatuen tarve

Vuotuinen toimintatuki:• Määrä ja kesto on ratkaistava ja aikanaan ilmoitettava komissiolle

Ongelma:• Miten kauppahinnan rahoitus tapahtuu ja kenen varoin?

Kenttiä ei tule siirtää yksi kerrallaan budjettitalouden piiriin (pysyvät toimintatuet)• Verkoston ulkopuolisten kenttien tuki voi lisätä verkoston kenttien tappioita.

23.4.2015www.lvm.fi

KIITOS MIELENKIINNOSTA!lassi.hilska@lvm.fi

17