Opeussuunnitelman yhteinen osa - Etelä-Savon ammattiopisto · Tietokone- ja...
Transcript of Opeussuunnitelman yhteinen osa - Etelä-Savon ammattiopisto · Tietokone- ja...
1
Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto
OPETUSSUUNNITELMA
Tieto- ja tietoliikennetekniikan
perustutkinto
ICT-asentaja
Koulutuskokeilu:
Hyvinvointiteknologiaan painottuva
osaamisala
Tutkinnon oppilaitoskohtainen
opetussuunnitelma koskee
- ammatillista peruskoulutusta
- näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta
- oppisopimuksen tietopuolisia opintoja
Voimassa 1.8.2015 alkaen
Päivitetty 12.11.2015
2
Tutkinnon oppilaitoskohtainen opetussuunnitelma
Tutkintokohtainen opetussuunnitelma on tarkoitettu käytettäväksi yhdessä tutkinnon
perusteiden ja Etelä-Savon ammattiopiston pedagogisen ohjelman kanssa.
SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO .................................................................................................................................... 4 1 TIETO- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN PERUSTUTKINTO ....................................................... 5
1.1 Ammattialan kuvaus.......................................................................................................... 5 1.2 Tutkinnon muodostuminen ................................................................................................ 6 1.3 Tutkinnon rakenne ja tutkinnon osien tarjonta Etelä-Savon ammattiopistossa .................. 7 1.4 Tutkinnon osien suorittamisjärjestys ja toteutustavat......................................................... 9 1.5 Alan ammatit – opintopolkuesimerkkejä .......................................................................... 10
2 AMMATILLISET TUTKINNON OSAT ..................................................................................... 11 2.1 Pakolliset tutkinnon osat, ICT-asentaja ........................................................................... 11
2.1.1 Elektroniikan ja ICT:n perustehtävät (45 osp) ................................................................ 11 2.1.3 Tietokone- ja tietoliikenneasennukset (30 osp) .............................................................. 16
2.2 Valinnaiset tutkinnon osat, ICT-asentaja ......................................................................... 20 2.2.3 Palvelinjärjestelmät ja projektityöt (30 osp) ................................................................... 20 2.2.4 Tietoliikennelaiteasennukset ja kaapelointi (30 osp) ...................................................... 23 2.2.6 Valvonta- ja ilmoitusjärjestelmäasennukset (15 osp) ..................................................... 26 2.2.7 Kodin elektroniikka ja asennukset (15 osp) ................................................................... 29 2.2.8 RF-työt (15 osp) ............................................................................................................ 30 2.2.9 Sähköasennukset (15 osp) ............................................................................................ 32 2.2.10 Yritystoiminnan suunnittelu (15 osp)............................................................................ 35 2.2.11 Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta ........................................................... 36 2.2.12 Tutkinnon osa ammattitutkinnosta ............................................................................... 37 2.2.13 Tutkinnon osa erikoisammattitutkinnosta ..................................................................... 37 2.2.14 Tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista, vain ammatillisessa peruskoulutuksessa .............................................................................................................................................. 37 2.2.15 Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen (5 osp), vain ammatillisessa peruskoulutuksessa ............................................................................................................... 38 2.2.16 Yrityksessä toimiminen (15 osp), vain ammatillisessa peruskoulutuksessa ................. 39 2.2.17 Huippuosaajana toimiminen (15 osp), vain ammatillisessa peruskoulutuksessa ......... 41 2.2.18 Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia, vain ammatillisessa peruskoulutuksessa ............................................................................................................... 43 2.2.18.1 Sähköalan kaupalliset työt (15 osp) .......................................................................... 44 2.2.18.2 Kappaletavara-automaatio (15 osp) ......................................................................... 45 2.2.19 Tutkinnon osa vapaasti valittavista tutkinnon osista, vain ammatillisessa peruskoulutuksessa ............................................................................................................... 48
2.4 Pakolliset tutkinnon osat, hyvinvointiteknologiaan painottuva osaamisala ....................... 48 2.1.1 Elektroniikan ja ICT:n perustehtävät (45 osp) ................................................................ 48 2.4.1 Hyvinvointiteknologiajärjestelmien asennus (30 osp) .................................................... 48 2.4.2 Asiakkaan toimintakyvyn ylläpitäminen ja tukeminen (15 osp) ...................................... 52
2.5 Valinnaiset tutkinnon osat, hyvinvointiteknologiaan painottuva osaamisala ..................... 55 2.5.1 Tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista, vain ammatillisessa peruskoulutuksessa .............................................................................................................................................. 55 2.5.2 Terveydenhuoltojärjestelmien laiteasennukset (15 osp) ................................................ 55 2.5.3 Kotiasumisen tukijärjestelmien asennus (15 osp) .......................................................... 57 2.5.4 Paikallisten työelämän tarpeiden mukaan kokeiltavat tutkinnon osat, vain ammatillisessa peruskoulutuksessa ............................................................................................................... 59
3
2.5.5 Tutkinnon osat muiden hyvinvointiteknologian koulutuskokeilun tutkintojen kokeiltavista tutkinnon osista ...................................................................................................................... 59 2.5.6.1 Hyvinvointiteknologian robotiikka (15 osp) ................................................................. 59
3 YHTEISET TUTKINNON OSAT ........................................................................................... 61 3.1 VIESTINTÄ JA VUOROVAIKUTUSOSAAMINEN (11 OSP) .................................... 62
3.1.1 Äidinkieli .................................................................................................................... 62 3.1.2 Toinen kotimainen kieli, ruotsi .............................................................................. 65 3.1.3 Vieras kieli, englanti ............................................................................................... 68
3.2 MATEMAATTISLUONNONTIETEELLINEN OSAAMINEN (9 OSP) ....................... 72 3.2.1 Matematiikka ............................................................................................................ 72 3.2.2 Fysiikka ja kemia ..................................................................................................... 76 3.2.3 Tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen ....................................... 79
3.3 YHTEISKUNNASSA JA TYÖELÄMÄSSÄ TARVITTAVA OSAAMINEN (8 OSP) . 83 3.3.1 Yhteiskuntataidot ..................................................................................................... 83 3.3.2 Työelämätaidot ......................................................................................................... 86 3.3.3 Yrittäjyys ja yritystoiminta ...................................................................................... 88 3.3.4 Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto ................................................ 90
3.3 SOSIAALINEN JA KULTTUURINEN OSAAMINEN (7 OSP)................................... 94 3.4.1 Kulttuurien tuntemus ............................................................................................... 94 3.4.6 Osa-alue kohdista 3.1.1 – 3.3.4 ............................................................................ 97
4 VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT ......................................................................... 102 4.1 Ammatillisia tutkinnon osia ............................................................................................ 102 4.2 Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia ..................................... 102 4.3 Yhteisten tutkinnon osien osia tai lukio-opintoja ............................................................ 102 4.4 Jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia opintoja ............................ 103 4.5 Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuvia yksilöllisiä tutkinnon osia ... 103
5 TUTKINTOA YKSILÖLLISESTI LAAJENTAVAT TUTKINNON OSAT .................................. 103 6 KAIKKIA PERUSTUTKINTOJA KOSKEVIA YHTEISIÄ OHJEITA ........................................ 103
6.1 Arviointi ............................................................................................................................ 103 6.2 Työssäoppiminen ............................................................................................................. 106 6.3 Ohjaus .............................................................................................................................. 107
Liitteet Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinnon perusteet 2014 (Opetushallitus)
Koulutuskokeilu: Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinnon perusteet -
Hyvinvointiteknologiaan painottuva osaamisala 2014 (Opetushallitus)
www.esedu.fi –sivuston Opetussuunnitelmat-alasivulta löytyvät mm.
Pedagoginen ohjelma liitteineen
Ammattiosaamisen näyttöjen toteutus- ja arviointisuunnitelmat
Opintojen jaksotussuunnitelmat
Näyttötutkintotoiminnan suunnitelma
4
JOHDANTO
Etelä-Savon ammattiopiston ammatillisen perustutkinnon suorittamista ohjaa tutkintokohtainen
opetussuunnitelma. Tämä opetussuunnitelma on tarkoitettu sekä ammatillisen peruskoulutuksen
opiskelijoille että perustutkintoa näyttötutkintona suorittaville. Opetussuunnitelma perustuu
tutkinnon perusteisiin, joka on Opetushallituksen antama määräys koulutuksen järjestäjille.
Ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain 630/1998 (muutos 787/2014) mukaan
Opetushallitus määrää perustutkinnon perusteissa tutkintonimikkeet, tutkinnon muodostumisen,
tutkintoon sisältyvät tutkinnon osat sekä tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset tai
osaamistavoitteet ja osaamisen arvioinnin. Jokaisesta tutkinnon osasta on linkki OPH:n
ePerusteet-palveluun, josta saa tarkat tiedot tutkinnon osan arviointikriteereistä.
Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa sisältää mm. ammattialan kuvauksen, tutkinnon
muodostumisen, tutkinnon rakenteen ja tutkinnon osien tarjonnan, suorittamisjärjestyksen ja
toteuttamistavat, esimerkkejä opintopoluista sekä kaikkia perustutkintoja koskevia yleisiä ohjeita.
Suunnitelma on laadittu yhteistyössä opettajien, työelämän edustajien ja opiskelijoiden kanssa, ja
sen on vahvistanut oppilaitoksen johtoryhmä. Kaikkien perustutkintojen opetussuunnitelmat ovat
nähtävillä oppilaitoksen internetsivujen (www.esedu.fi) Opetussuunnitelmat-alasivulla.
Tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat ovat osa Etelä-Savon ammattiopiston Pedagogista ohjelmaa,
joka toimii samalla oppilaitoksen tutkintokohtaisten opetussuunnitelmien lakisääteisenä
yhteisenä osana. Pedagoginen ohjelma sisältää pedagogisen toiminnan ja kehittämisen linjaukset
sekä ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavan koulutuksen opetussuunnitelmaa koskevat
lakisääteiset päätökset. Ohjelman kokonaisuuteen kuuluu tämän asiakirjan lisäksi erilaisia
opetuksen järjestämistä koskevia suunnitelmia.
Kullekin peruskoulutuksena tutkintoa suorittavalle opiskelijalle laaditaan opetussuunnitelman
pohjalta oman henkilökohtaisen opiskelusuunnitelma (HOPS). HOPS on opiskelun suunnitteluun,
yksilöllisiin valintoihin, opinnoissa etenemiseen liittyvä asiakirja Wilmassa. Opiskelija saa
henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadintaan ja sen toteutumisen seurantaan ohjausta sekä
ryhmänohjaajalta että opinto-ohjaajalta. Opiskelijaa tekee HOPSissa omaa oppimistaan koskevia
päätöksiä ja sitä voi tarvittaessa muuttaa ja muokata opintojen edetessä.
Jokaiselle näyttötutkinnon suorittajalle laaditaan henkilökohtaistamisen suunnitelma, joka käsittää
hakeutumisen, tutkinnon suorittamisen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisen
henkilökohtaistamisen. Henkilökohtaistamisen suunnitelma dokumentoidaan Wilmaan.
Oppisopimusopiskelijoille tehdään henkilökohtainen opiskeluohjelma, HEO.
5
1 TIETO- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN PERUSTUTKINTO
1.1 AMMATTIALAN KUVAUS
ICT-asentaja työskentelee teknologian alueella, joissa laitteistojen ja toimintojen kehittyminen on nopeaa. Tieto- ja tietoliikennetekniikan käyttö lisääntyy jatkuvasti kaikkialla yhteiskunnassa. Koulutuksen jälkeen voit valita työsi erittäin monipuolisista erilaisista IT-alantehtävistä. ICT-asentaja osaa tehdä tietokone- ja tietoliikennelaitteiden asennuksen ja käyttöönoton. Keskeisiä osaamisalueita ovat asuntojen ja liikekiinteistöjen sähkö- ja tietoverkkojen ja toimilaitteiden asennukset asiakkaan vaatimusten mukaisesti sekä erilaisten laitteiden ohjelmoinnti ja käyttöönotot kuten automaatio-järjestelmät ja kodin elektroniset laitteet. Hyvinvointiteknologian koulutusohjelmassa opiskelet tarkemmin hyvinvointiteknologiantuotteiden asennusta ja toimintaympäristöjä. Keskeisiä osa-alueita ovat mm. kotiasumisen kotijärjestelmien asennus, johon kuuluvat mm. erilaiset henkilöturvajärjestelmät ja omatoimiseen asumiseen tarvittavat laitteet. Opiskelet mm. paikanninlaitteiden, turvapuhelimien, turvavuoteiden ja -lattian, kodinkoneiden turvalaitteiden ja lukitusjärjestelmien toimintoja, asennuksia ja käyttöönottoa. Hyvinvointiteknologian painottuvan koulutuskokeilun tavoitteena on vastata sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristöjen muutoksiin ja tulevaisuuden osaamistarpeisiin uuden teknologian avulla. Koulutuskokeilussa on mahdollista suorittaa tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinnossa hyvinvointiteknologiaan painottuva koulutusohjelma tieto- ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelman lisäksi. Hyvinvointiteknologian koulutusohjelman osaamisalan nimi ja tutkintonimike ratkaistaan koulutusohjelman yhteydessä. Voit siis valmistua ICT-asentajaksi ja suorittaa myös hyvinvointiteknologiaan painottuvan koulutusohjelman. Työtehtävät Tieto- ja tietoliikennetekniikan pt, ICT-asentaja työpaikkoja ovat esimerkiksi tietokone-, tietoliikenne- ja elektroniikka-alan yritykset, teollisuuslaitokset ja huoltoliikkeet sekä alan myyntitehtävät. Tieto- ja tietoliikennetekniikan pt, hyvinvointiteknologia työympäristöinä toimivat joko julkiset tai yksityiset hoivalaitokset ja sairaalat, hyvinvointilaitteiden huoltoliikkeet ja -yritykset sekä alan myyntiyritykset. Opinnot sisältävät Tietokone- ja tietoliikennetekniikkaa, elektroniikkaa, robotiikkaa ja erilaisten sähköisten verkkojen ja päätelaitteiden asennuksia sekä huoltopalvelua. Opiskelussa painotetaan myös asiakaspalvelun ja talousosaamista. Opiskelupaikka Mikkeli (Raviradantie 8 - 10) Opiskelukustannukset Opiskelijalle kertyy opiskeluiden aikana kustannuksia noin 200–300 €, jotka sisältävät mm. viranomaismaksuja, oppikirjoja ja työkaluhankintoja. Tutkintokohtaiset terveydelliset suositukset Henkilön sopivuutta erilaisiin työtehtäviin voidaan joutua harkitsemaan mikäli näkökyky tai värinäkö on heikentynyt.
6
1.2 TUTKINNON MUODOSTUMINEN
Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavan perustutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä (osp).
Perustutkinto muodostuu - ammatillisista tutkinnon osista (135 osaamispistettä), - yhteisistä tutkinnon osista (35 osaamispistettä) ja - vapaasti valittavista tutkinnon osista (10 osaamispistettä).
Näyttötutkinnot muodostuvat ammatillisista tutkinnon osista.
Osaamispisteet (osp) koskevat vain ammatillista peruskoulutusta (ns. nuorten koulutusta).
Ammatilliset perustutkinnot muodostuvat ammatillisista tutkinnon osista, jotka voivat olla pakollisia
tai valinnaisia. Lisäksi ammatillisena peruskoulutuksena suoritettaviin tutkintoihin sisältyy pakollisia
ja valinnaisia yhteisiä tutkinnon osia sekä vapaasti valittavia tutkinnon osia. Tutkintoon voi myös
yksilöllisesti sisällyttää enemmän tutkinnon osia, jotka laajentavat suoritettua tutkintoa, silloin kun
se on työelämän alakohtaisiin tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin vastaamisen ja tutkinnon
suorittajan ammattitaidon syventämisen kannalta tarpeellista.
Opiskelija voi myös valita ammatilliseen perustutkintoon tutkinnon osia muista ammatillisista perus- tai ammattitutkinnoista, valita lukio-opintoja ja/tai suorittaa ylioppilastutkinnon.
Tutkintojen osittainen rakenne mahdollistaa tutkinnon osien suorittamisen myös muissa oppilaitoksissa, mutta Etelä-Savon ammattiopisto ei pääsääntöisesti vastaa niistä aiheutuvista järjestelyistä ja kustannuksista, lukuun ottamatta lukio-opintoja.
Tutkinnon rakenteen kuvaus löytyy tutkinnon perusteista ja Opetushallituksen ylläpitämästä opintopolku.fi ePerusteet – palvelusta:
ammatillinen peruskoulutus: Tutkinnon muodostuminen
ammatillinen aikuiskoulutus (näyttötutkinto): Tutkinnon muodostuminen
Lisätietoa hyvinvointiteknologiaan painottuvan osaamisalan koulutuskokeilun rakenteesta: Tieto- ja
tietoliikennetekniikan perustutkinnon perusteet - Hyvinvointiteknologiaan painottuva osaamisala
2014 (OPH)
7
1.3 TUTKINNON RAKENNE JA TUTKINNON OSIEN TARJONTA ETELÄ-SAVON
AMMATTIOPISTOSSA
Seuraavassa taulukossa esitetään tutkinnon rakenne ja tutkinnon osien tarjonta Etelä-Savon ammattiopistossa. Muodostumistaulukon numerointi noudattaa tutkinnon rakennetta kuvaavan taulukon ja tämän tutkintokohtaisen opetussuunnitelman numerointia.
Tutkinnon rakenne ja tutkinnon osien tarjonta Etelä-Savon ammattiopistossa
Osaamispisteet koskevat vain ammatillista peruskoulutusta. Näyttötutkinnot muodostuvat vain ammatillisista tutkinnon osista. Taulukon numerointi noudattaa tutkinnon perusteiden numerointia. O
saam
isp
iste
et
(osp
)
Am
mati
llin
en
peru
sko
ulu
tus
Näytt
ötu
tkin
to
TIETO- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN PERUSTUTKINTO 180
2 Ammatilliset tutkinnon osat 135 x x
2.1 Pakolliset tutkinnon osat, ICT-asentaja 75 x x
2.1.1 Eletroniikan ja ICT:n perustehtävät
2.1.3 Tietokone- ja tietoliikenneasennukset
45
30
x
x
x
x
2.2 Valinnaiset tutkinnon osat, ICT-asentaja 60 x x
2.2.3 Palvelinjärjestelmät ja projektityöt
2.2.4 Tietoliikennelaiteasennukset ja kaapelointi
2.2.5 Huoltopalvelut
2.2.6 Valvonta- ja ilmoitusjärjestelmäasennukset
2.2.7 Kodin elektroniikka ja asennukset
2.2.8 RF-työt
2.2.9 Sähköasennukset
2.2.10 Yritystoiminnan suunnittelu
2.2.11 Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta, 15 osp tai 30 osp
2.2.12 Tutkinnon osa ammattitutkinnosta
2.2.13 Tutkinnon osa erikoisammattitutkinnosta
2.2.14 Tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista
2.2.15 Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen
2.2.16 Yrityksessä toimiminen
2.2.17 Huippuosaajana toimiminen
2.2.18 Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia, 5-15 osp
2.2.18.1 Sähköalan kaupalliset työt
2.2.18.2 Kappaletavara-automaatio
2.2.19 Tutkinnon osa vapaasti valittavista tutkinnon osista, 5-15 osp
ICT-asentajan on valittava tutkinnon osa 2.2.3 tai 2.2.4.
30
30
15
15
15
15
15
15
5
15
15
15
15
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
-
-
-
-
-
-
-
-
8
Koulutuskokeilu: Hyvinvointiteknologiaan painottuva osaamisala
2.4 Pakolliset tutkinnon osat, hyvinvointiteknologiaan painottuva osaamisala
90
x
x
2.1.1 Elektroniikan ja ICT:n perustehtävät
2.4.1 Hyvinvointiteknologiajärjestelmien asennus
2.4.2 Asiakkaan toimintakyvyn ylläpitäminen ja tukeminen
45
30
15
x
x
x
x
x
x
2.5 Valinnaiset tutkinnon osat, hyvinvointiteknologiaan painottuva osaamisala
45
x
x
2.5.9 Tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista
2.5.10 Terveydenhuoltojärjestelmien laiteasennukset
2.5.11 Kotiasumisen tukijärjestelmien asennus
2.5.12 Paikallisten työelämän tarpeiden mukaan kokeiltavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa
2.5.13 Tutkinnon osat muiden hyvinvointiteknologian koulutuskokeilun tutkintojen kokeiltavista tutkinnon osista
2.5.13.1 Hyvinvointiteknologian robotiikka
Valittava yhteensä 45 osp tutkinnon osista 2.5.9 – 2.5.13, 2.2.3 - 2.2.13.
15
15
45
15
x
x
x
x
x
-
x
x
-
x
3 Yhteiset tutkinnon osat 35 x -
3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen 11 x -
3.1.1 Äidinkieli
3.1.2 Toinen kotimainen kieli, ruotsi
3.1.3 Vieraat kielet
x
x
x
-
-
-
3.2 Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen 9 x -
3.2.1 Matematiikka
3.2.2 Fysiikka ja kemia
3.2.3 Tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen
x
x
x
-
-
-
3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen 8 x -
3.3.1 Yhteiskuntataidot
3.3.2 Työelämätaidot
3.3.3 Yrittäjyys ja yritystoiminta
3.3.4 Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto
x
x
x
x
-
-
-
-
3.4 Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen 7 x -
9
3.4.1 Kulttuurien tuntemus
3.4.2 Taide ja kulttuuri
3.4.3 Etiikka
3.4.4 Psykologia
3.4.5 Ympäristöosaaminen
3.4.6 Osa-alueita kohdista 3.1.1 – 3.3.4
x
x
x
x
x
x
-
-
-
-
-
-
4 Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 x -
4.1 Ammatillisia tutkinnon osia x -
4.2 Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia x -
4.3 Yhteisten tutkinnon osien osia tai lukio-opintoja x -
4.4 Jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia opintoja x -
4.5 Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuvia yksilöllisiä tutkinnon osia
x -
5 Tutkintoa yksilöllisesti laajentavat tutkinnon osat x -
Ammatillisessa peruskoulutuksessa tutkintoon sisältyy osaamisen hankkimista työssäoppimisen kautta vähintään 35 osaamispistettä (Etelä-Savon ammattiopisto).
Yhteisten tutkinnon osien valinnaisten osa-alueiden ja vapaasti valittavien tutkinnon osien tarjonta
vaihtelee lukuvuosittain ja paikkakunnittain. Tässä opetussuunnitelmassa kuvattu yhteisten
tutkinnon osien valinnaisten osa-alueiden tarjonta koskee Mikkelin toimipisteitä.
Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelija voi yksilöllisesti sisällyttää perustutkintoonsa enemmän tutkinnon osia, jos se on tarpeellista työelämän alakohtaisten vaatimusten, paikallisten ammattitaitovaatimusten tai opiskelijan ammattitaidon syventämisen kannalta. Ne voivat olla ammatillisia tutkinnon osia tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia.
1.4 TUTKINNON OSIEN SUORITTAMISJÄRJESTYS JA TOTEUTUSTAVAT
Opintotarjonta voi vaihdella lukuvuosittain ja paikkakunnittain.
Opintotarjonta suunnitellaan lukuvuosittain ryhmä- ja paikkakuntakohtaisiin jaksotussuunnitelmiin.
Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS), näyttötutkinnossa tutkinnon suorittajan henkilökohtaistaminen ja oppisopimuskoulutuksessa opiskelijan henkilökohtainen opiskeluohjelma vaikuttavat yksilöllisesti opintojen etenemisaikatauluun.
10
1.5 ALAN AMMATIT – OPINTOPOLKUESIMERKKEJÄ
Tieto- ja tietoliikennetekniikan osaamisala, ICT-asentaja
ICT-asentajat toimivat mm. erilaisissa myyntitehtävissä, erilaisten sähköisten laitteiden huolto- ja
ylläpitotehtävissä sekä sähköisten verkkojen asennustöissä.
TIETOTEKNISTEN LAITTEIDEN MYYNTITYÖN POLKU
TIETOTEKNISTEN LAITTEIDEN HUOLTO- JA YLLÄPITOTÖIDEN POLKU
SÄHKÖISTEN LAITEYMPÄRISTÖJEN JA VERKKOJEN ASENNUSOSAAJAN POLKU
Elektroniikan ja ICT:n
perustehävät
Tietokone- ja tietoliikenne-asennukset
Palvelin-järjestelmät ja
projektityöt
Kodin elektroniikka ja
asennukset
Sähköalan kaupalliset työt
Elektroniikan ja ICT:n
perustehtävät
Tietokone- ja tietoliikenne-asennukset
Palvelin-järjestelmät ja
projektityötHuoltotyöt
Kodin elektroniikka ja
asennukset
Elektroniikan ja ICT:n
perustehtävät
Tietokone- ja tietoliikenne-asennukset
Tietoliikenne-laiteasennukset
ja kaapelointi
Valvonta- ja ilmoitus-
järjestelmä-asennukset
Sähkö-asennukset
11
Hyvinvointiteknologian osaamisala, ”Hyvinvointiteknologi”
Hyvinvointiasentajat toimivat kodeissa ja hoiva- ja huolempitoyksiköiden hyvinvoitijärjestelmien ja-
laitteiden asennus-, huolto- ja ylläpitotehtävissä.
HYVINVOINTIASENTAJAN, KOTIASUMISEN, POLKU
HYVINVOINTIASENTAJA, TERVEYDENHUOLTO
2 AMMATILLISET TUTKINNON OSAT
2.1 PAKOLLISET TUTKINNON OSAT, ICT-ASENTAJA
2.1.1 ELEKTRONIIKAN JA ICT:N PERUSTEHTÄVÄT (45 OSP)
Ammattitaitovaatimukset
Opiskelija / tutkinnon suorittaja
osaa sähköiset perussuureet sekä niiden matemaattiset että fysikaaliset perusteet sekä riippuvuussuhteet, kuten Ohmin ja Kirchhoffin lait
osaa mitata oskilloskoopilla vaihtovirtapiirin signaalista amplitudin ja taajuuden
tuntee vaihtovirtapiirien matemaattiset riippuvuudet
tuntee elektroniikan rakenneosat ja komponentit ja osaa käyttää niiden datatietoja
tuntee elektroniikan mittalaiteet ja osaa suorittaa mittauksia elektronisista laitteista
osaa valmistaa piirilevyn (PCB, Printed Circuit Board) sekä komponenttilevyn (PCBA, Printed Circuit Board Assembly)
Elektroniikan ja ICT:n
perustehtävät
Hyvinvointi-teknologia-
järjestelmien asennus
Asiakkaan toimintakyvyn ylläpitäminen ja tukeminen
Sähkö-asennukset
Kotiasumisen tuki-
järjestelmien asennus
Terveyden-huolto-
järjestelmien laiteasennukse
t
Elektroniikan ja ICT:n
perustehtävät
Hyvinvointi-teknologia-
järjestelmien asennus
Asiakkaan toimintakyvy
n ylläpitämine
n ja tukeminen
Hyvinvointiteknologian robotiikka
Terveyden-huolto-
järjestelmien laiteasennuk
set
Kotiasumisen tuki-
järjestelmien asennus
12
osaa työohjeiden ja kytkentäkaavioiden mukaan rakentaa annettujen toimintadokumenttien mukaisen elektroniikkalaitteen tai sen osakokonaisuuden sekä ja mitata niistä virtoja ja jännitteitä
osaa juottaa erilaisia komponentteja sekä korjata juotoksia ESD-suojauksen vaatimukset huomioiden
osaa käyttää mikrokontrollerin kehitysympäristöä (kääntää sekä ladata sen avulla ohjelmia)
osaa lukea sähkö- ja verkkoasennuksiin liittyviä rakennusten tasopiirustuksia ja työselostuksia ja kytkeä kiinteistöjen yleisimpiä sähkö- ja tietoliikennekalusteita sekä kaapeleita
osaa käyttää asennus ja kytkentätöissä tarvittavia käsi- ja sähkötyökaluja
osaa asentaa tietokoneeseen tarvittavan käyttöjärjestelmän sekä oheislaitteet
tietää Internetin toimintaperiaatteen ja osaa IP- osoitejärjestelmän käytön laitteiden tunnistamisessa
osaa kytkeä tietokoneen verkkoon ja osaa etsiä verkosta opintoihinsa liittyviä tietoja ja dokumentteja
osaa dokumentoida työtehtäviään
suorittaa hyväksytysti tietokoneen käyttäjän A-kortin, tulityökortin ja työturvallisuuskortin tai osaa niitä vastaavat tiedot.
suorittaa hyväksytysti sähköalan ammattihenkilöille sovelletun SFS 6002 mukaisen ensiapu- ja sähköturvallisuuskoulutuksen
työskentelee yritteliäästi ja laatujärjestelmien mukaisesti sekä noudattaa työturvallisuusohjeita
osaa toimia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti materiaali- ja energiatehokkaasti.
Opiskelija/tutkinnon suorittaja osaa 25 osaamispistettä vastaavasti seuraavia ammattitaitovaatimuksia, jotka vastaavat sähköturvallisuustutkinto 3 koulutusvaatimusten edellyttämiä sisältöjä:
Teoreettinen sähkötekniikka ja sähkömittaustekniikka:
hallitsee sähköiset perussuureet sekä niiden matemaattiset että fysikaaliset perusteet sekä riippuvuussuhteet, kuten Ohmin ja Kirchhoffin lait sekä vaihtovirtapiirien matemaattiset riippuvuudet
osaa mitata yleismittarilla, pihtivirtamittarilla ja oskilloskoopilla virtapiirin suureita
Turvallisuus:
suorittaa hyväksytysti tietokoneen käyttäjän A-kortin, tulityökortin ja työturvallisuuskortin tai osaa niitä vastaavat tiedot ja taidot.
Sähkötyöturvallisuus:
suorittaa hyväksytysti sähköalan ammattihenkilöille sovelletun SFS 6002 mukaisen ensiapu- ja sähkötyöturvallisuuskoulutuksen
Rakennuksen sähköverkko:
osaa lukea sähköasennuksiin liittyviä rakennusten tasopiirustuksia ja kytkeä kiinteistöjen yleisimpiä sähkökalusteita sekä kaapeleita.
Ammattitaidon osoittamistavat
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa toimimalla elektroniikka-alan työtehtävissä. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.
13
Osaamisen tunnustamisessa Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinnon Sähkö- ja automaatiotekniikan perusosaaminen (45 osp) korvaa Tieto ja tietoliikennetekniikan perustutkinnon Elektroniikan ja ICT perustehtävät (45 osp) tutkinnon osan.
Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit
Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista: Tutkinnon arviointitiedot opintopolku.fi ePerusteet -palvelussa
Oppimisen arviointi*
Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin.
Osaamisen arviointi*
Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3.
*Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6.
Teema Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen
esimerkkejä
Kodin tietoteknisten laitteiden asennukset ja käyttöönotot
Tietokoneen ja sen oheislaitteiden käyttökuntoon asentaminen:
käyttöjärjestelmän ja oheislaitteiden asentamine
tietokoneen kytkeminen verkkoon asiakkaan osoittamaan IP-osoitteeseen
dokumentoi tehdyn työn
Esimerkkityötehtävä ja/tai harjoite
asentaa ja käyttöönottaa kodin ja/tai pienyrityksen tietotekniset laitteistot:
o tarvekartoitus o laitehankinta o tietokoneen ja
lisälaitteiden asennus o Käyttöohjelmistojen
asennus o verkkoon liitäntä o tietoturvasta
huolehtiminen
Siemens Logo8! liittäminen verkkoon ja yhteyden luominen logiikka-ohjelmaan
dokumentoi (ohjeet ja kuvat) tehdyn asennuksen
esittelee ja opastaa asiakkaalle tehdyn asennuksen
Työvälineohjelmien käyttö
Tietokoneen käyttäjän A-kortin suorittaminen:
** Tekstinkäsittely, esim. Word
** Taulukkolaskenta, esim. Excel
** Esitystekniikka, esim PP
** Sähköposti
Sähkö- ja verkkoasennuksiin liittyvien rakennusten tasopiirrustusten ja
Esimerkkityötehtävä ja/tai harjoite
tuottaa tai suunnittelee asennustyömaalla tarvittavat kirjalliset ja kuvalliset dokumentit (työselostukset ja piirustukset)
o kirjalliset dokumentit o tarvittavat kuvat
käyttää tietojen levitykseen ja jakoon tarvittavia tietovarastoja (mm. SOME, pilvipalvelut, www-sivut, kovalevyt)
14
työselostusten lukeminen ja dokumentointi:
** Tasokuvien piirto tai 3D-mallinno, esim. ACad
** Simulointi, esim. FluidSim
Mikrokontroller kehitysympäristössä työskenteleminen (kääntää sekä lataa ohjelmia):
** Ohjelmointi, esim. RobotStudio, FlowCode Logo, Lego, HTML
Tulityökortin ja työturvallisuuskortin suorittaminen.
esittelee dokumentit asiakkaalle
Teoreettinen sähkötekniikka
Sähköisten perussuureiden sekä niiden matemaattiset että fysikaaliset perusteet sekä riippuvuussuhteet:
Ohmin ja Kirchhoffin lait
vaihto- ja tasavirtapiirit
telektroniikan rakenneosat ja komponentit
työturvallisuusohjeiden noudattaminen
kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti materiaali- ja energiatehokkaasti toimiminen
Esimerkkityötehtävä ja/tai harjoite
Sähkölieden asennus ja käyttöönottomittaus
Sähkötyökalun korjaus ja testaus
Laskutehtävät ja harjoitukset
Simulointiharjoitukset
Virtapiirien asennusharjoi-tukset; peruskytkennät
Analogialektroniikan asennukset
Analogiaelektroniikkalaitteen rakentaminen:
laitteiden mittaaminen käyttämällä oskilloskooppia, yleismittaria ja pihtivirtamittaria
rakenneosien ja komponentien (kuten vastus, diodi, kela kondensaattori, transistori, tyristori) tunteminen
komponenttien juottaminen ESD-suojauksen vaatimukset huomioiden
osaa juottaa erilaisia komponentteja sekä korjata juotoksia ESD-suojauksen vaatimukset huomioiden
piirilevynsekä komponenttilevyn valmistaminen
Esimerkkityötehtävä ja/tai harjoite
mittausharjoitukset, esim. virtalähde, vahvistin, oskillaattori, digitaalitekniikan sovellukset
piirilevyn valmistus o idea ja sen esittely o suunnittelu o simulointi o komponenttien valinnat o virtapiirin piirto cad:llä o jyrsintä o rakentaminen o testaus o projektin esittely o dokumentointi
15
** simulointiympäristönä voidaan käyttää mm. FluidSim ohjelmaa
Digitaalielektroniikan ja automaatiotekniikan asennukset
Digitaalielektroniikkalaitteen rakentaminen:
laitteiden mittaaminen käyttämällä oskilloskooppia, yleismittaria ja pihtivirtamittaria
rakenneosien ja komponentien (kuten vastus, diodi, kela kondensaattori, transistori, tyristori) tunteminen
komponenttien juottaminen ESD-suojauksen vaatimukset huomioiden
osaa juottaa erilaisia komponentteja sekä korjata juotoksia ESD-suojauksen vaatimukset huomioiden
piirilevynsekä komponenttilevyn valmistaminen
Esimerkkityötehtävä ja/tai harjoite
piirilevyn valmistus o idea ja sen esittely o suunnittelu o simulointi o komponenttien valinnat o virtapiirin piirto cad:llä o jyrsintä o rakentaminen o testaus o projektin esittely o dokumentointi
Kiinteistön sähköasennukset
Sähkökalusteiden ja kaapelien kytkeminen kiinteistössä:
sähköasennuksiin liittyvien rakennusten tasopiirustuksien ja työselostusten lukeminen
käsi- ja sähkötyökalujen käyttäminen
työturvallisuusohjeiden mukainen työskentely
materiaali- ja energiatehokas toimiminen
Esimerkkityötehtävä ja/tai harjoite
perusvalaistuskytkentöjen tekeminen
käyttöönottotarkastus ja dokumentointi
asennuksen dokumentointi (piirustukset ja työseloste)
esittelee työn ja opastaa asiakkaan
Kiinteistön tietojärjestelmien asennukset
Tietoliikennekalusteiden ja kaapelien kytkeminen kiinteistössä:
tietoliikenneasennuksiin liittyvien rakennusten tasopiirustuksien ja työselostusten lukeminen
käsi- ja sähkötyökalujen käyttäminen
työturvallisuusohjeiden mukainen työskentely
materiaali- ja energiatehokas toimiminen
Esimerkkityötehtävä ja/tai harjoite
pienen tietoverkon rakentaminen
tietoverkon mittaukset ja dokumentointi
asennuksen dokumentointi (piirustukset ja työseloste)
esittelee työn ja opastaa asiakkaan
Sähkölaitteiden ja verkkojen mittaukset ja dokumentointi
Sähkölaitteiden ja verkkojen mittaaminen:
yleismittarilla, pihtivirtamittarilla ja oskilloskoopilla mittaaminen
Esimerkkityötehtävä ja/tai harjoite
yksinkertaisen automaatio-järjestelmän rakentaminen ja asentaminen sekä käyttöönotto
asennuksen dokumentointi (piirustukset ja työseloste)
16
sähkölaitteille asettamien vaatimuksien, esim. sähkölaitteiden kotelointiluokkien, huomioiminen laitteissa olevien merkintöjen perusteella
käyttötarkoitukseen sopivien kalusteiden, kaapeleiden ja kiinnitystarvikkeiden valitseminen
esittelee työn ja opastaa asiakkaan
Sähköalan työvälineiden ja menetelmien hallinta
asennus ja kytkentätyöt käsi- ja sähkötyökaluilla
teräskappaleiden hitsaaminen
naula- ja ruuviliitiksilla sekä limalla liittäminen
tulityökurssin, työturvallisuuskurssin, EA1-ensiapukoulutuksen sekä sähkötyöturvallisuutta koskevan koulutuksen suorittaminen
sähköturvallisuuteen liittyvien säädösten, ohjeet sekä sähkötyöturvallisuusstandardin tunteminen
YSE 98 henkilökortin käyttäminen
Esimerkkityötehtävä ja/tai harjoite
harjoitella eri menetelmillä ja työvälineillä erilaisiin materiaaleihin komponenttien kiinnittäminen
kaapelien käsittelyharjoitukset (mm. jatkokset, liittimien laitot, kuidun hitsaus, kaapelirimalle päättämiset)
kytkentäkuvien lukuharjoitukset
QR-koodien teko Kortit
Sähkötyöturvallisuusstandardi SFS 6002 vaatimusten mukaisen ensiapukoulutuksen
Työturvallisuus keskuksen perusteiden vaatimusten mukaisen työturvallisuuskurssin
SFS 6002 sähkötyöturvallisuus-standardin määrittämän yleisen sähkötyöturvallisuutta koskevan koulutuksen
Tulityökorttikoulutus
Vaadittavat erillispätevyydet
Muuta huomioitavaa
2.1.3 TIETOKONE- JA TIETOLIIKENNEASENNUKSET (30 OSP)
Ammattitaitovaatimukset
Opiskelija/tutkinnon suorittaja Tietokonelaite ja -järjestelmätyöt:
osaa purkaa tietokoneen rakenneosiin ja koota tietokoneen rakenneosista
osaa annettujen vaatimusten mukaan rakentaa toimintadokumenttien mukaisen lähiverkkopohjaisen tietokonejärjestelmän tai sen osakokonaisuuden
tuntee pöytätietokoneen sekä kannettavan tietokoneen rakenneosat ja ymmärtää niiden ominaisuudet ja tehtävän tietokonejärjestelmässä
tuntee käyttöjärjestelmän tehtävät ja osaa asentaa ja konfiguroida tavallisimmat käyttöjärjestelmät
tuntee tietokoneen käyttöjärjestelmien käynnistysprosessin sekä osaa käyttää sitä vianhaussa
17
osaa mitoittaa, valita ja koota annettujen kriteerien mukaiset osat tietokonelaitteeseen huomioiden suorituskyvyn ja tehontarpeen
osaa yleisimpien oheiskorttien käyttöönoton
osaa asiakaspalvelutaidot ja omaa tarvittavan komponenttitietouden
osaa ottaa käyttöön tietokoneen suojaus- ja lisäominaisuudet
tuntee ulkoisten oheislaitteiden toteutusperiaatteet sekä osaa niiden liittämisen ja käyttöönoton toimivaan tietokonejärjestelmään
osaa ohjelmien asentamisen ja käyttöönoton sekä yksittäiskoneessa että lähiverkossa
hallitsee asennusten automatisoinnin, tietoturvan sekä varmennukset
osaa paikallistaa ja korjata laitteisto- ja ohjelmisto-ongelmia
osaa HTML-kielen perusrakenteet
osaa suunnitella ja toteuttaa yksinkertaiset WWW-sivustot
osaa asentaa sivustoja varten WWW-palvelimen.
huomioi työskentelyssään työ-, sähkötyö- ja sähköturvallisuusmääräykset. Sulautettuihin järjestelmien toteutus
osaa sulautettujen järjestelmien ja niiden ohjelmoinnin sekä käytön periaatteet
osaa toteuttaa mikro-ohjaimen perusohjelmointia laiteläheisellä C-kielellä sekä osaa testata valmiin sulautetun järjestelmän toimintaa
hallitsee ohjelmoinnin yleisperiaatteet ja vuokaavio- tai pseudokielisen ohjelmiston kuvaamisen
kykenee tulkitsemaan lausekieltä ja ohjelmoimaan perusohjelmistorakenteet hyvää kuvaustapaa noudattaen
tuntee mikro-ohjaimien rakenteen ja niihin liitettävät oheislaitteet
tietää sulautetun järjestelmän ohjelmistokehityksen perusteet ja osaa kehitysympäristön käytön. Tietoliikennetekniikan työt
osaa lohkokaaviotasolla selostaa analogisen ja digitaalisen tiedonsiirtojärjestelmän toiminnan
osaa tietoliikenteen peruskäsitteet kuten siirtonopeus, kaistanleveys, bittivirhesuhde, kantoaaltokohinasuhde ja signaalikohinasuhde, sekä siirtotien ominaisuuksien vaikutuksen tietoliikenteen toimintaan ja laatuun
tietää analogisen siirron periaatteet kuten modulaatiot sekä digitaalisen siirron periaatteet kuten modulaatiot, avainnusmenetelmät ja kanavakoodaukset
osaa erilaiset laajakaistatekniikat sekä tietokone/mobililaitteen liittämisen tietoliikenneverkkoon.
osaa tietokonelaitteiden välisen tietoliikenteen toimintaperiaatteet (TCP/IP- protokollat)
osaa mobiililaitteiden välisen tietoliikenteen periaatteet
osaa pienen yrityksen lähiverkon laitteet ja niiden kytkemisen toimivaksi kokonaisuudeksi (kytkin + VLAN, WLAN, xDSL- , ”perusreititin”)
osaa tehdä tietoliikennejärjestelmien käyttöönottoon liittyvät mittaukset ja virittää järjestelmän toimimaan haluttujen toiminta-arvojen mukaisesti
huomioi tietoturvan kytkettäville yhteyksille (kuten esimerkiksi VPN, palomuuri jne.)
suorittaja työskentelee yritteliäästi ja laatujärjestelmien mukaisesti sekä noudattaa työturvallisuusohjeita
osaa lukea alan ammattienglantia ja selviää kansainvälisissä tehtävissä normaaleista työskentelytilanteista englannin kielellä
Ammattitaidon osoittamistavat
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa toimimalla tieto- ja tietoliikennealan yrityksissä erilaisissa työkokonaisuuksissa ja tehtävissä sekä ryhmässä että yksin. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu.
18
Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.
Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit
Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista: Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi ePerusteet -palvelussa
Oppimisen arviointi*
Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin.
Osaamisen arviointi*
Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3.
*Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6.
Teema Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen
esimerkkejä
Yrityksen tietoteknisten laitteiden asennukset ja tietoverkkoon liittäminen
Pöytä- ja kannettavan tietokoneen kokoaminen rakenneosista ja purkaminen rakenneosiin:
rakenneosien ja käyttöjärjestelmien tunteminen
annettujen kriteerien mukaisesti mitoittaa, valitsee ja kokoaa tietokoneen
oheiskorttien ja -laitteiden, lisäominaisuuksien sekä suojauksen käyttöönottaminen
asiakkaan tarvitsemien ohjelmien asentaminen sekä yksittäiseen koneeseen että lähiverkossa
laitteisto- ja ohjelmisto-ongelmien paikkalistaminen ja korjaus
asennusten automatisoinnin, tietoturvan sekä varmennusten hallitseminen
HTML-kielen perusrakenteet
WWW-sivustot toteutus ja niitä varten palvelimen asennus
Esimerkkityötehtävä ja/tai harjoite
työaseman ja oheislaitteiden asentaminen ja konfigurointi
asiakkaan tarpeiden kartoitus ja tietoteknisten välineiden valinta
tietokonelaitteiston ylläpitotyöt ja huoltotyö
tuote-esittelyn järjestäminen
Käyttöohjelmien asentaminen (yksittäiskone ja verkko)
www-palvelimen asennus ja www-sivun liittäminen
käyttäjän opastaminen ja kouluttaminen
projekti ja työsuunnitelman dokumentointi ja esittely
19
Yrityksen tietoverkkojen rakentaminen
Tietokoneen ja mobililaitteen liittämisen tietoliikenneverkkoon
lohkokaaviotasolla analogisen ja digitaalisen tiedonsiirtojärjestelmän toiminnan selostaminen
tietoliikenteen peruskäsitteiden sekä analogisen että digitaalisen tiedonsiirron periaatteiden tunteminen
ammattienglannin hallinta
Esimerkkityötehtävä ja/tai harjoite
laajakaistan asennus
tietokoneen liittäminen verkkoon
IP-suunnitelman teko
piirustusten ja työsuunnitelman esittely
Yrityksen tietoverkon ja toimilaitteiden asentaminen ja käyttöönotto
Pienen yrityksen lähiverkon rakentaminen ja toimilaitteiden kytkeminen:
lähiverkko-pohjaisen tietokonejärjestelmän tai sen osakokonaisuuden rakentaminen
tietoliikenteen toimintaperi-aatteiden (TCP/IP- protokollat) hallitseminen
osaa mobiililaitteiden välisen tietoliikenteen periaatteet
tietoliikennejärjestelmien käyttöönottoon yhteydessä tehtävät mittaukset
tietoturvan, kuten VPN japalomuuri, rakentaminen kytkettäville yhteyksille
ammattienglannin ymmärtäminen ja tarvittaessa käyttäminen työskennellessä
Esimerkkityötehtävä ja/tai harjoite
pienen lähiverkon suunnittelu ja rakentaminen
mobiililaitteiden turvallinen liittäminen yritysverkkoon
pienen lähiverkon toimilaitteiden asennus ja käyttöönotto
pienen lähiverkon ja toimilaitteiden dokumentointi
pienen lähiverkon esittely ja opastus asiakkaalle
lähiverkon testaus ja dokumentointi
Mikro-ohjaimien suunnittelu
Mikro-ohjaimen perusohjelmointi laiteläheisellä C-kielellä:
sulautettujen järjestelmien ja niiden ohjelmoinnin sekä käytön periaatteiden osaaminen
sulautetun järjestelmän toiminnan testaaminen
ohjelmoinnin yleisperiaatteiden ja vuokaavio- tai pseudokielisen ohjelmiston kuvaamisen ymmärtäminen
lausekielen tulkitseminen ja ohjelmoiminen
Esimerkkityötehtävä ja/tai harjoite
pienprototyypin ohjelmointi (C-kieli)
Lego-pienoisrobotin ohjelmointi (Lego-ohj.)
työsuunnitelmien teko ja dokumentointi
suunnitelman ja toimivan kokonaisuuden esittely
käyttäjien opastus
20
Mikro-ohjainympäristön rakentaminen ja käyttöönotto
Oheislaitteiden liittäminen mikro-ohjaimeen:
sulautetun järjestelmän ohjelmistokehityksen perusteiden tietäminen
kehitysympäristön käyttäminen
Esimerkkityötehtävä ja/tai harjoite
prototyypin suunnittelu, rakentaminen ja käyttöönotto
Pienoisrobotin rakentaminen ja käyttöönotto
työsuunnitelmien dokumentointi
suunnitelman ja toimivan kokonaisuuden esittely
käyttäjien opastus
Sovelletun mikro-ohjainympäristön rakentaminen ja käyttöönotto
Sovelletun mikro-ohjaiympäristön rakentaminen:
sulautetun järjestelmän ohjelmistokehityksen perusteiden tietäminen
kehitysympäristön käyttäminen
Esimerkkityötehtävä ja/tai harjoite
Teollisuusrobotin käyttöönotto (RobotStudio)
Pienoiskuljettimen käyttöönotto (Siemens Logo)
Lego-robotin käyttöönotto (Lego ohj.)
työsuunnitelmien dokumentointi
suunnitelman ja toimivan kokonaisuuden esittely
käyttäjien opastus
Vaadittavat erillispätevyydet
Muuta huomioitavaa
2.2 VALINNAISET TUTKINNON OSAT, ICT-ASENTAJA
2.2.3 PALVELINJÄRJESTELMÄT JA PROJEKTITYÖT (30 OSP)
Ammattitaitovaatimukset
Opiskelija/tutkinnon suorittaja:
osaa palvelimien verkkokäyttöjärjestelmien asennuksen ja niiden pääkäyttäjän perustehtävät
osaa asentaa hakemistopalvelut ja ymmärtää niiden toimintaperiaatteet
osaa luoda ja hallita palvelimien resursseja, palvelinkäyttäjiä ja -käyttäjäryhmiä sekä niiden ominaisuuksia
osaa asentaa ja hallitsee palvelimien peruspalvelut kuten nimipalvelut, dynaamisten verkkoasetusten jakelun ja hakemistopalvelut
osaa ryhmäkäytäntöjen avulla hallita käyttäjä-, tietokone- ja ohjelmistoasetuksia
osaa asentaa palvelimien erillispalveluja kuten www/FTP –palvelut
hallitsee palvelimien etäkäytön
ymmärtää palvelimien/työasemien virtualisoinnin
21
osaa asentaa virtuaaliympäristöön palvelimen ja työaseman
hallitsee palvelimien perus tietoturva-asiat (kuten salasanojen käyttö, tiedostojen suojaus, palomuurin)
osaa asentaa virustorjunta- ja haittaohjelmien poisto-ohjelmiston palvelimiin
osaa asentaa ja käyttää etäyhteyksissä suojattua yhteyttä palvelimiin
osaa ja ymmärtää palvelinlaitteistotilan varustamiseen liittyvät vaatimukset
osaa ottaa huomioon palvelimien vikasietoisuuden ja varmistuksen
osaa projektityöskentelyn periaatteet ja osaa toimia projektin jäsenenä
Ammattitaidon osoittamistavat
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa toimimalla mikrotuen tehtävissä palvelinjärjestelmää ylläpitäen. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.
Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit
Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista: Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi ePerusteet -palvelussa
Oppimisen arviointi*
Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin.
Osaamisen arviointi*
Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3.
*Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6.
Teema Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen
esimerkkejä
Tietoverkkojen palvelinlait-teistojen asennukset ja käyttöönotto
Palvelimen asentaminen:
palvelimien erillispalvelujen kuten www/FTP –palveluiden asentaminen
palvelimien resurssien, palvelinkäyttäjen ja –käyttäjäryhmien luominen sekä sekä niiden ominaisuuksien määrittäminen
Esimerkkityötehtävä ja/tai harjoite
yrityksen pienen Windows palvelinratkaisun asennus
tarvekartoitus
laitteistomitoitus
työsuunnitelma
palvelimen dokumentointi
22
** AD
** DHCP,DNS, stat IP, default Gateway
Tietoverkon palvelimen toimialueen toteuttaminen ja vakiointi
Palvelimen vakiointi:
palvelimen resurssien, palvelinkäyttäjien ja käyttäjäryhmien luonti ja hallitseminen sekä niiden ominaisuuksien hallitseminen
palvelinlaitteistotilan varustamiseen
** AD
** DNS; DHCP
Esimerkkityötehtävä ja/tai harjoite
yrityksen pienen Windows tai Linux palvelinratkaisun asennus
tarvekartoitus
laitteistomitoitus
työsuunnitelma
palvelinratkaisun testaus
palvelimen dokumentointi
Tietoverkon verkkopalveluiden tuottaminen ja käyttöönotto
Verkkopalveluiden tuottaminen:
palvelimien verkkokäyttöjärjestelmien asentaminen
pääkäyttäjän perustehtävät
ryhmäkäytäntöjen avulla käyttäjä-, tietokone- ja ohjelmistoasetuksien hallinta
palvelinlaitteistotilan varustaminen
palvelimien suojatun etäkäytön asentaminen hallinta ja käyttö
palvelimen resurssien, palvelinkäyttäjien ja käyttäjäryhmien luonti ja hallitseminen sekä niiden ominaisuuksien hallitseminen
projektityöskentely
Esimerkkityötehtävä ja/tai harjoite
tietokoneen liittäminen palvelimeen ja oikeuksien luonti
asennusten ja asetusten dokumentointi
asennuksen esittely ja opastus
asiakaan opastus
ohjeiston luonti
Tietoverkon verkkopalveluiden tietoturva
Palvelimen tietoturva:
palvelinlaitteistotilan vaatimukset tietoturvan näkökulmasta
palvelimen vikasietoisuuden varmistaminen
o Viat
o Vikojen hakumenetelmät
o Päivitykset
o Korjauspaketit
o Laitteiden korjaukset
Esimerkkityötehtävä ja/tai harjoite
Vian etsintä
Vian dokumentointi
Vikatilastojen ja tietojen ylläpito
Tietoverkon työaseman ja palvelimen virtualisointi
Palvelimien ja työasemien virtualisointi:
Esimerkkityötehtävä ja/tai harjoite
palvelimen virtualisointi
työaseman virtualisointi
Asennusten dokumentointi
23
virtuaaliympäristön asentaminen palvelimeen ja työasemaan
Käyttäjien opastaminen ja asiakaspalvelu
Palvelimen käyttäminen:
virustorjunta- ja haittaohjelmien poisto-ohjelmiston asentaminen
palvelimien tietoturva-asiat, kuten salasanojen käyttö, tiedostojen suojaus, palomuuri
suojatun eteyhteyden asennus ja käyttö, tarvittaessa englannin kielisiin ohjeisiin tukeutuen
käyttäjien ohjaaminen ja opastaminen tietoturvasuunnitelman mukaisesti
Esimerkkityötehtävä ja/tai harjoite
tietoturvasuunnitelman laatiminen
tietoturvaohjeistuksen laatiminen
Vaadittavat erillispätevyydet
Muuta huomioitavaa
2.2.4 TIETOLIIKENNELAITEASENNUKSET JA KAAPELOINTI (30 OSP)
Ammattitaitovaatimukset
Opiskelija/tutkinnon suorittaja
ymmärtää tietoliikenneoperaattoreiden välitys- ja siirtojärjestelmien rakenteet ja keskeiset toiminnot
erottaa erilaiset tietoverkot sekä niiden kytkentä- ja päätelaitteet
hallitsee kiinteistöjen viestintäverkot (kuten VoIP, Digi-TV, puhelin, kaapeli- ja satelliitti-TV, laajakaista )
osaa suorittaa tietoliikennelaitteiden ja -järjestelmien asennukset (telejärjestelmät, telekopiolaitteet, laajakaistamodeemit, VOIP-periaatteen sekä VOIP-laitteet WLAN-ympäristöissä, verkkokortit ja kytkimet)
osaa suorittaa telekaapeleiden ja televerkon kalusteiden asennuksen asennuskohteiden olosuhteiden asettamat vaatimukset huomioiden(ST-kortti)
osaa asentaa päätelaitteet verkon liikennöintimenettelyt sekä erilaiset jännitesyötöt (POE) huomioiden
osaa hahmottaa olemassa olevien verkkojen rakenteen ja hallitsee niihin liittyvät ylläpitotyöt ja lisäasennukset
ymmärtää päätelaitteiden merkityksen verkossa ja osaa selittää niiden sähköiset toiminnot verkossa
osaa ottaa käyttöön asentamansa laitteet ja opastaa käyttäjää laitteen toiminnoissa
osaa asentaa kulunvalvonta- murtohälytys- ja kiinteistön valvontajärjestelmien kaapeloinnit ja laitteet, osaa suorittaa niiden käyttöönoton, hallitsee niiden dokumentaation ja tuntee järjestelmiin liittyvät salassapitomääräykset ja kameravalvonnan juridiset vaatimukset ja velvoitteet
ymmärtää eri teknikoiden tarjoamat mahdollisuudet kameravalvonnassa (IP-videovalvonta, muut hybridijärjestelmät )
osaa käyttää parikaapelitesteriä, optisen kuidun tehomittaparia, kaapelitutkaa, kuitumikroskooppia, ledi/laser-lähetinkyniä, kuidun jatkoskoneita, puhalluskuidun painetyökaluja (talokaapelointiin)
tietää ja ymmärtää mitä monipuolisen puhelinvaihteen käyttöönottoon kuuluu: murtohälytys- ja kameravalvontajärjestelmät, IP-kameroita ja langattomia tukiasemia tai radioportteja,
osaa käsitellä optisia kuituja turvallisesti
24
toimii asiakaspalveluhenkisesti ymmärtäen tietoliikenteen turva- ja salassapitomääräykset sekä tietosuojan merkityksen
ymmärtää turvasuojaajatoimintaan liittyvän lainsäädännön ja tuntee turvasuojaajakortin. Yleiskaapelointiin liittyen
hallitsee kaapelikategoriat ja –luokat
hallitsee alue-, nousu- ja kerroskaapelointeihin liittyvät määräykset ja topologiat (parikaapelit, valokaapelit, moni- ja yksimuoto, sisä- ja ulkokaapelit)
osaa suorittaa kaapeleiden ja kuitujen asentamisen, päättämisen ja jatkamisen turvallisia työtapoja noudattaen optisten kuitujen aiheuttamat vaarat huomioiden
osaa suorittaa optisten- ja parikaapeleiden ominaisuuksien mittaukset standardien mukaisesti
osaa lukea laitteisiin ja kaapeleihin liittyvää dokumentaatiota ja laatia reittikortit.
Ammattitaidon osoittamistavat
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa toimimalla teleoperaattorin tai teleurakoitsijan palveluksessa laite- ja kaapeliasennustehtävissä. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.
Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit
Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista: Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi ePerusteet -palvelussa
Oppimisen arviointi*
Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin.
Osaamisen arviointi*
Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3.
*Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6.
Teema Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen
esimerkkejä
Viestintäverkkojen asennukset
Kaapelointi:
pari-, valo-, moni-, yksimuoto-, sisä-, ulko-, ja telekaapeleiden asennus, päättäminen ja jatkaminen (ST-kortti)
Esimerkkityötehtävä ja/tai harjeite
Lähiverkon rakentaminen
Antennijärjestelmän asentaminen
Kiinteistövalvontaympäristön asentaminen
halutun verkon mittaukset ja dokumentointi
25
kulunvalvonta- murto-hälytys- ja kiinteistön valvontajärjestelmien kaapeleiden ja laitteet, asennus
optisten kuitujen käsittely
turvasuojaajatoimintaan liittyvän lainsäädännön ymmärtäminen
kaapelikategoriat ja -luokat ja niiden mittaukset
alue-, nousu- ja kerroskaapelointeihin liittyvät määräykset ja topologiat
Asiakkaan opastus ja perehdytys
Valvonta- ja ilmoituksensiirto-verkkojen asennukset
Kulunvalvonta-, murtohälytys- ja kiinteistön valvontajärjestelmän asennus:
Kaapelointi ja laitteiden asennus
Käyttöönoton opastus
Järjestelmän dokumentointi
Esimerkkityötehtävä ja/tai harjeite
kiinteistön valvontajärjestelmien asennus
kameravalvontajärjestelmän asennus
murtohälytysjärjestelmän asennus
Viestintäverkkojen asennukset ja käyttöönotto
Viestintäverkon rakentaminen:
tietoliikennelaitteiden ja -järjestelmien (telejärjestelmät, telekopiolaitteet, laaja-kaistamodeemit, VOIP-periaatteen sekä VOIP-laitteet WLAN-ympäristöissä, verkkokortit ja kytkimet) asentaminen
verkon päätelaitteiden asentaminen huomioiden liikennöintimenettelyt sekä erilaiset jännitesyötöt
asennettujen laitteiden käyttöönotto ja opastaminen
monipuolisen puhelinvaihteen käyttöönotto: murtohälytys- ja kameravalvontajärjestelmät, IP-kamerat ja langattomat tukiasemat tai radioportit
Esimerkkityötehtävä ja/tai harjoite
Kameravalvonnat toimilaitteet ja ohjelmat
Lähiverkon toimilaitteet
Automaatiojärjestelmän toimilaitteiden ohjelmointi
Wlan verkon rakentaminen
Käyttäjän opastus ja ohjaus
Asennusten kuvien täydentäminen ja työselosteen laatiminen
Viestintäiverkkojen mittaukset
Mittalaitteiden käyttäminen: Esimerkkityötehtävä ja/tai harjoite
verkon mittaukset
mittausten dokumentointi
26
parikaapelitesterin, optisen kuidun tehomittaparin, kaapelitutkan, kuitumikroskoopin, ledi/laser-lähetinkynän, kuidun jatkoskoneen, puhalluskuidun painetyökalujen käyytäminen
vikaselosteen luonti
asiakkaan opastus ja informointi
Viestintäverkkojen rakenteet ja työmenetelmät
Viestintäverkon dokumentointi:
tietoliikenneoperaat-toreiden välitys- ja siirtojärjestelmien rakenteiden ja keskeisten toimintojen ymmärtäminen
tietoverkkojen sekä niiden kytkentä- ja päätelaitteet ymmärtäminen
kiinteistöjen viestintäverkkojen, kuten VoIP, Digi-TV, puhelin, kaapeli- ja satelliitti-TV, laajakaista ymmärtäminen
kameravalvonnan (IP-videovalvonta, muut hybridijärjestelmät ) eri tekniikat
Esimerkkityötehtävä ja/tai harjoite
viestintäverkon dokumentointi ja työseloste
verkon rakennekuvien piirtäminen
Käyttäjien opastaminen ja asiakaspalvelu
Käyttöönotto-opastus
asennettujen laitteiden opastaminen asiakkaalle
Esimerkkityötehtävä ja/tai harjoite
projektisuunnitelman teko
projektin dokumentointi
Vaadittavat erillispätevyydet
Muuta huomioitavaa
2.2.6 VALVONTA- JA ILMOITUSJÄRJESTELMÄASENNUKSET (15 OSP)
Ammattitaitovaatimukset
Tutkinnon osan suorittajalla tulee olla tutkinnon osan 2.1.1 mukainen sähköturvallisuus ja sähkötyöturvallisuusosaaminen Opiskelija/tutkinnon suorittaja
tuntee valvonta- ja ilmoitusjärjestelmiin liittyvät lait, asetukset sekä muut viranomaismääräykset
tuntee turvasuojaustoimintaan liittyvät säädökset ja määräykset sekä turvasuojaajakortin saamisen edellytykset ja sen, että turva-alalla työskentelijältä vaaditaan turvasuojaajakortti
osaa yleisimpien valvonta- ja ilmoitusjärjestelmien toimintaperiaatteet
osaa asentaa hyvää asennustapaa noudattaen järjestelmät suunnitteludokumenttien ja laitevalmistajan ohjeiden mukaisesti
27
osaa suorittaa käyttöönottotehtävät ja antaa järjestelmän käyttöopastuksen
osaa järjestelmien eri rakenneosien toimintaperiaatteet sekä järjestelmiin liittyvät mittaukset
osaa selvittää järjestelmän vikoja sekä korjata niitä
tietää valvonta- ja ilmoitusjärjestelmien asentamiseen ja käyttöön liittyvät salassapitomääräykset sekä noudattaa niitä
tuntee valvonta- ja ilmoitusjärjestelmiä suunnittelevan, toimittavan ja ylläpitävän palveluyrityksen toimintaympäristön ja liiketoimintaperiaatteet
työskentelee vastuuntuntoisesti käyttäen tarvikkeita ja materiaaleja taloudellisesti, pitää työpisteensä siistinä ja hyvässä järjestyksessä ja lajittelee syntyvät jätteet kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti
noudattaa sähkötyöturvallisuusmääräyksiä sekä yleisiä työturvallisuusmääräyksiä
ymmärtää oman työnsä merkityksen yrityksen toiminnan tuloksellisuuteen sekä tyytyväisten asiakkaiden arvon yrityksen toiminnan keskeisenä menestystekijänä.
osaa murtohälytysjärjestelmien, kameravalvontajärjestelmien, palovaroitus- ja paloilmoitusjärjestelmien, kiinteistöohjausjärjestelmien, kulunvalvontajärjestelmien, palvelutalojärjestelmät (hoivajärjestelmät) ja keskusradiojärjestelmien rakenteet ja toimintaperiaatteet.
Ammattitaidon osoittamistavat
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa toimimalla asentajana hälytys- ja valvontajärjestelmiä toimittavassa yrityksessä. Työsuoritusten lisäksi voidaan erillisillä kokeilla testata riittävä työn perustana oleva tiedonhallinta. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.
Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit
Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista: Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi ePerusteet -palvelussa
Oppimisen arviointi*
Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin.
Osaamisen arviointi*
Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3.
*Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6.
28
Teema Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen
esimerkkejä
Valvonta- ja ilmoituksen-siirtojärjestelmien yleiset periaatteet
Valvonta- ja ilmoitusjärjestelmien toimintaperiaatteet:
turvasuojatoimintaan liittyvien lakien ja asetusten sekä määräysten tuntteminen
turvasuojaajakortin saamisen edellytykset
yleisimpien murtohälytysjärjestelmien, kameravalvontajärjestelmien, palovaroitus- ja paloilmoitusjärjestelmien, kiinteistöohjausjärjestelmien, kulunvalvontajärjestelmien, palvelutalojärjestelmät (hoivajärjestelmät) ja kes-kusradiojärjestelmien toimintaperiaatteiden tunteminen
yleisimpien valvonta- ja ilmoitusjärjestelmien asentamiseen ja käyttöön liittyvien salassapitomääräyksien tunteminen
Esimerkkityötehtävä ja/tai harjoite
dokumentoinnin hallinta
salassapitomääräyksiin tutustuminen
toimintaympäristön hahmottaminen
Valvonta- ja ilmoituksen-siirtojärjestelmien käyttöönotto ja ylläpito
Valvonta- ja ilmoitusjärjestelmien käyttö:
valvonta- ja ilmoitusjärjestelmien asentaminen
valvonta- ja ilmoitusjärjestelmien käyttöön opastaminen
järjestelmän vikojen selvittäminen sekä niiden korjaaminen
Esimerkkityötehtävä ja/tai harjoite
jonkin valvonta- ja ilmoitusjärjestelmän asennus ja käyttöönotto sekä dokumentointi
järjestelmän toiminnan esittely asiakkaalle
käyttöönohjeen tekeminen
salassapitomääräyksiin tutustuminen
toimintaympäristön hahmottaminen
Vaadittavat erillispätevyydet
Muuta huomioitavaa
29
2.2.7 KODIN ELEKTRONIIKKA JA ASENNUKSET (15 OSP)
Ammattitaitovaatimukset
Tutkinnon osan suorittajalla tulee olla tutkinnon osan 2.1.1 mukainen sähköturvallisuus- ja sähkötyöturvallisuusosaaminen. Opiskelija / tutkinnon suorittaja
hallitsee yleisimmät käytössä olevia kodin kulutuselektroniikkalaitteet ja seuraa alan kehitystä
osaa käyttää kulutuselektroniikan laitteita ja laitteistoja ja osaa kytkeä niitä yhteen toimiviksi kokonaisuusiksi
osaa tehdä asennukset ja käyttöönotot kodin elektroniikkalaitteille käyttöympäristön ominaisuudet ja vaatimukset huomioiden
osaa käyttää asennus ja kytkentätöissä tarvittavia käsi- ja sähkötyökaluja
osaa käyttää ja tulkita valmistajien englanninkielisiä toiminta- ja asennusohjeita
osaa antaa asiakkaalle laitteistoihin liittyvän käytönopastuksen
toimii edustamansa yrityksen etiketin mukaisesti asiakaspalvelutilanteissa
toimii kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti materiaali- ja energiatehokkaasti.
Ammattitaidon osoittamistavat
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa toimimalla kodinelektroniikkayrityksessä tai asennustehtävissä. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.
Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit
Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista: Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi ePerusteet -palvelussa
Oppimisen arviointi*
Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin.
Osaamisen arviointi*
Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3.
*Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6.
30
Teema Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen
esimerkkejä
Kodin elektroniikkalaitteiden yleiset periaatteet
Kulutuselektroniikkalaitteiden esittely:
toimialan kehityksen seuranta
laitteiden myynti ja käytön opastus
valmistajien käyttöohjeiden, myös englanninkielisten, tulkinta
Esimerkkityötehtävä ja/tai harjoite
työskentely kulutuseelktronikkan myyntitehtävissä
tuoteportfolion tekeminen
Kodin elektroniikkalaitteiden käyttöönotto ja ylläpito
Kulutuselektroniikkalaitteiden käyttö:
kulutuselektroniikan laitteiden käyttö
kulutuselektroniikan laitteiden asennus ja kytkentätyöt tarvittavia käsi- ja sähkötyökaluja käyttäen käyttöympäristön ominaisuudet ja vaatimukset huomioiden
Esimerkkityötehtävä ja/tai harjoite
kodin elektroniikkajärjes-telmän asennus
Kodin elektroniikkajärjestelmän käyttöönotto
Vaadittavat erillispätevyydet
Muuta huomioitavaa
2.2.8 RF-TYÖT (15 OSP)
Ammattitaitovaatimukset
Tutkinnon osan suorittajalla tulee olla tutkinnon osan 2.1.1 mukainen sähköturvallisuus ja sähkötyöturvallisuusosaaminen. Opiskelija/tutkinnon suorittaja
tietää analogisten ja digitaalisten modulaatiomenetelmien perusteet sekä käyttösovellukset radiotekniikassa ja osaa mitata niiden keskeisiä suureita
tietää erilaiset kanavointimenetelmät ja osaa mitata niitä RF-analysaattorilla
tietää radiosignaalin etenemis- ja häiriömallit
osaa asentaa ja käyttöönottaa suurtaajuustietoliikennejärjestelmän tai sen osia ohjeiden mukaisesti.
osaa asentaa tietoliikenneverkkojen suurtaajuuskomponentit taajuuden aiheuttamat seikat huomioiden.
osaa asentaa langattoman järjestelmän tukiasemien yksiköitä ja mitata niiden toimintaan ja laatuun liittyviä suureita
osaa konfiguroida langattoman tukiaseman dokumenttien mukaiseksi
osaa asentaa ja käyttöön ottaa langattoman järjestelmän päätelaitteet
tuntee myös suurtaajuustekniikan keskeisimmät sähköiset suureet sekä osaa mitata ne
31
osaa mitata suurtaajuuspiiristä läpäisy- ja heijastusvaimennuksen
osaa suorittaa suurtaajuusjärjestelmän (mm. yhteisantenniverkko) kaapeloinnit ja laiteasennukset ottaen huomioon ympäristöolosuhteet
hallitsee RF-tekniikan laitteisiin ja järjestelmiin liittyvän termistön ja dokumentaation.
Ammattitaidon osoittamistavat
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa toimimalla suurtaajuuskomponenttien valmistus- tai asennustehtävissä. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.
Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit
Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista: Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi ePerusteet -palvelussa
Oppimisen arviointi*
Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin.
Osaamisen arviointi*
Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3.
*Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6.
Teema Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen
esimerkkejä
RF-järjestelmien toimintaperiaatteet ja työmenetelmät
Radiotekniikan perusteet:
analogisten ja digitaalisten modulaatiomenetelmien ymmärtäminen
kanavointimenetelmät
radiosignaalin etenemis- ja häiriömallit
suurtaajuustekniikan ymmärtäminen
RF-tekniikan laitteisiin ja järjestelmiin liittyvän termistön ja dokumentaation ymmärtäminen, kuten analogiset ja digitaaliset modulaatiomenetelmät,
Esimerkkityötehtävä ja/tai harjoite
RF- järjestelmän mittausohjeen tekeminen
RF-mittalaitteen käyttöönotto ja dokumentointi
32
kanavointimenetelmät, radiosignaalin etenemis- ja häiriömallit
RF-järjestelmien asennukset ja ylläpito
Radiotekniikan asennukset:
kanavointimenetelmät ja niiden mittaaminen RF-analysaattorilla
suurtaajuustietoliikennejärjestelmän tai sen osan asentaminen sekä läpäisy- ja heijastusvaimennuksen mittaaminen
langattoman järjestelmien tukiasemien asentaminen ja niiden mittaaminen
langattoman tukiaseman konfikurointi
langattoman järjestelmän päätelaitteiden käyttööottaminen
suurtaajuusjärjestelmän (mm. yhteisantenniverkko) kaapelointi ja laitteiden asentaminen
Esimerkkityötehtävä ja/tai harjoite
RF- järjestelmän mittausohjeen tekeminen
RF-mittalaitteen käyttöönotto ja dokumentointi
Vaadittavat erillispätevyydet
Muuta huomioitavaa
2.2.9 SÄHKÖASENNUKSET (15 OSP)
Ammattitaitovaatimukset
Tutkinnon osa täydentää sähköturvallisuustutkinnon 3 tietämystä niiltä osin kuin se ei sisälly tutkinnon osaan 2.1.1 Elektroniikan ja ICT:n perustehtävät. Tutkinnon osan suorittajalla tulee olla tutkinnon osan 2.1.1 mukainen sähköturvallisuus- ja sähkötyöturvallisuusosaaminen. Opiskelija/tutkinnon suorittaja
osaa tehdä yksinkertaisia pienkiinteistön sähköasennuksia annettujen piirustusten mukaisesti
tuntee sähköasennustarvikkeita ja -kojeita, osaa asentaa niitä ottaen huomioon käyttöympäristön vaatimukset.
osaa tehdä ryhmäjohtotason sähköasennustöitä, kuten perusvalaistuskytkennät ja osaa valita käyttötarkoitukseen sopivia kalusteita, kaapeleita, kiinnitystarvikkeita ja liittimiä
osaa liittää yksittäisen ryhmäjohdon olemassa olevaan keskukseen muuttamatta sen rakennetta
osaa tarvikelistoja tehdessään hyödyntää valmistetietoja kuten SSTL:n sähkötarvikenumeroita ja nimikkeitä sekä käyttää näitä nimikkeitä keskustellessaan alan ammattihenkilön kanssa
osaa sähköalan asennustöissä kiinnittää erilaisia komponentteja rakennusalan materiaaleihin (kuten puu, tiili, betoni ja rakennuslevyt)
tuntee sähköalalla käytettävät johtotiet ja osaa asentaa niihin kaapelit ja sähkökalusteet
33
osaa tulkita sähköalalla tarvittavia rakennusalan piirustuksia
osaa selvittää, mistä asennustyössä tarvittavat tarvikkeet voidaan hankkia
osaa tulkita sähköalan piirustuksia
osaa tehdä SFS6000-standardisarjan mukaisen käyttöönottotarkastuksen ja laatia tarvittavat käyttöönottopöytäkirjat ja dokumentit tekemästään asennuksesta
tietää sähköasennusten yhteydessä tehtävän oman työn varmentamisen tärkeyden ja merkityksen
ymmärtää asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeiden tärkeyden ja merkityksen asennustyön, käytön ja elinkaaren kannalta.
kerää dokumentit talteen ja luovuttaa ne asiakkaalle työn valmistuessa
osaa huomioida mekaanisen ja sähköisen suojauksen vaatimukset asennuksia tehdessään
osaa antaa valmistuneen sähköasennustyön käytön opastuksen
osaa käyttää voimassaolevien määräyksiä ja standardeja (esim. SFS 6000) ja sähköturvallisuustutkinto 3:een liittyviä julkaisuja tarvitsemansa tiedon hankkimiseen
osaa huoltaa ja korjata yleisimpiä sähkötyökaluja ja sähkökäyttöisiä kulutuskojeita, kuten pistorasialiitännäiset käsityökalut, sähkölämmittimet, kiukaat ja liedet
osaa hyödyntää laitekorjauksen avuksi laadittuja oppaita ja muuta materiaalia.
Ammattitaidon osoittamistavat
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä perustöitä sähköasennustyömaalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.
Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit
Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista: Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi ePerusteet -palvelussa
Oppimisen arviointi*
Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin.
Osaamisen arviointi*
Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3.
*Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6.
34
Teema Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen
esimerkkejä
Sähköasennustöiden yleiset periaatteet
Sähköasennustyöhön valmistautuminen:
tarvikelistojen tekeminen SSTL:n sähkötarvikenumeroita ja nimikkeitä hyödyntäen
sähköasennustarvikkeiden ja –kojeiden tunteminen
sähkö- ja rakennusalan piirustuksien lukeminen
tavarantoimittajien tunteminen
käyttöönottopöytäkirjojen tekeminen ja asennusten dokumentointi
kaapelointi johtoteihin ja sähkökalusteiden asentaminen
oman työn varmentamisen tärkeyden ja merkityksen ymmärtäminen
valmistuneen sähköasennustyön käytön opastuksen antaminen
voimassaolevien määräyksiä ja standardeja (esim. SFS 6000) ja sähköturvallisuustutkinto 3:een liittyviä julkaisujen käyttäminen tiedon hankintaan
laitekorjauksessa oppaiden käyttäminen apuna
Esimerkkityötehtävä ja/tai harjoite
Asennuskohteen dokumentointi
Tarvikkeiden hankinta
Sähköasennustyöt
Pienkiinteistön sähköasennuksen tekeminen:
ryhmäjohtotason sähköasennustyön kuten perusvalaistuskytkennät, suorittaminen
yksittäisen ryhmäjohdon liittäminen olemassa olevaan keskukseen muuttamatta sen rakennetta
erilaisten komponenttien kiinnittäminen rakennusalan materiaaleihin, kuten puuhun, tiileen betoniin ja rakennuslevyihin
yleisimpien sähkötyökalujen ja sähkökäyttöisten kulutuskojeiden, kuten pistorasialiitännäiset käsityökalut, sähkölämmittimet, kiukaat ja liedet, huoltaminen ja korjaaminen
Esimerkkityötehtävä ja/tai harjoite
ryhmäjohdon asennus ja kalustaminen
Sähkölaitteen huoltotyö
35
Vaadittavat erillispätevyydet
Muuta huomioitavaa
2.2.10 YRITYSTOIMINNAN SUUNNITTELU (15 OSP)
Ammattitaitovaatimukset
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa
arvioida oman osaamisensa tuotteistamista tai markkinoilla olevaa liiketoimintamahdollisuutta
selvittää perustettavan yrityksen liiketoimintaympäristöä ja kilpailutilannetta
esittää liikeidean ja yritysmuodon
laatia yritykselle liiketoimintasuunnitelman
laatia yrityksen perustamiseen liittyvät asiakirjat.
Ammattitaidon osoittamistavat
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa suunnittelemalla yrityksen perustamiseen ja toimintaan liittyvät tehtävät. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.
Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit
Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista: Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi ePerusteet -palvelussa
Oppimisen arviointi*
Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin.
Osaamisen arviointi*
Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3.
*Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6.
Teema Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen
esimerkkejä
36
Oman yritystoiminnan suunnittelu
alan liiketoimintamahdollisuuksien arviointi
alaa koskevan lainsäädännön selvittäminen
kilpailutilanteen ja liiketoimintaympäristön selvittäminen
oman osaamisen tuotteistamisen arviointi
liikeidean hahmottaminen
Yrittäjyyden verkko-opinnot, lähiopinnot oppilaitoksessa tai starttirahaan oikeuttava koulutus Yrittäjyyden työpajatoiminta Yritysvierailut ja yrittäjävierailut oppilaitoksessa
Liiketoiminta-suunnitelman ja perustamisasiakirjojen laatiminen
liiketoimintasuunnitelman laatiminen sisältäen:
o markkinoiden ja kilpailutilanteen kehitysnäkymät
o yrityksen eri toimintojen hallinnointi ja resursointi
o budjetti o rahoitussuunnitelma o riskienhallinta-analyysi o turvallisuussuunnitelma
yritysmuodon valinta
yrityksen perustamiseen liittyvien asiakirjojen laatiminen
Kirjallisten asiakirjojen tuottaminen ohjeiden mukaisesti:
liiketoimintasuunnitelman laatiminen
yrityksen perustamisasiakirjojen laatiminen
Internet-palvelujen ja lomakkeiden hyödyntäminen, esimerkiksi:
www.ytj.fi (mm. perustamisasiakirjat) ja
www.yrityssuomi.fi (mm. Oma Yritys-Suomi –palvelu yrittäjyyttä suunnitteleville)
Vaadittavat erillispätevyydet
Muuta huomioitavaa
- -
2.2.11 TUTKINNON OSA AMMATILLISESTA PERUSTUTKINNOSTA
Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkintoon voidaan sisällyttää yksi ammatillinen tutkinnon osa ammatillisista perustutkinnoista, joiden tutkinnon perusteet Opetushallitus on määrännyt. Tällaisen tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten tulee poiketa oleellisesti tutkintoon valituista muista tutkinnon osista.
Näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon voi valita ainoastaan niitä tutkinnon osia, jotka sisältyvät näyttötutkinnon muodostumiseen.
Valittu tutkinnon osa sisällytetään tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkintoon ammatillisessa peruskoulutuksessa joko 15 tai 30 osaamispisteen suuruisena ja näyttötutkinnossa yhtenä tai kahtena tutkinnon osana riippuen tutkinnon osan osaamispistemäärästä alkuperäisessä tutkinnossa. Alle 15 osaamispisteen tutkinnon osaa ei voi sisällyttää ja yli 15 tai 30 osaamispisteen tutkinnon osa sisällytetään tutkintoon ammatillisessa peruskoulutuksessa joko 15 tai 30 osaamispisteen suuruisena ja näyttötutkinnossa yhtenä tai kahtena valinnaisena tutkinnon osana.
37
2.2.12 TUTKINNON OSA AMMATTITUTKINNOSTA
Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkintoon voidaan sisällyttää yksi tutkinnon osa niistä ammattitutkinnoista, joiden tutkinnon perusteista Opetushallitus on määrännyt. Tällaisen tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten tulee poiketa oleellisesti tutkintoon valituista muista tutkinnon osista.
Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkintoon voidaan sisällyttää vain sellainen ammattitutkinnon osa, jonka ammattitaitovaatimukset ovat koko tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin suhteutettuna kattavuudeltaan, vaikeusasteeltaan ja merkittävyydeltään vähintään 30 osaamispistettä ja joka näyttötutkinnossa vastaa kahta tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinnon valinnaista tutkinnon osaa.
2.2.13 TUTKINNON OSA ERIKOISAMMATTITUTKINNOSTA
Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkintoon voidaan sisällyttää yksi tutkinnon osa niistä erikoisammattitutkinnoista, joiden tutkinnon perusteista Opetushallitus on määrännyt. Tällaisen tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten tulee poiketa oleellisesti tutkintoon valituista muista tutkinnon osista.
Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkintoon voidaan sisällyttää vain sellainen erikoisammattitutkinnon osa, jonka ammattitaitovaatimukset ovat koko tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin suhteutettuna kattavuudeltaan, vaikeusasteeltaan ja merkittävyydeltään vähintään 30 osaamispistettä ja joka näyttötutkinnossa vastaa kahta tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinnon valinnaista tutkinnon osaa.
2.2.14 TUTKINNON OSA AMMATTIKORKEAKOULUOPINNOISTA, VAIN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA
Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkintoon voidaan sisällyttää yksi tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista.
Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkintoon voidaan sisällyttää osa ammattikorkeakouluopinnoista joko 15 tai 30 osaamispisteen suuruisena. Ammattikorkeakouluopintojen osaamiskokonaisuuden tulee olla sellainen, että se vastaa tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinnon ammattitaitovaatimuksiin suhteutettuna kattavuudeltaan, vaikeusasteeltaan ja merkittävyydeltään vähintään 15 osaamispistettä. Jos ammattikorkeakouluopintojen Teema vastaa kattavuudeltaan, vaikeusasteeltaan ja merkittävyydeltään vähintään 30 osaamispistettä suhteutettuna koko tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin, se voidaan sisällyttää tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkintoon 30 osaamispisteen suuruisena. Ammattikorkeakouluopinnoista ei edellytetä ammattiosaamisen näyttöä.
38
2.2.15 TYÖPAIKKAOHJAAJAKSI VALMENTAUTUMINEN (5 OSP), VAIN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA
Ammattitaitovaatimukset
Opiskelija osaa
tunnistaa työpaikalla työssäoppimiseen tai ammattiosaamisen näyttöön sopivat työtehtävät ja selvittää niiden arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit
neuvotella työyhteisössä työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta
valmistella yhteistyössä opettajan ja työpaikkaohjaajan kanssa työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytön suunnitelmia
perehdyttää muita opiskelijoita työpaikalla tai oppilaitoksissa tehtäviin töihin, toimintatapoihin ja sääntöihin
esitellä alansa työ- ja koulutusmahdollisuuksia esimerkiksi työelämään tutustumisjaksolla oleville opiskelijoille
käydä ohjauskeskusteluja, kehittää toimintaansa palautteen perusteella ja sovitella näkemyseroja
toimia erilaisten oppijoiden ja työtovereiden kanssa
vastaanottaa ja antaa kehittävää palautetta
itsearvioida työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöään ennalta sovittujen arvioinnin kohteiden ja arviointikriteereiden mukaan
arvioida työhönsä liittyvät työturvallisuusriskit sekä hän osaa toimia ja ohjata myös muita toimimaan työturvallisuusohjeiden mukaisesti.
Ammattitaidon osoittamistavat
Opiskelija osoittaa osaamisensa tekemällä suunnitelman ammattiosaamisen näytöstä tai työssäoppimisesta. Hän perehtyy työyhteisön toimintaan, työtehtäviin, työkulttuuriin ja sääntöihin sekä arvioi työyhteisön työturvallisuusriskit ja työergonomiakysymykset oman työn osalta. Opiskelija kartoittaa mahdollisuudet toteuttaa työssäoppimista ja ammattiosaamisen näyttöjä työpaikalla. Opiskelija analysoi oman työssäoppimisensa ja ammattiosaamisen näyttönsä arvioinnit. Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan pääsääntöisesti jonkin muun ammattiosaamisen näytön yhteydessä. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.
Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit
Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista: Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi ePerusteet -palvelussa
Oppimisen arviointi*
Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin.
Osaamisen arviointi*
Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3.
39
*Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6.
Teema Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen
esimerkkejä
Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen
oman alan työelämän ja ammatillisen koulutuksen tunteminen
opetussuunnitelmien tunteminen
työssäoppimisen tavoitteiden tunteminen
ammattiosaamisen näyttöjen ja arviointikriteeristön tunteminen
työyhteisön toiminnan ja ohjeiden tunteminen mm. työturvallisuus ja ergonomia
muiden opiskelijoiden perehdyttäminen ja ohjauskeskustelut työympäristössä
itsearviointitaidot
Työpaikkaohjaajakoulutus. Oman alan opetussuunnitelmaan ja tutkinnon perusteisiin perehtyminen. Etelä-Savon ammattiopiston työssäoppimisen ohjeisiin ja lomakkeisiin perehtyminen. Muihin materiaaleihin tutustuminen, muun muassa Opetushallituksen Arvioinnin opas 2015 (tai uudempi) ammatillisen peruskoulutuksen osalta. Työssäoppiminen: erityisesti tutustuminen työpaikan perehdyttämisohjeisiin, työturvallisuusohjeisiin ja työergonomian huomioimiseen eri työtehtävissä.
Vaadittavat erillispätevyydet
Muuta huomioitavaa
- -
2.2.16 YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN (15 OSP), VAIN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA
Ammattitaitovaatimukset
Opiskelija osaa
arvioida oman alan tarjontaa ja uusien asiakkaiden löytymistä tuotteistamisen lähtökohdista
täsmentää taloudellisesti kannattavan liikeidean ja kehittää toiminta-ajatuksen
suunnitella yrityksen toimintaa tavoitteellisesti ja asiakaslähtöisesti
tehdä yrityksen toimintaan liittyviä työtehtäviä
hankkia yhteistyökumppaneita ja rakentaa liiketoiminnan edellyttämiä verkostoja
esitellä yrityksen toimintaa erilaisissa tilanteissa
käyttää toiminnassaan apuna tieto- ja viestintätekniikkaa
toimia yrityksessä osana ryhmää, mutta kykenee myös itsenäiseen toimintaan ja päätöksentekoon
arvioida yrityksen kehittämistarpeita.
40
Ammattitaidon osoittamistavat
Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä toimimalla yhteistyössä ryhmän, yhteistyöyrityksen ja eri toimijoiden kanssa esim. omassa yrityksessä, harjoitusyrityksessä tai vastaavassa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava ammattitaito vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.
Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit
Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista: Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi ePerusteet -palvelussa
Oppimisen arviointi*
Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin.
Osaamisen arviointi*
Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3.
*Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6.
Teema Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen
esimerkkejä
Yritystoiminnan suunnittelu ja kehittäminen
liiketoimintaympäristön selvittäminen (mm. asiakkaat, kilpailu)
alan lainsäädännön, työturvallisuusohjeiden ja mahdollisten toimilupien selvittäminen
taloudellisesti kannattavan liikeidean ja toiminta-ajatuksen täsmentäminen
yrityksen toiminnan suunnittelu
yhteistyökumppaneiden hankkiminen
yrityksen kehittämistarpeiden arviointi
tieto- ja viestintätekniikan käyttäminen tietoturva huomioiden
Yrittäjyyden verkko-opinnot, yrittäjyyden lähiopinnot oppilaitoksessa tai starttirahaan oikeuttava koulutus. Yrittäjyyden työpajatoiminta Yritysvierailut, yrittäjien vierailut oppilaitoksessa Yritystoimintaan liittyvät kirjalliset suunnitelmat, esimerkiksi:
liiketoimintaympäristö
liikeidean ja toiminta-ajatuksen kehittäminen
yhteistyökumppanit
mahdollisten alaan liittyvien lupien, vakuutusten ja työturvallisuussuunnitelmien huomioiminen
41
yrityksen toiminnan suunnittelu
yrityksen kehittämistarpeiden arviointi
Yrityksen työtehtävissä toimiminen
yrityksessä työskentely (mm. ajankäyttö, laatu- ja kustannustavoitteet sekä työn sujuvuus huomioiden):
o materiaalihankinnat, tuotteiden valmistaminen/hankinta
o markkinointi ja myynti o tuotteiden tai palvelujen
toimitus ja jälkitoimet
palveluhenkisyys ja asiakastyytyväisyyden huomioiminen
mahdollisten ongelmatilanteiden ratkaiseminen
liiketoiminnan kehittäminen
ryhmän jäsenenä toimiminen
alan työturvallisuusohjeiden noudattaminen
oman toiminnan kehittäminen
Työskentely esimerkiksi omassa yrityksessä, perheyrityksessä, harjoitusyrityksessä tai NY Vuosi yrittäjänä –ohjelmassa. Alan lainsäädäntöön ja työturvallisuusohjeisiin perehtyminen ja niiden noudattaminen.
Yritystoiminnan esittely ja toiminnan päättäminen
yrityksen toiminnan esittely
yrityksen toiminnan päättäminen
Yrityksen toiminnan esitteleminen esimerkiksi yhteistyökumppaneille tai asiakkaille. Yrityksen lopettamisasiakirjojen laatiminen (esimerkiksi NY Vuosi yrittäjänä –toiminnassa) tai yrityksen myynnin mahdollisuuksien analysointi.
Vaadittavat erillispätevyydet
Muuta huomioitavaa
- -
2.2.17 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN (15 OSP), VAIN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA
Ammattitaitovaatimukset
Opiskelija osaa
työskennellä alan huippuosaamista vaativissa tehtävissä
hallita alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman
42
huomioida huipputuotannon, -tuotteen tai -palvelun laatuvaatimukset
ratkoa ongelmia ja sopeutua muutoksiin
varmistaa työturvallisuusmääräyksien ja -ohjeiden toteutumisen
kommunikoida asiakkaan kanssa äidinkielellään ja vähintään yhdellä itselleen vieraalla kielellä
arvioida ja uudistaa omaa osaamistaan
mitoittaa omat henkiset voimavaransa työtehtävän mukaan
kehittää työtä ja työympäristöä
toimia alan verkostoissa
osallistua työyhteisön kehittämiseen.
Ammattitaidon osoittamistavat
Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä toimimalla huippuosaamista vaativissa oman alan työtilanteissa. Osaaminen on mahdollista osoittaa myös kansallisissa ja kansainvälisissä kilpailutilanteissa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.
Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit
Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista: Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi ePerusteet -palvelussa
Oppimisen arviointi*
Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin.
Osaamisen arviointi*
Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3.
*Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6.
Teema Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen
esimerkkejä
Huippuosaajana toimiminen
yksilöllisen opintopolun laatiminen
työtehtävään ja työympäristöön soveltuvan työmenetelmän ja työvälineiden sekä materiaalin valinta ja käyttö
työssä tarvittavan tiedon hallinta ja soveltaminen
laadukas ja kestävän kehityksen mukainen toiminta
Kilpailutoiminta ja siihen valmentautuminen,
esimerkiksi Taitaja-kilpailut tai alan muut kansalliset tai kansainväliset ammattitaitokilpailut.
Tai huippuosaamista vaativissa oman alan työtilanteissa toimiminen.
43
järjestelmällisyys ja muutosten ennakointi
vuorovaikutus- ja yhteistyökyky
kustannustehokas ja tuloksellinen toiminta
työhyvinvoinnin, työturvallisuuden ja ergonomian huomioiminen
oman osaamisen ja työtapojen arviointi ja kehittäminen
Henkilökohtaisen kehittymissuunnitelman laatiminen,
esimerkiksi kilpailutoimintaan valmentautumissuunnitelman laatiminen ja aikataulutus.
Portfoliotyöskentely,
esimerkiksi blogin pitäminen kilpailuun valmentautumisesta.
Projektit/harjoitustyöt,
esimerkiksi oppilaitoksessa opettajan johdolla kilpailuun valmentautuminen ja/tai harjoittelu käytännön työtehtävissä.
Osallistuminen kansainväliseen valmennustoimintaan.
Vaadittavat erillispätevyydet
Muuta huomioitavaa
- -
2.2.18 PAIKALLISIIN AMMATTITAITOVAATIMUKSIIN PERUSTUVIA TUTKINNON OSIA, VAIN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA
Tämä voi sisältää työelämän alueellisten ja paikallisten ammattitaitovaatimusten tai opiskelijan ammattitaidon syventämistarpeiden mukaisia tutkinnon osia, joiden tulee vastata laajemmin paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin kuin pelkästään yhden yrityksen tarpeisiin. Nämä tutkinnon osat nimetään työelämän toimintakokonaisuuden pohjalta ja niille määritellään laajuus osaamispisteinä (5–15 osp). Lisäksi määritellään tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset, osaamisen arviointi ja ammattitaidon osoittamistavat Opetushallituksen määräyksen (93/011/2014) liitteessä olevan arviointitaulukon mukaisesti.
44
2.2.18.1 SÄHKÖALAN KAUPALLISET TYÖT (15 OSP)
Ammattitaitovaatimukset
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja
valmistautuu palvelutilanteisiin
hoitaa tuotevastuualueensa
palvelee asiakasta ja myy
huolehtii jäkitoimista, esimerkiksi asennuksista
Ammattitaidon osoittamistavat
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä asiakkuuksien hoitoon liittyviä palvelu- tai myyntitehtäviä. Näyttö- ja työpaikalla tulee olla työelämää vastaavat olosuhteet. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.
Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit
Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit on laadittu paikallisesti Opetushallituksen määräyksen (93/011/2014) liitteessä olevan arviointitaulukon mukaisesti.
Oppimisen arviointi*
Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin.
Osaamisen arviointi*
Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3.
*Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6.
Teema Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen
esimerkkejä
Asiakaspalvelu ja myynti valmistautuu palvelutilanteisiin
palvelee asiakasta ja myy
Esimerkkityötehtävä ja/tai harjoite
työssäoppiminen esim. myyntityö kaupassa
työssäoppimisen yhteydessä tehdään aiheeseen liittyvä portfolio
45
Tuoteryhmän hallinta seuraa myynnin kehitystä
hoitaa tuotevastuualueensa
Esimerkkityötehtävä ja/tai harjoite
asiakkuuden hoito
opastus ja neuvontatilanne
verkko-opinnot (esim. mestarimyyjäkoulutus)
oppimispelit
kilpailutoiminta esim. Diili
tuoteportfolio
Vaadittavat erillispätevyydet
Muuta huomioitavaa
2.2.18.2 KAPPALETAVARA-AUTOMAATIO (15 OSP)
Ammattitaitovaatimukset
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja
Mekaniikka-asennukset
tuntee kappaletavara-automaatiossa käytettävien kuljetinratojen, nostimien, pakkauskoneiden,
lavaajien ja muiden mekaanisten laitteiden toimintaperiaatteen ja rakenteen.
osaa tehdä yksinkertaisia mekaanisia kokoamis- ja muutostöitä.
osaa paikallistaa mekaanisissa laitteissa ilmeneviä vikoja.
osaa tehdä kuljetinratoihin liittyvien anturien asennuksia ja rakenteisiin liittyviä linjauksia.
tuntee kappaletavara-automaatiossa käytettävien mekaanisten, pneumaattisten, hydraulisten ja sähkömekaanisten ympyrä- ja lineaariliikeratojen toteuttamisperiaatteet sekä niiden mekaanisen rakenteen periaatteen.
Kappaletavaralaitteistojen laitteiden käyttö- ja ohjaustyöt
tuntee ohjaus- ja tiedonsiirtojärjestelmien hierarkian ja toteutusperiaatteet.
osaa tehdä yksinkertaisia ohjelmia ohjelmoitavalle logiikalle järjestelmien ohjaukseen ja tiedonke-ruuseen.
osaa logiikkaa hyväksi käyttäen käsitellä erilaisia viestejä, esimerkiksi analogisia tulo- ja lähtöviestejä.
osaa servo- ja askelmoottoriohjauksen periaatteen.
osaa käytön ja ohjauksen kannalta keskeisimpien mittauksien toteutusperiaatteen ja näiden yksin-kertaiset säätö- ja huoltotyöt.
Robotiikkatyöt
tuntee yleisimpien robottimallien rakenteen ja liikeavaruuden.
tietää robottien ohjelmointiperiaatteet ja osaa tehdä yksinkertaisia robotin ohjelmointitöitä.
osaa kytkeä robottiin liittyviä automaatiolaitteita ja osaa liittää ohjelmallisesti ne robotin toimintaan.
osaa ottaa huomioon työssään automaattisen toimintaympäristön vaatimat suojaukset ja suojara-kenteet.
Käynnissäpito- ja kunnonvalvonta
osaa teollisessa toimintaympäristössä käytettävän kunnossapidon toiminnot, tiedonhallinnan ja kunnonvalvonnan.
tietää ennakoivan huollon merkityksen käynnissä pidolle ja osaa suorittaa huoltotoimenpiteitä ku-ten voitelua.
46
osaa mittauksien, merkkivalojen ja ohjelmallisten työkalujen avulla suorittaa vianetsintää automaatiojärjestelmän mittaus- ja ohjaussovelluksissa.
osaa analysoida kunnonvalvonnan mittauksista saatua informaatiota, kuten esim. liike, nopeus, kiihtyvyys, lämpötila tai tärinä.
Yhteinen keskeinen osaaminen
osaa tarvikkeiden valintoja tehdessään toimia ympäristötietoisesti, materiaali- ja energiatehokkaasti
Ammattitaidon osoittamistavat
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudes-sa tekemällä kappaletavara-automaatio alan työpaikalla tai muussa mahdollisimman hyvin em. oloja vastaa-vassa paikassa keskeisen osaamisen perustöitä:
kappaletavaralaitteistojen käyttö ja ohjaustöissä tai
huolto- ja kunnossapitotöissä
Näyttö- ja työpaikalla tulee olla työelämää vastaavat olosuhteet. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoi-tettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.
Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit
Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit on laadittu paikallisesti Opetushallituksen määräyksen (93/011/2014) liitteessä olevan arviointitaulukon mukaisesti.
Oppimisen arviointi*
Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin.
Osaamisen arviointi*
Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3.
*Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6.
Teema Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen
esimerkkejä
Mekaniikka-asennukset
kappaletavara-automaatiossa käytettävien kuljetinratojen, nostimien, pakkauskoneiden, lavaajien ja muiden mekaanisten laitteiden
Esimerkkityötehtävä ja/tai harjoite
Kuljettimen kokoaminen ja käyttöönotto
vian paikallistaminen
47
toimintaperiaatteen ja rakenteen tunteminen
yksinkertaisten mekaanisten kokoamis- ja muutostöiden tekeminen
mekaanisissa laitteissa ilmeneviä vikojen paikallistaminen
kuljetinratoihin liittyvien anturien asentaminen ja rakenteisiin liittyvien linjauksien tekeminen
kappaletavara-automaatiossa käytettävien mekaanisten, pneumaattisten, hydraulisten ja sähkömekaanisten ympyrä- ja lineaariliikeratojen toteuttamisperiaatteet sekä niiden mekaanisen rakenteen periaatteen tunteminen
ympäristötietoisesti, materiaali- ja energiatehokkaasti toimiminen
Kappaletavaralaitteistojen laitteiden käyttö- ja ohjaustyöt
tohjaus- ja tiedonsiirtojärjestelmien hierarkian ja toteutusperiaatteen tunteminen
yksinkertaisten ohjelmen tekeminen ohjelmoitavalle logiikalle järjestelmien ohjaukseen sekä tiedonkeruuseen
logiikkaa hyväksi käyttäen, käsittelee erilaisia viestejä, esimerkiksi analogisia tulo- ja lähtöviestejä
servo- ja askelmoottoriohjauksen periaatteen ymmärtäminen
käytön ja ohjauksen kannalta keskeisimpien mittauksien toteutusperiaatteen osaaminen ja näiden yksinkertaiset säätö- ja huoltotyöt
Esimerkkityötehtävä ja/tai harjoite
kuljettimen käyttöönotto
vian paikallistaminen
Robotiikka
yleisimpien robottimallien rakenteen ja liikeavaruuden tunteminen
robottien ohjelmointiperiaatteiden tietäminen
Esimerkkityötehtävä ja/tai harjoite
Robotin kokoaminen ja käyttöönotto
Robotin toiminnan ohjelmointi
48
yksinkertaisia robotin ohjelmointityötä
robottiin liittyviä automaatiolaitteiden kytkeminen ja liittäminen ohjelmallisesti ne robotin toimintaan
Vaadittavat erillispätevyydet
Muuta huomioitavaa
2.2.19 TUTKINNON OSA VAPAASTI VALITTAVISTA TUTKINNON OSISTA, VAIN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA
Tämä voi sisältää tutkinnon osia (5-15 osp) vapaasti valittavista tutkinnon osista (luku 4) kohtien 4.1 – 4.5 mukaisesti.
2.4 PAKOLLISET TUTKINNON OSAT, HYVINVOINTITEKNOLOGIAAN PAINOTTUVA OSAAMISALA
2.1.1 ELEKTRONIIKAN JA ICT:N PERUSTEHTÄVÄT (45 OSP)
Katso tutkinnon osan tarkempi kuvaus ICT-asentajan pakollisista tutkinnon osista kohdasta 2.1.1.
2.4.1 HYVINVOINTITEKNOLOGIAJÄRJESTELMIEN ASENNUS (30 OSP)
Ammattitaitovaatimukset
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja
osaa lukea piirustuksia ja käyttöohjeita, tunnistaa komponentti- ja piirrosmerkit sekä ymmärtää niistä toiminnan
tuntee hyvinvointiteknologian elektroniikan komponenttit, rakenneosat ja laitteet sekä tietää niiden toiminnan ja ohjaustavat
osaa tehdä järjestelmäasennuksia piirustusten, suunnitteludokumenttien ja laitevalmistajien ohjeiden mukaisesti
osaa keskeisimmät hyvinvointiteknologiatuotteiden ja -palveluprosessien kehittämisen laatu- ja turvallisuusstandardit sekä näiden soveltamisalueet
tuntee mikro-ohjaimien rakenteet ja niihin liitettävät oheislaitteet sekä osaa ohjelmoinnin yleisperiaatteet
49
osaa tehdä järjestelmien käyttöönottotoimenpiteet ja antaa järjestelmän käyttöopastuksen
osaa tehdä järjestelmiin liittyvät tarkistukset ja mittaukset
tietää palvelin- ja tietojärjestelmien toimintaperiaatteet ja osaa asentaa ohjelmistot sekä käyttää ja ylläpitää järjestelmiä
tuntee asumisen valvontajärjestelmien toimintaperiaatteet ja osaa asentaa ja ylläpitää järjestelmiä
tietää kommunikaation apuvälineet ja osaa asentaa induktiosilmukat ja tietokoneavusteiset kommunikointivälineet sekä osaa niiden käytön, käytön opastuksen ja tehdä huoltotoimenpiteet
osaa järjestelmien ohjelmoinnin perusteet
tietää tietoliikenteen peruskäsitteet ja tuntee laajakaistatekniikoita sekä osaa liittää tietoliikennelaitteita yhtenäisiksi toimiviksi kokonaisuuksiksi
noudattaa sähkötyöturvallisuusmääräyksiä sekä yleisiä työturvallisuusmääräyksiä
osaa lukea hyvinvointiteknologiaan liittyviä englanninkielisiä käyttö- ja huolto-ohjeita
osaa työhönsä liittyvän asiakasneuvonnan ja hoitaa sen tarvittaessa myös silloin kun asiakas puhuu englantia tai on ruotsinkielinen.
Ammattitaidon osoittamistavat
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa työskentelemällä hyvinvointiteknologiajärjestelmien asennustyökohteissa. Mikäli vaadittavaa ammattitaitoa ei voida osoittaa aidoissa asennuskohteissa, osaaminen voidaan osoittaa mahdollisimman hyvin todellisia asennuskohteita vastaavissa työympäristöissä. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla
Arvioinnin kohteet ja kriteerit
Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät koulutuskokeilun perustutkinnon perusteista: Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinnon perusteet - Hyvinvointiteknologiaan painottuva osaamisala 2014 (OPH)
Oppimisen arviointi*
Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin.
Osaamisen arviointi*
Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3.
*Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6.
Teema Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen
esimerkkejä
Yrityksen tietoteknisten laitteiden asennukset ja tietoverkkoon liittäminen
Pöytä- ja kannettavan tietokoneen kokoaminen rakenneosista ja purkaminen rakenneosiin:
Esimerkkityötehtävä ja/tai harjoite hyvinvointiteknologiaympäristössä
työaseman ja oheislaitteiden asentaminen ja konfigurointi
50
rakenneosien ja käyttöjärjestelmien tunteminen
annettujen kriteerien mukaisesti mitoittaa, valitsee ja kokoaa tietokoneen
oheiskorttien ja -laitteiden, lisäominaisuuksien sekä suojauksen käyttöönottaminen
asiakkaan tarvitsemien ohjelmien asentaminen sekä yksittäiseen koneeseen että lähiverkossa
laitteisto- ja ohjelmisto-ongelmien paikkalistaminen ja korjaus
asennusten automatisoinnin, tietoturvan sekä varmennusten hallitseminen
HTML-kielen perusrakenteet
WWW-sivustot toteutus ja niitä varten palvelimen asennus
Toteutus samanlainen kuin ICT-asentajat kohta 2.3.1
asiakkaan tarpeiden kartoitus ja tietoteknisten välineiden valinta
tietokonelaitteiston ylläpitotyöt ja huoltotyö
tuote-esittelyn järjestäminen
Käyttöohjelmien asentaminen (yksittäiskone ja verkko)
käyttäjän opastaminen ja kouluttaminen
projekti ja työsuunnitelman dokumentointi ja esittely
Yrityksen tietoverkon ja toimilaitteiden asentaminen ja käyttöönotto
Pienen yrityksen lähiverkon rakentaminen ja toimilaitteiden kytkeminen:
- lähiverkko-pohjaisen tietokonejärjestelmän tai sen osakokonaisuuden rakentaminen
- tietoliikenteen toimintaperi-aatteiden (TCP/IP- protokollat) hallitseminen
- osaa mobiililaitteiden välisen tietoliikenteen periaatteet
- tietoliikennejärjestelmien käyttöönottoon yhteydessä tehtävät mittaukset
- tietoturvan, kuten VPN japalomuuri, rakentaminen kytkettäville yhteyksille
- ammattienglannin ymmärtäminen ja tarvittaessa käyttäminen työskennellessä
Toteutus samanlainen kuin ICT-asentajat kohta 2.3.1
Esimerkkityötehtävä ja/tai harjoite hyvinvointiteknologiaympäristössä
pienen lähiverkon suunnittelu ja rakentaminen
mobiililaitteiden turvallinen liittäminen yritysverkkoon
valvontajärjestelmän asennus ja käyttöönotto
pienen lähiverkon toimilaitteiden asennus ja käyttöönotto
pienen lähiverkon ja toimilaitteiden dokumentointi
pienen lähiverkon esittely ja opastus asiakkaalle
lähiverkon testaus ja dokumentointi
51
Mikro-ohjainympäristön rakentaminen ja käyttöönotto
Oheislaitteiden liittäminen mikro-ohjaimeen:
sulautetun järjestelmän ohjelmistokehityksen perusteiden tietäminen
kehitysympäristön käyttäminen
Toteutus samanlainen kuin ICT-asentajat kohta 2.3.1
Esimerkkityötehtävä ja/tai harjoite hyvinvointiteknologiaympäristössä
prototyypin suunnittelu, rakentaminen ja käyttöönotto
Pienoisrobotin rakentaminen ja käyttöönotto
työsuunnitelmien dokumentointi
suunnitelman ja toimivan kokonaisuuden esittely
käyttäjien opastus
Sovelletun mikro-ohjainympäristön rakentaminen ja käyttöönotto
osaa tehdä järjestelmäasennuksia piirustusten, suunnitteludokumenttien ja laitevalmistajien ohjeiden mukaisesti
osaa keskeisimmät hyvinvointitekno-logiatuotteiden ja -palveluprosessien kehittämisen laatu- ja turvallisuus-standardit sekä näiden soveltamisalueet
Toteutus samanlainen kuin ICT-asentajat kohta 2.3.1
Esimerkkitehtäviä
Teollisuusrobotin käyttöönotto (ABB, RobotStudio)
Pienoiskuljettimen käyttöönotto (Siemens Logo)
Lego-robotin käyttöönotto (Lego ohj.)
työsuunnitelmien dokumentointi
suunnitelman ja toimivan kokonaisuuden esittely
käyttäjien opastus
Mikro-ohjaimen suunnittelu
Mikro-ohjaimen perusohjelmointi laiteläheisellä C-kielellä:
sulautettujen järjestelmien ja niiden ohjelmoinnin sekä käytön periaatteiden osaaminen
sulautetun järjestelmän toiminnan testaaminen
ohjelmoinnin yleisperiaatteiden ja vuokaavio- tai pseudokielisen ohjelmiston kuvaamisen ymmärtäminen
lausekielen tulkitseminen ja ohjelmoiminen
Toteutus samanlainen kuin ICT-asentajat kohta 2.3.1
Esimerkkityötehtävä ja/tai harjoite hyvinvointiteknologiaympäristössä
pienprototyypin ohjelmointi (C-kieli)
Lego-pienoisrobotin ohjelmointi (Lego-ohj.)
työsuunnitelmien teko ja dokumentointi
suunnitelman ja toimivan kokonaisuuden esittely
käyttäjien opastus
Tietoverkkojen palvelinlaitteistojen ja ohjelmistojen asennukset sekä käyttöönotto
Palvelimen asentaminen:
palvelimien erillispalvelujen kuten www/FTP –palveluiden asentaminen
palvelimien resurssien, palvelinkäyttäjen ja –käyttäjäryhmien luominen sekä
Esimerkkityötehtävä ja/tai harjoite
hyvinvointiteknologiayrityksen pienen Windows palvelinratkaisun asennus
tarvekartoitus
laitteistomitoitus
työsuunnitelma
palvelimen dokumentointi
52
2.4.2 ASIAKKAAN TOIMINTAKYVYN YLLÄPITÄMINEN JA TUKEMINEN (15 OSP)
Ammattitaitovaatimukset
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja
osaa kohdata asiakkaan ja ottaa huomioon asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa sekä käyttäytyä kunnioittavasti
tuntee hoito- ja hoivatyön eettiset periaatteet ja vastuut ja osaa soveltaa niitä omassa työssään
tietää ihmisen elimistön rakenteen ja toimintakyvyn tukemiseen ja ylläpitämiseen liittyvät keskeiset menetelmät sosiaali- ja terveysalan työssä
osaa ottaa huomioon asiakkaalla mahdollisesti olevat toimintakyvyn rajoitteet
tuntee yleisimpiä vammaisuuden muotoja ja sairauksien aiheuttamia muutoksia ihmisen toimintakykyyn ja osaa ottaa huomioon niiden vaikutukset asiakkaan kykyyn tulla toimeen erilaisissa tilanteissa
tuntee toimintakyvyn rajoitteiden vaikutuksia asiakkailla, joilla on diabetes, epilepsia, Parkinsonin tauti, Alzheimerin tauti, reuma, artroosi tai aistisairauksia/-vammoja
tietää yleisimpien sairauksien ( diabetes, epilepsia, Parkinsonin tauti, muistisairaudet, reuma, aistivammat, päihderiippuvuudet ...) vaikutuksia ihmisen terveyteen ja toimintakykyyn ja osaa antaa tarvittaessa ensiavun
tuntee vapaa-ajan viettoon, liikuntaan, kommunikointiin, turvallisuuteen, hygieniaan, pukeutumiseen, asumiseen ja päivittäistoimenpiteisiin liittyvät hyvinvointiteknologisia apuvälineitä, niiden käyttötarkoitukset ja toiminnat sekä osaa asettaa ne käyttökuntoon ja opastaa asiakasta niiden käytössä
osaa hakea ja antaa tietoa hyvinvointiteknologisten apuvälineiden ja laitteiden palvelujärjestelmästä
tietää toimintakykyluokituksen periaatteet ja vaikutuksen apuvälinetarpeeseen
tuntee toimintakykymittareita ja osaa osaltaan arvioida niiden soveltuvuutta asiakkaalle
tietää, mistä apuvälineitä saa, millaiset ovat maksujärjestelyt, miten toimii niiden asennus ja huolto sekä osaa auttaa asiakasta niihin liittyvissä pulmakysymyksissä
tietää omatoimisuuteen tukemisen periaatteet teknologian käyttöönotossa ja toimii niiden mukaan
osaa esittää asiakkaan selviytymisen paranemiseen tarvittavia muutoksia teknisiin apuvälineisiin ja palveluihin
tuntee terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetut keskeiset ja erityisesti hyvinvointiteknologiaan liittyvät laiteturvallisuuden säädökset ja määräykset
osaa opastaa hyvinvointiteknologiaan liittyvien laitteiden käytössä sekä kertoa huolto- ja korjaustarpeista ymmärrettävästi myös englannin kielellä ja silloin kun asiakas puhuu toista kotimaista kieltä
tietää oman toimintansa rajat hoito- ja hoivatyöhön, tuntee säädökset henkilötietojen ja sähköisen viestinnän tietosuojasta sekä noudattaa niitä
sekä niiden ominaisuuksien määrittäminen
** AD
** DHCP,DNS, stat IP, default Gateway
Toteutus samanlainen kuin ICT-asentajat kohta 2.3.2
Vaadittavat erillispätevyydet
Muuta huomioitavaa
53
osaa havainnoida toimintakykymuutoksia ja tiedottaa niistä
osaa tehdä havaintoja asiakkaan kykenevyydestä huolehtia omasta toimeentulosta, terveydestä ja turvallisuudesta
tietää säädösten mukaisen ilmoitusvelvollisuuden ja tekee viipymättä ilmoituksen havaitsemistaan avuntarpeista ja puutteista sosiaalihuollosta vastaavalle viranomaiselle
tietää hygienian merkityksen, pitää huolta omasta hygieniastaan ja toimii aseptisten periaatteiden mukaisesti
tuntee sosiaali- ja terveysalan palvelujärjestelmät
osaa toimia yhteistyössä asiakkaan ja hänen palveluistaan ja hoidoistaan huolehtivien henkilöiden kanssa
osaa toimia työpaikoilla ja neuvottelutilanteissa hyvinvointipalvelujen ja terveydenhuollon henkilöiden kanssa.
Ammattitaidon osoittamistavat
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä hyvinvoiti-teknolgiaan liittyviä töitä aidoissa työelämän asiakaspalvelutilanteissa. Mikäli vaadittavaa ammattitaitoa ei voida osoittaa työpaikalla, osaaminen voidaan osoittaa mahdollisimman aidoissa asiakas-palvelutilanteissa todellista työpaikkaa vastaavassa työympäristössä. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoi-tettavaosaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaa-timuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.
Arvioinnin kohteet ja kriteerit
Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät koulutuskokeilun perustutkinnon perusteista: Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinnon perusteet - Hyvinvointiteknologiaan painottuva osaamisala 2014 (OPH)
Oppimisen arviointi*
Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin.
Osaamisen arviointi*
Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3.
*Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6.
Teema Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen
esimerkkejä
Sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä
sosiaali- ja terveysalan palvelujärjestelmien tunteminen
hoito- ja hoivatyön eettisten periaatteiden tunteminen
toimintakykyluokitus ja –mittaristo
Esimerkkityötehtävä ja/tai harjoite
tutustuu erilaisiin sosiaali- ja terveysalan järjestelmiin
54
henkilötietojen ja sähköisen viestinnän tietosuojan tunteminen
apuvälineiden maksujärjestelyt
asiakkaan kohtaaminen
Terveyden edistäminen ihmisen elimistön rakenteen ja toimintakyvyn tukemiseen tunteminen
sairauksien ja vammaisuuden aiheuttamien muutoksien tunnistaminen ja niiden vaikutusten ymmärtäminen ihmisen päivittäiseen toimintakykyyn liittyen
omatoimisuuden tukeminen terveyden edistämisessä
Esimerkkityötehtävä ja/tai harjoite
tutustuu erilaisiin sosiaali- ja terveysalan työyhteisöihin
Hyvinvointiteknologian välineiden asennus ja käyttöönotto
vapaa-ajan viettoon, liikuntaan, kommunikointiin, turvallisuuteen, hygieniaan, pukeutumiseen, asumiseen ja päivittäistoimenpiteisiin liittyvien hyvinvointiteknologisten apuvälineiden käyttötarkoituksen tunteminen
hyvinvointiteknologisten apuvälineiden ja laitteiden käytön opastamien
tietää, mistä apuvälineitä saa, millaiset ovat maksujärjestelyt, miten toimii niiden asennus ja huolto sekä osaa auttaa asiakasta niihin liittyvissä pulmakysymyksissä
omatoimisuuteen tukeminen hyvinvointiteknologian käyttöönotossa
laiteturvallisuuden säädöksien ja määräyksien tunteminen
Esimerkkityötehtävä ja/tai harjoite
tuote-esittely
laitteisto-järjestelmäasennus
asiakkaan opastus ja ohjaus
asennuksen dokumentointi
Vaadittavat erillispätevyydet
Muuta huomioitavaa
55
2.5 VALINNAISET TUTKINNON OSAT, HYVINVOINTITEKNOLOGIAAN PAINOTTUVA OSAAMISALA
2.5.1 TUTKINNON OSA AMMATTIKORKEAKOULUOPINNOISTA, VAIN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA
Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkintoon voidaan sisällyttää yksi tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista.
Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkintoon voidaan sisällyttää osa ammattikorkeakouluopinnoista joko 15 tai 30 osaamispisteen suuruisena. Ammattikorkeakouluopintojen osaamiskokonaisuuden tulee olla sellainen, että se vastaa tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinnon ammattitaitovaatimuksiin suhteutettuna kattavuudeltaan, vaikeusasteeltaan ja merkittävyydeltään vähintään 15 osaamispistettä. Jos ammattikorkeakouluopintojen Teema vastaa kattavuudeltaan, vaikeusasteeltaan ja merkittävyydeltään vähintään 30 osaamispistettä suhteutettuna koko tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin, se voidaan sisällyttää tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkintoon 30 osaamispisteen suuruisena. Ammattikorkeakouluopinnoista ei edellytetä ammattiosaamisen näyttöä.
2.5.2 TERVEYDENHUOLTOJÄRJESTELMIEN LAITEASENNUKSET (15 OSP)
Ammattitaitovaatimukset
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja
ymmärtää hyvinvointiteknologiaan liittyvien sähköisten mittalaitteiden teknisiä dokumentteja, toimintaselostuksia ja käyttöohjeita äidinkielensä lisäksi myös englanninkielisinä sekä toimii niiden mukaisesti
tuntee kotien ja terveyspisteiden mittalaitteet ja niiden toimintaperiaatteet sekä osaa tarkastaa, säätää ja laittaa ne toimintakuntoon
osaa käyttää erilaisia terveyteen ja terveydenhuoltoon liittyviä sovelluksia ja osaa asentaa niitä mobiililaitteisiin
osaa erilaiset tiedon lähetystavat ja niiden yhdistämisen erilaisille alustoille
ymmärtää anturien ja tunnistimien toiminnan ja osaa asentaa niitä
osaa laittaa toimintakuntoon ja käyttää kunnonvalvontaan ja toimintakykyyn liittyviä testaus- ja mittalaitteistoja ja osaa huoltaa ja säätää ne
osaa kytkeä mittalaitteen ja asentaa sen vaatiman tietokoneohjelman
osaa neuvoa testaus- ja mittauslaitteiden käytössä
osaa käyttää ja säätää sähköisiä kuntoutus- ja valmennusvälineitä (esim. TNS, NMES ja TENS) ja osaa opastaa niiden käytössä
osaa mitata ja havainnoida laite- ja järjestelmävikoja ja korjata ne
noudattaa sähkötyöturvallisuusmääräyksiä sekä yleisiä työturvallisuusmääräyksiä
osaa tehdä raportteja ja tarvittavia dokumentteja tehdyistä asennus- ja huoltotöistä
osaa asiakaspalvelun ja käyttöopastuksen.
Ammattitaidon osoittamistavat
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä terveydenhuoltojärjestelmien laiteasennuksia, kunnossapitoa ja käytön opastusta aidoissa työelämän asiakaspalvelutilanteissa. Mikäli vaadittavaa
56
ammattitaitoa ei voida osoittaa todellisissa työ- ja asiakaspalvelutilanteissa, osaaminen voidaan osoittaa mahdollisimman aidoissa asiakaspalvelutilanteissa todellisia työkohteita vastaavissa työympäristöissä. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.
Arvioinnin kohteet ja kriteerit
Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät koulutuskokeilun perustutkinnon perusteista: Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinnon perusteet - Hyvinvointiteknologiaan painottuva osaamisala 2014 (OPH)
Oppimisen arviointi*
Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin.
Osaamisen arviointi*
Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3.
*Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6.
Teema Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen
esimerkkejä
Terveydenhuollon laitteet ja sovellukset
terveydenhuoltoon liittyvien sähköisten laitteiden käyttötarkoituksen tunteminen
terveydenhuoltoon liittyvien sovellusohjelmien tunteminen
Esimerkkityötehtävä ja/tai harjoite
Käyttöohjeen suomentaminen
Laitteen toimintaohjeen teko
Käyttöönopastustilanne
Terveydenhuollon laitteiden asennus ja käyttöönotto
kotien ja terveyspisteiden mittalaitteiden toimintakuntoon laittaminen
terveydenhuoltoon liittyvien sovelluksien asentaminen mobiililaitteisiin ja tietokoneille
erilaisten tiedon lähetystapojen yhdistäminen erilaisille alustoille
terveydenhuollon laitteiden testaaminen, huolto ja säätäminen
kuntoutus- ja valmennusvälineiden
Esimerkkityötehtävä ja/tai harjoite
Laitteiston huoltomittaus
TNS, NMES, TENS käyttöönotto
Järjestelmän, TNS;NMES;TENS asennus
Anturin vaihto ja huolto
57
testaaminen, huolto ja säätäminen
anturitekniikan ymmärtäminen
Vaadittavat erillispätevyydet
Muuta huomioitavaa
2.5.3 KOTIASUMISEN TUKIJÄRJESTELMIEN ASENNUS (15 OSP)
Ammattitaitovaatimukset
Opiskelija/tutkinnon suorittaja
osaa tehdä asennustöitä itsenäisesti suunnitteludokumenttien ja laitevalmistajien ohjeiden mukaan
tuntee keskeisimmät asiat kotiasumisen tukijärjestelmiin liittyvistä laeista, asetuksista sekä muista viranomaismääräyksistä, ohjeista ja standardeista
ymmärtää tilan olosuhteiden ja käyttötarkoituksen vaikutukset käytettävien automaattisten ilmaisimien luotettavaan toimintaan
osaa asentaa ja huoltaa erilaisia henkilöturvaan ja avusaantiin tarvittavia laitteita sekä ymmärtää järjestelmien toiminnan (hoitajakutsujärjestelmän, paikanninlaitteet, turvapuhelimet ja erilaiset apunapit), ymmärtää järjestelmien toiminnan ja osaa opastaa niiden käytössä
osaa asentaa turvalaitteistoja (esimerkiksi liesiturva ja vuotovahti, poistumisvalvonta, kodinkoneiden turvalaitteet, lukitusjärjestelmät, kodinturvapistokkeet ja virtuaaliavaimet)
osaa asentaa erilaisia omatoimisuuteen tukemisessa tarvittavia laitteita (esimerkiksi lääkeannostelija ja -kello, oviturva, turvavuode, turvalattia ja nousutuki)
tuntee ympäristöhallintalaitteet (esimerkiksi puhallus- tai tikkuohjaus ja rannekkeet) ja tietää laitteiden toimintaperiaatteet sekä osaa laittaa ne käyttökuntoon ja opastaa niiden käytössä
osaa avustaa tieto- ja viestintätekniikkataitojen kehittämisessä
tuntee ja osaa käyttää tietojärjestelmiä, esimerkiksi asiakastieto- ja toiminnanohjausjärjestelmiä
noudattaa sähkötyöturvallisuusmääräyksiä sekä yleisiä työturvallisuusmääräyksiä
osaa hallintajärjestelmien käyttöohjelmoinnin
tuntee henkilöturvallisuusjärjestelmiin liittyvät säädökset
osaa täyttää sähköisiä tietojärjestelmälomakkeita.
Ammattitaidon osoittamistavat
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä ammattitaitovaatimusten mukaisia kotiasumisen tukijärjestelmien laite- ja laitteistoasennuksia, kunnossapitoa ja käytön neuvontaa aidoissa työkohteissa ja asiakaspalvelutilanteissa. Mikäli vaadittavaa ammattitaitoa ei voida osoittaa todellisissa työkohteissa ja aidoissa asiakaspalvelutilanteissa, osaaminen voidaan osoittaa mahdollisimman hyvin todellisia työkohteita ja asiakaspalvelutilanteita vastaavissa työympäristöissä. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla
Arvioinnin kohteet ja kriteerit
Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät koulutuskokeilun perustutkinnon perusteista:
58
Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinnon perusteet - Hyvinvointiteknologiaan painottuva osaamisala 2014 (OPH)
Oppimisen arviointi*
Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin.
Osaamisen arviointi*
Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3.
*Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6.
Teema Keskeiset sisällöt
Osaamisen hankkiminen
esimerkkejä
Kotiasumisen laitteet ja järjestelmät
turvalliseen kotiasumiseen liittyvien periaatteiden ymmärtäminen
kotiasumisen tukijärjestelmiin liittyvien lakien, asetusten, viranomaismääräysten, ohjeiden ja standardeien tunteminen
laitteiden ja järjestelmien tunteminen: hoitajakutsujärjestelmät paikanninlaitteet, turvapuhelimet, apunapit, turvaliesi, vuotovahti, poistumisvalvonta, kodinkoneiden turvalaitteet, lukitusjärjestelmät, kodinturvapistokkeet, virtuaaliavaimet, lääkeannostelija, lääkekello, oviturva, turvavuode, turvalaite, nousutuki, puhallus- ja tikkuohjaus, rannekkeet
kotiasumista tukevien tietojärjestelmien ja sovellusohjelmien tunteminen
Esimerkkiyötehtävä ja/tai harjoite
kotiasumisen tuoteportfolion tekeminen
Turvallisen kotiasumisen asennukset
kotona pidempään asumista tukevien laitteiden ja järjestelmien asentaminen
tilan olosuhteiden ja käyttötarkoituksen ymmärtäminen käytettävien laitteiden ja ilmaisimien valinnassa
Esimerkkityötehtävä ja/tai harjoite
Vuotovahdin asennus ja käyttöönotto
Vaadittavat erillispätevyydet
Muuta huomioitavaa
59
2.5.4 PAIKALLISTEN TYÖELÄMÄN TARPEIDEN MUKAAN KOKEILTAVAT TUTKINNON OSAT, VAIN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA
Tämä voi sisältää 1-3 työelämän alueellisten ja paikallisten ammattitaitovaatimusten syventämistarpeiden mukaisia tutkinnon osaa.
Nämä tutkinnon osat nimetään työelämän toimintakokonaisuuden pohjalta ja niille määritellään laajuus osaamispisteinä (15 tai 30 osp). Lisäksi määritellään tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset, osaamisen arviointi ja ammattitaidon osoittamistavat Opetushallituksen määräyksen (93/011/2014) liitteessä olevan arviointitaulukon mukaisesti.
Kokeiltavien tutkinnon osien kokonaislaajuus voi olla enintään 45 osp.
2.5.5 TUTKINNON OSAT MUIDEN HYVINVOINTITEKNOLOGIAN KOULUTUSKOKEILUN TUTKINTOJEN KOKEILTAVISTA TUTKINNON OSISTA
Mukana kokeilussa:
Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto
Kone- ja metallialan perustutkinto
2.5.6.1 HYVINVOINTITEKNOLOGIAN ROBOTIIKKA (15 OSP)
Ammattitaitovaatimukset
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja
tuntee robotiikan keskeiset sovellusalueet ja osaa ajatella robotiikkaa mahdollisuutena hyvinvointiteknologian palveluratkaisuissa
tuntee palvelurobottien mahdollisuudet ja yleisimpien robottimallien rakenteen ja liikeavaruuden
tuntee robottien ohjausjärjestelmiä
tietää robottien ohjelmointiperiaatteet ja osaa ohjelmoida robotteja
tuntee robottien tavallisimpien tarraimien ja työkalujen toimintaperiaatteet
osaa tehdä tarraimiin ja kiinnittimiin liittyviä asennuksia ja niiden robotin toimintaan liittyviä kytkentöjä
osaa kytkeä robottiin liittyviä automaatiolaitteita ja osaa liittää ne ohjelmallisesti robotin toimintaan
osaa automaatiolaitteiden ohjelmoinnin perusteet
osaa asentaa automaattisen toimintaympäristön vaatimat suojaukset
osaa opastaa asiakkaan palvelurobotin käyttöön.
60
Ammattitaidon osoittamistavat
Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä ammattitaitovaatimusten mukaisia hyvinvointiteknologiaan liittyviä perustöitä työpaikoilla ja asennuskohteissa. Mikäli vaadittavaa ammattitaitoa ei voida osoittaa työpaikalla, osaaminen voidaan osoittaa mahdollisimman hyvin todellista työpaikkaa vastaavassa työympäristössä. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon perusteissa määrättyjä ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteereitä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla.
Arvioinnin kohteet ja kriteerit
Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät koulutuskokeilun perustutkinnon perusteista: Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinnon perusteet - Hyvinvointiteknologiaan painottuva osaamisala 2014 (OPH)
Oppimisen arviointi*
Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin.
Osaamisen arviointi*
Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3.
*Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6.
Teema Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen
esimerkkejä
Hyvinvointirobotit
yleisimpien hyvinvointirobottimallien tunnistaminen
robottien käyttömahdollisuuksien tunteminen hyvinvointiteknologiassa
Esimerkkityötehtävä ja/tai harjoite hyvinvointiteknologiaympäristössä
robotin käyttömahdollisuuksien esittely
Palvelurobottien ohjelmointi ja käyttö
yleisimpien robottimallien rakenteen ja liikeavaruuden tunteminen
robottien ohjelmointi
automaatiolaitteiden robotteihin
robotin käytön opastaminen
Esimerkkityötehtävä ja/tai harjoite hyvinvointiteknologiaympäristössä
Palvelurobotin käytön opastus
Palvelurobotin ohjelmointi ja käyttöönotto
Palvelurobotin toimintaohjeen teko
Vaadittavat erillispätevyydet
Muuta huomioitavaa
61
3 YHTEISET TUTKINNON OSAT
Yhteiset tutkinnon osat eivät koske näyttötutkintoja.
Yhteisiä tutkinnon osia on neljä. Kolme niistä muodostuu pakollisista ja valinnaisista osa-alueista.
Näiden tutkinnon osien tulee sisältää pakollisia osaamistavoitteita kaikilta ko. tutkinnon osaan
kuuluvilta osa-alueilta sekä valinnaisia osaamistavoitteita vähintään yhdeltä tutkinnon osaan
kuuluvalta osa-alueelta. Neljäs, sosiaalisen ja kulttuurisen osaamisen tutkinnon osa, koostuu
pelkästään valinnaisista osa-alueista. Sen tulee sisältää osaamistavoitteita vähintään yhdeltä siihen
kuuluvalta osa-alueelta.
Tutkinnon osa pakolliset osa-alueet laajuus (osp)
valinnaiset osa-alueet laajuus (osp)
Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen
äidinkieli 5 osp
ruotsi 1 osp
englanti 2 osp
8
äidinkieli
ruotsi
englanti
3
Matemaattisluonnontieteellinen osaaminen
matematiikka 3 osp
fysiikka ja kemia 2 osp
tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen 1 osp
6 matematiikka
fysiikka ja kemia
tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen
3
Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen
yhteiskuntataidot 1 osp
työelämätaidot 1 osp
yrittäjyys ja yritystoiminta 1 osp
työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto 2 osp
5 yhteiskuntataidot
työelämätaidot
yrittäjyys ja yritystoiminta
työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto
3
Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen
laajuus 3 osp
kulttuurien tuntemus
taide ja kulttuuri
etiikka
psykologia
ympäristöosaaminen
jokin pakollisista osa-alueista
koulutuksen järjestäjän oma valinnainen (4 osp)
Työkyvyn ylläpitäminen ja terveysosaaminen
7
62
3.1 VIESTINTÄ JA VUOROVAIKUTUSOSAAMINEN (11 OSP)
3.1.1 ÄIDINKIELI
PAKOLLISET OSAAMISTAVOITTEET (5 OSP) Opiskelija
osaa viestiä ja toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa
ymmärtää omaan alaan liittyvien tärkeimpien tekstilajien käytänteet, olennaisen sisällön ja
tarkoituksen
osaa hakea tietoa eri tietolähteistä ja käyttää tietoa sekä noudattaa lähteiden käytön periaatteita
osaa hyödyntää mediaa ja verkon tarjoamia viestintä- ja vuorovaikutusvälineitä opiskelussaan sekä tehdä ammattiosaamistaan näkyväksi
osaa laatia alaan liittyviä kirjallisia töitä
osaa hyödyntää äidinkielen oppimisen luku- ja opiskelustrategioita
ymmärtää äidinkielen sekä kirjallisuuden ja muun kulttuurin merkityksen alan ja ammatin kannalta
osaa arvioida ja kehittää omaa äidinkielen taitoaan
Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit
Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista:
Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi ePerusteet-palvelussa
Oppimisen arviointi*
Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti.
Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin.
Osaamisen arviointi*
Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3.
*Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6.
Teema Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen
Amisäikkä
viestintätilanteen perustekijät
lukemisen tasot, ydinvirke,
aktiivinen lukeminen
tekstilajit, esim. mainos,
sähköposti,
tiivistelmä/referaatti, raportti,
asiakirjat (esim. saate,
tarjouspyyntö)
tekijänoikeudet,
lähdemerkinnät
internet tiedonlähteenä ja
lähdekritiikki
Oppimisympäristöt
lähi- ja etäoppimisympäristöt
verkko (esim. Moodle)
työpaikat. Oppimismenetelmät
opettajan ohjaus
rinnakkaisopetus
yhteistyötehtävät ammatillisten aineiden kanssa (esim. asiakastyön vastaanotto)
63
oikeinkirjoitus/oikoluku
asiatyyli
kuunteleminen
perusesiintymistaidot
erilaisten tekstien ymmärtämisen, tuottamisen ja arvioimisen suulliset ja kirjalliset oppimistehtävät yksin, pareittain tai ryhmässä
portfolion kokoaminen tehtävistä ja muistiinpanoista (esim. suullinen esitys, Power Point –esitys, tiedonhaku raporttiin, tiivistelmä)
Duuniäikkä
Työyhteisön viestinnän
sisällöt ja tavoitteet
tiedottaminen ja tiedote
työpaikalla suullisesti ja
kirjallisesti
esiintymistaito
ryhmäviestintä
(ongelmanratkaisukeskustelu)
ja sen tekstilajit
perusteleminen
omaan alaan liittyvä
kirjallisuus ja muu kulttuuri
oman äidinkielen taitojen
arviointi ja kehittäminen.
Oppimisympäristöt
lähi- ja etäoppimisympäristöt
verkko (esim. Moodle)
työpaikat.
Oppimismenetelmät
opettajan ohjaus
rinnakkaisopetus
yhteistyötehtävät
ammatillisten aineiden
kanssa (esim.
ongelmanratkaisukeskustelu,
oman ammattitaidon esittely
eri medioilla)
erilaisten tekstien
ymmärtämisen, tuottamisen
ja arvioimisen suulliset,
kirjalliset ja visuaaliset
oppimistehtävät yksin,
pareittain tai ryhmässä
portfolion kokoaminen tehtävistä ja muistiinpanoista (esim. palaute/ehdotus työpaikalle, palaveriviestintä, muistio, Minä viestijänä -analyysi).
VALINNAISET OSAAMISTAVOITTEET (0 – 3 OSP) Opiskelija
osaa kehittää viestintä- ja vuorovaikutustaitojaan
osaa kehittää esiintymis- ja ryhmätyötaitojaan
osaa käyttää ja tulkita erilaisia tekstilajeja
tuntee kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin muotoja ja merkitystä
Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit
Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista:
64
Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi ePerusteet-palvelussa
Oppimisen arviointi*
Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti.
Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin.
Osaamisen arviointi*
Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3.
*Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6.
Teema Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen
Ryhmäviestintätaidot (2 osp)
Ryhmätyöskentelyn
perusperiaatteet (erilaiset roolit
ja niiden vaikutus ryhmän
toimintaan, motivaatio)
työelämän kokous- ja
neuvottelukäytännöt
puheenvuoron rakentaminen
puhe-esitys
oppimisympäristöt
lähi- ja etäoppimisympäristöt
verkko (esim. Moodle)
työpaikat.
Oppimismenetelmät
opettajan ohjaus
rinnakkaisopetus
yhteistyötehtävät
ammatillisten aineiden
kanssa (esim.
ongelmanratkaisukeskustelu,
oman ammattitaidon esittely
eri medioilla)
erilaisten tekstien
ymmärtämisen, tuottamisen
ja arvioimisen
suulliset, kirjalliset ja
visuaaliset oppimistehtävät
yksin, pareittain tai ryhmässä
portfolion kokoaminen
tehtävistä ja muistiinpanoista
(esim. työselostukset,
palaveriviestintä, muistio).
Vuorovaikutustaidot (1 osp)
Vuorovaikutustilanteen perustekijät, erilaiset viestintätilanteet, sanallinen ja sanaton viestintä
kohtelias viestintä
vuorovaikutus oman alan näkökulmasta
vuorovaikutus ja ongelmanratkaisu
Oppimisympäristöt
lähi- ja etäoppimisympäristöt
verkko (esim. Moodle)
työpaikat. Oppimismenetelmät
opettajan ohjaus
rinnakkaisopetus
65
yhteistyötehtävät
ammatillisten aineiden
kanssa (esim.
ongelmanratkaisukeskustelu,
oman ammattitaidon esittely
eri medioilla)
erilaisten tekstien
ymmärtämisen, tuottamisen
ja arvioimisen
suulliset, kirjalliset ja
visuaaliset oppimistehtävät
yksin, pareittain tai ryhmässä
portfolion kokoaminen
tehtävistä ja muistiinpanoista
(esim. työselostukset,
palaveriviestintä, muistio).
3.1.2 TOINEN KOTIMAINEN KIELI, RUOTSI
PAKOLLISET OSAAMISTAVOITTEET (1 OSP) Opiskelija
osaa käyttää toista kotimaista kieltä työtehtävissään ja työhön liittyvissä vuorovaikutustilanteissa
ymmärtää molempien kansalliskielten ja kulttuurin merkityksen monikulttuurisessa Suomessa
Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit
Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista:
Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi ePerusteet-palvelussa
Oppimisen arviointi*
Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti.
Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin.
Osaamisen arviointi*
Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3.
*Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6.
Teema Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen
Ruotsi
tervehtiminen ja hyvästely
itsestä kertominen
asiakaspalvelutilanne
tiedonhaku
Oppimisympäristöt Ohjattua oppimista, lisänä esim. verkko-oppimisympäristö kuten blogipohja.
66
työelämän tilanteissa toimiminen
puhelinkeskustelu
opastaminen keskeisten rakenteiden ja oman alan sanaston hallinta
Oppimismenetelmät Opiskelija harjoittelee oman alan asiakaspalvelufraaseja suullisesti ja kirjallisesti. Opiskelija tutustuu oman alansa sanastoon, esim. tietokoneen osat, ja harjoittelee tiedonhakua omaan alaan liittyvistä asioista. Opiskelija harjoittelee omasta työstään kertomista suullisesti ja kirjallisesti, esim. työaika, työtehtävät.
VALINNAISET OSAAMISTAVOITTEET (0 – 3 OSP) Opiskelija
osaa kehittää viestintä- ja vuorovaikutustaitojaan
osaa kehittää esiintymis- ja ryhmätyötaitojaan
osaa käyttää ja tulkita erilaisia tekstilajeja
tuntee kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin muotoja ja merkitystä
Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit
Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista:
Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi ePerusteet-palvelussa
Oppimisen arviointi*
Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti.
Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin.
Osaamisen arviointi*
Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3.
*Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6.
Teema Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen
Työelämäruotsi (1 osp)
vuorovaikutustilanne
mielipiteen ilmaiseminen
kielenoppimisen keinot
tietolähteiden käyttö
Oppimisympäristöt Ohjattua oppimista, lisänä esim. verkko-oppimisympäristö kuten blogipohja. Oppimismenetelmät Opiskelija harjoittelee erilaisia vuorovaikutustilanteita.
67
Hän kertoo omasta työstään suullisesti tai kirjallisesti (mm. työaika, työkokemus, palkkaus, työnhakutilanne). Opiskelija harjoittelee erilaisia kielenoppimisen keinoja kuten suullista esiintymistä, kirjallista tuottamista, kuullun ymmärtämistä. Opiskelee erilaisia keinoja oppia esim. ammattisanastoa kuten quizlet-harjoitukset. Hän kirjoittaa lyhyitä työhön liittyviä tekstejä. Hän osaa ilmaista mielipiteensä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Opiskelija lukee ja ymmärtää alakohtaisia autenttisia tekstejä esim. sanomalehtitekstejä.
Proffssvenska (2 osp)
suullisen ja kirjallisen viestinnän tilanteet
kuullunymmärtämisen vahvistaminen
tietolähteiden käytön harjoittelua
kielenoppimisen strategioita
oman alan ongelmatilanteissa selviäminen
rakenteiden vahvistamista
Oppimisympäristöt Ohjattua oppimista, lisänä esim. verkko-oppimisympäristö kuten blogipohja ja/tai moodle. Oppimismenetelmät Opiskelija harjoittelee esim. ostostilannetta, opastamista ja puhelimessa viestimistä. Hän laatii ruotsinkielisiä kirjallisia viestejä kuten esim. sähköpostitilauksia ja tarjouksia ja/tai muistiinpanoja, ruokalistoja tai yritysesittelyn. Opiskelija harjaantuu somen käytössä kielenopetuksen apuna. Hän tutkii oman alansa lehtiä, esitteitä ja nettisivuja ja laatii suullisen ja/tai kirjallisen esittelyn esim. nähtävyydestä, ruokalajista tai päiväohjelmasta. Opiskelija tutkii kielen oppimisen strategioita ja etsii omia vahvuuksiaan ja kehittämisalueitaan. Hän harjoittelee selviämään oman alansa ongelmatilanteissa kuten reklamaatiotilanteessa ruotsin kielellä.
68
Hän vahvistaa rakenteiden tuntemustaan oman alansa tekstien yhteydessä ja oppii tunnistamaan kirjalliselle tekstille tyypillisiä rakenteita, esim. partisiipit, lauseenvastikkeet ja passiivi. Opinnot on tarkoitettu jatko-opintoja suunnitteleville.
3.1.3 VIERAS KIELI, ENGLANTI
PAKOLLISET OSAAMISTAVOITTEET (2 OSP) Opiskelija
osaa viestiä ja toimia vuorovaikutustilanteissa siten, että hän kykenee harjoittamaan ammattiaan
osaa käyttää oman alansa työtehtävissä tarvittavaa vierasta kieltä
osaa hakea tietoa erilaisista vieraskielisistä lähteistä
osaa toimia monikielisessä ja -kulttuurisessa ympäristössä.
Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit
Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista:
Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi ePerusteet-palvelussa
Oppimisen arviointi*
Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti.
Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin.
Osaamisen arviointi*
Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3.
*Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6.
Teema Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen
Englanti
omasta itsestä, työstä ja opinnoista kertominen
oman alan sanaston hallinta
keskeisten rakenteiden hallinta
tuotteista/palveluista kertominen
asiakaspalvelutaidot ja kohteliaisuus
Oppimisympäristöt Ohjattua oppimista, lisänä esimerkiksi työsali ja verkko-oppimisympäristö, kuten blogi. Oppimismenetelmät Opiskelija harjoittelee omasta itsestä, opinnoista ja työstä kertomista suullisesti ja kirjallisesti.
69
kulttuurientuntemus avuksi asiakaspalveluun
tiedonhaku englanniksi
Vaihtoehtoina voivat olla mm. suullinen esitys, ainekirjoitus, ja kertominen itsestä vaihto-opiskelijoille/opettajalle/ luokkatovereille. Opiskelija tutustuu tekstien, tehtävien, videoiden, yms materiaalin avulla alan sanastoon ja harjoittelee sitä kirjallisesti ja suullisesti. Opiskelija kertaa keskeisiä rakenteita. Opiskelija harjoittelee sopivassa oppimisympäristössä tuotteista ja palveluista kertomista, esimerkiksi esittelee jonkin tuotteen kirjallisesti tai suullisesti. Opiskelija harjoittelee oman alan asiakaspalveluilmauksia suullisesti ja kirjallisesti ja tutustuu kohteliaisuussääntöihin. Opiskelija pohtii kulttuurieroja esimerkiksi oppimiskeskusteluiden, vaihto-opiskelijoiden hyödyntämisen, tekstien ja ryhmätöiden avuilla. Opiskelija esimerkiksi etsii tietoa jostain kulttuuriryhmästä ja esittelee sen muille. Opiskelija harjoittelee tiedonhakua omaan alaan liittyvistä asioista, esimerkiksi hakee tietoa jostain tuotteesta ja esittelee sen luokalle tai opettajalle joko kirjallisesti tai suullisesti.
VALINNAISET OSAAMISTAVOITTEET (0 – 3 OSP) Opiskelija
osaa viestiä vieraalla kielellä työelämän tilanteissa
osaa toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa vieraalla kielellä
osaa toimia aktiivisena kansalaisena vieraskielisissä yhteyksissä
osaa tunnistaa kielen ja kulttuurin merkityksen
osaa kehittää kielen oppimisen strategioitansa ja oppimistapojaan.
Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit
Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista:
Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi ePerusteet-palvelussa
70
Oppimisen arviointi*
Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti.
Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin.
Osaamisen arviointi*
Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3.
*Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6.
Teema Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen
Englannin keskustelu Let’s talk (1 osp)
Suullinen kielitaito työelämässä ja erilaisissa vuorovaikutustilanteissa
peruskeskustelutaidot
kulttuuritaidot
sanasto-osaaminen
lauserytmiikka ja intonaatio
rohkeus puhua
small talk
kielen ja kulttuurin merkitys
kielen oppimisen strategiat ja oppimistavat
Oppimisympäristöt Oppimisympäristöinä toimivat tarpeen mukaan esimerkiksi lähi- ja verkko-oppimisympäristöt (nettipohjaiset tehtävät, sovellusohjelmat ja pelit, kansainväliset yhteistyöoppilaitokset). Oppimismenetelmät
Opiskelija oppii suullista kielitaitoa kartuttamalla sanavarastoaan, harjoittelemalla viestimään englanniksi erilaisissa tilanteissa vuoropuheluin, ryhmäkeskusteluin ja/tai väittelyin, selittämällä kuvasta, tiivistämällä suullisesti kuulemaansa tai lukemaansa tai osallistumalla kansainväliseen projektiin.
Mikäli oppilaitoksessa on kansainvälinen apulaisopettaja, hän on mukana mahdollisuuksien mukaan.
Opiskelija harjoittelee ilmaisemaan itseään ja mielipiteitään englannin kielellä keskustelutilanteissa opiskelutovereiden kanssa sekä esim. skypen välityksellä ulkomaalaisten opiskelijoiden kanssa.
Opiskelija tutustuu englannin kielen ja englanninkielisen kulttuurin merkitykseen nykymaailmassa esim. netin välityksellä tekstejä läpikäymällä, kuullun ymmärtämisharjoitusten
71
avulla, keskustelemalla mahdollisuuksien mukaan ulkomaalaisten opiskelijoiden kanssa esim. skypen välityksellä.
Opiskelija käy läpi erilaisia kielenopiskelutekniikoita ja käyttää niitä.
Jatko-opintopaketti - Further studies (2 osp)
Englannin jatko-opintopaketin
tarkoituksena on varustaa
opiskelijat niin, että he pärjäävät
jatko-opinnoissaan englannin
kielessä. Kokonaisuuteen
sisältyvät:
sanasto-osaaminen
syvennetään rakennetietoa
(esim. pronominit, passiivi,
ehtolauseet)
sananmuodostus
ääntäminen, lauserytmiikka,
intonaatio
kuulunymmärtäminen
kirjallinen ilmaisu
kielenoppimisen strategiat ja
oppimistavat
Oppimisympäristöt
Oppimisympäristöinä toimivat
tarpeen mukaan esimerkiksi
lähi- ja verkko-oppimisympäristöt
(nettipohjaiset tehtävät,
sovellusohjelmat ja pelit).
Oppimismenetelmät
Opiskelija
tutustuu erilaisiin teksteihin
opiskelee opettajan johdolla
vaativampia rakenteita ja
harjoittelee niitä
harjoittelee sananmuodostusta,
äänteitä, lauserytmiikkaa ja
intonaatiota parin kanssa
parantaa kuullun
ymmärtämistään erilaisten
kuullunymmärtämisharjoitteiden
kautta esim. netin välityksellä
kirjoittaa erilaisia tekstejä
mielenkiintoisista, itse
valitsemistaan aiheista esim.
pitämällä blogia
käy läpi kielenoppimisen
tekniikoita opettajan
ohjauksessa ja kokeilee niitä
Technical English (1 osp)
sanasto-osaaminen (oman
alan)
tekniikan englannin
erityispiirteet
suullinen teknisten alojen
työelämän kielitaito
englanninkieliset työohjeet ja
niiden tulkinta
Oppimisympäristöt
Oppimisympäristöinä toimivat
tarpeen mukaan esimerkiksi työsalit
ja verkko-oppimisympäristöt
(nettipohjaiset tehtävät,
sovellusohjelmat ja pelit).
Oppimismenetelmät
72
Keskustelun aiheena purettava,
koottava tai kunnostettava tekninen
laite, esim. työtiloissa.
Autenttisen teknisen tekstin tulkinta,
hakien tarvittavaa sanastoa ym.
tietoa mahdollisimman itsenäisesti
tieto- ja viestintätekniikkaa
hyödyntäen
Selviytyjän englanti- Survival English (2 osp)
Kokonaisuus on tarkoitettu
opiskelijoille, joilla on
hankaluuksia englannin
perusosaamisen kanssa.
Tarkoituksena on
harjoitella arkipäivän
tilanteissa selviytymistä
parantaa peruskielitaitoa:
kysymykset, ajanilmaukset,
nykyisestä ja menneestä
ajasta kertominen,
persoonapronominit
harjoitella perussanontoja ja
suullista ilmaisua
Oppimisympäristöt
Oppimisympäristöinä toimivat
tarpeen mukaan esimerkiksi
lähi- ja verkko-oppimisympäristöt
(nettipohjaiset tehtävät,
sovellusohjelmat ja pelit).
Oppimismenetelmät
Oppimismenetelminä käytetään
opettajan ohjauksessa tapahtuvaa,
rakenteeltaan selkeää opiskelua
erilaisten selkotekstien ja esim.
netin välityksellä. Tämän avulla
opiskelija
oppii peruskielitaidon, jolla hän selviytyy arkipäivän suullisissa ja kirjallisissa tilanteissa
harjoituttaa kuullun ymmärtämisen taitoaan
3.2 MATEMAATTISLUONNONTIETEELLINEN OSAAMINEN (9 OSP)
3.2.1 MATEMATIIKKA
PAKOLLISET OSAAMISTAVOITTEET (3 OSP) Opiskelija
osaa peruslaskutoimitukset, prosenttilaskennan ja mittayksiköiden muunnokset oman alan ja arkielämän edellyttämässä laajuudessa
osaa laskea pinta-aloja ja tilavuuksia
osaa soveltaa geometriaa oman alan tehtävien vaatimassa laajuudessa ja hahmottaa tilaa ja muotoja kolmiulotteisesti
osaa käyttää sopivia matemaattisia menetelmiä oman alan ongelmien ratkaisussa
osaa arvioida tulosten oikeellisuutta ja suuruusluokkaa
73
osaa käyttää matemaattisten ongelmien ratkaisussa apuna laskinta, tietokonetta ja tarvittaessa muita matematiikan apuvälineitä
Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit
Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista:
Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi ePerusteet-palvelussa
Oppimisen arviointi*
Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti.
Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin.
Osaamisen arviointi*
Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3.
*Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6.
Teema Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen
Matematiikka Peruslaskutoimitukset
yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolasku
Prosenttilaskennan perusteet
prosenttikäsitteen ymmärtäminen
arvonlisäverokannat ja arvonlisäveron laskeminen, palkan muodostuminen (ennakonpidätys, eläkemaksu)
hinnoittelu
Mittayksiköt ja mittayksikkömuunnokset
ajan, pituuden ja massan käytössä olevat suureet
Pinta-alat ja tilavuudet
pinta-alat ja tilavuudet
Geometrian sovellukset
pinta-alojen, tilavuuksien ja Pythagoraan lauseen sovellukset, mm. pakkauskoot
Apuvälineiden käyttö matemaattisen ongelman ratkaisussa
laskimen, taulukkolaskentaohjelmien tai soveltuvien mobiilisovellusten hyödyntäminen esim. kustannuslaskennassa
Oppimisympäristöt
luokat, keidas, työsali, simulaattori
verkko mm. moodle, drivet, skype
työssäoppimispaikat Oppimismenetelmät
Ongelmalähtöinen oppiminen, projektioppiminen, itsenäinen opiskelu. Esim.
alennuksen ja alennetun hinnan laskeminen, kun alennusprosentti on tiedossa
arvonlisäveron osuuden laskeminen verollisesta hinnasta, arvonlisäveron lisääminen verottomaan hintaan
myyntikatteen ja hävikin huomioiminen hinnoittelussa
laskurien hyödyntäminen o nettopalkka o lainan kuukausierä o vakuutusmaksut o säästäminen
tarjouksen tekeminen asennustyöstä;
74
Ongelmanratkaisutaidot
päättely, yhtälön muodostus ja ratkaisu, verranto
potenssimerkintä ja logaritmi
o oman työn hinnoittelu yritystoiminnassa
o työtehtävään kuluvan ajan arviointi
o kustannuslaskenta
tuotteen vaatiman pinta-alan ja tilavuuden arviointi ja laskeminen omien mittausten perusteella esim. työssäoppimispaikalla
tarvikkeiden laskenta asennuspiirustusten mittakaavaa hyödyntäen
signaalin vaimenemisen laskeminen prosentteina ja desibeleinä tyypillisille kuiduille
VALINNAISET OSAAMISTAVOITTEET (0 – 3 OSP) Opiskelija
osaa ilmaista muuttujien välisiä riippuvuuksia matemaattisilla lausekkeilla
osaa muodostaa ja laatii omaan alaan liittyviä yhtälöitä, lausekkeita, taulukoita ja piirroksia
osaa ratkaista työssä tarpeellisia matemaattisia tehtäviä yhtälöillä, päättelemällä tai kuvaajien avulla
osaa arvioida tulosten oikeellisuutta ja suuruusluokkaa
osaa soveltaa arki- ja työelämässä tarvittavaa talousmatematiikkaa, kuten kannattavuus-, kustannus-, verotus- ja lainalaskelmia
osaa kerätä ja ryhmitellä omaan alaan liittyvää tietoa.
Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit
Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista:
Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi ePerusteet-palvelussa
Oppimisen arviointi*
Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti.
Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin.
Osaamisen arviointi*
Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3.
*Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6.
Teema Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen
Visuaalinen matematiikka (1 osp)
Muuttujien väliset riippuvuudet
yhtälöt ja lausekkeet
Oppimisympäristöt
75
taulukot ja piirrokset
opittujen perustaitojen käyttö joustavasti ammattiin liittyvissä tehtävissä
kuvaajien laadinta ja tulkitseminen
tuloksen oikeellisuuden ja suuruusluokan hahmottaminen
luokat, keidas, työsalit, simulaattorit
verkko mm. moodle, drivet, skype
työssäoppimispaikat
Oppimismenetelmät
Esim. käytetään Exceliä taulukoiden tekemiseen, tunnuslukujen määrittämiseen, suoran ja diagrammien piirtämiseen
Talous tasapainoon! (1 osp)
Talousmatematiikka
korko, koronkorko
verotus
hinnoittelu
kuvaajien laadinta ja tulkitseminen (esim. omien kulujen jakauma eri kustannuslajeihin, vuokrien kehitys yms)
tuloksen oikeellisuuden ja suuruusluokan hahmottaminen
Oppimisympäristöt
luokat, keidas, työsalit, simulaattorit
verkko mm. moodle, drivet, skype
työssäoppimispaikat
Oppimismenetelmät Esim.
kartoitetaan opiskelijan oma talous
tutustutaan netissä oleviin laskureihin
Tilastot (1 osp) Tilastot
tilastolliset käsitteet
tunnusluvut (esim. keskiarvo, mediaani, moodi, vaihteluväli, keskihajonta)
tilastollinen tutkimus o ongelman
määrittäminen o kysely/havainnot o kuvaajat, taukukot o tulkinnat
tuloksen oikeellisuuden ja suuruusluokan hahmottaminen
Oppimisympäristöt
luokat, keidas, työsalit, simulaattorit
verkko mm. moodle, drivet, skype
työssäoppimispaikat
Oppimismenetelmät Esim. tehdään pienimuotoinen oma tutkimus, esimerkiksi luokan tupakoinnista, netin käytöstä, rahankäytöstä tai vaikkapa oman alan tarvikkeista
76
3.2.2 FYSIIKKA JA KEMIA
PAKOLLISET OSAAMISTAVOITTEET (2 OSP) Opiskelija
osaa soveltaa oman alan kannalta keskeisiä fysiikan käsitteitä, ilmiöitä ja lainalaisuuksia
osaa ottaa työssään huomioon oman alan kannalta keskeisiä kemian ilmiöitä ja aineiden erityisominaisuuksia
osaa säilyttää, käyttää ja hävittää omalla alalla tarvittavia aineita.
Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit
Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista:
Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi ePerusteet-palvelussa
Oppimisen arviointi*
Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti.
Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin.
Osaamisen arviointi*
Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3.
*Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6.
Teema Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen
Fysiikka Mitat ja mittaaminen
kerrannaisyksiköt
mittayksiköt
mittaaminen; pituus, aika, massa, tilavuus
Mekaniikka
voima, momentti
dynamiikan peruskäsitteet kuten nopeus ja kiihtyvyys
Sähkö
sähköopin peruskäsitteet (virta, resistanssi, jännite, teho)
sähköturvallisuus Energia
liike-energia
potentiaalienergia
kemiallinen energia
sähköenergia
säteilyenergia
Lämpö
Oppimisympäristöt
luokat, keidas, työsali, simulaattori
verkko mm. moodle, drivet, skype
työssäoppimispaikat Oppimismenetelmät
Ongelmalähtöinen oppiminen, projektioppiminen, itsenäinen opiskelu. Esim.
työtehtävien tekoon kuluvan ajan arviointi, mittaaminen ja arvioinnin tarkkuus
erilaisten sähkölaitteiden energiankulutuksen laskeminen ja mittaus
lämpötilan mittausmenetelmien fysikaalisen perustan selvittäminen, lämpötilan
77
lämpötila ja sen mittaaminen
lämmön siirtyminen
lämpölaajeneminen
kylmäkoneiden toimintaperiaatteet
Aalto-oppi
melu
valaistus
näkeminen (värinäkö, hämäränäkö)
optiset kuidut
mittaaminen eri menetelmillä, tulosten oikeellisuuden arviointi ja virhelähteiden vaikutus tulokseen
projektityö staattisen sähkön haitoista ja ESD-suojauksesta
projektityö optisessa tiedonsiirrossa käytettävien kuitujen ominaisuuksien vaikutuksesta signaalin laatuun
melumittaukset työympäristössä ja melulta suojautuminen
Kemia Jaksollinen järjestelmä
tyypillisimmät alalla käytettävät aineet
Kemiallisten reaktioiden perusteet
palaminen
ruostuminen
Alalla käytettävien aineiden erityisominaisuudet
onnettomuuden vaaraa aiheuttavat aineet
Happo ja emäs
puhdistusaineet
Epäorgaanisen ja orgaanisen kemian keskeiset käsitteet ja ilmiöt
ilmiöiden tarkastelu kestävän kehityksen kannalta
Oppimisympäristöt
luokat, keidas, työsali, simulaattori
verkko mm. moodle, drivet, skype
työssäoppimispaikat Oppimismenetelmät
Ongelmalähtöinen oppiminen, projektioppiminen, itsenäinen opiskelu. Esim.
tutustutaan palamisesta aiheutuviin ympäristöhaittoihin energiantuotannon osalta
onnettomuuden vaaraa aiheuttavien aineiden käyttöturvallisuustiedotteisiin tutustuminen; säilytys, käyttö ja toiminta onnettomuuden sattuessa
kestävän kehityksen periaatteiden toteutuminen top-paikalla ja mahdollisten kehittämiskohteiden listaus ja parannusehdotukset
projektityönä puhdistukseen käytettävien aineiden ominaisuuksien selvittäminen ja aineiden varastointi, käyttö ja hävitys
projektityönä eri aineiden pH-arvojen selvittäminen kirjallisuuden ja tuoteselosteiden avulla ja kokeelliset mittaukset
78
VALINNAISET OSAAMISTAVOITTEET (0 – 3 OSP) Opiskelija
osaa soveltaa oman alan kannalta keskeisiä mekaniikan, lämpöopin ja sähköopin peruskäsitteitä ja lainalaisuuksia ja ottaa ne huomioon työssään
osaa valmistaa alalla tarvittavia aineseoksia
osaa tehdä kokeellisia havaintoja ja mittauksia oman alan kannalta keskeisistä fysikaalisista ja kemiallisista ilmiöistä
osaa kerätä, käsitellä ja analysoida tekemiään kokeellisia havaintoja ja mittauksia
osaa arvioida saamiensa kokeellisten havaintojen ja mittaustulosten luotettavuutta, tarkkuutta ja mielekkyyttä.
Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit
Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista:
Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi ePerusteet-palvelussa
Oppimisen arviointi*
Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti.
Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin.
Osaamisen arviointi*
Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3.
*Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6.
Teema Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen
Fysiikka elämässä (1 osp) Mekaniikan, lämpöopin ja sähköopin peruskäsitteiden ja ilmiöiden soveltaminen omalla alallaan esim. projektityönä
Oppimisympäristöt esim. multimedia-avusteiset lähi- ja etäympäristöt sekä verkko-oppimisympäristöt Oppimismenetelmät Opetuskeskustelu tukee oppimisprosesseja. Opiskelijakeskeisyys itsenäisen ja yhteisöllisen tutkivanoppimisen periaattein. esim. projekti-, ilmiöpohjainen, case-oppiminen
Kemia elämässä (1 osp) Omalla alalla tarvittavien aineseosten valmistus, käyttö, säilyttäminen ja hävittäminen
Oppimisympäristöt esim. multimedia-avusteiset lähi- ja etäympäristöt sekä verkko-oppimisympäristöt Oppimismenetelmät
79
Opetuskeskustelu tukee oppimisprosesseja. Opiskelijakeskeisyys itsenäisen ja yhteisöllisen tutkivanoppimisen periaattein. esim. projekti-, ilmiöpohjainen, case-oppiminen
3.2.3 TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA SEKÄ SEN HYÖDYNTÄMINEN
PAKOLLISET OSAAMISTAVOITTEET (1 OSP) Opiskelija
osaa käyttää yleisimpiä tieto- ja viestintätekniikan sovelluksia ja hyödyntää niiden käyttöön tarkoitettuja ohjeita ja oppaita
osaa suojata verkkoidentiteettiään ja yksityisyyttään
osaa toimia tekijänoikeus-, tietoturva- ja tietosuojaohjeiden ja -määräysten mukaisesti
osaa tiedostojen eri säilytys- ja lähetysmuodot.
Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit
Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista:
Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi ePerusteet-palvelussa
Oppimisen arviointi*
Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti.
Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin.
Osaamisen arviointi*
Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3.
*Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6.
Teema Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen
Tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen
Tieto- ja viestintätekniikan sovellukset: Opiskelija
käyttää sovelluksia monipuolisesti eri tilanteiden ja tarpeiden mukaan
käyttää sujuvasti ohjeita ja oppaita ja ratkaisee niiden avulla erilaisia ongelmia
Perus toimisto-ohjelmat ja niiden käyttömahdollisuudet:
Oppimisympäristöt
ryhmätyötila
oppimiskeidas
tietotekninen oppimistila Oppimismenetelmät
tutkiva oppiminen
case-oppiminen
projektilähtöinen oppiminen
Esimerkkitehtävät
80
Tekstinkäsittely
taulukkolaskenta
esitysgrafiikka
sähköposti
Internet
Sähköiset asiointipalvelut
Verkkoturvallisuus: Opiskelija
luo verkkoidentiteetin, arvioi sen käyttöön liittyviä̈ riskejä ja valitsee laitteisiin ja käyttötapoihin sopivat suojautumismenetelmät
valitsee erilaisiin tilanteisiin sopivan verkkoyhteyden suojaustason
osaa valita tilanteeseen sopivan turvallisen tavan koti- ja ulkomaiselle maksuliikenteelle
noudattaa itsenäisesti tekijänoikeus-, tietoturva- ja tietosuojaohjeita ja - määräyksiä, pitää tietojaan ajan tasalla ja ohjaa tarvittaessa muita
noudattaa verkonkäytön etikettiä
Aiheet:
Yksityisyysasetukset
käyttöehdot
salausmenetelmät
selaimen turva-asetukset
sivuston luotettavuuden arviointi
nettietiketti
sananvapaus verkossa
ilmoitusvelvollisuus Tiedostojen muokkaus, jakaminen ja säilytys:
opiskelija valitsee tarkoituksenmukaiset tiedostojen säilytys- ja lähetysmuodot huomioiden tietoturvan.
Pilvipalveluympäristön – käyttö; tiedostojen luonti ja jakaminen (esim. Office 365, Google Drive, Onedrive)
Sähköpostin luonti ja sen käyttö
Tiedonhakun Internetistä; hakukoneet, sivustot, keskustelupalstat
Asiointi sähköisissä palveluissa
Esimerkkitehtävät
Tilin luominen verkkopalveluun, tutustutaan käyttöehtoihin ja turvallisuuteen
Verkkohuijaukset, niiden tunnistaminen ja niihin varautuminen. Etsitään esimerkkejä ja tutustutaan niihin.
Esimerkkitehtävät
Tieostojen tallentaminen eri muotoihin, niiden erot käytettävyys ja
81
Aiheet:
tiedostojen tallennusmuodot
tallennusmediat ja niiden säilyvyys
varmuuskopiointi tiedostojen lähettäminen eri tavoin
valintaperusteet (esim. docx vs. pdf)
Tutustuminen tiedon säilyttämiseen ja varmuuskopiointiin
Suurien ja pienien tiedostojen jakaminen netissä
VALINNAISET OSAAMISTAVOITTEET (0 – 3 OSP) Opiskelija
osaa perehtyä erilaisten tietojärjestelmien sovelluksiin, joita voidaan hyödyntää omalla ammattialalla
osaa ratkaista yleisimpiin tieto- ja viestintätekniikan sovelluksiin liittyviä ongelmia
osaa ottaa käyttöön uusia tieto- ja viestintätekniikan laitteita ja sovelluksia
osaa toimia sähköisissä medioissa oman osaamisensa kehittämiseksi ja jakamiseksi
osaa hyödyntää digitaalisia materiaaleja ammatillisen kasvun kuvaamisessa sekä osaamisensa ja ammattitaitonsa markkinoinnissa.
Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit
Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista:
Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi ePerusteet-palvelussa
Oppimisen arviointi*
Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti.
Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin.
Osaamisen arviointi*
Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3.
*Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6.
Teema Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen
Oman alan tietojärjestelmät, käyttö ja ongelmatilanteet (1 osp)
Opiskelija
hakee tietoa aktiivisesti ammattialalla tapahtuvasta tietojärjestelmäsovellusten kehittymisestä
Kokeilee ja pyrkii tehostamaan työtään uusilla ohjelmistoilla
Aiheet:
oman alan ohjelmistot ja tietojärjestelmät
järjestelmien käyttäminen ja mahdolliset ongelmatilanteet
Oppimismenetelmät
tutkiva oppiminen
case-oppiminen
projektilähtöinen oppiminen Oppimisympäristöt
ryhmätyötila
oppimiskeidas
tietotekninen oppimistila Esimerkkitehtävät
82
ongelmatilanteiden ennakointi ja niihin varautuminen
Selvitys oman koulutusohjelman tietoteknisistä ratkaisuista.
Uuteen sovellukseen tutustuminen ja sen ominaisuuksista raportointi
Uudet laitteet ja sovellukset, hankinta ja käyttöönotto (1 osp)
Opiskelija
ottaa sujuvasti käyttöön itselleen uusia laitteita ja sovelluksia ja pystyy tarvittaessa opastamaan muita
Aiheet:
Tutustutaan uusiin laitteisiin, älypuhelimet, tablet-laitteet, kamerat ja muut tietotekniset laitteet, sekä opastetaan muita niiden käytössä
Tutustutaan erilaisiin sovelluksiin ja opastetaan muita niiden käytössä
Oppimismenetelmät
tutkiva oppiminen
case-oppiminen
projektilähtöinen oppiminen Oppimisympäristöt
ryhmätyötila
oppimiskeidas
tietotekninen oppimistila Esimerkkitehtävät
Tutustutaan uusin laitteisiin ryhmissä. Kukin ryhmä opastaa laitteen käyttöä muille ryhmille
SOME Tehokas käyttö ja sisällöntuotanto (1 osp)
Opiskelija
hakee monipuolisesti alaansa liittyvää tietoa ja toimii aktiivisesti tvt- verkkoja hyödyntävissä verkostoissa ja arvioi löytämäänsä tietoa kriittisesti
kuvaa ammatillista osaamistaan monipuolisesti digitaalisilla materiaaleilla ja hyödyntää niitä tehokkaasti työnhaussa.
Aiheet:
Sosiaalisen median palvelut
SOMEn hyödyntäminen opiskelussa
SOME-palveluiden käyttö ammattiosaamisen kehittymisen seurannassa ja markkinoinnissa
oppimispäiväkirjat
sisällöntuotanto
kuvat
videot
Oppimismenetelmät
tutkiva oppiminen
case-oppiminen
projektilähtöinen oppiminen Oppimisympäristöt
ryhmätyötila
oppimiskeidas
tietotekninen oppimistila Esimerkkitehtävät
Blogin perustaminen ja materiaalin tuottaminen
dokumentoi omaa osaamistaan käyttäen sosiaalisen median palveluita
itsearvioi omaa oppimistaan
83
3.3 YHTEISKUNNASSA JA TYÖELÄMÄSSÄ TARVITTAVA OSAAMINEN (8 OSP)
3.3.1 YHTEISKUNTATAIDOT
PAKOLLISET OSAAMISTAVOITTEET (1 OSP) Opiskelija
osaa toimia kansalaisena ja osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon
osaa toimia tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden periaatteita noudattaen
osaa suunnitella ja hoitaa omaa talouttaan sekä arvioida siihen liittyviä riskejä
hyödyntää sosiaalista mediaa aktiivisen osallistumisen keinona
osaa käyttää yhteiskunnan tarjoamia palveluja ja toimia kuluttajana.
Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit
Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista:
Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi ePerusteet-palvelussa
Oppimisen arviointi*
Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti.
Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin.
Osaamisen arviointi*
Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3.
*Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6.
Teema Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen
Yhteiskuntataidot
Kansalaisena toimiminen:
Osallistuminen yhteiskunnassa (esim. sosiaalinen media)
Kansalaisen perusoikeudet Suomessa ja muissa maissa
Kunnallinen päätöksenteko.
Päätöksenteko valtion tasolla
Vaalijärjestelmä.
Kansalaisvaikuttamisen keinot
Kolmas sektori yhteiskunnallisena vaikuttajana, esim. yhdistykset, järjestöt ja muut. (Sosiaalinen media
Opiskelija
osallistuu keskusteluihin
tekee kirjallisia ja suullisia raportteja tai leikekansioita ja kommentoi niitä
referoi uutisia ja kenties osallistuu opiskelijana erilaisten järjestöjen tai yhdistysten toimintaan
voi myös esittää ajatuksiaan mielipidekirjoituksilla
voi osallistua opiskelijoiden mielenilmaisuihin tai muihin ajankohtaisiin tapahtumiin ja raportoida niistä
muodostaa ja ilmaisee eri keinoin omia perusteltuja mielipiteitään
84
kansalaisvaikuttamisen keinona.)
Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus:
Eri kulttuurien ja erilaisuuden hyväksyminen ja ymmärtäminen
tasa-arvo
kiusaamisen ja syrjinnän estäminen
Talous:
Oman talouden suunnittelu
palkkaverotuksen pääpiirteet
velkasuhde
Palvelut ja oikeudet:
Yhteiskunnan tuottamat palvelut, kuten opintotuki, työttömyysturva, työeläkkeen perusteet
Kuluttajan perusoikeudet
Opiskelija
toimii erilaissa ryhmissä esim. keskustellen ja tuottaen oppimisaineistoja paperille tai digitaalisille viestimielle
Opiskelija
perehtyy aiheeseen Case-oppimisella (tilanteet) ja tekee esimerkiksi harjoituksia veroprosenttilaskurilla ja Kelan laskureilla
laatii itselleen tai vaihtoehtoisesti jollekin kuvitellulle ”Hemmolle” budjetin
Opiskelija
tutustuu aiheeseen osallistumalla keskusteluihin
myös kartoittaa oman kotikuntansa järjestämiä palveluita
ratkaisee erilaisia Case-tilanteita kuluttajan oikeuksista
Aihealueita voi opiskella soveltuvin osin myös verkossa.
VALINNAISET OSAAMISTAVOITTEET (0 – 3 OSP) Opiskelija
osaa hakea tietoa yhteiskunnallisista vaikuttamismahdollisuuksista ja yhteiskunnallisesta päätöksenteosta myös Euroopan unionista
tuntee oman alan yhteiskunnallisen merkityksen ja vaikuttavuuden
osaa seurata yhteiskunnallista keskustelua ja taloutta koskevaa uutisointia
osaa kuvata yhteiskunnallisen ja taloudellisen tilanteen heijastumista oman alan työpaikkoihin ja työllisyyteen
osaa selvittää kansantalouden peruskäsitteitä ja sen keskeisimpiä toimijoita sekä arvioida niiden merkityksen kansantaloudelle.
Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit
Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista:
Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi ePerusteet-palvelussa
85
Oppimisen arviointi*
Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti.
Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin.
Osaamisen arviointi*
Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3.
*Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6.
Teema Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen
Yhteiskunnallinen vaikuttaminen (1 osp)
Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Suomessa ja EU:ssa
Yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinot
EU:n päätöksenteko ja sen yhteys kansalliseen päätöksentekoon
Järjestötoiminta
sosiaalinen media vaikuttamisen välineenä
Keskeiset valtion ja kunnan viranomaiset
Yhteiskunnallisen keskustelun seuraaminen eri medioissa
Opiskelija
keskustelee aiheista muiden kanssa
Tekee uutisanalyyseja
Pitää blogia
julkaisee netissä esim. oman toimialan tilanteesta.
Toimittaa verkkolehteä
Tekee haastatteluja
seuraa yhteiskunnallista keskustelua ja tekee esim. portfolion tai leikekansioita aiheittain.
Oman alan yhteiskunnallinen merkitys (1 osp)
Toimialatieto opiskelijan omalta alalta
Toimialan kehitysnäkymät, tärkeimmät työllistäjät
Opiskelija
laatii raportteja ja esityksiä aiheittain
Keskustelee aiheista raporttien ja tilastojen valossa
Kansantalous (1 osp)
Yleisen talouden tilanteen vaikutus omaan alaan ja työpaikkoihin
Kansantalouden peruskäsitteet
Julkinen talous
ulkoinen tasapaino
korkotaso, pörssi, keskuspankki ja näiden välinen riippuvuus
Opiskelija
Tekee selvityksiä, esim. käsikirja taloustermeistä ja niiden merkityksestä
Tekee talouskatsauksen tai talousennusteen
lukee ja keskustelee
86
3.3.2 TYÖELÄMÄTAIDOT
PAKOLLISET OSAAMISTAVOITTEET (1 OSP) Opiskelija
osaa hakea itselleen työpaikkaa
osaa kuvata työsopimusjärjestelmää ja työsopimuksen keskeiset asiat
osaa perehtyä työpaikan toimintaan ja työtehtäviin sekä huolehtia työturvallisuudesta
osaa työskennellä työpaikassa ja kehittää osaamistaan
Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit
Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista:
Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi ePerusteet-palvelussa
Oppimisen arviointi*
Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti.
Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin.
Osaamisen arviointi*
Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3.
*Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6.
Teema Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen
Työelämätaidot
työpaikan hakemiseen liittyvät asiakirjat, kuten hakemus ja ansioluettelo
työhaastattelu
Työlainsäädännön perusteet työskentelyalalla
Työsopimus
Työnantajan ja työntekijän velvollisuudet esim. työturvallisuuteen liittyen
Työelämän pelisäännöt, ohjeet ja toimintatavat
Opiskelija
Keskustelee vuorovaikutteisesti aiheesta
Katselee videoita työpaikka-haastatteluista /tekee oman videon haastattelutilanteesta ja siihen valmistautumisesta
Laatii työnhakuasiakirjat
Osallistuu simuloituun työhaastatteluun
Perehtyy asiaan keskusteluissa, ryhmätöissä ja lukemalla oman alan keskeisiä määräyksiä
Tekee työsopimuksen
Opiskelee yhteistoiminnallisesti
87
Osallistuu ryhmätöihin ja niiden esityksiin
Osaamista voi hankkia myös työssäoppien
VALINNAISET OSAAMISTAVOITTEET (0 – 3 OSP) Opiskelija
osaa edistää työyhteisön ilmapiiriä ja henkilöstön osallisuutta
osaa toimia työpaikan eri tehtävissä
osaa osaltaan vastata työpaikan työtehtävien etenemisestä ja työn laadusta sekä näiden kehittämisestä
osaa kehittää omaa osaamistaan
osaa hakea työtä kansainvälisiltä työmarkkinoilta ja erityisesti EU-maista.
Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit
Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista:
Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi ePerusteet-palvelussa
Oppimisen arviointi*
Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti.
Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin.
Osaamisen arviointi*
Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3.
*Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6.
Teema Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen
Oma ammatillinen kehittyminen (1 osp)
Itsensä tunteminen
Verkostot
Työnhakemisen tekniikka, hakemus ja CV
Työnantajan kannalta katsominen
Vuorovaikutustaidot
Työhaastattelutilanne
Puhelinkäyttäytyminen
Työmarkkinoiden kehityksen seuraaminen
Vuokratyö
Uramahdollisuudet ja jatko-opinnot
Opiskelija
Muodostaa käsityksen vahvuuksistaan ja kehittämiskohteistaan
Harjoittelee haastattelutilanteita ja saa vertaisarviointia osaamisestaan
Viimeistelee CV:nsä
Selvittää verkostoja, työmarkkinoita ja jatko-opiskelumahdollisuuksia.
88
3.3.3 YRITTÄJYYS JA YRITYSTOIMINTA
PAKOLLISET OSAAMISTAVOITTEET (1 OSP) Opiskelija
osaa arvioida ja tunnistaa oman osaamisensa ja omat vahvuutensa
osaa ideoida omaa liikeideaa ja sen kehittämismahdollisuuksia
osaa arvioida mahdollisuuksiaan ryhtyä yrittäjäksi
osaa selvittää omia ammatillisia verkostojaan
osaa tunnistaa kannattavan liiketoiminnan periaatteet
osaa arvioida oman yrittäjyyden ja yritystoiminnan merkitystä omalle hyvinvoinnilleen ja Suomen
kansantaloudelle
Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit
Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista:
Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi ePerusteet-palvelussa
Oppimisen arviointi*
Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti.
Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin.
Osaamisen arviointi*
Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3.
*Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6.
Teema Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen
Yrittäjyys ja yritystoiminta
Yrittäjältä vaadittavat ominaisuudet
Omien yrittäjävalmiuksien kartoittaminen
Oman liikeidean ideointi
Liikeidean merkitys
Yritysmuotojen soveltuvuus eri tilanteisiin
Toimenpiteet yrityksen perustamisessa
käytettävissä olevat tukipalvelut
oman alan verkostot
rahoituslähteet
tuotot ja kustannukset
yritystoiminnan riskit ja merkitys omassa ja elinkeinoelämässä
alan tulevaisuusnäkymät
Opiskelija
tekee kehittymissuunnitelman, jossa vertaa omaa osaamistaan yrittäjältä vaadittavaan osaamiseen
kehittää liikeideoita keskustellen opettajan ja muiden opiskelijoiden kanssa
voi osallistua erilaisiin yrittäjyyden ”teemapäiviin” tai NY 6 ja NY 12-leireihin
selvittää, millainen yritysmuoto sopii parhaiten hänen omaan liikeideaansa
89
selvittää yhteistoiminnallisesti yritysten tukiverkostot (esim. opiskelijat selvittävät kukin osaltaan tukiverkostoja ja esittelevät ne toisille)
selvittää omat ammatilliset verkostonsa esimerkiksi verkkolähteistä, kirjallisuudesta ja/tai yritysesittelyjen ja – vierailujen avulla
tekee kannattavuuslaskelmia
opettelee arvioimaan yritystoiminnan kannattavuutta yleisimpien tunnuslukujen, esim. myyntikate, käyttökate jne. avulla
selvittää alan kehitysnäkymiä, mahdollisuuksia, uhkia ja merkitystä esimerkiksi haastattelujen, verkkolähteiden, alan lehtien ja kirjallisuuden avulla
raportoi asiasta sovitulla tavalla
VALINNAISET OSAAMISTAVOITTEET (0 – 3 OSP) Opiskelija
osaa kartoittaa oman alan yritystoiminnan kehittämistarpeita
osaa selvittää oman liiketoiminnan tuloksellisuuden ja oman työpanoksen vaikutuksen siihen
toteuttamalla pienen projektin
osaa tehdä kehittämisehdotuksia uusista toimintatavoista ja muuttaa omaa toimintaansa
osaa suunnitella omaa toimintaansa ja ajankäyttöään.
Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit
Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista:
Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi ePerusteet-palvelussa
Oppimisen arviointi*
Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti.
Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin.
Osaamisen arviointi*
90
Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3.
*Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6.
Teema Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen
3.3.4 TYÖKYVYN YLLÄPITÄMINEN, LIIKUNTA JA TERVEYSTIETO
PAKOLLISET OSAAMISTAVOITTEET (2 OSP) Opiskelija
osaa laatia itselleen terveellisiä elämäntapoja, työkykyä ja liikuntaa edistävän suunnitelman ja
toimia sen mukaisesti osaa edistää ja ylläpitää opiskelu-, toiminta- ja työkykyään
osaa ottaa huomioon ravitsemuksen merkityksen terveydelle sekä tupakoinnin ja päihteiden
haittavaikutukset
osaa kuvata mielenterveyden, seksuaaliterveyden ja ihmissuhteiden merkityksen ihmisen
hyvinvoinnille
osaa edistää oppilaitosyhteisön hyvinvointia
osaa kehittää toimintatapojaan ja toimintaympäristönsä turvallisuutta ja terveellisyyttä
osaa toimia turvallisesti ja ergonomisesti, ehkäistä tapaturmia, toimia ensiaputilanteissa sekä
hakea apua.
Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit
Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista:
Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi ePerusteet-palvelussa
Oppimisen arviointi*
Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti.
Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin.
Osaamisen arviointi*
Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3.
*Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6.
Teema Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen
Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto
Omatoimisuuteen ohjaaminen:
liikuntapäiväkirjan laatiminen
ruokapäiväkirjan laatiminen
erilaisten mittareiden käyttö (esim. sykemittari,
Oppimisympäristö Liikuntapaikkoina ovat esim. liikuntasali, kuntosali, ulkoliikuntapaikat ja luonto, uimahalli, keilahalli (Mikkeli).
91
aktiivisuusmittari, mobiilisovellus)
Sosiaalinen hyvinvointi:
ryhmässä toimiminen
parityöskentely
toisen kunnioittaminen Psyykkinen hyvinvointi:
Myönteiset kokemukset liikunnasta
Fyysinen hyvinvointi:
motoriset perustaidot
monipuolinen lajituntemus
lihaskunto
kehonhuolto (esim. venyttely)
turvallisuus liikunnassa
aerobisen kestävyyden lisääminen
Ravitsemus ja elintavat:
Terveellinen ravitsemus ja elintavat
Ravitsemussuunnitelman merkitys hyvinvoinnille
Tupakointi ja päihteet Seksuaalisuus ja mielenhyvinvointi:
seksuaaliterveys ja oman kehon hallinta, kehontuntemus
ihmissuhteiden merkitys omaan hyvinvointiin ja itsetunnolle
tunteiden hallinta erilaisissa tilanteissa.
Toimintaympäristön hyvinvointi:
Toimintaympäristön turvallisuus ja ergonomia
Ensiavun perustaidot
Oppimismenetelmät Opiskelija
laatii itselleen hyvinvointisuunnitelman, jolla voi edistää opiskelu- ja toimintakykyä ja hyvinvointia
toimii sosiaalisesti, vastuullisesti ja ”reilun pelin” hengessä ja yhteistyökykyisesti
osallistuu erilaisiin oppilaitoksen tapahtumiin tuottajana, toteuttajana tai osallistujana esim. opiskelijayhdistystoiminta, Hyvinvointi virtaa-tapahtuma, liikuntakerho, taitajakisat
osallistuu liikuntatoiminnan suunnitteluun ja esittää toiveita eri lajikokeiluista
kehittää aerobista kestävyyttä erilaisilla pallopeleillä, kuntopiirillä sekä lenkkeilemällä ulkona
huoltaa kehoaan venyttelemällä ja rentoutumalla käyttäen erilaisia liikuntavälineitä ja musiikkia hyödyksi
kehittää lihaskuntoaan ja noudattaa itselleen sopivaa lihaskuntoharjoitteluohjelmaa
etsii eri lähteistä ravitsemukseen ja elintapoihin liittyviä haitallisia tekijöitä ja ennaltaehkäisee ravitsemukseen ja elintapoihin liittyvien haitallisten tekijöiden vaikutusta
vertailee eri ruoka-aineiden ja tuotteiden sisältöjä
laatii itselleen ravitsemussuunnitelman ja seuraa sen toteutumista
selvittää mielen hyvinvointiin, seksuaaliterveyteen ja ihmissuhteisin liittyviä asioita ja niiden merkitystä omaan hyvinvointiinsa.
laatii oman terveys- ja turvallisuussuunnitelman ammatillisesta näkökulmasta käsin
tarkistaa työympäristönsä ergonomiset olosuhteet ja turvalliset työvälineet
92
kykenee toiminaan EA-tilanteissa harkitusti ja osaa hakea apua tarvittaessa
käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa liikuntatunneilla esim. geokätköily, gps:n käyttö
VALINNAISET OSAAMISTAVOITTEET (0 – 3 OSP) Opiskelija
osaa kuvata väestön terveyseroja ja tavallisimpien kansansairauksien riskitekijöitä ja niiden
ennaltaehkäisyä
osaa arvioida fyysiseen, sosiaaliseen ja psyykkiseen toimintakykyyn vaikuttavia tekijöitä omassa
elämäntavassaan ja toimintaympäristössään
osaa tarvittaessa käyttää sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluja
osaa hyödyntää terveysliikuntaa
osaa edistää ryhmän jäsenenä ryhmän toimintaa ja osallistua työ- ja opiskelukyvyn sekä
hyvinvoinnin edistämiseen.
Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit
Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista:
Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi ePerusteet-palvelussa
Oppimisen arviointi*
Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti.
Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin.
Osaamisen arviointi*
Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3.
*Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6.
Teema Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen
Kroppa kuntoon (2 osp)
Oman lihaskunnon ja fyysisen kunnon testaus ja kehittäminen monipuolisesti liikkuen
Opiskelija tarvitsee liikuntavarusteet. Opiskelija hyödyntää erilaisia mittauksia lihaskunnosta, fyysisestä kunnosta, koordinaatiosta
Mailapelit (2 osp) Mailapelejä toiveiden mukaan:
sählyä
sulkapalloa
pöytätennistä
Opiskelija tarvitsee liikuntavarustuksen ja sisäpelikengät.
93
pesäpalloa ym. Oppimisympäristö
Otavankatu 4 liikuntasali ja Hännin kenttä (Mikkeli).
Kontiopuiston liikuntahalli, Kisakontion kenttä (Pieksämäki)
Tirrolantie 7 liikuntasali, Kaarihalli (Juva)
Yhdessä palloillen (2 osp)
Palloilulajit toiveiden mukaan:
futsalia
koripalloa
lentopalloa, beach volley
käsipalloa
ultimate ym.
Opiskelija tarvitsee liikuntavarustuksen ja sisäpelikengät.
Oppimisympäristö
Otavankatu 4 liikuntasali ja Hännin kenttä (Mikkeli).
Kontiopuiston liikuntahalli, Kisakontion kenttä (Pieksämäki)
Tirrolantie 7 liikuntasali, Kaarihalli (Juva)
Mielen hyvinvointi ja ihmissuhteet (2 osp)
Opiskelija löytää ja tunnistaa omia vahvuuksiaan ja mielenpahoinvointia torjuvia tekijöitä.
Opiskelija pohtii minäkuvan ja itsetunnon yhteyttä mielenhyvinvointiin ja onnistuneiden ihmissuhteiden luomiseen
Vuorovaikutusharjoitusten kautta opiskelija ymmärtää kommunikaation merkityksen ihmissuhteissa Luottamusharjoitusten avulla opiskelija vahvistaa yhteistä ryhmähenkeä ja oppii uutta itsestään.
Työmuotoina ovat ryhmätyöskentely, erilaiset harjoitukset ja keskustelut.
Ravitsemus ja painonhallinta (2 osp)
Ravitsemukseen ja painonhallintaan liittyvään tietoon perehtymistä
omakohtaista testaamista ja analysointia.
Opiskelija
tekee tarvittavat muutokset parempaan suuntaan ravitsemustottumuksiinsa
ennaltaehkäisee ravitsemukseen ja elintapoihin liittyvien haitallisten tekijöiden vaikutusta.
laatii itselleen ravitsemussuunnitelman ja seuraa sen toteutumista
käyttää tvt -tekniikkaa hyödyksi erilaisilla mobiililaitteilla (esim. ruokapäiväkirjan ylläpito)
94
3.3 SOSIAALINEN JA KULTTUURINEN OSAAMINEN (7 OSP)
3.4.1 KULTTUURIEN TUNTEMUS
OSAAMISTAVOITTEET (3 OSP) Opiskelija
osaa toimia tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden periaatteita noudattaen ja edistää omalta osaltaan tasa-arvoa ja kaikkien yhdenvertaista kohtelua
osaa toimia, käyttäytyä ja pukeutua tilanteen mukaisesti ja työkulttuurin edellyttämällä tavalla
osaa tunnistaa eri kulttuurien peruspiirteitä ja kulttuurista monimuotoisuutta omalla alallaan
osaa ottaa huomioon eri kulttuuriryhmien keskeiset traditiot ja niiden vaikutukset toimintaan omalla alallaan
osaa välittää oman alan historiaa, perinteitä ja muuttuneita käytäntöjä sekä vertailla niitä muiden kulttuurien piirteisiin.
Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit
Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista:
Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi ePerusteet-palvelussa
Oppimisen arviointi*
Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti.
Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin.
Osaamisen arviointi*
Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3.
*Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6.
Teema Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen
Löytöretki pohjoismaiseen kulttuuriin (3 osp)
pohjoismaisen kulttuurin eri ulottuvuudet
kulttuurien väliset rajapinnat
Oppimisympäristö Ohjattua oppimista, lisänä esim. verkko-oppimisympäristö kuten moodle. Oppimismenetelmät Opiskelija tutustuu pohjoismaiseen kulttuurin mm. historian, elokuvien, kirjallisuuden, kuvataiteen, musiikin, juhlatapojen, yhteiskunnan ja ruoan näkökulmasta. Hän tekee erilaisia projektitöitä, kuten ppt-esityksiä tai postereita.
95
Opiskelija katsoo pohjoismaisia elokuvia, ja kirjoittaa niistä elokuva-arvostelut. Hän lukee pohjoismaisen kirjan ja kirjoittaa siitä kirja-arvostelun. Hän lukee pohjoismaisia sanomalehtiä sekä seuraa Pohjoismaita koskevaa uutisointia kotimaan lehdistössä. Hän oppii muutaman sanan kaikkia pohjoismaisia kieliä. Opiskelija tutkii Pohjoismaiden karttoja ja oppii tunnistamaan eri valtioille tyypillisiä piirteitä. Hän pohtii Pohjoismaiden merkitystä ja vaikutusta suomalaiseen kulttuuriin.
Löytöretki venäläiseen kulttuuriin ( 3 osp)
venäläisen kulttuurin eri ulottuvuudet
kulttuurien väliset rajapinnat
Oppimisympäristö Ohjattua oppimista, lisänä esim. verkko-oppimisympäristö kuten moodle. Oppimismenetelmät Opiskelija tutustuu venäläiseen kulttuurin mm. historian, elokuvien, kirjallisuuden, kuvataiteen, musiikin, juhlatapojen, yhteiskunnan ja ruoan näkökulmasta. Hän tekee erilaisia projektitöitä, kuten ppt-esityksiä tai postereita. Opiskelija katsoo venäläisiä elokuvia, ja kirjoittaa niistä elokuva-arvostelut. Hän lukee (suomeksi) venäläisen kirjan ja kirjoittaa siitä kirja-arvostelun. Hän seuraa Venäjää koskevaa uutisointia kotimaan lehdistössä. Hän oppii muutamia perusfraaseja venäjän kielellä. Opiskelija tutkii Venäjän maantiedettä ja tutustuu myös muihin slaavilaisen kulttuurin valtioihin. Hän pohtii Venäjän merkitystä ja vaikutusta suomalaiseen kulttuuriin.
96
Suomen leijona, suomalaista kulttuuria (3 osp)
Suomalaisuus nyt ja ennen
Suomen nykyhetken ja historian käännekohtia, merkkihenkilöitä ja kulttuurin pääteoksia ja tekijöitä ja niiden merkityksiä
oman asuinalueen (esim. Mikkeli, Juva) seudun nykytilannetta ja paikallishistoriaa ja oman alan yrityshistoriaa ja niiden merkityksiä.
Oppimisympäristö lähi-, etä- ja verkko-oppimisympäristöt (esim. Moodle, työssäoppimispaikat) Oppimismenetelmät
opettajan ohjaus
rinnakkaisopetus
yhteistyötehtävät ammatillisten aineiden kanssa
visuaaliset, suulliset ja kirjalliset oppimistehtävät yksin, pareittain tai ryhmässä (esim. elokuvat tai –näytteet ja niiden historiataustaa, paikallisen nuorison kulttuurien tekijöitä, esim. vloggaajat ym., yrittäjien haastattelut, vierailut, äänikirjat, multimediaesitelmät ja projektityöt)
Elokuvapassi (3 osp)
Elokuvien katsominen
elokuvan kerrontakeinot: käsikirjoitus ja kuvakerronta
elokuvatuntemuksen lisääminen
elokuvien analysointi ja siten sosiaalisen ja kulttuurisen osaamisen kehittäminen
Oppimisympäristö
lähi-, etä- ja verkko-oppimisympäristöt (esim. Moodle, työssäoppimispaikat) Oppimismenetelmät
opettajan ohjaus
visuaaliset, suulliset ja kirjalliset oppimistehtävät yksin, pareittain tai ryhmässä (esim. elokuvat tai elokuvanäytteet, elokuvakerronnan harjoitukset, kuten kuvaussuunnitelma ja kuvaus)
Let’s go international (3 osp)
mikä on kulttuuri?
(jäävuorimetafora)
omien juurien ja kulttuurin
tuntemus apuna muiden
kulttuurien ymmärtämisessä
(mitä on suomalaisuus)
kulttuurienvälisestä
viestinnästä
eri englanninkieliset kulttuurit
Oppimisympäristö
Ohjattua oppimista, lisänä
verkko-oppimisympäristö, esim.
moodle
Oppimismenetelmät
Oppimismenetelminä ovat
esimerkiksi opettajan ohjaus,
tiedonhaku verkosta, projektityö,
97
etnosentrisyys, ennakkoluulot,
stereotypiat
aikakäsitys
kulttuurishokki
kommunikoinnista englanniksi
small talk
tapakulttuuri/hyvät tavat
keskustelu, parityöskentely,
suullinen harjoittelu.
Projektityö: opiskelija tutustuu
lähemmin valitsemaansa
kulttuuriin ja esittelee tekemänsä
Power Point -esityksen muille
ryhmäläisille.
Tunneille pyydetään
mahdollisuuksien mukaan esim.
maahanmuuttajalinjoilta tai
kansainvälisessä vaihdossa
Esedussa olevia vierailijoita.
3.4.6 OSA-ALUE KOHDISTA 3.1.1 – 3.3.4
3.4.6.1 VIERAS KIELI, B-KIELI
VALINNAISET OSAAMISTAVOITTEET (3 OSP)
Opiskelija
osaa viestiä vieraalla kielellä työelämän tilanteissa
osaa toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa vieraalla kielellä
osaa kirjoittaa alaan liittyviä tekstejä vieraalla kielellä
osaa tunnistaa kielen ja kulttuurin merkityksen
osaa kehittää kielen oppimisen strategioitansa ja oppimistapojaan.
Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit
Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista:
Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi ePerusteet-palvelussa
Oppimisen arviointi*
Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti.
Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin.
Osaamisen arviointi*
Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3.
*Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6.
Teema Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen
Venäjän alkupalat (3 osp)
kyrilliset kirjaimet
tervehdykset ja hyvästelyt
Oppimisympäristöt
98
itsensä esitteleminen
lukusanat
ammatteja
asiakaspalvelutilanteessa toimiminen
lyhyen oman alan tekstin kirjoittaminen keskeisten rakenteiden ja oman alan sanaston hallinta
Ohjattua oppimista, lisänä esim. verkko-oppimisympäristö kuten blogipohja. Oppimismenetelmät Opiskelija harjoittelee erilaisia vuorovaikutustilanteita, esim. opastus- ja ostostilannetta (hinnan kysyminen ja kertominen, tuotteen esittely, maksutapahtuman suorittaminen), ravintolasanastoa (ruoat, tilaaminen, maksaminen) ja kellonaikojen kertomista. Opiskelija harjoittelee suullista esiintymistä (esim. nimen, iän ja oman ammatin kertominen) sekä kuullun ymmärtämistä. Hän opiskelee ammattisanastoa esim. quizlet-harjoitusten avulla. Hän kirjoittaa lyhyitä työhön liittyviä tekstejä, esim. aukioloajat, ruokalista.
3.4.6.2 YRITTÄJYYS JA YRITYSTOIMINTA
VALINNAISET OSAAMISTAVOITTEET (3 OSP)
Opiskelija
osaa kartoittaa oman alan yritystoiminnan kehittämistarpeita
osaa selvittää oman liiketoiminnan tuloksellisuuden ja oman työpanoksen vaikutuksen siihen toteuttamalla pienen projektin
osaa tehdä kehittämisehdotuksia uusista toimintatavoista ja muuttaa omaa toimintaansa
osaa suunnitella omaa toimintaansa ja ajankäyttöään
Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit
Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista:
Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi ePerusteet-palvelussa
Oppimisen arviointi*
Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti.
Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin.
Osaamisen arviointi*
Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3.
*Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6.
99
Teema Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen
Yrittäjyys
Oman alan yritystoiminnan kehittämistarpeiden kartoitus.
Liiketoimintasuunnitelman tekeminen oman liikeidean pohjalta, oman osaamisen tuotteistaminen, Kannattavuuslaskenta
Toimintaympäristön muutokset, ja siihen sovellettava analyysityökalu (SWOT, tms.)
Omien voimavarojen ja ajan käytön suunnittelu
Opiskelija
tekee projektin, esim. liiketoimintasuunnitelman (Projekti voidaan toteuttaa yhteistoiminnassa ammattialan kanssa)
opiskelija laatii osana liiketoimintasuunnitelmaa katsauksen alansa toimintaympäristön tilanteesta
toteuttaa projektin annetussa ajassa ryhmämuotoisesti
3.4.6.3 FYSIIKKA JA KEMIA
VALINNAISET OSAAMISTAVOITTEET (3 OSP)
Opiskelija
osaa soveltaa oman alan kannalta keskeisiä mekaniikan, lämpöopin ja sähköopin peruskäsitteitä ja lainalaisuuksia ja ottaa ne huomioon työssään
osaa valmistaa alalla tarvittavia aineseoksia
osaa tehdä kokeellisia havaintoja ja mittauksia oman alan kannalta keskeisistä fysikaalisista ja kemiallisista ilmiöistä
osaa kerätä, käsitellä ja analysoida tekemiään kokeellisia havaintoja ja mittauksia
osaa arvioida saamiensa kokeellisten havaintojen ja mittaustulosten luotettavuutta, tarkkuutta ja mielekkyyttä
Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit
Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista:
Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi ePerusteet-palvelussa
Oppimisen arviointi*
Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti.
Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin.
Osaamisen arviointi*
Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3.
*Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6.
Teema Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen
Ympäristökestävä kehitys (3 osp)
Science lab
Oppimisympäristöt
100
esim. tuotteen elinkaari, ilmiöt, kulutuksen seuranta- ja kehittämisprojekti
esim. multimedia-avusteiset lähi- ja etäympäristöt sekä verkko-oppimisympäristöt Oppimismenetelmät Opetuskeskustelu tukee oppimisprosesseja. Opiskelijakeskeisyys itsenäisen ja yhteisöllisen tutkivanoppimisen periaattein. esim. projekti-, ilmiöpohjainen, case-oppiminen Esim. Työssäoppimispaikan energiatehokkuuden parantamissuunnitelma
”Colorful life” (3 osp)
Valaistus
värit ja näkeminen
Värien käyttö viestinnässä
Oppimisympäristöt esim. multimedia-avusteiset lähi- ja etäympäristöt sekä verkko-oppimisympäristöt, luokka, laboratorio. Oppimismenetelmät Esim. projektioppiminen. Valonlähteisiin ja valonlähteiden vaikutukseen tutustuminen valokaapin avulla. Projektityö esim. tutustutaan top-paikan tai vastaavan valaistusratkaisuihin ja valaistuksen vaikutukseen tai esim. värien käyttö viestinnässä tai muu omaan alaan liittyvä värien ja valaistuksen käytön projektityö.
3.4.6.4 TYÖKYVYN YLLÄPITO JA TERVEYSOSAAMINEN (KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN OMA TARJONTA)
VALINNAISET OSAAMISTAVOITTEET (4 OSP)
Opiskelija
osaa kuvata väestön terveyseroja ja tavallisimpien kansansairauksien riskitekijöitä ja niiden ennaltaehkäisyä
osaa arvioida fyysiseen, sosiaaliseen ja psyykkiseen toimintakykyyn vaikuttavia tekijöitä omassa elämäntavassaan ja toimintaympäristössään
osaa tarvittaessa käyttää sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluja
osaa hyödyntää terveysliikuntaa
osaa edistää ryhmän jäsenenä ryhmän toimintaa ja osallistua työ- ja opiskelukyvyn sekä hyvinvoinnin edistämiseen
osaa toimia omassa elämässään työkykyä ylläpitäen ja omaa hyvinvointiaan edistäen
101
Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit
Tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit löytyvät perustutkinnon perusteista:
Tutkinnon osan arviointitiedot opintopolku.fi ePerusteet-palvelussa
Oppimisen arviointi*
Edistymisestä annetaan palautetta suullisesti tai kirjallisesti.
Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, eikä se vaikuta osaamisen arviointiin.
Osaamisen arviointi*
Osaamisen arviointi suoritetaan arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti asteikolla 1-3.
*Arvioinnista kerrotaan tarkemmin luvussa 6.
Teema Keskeiset sisällöt Osaamisen hankkiminen
Työkyvyn ylläpito ja terveysosaaminen (4 osp)
Kansansairauksien tunnistaminen ja ennaltaehkäisy
Fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn merkitys kokonaishyvinvointiin
Liikunnan, ravinnon ja levon merkitys hyvinvointiin
Terveysliikunta
Sosiaalisuus, osallisuus ja vastuullisuus
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut elämän eri tilanteisiin
o kiusaaminen o huoli o suru o ero o tapaturma o parisuhdevaikeudet o seksuaalinen
suuntautuminen ym.
Osallisuuteen kannustaminen
ja erilaisten vaihtoehtojen
esiintuominen
Omien vahvuuksien ja
lahjakkuuden esiintuominen
Oppimisympäristöt
Esedun yhteiset tilat
yhteistyökumppaneiden tilat Oppimismenetelmät
Opiskelija
hakee tietoa elintapojen ja kansansairauksien välisistä yhteyksistä
tekee elintapatestit verkossa
analysoi omia valintojaan suhteessa kansansairauksiin
laatii esityksen kansansairauksista
laatii mielle-, käsite- ja aarrekartan omasta hyvinvoinnistaan
hyödyntää Tvt- tekniikkaa esim. vertaisryhmien tapaamisessa, kokoamisessa
laatii itselleen voimavaroja lisääviä menetelmiä sisältävän ohjelman esim. liikunta, lepo, ravitsemus ja harrastukset (esim. päiväkirjat)
kokoaa kirjallisesti osaamisensa esim. Esedu –passiin, blogiin tai portfolioon
hakee itsenäisesti tietoa erilaisista sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluista
vierailee oman paikkakunnan eri toimijoiden toimipisteissä esim. Mikkelin Olkkari, Pieksämäen työpaja ym. sekä
102
kolmannen sektorin avuntarjoajat esim. vapaaehtoisjärjestöt, kriisipuhelimet, vertaisryhmät, seurakunta, kaupungin erityisnuorisotyö.
Opiskelija osallistuu erilaisiin tapahtumiin joko tuottajana/toteuttajana/osallistujana esim.
liikuntatutor- toiminta
liikkuva amis-tapahtumat
liikuntakerho
SAKU ry:n kisat
Saku Star-kisat
Urheiluakatemia
4 VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT
Vapaasti valittavat tutkinnon osat eivät koske näyttötutkintoja.
Vapaasti valittavat tutkinnon osat (10 osp) voivat koostua yhdestä tai useammasta tutkinnon
osasta. Tutkinnon osat voivat olla seuraavia:
4.1 AMMATILLISIA TUTKINNON OSIA
Tämä voi sisältää ammatillisia tutkinnon osia oman tai jonkin muun koulutusalan ammatillisista
perustutkinnoista, ammattitutkinnoista tai erikoisammattitutkinnoista.
4.2 PAIKALLISIIN AMMATTITAITOVAATIMUKSIIN PERUSTUVIA TUTKINNON OSIA
Tämä voi sisältää työelämän alueellisten ja paikallisten ammattitaitovaatimusten tai opiskelijan
ammattitaidon syventämistarpeiden mukaisia tutkinnon osia, joiden tulee vastata laajemmin
paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin kuin pelkästään yhden yrityksen tarpeisiin. Nämä tutkinnon
osat nimetään työelämän toimintakokonaisuuden pohjalta ja niille määritellään laajuus
osaamispisteinä. Lisäksi määritellään tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset, osaamisen arviointi
ja ammattitaidon osoittamistavat Opetushallituksen määräyksen (93/011/2014) liitteessä olevan
arviointitaulukon mukaisesti.
4.3 YHTEISTEN TUTKINNON OSIEN OSIA TAI LUKIO-OPINTOJA
Tämä voi sisältää ammatillisen perustutkinnon yhteisiä tutkinnon osia tai niiden osien osa-alueita
tai lukio-opintoja, jotka toteutetaan lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti.
103
4.4 JATKO-OPINTOVALMIUKSIA TAI AMMATILLISTA KEHITTYMISTÄ TUKEVIA OPINTOJA
Tämä voi sisältää jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia tutkinnon osia. Nämä
tutkinnon osat nimetään ja niille määritellään laajuus osaamispisteinä. Lisäksi voidaan määritellä
tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet, osaamisen arviointi ja
ammattitaidon osoittamistavat. Osaaminen voidaan koulutuksen järjestäjän päätöksellä arvioida
asteikolla hyväksytty/hylätty. Mikäli käytetään arviointiasteikkoa T1-K3, määrittelyssä voidaan
hyödyntää Opetushallituksen määräyksen (Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen
mitoituksen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa
93/011/201) liitteessä olevaa arviointitaulukkoa.
4.5 TYÖKOKEMUKSEN KAUTTA HANKITTUUN OSAAMISEEN PERUSTUVIA YKSILÖLLISIÄ
TUTKINNON OSIA
Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuvat yksilölliset tutkinnon osat voivat olla
oman tai muiden alojen työssä, itsenäisessä ammatin harjoittamisessa tai yrittämisessä hankittua
osaamista. Nämä tutkinnon osat nimetään ja niille määritellään laajuus osaamispisteinä. Lisäksi
voidaan määritellä tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset, osaamisen arviointi ja ammattitaidon
osoittamistavat. Osaaminen voidaan koulutuksen järjestäjän päätöksellä arvioida asteikolla
hyväksytty/hylätty. Mikäli käytetään arviointiasteikkoa T1-K3, määrittelyssä voidaan hyödyntää
Opetushallituksen määräyksen (Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen
periaatteet ja arvosanojen muuntaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 93/011/201) liitteessä
olevaa arviointitaulukkoa.
5 TUTKINTOA YKSILÖLLISESTI LAAJENTAVAT TUTKINNON OSAT
Tutkintoa yksilöllisesti laajentavat tutkinnon osat eivät koske näyttötutkintoja.
Ammatillisessa peruskoulutuksessa (ns. nuorten koulutuksessa) opiskelija voi yksilöllisesti sisällyttää perustutkintoonsa enemmän tutkinnon osia, jos se on tarpeellista työelämän alakohtaisten vaatimusten, paikallisten ammattitaitovaatimusten tai opiskelijan ammattitaidon syventämisen kannalta. Ne voivat olla ammatillisia tutkinnon osia tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia.
6 KAIKKIA PERUSTUTKINTOJA KOSKEVIA YHTEISIÄ OHJEITA
6.1 ARVIOINTI
Arvioinnissa on kaksi eri ulottuvuutta: Oppimisen arviointi ja osaamisen arviointi. Oppimisen
arviointi on opiskelijan tai tutkinnon suorittajan oppimisen edistymisen seuraamista ohjaamalla ja
kannustamalla opiskelijaa. Oppimisen arvioinnin tavoitteena on, että opiskelija tietää mitä hän osaa
ja mitä vielä pitää oppia. Oppimista arvioidaan antamalla opiskelijalle suullista tai kirjallista
palautetta. Opiskelijaa ohjataan kehittämään itsearviointitaitojaan ja mahdollisiin
oppimisvaikeuksiin puututaan ajoissa.
104
Oppimisesta ei anneta arvosanaa, mutta oppimisen eteneminen merkitään tutkinnon osittain tai
teemoittain (tutkinnon osan osa) Wilmaan S-merkinnällä. Näyttötutkinnoista S-merkintää käytetään
kaikesta valmistavasta koulutuksesta. Wilmassa käytettävät merkinnät oppimisen seurannassa:
S = (oppimistavoitteet) saavutettu
SK = (oppimistavoitteiden) saavuttaminen kesken
Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijan osaamista ja näyttötutkinnoissa tutkinnon
suorittajan osaamista arvioidaan aina suhteessa tutkinnon perusteissa oleviin
ammattitaitovaatimuksiin ja arviointikriteereihin. Ammattitaitovaatimukset ja yhteisten tutkinnon
osien osaamistavoitteet (ei näyttötutkinnoissa) vastaavat kysymykseen, mitä on osattava ja
arviointikriteerit kysymykseen, minkä tasoisesti edellytetty osaaminen hallitaan. Arviointiasteikko
osaamisen arvioinnissa on:
3 = Kiitettävä
2 = Hyvä
1 = Tyydyttävä
Seuraavassa taulukossa on esitetty mitä eroa on oppimisen ja osaamisen arvioinnilla, ja miten
osaamisen arviointi toteutetaan ja siitä päätetään ammatillisessa peruskoulutuksessa (pois lukien
yhteiset tutkinnon osat) ja näyttötutkinnoissa. Kun opiskelija suorittaa oppisopimuksella
perustutkinnon ammatillisena peruskoulutuksena, arviointi ja siitä päättäminen toteutetaan kuten
ammatillisessa peruskoulutuksessa on ohjeistettu. Kun opiskelija suorittaa oppisopimuksella
ammatillisen perustutkinnon näyttötutkintona, hänen tutkintosuorituksensa arviointi ja siitä
päättäminen toteutetaan näyttötutkintojärjestelmän toimintatavan mukaisesti.
OPPIMISEN ARVIOINTI AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA NÄYTTÖTUTKINTOON VALMISTAVASSA KOULUTUKSESSA
Ammatillinen peruskoulutus (ammatilliset tutkinnon osat)
Näyttötutkinto
Oppimisen arviointi/ oppimisen arviointi näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa
Opettaja tai työpaikkaohjaaja arvioi opiskelijan oppimisen edistymistä ohjaamalla ja kannustamalla tutkinnon ammattitaitovaatimusten ja tavoitteiden saavuttamiseen. Edistymisestä annetaan palaute suullisesti tai kirjallisesti. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja.
Opettaja tai työpaikkaohjaaja arvioi tutkinnon suorittajan edistymistä valmistavan koulutuksen aikana ohjaamalla ja kannustamalla tutkinnon ammattitaitovaatimusten saavuttamiseen. Edistymisestä annetaan palaute suullisesti tai kirjallisesti. Oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja.
OSAAMISEN ARVIOINTI
Ammattitaidon osoittaminen
Ammattitaito osoitetaan pääasiassa työtä tekemällä eli
Ammattitaito osoitetaan tutkintotilaisuuksissa pääsääntöisesti
105
ammattiosaamisen näytöllä työelämän edellyttämänä kokonaisuuksien hallintana toimielimen hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Mikäli ammattitaitovaatimukset eivät tule kattavasti osoitettua työpaikalla, pitää näyttö täydentää jossakin muussa näyttöpaikassa tai oppilaitoksessa. Ammattiosaamisen näytön lisäksi voi olla myös muuta osaamisen arviointia tutkinnon perusteiden mukaisesti. Ammattiosaamisen näytön arvioinnista päättävät opettajat ja työelämän edustajat yhdessä.
työelämän todellisissa työtehtävissä tutkinnon suorittajan henkilökohtaisen tutkintosuunnitelman mukaisesti. Käytännön työtehtävien ja hyväksyttyjen tutkintoon sisältyvien erillispätevyyksien lisäksi tutkintosuorituksia voidaan tarvittaessa täydentää, jotta kaikki ammattitaitovaatimukset tulevat kattavasti ja luotettavasti osoitetuiksi (mm. kirjalliset kuvaukset, videointi ja haastattelu). Työnantajien, työntekijöiden sekä opetusalan edustajat arvioivat tutkintosuoritukset. Itsenäisiä ammatinharjoittajia voidaan käyttää myös arvioijina, jos se on alalle tyypillistä.
Arvioijat Muilla kuin opettajilla tulee olla sellainen kyseisen alan asiantuntijuus, jota voidaan pitää riittävänä ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnissa. Toimielin päättää ammattiosaamisen näytön arvioijat.
Arvioijilla tulee olla hyvä alan ammattitaito. Vähintään yhdellä arvioijalla tulee olla näyttötutkintomestarikoulutus silloin, kun tehdään tutkinnon osan kolmikantainen arviointiesitys. Tutkintotoimikunta hyväksyy arvioijat.
Arvioinnin toteuttaminen
Arviointi suoritetaan perustutkinnon perusteiden arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien mukaisesti kolmiportaisella asteikolla 1–3. Ammattiosaamisen näytön jälkeen pidetään arviointikeskustelu, johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja. Arviointikeskustelussa opiskelija esittää oman itsearviointinsa, ja hänellä on mahdollisuus suullisesti
Arviointi suoritetaan tutkintojen perusteiden arvioinnin kohteiden ja arvioinnin kriteerien mukaisesti, ammatillista perustutkintoa suorittavilla kolmiportaisella asteikolla 1–3 ja ammatti- ja erikoisammattitutkintoa suorittavilla asteikolla hyväksytty/hylätty. Arvioijat tallentavat tutkintosuorituksesta tekemänsä havainnot arviointilomakkeelle, jonka pohjalta mahdollisen muun arviointiaineiston kanssa tehdään tutkinnon osan arviointiesitys. Tutkintosuoritusten arvioinnit kirjataan arviointilomakkeelle. Tutkinnon suorittajalle on annettava mahdollisuus suoritustensa itsearviointiin. Tämä itsearviointi toteutetaan näyttötutkinnon
106
täydentää ammattiosaamisen näyttöään. Keskustelun tavoitteena on saada yhteinen näkemys opiskelijan osaamisesta, joka kirjataan arvioinnin kohteittain ammattiosaamisen näyttöjen arviointilomakkeelle.
järjestämissuunnitelmassa sovitulla tavalla. Tutkinnon suorittajaa kuullaan tarvittaessa tutkintotilaisuuden aikana tai sen päätyttyä.
Arvosanasta päättäminen
Arviointikeskustelun päätteeksi pääsääntöisesti opettaja ja työpaikkaohjaaja yhdessä päättävät ammattiosaamisen näytön arvosanan. Muusta tutkinnon osaan sisältyvästä osaamisen arvioinnista päättävät opettajat. Tutkintotodistuksen arvosanat määräytyvät osaamisen arvioinnin mukaan.
Kun tutkinnon suorittaja on osoittanut kaikki tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset ja niiden arviointi on dokumentoitu, arvioijat tekevät tutkinnon osan arviointiesityksen tutkintotoimikunnalle. Arviointiesitys tehdään tutkinnon suorittajan arviointiaineiston perusteella. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa esitetään tutkinnon osan hyväksymistä tai hylkäämistä. Ammatillisissa perustutkinnoissa arvioijaryhmä päättää, millaisella arvosanalla tutkinnon osa esitetään hyväksyttäväksi. Tutkintotoimikunta päättää arvioinnista. Tutkintotodistuksen arvosanat määräytyvät osaamisen arvioinnin mukaan.
Lähde: Arvioinnin opas: Ammatillinen peruskoulutus, näyttötutkinnot. Opetushallitus, Oppaat ja
käsikirjat 2015:2
Yhteiset tutkinnon osat muodostavat neljä temaattista kokonaisuutta, joiden osa-alueisiin
osaamistavoitteet on laadittu. Näiden neljän tutkinnon osan arvosanat kirjataan
tutkintotodistukseen ja osa-alueiden arvosanat kirjataan opiskelijan opintosuoritusrekisteriin.
Osaaminen arvioidaan oppilaitoksessa tavoitteiden ja arviointikriteerien mukaisesti. Arvioitavat
suoritukset on pyritty laatimaan mahdollisimman pitkälle työelämän todellisia tilanteita vastaaviksi.
Näin ne vahvistavat opiskelijan ammatillista osaamista.
Lisätietoa arvioinnista saat Etelä-Savon ammattiopiston arviointisuunnitelmasta sekä
tutkintokohtaisista ammattiosaamisen näyttöjen toteutus- ja arviointisuunnitelmista, jotka löytyvät
Esedun internetsivujen Opetussuunnitelmat-alasivulta.
6.2 TYÖSSÄOPPIMINEN
Työssäoppiminen on aidoissa työympäristöissä tapahtuvaa tavoitteellista ja ohjattua opiskelua.
Etelä-Savon ammattiopistossa kaikkiin ammatillisena peruskoulutuksena suoritettaviin ammatillisiin
perustutkintoihin sisältyy työssäoppimisella hankittua osaamista vähintään 35 osaamispisteen
107
verran. Aikuiskoulutuksessa työssäoppimisen kesto vaihtelee henkilökohtaisen suunnitelman
mukaisesti. Lisätietoa ohjauksesta saat Esedun Työssäoppimisen oppaasta, joka löytyy Esedun
internetsivujen Opetussuunnitelmat-alasivulta.
6.3 OHJAUS
Opiskelijalla on oikeus saada opetusta ja ohjausta, oikeus saada henkilökohtaista ja muuta
tarpeellista opinto-ohjausta (Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 787/2014, 29§).
Opiskelijalla on oikeus saada opetusta sekä henkilökohtaista ja muuta tarpeellista ohjausta.
Opiskelijan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään opiskelijan
edellytyksiä itsearviointiin. (Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 788/2014 9b.)
Ohjauksen toteuttamisen lähtökohtana on, että opiskelija saa valmiudet toimia
oppilaitosyhteisössään, suunnitella opintojaan ja sitoutua opiskeluun. Ohjaus on koko opiskeluajan
jatkuva prosessi, jonka tavoitteena on kannustaa ja tukea opiskelijan itsetuntoa ja ammatillista
kasvua. Ohjaus on tavoitteellista ja se perustuu opiskelijan tarpeisiin. Se on luonteeltaan
tiedottavaa ja vuorovaikutteista, ammatillisen suuntautumisen ja kehittymisen ohjausta sekä
opiskelun ja oppimisen ohjausta.
Opiskelijan ohjaus on moniammatillista yhteistyötä. Ammatillisen koulutuksen opettajan rooli on
kannustava ja ohjaava (oppimisen arviointi). Jokaisella ryhmällä on lisäksi oma ryhmänohjaaja,
joka vastaa ryhmänsä opiskelijoiden opintojen etenemisestä. Ryhmänohjaaja tekee tiivistä
yhteistyötä opinto-ohjaajan kanssa, jolla on päävastuu opinto-ohjauksesta ammatillisessa
peruskoulutuksessa. Näyttötutkinnoissa päävastuu ohjauksen suunnittelusta ja toteutuksesta on
vastuuopettajalla/ryhmänohjaajalla ja/tai tutkintovastaavalla. Ohjauksessa tehdään yhteistyötä
myös kodin ja oppilaitoksen välillä sekä talon sisäisten ja ulkopuolisten verkostojen kanssa.
Etelä-Savon ammattiopistossa jokaiselle opiskelijalle tehdään opintojen alkuvaiheessa joko HOPS
(=henkilökohtainen opiskelusuunnitelma), HEKO (=henkilökohtaistamissuunnitelma
näyttötutkinnoissa) tai HEO (=henkilökohtainen opiskeluohjelma oppisopimuskoulutuksessa), jota
päivitetään opintojen aikana. Erityisopetusta tarvitsevalle opiskelijalle laaditaan aina kirjallinen
henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS).
Lisätietoa ohjauksesta saat Esedun ohjaussuunnitelmasta, joka löytyy Esedun internetsivujen
Opetussuunnitelmat-alasivulta