Kunnat käännekohdassa? Kuntien tilannekuva 2020¤niemi-Kuntien-tilanne… · Väestörakenne....
Transcript of Kunnat käännekohdassa? Kuntien tilannekuva 2020¤niemi-Kuntien-tilanne… · Väestörakenne....
Kunnat käännekohdassa?
Kuntien tilannekuva 2020
Kuntien tilannekuva –raportin julkistamistilaisuus13.2.2020
VM, Kunta- ja aluehallinto-osastoYlijohtaja Jani Pitkäniemi
Kuntakenttä eriytyy monista eri syistä ja monilla eri tavoilla
2
Vaikutukset
Väestön ikääntyessä palvelutarve kasvaa, työikäisen väestön määrä vähenee ja huoltosuhde heikkenee
Syntyvyyden lasku pienentää lapsi-ikäluokkia ja haastaa kasvatus- ja opetussektoria
Kaupungistuminen kiihdyttää väestörakenteen muutoksia ja kuntien eriytymistä
Edellä mainitut muutokset eriyttävät kuntien tulo- ja menokehitystä sekä lisäävät investointipaineita
Väestörakenne
Kuntatalous
Kuntien tehtävät
Työllisyys ja elinkeinot
Henkilöstö
Demokratia
Elinvoima
Tilannekuvan 12 +1 nostoa
3
Ikäihmisiä on entistä enemmän, syntyvyys laskee ja työvoima vähenee - väestörakenteen muutos ei ole nopeasti ohimenevä ilmiö
Väestön keskittyminen kasvukeskuksiin jatkuu, muuttoliikkeen epäsymmetria aiheuttaa yhteiskunnallisia lisäkustannuksia
Väestörakenteen muutos ei ole nopeasti ohimenevä ilmiö- strategisen päätöksenteon realistinen pohja olennaista
0
1 000 000
2 000 000
3 000 000
4 000 000
5 000 000
6 000 00019
7019
7219
7419
7619
7819
8019
8219
8419
8619
8819
9019
9219
9419
9619
9820
0020
0220
0420
0620
0820
1020
1220
1420
1620
1820
2020
2220
2420
2620
2820
3020
3220
3420
3620
3820
4020
4220
4420
4620
4820
5020
5220
5420
5620
5820
6020
6220
6420
6620
6820
70
Väestön ikärakenne 1970-2070
15 - 64 0 - 14 65 - 74 75 - 84 85 -Tietolähde: TilastokeskusKuvio: VM
Tilannekuvan 12 +1 nostoa
5
Kunnallisveron veropohjan eriytyminen jatkuu väestömuutosten seurauksena, ja yhteisöverotulot keskittyvät entistä pienemmälle kuntajoukolle
Valtionosuuksilla tasataan voimakkaasti kustannus- ja tulopohjien eroja – tulopohjan tasauksen merkitys kasvanut myös suurten kaupunkien osalta
Kuntien veropohjan eriytyminen jatkuu
80
85
90
95
100
105
110
115
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018*
18-64-vuotiaiden työllisten määrän kehitys kuntakokoryhmittäin, 2010=100
Yli 100 000 as. 40 001-100 000 as. 20 001-40 000 as.10 001-20 000 as. 5 001-10 000 as. 2 001-5 000 as.Alle 2 000 as.
0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 5000
Yli 100 000 as.
40 001 - 100 000 as.
20 001 - 40 000 as.
10 001 - 20 000 as.
5 001 - 10 000 as.
2 000 - 5 000 as.
Alle 2 000 as.
Verotulot asukasta kohden kuntakokoluokittain vuonna 2018
Kunnallisvero, €/as Osuus yhteisöveron tuotosta, €/as Kiinteistövero, €/as
Tietolähde: TilastokeskusKuviot: VM
Kunnallisveron tuottoon vaikuttaa asukkaiden tulorakenne ja –taso Mitä enemmän asukkaissa on pieni- ja keskituloisia, sitä enemmän vähennykset syövät verotuottoa
0
5 000
10 000
15 000
20 000
25 000
30 000
35 000
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
Keskimääräinen palkkatulo kuntakokoluokittain2010-2017
Yli 100 000 as. 40 001-100 000 as. 20 001-40 000 as.10 001-20 000 as. 5 001-10 000 as. 2 001-5 000 as.Alle 2 000 as.
0
5
10
15
20
25
050
0010
000
1500
020
000
2500
030
000
3500
040
000
4500
050
000
5500
060
000
6500
070
000
7500
080
000
8500
090
000
9500
010
0000
1050
0011
0000
1150
0012
0000
1250
0013
0000
1350
0014
0000
1450
0015
0000
Vero
aste
, %
Ansiotulo, €/v.
Keskimääräinen kunnallisveroaste eri tulonsaajilla eri tulotasoilla 2019
PALKKA ELÄKE ETUUS
Tietolähde: VerohallintoKuviot: VM
Valtionosuuksilla tasataan voimakkaasti kustannus- ja tulopohjien eroja – tulopohjan tasauksella merkitystä myös suurille kaupungeille
2016 2017 2018 2019 2020 Muutos2016-2020
Helsinki -265,4 -289,1 -319,3 -340,6 -373,6 -108,2
Espoo -162,8 -172,2 -173,4 -171,8 -168,4 -5,6
Tampere -4,6 -2,3 7,1 14,1 10,6 15,1
Vantaa -47,4 -45,5 -41,6 -40,4 -38,6 8,8
Oulu 28,7 33,4 38,5 38,2 36,2 7,4
Turku -5,5 -4,3 -1,0 0,5 -0,7 4,8
Jyväskylä 40,6 43,1 45,4 46,0 52,1 11,5
Lahti 25,8 28,3 31,1 31,3 33,5 7,8
Kuopio 27,6 31,2 32,0 35,7 35,8 8,1
Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus yli 100 000 asukkaan kunnissa, milj. €
- 500
-
500
1 000
1 500
2 000
2 500
3 000
3 500
4 000
€/as
ukas
Kunnan peruspalvelujen valtionosuus2018
Kunnan peruspalvelujen valtionosuus ennen tasaustaVerotuloihin perustuva tasausKunnan peruspalvelujen valtionosuus yhteensä
Tietolähde ja kuviot: VM
Tilannekuvan 12 +1 nostoa
9
Kuntien rahoituksellinen epätasapaino voimistunut, pääkaupunkiseutu ja erityisesti Helsinki erottuvat yhä enemmän muusta Suomesta
Kriisikuntien määrä kasvaa – arviointimenettelyt jatkossa yhä vaikeampia
Monimutkaistuvat kunnan talouden rakenteet hankaloittavat kunnan talouden kokonaisuuden hahmottamista ja riskien tunnistamista
Tilannekuvan 12 +1 nostoa
10
Eläköityminen ja työikäisen väestön määrän väheneminen vaikeuttavat kunta-alan henkilöstötilannetta entisestään
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on välttämätön, mutta uudistus ei ratkaise kaikkia kuntatalouden ongelmia
Kuntien edellytykset hoitaa ja ottaa vastaan uusia lakisääteisiä tehtäviä vaihtelevat merkittävästi –syntyvyyden lasku ja pienenevät ikäluokat vaikeuttavat varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestämistä
-20 000
-10 000
0
10 000
20 000
30 000
40 000
50 000
60 000
2018
2019
2020
2021
2022
2023
2024
2025
2026
2027
2028
2029
2030
2031
2032
2033
2034
2035
Palvelutarpeen muutos Eläköityminen Yhteensä henkilöstötarve
Eläköityminen ja työikäisen väestön määrän väheneminen vaikeuttavat kunta-alan henkilöstötilannetta entisestään
11
0
50 000
100 000
150 000
200 000
250 000
2018
2019
2020
2021
2022
2023
2024
2025
2026
2027
2028
2029
2030
2031
2032
2033
2034
2035
Eläköityminen Palvelutarpeen kasvu
Laskennallinen lisähenkilöstötarve sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä vuoteen 2035
mennessä*
Laskennallinen lisähenkilöstötarve koulutusalan tehtävissä vuoteen 2035 mennessä
*ei sisällä vanhuspalvelulaki-HE:n vaikutuksia
Tietolähde ja kuviot: VM
Tilannekuvan 12 +1 nostoa
12
Ikääntyminen ja eriytyminen näkyvät myös kuntien valtuustoissa, uusien osallistumismuotojen vaikuttavuus vielä kysymysmerkki
Kuntien elinvoimaresursseissa kuntakoko painottuu, mutta ei yksin ole ratkaiseva tekijä – elinvoiman täsmällinen mittaaminen on käytännössä mahdotonta
Kuntien talouden ja toiminnan tilastoinnissa on merkittäviä puutteita ja kehitystarpeita, erityisesti kuntien rakennuskannan ja investointien laajempi kartoitus välttämätöntä