Ammatillisen osaamisen kehittämistä tukeva normisto

Tarja KrögerHallitusneuvos

Työntekijöiden osaamisesta huolehtiminen Työnantajan velvollisuus pitää huolta henkilöstön osaamisesta

• Työsopimuslain kouluttamisvelvollisuutta koskevat säännökset• Yhteistoimintalain henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaa koskevat

säännökset

• Henkilöstön osaamisen kehittämiseen kannustavat säännökset

• Työntekijän mahdollisuudet päivittää osaamistaan• Opintovapaalaki• Oppisopimuskoulutus

• Työvoimapoliittinen koulutus yritysten ja työntekijöiden väylänä osaamisen kehittämiseen

Työsopimuslain säännökset työnantajan velvollisuudesta kouluttaa

• TSL 2 luvun 1 §: yleisvelvoite

• TSL 2 luvun 5 §: velvollisuus tarjota työtä ja sen edellyttämää koulutusta osa-aikaiselle

• TSL 5 luku: lomauttamisen vaihtoehtona tarjottava koulutusta

• TSL 7 luku: irtisanomisen vaihtoehtona tarjottava koulutusta

Henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämiseen kannustavat säännökset

Tavoite: • muutostilanteisiin sopeutumiseksi, työn tuottavuuden lisäämiseksi ja työurien pidentämiseksi

työntekijöiden mahdollisuuksia ammattitaidon päivittämiseen ja osaamisen kehittämiseen parannetaan

• Ammatillista osaamista kehitetään työpaikoilla suunnitelmallisesti liiketoiminnan ja julkispalveluluiden tarpeista ja työntekijöiden pitkän aikavälin työllistymismahdollisuuksista lähtien.

• Lakipaketti

• Laki taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä • Lait yhteistoimintalakien muuttamisesta• Laki koulutuksen korvaamisesta• Laki työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta• Laki elinkeinotulon verottamisesta annetun lain ja maatilatalouden tuloverolain muuttamisesta

Laki taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä• sovelletaan sekä yksityisellä että julkisella sektorilla, työnantajan koosta riippumatta

• tarkoituksena edistää työntekijöiden ammatillisen osaamisen kehittämistä

• laissa määritellään kannusteen piirissä olevan ammatillisen osaamisen kehittämiseksi annettavan koulutuksen sisältö

• Taloudellisen kannusteen saaminen edellyttää, että työnantaja laatii koulutussuunnitelman työntekijöiden ammatillisen osaamisen kehittämisestä

• Yhteistoimintalakien piirissä olevilla työpaikoilla suunnitelman sisältö ja sen laatimisessa noudatettavat menettelytavat määräytyvät sovellettavan yhteistoimintalain mukaan.

• Yhteistoimintalain soveltamisen ulkopuolella olevilla työpaikoilla• koulutussuunnitelman laatiminen on vapaaehtoista• Taloudellisen kannusteen saaminen edellyttää laissa tarkoitettua suunnitelmaa• Jos työnantaja ei ole laatinut koulutussuunnitelmaa, työntekijä voi pyytää työnantajalta

keskustelua omasta ammatillisen osaamisen kehittämisestään (jolloin työnantajalla velvollisuus keskustelun käymiseen).

Yhteistoimintalakien muutokset

• Velvollisuus vuosittain laatia henkilöstö- ja koulutussuunnitelma

• Suunnitelmasta pitää ilmetä mm.• Henkilöstön rakenne, toteutuneiden määräaikaisten sopimusten määrä• Yleiset periaatteet, joilla pyritään ylläpitämään työkyvyttömyysuhan alaisten ja

ikääntyneiden työntekijöiden työkykyä sekä työttömyysuhan alaisten työntekijöiden työmarkkinakelpoisuutta

• Arvio koko henkilöstön ammatillisesta osaamisesta ja suunnitelma, miten muutostarpeisiin vastataan

• Suunnitelmien toteutumisen seurantamenettelyt

• Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmassa tulee kiinnittää huomiota • 1) ikääntyvien työntekijöiden erityistarpeisiin;• 2) keinoihin ja mahdollisuuksiin, joilla työntekijät voisivat tasapainottaa työtä ja perhe-elämää;• 3) osatyökykyisten työllistämisen periaatteisiin sekä• 4) joustaviin työaikajärjestelyihin.

• Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaa käsiteltäessä työnantajan on pyydettäessä selvitettävä, miten jatkossa on tarkoitus ylläpitää pidempään osaamisen kehittämisestä vaille jääneiden työntekijöiden ammatillista osaamista.

Taloudelliset kannusteet

• Laki elinkeinotulon ja maatilatalouden verottamisesta annettujen lakien mukaiset verokannusteet

• verolakien ulkopuolella olevien osalta laki koulutuksen korvaamisesta• Korvaukseen oikeuttavan koulutuksen määritelmä • Koulutuskorvauksen määrä• Korvauksen hakemismenettelyt

• Työttömyysvakuutusrahasto• VM (valtion viranomaisten osalta)

Opintovapaa – henkilöstön kouluttautumisen mahdollistajana

• Opintovapaalaki (273/1979) ja sitä täydentävä opintovapaa-asetus (864/1979) tulivat voimaan 1 päivänä tammikuuta 1980.

• Lain voimaantulon jälkeen lakiin on tehty eräitä tarkistuksia ja lisäyksiä, mutta itse järjestelmään ei ole puututtu.

• Opintovapaan aikaisen toimeentulon turvaamisesta säädetään aikuiskoulutustuesta annetussa laissa (1276/2000).

Opintovapaan saannin edellytykset• päätoiminen palvelussuhde saman työnantajan palveluksessa on kestänyt yhdessä tai

useammassa jaksossa yhteensä vuoden opintovapaan määrä 2 v / 5 vuoden aikana

• jos päätoiminen palvelussuhde on jatkunut yhdessä tai useammassa jaksossa kolme kuukautta opintovapaan määrä 5 pv

• palvelussuhteen päätoimisuudella ei viitata kokoaikaiseen työntekijään, vaan siihen työnantajaan, jonka palveluksessa ollessa työntekijä hankkii pääasiallisen toimeentulonsa. Kysymyksessä voi siten olla myös osa-aikainen työntekijä.

• Opiskelun tulee tapahtua julkisen vallan alaisessa koulutuksessa joko kotimaassa tai ulkomailla (rinnasteisuus) taikka olla ay-koulutusta

• Säännöksiä työnantajan oikeudesta lykätä vapaan antamista, vapaan keskeyttämisestä, jaksottamisesta.

Opintovapaalain uudistaminen

• Hallitusohjelman mukaan opintovapaata koskevan lainsäädännön uudistamistarpeet selvitetään, jotta lainsäädäntö vastaa muuttunutta tutkintojärjestelmää ja vastaa työelämän tarpeisiin.

• TEM asetti 14.9.2011 opintovapaalain kokonaisuudistusta valmistelevan työryhmän, jonka tehtävänä selvittää

• Opintovapaalain toimivuus ja uudistamistarpeet työnantajan, työntekijän ja työyhteisön kannalta

• Kytkennät ammatillisiin ja muihin opintoihin • Opintovapaan aikainen toimeentulo

• Työryhmä ei saavuttanut yksimielisyyttä ja työ on ollut ”lepotilassa” vuoden 2012 lopusta lähtien.

• o

Opintovapaalain uudistaminen

• Työmarkkinajärjestöillä erilaiset käsitykset mm.• Opintovapaaseen oikeuttavan koulutuksen sisällöstä• Opintovapaan toteuttamisesta• Opintovapaan antamisesta, hakemisesta, siirtämisestä ja jaksottamisesta

• Tilanne 2014• Nykylain sisällöstä erilaisia käsityksiä (tulkinnanvaraisuus)• Laki ei ota huomioon koulutuksen sisällössä ja toteuttamistavoissa

tapahtuneita muutoksia• Laki ei vastaa työmarkkinoilla tapahtuneisiin muutoksiin• Asetuksessa säännöksiä, jotka pitäisi olla laissa (perustuslainvastaisuus)

Oppisopimuskoulutus

• ammatillisesta koulutuksesta (630/1998) ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annettu laki (631/1998),

• oppisopimukseen sovelletaan työsopimuslakia (55/2001) lukuun ottamatta ammatillisesta koulutuksesta (630/1998) annetun lain 18 §:n 1 momentissa mainittuja poikkeuksia.

• ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto, jossa koulutus perustuu pääosin työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävään koulutukseen, jota täydennetään tietopuolisilla opinnoilla.

• ”kolmikantasopimus” työnantaja - koulutuksen järjestäjä –opiskelija• määräaikainen työsopimus

Oppisopimus• Oppisopimukseen tulee liittää opiskelijan henkilökohtainen opiskeluohjelma, josta

ilmenevät: • suoritettava tutkinto, opetuksessa noudatettava opetussuunnitelman tai

näyttötutkinnon peruste sekä tutkinnon laajuus • keskeiset työtehtävät • koulutukseen sisältyvä tietopuolinen opetus • tietopuolisten opintojen ajoittuminen koulutusajalle • vastuulliset kouluttajat • muut opintojen järjestämisen kannalta tarpeelliset seikat

• Opiskeluohjelman laativat yhdessä opiskelija, työnantaja ja koulutuksen järjestäjä • Koulutuksen järjestäjä ja työnantaja sopivat koulutuskorvauksesta kunkin

oppisopimuksen osalta ennen sopimuksen hyväksymistä. • Kustannuksia arvioitaessa otetaan huomioon koulutusala, suoritettava tutkinto sekä

opiskelijan kokemus ja opintojen vaihe.

Oppisopimuskoulutuksen uudistaminen, yritysten yhteistyö

• SELVITYS USEAN TYÖNANTAJAN KANSSA JÄRJESTETTÄVÄSTÄ OPPISOPIMUSKOULUTUKSESTA, 31.1.2014

• työnantajan kanssa järjestettävä oppisopimuskoulutus tarjoaa työelämälle ja opiskelijalle joustavuutta kouluttaa ja kouluttautua erilaisissa työsuhteissa ja elämäntilanteissa.

• Tukee työn tekemisen tapojen ja yrittämisen muotojen muuttumista.• Yritykset erikoistuvat, verkostoituvat, rakentavat kumppanuuksia ja kehittävät uusia

yhteistyön muotoja. • Pienillä yrityksillä ja työnantajilla harvoin tarjota kaikkia tutkinnon perusteiden

edellyttämiä työtehtäviä, jotta koulutus voidaan järjestää vain yhden työnantajan palveluksessa.

• Usean työnantajan kanssa järjestettävä oppisopimuskoulutus laajentaa eri tyyppisten työnantajien ja erilaisissa työsuhteissa olevien työntekijöiden mahdollisuuksia osallistua koulutukseen, mikä lisää koulutuksellista tasa-arvoa

• juridiikkaan liittyviä selvitettävä kysymyksiä

Työvoimakoulutuksen säädöspohja

• Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (916/2002) 5 luku• VN:n asetus julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (1073/2012) 1 luku 2 ja 3

§:t sekä 5 luku• TEM:n ohje julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta TEM/566/00.03.05.02/2014• TEM:n ohje työvoimakoulutuksen hankinnasta TEM/2855/03.01.05/2012

• Koulutuksen hankinnassa noudatetaan hankintalakia ja –asetusta

• Koulutuksen toteutuksessa sovelletaan OKM:n säädöksiä ammatillisesta koulutuksesta, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta, yliopistolakia, AMK-lakia sekä niiden nojalla annettuja asetuksia, määräyksiä ja suosituksia.

Työvoimakoulutuksen kokonaisuus

Työvoimakoulutus

Ammatillinen työvoimakoulutus

Tutkinto-tavoitteinen ammatillinen

koulutus

Yhteishan-kintakoulutus Lyhytkes-

toinen lupatyyp-

pinen koulutus

Yrittäjä-koulutus Korkeakoulu-

opintojen loppuun saattaminen ja

muunto-koulutus

Jatko- ja täydennyskoulutus

Perus-opetuk-

sen täyden-täminen

Kotoutumiskoulutus

Luku- ja kirjoitustai-don

koulutus

Muu kotoutu-miskoulutus

Työvoimakoulutuksen yhteishankinta

• JTYPL 5 luvun 7 §• ELY-keskus ja työnantaja/yritys yhdessä suunnittelevat ja hankkivat

ammatillista koulutusta siten, että työnantaja/yritys maksaa osan koulutuksen hankintahinnasta.

• Yrityksen maksuosuus on tuotteesta riippuen 20-60 %

• Yhteishankinnoissa on kolme tuotetta:• RekryKoulutus eli uuden työvoiman hankintaan tähtäävä

koulutus • TäsmäKoulutus eli olemassa olevan henkilöstön jatko- tai

täydennyskoulutus (ei tavanomainen henkilöstökoulutus)• MuutosKoulutus eli irtisanomistilanteisiin ja pitkiin

lomautuksiin liittyvä koulutus (yrityksen yhteiskuntavastuu)

Miten koulutuspalveluja hankitaan?

• TEM jakaa ELY-keskuksille vuosittain määrärahat

• ELY:t ratkaisevat itse kuinka kohdentavat momentin määrärahan eri työvoimapalveluihin. Työvoimakoulutukseen kohdentuu vuositasolla n. 200-220 miljoonaa euroa.

• ELY:t (15 kpl) ovat koulutuksen hankintayksikköjä, jotka ennakoivat koulutustarpeet, tekevät hankintasuunnitelmat omissa verkostoissaan ja kilpailuttavat hankinnat.

• TE-toimistot vastaavat opiskelijoiden rekrytoinnista sekä pääosin koulutusaikaisesta yhteistyöstä kouluttajan ja opiskelijoiden kanssa sekä koulutuksen toteutuksen seurannasta.

Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen opiskelu – Yleiset edellytykset• Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen opiskelu vuoden 2010 alusta lukien. • Säädöspohja : JTYPL 6 luku• Tavoitteena on parantaa aikuisten ammattitaitoa ja mahdollisuutta saada työtä tai

säilyttää työpaikka sekä turvata ammattitaitoisen työvoiman saatavuutta.

Omaehtoisen opiskelun ajalta työttömällä oikeus etuuteen, jos • henkilö on työnhakijana työ- ja elinkeinotoimistossa • henkilöllä on TE –toimiston toteama koulutustarve• henkilö on täyttänyt 25 vuotta opiskelun alkaessa• opiskelusta on sovittu henkilön työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa

suunnitelmassa• TE-toimiston arvion mukaan työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen opiskelu on

tarkoituksenmukaisin keino parantaa työnhakijan ammattitaitoa ja mahdollisuuksia työllistyä tai säilyttää työpaikka

• Opiskelun katsotaan olennaisesti parantavan työnhakijan mahdollisuuksia työllistyä avoimille työmarkkinoille.

• Työttömyysturvalaissa säädetyt edellytykset työttömyysetuuden maksamiselle täyttyvät.

Subjektiivista oikeutta omaehtoisiin työttömyysetuudella tuettuihin opintoihin ei ole.

Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen opiskelu

• Työttömyysetuudella tuettujen omaehtoisten opintojen tulee aina olla päätoimisia (= opinnot, joiden laajuus on keskimäärin vähintään viisi opintopistettä/ kolme opintoviikkoa opiskelukuukautta kohti tai 25 tuntia viikossa).

• Painopiste on lyhytkestoisissa ja nopeaa työmarkkinoille sijoittumista edistävissä opinnoissa.

• Vuonna 2011 työttömyysetuudella omaehtoisesti opiskelemassa oli n. 13 400 henkilöä.• Vuonna 2012 työttömyysetuudella omaehtoisesti opiskelemassa oli hieman yli 20 000

henkilöä.• Vuonna 2013 työttömyysetuudella omaehtoisesti opiskelemassa oli yli 20 500 henkilöä.

• Suosituimpia koulutusaloja olivat:

• Sosiaali- ja terveydenhoitoala• Sosiaaliala• Tekniikan ala

• Lähes kaksi kolmannesta suoritettavista tavoitetutkinnoista oli toisen asteen tutkintoja.