Kuntien Viritysopas
description
Transcript of Kuntien Viritysopas
2 | K U NTI EN V I R ITYS O PA S K U NTI EN V I R ITYS O PA S | 3
TERVETULOA VIRITTÄMÄÄN
SOITTAJAT KOOLLA, MISSÄ ON KAPELLIMESTARI?
EPÄVIREESTÄ ONNISTUMISEN OODIIN
KENRAALIHARJOITUS
LAVA ON TEIDÄN, ANTAKAA SOIDA!
05
07
10
22
28
SISÄLLYS
Viritys musiikissa tarkoittaa soittimen säätämistä oikeaan vireeseen. Soittimien vireellä viitataan sen tuottamien äänien värähtelytaajuuteen. Jos soitin poikkeaa tästä va-kiovirityksestä, on se epävireessä. Viritys tarkoittaa myös koneen tai laitteen suorituskyvyn parantamista, pääasiassa moottorista saatavaa tehoa kasvattamalla. Vapaastivirtaavia moottoreita viritetään esim. suurentamalla iskutilavuutta tai nostamalla puristussuhdetta.
Lähde: wikipedia
[virittää]
4 | K U NTI EN V I R ITYS O PA S K U NTI EN V I R ITYS O PA S | 5
”KUNTIEN TALOUDELLINEN LIIKKUMAVARA KÄY YHÄ AHTAAMMAKSI. UUSIEN TOIMINTAMALLIEN
LÖYTÄMINEN ON PALVELUJEN TURVAAMISEN KANNALTA VÄLTTÄMÄTÖNTÄ. YHTEISTYÖ
ASUKKAIDEN, JÄRJESTÖJEN JA YRITTÄJIEN KANSSA KOROSTUU. KUNTIEN VIRITYSOPPAAN
TOIMINTAMALLILLA OLEMASSA OLEVAT RESURSSIT SUUNNATAAN KUNTALAISTEN TUEKSI.”
RAIMO RONKAINEN, TORNION KAUPUNGINJOHTAJA
S uomalainen hyvinvointiyhteiskunta on murroksessa. Kuntien täytyy tuottaa palvelut kuntalaisille yhä pienemmin resurssein. Nykyinen siilomentaliteetti tukahduttaa kirkkaatkin ajatukset, ja kokonaiskuvan näkeminen on vaikeaa. Tarvitaan organisaatioita ja vanhoja toimintatapoja ravistelevaa ajattelua. Käsis-säsi oleva vihkonen on Kuntien Viritysopas, joka esittelee tervejärkisen toimintamallin kunnille. Toiminta-
malli ohjaa yhdessä toimimiseen ja vahinkojen korjaamisen sijaan ennalta ehkäisevään työhön. Kaikilla kuntalaisilla, kuntatyöntekijöillä, järjestöillä ja viranomaisilla on halu auttaa. Se kuitenkin usein hukkuu ja tukahtuu raskaaseen hallintoon, byrokratiaan ja strategiaviidakon labyrintteihin.
Viritysoppaassa esitellään, miten kunnat ympäri Suomen saavat tuotettua kuntalaisille toimivia ja välttämättömiä palveluita toimimalla yhteistyössä elinkeinoelämän, järjestöjen ja julkisen sektorin kanssa. Kanavoimalla energiat yhteen saadaan enemmän tuloksia olemassa olevilla resursseilla.
Tässä oppaassa esitellään European Public Sector Award 2013 -kilpailussa Euroopan parhaaksi arvioitua toiminta-mallia. Kilpailussa etsittiin luovia ratkaisuja Euroopan taloudelliseen kriisin selättämiseksi. Nyt esiteltävän toiminta-mallin avulla kuntiin ja rakenneuudistuksiin saadaan uudenlaista tekemisen mallia. Malli ei ole koskaan lopullisesti valmis, vaan tavoitteena on jatkuvasti kehittyvä ajattelun ja toimintavan muutos. Muutos, jolla suomalainen hyvin-vointiyhteiskunta säilytetään.
TERVETULOA VIRITTÄMÄÄN
Tervetuloa
6 | K U NTI EN V I R ITYS O PA S K U NTI EN V I R ITYS O PA S | 7
SOITTAJAT KOOLLA, MISSÄ ON KAPELLIMESTARI?
Sosiaali- ja terveystoimen kustannukset nousevat ja kuntien toiminta on vahinkojen korjaamista. Yhä pienenevillä resursseilla yritetään saada aikaan sama tulos, joka aiemmin tuotettiin suuremmilla budjeteilla ja ihmismäärillä.
Valtion kuntarahoitusta on julkisen ta-louden alijäämän kattamiseksi leikattu merkittävästi. Samaan aikaan sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamiskustannukset
ja tarve kasvavat. On entistä tärkeämpää saada kaikki paikalliset ja alueelliset voimavarat käyttöön. Tästä asiasta on kyse myös sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksessa – ihmisten palvelutarpeet on huomioitava kokonaisuutena ja lähipalvelut on varmis-tettava koko maassa.
KÄYTTÄMÄTTÖMÄT
VOIMAVARAT
HYÖDYNNETTÄVÄ,
SUKSET SAMAAN
SUUNTAAN
SELEVITYSMIES TOMMI LEPOJÄRVI,
LAPIN LIITTO
8 | K U NTI EN V I R ITYS O PA S K U NTI EN V I R ITYS O PA S | 9
Perinteisillä ja aikoinaan hyväksikoetuilla toimintatavoilla ei enää saavuteta riittävän hyviä tuloksia.Tarvitaan muutosta.
Tilaus uudenlaiselle ajattelulle
Kokoamalla kunnan toimialat ja muut kunnan alueella toimivat tahot yhteen saadaan kuntajohtoon parempi käsitys nykytilanteesta ja käytössä olevista resursseista.
Yhdessä päätettyihin tärkeisiin ongelmakohtiin keskittymällä ja puuttumalla saadaan aikaan tuloksia.
01
Muutos tarkoittaa usein myös luopumista; joudumme varmuudella ajattelemaan asioita uudestaan ja teke-mään totutusta poikkeavia ratkaisuja, luopumaan van-hoista toimintamalleista.
ONNISTUMISTA EI TAKAA YKSI TAITAVA SOITTAJA TAI ARVOKKAAMPI
SOITIN, VAAN KOKO ORKESTERIN YHTEISPELI.
02
Pienellä virittämisellä saamme aikaan oodin onnistu-miselle. Samoilla soittimilla saammekin rauhoittavat ja toivoa luovat sävelet.
10 | K U NTI EN V I R ITYS O PA S K U NTI EN V I R ITYS O PA S | 11
EPÄVIREESTÄ ONNISTUMISEN OODIIN – uuden toimintamallin ytimessä
Ensimmäiseksi on tunnistettava kriittisimmät apua kaipaavat ongelmakohdat. Sähköisessä hyvinvointikertomuksessa on pitkästä nimestään huolimatta yksinkertaisesti kyse juuri tästä. Se on tiedolla johtamisen työkalu, eräänlainen kuntajohdon kojelauta, mittaristo.
T ehostamiseen ja tunnistamiseen on ole-massa valmis työkalu, sähköinen hyvin-vointikertomus. Se on Kaste-rahoitteises-sa Terveempi Pohjois-Suomi -hankkeessa
yhdessä kuntien kanssa kehitetty tiedolla johtamisen työväline, jonka jatkokehittämisestä vastaa Kuntaliitto. Mikä parasta, kyseinen työkalu on jo käytössä lähes 300 suomalaisessa kunnassa.
ALOITETAAN VIRITTÄMINENTehostaakseen, täytyy tunnistaa. Toimintamallin ensim-mäinen vaihe nostaa siis ratkaisuksi sähköisen hyvin-vointikertomuksen. Se on mahdollisimman ajantasaisel-la hyvinvointitiedolla johtamista ja on alkujaan kehitetty tukemaan kuntien päätöksentekoa. Ajatus ei ole kuiten-kaan pelkästään tässä: hyvinvointikertomus panostaa tiimityöhön, yhteiseen ja julkiseen tietopohjaan.
Työkalua käytetään kunnan strategisen toiminnan ja talouden suunnittelun tukena. Kehittämisessä on otettu huomioon käytännöllisyys ja havainnollistavuus. Se ko-koaa yhteen tietopohjaan aineistoa niin kunnan elinvoi-masta, taloudesta, palveluista kuin hyvinvoinnin tilastakin – väestöryhmittäin jaoteltuna. Sitä voi pitää kuntajohdon kojelautana, jossa on selkeät indikaattorit esimerkiksi huostaanotoista, työttömyydestä ja kotona asuvista yli 75-vuotiaista. Nämä tiedot auttavat suhteuttamaan ver-tailtavana olevan kunnan muihin kuntiin, maakuntaan ja koko Suomeen.
Tehosta ja tunnista
www.hyvinvointikertomus.fiwww.kunnat.net
LISÄTIETOA
12 | K U NTI EN V I R ITYS O PA S K U NTI EN V I R ITYS O PA S | 13
Tulipalojen sammuttelusta palojen ehkäisyyn – yksi euro ehkäisevään työhön säästää kymmenen korjaavasta.
Kuntien Viritysoppaan kantava ajatus on siirtää paino-pistettä korjaavasta työstä ehkäisevään työhön. Sähköi-sen hyvinvointikertomuksen avulla tunnistetaan paikal-liset kehittämisen kohteet. Palvelujen suunnittelussa tärkeintä on kuntalaisten osallistuminen.
KOORDINOITUA
TIEDOLLA
JOHTAMISTA
PARHAIMMILLAAN
PUDASJÄRVEN KAUPUNGINJOHTAJA
TOMI TIMONEN
Hyvinvointikertomus mahdollistaa kuntalaisten osal-listumisen. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi kylä-kartoituksilla. Kyläläiset saavat näin itse ottaa kantaa oman kylänsä elinvoimaisuuteen ja muihin kojelau- dan mittareihin.
Ongelmat esiinMiellyttävästi soivan musiikin takana on usein sävellys. Nuotit kertovat soittajille, kuinka kappale olemassa olevil-la instrumenteilla ja artisteilla saadaan ilmoille. Sähköistä hyvinvointikertomusta voikin verrata nuottivihkoon. Se kertoo, mitä pitää tehdä. Se ei vielä kerro, miten tehdä. Siihen tarvitaan orkesterin yhteispeliä. Kuntien Virityso-pas kertoo seuraavaksi vinkit tähän.
Valitse ja painotaTasavertainen kumppanuus on Viritysoppaan ydin. Lu-kipa tätä sitten kuntajohtaja, virkamies, järjestötoimija, kirkkoherra tai yrittäjä, viesti on kaikille sama: yhteis-työssä on onnistumisen siemen.
Toimintamallin keskeinen ajatus on saattaa kunnan alueella toimivat tahot toimimaan tiiviimmässä yh- teistyössä. Edellä esitelty sähköinen hyvinvointiker-tomus toimii tietolähteenä: mitkä ovat ongelmakoh-dista kriittisimmät, missä apua tarvitaan välittömästi.
Eikä näitäkään päätetä yksin, vaan tässäkin päätöksen-teko perustuu yhdessä toimimiseen.
Yhdessä valitut painopistealueet takaavat, että kaikki toi-mijat kokevat ne juuri itselleen tärkeiksi ja mielekkäiksi. Mutta hetkinen, eihän tämä riitä! Tässä tilanteessahan olemme jo olleet, ongelmien edessä. Ei hätäillä. Luo-daanpa seuraavaksi pieni katsaus resursseihin, Kuntien Viritysoppaan yhteen tärkeistä elementeistä.
14 | K U NTI EN V I R ITYS O PA S K U NTI EN V I R ITYS O PA S | 15
RESURSSIT ESIINSaatuamme eri tahot yhteen – ja tällä tarkoitamme muun muassa kuntaelimiä, järjestöjä, yrityksiä, kyläyh-distyksiä, seurakuntaa, pelastuslaitosta, poliisia, hank-keita, no ymmärrätte varmasti, listaa voisi jatkaakin – edessä on olemassa olevien resurssien koordinointi ja suuntaaminen ehkäisevään työhön. Jokaisella mai-nitulla taholla on paljon tietoa omalta näkökannaltaan. Yhtäkkiä huomaammekin, että käytössä voikin olla resursseja, joista emme aikaisemmin olleet tietoi-sia. Yhteisen tekemisen kautta opimme tuntemaan toisemme ja käyttämään yhteisiä voimavarojamme tehokkaammin.
Yhdessä valitut kehittämiskohteiden painopistealueet esitellään kaupungin- tai kunnanhallitukselle ja -val-tuustolle. Näin varmistetaan toimenpiteiden kirjaa-minen talous- ja toimintasuunnitelmaan - vuosikellon rytmissä.
YHTEISISSÄ
TILOISSA, YHDESSÄ
TEKEMÄLLÄ,
TUEMME TOISIAMME
PARHAITEN!
PÄIVI ROMO, PELKOSENNIEMEN
KIRKONKYLÄN KYLÄYHDISTYS
Kunnan talous, toiminnan suunnittelu, toteutus ja arviointi perustuu vuosirytmiin, jota voidaan havainnollistaa tapahtumia rytmittävällä kuntakellolla. Sen koneiston muodostavat
tässäkin oppaassa jo esitellyt hyvinvointikertomus ja kuntastrategia.
• työpanos• vapaaehtoiset• kokoontumistilat• kahvitarjoilut
RESURSSEJA OVAT ESIMERKIKSI
• markkinointi• talkoot• myönteinen suhtautuminen
yhteiseen tekemiseen
Kuntien Viritysoppaan toimintamallia on itseäänkin vi-ritetty ennen virallista esittelyä. Sitä hiottiin viidessä pi-lottikunnassa. Kaikissa tapauksissa mukaan saatiin niin kunta, turvallisuustyön toimijoita, seurakunta, järjestöjä, yrittäjiä kuin hankkeitakin. Tulokset pilottikunnista olivat rohkaisevia.
16 | K U NTI EN V I R ITYS O PA S K U NTI EN V I R ITYS O PA S | 17
PAREMPAA PALVELUA YHTEISILLÄ RESURSSEILLA
Onnistumisen edellytykset alkavat olla kunnossa, mutta suurin savotta on vasta edessä. Resurssit on saatava hyödynnettyä tehokkaammin ja kaaosta järjestettävä. Olennaista on myös nähdä ja toimia strategiaviidakon lävitse.
Y hdessä valittuihin kehittämiskohteisiin rakennetaan asukaslähtöisiä palve-lukokonaisuuksia. Näitä voivat olla esimerkiksi ikäihmisten kotona asu-
misen tukeminen, lasten ja lapsiperheiden tukeminen ja työllistymisen edistäminen. Kun kaikki toimijat ovat yhdessä ja pohtivat yhdessä ratkaisuja, löytyy kaik-kien käyttöön tarvittavia resursseja, olipa kyseessä sitten henkilöstö, tilat tai markkinointi. Mahdollisia palveluaukkoja paikataan toimintoja mukauttamalla ja tarvittaessa yhteisillä kehittämishankkeilla. Loistavia esimerkkejä onnistuneista palveluiden kehittämisistä löytyy tukuttain niin kansallisista kuin alueellisistakin hyvien käytäntöjen työkalupakeista.
MITEN PALVELUKOKONAISUUDET RAKENNETAAN?Onnistumisen avain on toimijatreffeissä. Kutsukaa, kan-nustakaa ja lopulta jopa patistakaa kaikki toimijat osallis-tumaan toimijatapaamisiin. Kunta, järjestöt, seurakunta, paikalliset yritykset, oppilaitokset - kaikki mukaan. Teem-me sen yhdessä! Tapaamisissa käydään läpi kehittämis-kohteet ja lyödään viisaat päät yhteen.
Turvallisempi huominen – 73 hyvinvointi- ja turvallisuustoimenpidettä Lapin kuntienja paikallisen toiminnan tueksi
Kuntien Viritysopas ja toimijatreffi t kannustavat kaikki toimijat tekemään töitä yhdessä. Näin osapuolet oppivat tuntemaan toisensa ja resurssit tulevat
hyödynnetyksi aiempaa tehokkaamin.
ARVAA KUKA?
LISÄTIETOA
18 | K U NTI EN V I R ITYS O PA S K U NTI EN V I R ITYS O PA S | 19
Tässä vaiheessa toimijat yhdessä voivat myös lausua huo-lensa palveluverkon puutteista. Tämän jälkeen ajatukset koostetaan, summataan nykyinen toiminta, kasataan resurssit, kerätään voimaa ja lopuksi korjataan tulokset. Näin toimimalla luodaan yhteinen tahtotila ja saadaan rakennettua asukaslähtöiset palvelukokonaisuudet.
Yhteistyö edellyttää kumppanuutta ja sopimuksellisuut-ta, jotta taataan yhdessä toimivien tahojen tasavertai-suus. Tämä tarkoittaa niin viranomaisia, järjestöjä kuin paikallisia yrityksiäkin. Tukemalla järjestöjä taataan paremmat vaikutus- ja osallistumismahdollisuudet asuk-kaille parantaa oman alueensa palveluita. Kun kaikki kokevat asian tärkeänä, puhaltaa se elinvoimaa harvaan asutuille alueille - virittää niiden toimintaa. Toimijat oppivat tuntemaan toisensa ja löytämään ”piilossa” olevat resurssit hyödynnettäväksi. Toimijatapaamisissa syntyneet ajatukset kirjataan säh-köiseen hyvinvointikertomukseen. Tämä taas takaa, että toimijoista myös järjestöt, vapaaehtoistoimin-ta ja hankkeet pääsevät tasaver-taiseen kumppanuuteen kunnan kanssa. Se korostaa osallistuvien toimijoiden tärkeyttä: esimerkiksi vapaaehtoistoiminnan resurssit saadaan parempaan tietoisuuteen ja järjestöjen vaikutusmahdollisuu-det kasvavat oleellisesti. Tuonnem-pana Viritysoppaassa esittelemme pilottikunnissa syntyneitä ajatuksia toiminnan kehittämisestä ja sitä, miten eri toimijat saivat näkyviä tuloksia aikaan.
HYVINVOIVAT
JÄRJESTÖT LUOVAT
POHJAN
HYVINVOIVALLE
KUNNALLE
PELASTUSYLITARKASTAJA SEPPO LEHTO,
LAPIN ALUEHALLINTOVIRASTO
20 | K U NTI EN V I R ITYS O PA S K U NTI EN V I R ITYS O PA S | 21
Varmista ja kehity
K untien Viritysoppaassa soittajat soitta-vat nuottien mukaan. Toiminnan täytyy tulla osaksi kuntien nykyistä talouden suunnittelua ja nivoutua osaksi kun-
tastrategiaa. Sen aikaansaannokset eivät voi jäädä lei-jumaan irrallisiksi palasiksi, eikä se pelkällä haaveilulla voi päästä byrokratian läpi. Viritysopas ei anna avaimia ohittaa sääntöjä ja normeja, mutta se kannustaa rik-komaan ja ravistelemaan nykyistä siilomentaliteettia. Se haluaa antaa keinot nähdä ja ymmärtää yhteisten resurssien parempaa hyödyntämistä.
Kuntien Viritysopas painottaa tasavertaista kumppa-nuutta. Kaikki toimijat pääsevät mukaan päätöksente-koon, kun yhteisistä resursseista kehitetään paremmin
asukkaita palvelevia kokonaisuuksia. Laaja-alainen johtoryhmä ja valmisteleva työryhmä ovat toimintamal-lin työrukkanen: se käy läpi toimijatreffeiltä nousseet ehdotukset, kirjaa toimenpiteet sähköiseen hyvinvoin-tikertomukseen ja seuraa toteutumista. Tämä varmis-taa toimenpiteiden pääsyn osaksi kuntastrategiaa – jatoisaalta vahvistaa kumppanuutta. Laaja-alaisessa työryhmässä on nimensämukaisesti edustus jo-kaiselta toimijalta. Näin myös sitoutuminen on laaja-alaista.
Kumman reitin valitset?
Osa innovatiivisuudesta syntyy juuri tästä; toiminta, jota on oltu yhdessä suunnittelemassa, toteuttamassa ja valvomassa niin julkinen, yksityinen kuin kolmaskin sektori, saavuttaa uudenkaltaista yhteisöllisyyttä jasopimuksellisuutta.
Virittäminen tehdään yhdessä. Esitelty toimintamalli vaiheineen synnyttää kuntiin yhteisöllisen toimintakult-tuurin edistäen säännöllistä yhteistyötä ja kasvattaen toimijoiden välistä luottamusta. Hetkinen, soittimethan alkavat olla vireessä. Laitetaan vielä tahti kuntoon.
NÄIN TOIMIMALLA
SAAMME AIKAAN
KÄYTÄNNÖN ASIOITA,
JOTKA KUNTALAISET
KOKEVAT TÄRKEIKSI
POSION VT. KUNNANJOHTAJA
HELI KNUTARS
22 | K U NTI EN V I R ITYS O PA S K U NTI EN V I R ITYS O PA S | 23
KENRAALIHARJOITUS
K untien Viritysoppaan toimintamallin omaksuminen ei tapahdu hetkessä. Jokaiselta osallistujalta vaaditaan uu-denlaista ajattelua, valmiutta rikkoa
siilomentaliteettia ja uudenkaltaista uskoa vaikutus-mahdollisuuksiin. Hyödyt toimintamallista ovat ilmeiset. Kunta saa omaan johtamiseensa ja strategiaviidakkoon selkeyttä. Järjestöt pääsevät tasavertaisisiksi toimijoiksi sekä tekevät toimintaansa tun-netuksi. Yritykset pääsevät mukaan kehit-tämään toimintaa.
On aplodien aika!
Kemijärvellä kehittämisen kohteiksi valikoituivat hyvin-vointikertomuksen perusteella lasten ja lapsiperheiden palvelut sekä työikäisten ja lapsiperheiden tulomuuton lisääminen. Kemijärvi alkoi pilottikuntana käyttää Viri-tysoppaassa esitettyä toimintamallia yhteisten resurs-sien parempaan hyödyntämiseen, jotta lapsiperheiden palveluja ja kunnan vetovoimaisuutta saadaan lisättyä.
Kemijärvellä Mannerheimin Lastensuojeluliitto, kyläyh-distykset, eläkeläisjärjestöt, urheiluseurat, seurakunta, kunta ja vapaaehtoiset palokunnat yhdistivät voimava-rojaan ja tuloksena oli perhekahvilatoimintaa, kerhoja, iltapäiväkerhoja, tapahtumia ja isä-lapsi -leiritoimintaa. Asukkaiden näkökulmasta tällä saavutettiin lapsille ja vanhemmille tukea sekä eläkeläisille loistavaa virikettä päiviin. Lisäksi tehtiin toimintakalenteri, johon koot-tiin järjestöjen, kunnan, seurakunnan sekä erilaisten hankkeiden toimintaa. Tapahtumakalenterin avulla niin nykyiset kuin tulevatkin kuntalaiset löytävät palvelut ja huomaavat, että Kemijärvi on vireä kaupunki upeissa järvimaisemissa.
TIETOISUUS JÄRJESTÖJEN
TARJOAMASTA
MONIPUOLISESTA TUESTA
LAPSIPERHEILLE ON
KASVANUT
RIITTA VARTIONIEMI-ISO-HEIKO,
KEMIJÄRVEN LASTENSUOJELUN
PERHETYÖ
ESIMERKKI 01
Kemijärvelläkin toiminta lähti liikkeelle yhteisistä ko-koontumisista. Tätä kautta jokainen tutustui toisten toimintaan paremmin. Hienoimpana yksityiskohtana ta-paamisista oli erään osallistujan suusta päässyt oivallus: “Meitähän on näin paljon, mutta aikaisemmin yhteis-työtä on ollut hyvin vähän! Tästä on helppo parantaa. Mitähän saammekaan nyt aikaan?”
KEMIJÄRVELLÄ
ONNISTUTTIIN YHDISTÄMÄÄN
RESURSSEJA TOIMINNAKSI
24 | K U NTI EN V I R ITYS O PA S K U NTI EN V I R ITYS O PA S | 25
Posiolla tartuttiin asukkaita huolestuttavaan teemaan – miten sivukylien asukkaat pärjäävät pitempien säh-kökatkojen aikaan. Kunnan, kyläyhdistysten, metsäs-tysseurojen, järjestöjen, poromiesten, pelastuslaitoksen ja radioharrastajien yhteistyöllä on rakennettu toimin-tamallia yhä useammin ilmeneviin häiriötilanteisiin. Esimerkiksi myrskyt voivat aiheuttaa pitkiäkin sähkö-katkoja, jotka vaimentavat kännykät ja tuovat asukkaille monenlaista turvattomuutta.
Yhdessä toimien varmistetaan kylien yksinäisten ikäih-misten pääsy lämpimään tilaan ja viestintä eri tahojen vä-lillä lupavapaassa verkossa, vaikka kännykät eivät pelaisi.
Pelkosenniemellä huolestutti väestön ikärakenne – ikääntyneitä on yhä enemmän ja lapsiperheitä vä-hemmän. Pienessä kunnassa on kaikkien yhdistettävä resurssinsa, jotta ikäihmiset pysyvät virkeinä toimijoina ja lapsiperheitä saadaan houkuteltua lisää. Pelkosen-niemellä kunta, kyläyhdistykset, urheiluseurat ja järjes-töt kokosivat toimintakalenterin, jotta hajallaan oleva tieto erilaisista aktiviteeteista saadaan kaikkien tietoon.
Toimintakalenteria tehdessä kävi ilmi, että erilaisilla yhdistyksillä on paljon toimintaa. Niinpä päätettiin pe-rustaa Järjestötalo. Kunta tarjosi tilat ja yhdistykset täyt-tivät sen toiminnallaan. Nyt Pelkosenniemen Eläkeliitto, Martat, MLL, metsästysseura, vanhustenkotiyhdistys, kyläyhdistykset ja monet muut tahot järjestävät tiloissa toimintaa. Parasta on se, että asukkaat löytävät toimin-nan helposti ja toisaalta eri toimijat oppivat tekemään yhteistyötä keskenään. Toimintakalenterin päivittämi-nen ja erilaisten tapahtumien järjestäminen on helpom-paa, kun toimijat tuntevat toisensa ja kohtaavat arjessa.
Pelkosenniemen kunnanjohtaja Erkki Parkkinen oli eri-tyisen ilahtunut toimintamallin toimivuudesta todetes-saan: “Tässä on erittäin hyvin oivallettu, että ihmisten niin henkinen kuin fyysinen hyvinvointi lähtee pienistä asioista, lähipiiristä ja lähiyhteisöstä, sen hyvinvoinnista ja turvallisuudesta.”
ESIMERKKI 02
TORNIOSSA SAADAAN NYT
VÄHÄLLÄ AIKAAN PALJON
ESIMERKKI 03
ESIMERKKI 04
Tähän päästään sillä, että mukana olevat ihmiset ovat sitoutuneet olemaan käytettä-vissä sekä sopineet teknisistä apuvälineistä, yhteisistä tiloista ja harjoituksista. Erityi-sesti nuorten osallistuminen yhteistyöhönon ilahduttanut.
Posiolla on havaittu, että eri toimijoiden ja hankkeiden päämäärä voi olla sama kuin kunnalla. Keskusteluissa eri toimijoiden ja
hankkeiden toiminta avautuu, kasvot tulevat tutuiksi, yhteinen työ mahdollistuu ja saadaan aikaan monipuolisempaa tarjontaa. Posiolla eri tahot alkoivat yhdessä suunnitella, kuinka ikäihmiset pääsisivät kyliltä paremmin hoitamaan asioitaan kuntakeskuksessa, sa-malla harrastamaan ja tapaamaan tuttuja. Tiedotuksella tehtiin paremmin tunnetuksi, että ikäihmiset voivat kul-kea koulukyytien mukana linja-autoissa. Samalla kar-toitettiin, pääseekö rollaattorilla ja pyörätuolilla julkisiin tiloihin ja kauppoihin. Ikäihmisten liikkuminen vaikutti aluksi isolta asialta, mutta yhdessä huomattiin, että liik-kumisen esteet ovat pieniä yksittäisiä asioita, jotka ovat eri tahojen toimesta ratkaistavissa.
POSIO KUTOO
TURVAVERKKOJA
IKÄIHMISILLE
PELKOSENNIEMELLÄ
TEKEMISTÄ JA TOIMINTAA
KAIKILLE Tornioon on perustettu Perheiden Talo ry. Perheiden Taloon on koottu lapsille ja lapsiperheille suunnattua yhdistysten, seurakunnan ja kaupungin toimintaa. Per-heiden Talo tarjoaa lapsille ja vanhemmille tekemistä sekä tukea aamusta iltaan viikonloppuja myöten. Eikä toiminta jää vain yksien seinien sisälle – usein voi olla järkevämpää liikuttaa ohjaaja vaikkapa kylätalolle, kuin kiikuttaa useampi perhe keskustaan.
Perheiden Talo on juuri sitä perheitä tukevaa ja toimijoi-ta yhteen keräävää toimintaa, jonka tarve nousi vahvasti esille Viritysoppaassa esiteltyä toimintamallia raken-nettaessa. Perheiden Talo -toiminnan edistäminen on noussut ykkösasiaksi koko kaupungissa. Kaupunginval-tuusto on nostanut tämän kauden painopistealueeksi lapset ja lapsiperheet. Kaupunki haluaa olla vahvasti mukana edistämässä talon toimintaa ja näkee toimin-nan osana omaa palvelutarjontaa ja sen kehittämistä.
Kehittämistyö jatkuu yhteisestä tekemisestä yhteiseen toimintakulttuuriin. Nyt Torniossa suunnitellaan yh-teistä varhaisen puuttumisen toimintamallia lasten ja lapsiperheiden kanssa toimiville. Olivatpa he sitten yhdistysten, seurakunnan tai kaupungin eri palvelualu-eilla toimivia henkilöitä. Yhdessä suunnittelemalla ja tekemällä onnistumme!
26 | K U NTI EN V I R ITYS O PA S K U NTI EN V I R ITYS O PA S | 27
”Mitä voimme tehdä tukeaksemme ikäihmisten kotona asumismahdollisuuksia?”, pohdittiin Pudasjärvellä. Toi-mijatreffeillä kasattiin ajatuksia ja huomattiin, että pos-tikuljetuksiin voidaan yhdistää ruokakuljetukset. Ikäih-misille otettiin käyttöön myös palveluseteleitä tukemaan yrityksien osallistumismahdollisuuksia palvelutarjonnan laajentamiseen: nyt Pudasjärvellä hyödynnetäänkin mm. siivouksen, kauppakassi- ja lumityöpalvelusetelei-tä. Palvelusetelituottajat on auktorisoitu, joten homma toimii.
Pudasjärvellä oivallettiin myös, miten työllisyyteen pa-nostamalla voidaan parantaa nuorten ja lapsiperheiden sekä pitkäaikaistyöttömien hyvinvointia. Asiakaslähtöisten seinättömien työfoorumien (hoiva-, rakennus-, media-, luontofoorumien) kautta on saatu mm. kylätalkkareita, vanhusten ulkoiluttajia sekä viriketoiminnan järjestäjiä. Samalla Pudasjärvi on onnistunut puolittamaan Kelalle pitkäaikaistyöttömistä maksettavaa kuntaosuusmaksua vuositasolla 300 000 eurosta 150 000 euroon ja tavoit-teena on puolittaa luku vielä vuoden 2015 aikana 70 000 euroon. Lähivuosien tavoitteena on sakkomaksujen sijaan työllistää kaikki.
V erraten nuoresta iästään huolimatta Kuntien Viritysoppaassa nyt esitelty tekemisen malli on ehtinyt saavuttaa mainetta ja palkinnonkin. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa hiottu toimintamalli
nostettiin European Public Sector -palkinnon voittajaksi. Valin-nan tehnyt Euroopan julkishallinnon instituutti korosti mallin innovatiivisuutta ja ”terveen järjen” ajattelutapaa niukkenevien resurssien ympäröimässä yhteiskunnassa.
Viimeisin kunnianosoitus vanhoja rakenteita virittävälle ravistuksel-le tuli kesällä 2014, kun yhteistyömalli valittiin Maaseutuverkoston Parhaat käytännöt -fi nalistiksi yhteistyösarjassa. Lisäksi esimerkik-si Suomen Kuntaliitto ja sisäministeriö ovat useissa julkaisuissaan nostaneet Arjen turvaa kunnissa -toimintamallin esille hyvänä ja suositeltavana käytäntönä. Lapissa toimintamallia tarkastellaan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksen yhteydessä palveluja tehostavana ja taloudellisia säästöjä tuottavana toteut-tamiskeinona.
Vaikka uusia ajatuksia on kokeiltu käytännössä vasta Suomen rajo-jen sisällä, uusi yhteistyön tekemisen malli soveltuu loistavasti myös kansainväliseen levitykseen. Toiminnan kansainvälistämisestä onkin jo suunnitelmat olemassa. Kiinnostusta malli on herättänyt jo Irlan-nin Westissä, Espanjan Aragonissa ja Wielkopolskassa Puolassa.
Euroopan paras!ESIMERKKI 05
European Public Sector Award EPSA 2013 Award Winner
Lapin hyvinvointi- ja turvallisuustyön toimintamalli
PUDASJÄRVI TUKEE
IKÄIHMISTEN KOTONA
ASUMISTA JA HANKKII
TYÖTÄ KAIKILLE
TYÖLLISTÄMÄLLÄ
PITKÄAIKAISTYÖTÖN
SAADAAN
KUNTAOSUUSMAKSU
HYÖTYKÄYTTÖÖN
PALVELUSUUNNITTELIJA RITVA KINNULA,
PUDASJÄRVEN KAUPUNKI
Turvallisuutta harvassa? – Tilanneraportti turvallisuudesta harvaan asutuilla alueilla. Sisäministeriö/julkaisut
Työkalupakki – Parempia palveluja läheltä osallistamisella ja resursseja kokoamalla. Kuntaliitto/julkaisut
LISÄTIETOA
28 | K U NTI EN V I R ITYS O PA S K U NTI EN V I R ITYS O PA S | 29
K untien Viritysopas perustuu yksinker-taiseen ajatukseen: olemassa olevat resurssit on saatava hyödynnettyä te-hokkaammin. Innovatiivisena ja palkit-
tuna ajatuksena tämä toteutetaan käyttämällä yhteistä tietopohjaa, sitoutumalla yhteisesti valittuihin kehittä-mistarpeisiin, organisoimalla olemassa olevat resurssit ja koordinoimalla paremmin niiden käyttöä.
Kyse ei ole vain kustannusten säästöstä vaan tavoittee-na on saada kuntalaisille parempaa palvelua ja arjen turvaa. Juustohöylämallin negatiivisesta kierteestä päästään myönteiseen kierteeseen, jossa ehkäisevään työhön ja ihmisten osallisuuteen panostaminen tuo säästöjä. Säästöjä voidaan käyttää uusiin investointeihin työpaikkojen, hyvinvoinnin ja turvallisuuden lisäämiseksi sekä ihmisten osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuk-sien parantamiseksi.
Kuntien Viritysopas on helposti sovellettavissa, koska kyse on enemmän yhdessä tekemisen ajattelutavasta kuin toimintaa rajoittavista rakenteista. Paikallisten tar-peiden pohjalta mietitään yhteiset tavoitteet, joihin ra-kennetaan monipuoliset palvelukokonaisuudet ja joiden tuloksellisuutta yhdessä seurataan.
LAVA ON TEIDÄN, ANTAKAA SOIDA!
KOKONAISVALTAISEN TIETOPOHJAN KOKOAMINEN PAIKALLISISTA TARPEISTA JA
ONGELMISTA
Keskeinen väline: Sähköinen hyvinvointikertomus
YHTEISTEN TAVOITTEIDEN
MÄÄRITTELY
Keskeinen väline: poikkihallinnollinen ja sektorirajat ylittävä johtoryhmä
Kertosäe - toimintamalli askel askeleelta
PALVELUKOKONAISUUKSIEN RAKENTAMINEN
YHDESSÄ SOVITTUIHIN
PAINOPISTEALUEISIIN
Keskeinen väline: toimijatreffit – kaikille toimijoille avoin tilaisuus, jossa kootaan palvelutarjotin
PÄÄTÖKSENTEKO JA
SEURANTA
Keskeinen väline: Kuntastrategiaan sekä toiminnan ja talouden suunnitteluun painopistealueet, sähköiseen
hyvinvointikertomukseen palvelukokonaisuus
01
02
03
04
30 | K U NTI EN V I R ITYS O PA S K U NTI EN V I R ITYS O PA S | 31
KUMPPANEITA LÖYTYY,
KUN ON TAHTOA.
KYSE EI AINA OLE RAHASTA,
VAAN ASENTEESTA.
MIKA RIIPI
LAPIN MAAKUNTAJOHTAJA
Toimintamallin kehittäminen: Arjen turvaa kunnissa -hanke: Kuntien Viritysopas perustuu hankkeessa kehitettyyn hyvinvointi- ja turval-lisuustyön toimintamalliin, jonka tavoitteena on lisätä arjen turvaa ja monipuolistaa palvelutuotantoa harvaan asutulla maaseudulla.
Hallinnointi: Lapin aluehallintovirasto
Rahoittaja: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma
Toteutusaika: 1.1.2012 – 31.12.2014
Toteutusalue:Lappi ja Koillismaa
Pilottikunnat:Kemijärvi, Pelkosenniemi, Posio, Pudasjärvi ja Tornio
Hankkeen ohjaus ja tuki:Sisäministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Suomen kuntaliitto, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Suomen Punainen Risti, Suomen sosiaali- ja terveys ry, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Lapin ja Pohjois-Suomen aluehallintovirastot, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukset, Lapin liitto, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Lapin poliisilaitos, Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys, Matkailun tutkimus- ja koulutusinstituutti, Lapin ensi- ja turvakoti sekä monet muut kansalliset ja alueelliset toimijat – Kiitokset toimintamallin mahdollistamisesta ja yhteisestä rakennusprojektista!
Kiitokset erityisesti pilottikuntien väelle ja kuntien alueilla toimiville kyliä myöten – paikallistasolla ihmisten hyvin-vointi ja arjen turva tehdään!
Hankehenkilöstö:Projektipäällikkö Marko PalmgrenLapin aluehallintovirasto
Projektityöntekijä Markku Iso-HeikoKemijärven kaupunki ja Pelkosenniemen kunta
Projektityöntekijä Ritva KinnulaPudasjärven kaupunki
Projektityöntekijä Marja MathleinTornion kaupunki
Projektityöntekijä Ulla-Maija PerttunenPosion kunta
Esitteen taitto ja suunnittelu: Markkinointitoimisto Höyry | www.hoyry.net
Jatkokehittäminen ja levittäminen:Toimintamallin jatkokehittämiseksi ja levittämiseksi val-mistellaan hankekokonaisuutta vuosille 2015 – 2021.
Hankekokonaisuus muodostuu paikallisista, alueellisis-ta ja kansainvälisistä hankkeista. Jatkokehittämistä ja levittämistä koordinoi Lapin liitto.
Yhteystiedot:Lapin liitto, keskus: 040 359 1000email: [email protected], www.lappi.fi
Taustat & kiitokset
TERVEJÄRKINEN TOIMINTAMALLI
VAATII UUDENLAISTA AJATTELUA,
ROHKEUTTA RIKKOA
SIILOMENTALITEETTIA JA USKOA
VAIKUTTAMISMAHDOLLISUUKSIIN
êêê