LUENTO 3: TPACK-taidot – teknologiatuettu oppiminen ja opetus
Kognitiiviset taidot 11.2.2014 Eija Häyrynen …...Kognitiiviset taidot (Lehtinen, Kuusinen &...
Transcript of Kognitiiviset taidot 11.2.2014 Eija Häyrynen …...Kognitiiviset taidot (Lehtinen, Kuusinen &...
ERKO
Erityispedagogiikan ohjaus- ja
konsultaatiomalli
Kognitiiviset taidot
11.2.2014
Eija Häyrynen
erityisopettaja
kehonkuva
bodyimage
minäkuva
itsetunto
identiteetti
hahmotus,
havaitseminen
kieli
muisti
aistitoiminnot
motoriikka
FYYSINEN
KOMPETENSSI
KOGNITIIVINEN
KOMPETENSSI
itsesäätely
tarkkaavaisuus
toiminnan
ohjaus
motivaatio
metakognitio
LAPSEN KEHITYS
SOSIOEMOTIO-
NAALINEN
KOMPETENSSI
tunteet,
sosiaaliset
taidot,
tunnetaidot
tempera-
mentti
terveys
ajattelu
Kuvio 2. Oppilaaseen liittyvät kouluvalmiutta kuvaavat tekijät (Linnilä 2006, 37)
Mistä oppimisessa on kyse?
• www.cast.org
• Tiedon äärelle pääsemisestä, tiedon
vastaanottamisesta
• Oppimisstrategioiden käyttämisestä
• Oppimiseen sitoutumisesta
Kognitiiviset taidot (Lehtinen, Kuusinen & Vauras 2007, 75)
• Empirismin perustalle rakentuneet oppimisen
teoriat
• Oppimista koskevat arkikäsitykset
• Kognitio /tajunnan sisältö
• Kognitiiviset prosessit / tajunnan sisällön
tapahtumat
Tiedolliset prosessit (Lehtinen, Kuusinen & Vauras 2007, 76)
• Tiedon hankinta
• Tiedon taltiointi
• Tiedon käyttäminen
• Kognitiivisen tutkimuksen kohteena: – tarkkaavaisuuden suuntaaminen, muistin rakenne ja toiminta, oppimisen
laadullisesti erilaiset strategiat, ongelmanratkaisuprosessit
Kognitiiviset kyvyt (Laakso 2011, 63)
Itsesäätelyn yhteydessä
ongelmanratkaisutaidot
muisti
kielelliset taidot
Itsesäätelytaitojen ongelmat lapsuudessa (Aro 2011, 106-111)
• Alisäätely
– Impulsiivisuus, aggressiivisuus, uhmakkuus,
levottomuus, käytösongelmat
– Uhmakkuus tyypillistä 9-10 –vuotiailla
– Pieni joukko lapsia, joilta puuttuu empatian ja
syyllisyyden tunteet (usein hyvä mielenteoria)
• Ylisäätely
– Arkuus, estyneisyys, pelokkuus, masennus
Tarkkaavuushäiriö (Aro 2011, 112-132)
• Hyperaktiivisuus
• Tarkkaamattomuus
• Impulsiivisuus
Tottelevaisuus (Laakso 2011, 67-73)
• Sisäistynyt tottelevaisuus
• Tilannesidonnainen tottelevaisuus, vaatii
muistuttamista
• Tottelevaisuuden ja sääntöjen sisäistymiseen
vaikuttavat
– Temperamentti– kyseessä itsesääntelytoiminnot
– Kieli – ymmärtääkö
– Muisti
– Kasvatus
– Sisäinen puhe
Sosiaalisten taitojen harjoittelu (Poikkeus 2011, 98-100)
• Tunnetaitojen opettaminen
– Käyttäytyminen ja sen taustalla olevat tunteet,
uskomukset ja asenteet
– Koko koulun ja ympäröivän yhteisön toimintamalli,
jossa tunnetaitoja ja hyvinvointia tuetaan;
kiinnitetään huomio käyttäytymistä, tunteita ja
uskomuksia muovaamiin sosiaalisiin konteksteihin
Harjoitteluohjelmien tuloksellisuus (Poikkeus 2011, 98-99)
• Muutoksia on saatu aikaan ryhmän
tunneilmastossa
• Lapsen myönteisen sosiaalisen
käyttäytymisen määrässä
• Lapsen sosiaaliseen hyväksyntään ryhmässä
on ollut vaikea löytää keinoja
• Pitäisi päästä vaikuttamaan varhain
Tiedon lajit (Lehrer 1990: Ronkainen, Pehkonen, Lindblom-Ylänne & Paavilainen
2011)
• Faktatieto
– Voidaan osoittaa oikeaksi tai vääräksi
• Osaaminen
– Mahdollistaa jonkin tekemisen
• Tunteminen
– Syntyy suhteessa
• Ymmärtäminen
– Mahdollistaa kommunikaation, toiminnan kerronnan
alueella
• Toimivuus
– Syntyy tekemisen kautta, osoittautuu toimivaksi
käytännössä
Mielen teoria ja metakognitio (Lehtinen, Kuusinen & Vauras 2007, 221- 222)
• Mielen teoria
– Lajityypillinen ominaisuus omasta ja toisten
mielestä
– Mahdollistaa metakognition
• Metakognitio
– Oman ajattelun ja toiminnan ymmärtäminen,
ohjaaminen ja säätely
Mielen toiminnan kehittyminen (Lehtinen, Kuusinen & Vauras 2007, 225- 226)
• oman sisäisen tilan ja ulkoisten tapahtumien välisen eron ymmärrys n.
2,5-vuotiaana
• Seuraavaksi kognitiivisten prosessien ymmärtäminen: muistan,
ymmärrän
• 4-vuotiaat ymmärtävät ponnistelun ja palkkion merkityksen
suorittamisessa, ajan merkityksen muistamisessa, hyötyvät
oppimisstrategioiden opetuksesta muistamisessa
• 10-vuotias osaa organisoida mielen toimintoja muistin käsittein; usein
liian jäsentymätöntä oman kognitiivisen toiminnan tehokkaaseen
säätelyyn
Tehtävän vaativuuden arviointi (Lehtinen, Kuusinen & Vauras 2007, 230)
• Tietää, mitä osaa ja mihin opiskeltaviin
asioihin aiemmat tiedot tai taidot eivät riitä
• Osaa varata riittävästi aikaa
• Tietämisen tunne ei ole aina realistinen
omaan osaamiseen; yli- tai aliarviointia
Kouluikäisten ymmärtämisen ja
muistitaitojen vahvistaminen (Lehtinen, Kuusinen &
Vauras 2007, 237)
• Tekstin rakenteen käyttö ja analysointi
pääajatusten löytämisessä ja muotoilussa
• Tekstin tiivistäminen, jäsentäminen,
ajatuskarttojen laatiminen
• Tavoitteita palvelevat muistiinpanot
• Itseltä kysely, vihjaa etsimään pääasioita ja
työstämään niitä
• Tekstin elaborointi eri tavoin (mielikuvat,
aiempi tieto, ilmiöiden yhteys)
Opettajan merkitys (Lehtinen, Kuusinen & Vauras 2007, 237, 248)
• Oppilaiden oppimistaitojen kehittymisessä opettajan
ohjaus ensiarvoisen tärkeää kouluiästä alkaen
• Pitää opettaa, kuinka tullaan aktiivisiksi ja taitavasti
ajatteleviksi oppijoiksi
• Ymmärrettävä, miksi, milloin ja missä eri strategioita
kannattaa käyttää
• Tärkeää saada oppilaat ajattelemaan ja suunnata
ajattelua tarkoituksenmukaiseen suuntaan
• Ohjaava opetuskeskustelu, scaffolding
– Mielenkiinnon herättäminen ja ylläpitäminen, ohjata
huomaamaan asioita, joita lapsi ei itse huomaa, näyttää
kuinka tavoitteet voi saavuttaa, auttaa turhautumisen
kontrolloimisessa
Ongelmanratkaisu (Lehtinen, Kuusinen & Vauras 2007, 221- 222)
• John Dewey:
– Oman toiminnan ja ajattelun reflektointi (How we
think)
– Reflektiivisen ajattelun monivivahteinen ja –
tasoinen prosessi: epäröinti, hämmennys,
vaikeuden kokeminen, hypoteesit, ratkaisuideat
– Ei-reflektiivinen ajattelu: nopeasti mieleen tulevat
toimintamallit, tavoitteena päästä jatkamaan
toimintaa
Oppimisen taitojen tukeminen
(Lehtinen, Kuusinen & Vauras 2007, 238-239)
• Turussa tutkittu metakognition ja oppimisen
strategioiden edistämisen malleja
- lauseen merkitys, vaikeat tekstikohdat,
pääasioiden havaitseminen, asioiden kytkeminen
• Vastavuoroisen opettamisen malli (reciprocal
teaching)
- kuusijäseninen lukuryhmä, yksi vuorollaan
ohjaajana, joka kyselee luetusta tekstistä
ydinsisällöistä → keskustelu, ohjaaja tekee
tiivistelmän
• Transaktionaalinen strategioiden opetus
– oppilaiden ja opettajan monitasoinen tiedonvaihto
→ tekstien ymmärtäminen, ongelman ratkaisu;
opettaja ohjaaja, mallittaja, palautteenantaja;
hyödynnetään ryhmän jäsenten tietoja ja
strategioita, opetellaan uusia; omien ajatusten
kertominen, tulkintojen tuottaminen, toisten
tulkintojen kehitteleminen, omien vaikeuksien
tunnistaminen, uusien strategioiden tunnistaminen,
keskusteleminen
Myytti oppimistyyleistä (Riener & Willingham)
• Oppilaat eroavat toisistaan:
– Lahjakkuus, kiinnostuneisuus, aiemmat tiedot,
ruumiin rakenne
• Ei ole voitu osoittaa, että muuttamalla opetus
oppimistyyliteorioiden mukaisesti oppiminen
paranisi
• Oppimistapa riippuu opittavan asia sisällöstä
Miellejärjestelmät ja apuvälineet
– Visuaalinen: tekstin lukeminen, kuva, kaaviot. kirjoittaminen,
julisteet
– Auditiivinen: luento ääneen lukeminen, opetuskeskustelu,
äänitteet
– Kinesteettinen: pelit, leikit, projektit, konkreettiset esineet,
sketsit
– Auditiivis-digitaalinen: tilastot, luvut, teoriat, mallit,
tutkimustulokset, taulukot
(Sahi 2006, 39 ja 77)
Fornessin (2001) meta-analyysi
erityisopetuksen menetelmien tehokkuudesta
• muististrategioiden opetus
• luetun ymmärtämisen strategioiden opetus
• suora opettaminen
Tekstinlukutaito K-I-Q
• Key points – two interesting facts – three questions
(Borgia & Owles 2009)
• Avainkäsitteet – kaksi kiinnostavaa asiaa – kolme
kysymystä
Muistin kolme tehtävää (Wright & Limond 2004, 86)
• Tiedon / opittavan asian mieleepainaminen
• Mielessä säilyttäminen
• Tiedon hakeminen muistissa tilanteissa, joissa
sitä tarvitaan
Muisti (Luotoniemi, Numminen, Sokka, Vedenkannas 2009)
• Kehittyminen alkaa jo kohdussa
• Ikävuodet 3-12 aktiivisen mieleenpainamisen ja
mieleenpalauttamisen kehittymisen aikaa
• Tahdonalainen mieleenpainaminen alkaa kehittyä
kouluunmenovaiheessa, varsinaisesti käytössä n. 10
vuoden iän jälkeen
• 13-14 vuoden iässä taito painaa asioita mieleen
tahdonalaisesti erilaisin muististrategioin
• Koulumenestys ja työmuistikapasiteetti voimakkaasti
yhteydessä toisiinsa
Muistin rakenne (Luotoniemi ym. 2009, 10, 38)
• Sensorinen eli aistimuisti vastaanottaa tietoa
kaikista aistipiireistä
• Lyhytkestoinen muisti muodostaa pohjan
työmuistitoiminnalle
• Säilömuisti säilöö opitut asiat koko
loppuelämän ajaksi (tapahtuma- ja asiamuisti)
• Jotta voi muistaa, tarvitaan sekä kykyä
lyhytkestoiseen mieleenpainamiseen, tietojen
siirtämiseen ja aktivoimiseen säilömuistista
Muistamisen tukeminen (esim. Luotoniemi ym.2009,52-
54)
• Sisäiset ja ulkoiset muististrategiat
• Struktuuri
• Opettajan tukee toiminnallaan oppimista ja
muistamista
Lähteet
Aro, T. 2002. KUMMI 1. Luetun ymmärtämisen teoriaa ja harjoituksia. Niilo Mäki
Instituutti.
Aro, T. 2011. Itsesäätelytaitojen kehityksen ongelmat lapsuudessa. Teoksessa: Aro,
T. & Laakso, M-L. (toim.) Taaperosta taitavaksi toimijaksi. Itsesäätelytaitojen
kehitys ja tukeminen. NMI. Porvoo: Bookwell Oy.
Borgia, L. & Owles, C. 2009. Terrific Teaching Tips. Illinois Reading Council
Journal, (37) 2, 38-42.
Forness, S. 2001. Special education and related services: what have we learned
from meta-analysis. Exceptionality 9, 185–197.
Laakso, M-L. 2011. Vanhemman ja lapsen vuorovaikutuksen merkitys lapsen itsesäätelyn kehityksessä. Teoksessa: Aro, T. & Laakso, M-L. (toim.) Taaperosta taitavaksi toimijaksi. Itsesäätelytaitojen kehitys ja tukeminen. NMI. Porvoo: Bookwell Oy.
Lehtinen, Kuusinen & Vauras 2007 (toim.) Kasvatuspsykologia. Helsinki: WSOY Oppimateriaalit Oy.
Linnilä, M-L. 2006. Kouluvalmiudesta koulun valmiuteen. Poikkeuksellinen koulunaloitus koulumenestyksen, viranomaislausuntojen ja perheiden kokemusten valossa. Akateeminen väitöskirja. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 294. Jyväskylä: Jyväskylä University Printing House.
Luotoniemi, E., Numminen, H., Sokka, L. & Vedenkannas, U.2009. Kummi 6. Muistan, siis osaan! Niilo Mäki Instituutti.
Riener, C. & Willingham, D. 2010. The Myth of Learning Styles. Change, 42 (5), 32-35. http://new.peoplepeople.org/wp-content/uploads/2012/07/The-Myth-of-Learning-Styles.pdf
Sahi, S. 2006. Neuro Linguistic Program. Oppimisen ja opettamisen menetelmä. Akateeminen väitöskirja. Rovaniemi: Lapin Yliopistopaino.
Wright, I. & Limond, J. 2004. A developmental framework for memory rehabilitation in
children. Pediatric Rehabilitation. 7 (2), 85–96