Osaamisen kehittämisen

arkkitehtuuri ja ajattelutavan

merkitys johtamisessa Sefe-aamiaistilaisuus 11.4.2013

Dosentti, KTT Heidi Keso

1

Heidi Keso, osaamisen johtamisen dosentti

• Heidi Keso, kauppatieteen tohtori ja dosentti Tampereen yliopistossa.

• Sarjayrittäjä vuodesta 1995 ja osakkaana eri alan yrityksissä ja hallituksissa.

• Viimeaikoina olen keskittynyt strategiaprosessien, muutoksen johtamisen, jaetun johtajuuden ja osaamisen arvioinnin toteuttamiseen asiakasyrityksissä. Peruslähtökohtana korostan inhimillisyyden merkitystä johtamisen ja liiketoiminnan ytimessä.

• Olen toiminut konsulttina ja kouluttajana jo yli 15 vuotta pienistä start-upeista suuriin pörssiyrityksiin. Pienissä yrityksissä valmennus ja konsultatiivinen työ tiivistyy omistajien ja johtajien jaksamisen tukemiseen, oman luovuuden käyttöönottoon ja itselle sopivien tavoitteiden asetantaan. Pk- ja suuryrityksissä prosessien kehittäminen ja käyttöönotto on olennainen keino lisätä tuottavuutta ja laatua. Erityisesti tämä tarve korostuu palveluyrityksissä.

• Toimin Tekesin nelivuotisen Liito-ohjelman koordinaattorina vuoteen 2010 saakka.

• Vuodesta 2010 olen toiminut liikkeenjohdon konsultointiyrityksen Empiros Oy:n sekä konserniin kuuluvan Balata Henkilöstövuorauspalvelut Oy:n toimitusjohtaja sekä kehitys- ja koulutusyhdistys Tampere Business Campuksen johtajana.

• Suoritan parhaillaan Terveystieteen kandidaatin opintoja ymmärtääkseni paremmin sosiaali- ja terveysalan haasteita ja mahdollisuuksia liiketaloustieteen ja osaamisen näkökulmasta.

2

Tarinoiden voima

”Ihminen on aina tarinoiden kertoja. Hän elää aina omien tarinoidensa ympäröimänä. Hän näkee kaiken itseään kohtaavan näiden tarinoiden kautta ja hän yrittää elää elämäänsä ikään kuin hän kertoisi sitä uudelleen.”

(Jean Paul Sartre)

Tarinallisuus eli narratiivisuus • Tarinoiden avulla ihminen jäsentää elämänsä

tapahtumia ja kulkua. • Tarina luo yksittäisistä tapahtumista

johdonmukaisen kokonaisuuden. • Tarinat saavat oivaltamaan kokemusten eri

tasot. • Tarinoilla yhdistetään tekijät ja teot toisiinsa. • Myös itseymmärrys tuotetaan tarinoita

kertomalla.

Inhimillisen toiminnan

ulottuvuudet

Emotionaalisuus

Analyyttisyys Narratiivisuus

Tavoitteet ohjaavat

käyttämään ja

kehittämään

osaamista

Inhimillinen osaaminen

Tunteva

Tulkitseva Sosiaalinen IHMINEN/

ASIANTUNTIJA

Asiantuntijan osaamisen lähteet – ihminen ja ympäristö

Dosentti, VTT Soile Veijolaa mukaillen

6

Osaamisen johtamisen tavoitteet

7

Poistaa osaamisen ja

tekemisen välinen kuilu

Onnistunut osaamisen

johtaminen tuo iloa työhön!

Mahdollistaa strategian mukaisen toiminnan.

Avaa organisaation tavoitteita….

… jotta jokainen voi itse nähdä oman osaamisensa tukevat tätä tavoitetta.

Tiedon sijaan puhutaan tietämisestä.

Osaaminen on tietämisen käyttöönottoa.

Osaamista voidaan arvioida tekemisen myötä tekemisen

seurauksina.

Osaamisen kehittämisen arkkitehtuuri

Organisaatiorakenne

Ajattelutapa

Yhteistyökykyisyys

Johdetaan organisaation suhdeverkoston muodostumista tukemaan toiminnan kehittämistä ja toteutusta

Yhteistyön käytännöt ja resurssointi - kollektiivinen asiantuntijuus mahdollistuu Halukkuus jakaa tietoa ja tehdä yhteistyötä Luottamusta rakentavat käytännöt

Yhteinen kieli ja tavoitteet Ihmiskäsitys Yhteinen ymmärrys osaamisresurssin luonteesta Osallistava johtaminen Jaettu arvomaailma

9

Organisaatiorakenne: verkostomainen Verkosto kuvaa suhteita organisaatiossa

Luottamuksellisuus syntyy usein epävirallisessa organisaatiossa

TIEDONSIIRTO

HILJAINEN TIETO

LUOTTAMUS

VUOROVAIKUTUS

10

Uusiutumisen varmistaminen: Uusi tieto ja kollektiivinen asiantuntijuus

• Haaste 1: Rutiinitieto ei enää riitä – Muutos ympäristössä tai ongelma, joka katkaisee rutiinin (esim. Lakimuutos

tai markkinahäiriö )

Siirryttävä uuden tiedon tuottamiseen

• Haaste 2 : Yksilöasiantuntijuus ei enää riitä – Yksilön tiedot, taidot, kokemus ja kulttuuri

Siirryttävä kollektiiviseen asiantuntijuuteen, joka on enemmän kuin mihin yksi

asiantuntija pystyy

• Miksi kaikki yhteisöt eivät tuota uutta kollektiivista tietoa?

Tiedon muodostus yhdessä on useimmiten sekä tiedollisesti, sosiaalisesti että emotionaalisesti vaativampi ponnistus kuin yksin toimiminen

11

Yhteistyökyvykkyys: kollektiivinen tieto

• Kollektiivisella tiedonmuodostuksella tarkoitetaan aina tavoitteellista ja tietoista toimintaa, jossa ihmiset asiakkaiden, oppilaiden, työkavereiden kanssa pyrkivät selvittämään tiettyä ongelmaa tai ilmiötä.

• Kollektiivinen tiedonrakennus välttämätöntä asiantuntijoille ja asiantuntijuudelle

• Yhteisen toiminnan ja keskustelun kautta syntyvä tieto voi olla luonteeltaan joko käsitteellistä tai käytännöllistä, kuitenkin aina niin, että tiedon omistaja (subjekti) on ryhmä.

• Kollektiivisessa tiedonrakentamisessa on myös hiljainen tieto mukana

• Kollektiivinen tiedonmuodostus onnistuessaan luo sellaista tietoa, joka on enemmän kuin mihin asiantuntijat yksin pääsisivät.

• Kollektiivisesta tiedonmuodostuksesta voidaan puhua myös rakentavasta yhdessätekemisestä.

12

Suhteet, verkostot ja organisaatioiden johtaminen

• Johtajuuteen liittyy organisaation kokonaiskuvan hahmottaminen ja erilaisten epävirallisten sidosverkostojen havainnoiminen, tiedostaminen sekä niiden vaikutusten arvioiminen.

• Johtajan ei pidä arvioida pelkästään yksilöiden (työntekijöiden) ominaisuuksia vaan sitä, miten eri yksilöiden keskinäinen suhdeverkosto on rakentunut.

• Organisaation jäsenet eivät toimi sattumanvaraisesti kenen hyvänsä kanssa eivätkä samalla tavoin kaikkien kanssa. Vuorovaikutus perustuu eri toimijoiden välillä vallitsevaan luottamukseen tai sen puuttumiseen.

13

Palveluksessasi!

heidi.keso@empiros.fi

Puh. 0400-554433

14