Etelä-Savon kuntien talous 2013
description
Transcript of Etelä-Savon kuntien talous 2013
Etelä-Savon kuntien talous 2013
Kuntien ajankohtaispäiväMikkeli 11.4.2014
Etelä-Savon kuntien tilinpäätösennustetietoja 2013 (1000 €)
Etelä-Savo
Toimintatuotot Toimintakulut TOIMINTAKATETP2012 TA2013 TPE2013 TP2012 TA2013 TPE2013 TP2012 TA2013 TPE2013243 826 279 886 283 976 -1 042 852 -1 113 963 -1 113 328 -798 543 -823 806 -829 353
TA tot / muutos (%) 101 16,5 100 6,8 101 3,9Kunnan tulovero Kiinteistövero Osuus yhteisöveron tuotosta
TP2012 TA2013 TPE2013 TP2012 TA2013 TPE2013 TP2012 TA2013 TPE2013408 304 425 350 430 038 35 984 38 089 39 415 28 043 29 762 32 454
TA tot / muutos (%) 101 5,3 103 9,5 109 15,7VEROTULOT YHT. Valtionosuudet VUOSIKATE
TP2012 TA2013 TPE2013 TP2012 TA2013 TPE2013 TP2012 TA2013 TPE2013472 107 492 567 501 909 346 542 356 022 357 416 30 134 28 890 33 917
TA tot / muutos (%) 102 6,3 100 3,1 117 12,6TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ Lainakanta 31.12.
TP2012 TA2013 TPE2013 TP2012 TA2013 TPE2013-4 661 -8 345 -2 610 388 517 428 352 417 834
TA tot / muutos (%) -44,0 98 7,5
Lähde: Kuntakysely helmikuu 2014 / Etelä-Savon maakuntaliitto
Kuntien vuosikate 1991 - 2013**) =ennakko
Vuosikate maakunnittain TPA2013, € / asukas
Lähde: Kuntaliitto / kunnat.net
Vuosikate kunnittain Etelä-Savossa 2013*, €/asukas
Lähde: Kuntakysely helmikuu 2014 / Etelä-Savon maakuntaliitto
Tilikauden yli-/alijäämä kunnittain Etelä-Savossa 2013*, 1000 €
Lähde: Kuntakysely helmikuu 2014 / Etelä-Savon maakuntaliitto
Lainakanta kunnittain Etelä-Savossa 31.12.2013*, €/asukas
Lähde: Kuntakysely helmikuu 2014 / Etelä-Savon maakuntaliitto
… viime vuoden Etelä-Savon tuloksen arviointia tuloslaskelman osalta
• Toimintakate kasvoi +3,9 %, koko maa +2,7% , kasvu korkea, noin puolet ESHP hintojen nosto, tämä näkyy kuntien tuloksessa
• Viime vuodelle tuli ainakin 15 milj euroa sellaisia verotuloja, jota sinne ei normaalisti olisi kuulunut, reilut 100/euroa/asukas, puolet vuosikatteesta, kuntakohtaiset erot suuret, verotulojen kasvu + 6,3 %, koko maa + 6,8 %, kiinteistöverojen merkitys varmaan pysyvästi ohittanut yhteisöveron merkityksen
• Valtionosuudet kasvoivat +3,1 % ( koko maa +2,9 %), verotulojen tasaus kasvatti keskimääräistä enemmän; kustannustason nousu ja vanhusväestön kasvu
• Kunnille tuli eri tavoin satunaisia tuloja mm. ammattikoulutuksen kiinteistöratkaisut, paransi tuloksia merkittävästi muutamissa kunnissa
• Poistotasot maakunnan sisällä poikkeaa merkittävästi – mikä on oikea taso, siitä voi olla monta mieltä, investointien taso ennen ja nyt, poistot ennen ja tulevaisuudessa, mihin katetta käytetään poistoihin vai tulokseen
• Vuosikate kasvoi edellisestä vuodesta ja oli n. 34 milj euroa, tulos jäi lievästi miinukselle – 2,6 milj.euroa; Mikkeli nosti merkittävästi poistotasoa
Kuntien toimintakate ja se jaettuna soteen ja muuhun toimintaan 2011, €/asukas
Lähde: Tilastokeskus, vuoden 2011 luvut
.. voiko kunta vaikuttaa omiin menoihin ? … määräkö valtio kaiken.!
• Jos Savonlinna hoitaisi sotemenot Mikkelin kustannustasolla, säästäisi reilut 20 milj./€/v ja Pieksämäki liki 10 milj.€/v ja koko maakunta 45 milj.€/v, eroa ei selitä pelkästään väestörakenne ja sairastavuus
• Jos Mikkeli hoitaisi muut kuin soten kuten Savonlinna, niin säästäisi reilut 15 milj.€/v ja Piekämäen tasolla 10 milj.€/v ja koko maakunta Savonlinnan mallilla 45 milj.€/v, eroja ei kokonaan selitä väestörakenne
• Jos maakunta hoitaisi kuin Mikkeli soten ja kuin Savonlinna muun toiminnan säästyisi n. 90 milj euroa vuodessa eli vero % voisi laskea – 4 %-yksikköä, ymmärrän, että tämä on vain hauska leikki, mutta kyllä se minusta todistaa sen, että kunnanvaltuustot päättävät merkittävästi siitä, missä ne verorahat ” hukkaavat” --- ”kuluttavat”… ei se kokonaan ole ylhäältä annettu. Kyllä siihen vaikuttaa paljon mitä rakenteita ylläpidämme – miten palvelut järjestämme
Laskelma tehty tilastokeskuksen vuoden 2011 tilastomateriaalin pohjalta toimintakatetasolla
Talouden muutostekijöitä• Matala korkotaso on tarkoittanut sitä, että vaikka lainamäärät ovat
kasvaneet, niin korkomenot ovat pienentyneet korkoriski kasvaa Juvalla 7 v. lainamäärä kasvanut + 78 %, korkomenot laskeneet – 40 %.
• Valtionosuusuudistus kohtelee Etelä-Savoa aika neutraalisti kokonaisuutena, mutta kuntien väliset erot rajuja; kolme muutosta (seuraava kalvo)Puumala - 1,1/Rantasalmi + 6,2 % kuntaveroon kohtuuton on muutos yksittäisten kuntien kannalta
• Kuntien tehtävien karsinta on tähän asti ollut sitä että uusia tehtäviä ja velvoitteita on tullut lisää; milloinhan on se tilanne, että päättäjällä pitää olla myös rahaa, rakenneohjelmaan ja kuntien talouden kehystarkasteluun liittyy paljon toiveita kunnissa, milloin ne vaikutukset oikeasti näkyy
• Sote/ miten edetään kapitaatioon, jos…? Mitkä kustannukset sillä jaetaan… !!!????