Kj esitys 22.10 - RiihimäkiRobotiikka, koulutus ja osaaminen 3. #UusiRiksu Asemanseutu,...

TALOUSARVIO 2020

Riihimäen kaupunki

Hallinto- ja konsernipalvelut Eteläinen Asemakatu 2

11130 Riihimäki KV:n hyväksymä 11.11.2019

SISÄLLYSLUETTELO

1. KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS ..................................................................................................1 2. RIIHIMÄKI-STRATEGIA 2030 .............................................................................................................3 2.1. Riihimäki -yhteisön visio: ”#RiiConnecting – tulevaisuus syntyy kohtaamisista” .........................3 2.2. Toimintaamme ohjaavat arvot .....................................................................................................3 2.3. Strategiset kärkihankkeet ............................................................................................................3 2.4. Strategiset kärkihankkeet, mittarit ja tavoitetasot ........................................................................4 3. TALOUSSUUNNITELMAN YLEISPERUSTELUT ..............................................................................7 3.1. Yleinen taloudellinen tilanne ........................................................................................................7 3.2. Kuntien talousarvionäkymät ........................................................................................................7 3.3. Valtion päätösten vaikutus talousarvioon ....................................................................................8 3.4. Väestötavoitteet ja työllisyys ........................................................................................................9 3.5. Riihimäen kaupungin talousarvion laadinnan lähtökohdat ....................................................... 11 4. HENKILÖSTÖSUUNNITELMA ........................................................................................................ 13 5. TALOUSARVION ESITYSTAPA, RAKENNE JA SITOVUUS.......................................................... 15 6. TULOS- JA RAHOITUSLASKELMAN PERUSTELUT ..................................................................... 18 6.1. Tuloslaskelman välitulokset ...................................................................................................... 18 6.2. Verotulot ................................................................................................................................... 20 6.3. Valtionosuudet ja verorahoitus ................................................................................................. 21 6.4. Rahoitustuotot ja -kulut ............................................................................................................. 21 6.5. Satunnaiset erät ja tulorahoituksen korjauserät ....................................................................... 22 6.6. Antolainat .................................................................................................................................. 22 6.7. Lainat ........................................................................................................................................ 23 6.8. Muut maksuvalmiuden muutokset ............................................................................................ 23 7. KÄYTTÖTALOUSOSAN YLEISPERUSTELUT ............................................................................... 24 8. INVESTOINTIOSAN 2020 YLEISPERUSTELUT ............................................................................ 24 9. TALOUSARVIOLASKELMAT .......................................................................................................... 27 9.1. Tulos- ja rahoituslaskelma ........................................................................................................ 27 9.2. Yhteenveto käyttötalousosasta ................................................................................................. 28 9.3. Investointisuunnitelma .............................................................................................................. 29 10. KÄYTTÖTALOUSOSA ..................................................................................................................... 32 10.1. Kaupunginhallituksen toimiala ................................................................................................. 32 10.2. Sosiaali- ja terveystoimiala ...................................................................................................... 51 11. VESIHUOLTOLIIKELAITOS ............................................................................................................ 58 12. RIIHIMÄEN KAUPUNKI JA VESIHUOLTOLIIKELAITOS YHTEENSÄ ........................................... 62 13. KONSERNIN, KONSERINIYHTIÖIDEN JA YHTEISÖJEN TOIMINTALINJAUKSET ..................... 66

1

1. KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Vuoden 2020 talousarvion valmistelussa kohtasimme osin saman vanhan ajan ongelman, jossa talousar-vioraamia ei kunnioitettu valmisteluohjeena ja tasapainottavia toimia jouduttiin hakemaan nopealla aikataululla syksyn aikana. Näin ei voi jatkua ja uudistamistoimia johtamisjärjestelmässä ja toimintaprosesseissa täytyy vauhdittaa kaikin käytettävissä olevin keinoin. Tämä kaupunginjohtajan talousarvioesitys on raamin mukainen. Vuosikate on 11,4 miljoonaa euroa. Tilikau-den tuloksesta on tulossa 6,1 miljoonaa euroa ylijäämäinen (emo 5,1 ja VHL 1,0). Tähän pääsemiseksi joudu-taan kuitenkin työstämään sopeutuksia siten, että niitä toteutetaan käyttösuunnitelmavaiheessa talousarvion prosessinongelman vuoksi. Yli raamin menevät luonteeltaan kertaluonteiset erät, joilla sekä korjataan jälkeen-jääneisyyttä että ehkäistään riskejä, jotka olisivat edessä joka tapauksessa. Lisäksi vauhditetaan strategian toteuttamista. Näitä ovat esimerkiksi ict- ja viestintäpanostukset. Pohja tulevaisuuden rakentamiselle on kuitenkin hyvä. Strategian visiota, sisältöä, kärkihankkeita ja niiden toimeenpanoa tasapainotetulla sovelletulla tuloskortilla uudistettiin. Muutokset on huomioitu talousarvion val-mistelussa. Kriittisimmät strategiset kysymykset, joissa toimeenpanovauhti on hyvä ja jotka jatkuvat edelleen, ovat robotiikkaopetuksen kehittäminen ja asemanseudun kehittämistoimenpiteiden vauhdittaminen. Strategi-nen eriyttäminen on osoittautunut toimivaksi kokonaisuudeksi, mutta strategiaan liittyvien mittareiden kehittä-minen ja läpi organisaation viety tulosvastuullisuus selkeine työhön liittyvine tavoitteineen on meille iso johta-mishaaste. Vanhaa virastomaisuutta ja pöhöttyneisyyttä sekä menneisyyden kulttuuria ilmentyy yhä. Muutos vie kauemmin aikaa kuin aluksi arvioitiin. Strategian kärkihankkeilla ja operatiivisen organisaation moderni-soinnilla tähdätään tehokkuuteen, uuteen väestönkasvuun, paikkakunnan brändin ja vetovoiman parantami-seen sekä suunnan kääntämiseen keskipitkällä aikavälillä. Kaupungin palvelutuotannossa on yhä vakavia menneisyydestä kumpuavia haasteita, joita ilmentävät virasto-maisen ei-tavoiteorientoituneen ja siiloutuneen organisaatiorakenteen organisaatiokulttuurin synnyttämä te-hottomuus ja monessa tapauksessa vanhanaikaiset toimintamallit sekä osin myös vuosien saatossa pöhötty-nyt henkilöstöorganisaatio. Näitä haasteita ratkaistaan vuonna 2017 käynnistyneillä johtamisjärjestelmän uu-distuksilla. Muutos voi tuntua tuskallisen hitaalta, mutta sitä se valitettavasti onkin. Digitalisaatiota, toiminnan-ohjausjärjestelmiä ja vastaavia hyödynnetään heikosti. Tarkoitus on kääntää suunta enemmän asiakas- ja asukaslähtöiseksi osallisuuden toimintatapoja edistäen. Tämä vaatii myös osaamisen kehittämistä ja uudel-leenjärjestelyjä. Taloussuunnittelua tehdään osin epävarmuuden tilanteessa, verotuloennusteet heittelevät eri syistä johtuen ja valtakunnallisen sotereformin aikataulut ja sisällöt elävät. Meillä on tästä huolimatta käyttötalouden menojen hillinnän tarve. Verotulot on arvioitu 124,6 miljoonaksi euroksi, jossa on kasvua kuluvaan vuoteen 3,0 %. Talousarviossa ja palveluverkkosuunnitelmassa kiinteistöinvestoinnit ovat minimissä odottamassa palvelu-verkkoratkaisua. Kaupungilla on pienellä maantieteellisellä alueella liikaa kiinteistöjä sangen heikolla käyttö-asteella. Monet peruskorjatuistakaan kiinteistöistä eivät vastaa nykyisiin vaatimuksiin, tulevaisuuden vaatimuk-sista puhumattakaan. Kiinteistöt kertaannuttavat myös monia palvelukustannuksia sekä suoraan että välilli-sesti. Seiniä kannattaa karsia rohkeasti ja panostaa palvelutuotannon laatuun. Kaupungille kerääntyy jatkuvasti korjausvelkaa, minkä hallinta – samoin kuin elinvoiman edistäminen – edel-lyttää vahvaa käyttötalouden menojen ja tulojen tasapainoa, sekä tulevaisuudessa reilusti yli 10 me vuosika-tetasoa, jotta kaupunki välttäisi velkaantumisansan. Kaukolämpöyhtiön vähemmistöosuuden myynti oli ensisi-jassa ratkaisu rahoitusaseman parantamiseen tulevaisuuteen varauduttaessa. Sitä ei oltu eikä ole tarkoitettu paisuvien käyttötalousmenojen kattamiseen. Meillä on organisaatiossa paljon kehitettävää. Mutta samalla meillä on merkittävää potentiaalia. Strategian edistäminen ja talouden tasapainottaminen eivät ole toisiaan poissulkevia asioita. Molempia tarvitaan. Mutta molemmissa avainsana on pitkäjänteisyys.

2

Edellä kuvatut ovat sopivan motivoivia haasteita, sillä niihin sisältyy laajassa skaalassa modernisointia, uudel-leen asemointia, verkostojen johtamista sekä kaupungin piirtämistä kasvukäytävän kartalle. Vuodesta 2020 on monellakin tapaa tulossa tärkeä. Teemme yhdessä henkilöstöorganisaation kanssa parhaamme, että pys-tymme vauhdittamaan välttämättömiä uudistuksia yhdessä tuumin. Riihimäellä 16.10.2019 Sami Sulkko Kaupunginjohtaja Riihimäki

3

2. RIIHIMÄKI-STRATEGIA 2030 Riihimäen kaupungin strategia 2030 on hyväksytty 2017 kaupunginvaltuustossa. Vuonna 2017 hyväksytty ja 2019 tarkistettu strategia on perusta valtuustokauden sekä siten vuoden 2020 talousarvion ja 2020 - 2022 taloussuunnitelmavuosien ohjaamiseen. Strategian tarkistamisen yhteydessä myös kaupungin visiota on kir-kastettu. 2.1. Riihimäki -yhteisön visio: ”#RiiConnecting – tulevaisuus syntyy kohtaamisista” Visio Riihimäki on tiivis, viihtyisä ja vilkas pääradan varrella sijaitseva kaupunki, jossa asukkaan arki on helppoa, sujuvaa ja turvallista. Kaupunki tunnetaan robotiikkaan erikoistuneesta opetuksesta, kiertotalousosaamisesta sekä runsaasta yritys- ja kulttuuritarjonnasta. Riihimäkeläiset pääsevät vaikuttamaan omaa arkeaan koskeviin päätöksiin.

2.2. Toimintaamme ohjaavat arvot Reiluus Riihimäki on reilu, oikeudenmukainen ja luotettava toimiessaan asukkaiden ja asiakkaiden kanssa. Rohkeus Riihimäki uudistuu rohkeasti ja toimii edelläkävijänä kaikissa toiminnoissaan. Ripeys Teemme arjen helpoksi ja sujuvaksi. Riihimäki palvelee ripeästi ottaen huomioon asiakkaiden tarpeet. 2.3. Strategiset kärkihankkeet Kaupungin strategia rakentuu kärkihankkeista, joita ohjataan kaupunkitasoisella tasapainotetulla tuloskortilla ja sen mittareilla. Kaupungin strategiset kärkihankkeet ovat seuraavat: 1. #RakasRiksu – hyvinvointi ja elämä, yhteisöllisyys, osallisuus; 2. #RoboRiksu – robotiikka koulutus ja osaaminen, 3. #UusiRiksu – asemanseutu, elinympäristö, elinvoima, Suomen kasvukäytävä; ja 4. #RipeäRiksu – toimintatapojen virtaviivaistaminen ja modernisointi, digitalisaatio.

2. #RoboRiksu Robotiikka, koulutus ja osaaminen

3. #UusiRiksu Asemanseutu, elinympäristö,

elinvoima, Suomen kasvukäytävä

4. #RipeäRiksu toimintatapojen

virtaviivaistaminen ja modernisointi, digitalisaatio

Visio 2030

#RiiConnecting – tulevaisuus syntyy kohtaamisista

Riihimäki on tiivis, viihtyisä ja vilkas pääradan varrella sijaitseva kaupunki, jossa asukkaan arki on helppoa, sujuvaa ja turvallista. Kaupunki tunnetaan robotiikkaan erikoistuneesta opetuksesta, kiertotalousosaamisesta sekä runsaasta yritys- ja kulttuuritarjonnasta. Riihimäkeläiset pääsevät vaikuttamaan omaa arkeaan koskeviin päätöksiin.

1. #RakasRiksu Hyvinvointi ja elämä, yhteisöllisyys,

osallisuus

4

Strategia ohjaa toimintaa Tavoitteet asetetaan talous- ja toimintasuunnitelmissa siten, että ne toteuttavat strategiaa. Strategiaa tukevat kärkihankkeet, niitä ohjataan ja seurataan kaupunkitasoisella tuloskortilla ja siihen laaditulla mittareilla. Strategia ja sen kärkihankkeet on käsitelty valtuustossa 2019. Strategiset päämäärät ja niihin kytketyt tavoitteet ohjaavat vuosittain kaupungin henkilöstön kanssa käytäviä henkilökohtaisia kehityskeskusteluita ja kehityssuunnitelmia. Henkilökohtaisten kehityssuunnitelmien avulla henkilöstö sitoutetaan toteuttamaan oman työnsä kautta kaupungin strategiaa. Strategian toteutumisen arviointi, seuranta ja tarkistaminen Toteutumisen seuranta ja arviointi on kytketty talousarvioraportointiin ja hyvinvointikertomuksen tuloksiin sekä ympäristöpolitiikan tavoitteiden toteutumiseen. Arvioinnissa keskeistä on asetettujen tavoitteiden ja kärkihankkeiden kuin myös hyvinvointia ja taloutta koske-vien tulosten toteutuminen mittarien valossa. Mittarien toteutumisen arviointi tapahtuu vuosittain kokonaisuutena tilinpäätöksen yhteydessä. Mittarien seu-rannassa huomiota kiinnitetään vuosittaisessa arvioinnissa kehityksen suuntaan ja valtuustokauden päätyttyä koko valtuustokaudelle asetettujen mittarien toteutumisen arviointiin. 2.4. Strategiset kärkihankkeet, mittarit ja tavoitetasot Strategiset kärkihankkeiden tavoitteiden ohjaamiseen, mittaamiseen ja seurantaan on rakennettu kaupunkita-soinen tuloskortti.

Kärkihankkeet 2020-2021

Tavoitetila 2030

Vastuutoimialue

hyvinvointi ja hyvä elämä, yhteisöllisyys, osallisuus

Riihimäkeläiset ovat ylpeitä kotikaupungistaan ja osallistuvat aktiivisesti sen kehittämiseen. Monisukupolvinen yhteisöllisyys, tulevaisuuden palvelut ja helppo arki kuuluvat kaikille kaupunkilaisille.

ElinvoimaSosiaali- ja terveys toimiala, Hallinto- ja konsernipalvelut

#Riiconnecting - tulevaisuus syntyy kohtaamisista

#RipeäRiksuLean: toimintatapojen virtaviivaistaminen ja

modernisointi, digitalisaatioRiihimäki palvelee ripeästi, joustavasti ja asiakaslähtöisesti.Organisaation osaaminen, sähköisten työkalujen kehittäminen ja käyttöönotto sekä toiminnan muutos mahdollistavat resurssien tehokkaamman käytön ja työmäärän hallinnan. Näiden toimien avulla parannetaan henkilöstön työhyvinvointia ja sitä kautta organisaation kannattavuutta ja kilpailukykyä!

Tekninen palvelukeskus, Hallinto- ja konsernipalvelut

robotiikka koulutus ja osaaminen

Riihimäki on Suomen robotiikan pääkaupunki, jossa koulutuksellinen jatkumo ja elinkeinoelämälähtöiset robotiikkaopinnot muodostavat perustan robotiikan ja IoT:n tutkimus- ja tuotekehitystoiminnalle. Innovatiivinen robotiikan ja IoT:n yrityshautomo, yrityskiihdytys ja Design Factory toiminta synnyttävät uusia yrityksiä Riihimäelle.Riihimäen robotiikkakampus on kansainvälisesti tunnustettu vetovoimainen verkostomaisesti toimiva kehitys- ja oppimiskeskus, joka houkuttelee korkea-asteen opiskelijoita kaikista maanosista. Roboriksun oppilaitosten ja kaupungin yhteistyön avulla kehitetään kaupungin palveluja ja palveluprosesseja.

Sivistys ja osaaminen

#UusiRiksuasemanseutu, elinympäristö, elinvoima,

Suomen kasvukäytäväAsemanseudulle on rakentunut Uusi Riihimäki, metropolialueen nuoria aikuisia houkuttelevaa asumista, joka on saanut Riihimäen asukasluvun nousuun. Alueella on myös monipuolista julkista ja yksityistä palvelutarjontaa, joka vastaa tulevaisuuden asukkaiden vaatimuksia. Riihimäen kaupungin palvelutarjonta vastaa asukkaiden tarpeita ja houkuttelee uusia asukkaita.

#RoboRiksu#RakasRiksu

5

Miten kärkihanke edistää asukas/yritys tyytyväisyyttä?

Tavoitetila 2030

Riihimäkeläiset ovat ylpeitä kotikaupungistaan ja tyytyväisiä palveluihin. Kuntalaiskyselyn vastausten tulos (asteikolla 1-5) on vähintään 4.

Tavoitetila 2030

Lukiolle robotiikan ja teatterin erityistehtävä. Lukiolle haetaan robotiikka-opetuksen erityistehtävä. Tämä on osa opetuksellista jatkumoa perusopetuksesta toisen asteen kautta korkea-asteelle (HAMK ja Turun yliopisto).

Tavoitetila 2030

Väestömäärä "30:30" eli vuonna 2030 väestömäärä on 30000

Tavoitetila 2030

Asiointi on sujuvaa ja helppoa sisäisesti ja suhteessa asiakkaisiin. Asiointipalvelut ovat sähköisiä ja tiedon liikkumisessa hyödynnetään automaatioita, jotta päätösprosessit nopeutuvat.

Mittareita: asukastyytyväisyys,väestönkehitys, toteutuneet hankkeet, uusien asuntojen määrä, toteutuvien kem määrä, läpivirtausaika

Tavoite 2020 ja mittari

Asukastyytyväisyys on noussut tasosta 3,2 tasolle 3,4 (asukaskokemus)



Väestömäärän kasvu 0,2 % koko kaupungissa vuonna 2020


On otettu käyttöön 5 uutta sähköistä palvelua. Kukin toimialue ottaa vähintään yhden uuden järjestelmän käyttöön.

Toteuma Toteuma Toteuma ToteumaProsessinäkökulmaMitkä sisäiset prosessit varmistavat kärkihankkeen onnistumisen ja edistämisen?

Tavoitetila 2030

Kaupunkilaisten osallisuus ja yhteisöllisyys lisääntyy. Toiminnan kehittämiseen ja arviointiin osallistuneiden kaupunkilaisten määrä kasvaa vuosittain.

Tavoitetila 2030

Riihimäki on Suomen johtava robotiikan opetuksen kehittäjä ja toteuttaja. Lukuvuoden 2019-2020 alusta Riihimäellä voi opiskella opetussuunnitelmiin perustuvaa robotiikkaa päiväkodista lukion loppuun saakka.

Tavoitetila 2030

Keskustan yleissuunnitelman mukaiset hankkeet ovat merkittävissä määrin toteutuneet. Maanhankinnassa on edetty yleiskaavan mukaan strategisesti tärkeillä alueilla.

Tavoitetila 2030

Luodaan kokonaisymmärrys toiminnan ja järjestelmien välisistä suhteista ja saadaan tätä kautta priorisoitua toimenpiteet ja tarvittavat resurssit.

Mittareita: palvelun nopeus, palvelun laatu, hankkeen kehityksen eteneminen, kustannukset


Asukaskyselyyn vastaa vähintään 700 asukasta (vuonna 2019 vastaajia oli 475).


Riihimäen lukiossa järjestettävien lukion robotiikkaopetuksen kursseille (5 kpl) osallistuu vähintään 60 opiskelijaa.


Asemanseudun yleisuunnitelman valmiusaste 100 %.


Digitalisaatio-ohjelman valmiusaste 100 %.

Toteuma Toteuma Toteuma Toteuma


HenkilöstönäkökulmaMiten varmistetaan, että kaupungilla on hyvä työnantajamaine sekä osaava, oikein mitoitettu ja kohdennettu sekä tavoitteisiin sitoutunut henkilöstö?

Tavoitetila 2030

Kaupungin henkilöstö on sitoutunutta työhönsä ja sen kehittämiseen. Johtamiskäytännöt ovat yhdenmukaisia. Esimiestyössä lähtökohtana on sujuva yhteistoiminta, henkilöstön osallistaminen ja keskusteleva työkulttuuri. Henkilöstötyytyväisyyttä mitataan vuosittain toteutettavilla henkilöstökyselyillä. Henkilöstökyselyn tulostavoite on 4 (asteikolla 1-5).

Tavoitetila 2030

Riihimäellä voi opiskella robotiikkaa varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle. Riihimäki tunnetaan kansainvälisesti Robotiikastaan.

Tavoitetila 2030

Riihimäen kaupungin työnantajamaine on houkutteleva. Työn ja arjen yhteensovittaminen on joustavaa. Kaupungin työskentelytilat, toimintatavat ja johtaminen tukevat tuloksellista työntekoa.

Tavoitetila 2030

Riihimäen kaupunki on mukana työelämän muutoksessa, jossa rutiiniasioita automatisoidaan digitalisaatiota hyödyntäen. Henkilöstö on aktiivinen muutoksessa ja automatisoinnin avulla vapautuvia resursseja hyödynnetään työnkuvia tarkistamalla. Henkilöstön osaamista tuetaan koulutuksilla ja varmistetaan toimivat sekä ajanmukaiset järjestelmäratkaisut.

Mittareita: henkilöstötyytyväisyys, etätyösopimusten määrä, sairauspoissaolojen määrä, koulutustasoindeksi, koulutuspäivien määrä, aloitteiden ja ideoiden määrä


Henkilöstökyselyssä johtamisen onnistumiseen liittyvät arviot, tulos > 4 (1-5).


Yleissivistävän opetuksen opettajista vähintään 50 opettaa robotiikkaa.


Suositteluindeksi: henkilöstökyselyssä kaupungin suosittelemisesta työpaikaksi tuttavillleen tulos on > 4 (1-5).


Järjestelmä kertapalkkioiden käyttämiseen osana kannustavaa palkkausta vakiinnutetaan, maksettujen kertapalkkioiden määrää ja kohdentumista seurataan ja varattu määräraha käytetään.



ResurssiviisausnäkökulmaMikä edistää resurssien (luonnonvarat, raaka-aineet, energia, tuotteet ja palvelut, tilat, aika ja osaaminen) viisasta ja hukkaamatonta, hyvinvointia sekä kestävää kehitystä edistävää käyttöä?

Tavoitetila 2030

Riihimäkeläiset ovat tietoisia valintojensa ympäristövaikutuksista ja pyrkivät omilla toimillaan vähentämään ympäristön kuormitusta.

Tavoitetila 2030

Robotiikkaa ja IoT:ta hyödynnetään kaupungin palvelutuotannossa ja toimintojen kehittämisessä. Kaupungin alueen oppilaitosten kiertotalousopetus on kansainvälisesti tunnettua ja arvostettua.

Tavoitetila 2030

Riihimäen asemanseudulla asuminen tukeutuu suurelta osin kevyeen liikenteeseen, joukkoliikenteeseen ja yhteiskäyttöisiin liikkumisvälineisiin. Kaupunki osallistuu aktiivisesti Suomen Kasvukäytävää koskevaan kehittämistyöhön saavutettavuuden, liikenneolojen sekä joukkoliikennettä koskevien järjestelmien kehittämiseksi. Riihimäen kiertotalousklusteri on kehittynyt laajaksi ja aktiiviseksi toimijaksi. Kiertotalous on tullut osaksi kaikkea kaupungin toimintaa.

Tavoitetila 2030

Kaupungin tilojen käyttöaste on merkittävästi kasvanut ja monipuolistunut. Toiminnassa on lisääntynyt ympäristöä säästävät toimintatavat. Tarpeettomista tiloista on luovuttu. Sähköinen asiointi on poistanut aikaan, tilaan ja tiedonsaantiin liittyviä rajoituksia kaupungin palveluiden käyttämisessä.

Mittareita: jätteen määrä, innovaatioiden määrä, yhteiskäyttöisten liikkumisvälineiden määrä, tilojen käyttöaste


Yhdyskuntajätteen määrä kg / asukas pienenee vuosittain 2%


Kaupungin toiminnoissa käytettävien robotiikka- ja IoT-innovaatioiden määrä kasvaa, Riihikodissa toteutettu 1 hyvinvointiteknilogian robotiikan ja IoT:n yhteishanke.


Yhteiskäyttöisiä liikkumisvälineitä otetaan käyttöön.


Kaupungin tilojen käytettävyys lisääntyy 5%.



6

Hyvinvointikertomus Kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia sekä niiden edistämiseksi toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain. Tämän lisäksi valtuustolle on valmisteltava kerran valtuustokaudessa laajempi hyvin-vointikertomus. Laaja hyvinvointikertomus laaditaan valtuustokauden alussa. Hyvinvointikertomuksen avulla ohjataan kunta-strategian perusteella kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi valittujen toimenpiteiden toteutta-mista. Hyvinvointikertomukseen valittujen indikaattoreiden avulla arvioidaan sitä, kuinka hyvin kaupungin ta-lousarvioon varatuilla määrärahoilla on onnistuttu edistämään kuntalaisten hyvinvointia. Talousarvion ohella hyvinvointikertomus on itsenäinen ja tärkeä palvelutuotannon painopisteitä ja niiden toteutusta ohjaava asia-kirja. Talouden keskeiset mittarit Talouden tarkastelu toteutetaan kriisikuntakriteerien avulla. Kriisikuntakriteerien painotus on muuttunut kon-sernitason tarkasteluksi. Mittarit on laadittu valtuustokauden ajalle, joten ne ovat samoja kuin vuonna 2018. Kriisikuntakriteeristössä korostuu konserninäkökulma. Kriisikuntakriteerit (2017): Taseen kertynyt alijäämä (kaupunki + vhl) Taseen kertynyt alijäämä (kaupunkikonserni Muut kriteerit Vuosikate Tulovero % Lainat/asukas Suhteellinen velkaantuneisuus Muut talousmittarit (kaupunki + vhl) Vuosikatteen riittävyys Lainat/ asukas Lainanhoitokate Suhteellinen velkaantuneisuus Riihimäki strategia -visio 2030

TalousnäkökulmaMitä taloudellista lisäarvoa saadaan panostamalla tähän kärkihankkeeseen?

Tavoitetila 2030

Houkuttelee työikäistä väestöä ja perheitä muuttamaan Riihimäelle. Väestörakenteen kehitys on huoltosuhteen näkökulmasta positiivinen.

Tavoitetila 2030

Riihimäki robotiikan pääkaupunkina luo tulevaisuuden alojen kansainvälisesti tunnetun osaamiskeskittymän. Robotiikkaa opiskelevat nuoret voivat työllistyä omalle alalleen Riihimäellä.

Tavoitetila 2030

Asemanseudun ja keskustan kehittämisellä tavoitellaan uutta houkuttelevaa asuntotarjontaa, joka mahdollistaa asukaslukutavoitteen toteutumisen. Uudella rakennuskannalla saadaan kaupungille kiinteistöverotuloja. Yritysten elinvoimaisuus ja uudet yritykset kasvattavat yhteisöveron määrää.

Tavoitetila 2030

Lean -johtamisfilosofian ja digitalisaation hyödyntämisellä kaupunkiorganisaation toiminnassa parannetaan asiakastyytyväisyyttä ja laatua, pienennetään toiminnan kustannuksia ja edistetään palvelun ripeyttä.

Mittareita: huoltosuhde, muuttotilastot veropohjan kehitys, kustannustehokkuus


Kaupungin väestöllinenhuoltosuhde kehittyy koko maan huoltosuhdetta paremmin .


Robotiikkaan ja IoT:hen profiloituneiden yritysten toimintaedellytykset paranevat ja määrä kasvaa. Riihimäen lukion opiskelijoista väh. 5 suorittaa TET-jakson robotiikkaan erikoistuneissa yrityksissä.


Verotulojen kehittymisellä taataan vakaa kuntatalous. Riihimäkeläisten ennakonpidätyksenalaisten tulojen muutos on koko maan keskiarvoa korkeampi.


Palveluiden kustannukset ovat vertailukuntien keskiarvoa alempia.



7

3. TALOUSSUUNNITELMAN YLEISPERUSTELUT 3.1. Yleinen taloudellinen tilanne koko maassa Yleistä talouskehitystä ja kuntatalouden tilannetta kuvaava tarkastelu pohjautuu 4.4.2019 julkaistuun kuntata-lousohjelmaan sekä valtiovarainministeriön 7.10.2019 taloudelliseen katsaukseen. Kuntatalouden suotuisa kehitys näyttää päättyneen vuonna 2018. Tilastokeskuksen julkaisemien tilinpäätös-tietoarvioiden mukaan kuntatalouden toimintakate heikkeni vuonna 2018 noin 0,9 mrd. euroa ja vuosikate noin 1,3 mrd. euroa edellisvuodesta. Vuosikatteen heikkeneminen johtui ennen kaikkea kuntien toimintakatteen heikkenemisestä sekä verotulojen vähenemisestä poikkeuksellisen hyvän edellisvuoden jälkeen. Toimintaka-tetta on heikentänyt kuntien toimintakulujen, erityisesti palkkamenojen, kasvun kiihtyminen edellisistä vuosista. Vuosi 2017 oli kuntataloudessa poikkeuksellisen vahva. Toimintamenojen kasvu oli erittäin maltillista, ja vero-tulot kasvoivat osittain kertaluontoisten tekijöiden seurauksena. Vuonna 2018 kuntien verokertymää pienensi-vät verovuodelta 2017 maksetut ennakoitua korkeammat ennakonpalautukset sekä veronsaajaryhmien jako-osuuksien oikaisu valtion hyväksi. Kuntien vuosikate heikkeni kaikissa maakunnissa ja kuntakokoryhmissä. Vuosikate heikkeni eniten 6 000–10 000 asukkaan kunnissa. Negatiivisen vuosikatteen kuntien lukumäärä kasvoi. Vuonna 2018 negatiivisen vuosikatteen kuntia oli 38, kun vuotta aikaisemmin niitä oli vain neljä. Tuloksen näkökulmasta tasapainoisia kuntia, joissa vuosikate riitti poistojen kattamiseen, oli vain noin kolmasosa kunnista. Kuntatalouden vuosikate ei riittänyt täysin kattamaan tuloksen näkökulmasta poistoja ja arvonalentumisia eikä rahoituksen näkökulmasta nettoinvestointeja. Kuntatalouden nettoinvestoinnit olivat vuonna 2018 hieman yli 3,8 mrd. euroa. Tästä kuntien osuus oli noin 2,8 mrd. euroa ja kuntayhtymien noin 1,0 mrd. euroa. Nettoinves-toinnit kasvoivat edellisvuoteen verrattuna noin 300 milj. euroa. Investointien kasvua selittää ennen kaikkea kuntien investointien kasvu, mutta myös sairaanhoitopiirien investoinnit pysyivät korkealla tasolla. Kuntatalou-den lainakanta kasvoi noin 18,4 mrd. eurosta 19,5 mrd. euroon. Suomen talouden kehitys on ollut viime vuosina positiivista, mutta hiipuvaa. Vuonna 2017 Suomen bruttokan-santuotteen kasvu oli 3,1 prosenttia, vuonna 2018 kasvu oli enää 1,7 prosenttia. BKT:n kasvuennuste on vuonna 2019 n. 1,5 prosenttia. Kasvu jatkuu lähivuosina hidastuvana vuosina 2020 - 2021 ja on enää n. pro-sentin luokkaa ja vuosina 2022 - 2023 alle prosentin. Työllisyyskehitystä koskeva ennuste on aleneva ja kään-tyy ennusteen mukaan nousuun vuonna 2022.

3.2. Kuntien talousarvionäkymät Väestökehityksen arvioidaan eriyttävän kuntakenttää. Väestönkasvu on keskittynyt erityisesti kaikista suurim-piin kaupunkeihin, niiden lähistölle ja maakuntien keskuskaupunkeihin. Vanhusväestön määrä kasvaa ja syn-tyvyys on selvästi alentunut viime vuosina. Nämä muutokset kohdistuvat eri tavalla erityyppisiin kuntiin. Koko-naisuutena väestörakenteen muutoksilla on merkittävä vaikutus kaikkien kuntien palvelujen järjestämisen kus-tannuksiin, tulopohjaan, investointitarpeisiin sekä yleiseen elinvoimaan. Kuntataloutta koskeva keskeisin ha-vainto on se, että vaikka väestörakenne muuttuu koko ajan taloudellisesti epäedullisemmaksi, niin sen vaiku-

Yleinen taloudellinen tilanne 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023VM syksy 2019Muutos % Tuotanto (määrä) 3,1 1,7 1,5 1,0 0,9 0,9 0,7 Inflaatio 0,7 1,1 1,1 1,4 1,7 1,7 1,7 Ansiotasoindeksi 0,2 1,7 2,7 3,1 2,9 Työttömyysaste % 8,6 7,4 6,5 6,3 6,2 6,3 6,5 % BKT:stä Veroaste 43,8 43,0 42,3 41,9 42,2 42,1 Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä 0,7 - 0,8 - 1,0 - 1,4 - 1,5 - 1,5 - 1,4 - Julkinen velka 60,8 58,9 58,8 58,8 59,7 60,6 61,6

8

tukset kuntatalouden kehitykseen ovat vielä olleet suhteellisen vähäisiä ja suuret menopaineet ovat vasta to-teutumassa. Lähivuosien kuntatalousnäkymät ovat haastavat talouskasvun hidastuessa alle yhteen prosenttiin vuosina 2020 - 2022. Valtiovarainministeriön kuntataloutta koskevan kehitysarvion perusteella toimintamenojen kasvuvauhdin en-nakoidaan olevan reilun kolmen prosentin vuosivauhdilla lähivuosien aikana. Maakunta- ja sote-uudistuksen kaatumisen vuoksi, sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuun menopaineet pysyvät kuntasektorilla. Tä-män lisäksi lapsi-ikäluokkien pienenemisen myötä perusopetuksen järjestäminen aiheuttaa monessa kun-nassa kasvavan haasteen. Peruspalvelujen järjestämisen turvaaminen kaikkialla maassa edellyttää myös ra-kenteellisia uudistuksia. Väestön ikärakenteen muutoksen vaikutuksen arvioidaan olevan n. 0,5 % vuosittain. Kuntatalouden henkilöstömäärän ei ennakoida muuttuvan, vaan palvelutarpeen arvioidaan näkyvän ostopal-velujen kasvuna. Myös ansiotason nousu kasvattaa kuntien menoja. Verorahoituksen kasvun ennakoidaan nopeutuvan ansiotason nousun ja suotuisan työllisyyskehityksen ansi-osta, joka näkyy kunnallisveron tuotto-odotuksissa. Ansio- ja pääomatuloverokertymien kasvun ennakoidaan jatkuvan hidastuvaan tahtiin. Kuntatalouden tila heikentyi vuonna 2018. Tämän johdosta tulojen ja menojen epätasapaino ei näytä korjaan-tuvan ilman uusia toimienpiteitä. Tilikauden tulos heikkenee ja uhkaa kääntyä lähitulevaisuudessa negatii-viseksi. Kuntakentässä kunnallisveroprosentteihin kohdistuu huomattavaa korotuspainetta, mikäli rakenteelli-sia uudistuksia ja menopaineita hillitseviä toimia ei toteuteta. Valtiovarainministeriön tarkastelun perusteella yli kahdella kolmasosaa kunnista olisi tuloveroprosentin korotuspainetta ja viidesosalla korotuspaineen arvioi-daan olevan yli 3 prosenttia. 3.3. Valtion päätösten vaikutus talousarvioon Verotulot Ansiotuloveroperusteisiin tehdään vuonna 2020 ansiotasoindeksin tarkistus muutosta vastaavasti. Muutoksen johdosta kunnallisveron tuoton arvioidaan pienenevän 196 milj. euroa v. 2020. Tämän lisäksi ansiotulovero-tusta kevennetään yhteensä 200 milj. eurolla korottamalla työtulovähennystä, kunnallisverotuksen perusvä-hennystä sekä valtion- ja kunnallisverotuksen eläketulovähennyksiä. Kevennys kohdistuu ensisijaisesti pieni-tuloisille palkka-, eläke- ja päivärahatulon saajille. Työtulovähennyksen korotus pienentää kunnallisveron tuot-toa arviolta 48 milj. euroa vuonna 2020. perusvähennyksen korotus 59 milj. euroa ja valtion- ja kunnallisvero-tuksen eläkevähennyksen korotus yhteensä arviolta 25 milj. eurolla. Asuntolainan korkojen vähennyskelpoinen osuus pieneneminen jatkuu hallitusohjelman mukaisesti siten, että v. 2020 asuntolainan koroista on vähennyskelpoista 15 prosenttia. Muutos lisää kunnallisveron tuottoa arviolta 10 milj. euroa. Kotitalousvähennys supistuu yhteensä 92 milj. euroa, jonka arvioidaan lisäävän kunnallisveron tuottoa 36 milj. euroa. Määräaikaisesta ns. avainhenkilölaista tulee pysyvä ja palkkatulon lähdeveroa huojen-netaan. Muutos pienentää kunnallisveron tuottoa arviolta 3 milj. euroa vuonna 2020. Hallitusohjelman mukai-sesti kuntien verotulomenetykset kompensoidaan täysimääräisesti. Vuonna 2020 voimaan tulevan yhteisöjen tulolähdejaon poistamista koskevan muutoksen on arvioitu pienen-tävän yhteisöveron tuottoa vuositasolla n. 11 milj. euroa. Vuonna 2019 voimaan tulleen korkovähennysrajoi-tusta koskevan sääntelyn muutoksen arvioitiin kasvattavan yhteisöveron tuottoa n. 10 milj. euroa v. 2019 ja täysimääräisenä noin vuoteen 2030 mennessä yhteensä 30 milj. euroa vuodessa. Edellä mainittujen vastak-kaissuuntaisten veroperustemuutosten vaikutusten johdosta vuodelle 2020 ei tehdä kompensaatiosta johtuvaa yhteisöveron jako-osuusmuutosta. Hallituksen budjettiriihessä vuodelle 2020 sovittiin, että hallitus selvittää ja valmistelee esityksen kaksinkertai-sista poistoista kone- ja laiteinvestointeihin investointien kannustamiseksi neljän vuoden ajaksi. Lisäksi hallitus selvittää mahdollisuutta antaa esitys määräaikaisesta tutkimusyhteistyökannustimesta. Tavoitteena on uudis-

9

tusten voimaantulo vuonna 2020. Molemmat uudistukset alentaisivat yhteisöveron tuottoa. Tällä ei olisi kuiten-kaan vaikutusta kuntien verotuloihin, koska hallitusohjelman mukaan veroperustemuutoksista aiheutuvat ve-rotuottomuutokset kompensoidaan kunnille, joten tässä yhteydessä kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta ko-rotettaisiin vastaavasti. Valtionosuudet 2020 Kunnan valtionosuus koostuu kahdesta osasta, kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (VM) ja opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuusrahoituksesta (OKM). Lisäksi samassa yhteydessä valtionosuuksien kanssa maksetaan kunnille ja muille opetuksen järjestäjille kotikuntakorvauksia. Uutuutena vuonna 2020 aiemmin val-tionosuusjärjestelmän kautta kunnille maksetut verotulomenetysten kompensaatiot erotetaan peruspalvelujen valtionosuudesta (mom. 28.90.30) järjestelmästä omalle momentilleen 28.90.35. Uudistus yksinkertaistaa jär-jestelmää ja lisää sen läpinäkyvyyttä. Ensimmäiset ennakolliset laskelmat kuntien valtionosuuksista vuodelle 2020 julkaistiin 8.5.2019. Kuntakohtai-set ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2020 on päivitetty 17.10.2019 valtion talousarvion mukaiseksi. Kuntaliiton ennakollisissa valtionosuuslaskelmissa (17.10.2019) on tehty arvio vain peruspalvelujen valtion-osuudesta (VM). OKM:n valtionosuus on ennakkolaskelmassa vuoden 2019 rahoituksen (5.8.2019) tasoisena. Laskelmat päivittyvät vielä marraskuussa 2019. Lopulliset päätökset kuntien valtionosuuksista vuodelle 2020 tehdään joulukuun 2019 lopussa. Peruspalvelujen valtionosuuden (VM) kasvu vuodesta 2019 vuoteen 2020 johtuu erityisesti vuonna 2019 päät-tyneestä kilpailukykysopimuksesta. Taustalla on myös muita lakiin perustuvia muutoksia. Kilpailukykysopimuk-seen sisältynyt lomarahojen leikkaus päättyy ja niin ikään siihen liittyvä valtionosuuden leikkaus (-264 milj. €) päättyy vuoteen 2019. Pääministeri Juha Sipilän hallituksen päättämä määräaikainen vuosia 2016 - 2019 kos-kenut indeksikorotusten jäädytys päättyy vuoteen 2019. Tehtyjä indeksijäädytyksiä ei kompensoida, mutta vuoden 2020 kustannustason muutos (+2,4 %) lisää valtionosuutta 166 milj. euroa. Lakiin perustuva valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus (perustuen vuoden 2017 tietoihin) lisää valtionosuutta 102 milj. euroa vuonna 2020. Lisäksi peruspalvelujen valtionosuudessa otetaan huomioon kuntien tehtävien ja velvoitteiden muutoksia vuonna 2020. Valtionosuudet nousevat kuluvasta vuodesta. Kuntien valtionavut ovat v.2020 11,6 mrd. euroa, mikä on 8 % enemmän kuin v. 2019. Laskennalliset valtion-osuudet ovat yhteensä 8,1 mrd. euroa eli 16 % vähemmän kuin vuoden 2019 varsinaisessa talousarviossa. Tämä johtuu siitä, että aiemmin kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen sisältyneet verotulomenetysten kom-pensaatiot maksetaan jatkossa erilliseltä määrärahamomentilta eikä niitä lueta enää valtionosuuksiksi. Mikäli veromenetysten kompensaatiot otettaisiin edelleen mukaan, laskennallisten valtionosuuksien muutos olisi lä-hes 7 % vuoden 2019 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. 3.4. Väestötavoitteet ja työllisyys Riihimäen kaupungin asukasluku laski 1,0 % vuonna 2018 eli 285 asukkaalla. Asukasluku on laskenut viimei-sen neljän vuoden aikana. Vuoden 2018 lopun ajankohdasta 31.12 kaupungin asukasluku 28 736 on noussut vuoden 2019 syyskuun loppuun mennessä 47 asukkaalla eli 0,2 %. Toteutuneen väestökehityksen valossa näyttää kuitenkin siltä, että väestökehityksen realistisen kasvutason voi arvioida olevan 0,2 %. Väestökehitys ja suunnittelun perusteena oleva väestötavoite on esitetty seuraavassa kuvassa.

10

Tilastokeskuksen väestöennuste on Riihimäen kaupungin osalta negatiivinen lähivuosina. Vuonna 2019 väes-tömuutos on -0,7 prosenttia ja vuosina 2020 - 2022 väestömuutos on -0,6 ja -0,5 prosentin luokkaa. Työttömyyskehitys on ollut edelleen laskeva. Valtakunnallinen työttömyysasteen trendi on pysytellyt 6,6 pro-sentin tuntumassa. Työllisyysaste oli heinäkuussa 72,4 prosenttia, joka on sama kuin vuoden alussa ja sen ennakoidaan olevan 72,5 prosenttia koko vuoden 2019 osalta. Ennusteiden mukaan hidastuva talouskasvu ja työvoimakustannusten nousun kiihtyminen pysäyttävät työttömyysasteen laskun vuonna 2021. Koko maan ja Riihimäen kaupungin työttömyysasteen kehitys on esitetty seuraavassa taulukossa (lähde: työvoimahallinnon tilastot).

Pitkäaikais- ja rakennetyöttömien määrät ovat vähentyneet alkuvuonna, joka on vaikuttanut työttömyysasteen alenemiseen. Tästä huolimatta 20 - 54-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien määrä on korkeampi kuin edellisen suhdannehuipun aikana vuonna 2008. Kohtaanto-ongelmat, rakenteellinen työttömyys ja väestön ikäraken-teen muutos rajoittavat työllisyyden kasvua.

2018 2019Työttömyysasteen kehitys Riihimäki Koko maa Riihimäki Koko maaTammi 9,5 10,9 7,9 9,6Helmi 9,2 10,5 7,6 9,4Maalis 9,0 10,0 7,1 9,1Huhti 8,7 9,7 7,1 8,8Touko 8,1 9,2 7,1 8,6Kesä 9,5 10,4 8,1 9,7Heinä 9,9 10,8 8,9 10,2Elo 8,3 9,2 7,5 8,9Syys 7,8 8,8Loka 7,5 8,7Marras 7,5 8,7Joulu 8,2 9,7

11

Työllistämistoimenpiteet Hallitusohjelman mukaan kuntien rooli työllisyyspalvelujen järjestäjänä tulee vahvistumaan ja vastuu kasva-maan. Tavoitteena on työllisyysasteen nostaminen mm. pidempään työttömänä olleiden ja heikossa työ-mark-kina-asemassa olevien työmarkkinoille pääsyä tukemalla. Työllisyyspalvelut kohdentaa toimintaa erityisesti jäljellä olevan työkyvyn selvittämiseen sekä kohtaanto-ongelman purkamiseen. Kohdennettuja rekrykoulutuk-sia, oppisopimusmahdollisuuksia ja työvalmentajan tukemaa räätälöityä työllistymistä tullaan tarjoamaan yh-teistyössä alueen työllistävien ja kouluttavien toimijoiden kanssa. Talousarviossa on huomioitu myös hallitus-ohjelman mukaisesti osatyökykyisten työllisyyden edistäminen, työperäisen maahanmuuton sujuvoittaminen sekä palkkatuen uudet linjaukset pitkäaikaistyöttömyyden työelämään saattamiseksi. Talousarvioon varattavilla määrärahoilla (1 698 100 euroa/ netto 1 143 600 euroa) tullaan tavoittamaan vuoden aikana yli 500 riihimäkeläistä työtöntä sekä useita kymmeniä työnantajia. Nettokustannukset ovat noin 176 000 euroa viimevuotista suuremmat. Palkkatukityöllistäminen tarjoaa työttömille työllistymisen mahdollisuuden, vastaa monissa kaupungin työyksi-köissä resurssivajeeseen ja toimii työllisyyspalveluissa avoimille työmarkkinoille suuntaavan työvalmennuksen työvälineenä. Oppisopimuskoulutuksella koulutetaan työntekijöitä mm. vanhustyön ja varhaiskasvatuksen tar-peita ajatellen. Kesätyöllistäville työnantajille voidaan maksaa kesätyötukea, jolla edistetään nuorten kesätyöl-listämistä. Kaupunki tarjoaa kesätyöpaikkoja noin sadalle nuorelle vuonna 2020. Työllistämiseen liittyvien hankkeiden avulla luodaan mahdollisuuksia työllistymiseen. Hanke työllistävien työnantajien tukemiseksi tulee tarjoamaan paikallisille työnantajille ohjausta, neuvontaa sekä käytännön apua työllistämisessä, kuten esimerkiksi palkkatuen hakuprosessissa. Tavoitteena on lisätä toimijoiden työllistämis-osaamista ja sen myötä rohkaista työllistämään riihimäkeläisiä työttömiä. Hanke toteutuu, mikäli ELY-keskus myöntää hankeavustuksen suunnitellusti. TyöPolku-hanke (jatko) toimii Riihimäellä, Hämeenlinnassa, Forssassa, Lahdessa ja Janakkalassa. Hämeen Setlementti hallinnoi TyöPolku-hanketta, joka tarjoaa ulkomaalaistaustaisille työttömille mm. koulutusta, ohjat-tua työkokeilua sekä intensiivistä yksilöohjausta. Hankkeen tavoitteena on löytää asiakkaille kotoutumissuun-nitelman jälkeen sopivia ratkaisuja koulutukseen tai työelämään pääsemiseksi. Hanke toteutuu, mikäli ELY-keskus myöntää hankeavustuksen suunnitellusti. 3.5. Riihimäen kaupungin talousarvion laadinnan lähtökohdat 3.5.1. Talousarvioesityksen lähtökohdat Talousarvion 2020 laadinnan lähtökohtana ovat kaupunginvaltuuston hyväksymä visio sekä päivitetty Riihimä-kistrategia ja sen kärkihankkeet. Kaupunginhallitus hyväksyi toukokuussa 2019 vuoden 2020 talousarvioeh-dotuksen raamin sekä taloussuunnitelman laatimisohjeet. Toimialojen on omissa esityksissään pitänyt analy-soida toimintaympäristön muutokset, arvioida palvelujen kysynnän ja tuotantotapojen kehittymistä sekä ottaa huomioon kaupungin strategia. Toimialoille annettu vuoden 2020 talousarvioraami on nettotasolla (toimintakatetaso) 153,9 miljoonaa euroa, joka on vuoden 2019 muutettua talousarviota 0,7 milj. euroa suurempi (153,2 miljoonaa euroa). Toimialojen esitysten mukaan käyttötalouden toimintakatetaso on 160,0 milj. euroa. Ero annettuun raamiin on 6,1 milj. euroa. Kaupunginhallitus pyysi toimialojen lautakunnilta lausuntoa toimenpiteistä raamiin pääsemiseksi. Toimenpitei-den toimintakatetason vaikutus oli 1,3 milj.euroa, jonka jälkeen ero raamiin on 4,8 miljoonaa euroa. Toimialojen ja toimialueiden lautakuntien käsittelemien sopeutustoimien jälkeen vuoden 2020 talousarvion toimintakate on 158,7 milj.euroa. Sivistyksen ja osaamisen toimialueen sopeutustoimet n. yksi miljoona euroa olivat käsitte-lyssä sivistys- ja hyvinvointilautakunnassa. Lautakunta ei hyväksynyt sopeutustoimia, koska niissä ei ollut esi-tetty rakenteellisia muutoksia. Raamiin olevan eron vaikutus konkreettisena esimerkkinä tarkoittaisi kaupungin kunnallisveron nostoa yhdellä prosenttiyksiköllä.

12

Kaupungin rahoitusasema on parantunut vuoden 2019 aikana Riihimäen Kaukolämpö Oy:n 49 % määräosuu-den myynnistä saatujen tulojen johdosta. Kaupunki lyhentää velkojaan 38,0 miljoonaa euroa vuonna 2019 valtuuston linjauksen mukaisesti. Tämän ansiosta kaupungin lainaennuste on 77 milj. euroa vuoden 2019 lo-pulla. Rahoitusaseman paraneminen ei kuitenkaan ratkaise kaupungin palvelutuotannon menokehityksen hil-litsemiseen tarvittavia rakenteellisia toimenpiteitä. 3.5.2. Talousarvioesitys ja taloussuunnitelma Toimialojen ja toimialueiden esittämät käyttötalouden sopeutustoimenpiteet eivät ole riittäviä kaupungin talou-den kustannustason hillitsemiseksi ja talouden kestävän tasapainon saavuttamiseksi. Kaupunginjohtajan esi-tys on raamin mukainen. Kaupunginjohtajan esitykseen sisältyy lautakuntien 1,3 miljoonan euron sopeutus sekä sen jälkeen vielä raamiin oleva 4,8 miljoonan euron ero. Sopeutukset ovat yhteensä 6,1 miljoonaa euroa. Kaupungin talousarvion 2020 toimintatulot ovat 38,6 milj.euroa (38,8). Asiakasmaksutuotot pienenevät sekä omaisuuden myyntitulot ovat vuoden 2020 talousarviossa pienemmät kuin vuonna 2019. Toimintamenot ovat 192,5 milj.euroa (192,0). Menot ovat vuoden 2019 muutetun talousarvion tasolla. Toimintakate on 153,9 milj. euroa (153,2 milj. euroa). Kaupunginjohtajan esitys on seuraavassa taulukossa.

Kh-toimiala

Ta 2019 + muutos Enn 2019

Kh-raami TA 2020

Toimialan esitys TA

2020Ero raamiin

€Ltk sop € TA 2020 SOP TA 2020 Ero%

Ero raamiin €

Ero % kh raami

tulot 32 149 500 32 065 500 31 990 000 31 549 200 -440 800 100 000 31 649 200 -1,4 -340 800 -1,1menot -92 093 900 -92 093 900 -91 652 000 -97 089 100 -5 437 100 1 452 240 -95 636 860 5,9 -3 984 860 4,3netto -59 944 400 -60 028 400 -59 662 000 -65 539 900 -5 877 900 1 552 240 -63 987 660 9,9 -4 325 660 7,3

Sote -toimiala


Kh-raami TA 2020

Toimialan esitys TA

2020Ero raamiin


Ero raamiin €

Ero % kh raami

tulot 6 628 700 7 201 900 6 680 000 6 936 500 256 500 0 6 936 500 3,8 256 500 3,8menot -99 858 500 -100 308 100 -100 882 500 -101 401 000 -518 500 -232 000 -101 633 000 0,5 -750 500 0,7netto -93 229 800 -93 106 200 -94 202 500 -94 464 500 -262 000 -232 000 -94 696 500 0,3 -494 000 0,5

Kaupunki yhteensä


Kh-raami TA 2020

Toimialan esitys TA

2020Ero raamiin


Ero raamiin €

Ero % kh raami

tulot 38 778 200 39 267 400 38 670 000 38 485 700 -184 300 100 000 38 585 700 -0,5 -84 300 -0,2menot -191 952 400 -192 402 000 -192 534 500 -198 490 100 -5 955 600 1 220 240 -197 269 860 3,1 -4 735 360 2,5netto -153 174 200 -153 134 600 -153 864 500 -160 004 400 -6 139 900 1 320 240 -158 684 160 4,0 -4 819 660 3,1

Kh-toimiala


Kh-raami TA 2020

Toimialan esitys TA

2020Ltk sop € TA 2020 kj TA 2020

Kj sop € TA 2020

Ero % kh raami

Sop yht. € TA 2020

tulot 32 149 500 32 065 500 31 990 000 31 549 200 100 000 31 670 100 20 900 -1,0 120 900menot -92 093 900 -92 093 900 -91 652 000 -97 089 100 1 452 240 -92 389 900 3 246 960 0,8 4 699 200netto -59 944 400 -60 028 400 -59 662 000 -65 539 900 1 552 240 -60 719 800 3 267 860 1,8 4 820 100

Sote -toimiala


Kh-raami TA 2020

Toimialan esitys TA

2020Ltk sop € TA 2020 kj TA 2020

Kj sop € TA 2020

Ero % kh raami


tulot 6 628 700 7 201 900 6 680 000 6 936 500 0 6 936 500 0 3,8 0menot -99 858 500 -100 308 100 -100 882 500 -101 401 000 -232 000 -100 081 200 1 551 800 -0,8 1 319 800netto -93 229 800 -93 106 200 -94 202 500 -94 464 500 -232 000 -93 144 700 1 551 800 -1,1 1 319 800

Kaupunki yhteensä


Kh-raami TA 2020

Toimialan esitys TA

2020Ltk sop € TA 2020 kj TA 2020

Kj sop € TA 2020

Ero % kh raami


tulot 38 778 200 39 267 400 38 670 000 38 485 700 100 000 38 606 600 20 900 -0,2 120 900menot -191 952 400 -192 402 000 -192 534 500 -198 490 100 1 220 240 -192 471 100 4 798 760 0,0 6 019 000netto -153 174 200 -153 134 600 -153 864 500 -160 004 400 1 320 240 -153 864 500 4 819 660 0,0 6 139 900

13

Sopeutukseen tähtäävien muutosten tulee olla palvelujen tuotantorakenteeseen, kiinteistöihin sekä palvelujen tuotantotapaan liittyviä, jotta niiden vaikutus on pitkäaikainen ja kestävällä pohjalla. Sopeutustoimiin tehty va-raus on kohdennettu keskitetysti henkilöstökustannuksiin sekä palvelujen ostoihin. Talousarvioon sisältyvä, sopeutustoimia edellyttävä euromääräinen suuruusluokka on kaupunkitasoinen ja valtuustoon nähden sitova. Sopeutustarpeen mukainen euromäärä on nyt kaupunginjohtajan esityksessä teknisesti talousarviossa kau-punginhallituksen ja sosiaali- ja terveystoimialan talousarviotaulukoihin sekä kaupunginhallituksen toimialuei-den talousarviotaulukoihin. Kaupunginhallituksen päätöksellä käynnistetyn YT-prosessin tuloksena syntyvät kaupunkitason sopeutustoi-menpiteet kohdennetaan käyttösuunnitelmavaiheessa tammikuun loppuun mennessä toimialojen ja toimialu-eiden talousarvioon, jolloin henkilöstömenotiedot täydentyvät. Kaupungin toiminnan kokonaisuudessa tarkas-tellaan kaikki toimenpiteet, joilla päästään raamissa asetetun kustannustason nousua vastaavalle tasolle, ker-taluonteisten erien vaikutukset huomioiden. 3.5.3. Tasapainotettu tuloskortti Kaupunginvaltuuston päätöksen 7.10.2019 §:n 266 mukaisesti vuoden 2020 talousarvion strategiset kärki-hankkeet ja niiden ohjaus tapahtuu kaupunkitasoisen tasapainotetun tuloskortin ja sen mittareiden avulla. Tu-loskorttien avulla on kiteytetty kaupungin toiminnan ohjaamisen kannalta keskeiset mittarit asiakkaiden, pro-sessien, henkilöstön ja talouden sekä resurssiviisauden näkökulmista. Talousarvion tuloskortti on kaupunkita-soinen, jossa toimialoilla ja -alueilla on määritellyt vastuut kärkihankkeita koskien, lisäksi konserniyhtiöiden tuloskortit laaditaan soveltuvin osin yhteisen mallin mukaisesti. 4. HENKILÖSTÖSUUNNITELMA Kaupungin henkilöstömäärän kehitystä tarkastellaan suhteessa väestöön ja palvelutarpeeseen. Tavoitteena on tuottaa palvelut mahdollisimman kustannustehokkaasti ja samalla laadukkaasti. Henkilöstön määrä vuosina 2015 - 2018 on kuvattu seuraavaan taulukkoon. Taulukossa on esitetty henkilöstön määrä, vakituiset ja määräaikaiset kunkin vuoden lopun ajankohdan 31.12 tilanteen mukaisena. Lukuihin si-sältyvät työllistetyt henkilöt.

Vapautuvista vakansseista osa jätetään vuosittain täyttämättä mm. tehtäviä uudelleen järjestelemällä, toimin-toja tehostamalla tai sisäisiä siirtoja käyttämällä. Täyttölupamenettelyssä toimiala-/toimialuejohtajat myöntävät tarvittavat täyttöluvat täyttävän viranomaisen tekemän selvityksen perusteella. Vapautuvien vakanssien osalta tutkitaan aina myös toimenkuvien ja nimikkeiden muutostarve, jotta ne vastaavat tulevaisuuden tarpeita. Kau-pungin henkilöstön osaamista ja työpanosta hyödynnetään kaupungin palvelutuotannon kannalta tarkoituk-senmukaisesti ja suunnitelmallisesti. Henkilöstökulut Lomarahat palautuvat ennalleen vuonna 2020. Palautumisen vaikutus kaupunkitasolla on n. 0,6 miljoonaa euroa. Työnantajan työeläkemaksuja ja työttömyysvakuutusmaksua alennetaan asteittain vuosina 2017 - 2020 ja palkansaajien maksuosuutta nostetaan vastaavasti. Samoin kaikkien työnantajien sosiaalitur-vamaksua alennetaan vuodesta 2017 alkaen. Riihimäen kaupungin henkilöstömenoihin on kohdennettu sopeutustoimeen sisältyviä menoja. Henkilöstöme-not ovat kaupunginjohtajan esityksen mukaan 64,4 milj. euroa vuonna 2020. Muutos on -0,5 miljoonaa euroa, joka on -0,7 % vuoteen 2019 verrattuna.

2015 2016 2017 20181598 1563 1519 1511

14

Arvioiden mukaan kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut laskevat ensi vuonna yhteensä keskimäärin noin 0,17 prosenttiyksiköllä maksun perusteena olevasta palkasta vuodesta 2019. Tämän vaikutus on n. 0,1 mil-joonaa euroa. Talousarvion 2020 sosiaalivakuutusmaksut Sosiaalivakuutusmaksujen tasoa koskeva tieto on Kuntaliiton laatimasta koosteesta, jonka tietolähteinä ovat Eläketurvakeskus, Valtiovarainministeriö, Keva ja työllisyysrahasto.

Kunta-alan virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa 1.2.2018 - 31.3.2020. Uuden sopimuskauden palkan-korotukset selviävät vasta sopimusneuvottelujen myötä. Kaupunki ei ole tehnyt varauksia palkankorotuksiin tulevia neuvotteluratkaisuja koskien. Korotukset tarkastellaan neuvotteluratkaisujen tulosten perusteella syn-tyneiden todellisten kustannusten mukaisena vuoden 2020 alkupuolella. Työhyvinvointi Henkilöstöpolitiikan 2018 - 2021 painopistealueiksi on määritelty johtamisen, turvallisuusjohtamisen ja yhteis-toiminnan kehittäminen, osaaminen ja monitaitoisuus sekä tuloksellisuus ja hyvinvointi. Turvallisuusjohtami-sessa hyödynnetään WPro työturvallisuusjärjestelmää. Esimiehiä valmennetaan vuonna 2020 erityisesti työ-kykyjohtamiseen. Työkykyjohtamisen uusia toimintamalleja otetaan käyttöön tulevan työterveyspalvelun tuot-tajan (Terveystalo Oy) kanssa. Tavoitteena on saada henkilöstön keskimääräinen sairauspoissaolojen määrä työpäivinä laskemaan edelli-seen vuoteen verrattuna. Toteutuneiden sairauspoissaolojen sekä talousarviovuoden ja taloussuunnitelma-kausien 5 %:n tavoitteen mukainen sairauspoissaolojen määrä työpäivinä per henkilöä on esitetty seuraavassa taulukossa.

2015 2016 2017 2018 Enn 2019 Enn 2020 Enn 2021 tp/hlö 14,2 15,1 14,1 14,6 13,9 13,2 12,6

Varhaisella ja tehostetulla tuella, korvaavan työn käytöllä ja oikein kohdennetuilla työterveydenhuollon toimilla voidaan vaikuttaa henkilöstön työssä jaksamiseen. Työkykykoordinaattorin työpanosta hyödynnetään esimies-ten jatkuvassa perehdyttämisessä varhaisen tuen käytäntöihin sekä uudelleensijoitustoiminnassa. Työnteki-jöiden kokemaa työhyvinvointia mitataan vuosittain tehtävillä henkilöstökyselyillä.

Henkilöstökulut (milj.euroa) TP 2018 TA+muutos TA Muutos Muutos2019 2020 Euroa %

Palkat ja palkkiot 48,8 51,5 50,4 1,1 - 2,1 - Henkilöstösivukulut, josta 13,3 13,4 14,0 0,6 4,6 * Eläkekulut 11,2 11,6 12,1 0,5 4,5 * Muut henkilöstösivukulut 2,1 1,8 1,9 0,1 5,7 Yhteensä 62,1 64,9 64,4 0,5 - 0,7 - Muutos-% 4,5 0,7 -

Henkilöstömenoja vähentävät sairausvakuutus- 0,9 0,7 0,7 tus ja muut korvaukset sisältyvät em. lukuihin.

Sosiaalivakuutusmaksut 2018 - 2020 Ta 2018 Ta 2019 Ta 2020KuEL Palkkaperusteinen maksu 17,05 17,05 16,76Muut työeläkemaksut 0,70 0,70Opettajien eläkemaksu (VaEL) 17,01 16,49 16,26Sairausvakuutusmaksu 1,06 0,75 1,35Työttömyysvakuutusmaksu 3,30 2,60 1,70Työtapaturmavakuutusmaksu 0,60 0,60 0,60

KuEl-perusteiset maksut yhteensä 22,01 21,70 21,11Opettajien maksut yhteensä 21,97 21,14 20,61

15

Tavoitteena on, että työntekijöiden ennenaikaisesta eläköitymisestä työnantajalle seuraavien Varhe-maksujen määrä ei kasva. Kaupunki voi itse vaikuttaa maksun määrään mm. uudelleen sijoittamalla osa-työkykyiset työntekijät heille paremmin soveltuviin tehtäviin ja välttämällä näin ennenaikaisia eläköitymisiä. Suurin riski työkyvyn heikkenemiseen on ruumiillisesti raskaissa töissä, joissa myös henkilöstön keski-ikä on korkea (kuten siivous- ja hoitotehtävät sekä teknisten palveluiden ulkotyöt). 5. TALOUSARVION ESITYSTAPA, RAKENNE JA SITOVUUS Talousarvio ja taloussuunnitelma sisältää tuloslaskelmaosan, rahoitusosan, käyttötalousosan ja investointi-osan sekä yleisperustelut ja tarvittavat liitteet. Kokonaistaloutta kuvataan tuloslaskelmaosassa ja rahoitusosassa. Tuloslaskelmaosassa esitettävät koko-naistalouden keskeiset erät ovat varsinaisen toiminnan menot ja tulot, verotulot, valtionosuudet sekä suunni-telman mukaiset poistot. Tilikauden tuloksen käsittelyerät (poistoero, vapaaehtoisten varausten ja rahastojen muutokset) eivät ole määrärahoja tai tuloarvioita, koska ne eivät ole rahoitusvaikutteisia eriä. Valtuusto kuiten-kin hyväksyy niitä koskevat suunnitelmat talousarvion tuloslaskelmaosan hyväksymisen yhteydessä. Kuntalaki ei edellytä muodollista tulojen ja menojen tasapainottamista eli pyrkimystä nollatulokseen vuosita-solla. Talousarviossa ja -suunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä on kuitenkin päätettävä toimen-piteistä, joilla edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä ja talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu alijäämä katetaan suunnittelukaudella (alijäämän kattamisvelvollisuus). Rahoitusosassa osoitetaan kuinka menot rahoitetaan. Sen avulla kootaan tulorahoitus ja pääomarahoitus sekä investointien hankintamenot ja pääomamenot yhteen laskelmaan. Kunnan toiminnan häiriötön jatkumi-nen edellyttää, että rahan lähteiden on katettava rahan käyttö. Jos tulorahoitus ei riitä menoihin, on rahoitusosassa osoitettava tarvittava pääomarahoitus. Pääomarahoitusta on lainanotto. Rahoitustarpeen voi kattaa myös toimintapääomaa vähentämällä, mikä voi merkitä rahoitus- tai vaihto-omaisuuteen sitoutuneen pää- oman vapauttamista taikka korottoman lyhytaikaisen vieraan pääoman lisäystä. Kunnan toiminnan ohjausta kuvataan käyttötalousosassa ja investointiosassa. Käyttötalousosassa valtuusto asettaa toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä osoittaa tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot toimielimelle tehtävien hoitamiseen. Käyttötalouden määrärahat ja tuloarviot sisältävät myös ne sisäiset erät, joihin toimielin tai muu toiminnasta vastaava yksikkö voi vaikuttaa. Investointiosa sisältää investointisuunnitelmat talousarviovuodelle ja suunnitelmavuosille. Investointiosassa valtuusto hyväksyy määrärahat ja tuloarviot hankkeille tai hankeryhmille. Investointiosassa käsitellään vain aktivoitavat hankintamenot. Tuloarviona esitetään valtion ja muiden yhteisöjen rahoitusosuudet investointimenoihin. Käyttöomaisuuden myynnit esitetään investointiosassa luovutusarvon määräisinä. Investointiva-rauksen tai rahaston käyttö hankkeen rahoitukseen esitetään erikseen sitovana perusteluna. Investointiosaan varataan määrärahat hyödykkeen hankintaan, mikäli hyödykkeen tai hyödykkeen eri kompo-nenttien veroton hankintahinta on vähintään 10.000 euroa. Käyttötalousosa Taloussuunnitelma on laadittu kaikkien suunnitelmavuosien osalta vuoden 2018 rahanarvossa. Inflaation vai-kutusta suunnitelmavuosille 2020 ja 2021 ei ole otettu huomioon, vaan vuosittainen menojen kasvuarvio sisäl-tää toiminnassa tapahtuvat muutokset. Käyttötalousosan osalta talousarvio on nettositova toimialatasolla.

16

Käyttötalousosa on nettositova ja sitovuustasot ovat seuraavat: Valtuuston nähden sitovia ovat seuraavat toimialat

• Kaupunginhallitus (netto) • Sosiaali- ja terveystoimi (netto), sosiaali- ja terveyslautakunta

Kaupunginhallitukseen nähden sitovia ovat seuraavat toimialueet

• Hallinto- ja konsernipalvelut • Elinvoima (sivistys- ja hyvinvointilautakunta, kaupunkikehityslautakunta, ympäristö- ja rakennuslauta-

kunta) • Sivistys- ja osaaminen (sivistys- ja hyvinvointilautakunta) • Tekninen palvelukeskus (kaupunkikehityslautakunta)

Investointiosa Investointiosan määrärahat ja tuloarviot ovat sitovia hankeryhmittäin lukuun ottamatta rakennusinvestointeja, joiden osalta sitovuustaso on hanketaso. Tuloslaskelmaosa Valtuustoon nähden bruttositovia määrärahoja ja tuloarvioita ovat

• verotulot • valtionosuudet • korkotulot • muut rahoitustulot • korkomenot • muut rahoitusmenot • satunnaiset tulot • satunnaiset menot

Rahoitusosa Valtuustoon nähden sitovia määrärahoja ja tuloarvioita ovat

• antolainan lisäys • antolainan vähennys • vieraan pääoman netto (=pitkäaikaisten ja lyhytaikaisten lainojen lisäyksen ja vähennyksen erotus)

Raportointi Kaupunginhallitukselle raportoidaan talousarvion sekä sovittujen seurantamittareiden toteutuminen kuukausit-tain kalenterivuoden aikana. Kaupunginvaltuustolle kumulatiiviset kvartaalikatsaukset raportoidaan kaupun-ginvaltuustolle ajanjaksoilta 1.1. - 31.3.2020, 1.1. - 30.6.2020, 1.1. - 30.9.2020. Tämän lisäksi valtuustolle ra-portoidaan talousarvion toteutuminen kuukausiraporteilla. Tavoitteiden toteutuminen esitetään kvartaalikat-sauksissa ja tilinpäätöksessä toiminnallisten tavoitteiden kokonaisuutena. Valtuuston hyväksymän strategian toteutumisen seurantaa koskevat mittaritiedot raportoidaan tilinpäätöksessä. Kaikkiin raportteihin sisältyy en-nuste talousarvion toteutumiseksi.

17

TOIMIELIN C

KÄYTTÖTALOUSOSA INVESTOINTIOSA

TOIMIELIN C

TOIMIELIN B TOIMIELIN B

TOIMIELIN A TOIMIELIN A

Tehtävä 2 Hanke 2

Tehtävä 1 Toimintatuotot Toimintamenot Toimintakate

Hanke 1 Menot Tulot Netto

TULOSLASKELMAOSA RAHOITUSOSA

Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Poistoeron muutos Varausten muutos Rahastojen muutos Tilikauden yli-/alijäämä

Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Omaisuuden myyntitulot Tulorahoitus ja investoinnit netto Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen

Tavoitteet

18

6. TULOS- JA RAHOITUSLASKELMAN PERUSTELUT 6.1. Tuloslaskelman välitulokset Tuloslaskelma osoittaa rahoituksen riittävyyden palvelujen järjestämisestä aiheutuviin jaksotettuihin menoihin. Tuloslaskelman välituloksia ovat toimintakate, vuosikate ja tilikauden tulos. Toimintamenot ja -tulot Vuoden 2020 talousarvion toimintamenot ovat kaupunginjohtajan esityksessä 192,5 miljoonaa euroa. Vuoden 2019 ennusteeseen verrattuna toimintamenot kasvavat 0,1 milj.euroa. Talousarvion toimintakate heikkenee 0,5 % vuoden 2019 ennusteesta. Toimintatulot ovat 38,6 milj.euroa, vuoden 2019 ennusteeseen verrattuna toimintatulot laskevat 1,7 %. Omaisuuden myyntitulot ovat huomattavasti aiempia vuosia pienemmät vuonna 2020. Toimintatulot ilman omaisuuden myyntituloja ovat 37,9 milj.euroa ja omaisuuden myyntituloiksi on arvi-oitu 0,7 milj.euroa. Toimintamenot ja toimintatulot on esitetty taulukossa.

Toimintakate Talousarvioon määrärahat ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Toimintakate kuvaa talous-arvion nettomääräisyyttä. Toimintakate (toimintatulojen ja toimintamenojen erotus) ilmoittaa paljonko käyttöta-louden kuluista jää katettavaksi verorahoituksella (=veroilla ja valtionosuuksilla). Vuoden 2020 talousarvion toimintakate on -153,8 miljoonaa euroa. Toimintakate heikkenee vuoden 2019 ennusteeseen nähden 0,5 %. Taulukossa on esitetty toimintakatetaso ja sen muutos prosentteina suhteessa edelliseen vuoteen.

Riihimäen kaupungin talousarvio on nettomääräinen. Nettomääräisyys mahdollistaa sen, että toimialat voivat tehdä myös ratkaisuja, jotka voivat tuottaa tulovirtaa toiminnassa, kustannuskehityksen hillitsemisen ohella.

41 088 38 778 39 267 38 604 38 990 39 402

-188 123 -191 952 -192 402 -192 471 -194 400 -195 000-250 000

-200 000

-150 000

-100 000

-50 000

0

50 000

100 000

TP 2018 TA 2019 +muutos

ENN 2019 TA 2020 TS 2021 TS 2022

Toimintatuotot ja -kulut 1000€

Toimintatuotot Toimintakulut

-147 035

-153 174 -153 135-153 867

-155 410 -155 598-4,2

0,0 -0,5

-1,0

-0,1

-4,5-4-3,5-3-2,5-2-1,5-1-0,500,5

-158 000

-156 000

-154 000

-152 000

-150 000

-148 000

-146 000

-144 000

-142 000TP 2018 TA 2019 +

muutosENN 2019 TA 2020 TS 2021 TS 2022

Toimintatuotot ja -kulut 1000€

Toimintakate Toimintakate muutos %

19

Toimintakatteen kehitys vuoden 2018 tilinpäätöksestä lähtien on esitetty seuraavassa taulukossa.

Vuosikate Vuosikate kuvaa kokonaistaloutta. Vuosikate ilmoittaa, riittääkö tulorahoitus kattamaan pitkävaikutteisista tuo-tannontekijöistä aiheutuneet jaksotetut kulut eli poistot. Jos vuosikate on suurempi kuin poistot, on tilikauden tulos ylijäämäinen.

Vuosikatteen riittävyyttä arvioidaan myös sen riittävyytenä nettoinvestointeihin ja lainojen lyhennyksiin. Kau-punki pääsääntöisesti velkaantuu, jos vuosikate ei riitä nettoinvestointeihin ja lainojen lyhennyksiin. Alla ole-vassa kuvassa on esitetty vuosikatteen riittävyys viivalla. Kuvan viiva osoittaa sen, että nettoinvestointien kat-tamisen jälkeen vuosikatteella pystytään lyhentämään jonkin verran myös lainoja vuosina 2020 - 2022. Lainan lyhennykseen investointien jälkeen jäävä summa on vuosikatteen ja nettoinvestoinnin erotus.

Vuosikatteen kehitys talousarvion 2020 jälkeisinä taloussuunnitelmakauden vuosina 2021 ja 2022 perustuu asetettuihin toimintatulo-odotuksiin, tuottavuuskehitykseen, toiminnan menojen hillintään sekä verotulojen kasvuennusteisiin. Tilikauden tulos ja tilikauden yli-/alijäämä Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan varauksia tai vapaata pääomaa. Tilikauden tuloksen jälkeen esitetään tuloksen käsittelyerät eli vapaaehtoisten varausten ja rahastojen muutokset. Kaupungilla on perustettu rahasto osallistuvaa budjetointia varten.

Toimintakate (milj.euroa) Tp 2018 Ta + m2019 Enn 2019 Ta 2020 Ts 2021 Ts 2022Toimintakate (milj.euroa) -147,0 -153,2 -153,1 -153,9 -155,4 -155,6Toimintakatteen muutos (milj, euroa) -2,4 -6,1 -6,1 -0,7 -1,5 -0,2Toimintakatteen muutos % 1,6 4,2 4,1 0,5 1,0 0,1

Vuosikate (milj.euroa) Tp 2018 Ta + m 2019 Enn 2019 Ta 2020 Ts 2021 Ts 2022Vuosikate (milj.euroa) 10,5 7,0 4,9 11,4 13,6 16,7Poistot 15,4 6,2 6,2 6,6 6,5 6,0Vuosikate % poistoista 67,8 112,3 78,0 172,7 209,2 278,3Vuosikate euroa/asukas 364 244 168 395 470 576

12,314,6 14,4

10,4 9,36,3

27,0

40,4 38,9

21,523,9

26,0

10,514,1

4,4

11,413,6

16,7

0,0

5,0

10,0

15,0

20,0

25,0

30,0

35,0

40,0

45,0

Tp 2018 Ta + m 2019 Enn 2019 Ta 2020 Ts 2021 Ts 2022

Vuosikatteen riittävyys milj. euroa

Nettoinvestoinnit Lainojen lyhennykset Vuosikate

20

Kaupungin vuoden 2020 talousarvio näyttää sopeutustoimien toteutuksen jälkeen 5,1 milj.euron ylijäämää il-man vesihuoltoliikelaitosta ja 6,1 miljoonaa euroa yhdessä vesihuoltoliikelaitoksen 1,0 miljoonan euron ylijää-män kanssa. Tavoitteena on, että taloussuunnittelukauden lopussa talousarvio on kestävässä tasapainossa. Lopputulos talouden vakautukseen saavutetaan, kun saadaan toiminnan painopisteitä ja suuntaamista koske-vat vaihtoehdot ja niiden odotusarvot käsiteltyä. Rakennemuutokseen liittyviä toimenpiteitä on tehtävä opera-tiivisessa toiminnassa jatkuvasti.

6.2. Verotulot Vuoden 2020 verotulot on arvioitu Suomen Kuntaliiton koko maata koskevien ennusteiden sekä kaupungin verotulojen toteutumatietojen perusteella. Kuntaliiton ennusteen mukaan verotulot kasvaisivat 5,4 % vuoden 2019 ennusteesta. Kuntaliiton ennusteet on laadittu tilastokeskuksen viimeisimmän väestöennusteen mukaan. Kuntaliiton verotuloennuste on tämän väestökehitys skenaarion mukainen. Kaupungin verotulokehitysennuste on 3,0 %. Taloussuunnitelmavuosien kasvuprosentit ovat yhdenmukaisia Kuntaliiton ennusteen kanssa. Taloussuunnitelmavuosien verotulojen kasvuprosentit ovat yhdenmukaiset kuntaliiton ennusteiden kanssa. Yhteisöveroarvio 2020 perustuu siihen, että kunnille tilitettävä yhteisöveron määrä on 2,0 mrd.euroa. Verotu-lojen kertymät verolajeittain on arvioitu seuraavaan taulukkoon.

Kunnan tuloveroprosentti on arvioitu koko suunnittelukaudelle 2020 - 2022 nykyisen kunnan tuloveroprosentin 20,50 %:n mukaan. Vuonna 2020 kiinteistöveron rajoihin ei tule muutoksia. Kiinteistöverotuksen Valtiovarainministeriön kehittä-mishankkeessa on selvitetty kiinteistöverotuksen nykyjärjestelmän kehittämis- ja uudistamistarvetta. Koko maahan määritellään uudet hinta-alueet, joista johdetaan kiinteistöjen maapohjien verotusarvot. Maapohjien hinta-alueet muodostetaan uudenlaisella menetelmällä, jossa hyödynnetään kauppahinta-, kiinteistö-, maasto- sekä rakennus- ja huoneistorekisteritietoja. Uusi arvostamisjärjestelmä valmistuu vuoden 2019 aikana. Uutta arvostusjärjestelmää sovelletaan ensimmäistä kertaa vuoden 2020 kiinteistöverotuksessa. Uudistus voidaan ottaa käyttöön vuoden 2022 kiinteistöverotuksessa.

Taseen yli-/alijäämän kehitys Tp 2018 Ta + m 2019 Enn 2019 Ta 2020 Ts 2021 Ts 2022Riihimäen kaupunkiEdellisten tilikausien yli-/alijäämä -8,1 -13,1 -13,1 32,2 37,3 44,8Tilikauden yli-/alijäämä -4,9 47,4 45,3 5,1 7,5 10,7Yhteensä -13,1 34,3 32,2 37,3 44,8 55,5

VesihuoltoliikelaitosEdellisten tilikausien yli-/alijäämä 26,5 28,8 28,8 30,0 31,0 31,8Tilikauden yli-/alijäämä 2,3 0,9 1,2 1,0 0,8 0,7Yhteensä 28,8 29,7 30,0 31,0 31,8 32,5

Kertyneet yli-/alijäämät yhteensäEdellisten tilikausien yli-/alijäämä 19,6 17,0 17,0 63,5 69,6 77,9Tilikauden yli-/alijäämä -2,6 48,3 46,5 6,1 8,3 11,4Yhteensä 17,0 65,4 63,5 69,6 77,9 89,3euroa/asukas 592 2 277 2 204 2 411 2 693 3 082

Verotulot (milj.euroa) Tp 2018 Ta + m 2019 Enn 2019 Ta 2020 Ts 2021 Ts 2022Kunnan tulovero 102,2 105,3 103,2 106,5 110,1 113,1Muutos% -1,1 3,0 -2,0 3,2 3,4 2,7Yhteisövero 8,0 8,7 7,9 8,2 8,7 8,9Muutos% -7,7 8,3 -9,5 4,7 5,0 3,3Kiinteistövero 9,7 9,7 9,8 9,8 9,8 9,8Muutos% 1,1 -0,3 1,2 0,0 0,0 0,0Yhteensä 120,0 123,7 120,9 124,6 128,6 131,9Muutos % -1,4 3,1 -2,3 3,0 3,2 2,6

21

Kiinteistöveroprosentit on esitetty seuraavassa taulukossa

Verokertymien arvio taloussuunnitteluvuoden 2021 ja 2022 osalta perustuu kuntaliiton veroennusteiden mu-kaisiin kasvuprosentteihin. 6.3. Valtionosuudet ja verorahoitus Kuntien vuoden 2020 valtionavut ovat 11,6 mrd. euroa, mikä on 8 % enemmän kuin v. 2019. Laskennalliset valtionosuudet ovat yhteensä 8,1 mrd. euroa eli 16 % vähemmän kuin vuoden 2019 varsinaisessa talousarvi-ossa. Aiemmin kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen ovat sisältyneet verotulomenetysten kompensaatiot, ne maksetaan jatkossa erilliseltä määrärahamomentilta eikä niitä lueta enää valtionosuuksiksi. Ennakkolaskelman mukaan kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosentti nousee 0,09 prosenttiyksikköä ja on 25,46 % vuonna 2020 (25,37 % vuonna 2019). Riihimäen kaupungin valtionosuudet ovat yhteensä 39,2 miljoonaa euroa. Tähän sisältyy sekä valtionosuus 28,0 milj.euroa että erilliseltä momentilta maksettu verotu-lomenetysten kompensaatio 11,2 milj.euroa. Verotulot ja valtionosuudet eli verorahoitus on esitetty taulukossa.

6.4. Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot ovat pääosin korkotuottoja vesihuoltoliikelaitokselle annetuista antolainoista. Muissa rahoitus- tuo-toissa suurimmat erät ovat osinkotulot. Arvio Riihimäen Kaukolämpö Oy:ltä saatavaksi osinkotuloksi on arvioitu 1,8 milj.euroa. Taloussuunnittelukauden loppupuolella osingonjako palautetaan suunnitelmallisesti vuoden 2017 tasolle. Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy vastaa Yritysvoimala Oy:n kaupungin rahoitusosuudesta. Tästä johtuen säännöllisistä osingonmaksuista luovutaan. Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy käyttää tuottojaan myös muihin kaupunkikehityshankkeisiin. Vesihuoltoliikelaitokselta vuosittain perittävä korvaus peruspääoman tuo-tosta on 7 % eli 0,5 milj.euroa. Korkokulut ovat talousarviolainojen korkoja.

Veroprosentit ja yhteisöverokantaProsenttien vaihteluväli

20192019

Prosenttien vaihteluväli

20202020

Kunnan tuloveroprosentti 20,50 20,50Kiinteistöveroprosentit

yleinen kiinteistövero 0,93 - 2,00 1,45 0,93 - 2,00 1,45vakituiset asunnot 0,41 - 1,00 0,50 0,41 - 1,00 0,50muut asuinrakennukset 0,93 - 2,00 0,93 0,93 - 2,00 0,93rakentamattomat rakennuspaikat 2,00 -6,00 6,00 2,00 -6,00 6,00yleishyödylliset yhteisöt 0,00 - 2,00 0,00 0,00 - 2,00 0,00voimalaitosyten rakennukset ja rakennelmat 0,93 - 3,10 3,10 0,93 - 3,10 3,10

Kiinteistöveroprosentityhteisöverokanta 20,00 20,00kuntien osuus yhteisöverotuotoista 31,30 31,36

22

Taulukko korkotuotoista ja kuluista

6.5. Satunnaiset erät ja tulorahoituksen korjauserät Vuoden 2019 talousarvioon ei sisälly satunnaisia eriä. Tulorahoituksen korjauserissä esitetään pakollisten va-rausten muutos ml. terveydenhuollon kuntayhtymistä alijäämien kattamisesta tehdyt varaukset. Muiden pakol-listen varausten purkamisella katetaan kaupungin omien eläkkeiden menot. Korjauserissä vuosikatteesta eli-minoidaan käyttötalousosan toimintatuottoihin tuloksi merkityt pysyvien vastaavien myyntivoitot. Jotta inves-tointien kassavirroista saataisiin rahoituslaskelmassa kokonaisvaltainen kuva, rahoituslaskelman kohdassa ”Investointien rahavirta” esitetään myyntivoitot hankintamenoa vastaavan osuuden (tasearvo) lisäksi. tämä taulukko on muutettava

6.6. Antolainat Antolainojen lisäyksiin sisältyy yksityisille asuntojen hankintaan myönnettävät lainat ja sosiaaliseen luototuk-seen liittyvät lainat. Antolainojen vähennykset ovat kaupungin vesihuoltoliikelaitokselle myöntämien lainojen lyhennyksiä.

Rahoitustuotot ja -kulut Tp 2018 Ta + m 2019 Enn 2019 Ta 2020 Ts 2021 Ts 2022

Korkotuotot Korkotuotot antolainoista * Vesihuoltoliikelaitos 144 612 179 000 125 000 168 000 156 000 170 000 * Muut 3 872 5 000 4 000 3 000 3 000 3 000 Muut korkotuotot 7 204 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 Yhteensä 155 688 185 000 130 000 172 000 160 000 174 000

Muut rahoitustuototOsingot ja osuuspääomien korot * Riihimäen Kaukolämpö Oy 2 070 000 2 000 000 2 249 100 1 785 000 1 785 000 1 785 000 * Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy * Muut 14 870 7 000 5 000 5 000 5 000 5 000 Korvaus vesihuoltoliikelaitoksen peruspääomasta 525 105 525 000 525 000 525 000 525 000 525 000 Verotilityskorot 452 20 000 20 000 20 000 20 000 20 000 Viivästyskorot 19 591 17 000 17 000 17 000 17 000 17 000 Muut rahoitustuotot 275 271 Yhteensä 2 905 290 2 569 000 2 816 100 2 352 000 2 352 000 2 352 000 Korkokulut Talousarviolainojen korot -794 705 -1 205 200 -590 000 -446 400 -619 100 -704 500

Muut rahoituskulut -35 818 -23 000 -23 000 -23 000 -23 000 -23 000

Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 2 230 455 1 525 800 2 333 100 2 054 600 1 869 900 1 798 500

Tulorahoituksen korjauserät Ta 2019 Enn 2019 2020 2021 2022Omaisuuden myyntivoittojen eliminointi 1 167 000 - 1 538 000 - 688 000 - 890 000 - 1 302 000 - Kuntayhtymien alijäämistä tehdyn varauksen purku - - Muiden pakollisten varausten muutos 639 900 - 639 900 - 50 000 - 50 000 - 50 000 - Yhteensä 1 806 900 - 2 177 900 - 738 000 - 940 000 - 1 352 000 -

Antolainat Tp 2018 Ta + m 2019 Enn 2019 Ts 2020 Ts 2021 Ts 2022

Antolainojen lisäykset* Vesihuoltoliikelaitokselle - - - - * Muut 40 000 40 000 40 000 40 000 40 000 40 000 Yhteensä 40 000 40 000 40 000 40 000 40 000 40 000

Antolainojen vähennykset* Vesihuoltoliikelaitokselta 650 000 650 000 650 000 650 000 650 000 650 000 * Muut - - - - - - Yhteensä 650 000 650 000 650 000 650 000 650 000 650 000

23

6.7. Lainat Vuonna 2020 nostetaan uutta lainaa 19,9 milj.euroa ja lainoja lyhennetään 21,5 milj.euroa. Lainakanta on vuoden 2020 lopussa 76,3 milj.euroa eli 2 644 euroa/asukas. Tästä kaupungin osuus on 67,1 milj.euroa eli 2 324 euroa/asukas ja vesihuoltoliikelaitoksen 9,2 milj.euroa eli 320 euroa/asukas. Lainalaskelmissa on varau-duttu taloussuunnitelmakauden vuosina korkotason nousuun. Lainataulukko

6.8. Muut maksuvalmiuden muutokset Muissa maksuvalmiuden muutoksissa esitetään pitkäaikaisten saamisten ja velkojen muutokset. Pitkäaikaisia saamisia ovat jälkirahoitteiset valtionosuudet sekä muiden kuin antolainoiksi kirjattavien lainojen vähennykset. Jälkirahoitteiset valtionosuudet saadaan pääsääntöisesti seitsemän vuoden aikana rakennuksen valmistumi-sesta.

Lainat TP 2018 Ta + m 2019 Enn 2019 Ta 2020 Ts 2021 Ts 2022

Lainojen lisäys 20 000 000 28 676 600 1 333 300 19 875 000 18 969 300 15 004 100 Lainojen vähennys 26 991 752 - 69 059 800 - 35 264 300 - 21 466 800 - 23 856 900 - 26 021 300 - Lyhytaikaisten lainojen muutos 3 600 000 3 600 000 - - - - Lainojen muutos 3 391 752 - 40 383 200 - 37 531 000 - 1 591 800 - 4 887 600 - 11 017 200 -

Lainakanta 31.12. 115 436 658 75 053 458 77 905 658 76 313 858 71 426 258 60 409 058 Euroa/asukas 4 017 2 615 2 704 2 644 2 470 2 085

Lainat Riihimäen kaupunki 104 911 657 65 178 457 68 030 658 67 088 858 62 851 258 52 484 058 Euroa/asukas 3 651 2 271 2 362 2 324 2 173 1 811 Lainat/Vesihuoltoliikelaitos 10 525 001 9 875 001 9 875 000 9 225 000 8 575 000 7 925 000 Euroa/asukas 366 344 343 320 296 273 Lainojen korot -794 705 -1 205 200 -590 000 -446 400 -619 100 -704 500

Muut maksuvalmiuden muutokset TP 2018 Ta 2019 Enn 2019 Ts 2020 Ts 2021 Ts 2022

Pitkäaikaisten saamisten vähennykset (+)* Jälkirahoitteiset valtionosuudet * Pohjolanrinteen koulu (2009-2015) - - - - * Karan koulu (2011-2017) - - - - * Harjunrinteen koulu (2013-2019) 296 000 296 000 296 000 * Muiden saamisten vähennykset 26 700 26 700 26 700 26 700 26 700 26 700 Yhteensä 322 700 322 700 322 700 26 700 26 700 26 700

24

7. KÄYTTÖTALOUSOSAN YLEISPERUSTELUT Käyttötalousosan perustelut ovat toimialoittain alkaen sivulta 32. 8. INVESTOINTIOSAN 2020 YLEISPERUSTELUT Tulevaisuuden investointeihin käytettävissä olevat määrärahat Kaupunginjohtajan esitys ei sisällä Kaukolämpökaupasta saatua, valtuuston päättämää kaupungin kehittämi-seen osoitettua 12 miljoonan euron määrärahaa. Määrärahojen käyttöä koskevat investointisuunnitelmat tuo-daan päätettäväksi kaupunginvaltuustoon, kun kaupungin kannalta sopivia hankkeita on käynnistettävissä. Maa- ja vesialueet Maanhankinnan investointivaraukset vuodelle 2020 ovat menojen osalta 1 961 000 euroa ja tulojen osalta 970 000 euroa. Riihimäen kaupunki luovuttaa tontteja rakentamiseen asumista ja elinkeinotoimintaa varten. Vuodelle 2020 ei ole tiedossa merkittäviä tonttien luovutuksia. Tonttien luovutuksen osalta kerrostalotonteissa on luovutusten hidasteeksi nousemassa valmiiden, rakentamiskelpoisten tonttien puute. Mikäli nyt voimassa olevat varaukset ja neuvottelut johtavat luovutukseen, ei Riihimäen kaupungilla ole enää valmista kerrostalo-tonttivarantoa. Maan hankintaan haettava määräraha perustuu vuonna 2017 hyväksyttyyn yleiskaavaan ja sen toteuttamis-ohjelmaan sekä vuonna 2018 hyväksyttyyn maapoliittiseen ohjelmaan: Riihimäen kaupungin tulee panostaa raakamaan hankintaan merkittävästi aiempia vuosia enemmän kaupungin kasvumahdollisuuksien turvaa-miseksi. Määrärahatarvetta nostavat yleiskaavan mukaisen hankintaohjelman lisäksi ohjelman ulkopuoliset yksittäiset kohteet. Maanhankintaan ja siihen tarvittavia resursseja käsitellään tarkemmin talousarviokäsittelyn yhteydessä käsiteltävässä maankäytön toteuttamisohjelmassa. Osakkeet ja osuudet Investointisuunnitelmaan sisältyy pääradan hankeyhtiön osakkuus, investointivaraus osakkuuden merkitse-miseksi on 377 000 euroa. Tilahankkeet Tilainvestoinnit vuodelle 2020 ovat perusparannusinvestointeja, joilla säilytetään tilaomaisuuden arvo ja pie-nennetään korjausvelkaa. Yksittäisenä isompana korjausinvestointina on Kino-Sammon ulkopuolen peruspa-rannushanke sekä Suomen Lasimuseon ulkopuolen parannus ja peruskorjaushankkeen suunnittelu ja Uima-hallin perusparannushankkeen suunnittelu ja tutkimus. Uudishankkeista kesäteatterin rakentaminen on katso-moineen ja näyttämötiloineen omana erillishankkeena. Tilainvestointien määrä on nettotasolla n. 2.4 miljoonaa euroa. Herajoen koulun tulipalosta on tullut yllättäviä lisäyksiä, joita vakuutusyhtiö ei korvaa. Kun uutta rakennetaan, se joudutaan tekemään uusilla rakennusmääräyksillä, jolloin parannetaan kohdetta. Lisäksi toteutetaan turval-lisuuteen liittyvä palohälytysjärjestelmä. Vuodelle 2020 esitys olisi 200 000 €. Lisäksi esitetään puuttuvien palohälytysjärjestelmien rakentamiseen vuodelle 2020 > 300 000 €, joka koskee kaupungin kaikkia toimitiloja Liikuntapuolen investoinnit vuodelle 2020 sisältävät Riutan yhdysladun ja alueen lenkkien valaistukset, kes-kuskentän tekonurmen paikkauksen ja Beach volley kentän laajennuksen yhteensä 78 000 euroa. Vuodelle 2021 keskuskentän kuntorata ja kuntoportaat 76 000 euroa

25

Palveluverkkoselvityksen jälkeiset toimenpiteet Palveluverkkoselvityksen valmistuttua, investointisuunnitelmat ja niiden toteutukset tuodaan lisätalousarviona valtuuston päätettäväksi. Toimet kaupungin itäisen alueiden koulu- ja kasvatuspalveluiden kehittämiseksi käynnistetään välittömästi palveluverkkoselvityksen valmistumisen jälkeen. Kunnallistekniikan investoinnit 2020 Riihimäen kaupungin hallintosäännön mukaan kaupunkikehityslautakunta hyväksyy investointien työohjelman. Työohjelma on suunnitelma, jonka pohjalta laaditaan rakentamisen vaatimat suunnitelmat ja edelleen val-tuusto käsittelyyn osaksi talous- ja toimintasuunnitelmaa. Kaupunkikehityslautakunta on omalta osaltaan hy-väksynyt esityksen toukokuussa 2019. Tässä esitetty investointiohjelma 2020 perustuu kaupungin kehittymiseen ja omaisuuden arvon säilyttämisen näkökulmasta suunniteltuihin tarpeisiin. Esitetyt tarpeet vuodelle 2020 ovat 5 170 000 euroa. Investointiohjel-massa hankkeet on jaettu seitsemään osioon: 1) Kunnallistekniikan rakentaminen, 2) Keskustan ja aseman-seudun kehittäminen, 3) Elinkeinoalueiden rakentaminen, 4) Arolammin eritasoliittymän rakentaminen, 5) Ka-tuvalaistuksen saneeraus energiatehokkaaksi, 6) Asuntoalueiden viimeistelytyöt / kadut ja puistot sekä 7) Hu-levesien viemäröinti. Kunnallistekniikan rakentaminen sisältää katuverkon, puistojen ja leikkipaikkojen kehittämiseksi ja kunnon pa-rantamiseksi tehtäviä investointeja. Lisäksi rahoitusta on kohdistettu Väyläviraston ja ELY:n kanssa yhteis-työssä tehtäviin hankkeisiin. Kunnallistekniikan rakentamiseen kohdistettu rahoitustarve on 2 695 000 euroa. Keskustan ja asemanseudun kehittäminen tukevat strategian mukaisesti aktiivisen kaupungin ja kaupunkiku-van kehittämisen kärkihankkeita. Keskustan ja asemanseudun kehittämiseen kohdistuva rahoitustarve on 645 000 euroa. Elinkeinohankkeiden rakentaminen sisältää yrityselämän kehittymistä tukevia hankkeita. Tähän kohdistettu rahoitustarve on 1 200 000 euroa. Arolammin eritasoliittymän rakentamisen 30 000 euron rahoituksella suoritetaan takuuajan jälkitarkastuksiin liittyviä rahoitusosuuksia. Katuvalaistuksen saneeraushankkeessa katuvalaisimia muutetaan energiatehokkaammiksi. Lisäksi rahoituk-sella saneerataan katuvaloverkkoa. Rahoitustarve vuonna 2020 on 250 000 euroa. Asuntoalueiden viimeistelytöiden vaatima rahoitus on 100 000 euroa. Rahoituksella toteutetaan kesken jää-neiden asunto-alueiden päällystys- ja vihertöitä. Hulevesien viemäröintimaksulla kaupunki osallistuu vesihuoltolain ja sen pohjalta tehdyn sopimuksen mukai-sesti vesihuoltolaitoksen hulevesijärjestelmän rakentamiseen 250 000 eurolla. Kalustoinvestoinnit Kalustohankintojen investoinnit ovat yhteensä 1 173 000 euroa. Hallinto- ja konsernipalveluiden toimialueen kalustohankintojen investointivaraus on yhteensä 283 000 euroa. Asianhallintajärjestelmän moduulien käyttöönotto 20 000 euroa (luottamushenkilöportaali ja viranhaltija), saa-vutettavuusdirektiiviä koskevat, intra ja internet uusimisinvestoinnit 50 000 euroa, pilviympäristöinvestointi 200 000 euroa sekä kuntarekryn perehdytysosio 13 000 euroa. Sivistys- ja osaamisen toimialueen kalustohankintojen määräraha on 130 000 euroa.

26

Teknisen palvelukeskuksen toimialueen kalustohankintojen määräraha on 500.000 euroa. Kalustomäärära-halla uudistetaan kaupungin kunnossapito ja pienkalustoa. Tavoitteena on luopua tehottomassa käytössä ole-vasta kalustosta ja investoidaan kaupungin kannalta kriittisten tehtävien hoitamiseksi tarvittavaan kalustoon. Rahoituksella hankitaan uusi tiehöylä ja monikäyttötraktori sekä pienkalustoa. Sosiaali- ja terveystoimialan kalustohankintojen määräraha on 260 000 euroa, josta hoitajakutsujärjestelmä 200 000 euroa ja erittelemättömät kalustehankinnat 60 000 euroa.

27

9. TALOUSARVIOLASKELMAT 9.1. Tulos- ja rahoituslaskelma

TULOSLASKELMA Tp 2 Tp 2018 Ta 2019 Ta 2019 Ennuste Raami Ta Ts Ts+ muutos 2019 2020 2020 2021 2022

Toimintatuotot 39 778 216 36 790 200 36 790 200 37 816 400 38 002 900 37 918 600 38 100 000 38 100 000Muutos % 5,9 -7,5 -7,5 -4,9 0,5 0,3 0,5 0,0Omaisuuden myyntivoitot 1 309 642 1 617 000 1 988 000 1 451 000 668 000 688 000 890 000 1 302 000Toimintatuotot yhteensä 41 087 858 38 407 200 38 778 200 39 267 400 38 670 900 38 606 600 38 990 000 39 402 000Muutos % 8,8 -6,5 -5,6 -4,4 -1,5 -1,7 1,0 1,1

Toimintakulut yhteensä -188 123 053 -190 589 400 -191 952 400 -192 402 000 -192 535 400 -192 471 100 -194 400 000 -195 000 000Muutos % 2,2 1,3 2,0 2,3 0,1 0,0 1,0 0,3

TOIMINTAKATE -147 035 195 -152 182 200 -153 174 200 -153 134 600 -153 864 500 -153 864 500 -155 410 000 -155 598 000Muutos % 0,4 3,5 4,2 4,1 0,5 0,5 1,0 0,1

Verotulot 119 997 938 123 640 000 123 640 000 120 902 000 127 700 000 124 580 000 128 550 000 131 900 000Muutos % 4,2 3,0 3,0 0,8 5,6 3,0 3,2 2,6

Valtionosuudet 35 272 167 35 000 000 35 000 000 35 000 000 39 649 500 39 207 000 39 207 000 39 207 000Muutos % -6,0 -0,8 -0,8 -0,8 13,3 12,0 0,0 0,0

Rahoitustuotot ja -kulut 2 230 455 1 523 800 1 523 800 2 084 000 241 000 1 479 600 1 295 900 1 224 500Korkotuotot 155 688 185 000 185 000 130 000 171 000 171 000 160 000 174 000Muut rahoitustuotot 2 905 290 2 567 000 2 567 000 2 567 000 1 000 000 1 785 000 1 785 000 1 785 000Korkokulut -794 705 -1 205 200 -1 205 200 -590 000 -900 000 -446 400 -619 100 -704 500Muut rahoituskulut -35 818 -23 000 -23 000 -23 000 -30 000 -30 000 -30 000 -30 000

VUOSIKATE 10 465 365 7 981 600 6 989 600 4 851 400 13 726 000 11 402 100 13 642 900 16 733 500Muutos % 107,2 -23,7 -33,2 -53,6 182,9 135,0 19,7 22,7

Suunnitelman mukaiset poistot -15 427 699 -6 222 700 -6 222 700 -6 222 700 -6 354 100 -6 354 100 -6 204 400 -6 110 500Arvonalentumiset 0

Satunnaiset erätSatunnaiset tuotot (+) 0 0 46 586 000 46 586 000 0 0 0 0Satunnaiset kulut (-) 0 0 0 0 0 0 0 0

TILIKAUDEN TULOS -4 962 334 1 758 900 47 352 900 45 214 700 7 371 900 5 048 000 7 438 500 10 623 000

Poistoeron lisäys (-)/vähennys(+) 46 841 47 000 47 000 47 000 47 000 97 000 47 000 47 000Varausten lisäys-/vähennys 0 0 0 0 0 0 0 0Rahastojen lisäys -/vähennys+ 0 0 0 0 0 0 0 0

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) -4 915 493 1 805 900 47 399 900 45 261 700 7 418 900 5 145 000 7 485 500 10 670 000

RAHOITUSLASKELMA Tp 2 Tp 2018 Ta 2019 Ta 2019 Ennuste Raami Ta Ts Ts+ muutos 2019 2020 2020 2021 2022

Toiminnan rahavirtaVuosikate 10 465 365 7 981 600 6 989 600 4 851 400 13 726 000 11 402 100 13 642 900 16 733 500Satunnaiset erät 0 0 46 586 000 46 586 000 0 0 0 0Tulorahoituksen korjauserät -2 214 150 -1 806 900 -48 392 900 -48 763 900 -668 000 -738 000 -940 000 -1 352 000

8 251 215 6 174 700 5 182 700 2 673 500 13 058 000 10 664 100 12 702 900 15 381 500

Investointien rahavirtaInvestointimenot -12 112 650 -15 045 000 -15 045 000 -14 365 000 -10 051 000 -10 599 000 -9 472 000 -6 451 000Rahoitusosuudet investointimenoihin 30 000 440 000 440 000 440 000 1 300 000 202 000 130 000 148 000Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustulot 1 309 642 1 295 000 47 881 000 48 252 000 670 000 720 000 890 000 1 302 000

-10 773 008 -13 310 000 33 276 000 34 327 000 -8 081 000 -9 677 000 -8 452 000 -5 001 000

TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA -2 521 793 -7 135 300 38 458 700 37 000 500 4 977 000 987 100 4 250 900 10 380 500

Rahoituksen rahavirta

Antolainauksen muutoksetAntolainasaamisten lisäykset 0 -40 000 -40 000 -40 000 -40 000 -40 000 -40 000 -40 000Antolainasaamisten vähennykset 654 482 650 000 650 000 650 000 650 000 650 000 650 000 650 000Yhteensä 654 482 610 000 610 000 610 000 610 000 610 000 610 000 610 000Lainakannan muutoksetPitkäaikaisten lainojen lisäys 20 000 000 37 262 600 28 676 600 1 333 300 16 486 300 19 843 000 18 969 300 15 004 100Pitkäaikaisten lainojen vähennys -26 991 752 -31 059 800 -69 059 800 -35 264 300 -22 100 000 -21 466 800 -23 856 900 -26 021 300Lyhyutaikaisten lainojen muutokset 3 600 000 0 0 -3 600 000Yhteensä -3 391 752 6 202 800 -40 383 200 -37 531 000 -5 613 700 -1 623 800 -4 887 600 -11 017 200

Oman pääoman muutokset 0 0 0 0 0 0 0 0

Muut maksuvalmiuden muutokset 4 090 651 322 500 322 500 322 500 26 700 26 700 26 700 26 700

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 1 353 381 7 135 300 -39 450 700 -36 598 500 -4 977 000 -987 100 -4 250 900 -10 380 500

RAHAVAROJEN MUUTOS -1 168 412 0 -992 000 402 000 0 0 0 0

Rahavarat 31.12. 1 661 029Rahavarat 1.1. 259 627

28

9.2. Yhteenveto käyttötalousosasta

LAINAERITTTELY Tp 2 Tp 2018 Ta 2019 Ta 2019 Ennuste Raami Ta Ts Ts+ muutos 2019 2020 2020 2021 2022

Lainakannan muutosLainakanta 1.1. 118 828 410 115 436 658 115 436 658 115 436 658 77 905 658 77 905 658 76 281 858 71 394 258Nettomuutos -3 391 752 6 202 800 -40 383 200 -37 531 000 -5 613 700 -1 623 800 -4 887 600 -11 017 200Lainakanta 31.12. 115 436 658 121 639 458 75 053 458 77 905 658 72 291 958 76 281 858 71 394 258 60 377 058Asukasluku 28 750 28 880 28 700 28 806 28 750 28 864 28 921 28 979Lainakanta euroa/asukas 4 015 4 212 2 615 2 704 2 515 2 643 2 469 2 083

Lainakannan erittelyRiihimäen kaupunki 104 911 658 111 764 458 65 178 458 68 030 658 63 066 958 67 056 858 62 819 258 52 452 058* euroa/asukas 3 649 3 870 2 271 2 362 2 194 2 323 2 172 1 810Vesihuoltoliikelaitos 10 525 000 9 875 000 9 875 000 9 875 000 9 225 000 9 225 000 8 575 000 7 925 000*euroa/asukas 366 342 344 343 321 320 296 273

KÄYTTÖTALOUS Tp 2018 Ta 2019 Ennuste Muutos % Toimialat Muutos € Muutos % kj Ero Kj ta 2020OSA + muutos 2019 Enn 2019 'vrt 2020 vrt Toimialat 2020 Raami Ta 2020 Ta 2020 - Muutos % vrt

Tp 2018 Ta 2019+m vrt 'Tp 2018 2020 Raami 2020 Ennuste 2019

Menot 188 123 053 191 952 400 192 402 000 2,3 198 490 100 6 537 700 5,5 192 534 500 192 471 100 63 400 - 0,0Tulot 41 087 859 38 778 200 39 267 400 4,4 - 38 485 700 292 500 - 6,3 - 38 670 000 38 606 600 63 400 - -1,7Netto 147 035 194 153 174 200 153 134 600 4,1 160 004 400 6 830 200 8,8 153 864 500 153 864 500 - 0,5

KAUPUNGINHALLITUS (nettositovuus)Menot 91 365 422 92 093 900 92 093 900 0,8 97 089 100 4 995 200 6,3 91 652 000 92 389 900 737 900 0,3Tulot 34 427 291 32 149 500 32 065 500 6,9 - 31 549 200 600 300 - 8,4 - 31 990 000 31 670 100 319 900 - -1,2Netto 56 938 131 59 944 400 60 028 400 5,4 65 539 900 5 595 500 15,1 59 662 000 60 719 800 1 057 800 1,2

SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA (nettositovuus)Menot 96 757 631 99 858 500 100 308 100 3,67 101 401 000 1 542 500 4,8 100 882 500 100 081 200 801 300 - -0,2Tulot 6 660 568 6 628 700 7 201 900 8,13 6 936 500 307 800 4,1 6 680 000 6 936 500 256 500 -3,7Netto 90 097 063 93 229 800 93 106 200 3,34 94 464 500 1 234 700 4,8 94 202 500 93 144 700 1 057 800 - 0,0

29

9.3. Investointisuunnitelma

KUST.ARVIO KÄYTTÖ -2018 INV. 2019 SV1 2021

900

8100

0 0 -2 980 000 -1 961 000

0 0 128 000 80 000

Netto 0 0 -2 852 000 -1 881 000

900

Menot 0 0 -2 980 000 -1 961 000

Tulot 0 0 128 000 80 000

Netto 0 0 -2 852 000 -1 881 000

920

8520

0 0 -2 000 0

0 0 29 000 0

Netto 0 0 27 000 0

920

Menot 0 0 -2 000 0

Tulot 0 0 29 000 0

Netto 0 0 27 000 0

930

8210

-14 000 000 -4 135 461 -5 400 000 0

690 000 0 390 000 0

Netto -13 310 000 -4 135 461 -5 010 000 0

8212

0 0 -200 000 0

0 0 0 -76 000

0 0 0 -300 000

8213

0 0 -500 000 0

8214

0 0 0 0

8222

-900 000 0 0 -300 000

160 000 0 0 0

Netto -740 000 0 0 -300 000

8223

0 0 0 -100 000

8224

0 0 0 -100 000

8225

0 0 0 -200 000

8290

0 0 -900 000 -1 000 000

0 0 50 000 50 000

Netto 0 0 -850 000 -950 000

930

Menot -14 900 000 -4 135 461 -7 000 000 -2 076 000

Tulot 850 000 0 440 000 50 000

Netto -14 050 000 -4 135 461 -6 560 000 -2 026 000

INVESTOINTISUUNNITELMA 2020-2022 Pysyvien vastavien luovutustulot eivät sisällä myyntivoittoja/

Investoinnit yht.

MAA- JA VESIALUEET

Projektiryhmä2 INV. 2020 SV2 2022

Tulot 32 000 98 000

-1 249 000 -828 000

Maa-alueet

Menot -1 281 000 -926 000

-1 281 000 -926 000

32 000 98 000

MAA- JA VESIALUEET yhteensä

OSAKKEET JA OSUUDET

Osakkeet ja osuudet

-1 249 000 -828 000

-377 000 0

Menot -377 000 0

Tulot 0 0

0 0

-377 000 0

OSAKKEET JA OSUUDET yhteensä

-377 000 0

Uramon koulun perusparannus

Menot 0 0

TILAHANKKEET

Muut suunnitelmanmukaiset investoinnit/Herajoki

Tulot 0 0

0 0

Pohjolanrinteen koulu, sisäilma

Menot 0 0

Menot -200 000 0

Liikuntapaikat

Menot -78 000 0

Paloturvallisuus

Menot 0 0

Kino-Sammon ulkopuolen perusparannus

Menot -120 000 0

Maauimalan allasten kattaminen

Tulot 120 000 0

-480 000 0

Menot -600 000 0

Menot -100 000 0

Uimahallin perusparannuksen suunnittelu ja tutkimus

Kesäteatterin rakentaminen

Menot -200 000 0

Suomen Lasimuseon ulkopuolen perusparannus

Perusparannukset,tekniset palvelut

Menot -1 000 000 -1 000 000

Menot -300 000 0

TILAHANKKEET yhteensä

Tulot 50 000 50 000

-950 000 -950 000

-2 428 000 -950 000

-2 598 000

170 000 50 000

-1 000 000

30


940

8309

0 0 -850 000 0

8310

0 0 -2 325 000 -3 155 000

8311

0 0 0 -100 000

8315

0 0 -800 000 0

8316

-2 400 000 -1 200 000 -20 000 -30 000

8320

0 -1 250 000 0 0

8323

0 0 0 -1 400 000

8350

-2 380 000 -1 250 000 -250 000 -100 000

8361

0 0 -250 000 -250 000

940

Menot -4 780 000 -3 700 000 -4 495 000 -5 035 000

Tulot 0 0 0 0

Netto -4 780 000 -3 700 000 -4 495 000 -5 035 0000 0

-5 170 000 -4 125 000

KUNNALLISTEKNIIKKA yhteensä

-5 170 000 -4 125 000

Menot -250 000 -250 000

Hulevesien viemäröintimaksu

Menot -250 000 -100 000

Katuvalaistuksen saneeraminen energiatehokkaaksi

Menot -645 000 -400 000

Keskustan ja asemanseudun kehittäminen

Kokonkadun jatke (Huhtimo)

Menot 0 0

Menot -30 000 0

Arolammin eritasoliittymän rakentaminen

Tonttituotanto

Menot 0 0

Menot -100 000 -150 000

Asuntoal viim,katujen päällystystyöt

Kadut,tiet,torit,katuverkko

Menot -2 695 000 -2 825 000

Menot -1 200 000 -400 000

KUNNALLISTEKNIIKKA

Elinkeinoalueiden rakentaminen


31


950

8490

0 0 -868 000 -400 000

8544

0 0 -25 000 0

8545

0 0 -20 000 0

8546

0 0 -25 000 0

8547

0 0 -30 000 0

8548

0 0 -25 000 0

8549

0 0 -20 000 0

8550

0 0 -20 000 0

8551

0 0 -35 000 0

950

Menot 0 0 -1 068 000 -400 000

Tulot 0 0 0 0

Netto 0 0 -1 068 000 -400 000

01

Menot -19 680 000 -7 835 461 -15 545 000 -9 472 000

Tulot 850 000 0 597 000 130 000

Netto -18 830 000 -7 835 461 -14 948 000 -9 342 000


Menot -19 680 000 -7 835 461 -15 545 000 -9 472 000

Tulot 850 000 0 597 000 130 000

Netto -18 830 000 -7 835 461 -14 948 000 -9 342 000-10 397 000 -6 303 000

-10 599 000 -6 451 000

202 000 148 000

RAPORTTI YHTEENSÄ INV. 2020 SV2 2022

202 000 148 000

-10 397 000 -6 303 000

Investoinnit yht. yhteensä

-10 599 000 -6 451 000

-1 173 000 -400 000

-1 173 000 -400 000

0 0

KALUSTOHANKINNAT yhteensä

Julk.kiinteist.langaton verkko

Menot 0 0

Menot 0 0

Asiakaspalvelun pikaviestijärj

Eu:n tietosuoja-asetuk.muutoks

Menot 0 0

Menot 0 0

Palvelinten tall.tilan laajenn

Kgintalon palvelintilan siirto

Menot 0 0

Menot 0 0

SCCM integrointi Intune DMA-jä

Asianhallinta, passiiviarkisto

Menot 0 0

Menot 0 0

Rai -toimintakyvyn arviointijä

Muut koneet ja kalusto

Menot -1 173 000 -400 000

KALUSTOHANKINNAT


32

10. KÄYTTÖTALOUSOSA 10.1. Kaupunginhallituksen toimiala

TOIMIALA KAUPUNGINHALLITUS Toimialan vuoden 2020 talousarvioon on kohdennettu tässä vaiheessa kaupunginjohtajan esityksessä 4,8 miljoonan euron sopeutus, joiden toimenpiteet tarkentuvat käyttösuunnitelmavaiheessa. Kaupunginhallituksen toimiala Hallintosäännön mukaa kaupunginhallituksen toimialan muodostavat hallinto- ja konsernipalvelut, elinvoima, sivistys ja osaaminen sekä tekninen palvelukeskus toimialueet. Toimintaympäristön muutosten vaikutukset talousarvioon Kaupunginhallituksen toimialan toimintaympäristön muutokset ja keskeiset haasteet syntyvät valtakunnalli-sesta kaupungistumistrendistä, sijainnista Suomen kasvukäytävällä pääradan varrella ja kahden maakunnan reuna-alueella, neljä vuotta peräkkäin jatkuneesta negatiivisesta väestökehityksestä sekä alueen elinkeinotoi-minnan vireydestä, vetovoima ja työllisyyskysymyksistä. Yleinen taloudellinen kehitys sekä valtakunnallisten kuntatalouteen kohdistuvien muutosten lisäksi kaupungin edunvalvonta maakunnallisissa ja valtakunnalli-sessa kehityksessä luovat toimialalle haastetta. Arvio toimialan palvelujen kysynnän ja tuotantotapojen kehityksestä 2020 - 2022 Kaupunginhallituksen toimialalla on Julkishallinnon palvelusuosituksen luokituksen (JHS 200) mukaan ryhmi-teltynä kaikkiaan 65 palvelua. Suurimmat palvelujen kysyntää koskevat kokonaisuudet ovat elinvoiman, sivis-tyksen ja osaamisen sekä teknisen palvelukeskuksen toimialueilla. Tarkemmin palveluihin varautuminen on toimialueen talousarviossa sekä käyttösuunnitelmavaiheessa toimialueen alemmilla organisaatiotasoilla.

TP 2018 TA 2019 Toimialueiden esitys 2020

Muutos € vrt Ta2019

+m

TA 2020 Sopeutukset yhteensä €

(ltk + kj esitys)

34 427 291 31 778 500 31 549 200 -600 300 31 670 100 -120 900 -1,5

-91 365 422 -90 730 900 -97 089 100 -4 995 200 -92 389 900 -4 699 200 0,3

-56 938 132 -58 952 400 -65 539 900 -5 595 500 -60 719 800 -4 820 100 1,3



+m


(ltk + kj esitys)

8 025 264 5 493 900 5 579 600 85 700 5 587 600 -8 000 1,7

3 462 024 3 234 100 3 222 300 -11 800 3 254 100 -31 800 0,6

2 061 467 1 549 800 1 799 100 249 300 1 799 100 0 16,1

18 440 278 18 694 000 18 951 800 257 800 18 983 500 -31 700 1,5

2 438 258 2 806 700 1 996 400 -1 181 300 2 045 800 -49 400 -35,6

34 427 291 31 778 500 31 549 200 -600 300 31 670 100 -120 900 -1,5

-45 662 995 -46 592 400 -49 422 600 -2 717 200 -45 955 400 -3 467 200 -1,6

-20 631 832 -18 938 900 -22 295 800 -2 191 900 -21 219 800 -1 076 000 5,6

-6 553 433 -5 981 600 -6 082 400 -55 800 -6 076 400 -6 000 0,8

-3 043 270 -3 085 700 -2 858 700 227 000 -2 858 700 0 -7,4

-15 097 026 -15 820 900 -15 925 800 -64 900 -15 925 800 0 0,4

-376 866 -311 400 -503 800 -192 400 -353 800 -150 000 13,6

-91 365 422 -90 730 900 -97 089 100 -4 995 200 -92 389 900 -4 699 200 0,3

-56 938 132 -58 952 400 -65 539 900 -5 595 500 -60 719 800 -4 820 100 1,3TOIMINTAKATE -59 944 400

TOIMINTAKULUT -92 093 900

Vuokrakulut -15 860 900

Muut toimintakulut -311 400

Aineet, tarvikkeet ja t t

-6 026 600

Avustukset -3 085 700

Henkilöstökulut -46 705 400

Palvelujen ostot -20 103 900

TOIMINTATUOTOT 32 149 500

Muut toimintatuotot 3 177 700

Tuet ja avustukset 1 549 800

Vuokratuotot 18 694 000

Myyntituotot 5 493 900

Maksutuotot 3 234 100

TA+MUUT. 2019

Kulut -92 093 900

Netto -59 944 400

TA+MUUT. 2019

Tuotot 32 149 500

Muutos % vrt Ta 2019

+m

33

Strategian toteuttaminen toiminnassa Kaupungin visiota on kirkastettu ja strategia on päivitetty alkuvuoden 2019 aikana. Strategiset kärkihankkeet ohjaavat kaupunginhallituksen toimialan toiminnan suuntaamista ja strategian toteuttamista. Kaupunginhalli-tuksen toimiala toteuttaa työskentelyssä omalta osaltaan tuloskortissa määriteltyjen strategian kärkihankkei-den edistämistä. Kärkihankkeet, niiden mittarit sekä mittareiden tavoitetasot ja vastuutahot on määritelty kau-punkitasoisessa tuloskortissa. Kaupunginhallituksen toimialan toimialueiden vastuut kaupunkitasoisista strategisista kärkihankkeista jakau-tuvat seuraavasti: #RakasRiksu - hallinto- ja konsernipalvelut #RoboRiksu - sivistys ja osaaminen #UusiRiksu - elinvoima #RipeäRiksu - tekninen palvelukeskus sekä hallinto- ja konsernipalvelut Taloudelliset tavoitteet, kehittämiskohteet ja toiminnalliset muutokset sekä sitovat toiminnalliset ta-voitteet Kaupunginhallituksen toimialan vuoden 2020 talousarvio on kaupunginhallituksen raamin mukainen. Kaupun-ginvaltuustoon nähden sitova esityksen mukainen toimintakate on 60 719 100 euroa. Toimintatulot ovat 31 670 100 euroa ja toimintamenot 92 389 200 euroa. Toimintakate heikkenee muutettuun talousarvioon 2019 verrat-tuna 775 400 euroa, joka on 1,3 %. Vuoden 2019 ennusteeseen verrattuna muutos on 691 400 euroa eli 1,1 %. Toimintaan vaikuttavat tekijät syntyvät lainsäädännöllisistä velvoitteista saavutettavuuden edistämiseksi sekä avainhenkilöresurssien lisäyksistä. Tämän lisäksi keskeisiä ICT riskejä minimoidaan uusimalla vanhentuneita palvelimia ja käyttöjärjestelmiä. Sitovat toiminnalliset tavoitteet on määritelty kaupunkitasoisessa tuloskortissa strategisiin kärkihankkeisiin määritellyissä mittareissa. Toimialan taloudellinen tavoite on sekä rakenteellisten että toiminnallisten muutos-ten kautta hillitä toiminnan kustannuskehitystä. Hankkeet Kaupunginhallituksen hanketoiminta sisältää käytännössä strategian ja elinkeinoelämän edistämiseen liittyviä hankkeita sekä EU-hanketoiminnan varauksia. Tämä lisäksi vuoden 2019 lopussa on meneillään talous ja henkilöstöhallinnon palvelujen siirtäminen Sarastialle sekä ICT palvelujen siirtäminen Kuntien Tieralle. Molem-missa hankkeissa siirroista aiheutuva muutostyö jatkuu vielä alkuvuonna 2020. Kertaluonteiset menot Toimialan kertaluonteisiin menoihin tehdyt varaukset on esitetty kunkin kaupunginhallituksen toimialueen koh-dalla. Tunnusluvut Toimialan keskeinen seurattava tunnusluku on toimintakate euroina ja toimintakatteen muutos %. Tuloskortti Toimiala vastaa omalta osaltaan kaupunkitasoisessa tuloskortissa määriteltyjen tavoitteiden edistämisestä.

34

TOIMIALUE HALLINTO- JA KONSERNIPALVELUIDEN TOIMIALUE

Vuoden 2020 talousarvioon on kohdennettu kaupunginjohtajan esityksessä 1,1 miljoonan euron sopeutus, joka tarkentuu käyttösuunnitelmavaiheessa. Toimialan ja -alueen nykytilan kuvaus Toimialueen vastuulla ovat yleiset hallintopalvelut, henkilöstöhallinnon ja työllisyydenhoidon palvelut, talous-hallinto-, ict- ja kehittämispalvelut. Toimintaympäristön muutosten vaikutukset talousarvioon Toimintaympäristön keskeiset muutosajurit ovat lainsäädännöllisiä sekä yleiseen digitalisoitumiskehitykseen kytkeytyviä. Tahe- ja ict-palvelujen toimittajamuutoksen lisäksi toimialan organisaatiomuutokset vaikuttavat talousarvioon. Saavutettavuuden edistäminen on olennainen osa julkisen hallinnon palveluiden digitalisointia. Saavutettavuudella tarkoitetaan sitä, että verkkosivut ja mobiilisovellukset sekä niiden sisällöt ovat sellaisia, että kuka tahansa voisi niitä käyttää ja ymmärtää mitä niissä sanotaan. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (2016/2102) julkisen sektorin elinten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta tuli voimaan 22.12.2016. Saavutettavuusdirektiivissä säädetään julkisen hallinnon verkkopalveluiden saavutettavuuden minimitasosta sekä keinoista, joilla saavutettavuuden toteutumista valvotaan. Kansallisesti saavutettavuusdirektiivi tulee voi-maan 23.9.2019. Saavutettavuusvaatimusten lisäksi laissa säädetään viranomaisten digitaalisten palvelujen järjestämisestä ja velvoitetaan julkinen hallinto tarjoamaan asiakkailleen mahdollisuuden viestiä viranomaisen kanssa sähköisesti. Laki julkisen hallinnon tiedonhallinnasta sekä siihen liittyvät lait tulevat voimaan 1.1.2020. Laki edistää tiedonhallinnan yhdenmukaistamista, tietoturvallisuutta ja digitalisointia viranomaistoiminnassa. Laissa sääde-tään myös tietojärjestelmien yhteentoimivuuden toteuttamisesta. Laki sisältää koko julkista hallintoa koskevat


Muutos € vrt Ta 2019

+m


(ltk + kj esitys)

1 696 859 1 116 200 1 168 300 -318 900 1 217 700 -49 400 -18,1

-8 898 820 -9 191 700 -11 142 800 -1 503 100 -10 055 300 -1 087 500 4,3

-7 201 961 -8 075 500 -9 974 500 -1 822 000 -8 837 600 -1 136 900 8,4



+m


(ltk + kj esitys)

328 213 387 600 393 400 5 800 393 400 0 1,5

0 500 500 0 500 0 0,0

876 736 448 500 443 800 -4 700 443 800 0 -1,0

0 0 0 0 0 0 0,0

491 909 279 600 330 600 -320 000 380 000 -49 400 -41,6

1 696 859 1 116 200 1 168 300 -318 900 1 217 700 -49 400 -18,1

-4 143 522 -4 529 700 -5 336 100 -738 400 -4 721 600 -614 500 2,7

-4 039 858 -3 897 200 -5 013 300 -796 100 -4 690 300 -323 000 11,2

-109 921 -135 000 -105 600 49 400 -105 600 0 -31,9

-60 239 -110 000 -103 000 7 000 -103 000 0 -6,4

-392 919 -425 900 -330400 135 500 -330400 0 -29,1

-152 363 -93 900 -254 400 -160 500 -104 400 -150 000 11,2

-8 898 820 -9 191 700 -11 142 800 -1 503 100 -10 055 300 -1 087 500 4,3

-7 201 961 -8 075 500 -9 974 500 -1 822 000 -8 837 600 -1 136 900 8,4Toimintakate -8 152 500

Toimintakulut -9 639 700

Vuokrakulut -465900


Aineet, tarvikkeet ja tavarat -155 000

Avustukset -110 000



Toimintatuotot 1 487 200

Vuokratuotot 0

Muut toimintatuotot 650 600

Maksutuotot 500

Tuet ja avustukset 448 500

TA+MUUT. 2019

Myyntituotot 387 600

Netto -8 152 500

Tuotot 1 487 200

Kulut -9 639 700

TA+MUUT. 2019

Muutos % vrt Ta

2019 +m

Muutos % vrt Ta

2019 +m

35

säännökset tiedonhallinnan järjestämisestä ja kuvaamisesta, tietovarantojen yhteentoimivuudesta, teknisten rajapintojen ja katseluyhteyksien toteuttamisesta sekä tietoturvallisuuden toteuttamisesta. Arvio toimialan palvelujen kysynnän ja tuotantotapojen kehityksestä 2020 - 2022 Toimintaympäristön lainsäädäntömuutokset sekä kaupunginhallituksen toimialan organisaatiomuutokset vai-kuttavat tukipalvelujen kysyntää lisäävästi. Hallinnon tukipalvelujen tuotantotapojen sujuvoittaminen digitali-saation keinoin ovat linjassa kaupungin strategisten kärkihankkeiden kanssa. Panostukset kohdistuvat pää-asiassa digitalisaatioon, ict-infraratkaisuihin sekä markkinoinnin ja viestinnän resursseihin, joilla saadaan lain mukaiset velvoitteet toteutettua sekä edistettyä kaupungin strategisia kärkihankkeita. Strategian toteuttaminen toiminnassa Kaupungin strategia on päivitetty kevään 2019 aikana. Hallinto- ja konsernipalvelut vastaa osaltaan kaupun-kitason tavoitteiden edistämisestä ja seurannasta. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet liittyvät #RipeäRiksu ja #RakasRiksu strategisiin painopisteisiin, jotka läpäisevät koko kaupunkiorganisaation. Toimintatapoja mo-dernisoidaan ja virtaviivaistetaan sekä digitalisaatiota edistetään asiakaspalvelun ja asioimisen sujuvoitta-miseksi. #RakasRiksu hyvinvointi ja hyvä elämä, yhteisöllisyys ja osallisuus edistämällä, kuntalaisten tyytyväi-syys sekä osallisuus ja yhteisöllisyys lisääntyvät. Viestinnän ja markkinoinnin rooli sekä #RipeäRiksu että #Ra-kasRiksu painopisteiden osalta on merkittävä. Hallinto- ja konsernipalvelujen osalta korostuvat #RipeäRiksu toimintatapojen virtaviivaistaminen ja moderni-sointi digitalisaation keinoin. Tiimityötä sekä asianhallintajärjestelmän käyttöä koskevilla ratkaisuilla uudistu-taan ja sujuvoitetaan palvelutuotantoa. #RoboRiksu tarkoittaa talous- ja henkilöstöhallinnon palkanlaskenta-palveluiden sekä ict-palveluja koskevassa palvelutuottajamuutoksessa tehtäviä ratkaisuja, jotka edistävät su-juvaa tukipalvelujen tuottamista. Ratkaisujen tavoite on vähentää prosesseihin kuluvaa manuaalista tekemistä. RakasRiksun edistämisen tavoitteisiin kuuluvat hyvinvointi ja elämä, joita koskevilla toimenpiteillä tuetaan hen-kilöstön työhyvinvointia. Osallistavan budjetoinnin kokeilu heijastuu yhteisöllisenä ja osallistavana kaupunki-laisten arkeen. #RipeäRiksun panostukset kohdistuvat digitalisaatioon, ict-infraan, intra ja internet sivujen uusimiseen saavu-tettavuusdirektiivin johdosta ja arkistoinnista. Palveluntuottajamuutoksista (TAHE ja ICT) aiheutuu kertaluon-teisia kustannuksia. Merkittäviä painotuksia ovat myös organisaatiomuutoksen mukaisten avaintehtävien täyttö ja sijaisjärjestelyt sekä kaupungin tietohallinnon järjestelyt. Ict investointien siirtäminen Tieran palvelumallin mukaisiin ostoihin, palvelimien ja käyttöjärjestelmien uusiminen, laitteistojen uusimiset leasing malliin sekä lisenssien ja arkistoin-nin digitalisaation edistämisen, ICT-infraan liittyvien riskikohteiden ja tietoturvan päivitykset. Henkilöstön työhyvinvointiin ja strategiseen työkykyjohtamiseen, osatyökykyisten uudelleensijoitteluun, toimi-henkilöiden työsuojeluvaltuutetun tehtävään tehdään panostuksia. Työllisyydenhoidon työllistämistuen eri muotojen asiakasmääriä pyritään lisäämään. Taloudelliset tavoitteet, kehittämiskohteet ja toiminnalliset muutokset sekä sitovat toiminnalliset ta-voitteet Valtuustoon nähden sitovat strategiset tavoitteet toimialueen osalta on kuvattu kaupunkitasoisessa tuloskor-tissa. Hallinto- ja konsernipalvelujen taloudelliset tavoitteet, kehittämiskohteet ja toiminnalliset muutokset liittyvät strategian toteutukseen. Tavoitteena on ottaa käyttöön kaksi asianhallintajärjestelmän optiota, jolla paranne-taan tukipalveluprosessien sujuvuutta ja tiedonsaantia. Tämän jälkeen voidaan ottaa käyttöön asianhallinnan vasteaikojen seuranta. Tämän lisäksi panostetaan ict-riskien minimointiin, saavutettavuusdirektiivin edellyttä-

36

miin toimenpiteisiin ict-infraan kohdistuvina toimina sekä markkinoinnin ja viestinnän panoksena intra- ja inter-netsivustojen uusimisessa. Hankkeet Hankkeiden osalta osallistutaan yhteistyökumppaneiden kanssa VM:n digitalisaatiota koskevaan rahoitusha-kuun yhteishankkeiden muodossa. Mikäli rahoitusta saadaan, toteutetaan kaupungin strategiaa tukevia hank-keita. Lisäksi varaudutaan pilottikokeiluihin, joilla voidaan uudistaa työskentelytapoja. Kertaluonteiset menot Kertaluonteisia menoja aiheutuu palvelujen siirtymiseen liittyvistä muutosprojekteista Talous- ja henkilöstöhal-linnon palvelut Sarastia Oy:lle sekä ICT-palvelut Kuntien Tiera Oy:lle. Tämän lisäksi saavutettavuusdirektiivin täytäntöönpanosta ja brändityöstä syntyy kertaluonteisia kustannuksia vuodelle 2020. Tunnusluvut Henkilötyövuodet, toimintakate ja toimintakatteen muutos %.

Tunnusluvut työllisyyspalvelut Ta2020

Työvuosia yhteensä (50–100 %) 40 Työllistetyt pitkäaikaistyöttömät (hlöä) Työllistetyt nuoret (hlöä)

37 8

Velvoitetyöllistetyt (hlöä) 15 Oppisopimukset (hlöä) 3 Työvuosia yhteensä (50-100 %) Kesätyöpaikat 100

37

TOIMIALUE ELINVOIMA TOIMIALUE

Vuoden 2020 talousarvioon on kohdennettu tässä vaiheessa kaupunginjohtajan esityksessä 0,4 milj. euron sopeutus, joka tarkentuu käyttösuunnitelmavaiheessa. Toimialueen nykytilan kuvaus Elinvoiman toimialue perustettiin 1.8.2019 vastaamaan kaupungin elinvoiman kannalta keskeisistä kaupungin toiminnoista. Toimialue vastaa hallintosäännön mukaan kaupungin kehittämisestä ja sen luovan vetovoimai-suuden lisäämisestä. Toimialue huolehtii kaupungin maankäytön suunnittelusta, kaupunkikuvasta, rakennetun ympäristön sekä kulttuuri- ja luonnonympäristön tilan seurannasta ja hoidosta sekä kaupungin maaomaisuu-den hallinnasta, ympäristönsuojelun strategisesta suunnittelusta ja kehittämisestä sekä kaupungille kuuluvien ympäristönsuojelu- ja rakennusvalvontaviranomaistehtävien järjestämisestä. Tämän lisäksi toimialue huolehtii kulttuuripalvelujen, museopalvelujen ja liikuntapalvelujen lainsäädännön mukaan kunnalle kuuluvista tehtä-vistä, ellei erikseen ole toisin säädetty tai määrätty. Toimialue käsittää kaavoituksen, maankäytön, rakennus-valvonnan, ympäristönsuojelun, museopalveluiden, kulttuuri- ja tapahtumapalveluiden ja liikuntapalveluiden vastuualueet. Toimialueella on keskeinen rooli strategisen kärkihankkeen #UusiRiksu edistämisessä. Vuoden 2020 talous-arvio on ensimmäinen toimialueelle laadittava talousarvio. Erona aikaisempaan ovat elinvoiman hallintotehtä-vät, joita hoitaa elinvoimajohtaja. Vastaavasti kulttuuri- ja hyvinvointipäällikön virka lakkautetaan. Toimintaympäristön muutosten vaikutukset talousarvioon Museoiden julkisen rahoituksen perusteet muuttuvat 1.1.2020: VOS-rahoituksen uudistamisen lisäksi myös museolaki uudistuu. Vastuumuseot korvaavat nykyisen maakunta- ja aluetaidemuseojärjestelmän sekä valta-kunnallisen erikoismuseojärjestelmän. Valtionosuus muodostuu ns. perusrahoituksesta sekä tehtäväkohtai-sesta rahoituksesta alueellisille ja valtakunnallisille vastuumuseoille. Vastuumuseoiden tehtävistä ja edellytyk-



+m


(ltk + kj esitys)

4 062 956 3 895 400 3 456 700 -438 700 3 528 200 -71 500 -9,4

-9 464 232 -9 082 200 -9 464 500 172 700 -9 169 000 -295 500 -4,9

-5 401 276 -5 186 800 -6 007 800 -266 000 -5 640 800 -367 000 -1,8



+m


(ltk + kj esitys)

208 425 124 600 125 700 1 100 133 700 -8 000 7,3

1 209 666 890 900 892 900 2 000 924 700 -31 800 3,8

253 754 140 300 195 500 55 200 195 500 0 39,3

1 483 062 1 558 400 1 558 400 0 1 590 100 -31 700 2,0

908 050 1 181 200 684 200 -497 000 684 200 0 -42,1

4 062 956 3 895 400 3 456 700 -438 700 3 528 200 -71 500 -9,4

-3 585 177 -3 754 600 -4 005 800 -206 200 -3 720 300 -285 500 -2,1

-1 627 910 -1 315 600 -1 452 200 348 400 -1 448 200 -4 000 -19,6

-343 533 -289 600 -312 200 2 400 -306 200 -6 000 -2,7

-632 997 -469 900 -469 900 0 -469 900 0 0,0

-3 207 556 -3 212 800 -3182500 30 300 -3182500 0 -0,9

-67 060 -39 700 -41 900 -2 200 -41 900 0 5,5

-9 464 232 -9 082 200 -9 464 500 172 700 -9 169 000 -295 500 -4,9

-5 401 276 -5 186 800 -6 007 800 -266 000 -5 640 800 -367 000 -1,8Toimintakate -5 741 800


Vuokrakulut -3212800



-314 600

Avustukset -469 900





Muut toimintatuotot 1 181 200

Maksutuotot 890 900


TA+MUUT. 2019


Netto -5 741 800

Tuotot 3 895 400

Kulut -9 637 200

TA+MUUT. 2019


+m


+m

38

sistä säädetään lailla ja ne neuvottelevat Museoviraston kanssa nelivuosittain toimintaansa koskevasta suun-nitelmasta. VOS-uudistus tuo yksittäisten museoiden rahoitukseen muutoksia, mutta ne ovat tällä hetkellä en-nakoimattomia. VOS-uudistuksen myötä kaikki museot ovat täyttäneet hakemuksen valtionosuuden piiriin pääsemisestä helmikuussa 2019. Opetus- ja kulttuuriministeriö tulee jatkossa arvioimaan kolmen vuoden vä-lein, täyttääkö museo edelleen valtionosuuden edellytykset. Vuonna 2019 voimaan astunut uusi kuntien kulttuuritoimintalaki on kustannusvaikutuksiltaan neutraali, mutta se määrittelee aiempaa tarkemmin, millä tavoin kulttuuria pitää kunnassa järjestää. Valtioneuvosto on antanut eduskunnalle loppuvuonna 2018 Liikuntapoliittisen selonteon, joka sisältää toimen-pide-ehdotuksia liikkumattomuuden yhteiskunnalle aiheuttamien haittojen vähentämiseksi sekä liikuntapaik-karakentamisen, liikunnan kansalaistoiminnan, huippu-urheilun sekä muiden liikuntapoliittisesti tärkeiden toi-mintalohkojen toimintaedellytysten parantamiseksi. Liikuntapoliittisen selonteon mukaan hyvinvoinnin ja ter-veyden edistämisellä pyritään kaventamaan väestöryhmien välisiä hyvinvointi- ja terveyseroja ylläpitämällä ja parantamalla hyvinvointia, terveyttä, osallisuutta sekä työ- ja toimintakykyä. Rakennusvalvonnan suurimpana muutoksena voidaan pitää rakentamiseen liittyvän lainsäädännön voima-kasta muuttumista viimeisen kymmenen vuoden aikana. Nyt valmisteilla oleva maankäyttö- ja rakennuslain muutostyö painottaa erityisesti ilmastonmuutoksen vaikutuksia rakentamiseen: näyttää siltä, että suunnittelu-työn keskeinen osa tulee olemaan hiilijalanjäljen tunnistaminen koko rakennuksen elinkaaressa. Lupien hake-minen ja asiakirjojen arkistointi sähköisesti ovat myös keskeisiä rakennusvalvonnan muutosrakenteita. Ympäristönsuojelun tulevien vuosien suurimmat haasteet liittyvät sähköisen asiointiin ja arkistointiin, lainsää-dännön jatkuvaan uudistumiseen ja sen mukanaan tuomiin osaamisen haasteisiin sekä Riihimäen ympäristö-politiikan sekä resurssiviisauden ja kiertotalouden tiekartan toimeenpanoon. Ympäristönsuojelun lupien säh-köinen hakeminen käynnistetään vuoden 2020 aikana ja sähköiseen arkistointiin siirrytään tietojärjestelmien sallimassa aikataulussa. Lakisääteisistä, maankäytön vastuualueen toimintaan vaikuttavista muutoksista merkittävin on yksityistielain-säädäntöön liittyvän siirtymäajan päättyminen vuoden 2019 loppuun. Muutoksen vaikutuksesta yksityistielau-takuntien toiminta lakkaa ja tiekuntien toiminta, joihin yksikkö osallistuu maanomistajan roolissa, korostuu. Riihimäellä yksityisteiden osalta kaupungin katujen ylläpito on pitkään hoitanut merkittävää osaa yksityisistä teistä epäselvin periaattein. Toiminta on ajanut kunnan alueella toimivien tiekuntien omaa toimintaa tilaan, jossa suuri osa tiekunnista ei käytännössä omaa toimivaa hallintoa. Niiden tiekuntien osalta, joissa kaupunki on edustettuna maanomistuksen kautta tilanne tarkoittaa vuoden 2020 osalta merkittävää työpanosta tiekun-tien hallintojen uudelleen käynnistämiseksi. Vastuualue on valmistautunut myös avustamaan Kaupunkiteknii-kan vastuualuetta tiekuntien avustusjärjestelmän uudistamistyössä. Arvio toimialan palvelujen kysynnän ja tuotantotapojen kehityksestä 2020 - 2022, toiminnan keskeisiä muutoksia Uutena otetaan käyttöön pilvipohjainen Trimble Locus Cloud paikkatieto-ohjelma, jonka käyttöönotto vaatii resursseja. Liikuntapalveluissa sähköiset lomakkeet, ilmoittautumiset ja avustushaut tullaan uusimaan yhteis-työssä Sarastian kanssa, jolloin myös paperiset versiot em. toiminnasta jätetään asteittain pois. Rakennusvalvonnassa tulevien vuosien palvelutuotanto keskittyy yhä voimakkaammin sähköisiin toiminta-ta-poihin. Luvan hakeminen, ohjaus ja neuvonta, lupapäätökset, laskutus ja postitus sekä arkistointi tulevat toi-mimaan sähköisessä ympäristössä. Tämä tuo työntekijöillemme paremmat aseet kohdistaa omaa osaamista järkevämmin ja paremmin asiakkaita huomioiden. Se vähentää päällekkäisyyksiä ja käsintehtäviä työvaiheita ja nopeuttaa kaikkia asiakaspalveluprosesseja. Myös ympäristönsuojelussa lupien hakeminen tulee tulevina vuosina keskittymään sähköisiin tuotantotapoihin. Sähköisen arkistoinnin myötä päästään eroon paperitulosteista ja paperisten asiakirjojen arkistoinnista, mikä vähentää työmäärää ja luonnonvarojen kulutusta. Sähköisen lupien hakemisen käyttöönotto vaatii kuitenkin

39

aluksia merkittävääkin työpanosta. Henkilöresurssien riittävyyden haasteena on myös suunnitelmallinen val-vonta, lähivuosina etenkin haja-asutuksen jätevesien käsittelyn valvonta sekä vaarallisia jätteitä tuottavien yri-tysten valvonta. Tulevina vuosina kaavoituksen palvelujen kysynnän odotetaan edelleen nousevan. Asemanseudun ja keskus-tan kehittäminen yhdessä tavoitellun asukasmäärän kasvun kanssa tulevat aiheuttamaan painetta kaavoituk-selle. Hankkeiden keskinäinen priorisointi tulee olemaan tarpeen. Paikkatietoanalyyseihin pohjautuvaa suun-nittelua on tarvetta edelleen kehittää tulevina vuosina. Kehittäminen tapahtuu tiiviissä yhteistyössä keskushal-linnon paikkatietopalveluiden kanssa. Samalla tietopohjaa eli kaupungin rekistereitä tulee parantaa, jotta suun-nittelu voidaan pohjata oikealle ja luotettavalle tiedolle. Viime vuosien eläköitymisten jälkeen kaavoituksella on edelleen henkilöstövajetta. Tavoitteena on vielä kahden henkilön rekrytointi loppuvuoden 2019 aikana, joten tilanteen odotetaan paranevan vuonna 2020. Kaavoituspäällikön tehtävään vuodelle 2020 ajoittuva poissaolo aiheuttaa kuitenkin edelleen haasteita resursointiin. Talouden suunnittelussa on tarvetta varautua uusien työn-tekijöiden työvälineiden hankkimiseen ja kouluttamiseen. Maankäytön vastuualueen tehtäväkentän kaupungin kannalta merkittävimmän tuotteen, luovutettavien tont-tien, osalta markkinaympäristö on kokenut suuria muutoksia viimeisen 7-10 vuoden aikajänteellä; esimerkiksi pääkaupunkiseudun kasvanut asuntotuotanto, finanssimarkkinoiden muutokset asuinrakentamisen luotonan-nossa ja muutokset asunnon hankkijoiden ostokäyttäytymisessä ovat muokanneet tonttien kysyntää nopeasti tavalla, johon kaupungin on ollut haasteellista vastata. Tonttituotantoa on kuitenkin muokattu ja muokataan jatkossakin uusiin malleihin ja kysynnän vaatimuksiin samalla kun toimintaa järkeistetään ja uudelleen järjes-tetään mm. jatkamalla maankäytön toteuttamisohjelman käyttöön ottoa ja toiminnan kehittämistä ennakoivam-paan ja joustavampaan suuntaan. Tavoitteena vuodelle 2020 on myös käynnistää vuonna 2016 alkaneen ke-hittämisohjelman mukaisesti maaomaisuuden luokittelu, jonka tavoitteena on ohjata kaupungin maaomaisuus-reservi yhä voimakkaammin kaupungin tavoitteiden mukaiseksi ja varmistaa, että kaupungin pääomia sito-vassa maaomaisuudessa on kaikella omistamisella kaupunkia palveleva tarkoitus. Liikuntapaikkojen sisällön tuotantoa voidaan tarkastella uudestaan ja osa niistä voidaan tehdä yhteistyössä 2. ja 3. sektorin kanssa. Liikuntapaikkojen kiinteistönhoidollisten palveluiden keskittämistä selvitetään. Niukkojen henkilöstöresurssien ja laajan tehtävänkuvan yhteensovittamiseksi kulttuuri- ja tapahtumapalvelui-den tuotantotapoja kehitetään entistä enemmän yhteistuotantojen ja ostopalvelutuotantojen suuntaan. Tapah-tumatuotannossa yhteistyötä tiivistetään markkinointi- ja viestintäpalveluiden kanssa. Museoalan palveluiden kysyntä monipuolistuu. Vuonna 2018 museokäyntejä tilastoitiin yhteensä yli 7,1 mil-joonaa (7 127 513). Kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 5,9 %. Kansallisen trendin mukaisesti myös Riihimäen museoiden kävijämäärät ovat selvässä kasvussa. Riihimäen kaupungin vuonna 2018 teettämään museoselvitykseen kuuluneiden toimintaehdotusten pohjalta on tehty jatkoselvittelyä. Tarkoituksena on ollut kartoittaa realistisia vaihtoehtoja museotoiminnan järjestämi-sestä niin, että käytettävissä olevat resurssit suunnataan tehokkaasti ja mahdollisimman tarkoituksenmukai-sesti. Maa- ja metsätalousministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön yhteistyönä rahoittama selvitys val-takunnallisen metsästys- ja kalastusmuseotoiminnan kehittämismahdollisuuksista on julkaistu 17.6.2019. Sel-vityksessä ehdotetuille jatkotoimenpiteille etsitään rahoitusta. Digitalisaatio tuo parannuksia museoiden palvelutuotantotapoihin ja ansaintalogiikkaan, kunhan uusi kokoel-manhallintajärjestelmä on kaikilla museoilla käytössä. Sen hyödyt tässä mielessä ovat täysimääräisesti käy-tössä aikaisintaan 2020. Elinkeinopalveluiden tuottamista jatketaan Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy:ssä, jonka toiminta nivotaan vuoden aikana tiiviimmin yhteen elinvoiman toimialueen kanssa. Uusina vakansseina Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy:ssä on loppuvuonna 2019 alkaneet elinkeinopäällikön ja matkailukoordinaattorin vakanssit, jotka rahoite-taan Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy:n budjetista. Muilta osin palveluiden kysynnän arvioidaan säilyvän nykyisellä tasolla.

40

Strategian toteuttaminen toiminnassa Kaupungin strategisista kärkihankkeista elinvoiman toimialueen vastuulla on #UusiRiksu, jonka keskeinen strateginen tavoite on kasvattaa kaupungin väkilukua vuoteen 2030 mennessä 30 000 henkeen. Tähän tavoit-teeseen pääsemiseksi keskeisinä vuoden 2020 tavoitteina on asemanseudun yleissuunnitelman loppuunsaat-taminen osa-alueita tarkentavien viitesuunnitelmien valmistuessa alkuvuonna 2020 ja keskustan yleissuunni-telman käynnistäminen sekä asemanseudun kehittämisen jatko Jokikylästä alkavilla asemakaavamuutoksilla. Erilaisten kilpailumenettelyjen käyttö on myös mahdollista asemakaavoitus ja/tai tontinluovutusvaiheessa. Tä-hän liittyen toimialueen resursointia vahvistetaan hankepäälliköllä, joka vastaa #UusiRiksu-hankkeen etene-misestä. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää maankäytön vastuualueelta riittävän asuin- ja elinkeinotonttien tuottamista oikeasta paikasta tarjolle oikeaan aikaan sekä suunnittelun ja rakentamisen tukemista toimivilla kartta-, maastomalli- sekä mittauspalveluilla. Koska kaupungin uudistunut strategia vastaa tavoitteiltaan niitä, joita vastuualueella on itsellään ollut jo aiemmin, ei kaupungin strategian toteuttaminen vaadi vastuualueelta uutta toimintamallia ja toiminnassa voidaan keskittyä kehittämään nykyistä toimintaa tehokkaampaan ja toimi-vampaan suuntaan. Toimialue vaikuttaa osaltaan myös #RakasRiksu ja #RipeäRiksu kärkihankkeen toteutu-miseen ja elinkeinopalvelut osallistuvat #RoboRiksuun. Strategisten tavoitteiden toteutumista tukee asiakaspalvelun tason pitäminen korkealla, lupaprosessien suju-voittaminen viranomaispalveluissa sekä asiakirjojen ja arkistojen digitoiminen. Ne eivät tule itsestään, vaan ko. järjestelmien toteuttaminen edellyttää erityisosaamista sähköisten palvelujen ohjelmistosisällöistä ja han-kinnoista. Vuonna 2020 kaupungin ympäristöjärjestelmä päivitetään ja ympäristöpolitiikan toimenpiteet jalkautetaan osaksi toimialueiden toimintaa. Kaupungin sitoumuksia edelläkävijäkuntien verkostossa (Fisu ja Circwaste) viedään eteenpäin yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Vuoden 2020 aikana pyritään vakiinnuttamaan kierto-talousryhmän toiminta osana resurssiviisauden ja kiertotalouden tiekartan toimeenpanoa. Liikuntapalvelut on kehittänyt sähköisiä palveluitaan varauskalenterien ja omaliikuntakalenterien muodossa. IOT- kävijälaskurit tuottavat ajantasaista tietoa liikuntapaikkojen kävijämäärästä ja siten ko. paikan käyttökus-tannuksista, uusimistarpeista ja mahdollisesta lajisuosiosta. Liikuntalain mukaan kunnalla on liikuntaan liittyvä paikallinen yhteistyövelvoite. Tätä yhteistyötä tarvitaan nyt lisää liikunnallisen elintapaohjauksen tarpeen li-sääntyessä jatkuvasti. Tässä avainasemassa ovat asiakasraadit, joita tullaan toteuttamaan jatkossakin. Asia-kasraadit tuottavat kuntalaisille väylän osallistua kunnan päätöksentekoon, ja tuottavat osallisuutta ja yhteisöl-lisyyttä. Kulttuuri- ja tapahtumapalveluissa panostetaan ulkopuolisten tapahtumajärjestäjien ohjeistuksen kehittämi-seen. Taloudelliset tavoitteet, kehittämiskohteet ja toiminnalliset muutokset sekä sitovat toiminnalliset ta-voitteet Elinvoiman toimialueen taloudellisena tavoitteena on vuoden 2020 toimintakatteen kasvun rajoittaminen vas-taamaan palkkojen sopimuskorotusten määrää, muiden kustannusten säilyessä ennallaan. Toimintatuottojen kasvattamiseen panostetaan mm. lippumaksuja korottamalla. Vuoden 2020 aikana selvitetään malli, jossa lii-kuntapaikkoihin kohdistuvasta kiinteistösubventioista siirryttäisiin enemmän seurojen suoraan tukemiseen ja sitä kautta vaikuttavuuden optimaaliseen laajentamiseen. Tähän voi liittyä liikuntapaikkojen hoidon siirtämistä seurojen vastuulle korvausta vastaan. Perusteena uudelle mallille on vaikuttavuus ja terveyden edistäminen. Valmistelu tehdään yhdessä sosiaali- ja terveystoimialan ja sivistyksen ja osaamisen toimialueiden kanssa asianosaisia osallistaen. Kulttuuri- ja tapahtumapalveluissa kehitetään asiantuntijapalveluiden myyntiä. Maapolitiikan toteutusohjelman myötä pyritään maan hankinnoissa, kaavoituksessa ja tonttien myynnissä nopeampaan pääoman kiertoon. Riihimäen teatteri Oy:n, Riihimäen nuorisoteatteri ry:n sekä muiden kulttuuriyhdistysten ja liikuntaseurojen avustukset ovat vuoden 2019 tasolla.

41

Strategian kärkihankkeiden suunnittelun edistämiseen tulee varautua riittävillä kaavoituksen asiantuntijapal-veluiden ostoon varatuilla määrärahoilla. Asemanseudun yleissuunnitelma saatetaan valmiiksi alkuvuonna 2020. Sen lisäksi määrärahoja tarvitaan Jokikylän suunnittelun edistämiseen eli erilaisten kaavoituksen kan-nalta välttämättömien selvitysten hankkimiseen (esim. melu- ja tärinä, liikenne, maaperä, hulevedet, kauko-lämmön varavoimalan siirron selvittäminen). Jokikylän välttämättömiin selvityksiin ja asemanseudun viitesuun-nitelmien loppuun saattamiseen varataan yhteensä 150 000 euroa. Lisäksi kaupungin tulee varautua osallis-tumaan valtion kantatie 54:n tulevaisuutta koskevaan selvitykseen ja lisäksi selvittää maantie 130 liittymän kehittämismahdollisuuksia Merkoksen eteläpuolella. Näihin liikenneselvityksiin tulisi varata yhteensä 50 000 euroa. Näiden lisäksi keskustan yleissuunnitelman käynnistämiseen tulisi varata 70 000 euroa ja Arolammin eritasoliittymän alueen maankäytön kehittämisselvityksiin 50 000 euroa. Asiantuntijamäärärahojen tarve vuo-delle 2020 on yhteensä 320 000 euroa. Rakennusvalvonnan vastuualueella sähköisten toimintojen lisääminen ja henkilöstön koulutustarpeet aiheut-tavat henkilöstömenojen korotuspaineita. Vuoden 2017 alusta käyttöönotetun rakennusvalvontataksan koro-tus toteutettiin melko suurena mm. it-toimintojen lisääntymisen vuoksi, tänä syksynä taksaa on tarkoitus tar-kistaa. Viimeisten viiden vuoden aikana tuotot ovat kattaneet menoja yleensä n. 70 - 80 %. Vuonna 2020 ympäristönsuojelun tavoitteena on laatia luonnonsuojeluohjelma Riihimäen arvokkaille luonto-kohteille ja jatkaa sekä pienvesiselvityksen että hiilinieluselvityksen laadintaa. Sähköinen lupien hakeminen aloitetaan ja viranomaisvalvontaa tehdään valvontasuunnitelman ja -ohjelman mukaisesti. Kaupunki ja maankäytön vastuualue ovat tonttien luovutuksen osalta toipuneet viime vuosina hitaasti vuoden 2013 erillispientalojen tonttimarkkinat lähes seisauttaneista tapahtumista samalla, kun hetkellisesti markkinoita vilkastuttanut kerrostalorakentamisen nousukausi vaikuttaa kääntyvän päätepisteeseensä. Vaihtuvassa mark-kinatilanteessa tonttien luovutuksen osalta ei voida ennustaa kaupungille merkittävää tulovirtaa ja tonttien myyntituloennuste onkin alhaisimmillaan 10 vuoden jaksolla. Samalla kaupungin vuonna 2017 käyttöön ottama yleiskaava ja siitä ensimmäisen kerran vuodelle 2019 johdettu maankäytön toteuttamisohjelma ovat asetta-neet selkeät tavoitteet kaupungin maanhankinnalle asettaen merkittävää painetta resursoinnille nykyisen maa-omaisuuden ollessa määrällisesti vähäistä ja pääosin tavoitteiden kannalta väärillä alueilla. Näiden tosiseik-kojen yhtälössä on joko ymmärrettävä vastuualueen tuloksen pysyvän erittäin heikkona lähivuosina tai määri-teltävä kaupungin strategia ja tavoitteet maankäytön vastuualueen toiminnan kannalta uudelleen. Strategiasta johdetut sitovat toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2020 ovat: − Asemanseudun yleissuunnitelman valmiusaste 100 % − Keskustan yleissuunnitelman valmiusaste 30 % − Jokikylän (Kanavakadun alueen) asemakaavoituksen käynnistäminen. Näiden lisäksi kaavoitus edistää

osaltaan kaupungille tärkeiden elinkeino ja muiden hankkeiden toteutumista. − rakennusvalvonnan lupahakemuksista 95 % pyritään myöntämään viiden viikon kuluttua hakemuksen jät-

tämisestä. Hankkeet Ympäristönsuojelu on mukana syksyllä 2019 käynnistyvässä Resurssiviisaiden yritysten ilmastoteot -hank-keessa, joka jatkuu lokakuun 2020 loppuun. Kulttuuri- ja tapahtumapalveluissa jatkuu Taide käyttöön ESR–hanke vuoden 2020 loppuun. Uusia hankkeita haetaan vain, jos niillä on selkeä yhteys strategian tavoitteisiin. Liikuntapalveluiden Liikuntaa lisäävä -hanke on loppumassa 2019, haettavissa 2020-21. Hanke on toiminut Riihimäellä 4 vuotta. Liikuntaneuvontaa osana elintapaohjausta on vahvistettu neuvoloissa, liikkuvaa varhais-kasvatusta tuettu sekä liikuntaneuvontaan pääsyä on helpotettu työterveyshuollon kautta. Hanke on osallistu-nut aktiivisesti myös työmatkaliikunnan edistämiseen ja työyhteisöliikunnan lisäämiseen. Maahanmuuttajien kotouttaminen liikunnan avulla -hanke on loppumassa 2019, haettavissa 2020-21 (kaksi

42

vuotta). Hanke on toiminut Riihimäellä 8 vuotta. Liikunnalla on todettu olevan merkitystä maahanmuuttajien suomen kielen ja yhteiskunnan toimintatapojen oppimiselle, sosiaalisen verkoston laajentamiselle, itsetunnon kohottamiselle sekä yhteisön hyvinvoinnille. Liikuntaharrastukset synnyttävät osallisuuden kokemuksia. Par-haiten maahanmuuttajataustaisia kohderyhmiä tavoittaa matalan kynnyksen toiminta. Lisäksi tarvitaan osallis-tumista edistäviä olosuhteita ja toimintatapoja. #Paras Koulu -hanke jatkaa yhteistyössä muiden kuntien kanssa Liikkuva koulu -ohjelmaa painottaen tervey-den- ja hyvinvoinnin edistämistä. Hankkeen koordinointi liikunta- ja hyvinvointipalveluissa, kulut puolitetaan koulun kanssa. Kertaluonteiset menot Kertaluonteisiin menoihin ei ole varauksia. Tunnusluvut Toimintakate ja toimintakatteen muutos %. Ta 2019 Ta 2020 Muutos 5,7ME 6,0ME +5,3%

Muut tunnusluvut

Tp 2017

Tp 2018

Ta 2019

Ta 2020

Rakennusvalvonta Myönnetyt rakennus- ja toimenpideluvat Maankäyttö

327 290 320 320

Tonttien luovutukset Kiinteistötoimitukset

34 120

14 96

13 70

13 70

Kulttuuripalvelut Tp 2016 Tp 2017 Ta 2018 Ta 2019 Kulttuuripalveluiden järjestämät tapah-tumat ja –tilaisuudet

- tapahtumien ja tilaisuuksien määrä - kävijämäärä

37 13 360

27 17 000

7 10 000

8 12 000

Museopalvelut Tp 2017 Tp 2018 Ta 2019 Ta 2020 Suomen lasimuseo Kävijät Kävijät, ulkomailla järjestetyt näyttelyt

19 133 42 437

27 457 0

25 000 30 000

27 000 30 000

Näyttelyt 12 12 12 11 Tutkimukset 1 2 2 2

Riihimäen kau-pungin museot

Tp 2017 Tp 2018 Ta 2019 Ta 2020

Kävijät - Riihimäen kau-punginmuseo

10.689 15.401 9.000 9.000

- Riihimäen tai-demuseo,

10.011 10.171 9.000 9.000

joista maksa-neita

3.515 3.278 2.400 2.400

Näyttelyt - Riihimäen kau-punginmuseo

7 3 4 3

- Riihimäen taide-museo

3 3 4 3

43

Liikuntapalvelut Tp 2017 Tp 2018 Ta 2019 Ta 2020 Kansalaistoiminnan tuki/ha-kija lkm

58 000/31 58 800/23 58 800 (!)

Muut tunnusluvut: Kävijät - jäähalli - Peltosaaren liikuntapuisto - urheilupuisto - urheilutalo Kävijät - uimahalli - maauimala

88 185 18 036 49 704 100 650 139 468 27 689

110 000 30 000 50 000 110 000 155 000 38 147

110 000 30 000* 50 000* 110 000* 155 000* 26 741

98 % (lkm-tuki) 30 000 50 000 98 % (lkm-tuki) 155 000 35 000

Liikunnanohjauspalvelut -liikunta- ja hyvinvointineu-vonta -työikäisten liikunnanohjaus -lasten ja nuorten liikunnan-ohjaus -erityisliikunnanohjaus -liikuntatapahtumat

545 6 923 10 213 8 992 15 619

500 10 000 15 000 7000 15 000

600* 10 000* 15 000* 8000* 15 000*

600 11 000 15 000 8500 15 000

*kausi kesken luvut ovat tavoitteita/arvioita.

44

TOIMIALUE SIVISTYKSEN JA OSAAMISEN TOIMIALUE

Vuoden 2020 talousarvioon on kohdennettu tässä vaiheessa kaupunginjohtajan esityksessä 2,1 milj. euron sopeutus, joka tarkentuu käyttösuunnitelmavaiheessa. Nykytilan kuvaus Sivistyksen ja osaamisen toimialue vastaa varhaiskasvatuksesta, perusopetuksesta, lukio-opetuksesta, oppi-las- ja opiskelijahuollosta, nuorisosta, kirjastosta, vapaasta sivistystyöstä ja taiteen perusopetuksesta annet-tujen lakien mukaisten palvelujen järjestämisestä ja kehittämisestä. Lisäksi toimialue vastaa Riihimäkistrate-gian #RoboRiksu osion toimeenpanosta. Toimialue koostuu viidestä vastuualueesta, jotka ovat 1)hallinto ja kehittäminen, 2) varhaiskasvatus, 3) opetus ja nuorisopalvelut, 4) kirjasto sekä 5) kansalaisopisto ja taiteen perusopetus. Toimintaympäristön muutosten vaikutus talousarvioon Sivistyksen ja osaamisen toimialueen taloudelliset ja toiminnalliset muutokset johtuvat laki- ja toimintaympä-ristön muutoksista, palveluhankintatapamuutoksista, lisääntyneestä hanketoiminnasta, kunnallisen opetus-henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (OVTES:n) muita sopimuksia korkeammista palkankorotuksista sekä kaupunkistrategian jalkauttamisesta. OVTES:n nykyisen sopimuksen korotukset ovat tulleet kaikilta osin voimaan 1.4.2019 mennessä. Tulevaa vuotta 2020 koskevien sopimusneuvottelujen tulosta ja sen palkankorotusvaikutuksia ei ole vielä tiedossa. Toimialueen sijaishenkilöstön käyttövolyymiin perustuva arvio on, että vuokratyön kustannukset kasvavat vuonna 2020. Ruokapalvelujen kustannusten on arvioitu nousevan vuoden 2019 tasosta volyymimuutosten johdosta. Toimialueen määräaikaisten palkkoihin on varattu määrärahoja vuodelle 2020 enemmän kuin

TP 2018 TA 2019 Toimialueiden esitys

2020


+m


(ltk + kj esitys)

4 755 887 4 770 900 4 991 300 220 400 4 991 300 0 4,6

-49 111 430 -50 852 600 -53 280 400 -2 427 800 -51 131 000 -2 149 400 0,5

-44 355 544 -46 081 700 -48 289 100 -2 207 400 -46 139 700 -2 149 400 0,1

TP 2018 TA 2019 Toimialueiden esitys

2020


+m


(ltk + kj esitys)

879 806 836 900 836 900 0 836 900 0 0,0

2 252 358 2 342 700 2 328 900 -13 800 2 328 900 0 -0,6

545 538 563 200 768 400 205 200 768 400 0 36,4

231 925 227 200 235 500 8 300 235 500 0 3,7

846 259 800 900 821 600 20 700 821 600 0 2,6

4 755 887 4 770 900 4 991 300 220 400 4 991 300 0 4,6

-30 661 876 -31 757 200 -33 256 500 -1 499 300 -31 107 100 -2 149 400 -2,0

-7 392 102 -7 294 400 -7 948 400 -654 000 -7 948 400 0 9,0

-745 597 -907 800 -1 016 000 -108 200 -1 016 000 0 11,9

-2 333 844 -2 489 300 -2 269 300 220 000 -2 269 300 0 -8,8

-7 890 218 -8 333 200 -8704400 -371 200 -8704400 0 4,5

-87 795 -70 700 -85 800 -15 100 -85 800 0 21,4

-49 111 430 -50 852 600 -53 280 400 -2 427 800 -51 131 000 -2 149 400 0,5

-44 355 544 -46 081 700 -48 289 100 -2 207 400 -46 139 700 -2 149 400 0,1Toimintakate -46 081 700





-907 800





Vuokratuotot 227 200




TA+MUUT. 2019


Netto -46 081 700

Tuotot 4 770 900

Kulut -50 852 600

TA+MUUT. 2019

Muutos % vrt Ta

2019 +m

Muutos % vrt Ta

2019 +m

45

vuonna 2019. Toimialueen toimintatuottojen kasvussa näkyvät suoraan hanketoiminnan lisääntymisen kautta saatavat toi-mintatuottolisäykset (kasvu 220 000/4,6 %). Toimialueen esityksessä eivät sen sijaan näy lakimuutoksien kautta kunnille aiheutuvien kustannusten kompensaationa tulevat valtionosuuskorotukset ja muut kompensaa-tiot. Strategian toteuttaminen toiminnassa Toimialue vastaa kaupungin #RoboRiksu strategisen painopisteen toteutuksesta. Lisäksi toimialueen palvelut tukevat suoraan tai välillisesti strategiaan sisältyvien #RakasRiksu, #UusiRiksu ja #RipeäRiksu päämäärien saavuttamista. Kaupunginvaltuustoon nähden sitovat toimialueen strategiset tavoitteet ovat kuvattu kaupungin tuloskortissa. Muilta osin strategian toteuttaminen kuvataan myöhemmin laadittavassa käyttösuunnitelmassa. Strategisten kärkihankkeiden edistämiseksi talousarviovuonna vahvistetaan kuntalaisten osallisuutta, ediste-tään opetuksen digitalista oppimista, kehitetään sähköisiä asiointipalveluja ja jatketaan robotiikkaopetuksen koulutuksellisen jatkumon toimeenpanoa. Riihimäen lukiossa toimeenpannaan robotiikkapainotteista opetusta siihen saakka, kunnes oppilaitokselle saa-daan valtakunnallinen robotiikan opetuksen erityistehtävä. Robotiikkakampuksen syntymistä ja opetuksen kansainvälistymistä edistetään HAMK:n, Hyrian, Riihimäen – Hyvinkään alueen elinkeinoelämän yhteistyönä. Robotiikkaopetusta, opettajien koulutusta sekä robotiikkaope-tuksen tutkimusta kehitetään Turun ja Oulun yliopistojen kanssa. #RakasRiksu ja #UusiRiksu kärkihankkeiden osana kehitetään lapsiperheille ja nuorille suunnattuja ohjaus-, osallisuus- ja perhepalveluja, osallistutaan aktiivisesti maakunnan alueen Lape -ohjelmaan, verkostomaisesti toimivan perhekeskuksen kehittämiseen, lapsiystävällisen kuntamallin kehittämiseen sekä vakiinnutetaan nuorten ohjaamotoiminta. Lisäksi turvataan kaupungin kansalaisopiston ja taiteen perusopetuksen valtion-osuusrahoituksen ja kirjastopalvelujen peruspalvelutaso. Strategioiden jalkauttamisessa ja kansainvälistymisessä hyödynnetään kansallisia, kansainvälisiä ja muita ul-kopuolisia rahoituslähteitä. Arvio vastuualueen palvelujen kysynnän ja tuotantotapojen kehityksestä 2020 -2022 Viimeisen kolmen vuoden aikana on Riihimäelle muun Suomen tavoin syntynyt poikkeuksellisen pieniä ikä-luokkia. Näiden vaikutus kaupungin tuottamiin omiin varhaiskasvatuspalveluin on ollut marginaalinen. Kou-luikäisten lasten määrän pieneminen on vähentänyt merkittävästi lasten kotihoidon tuen määrää. Huomattavaa on, että viimeisen vuoden aikana varhaiskasvatusikäisten lasten määrä on kääntynyt positiivisen muuttoliik-keen vuoksi kasvuun. Perusopetuksessa oppilasmäärä pysyy poikkeuksellisen korkealla tasolla vuoteen 2021 saakka. Lukio-opetuksessa opiskelijamäärä jatkaa kasvuaan ja lähestyy 500 opiskelijan rajaa. Kansalaisopistossa ja erityisesti taiteen perusopetuksessa oppilasmäärät ovat laskeneet viimeisen kahden vuoden aikana niin paljon, että valtionosuuteen oikeuttavien opetustuntien määrän saavuttaminen edellyttää oppilasmäärän ja resurssien lisäämistä. Vuoden 2020 aikana lakimuutosten vuoksi opetukseen, opiskelija huoltoon ja nuorten ojaukseen syntyy uusia palvelutuotantovelvoitteita. Nämä kuntien menoja lisäävät toimenpiteet ovat valtiovallan toimesta luvattu pää-sääntöisesti kompensoitavan kunnille valtionosuus- ja verotulotasausjärjestelyin.

46

Yläasteikäisten oppilasmäärän suhteellinen kasvu, lukion opiskelijamäärän kasvu ja opetustoimen lakimuu-tokset lisäävät perusopetuksen ja vieraan kielen (A1) opetustuntimääriä. Aikuisille maahanmuuttajille tarkoi-tettu perusopetus muuttuu kokonaisuudessaan kaksivuotisesta kolmivuotiseksi opetukseksi. Lisäksi näiden opiskelijoiden opintososiaaliset edut paranevat. Oppilas- ja opiskeluhuollossa lakimuutokset lisäävät kaupungin opiskelijahuollon järjestämisvelvoitteita kau-pungin alueella toimiville toisen asteen koulutuksen järjestäjille. Toimialueen toimitilojen käytön tehostamista jatketaan palveluverkkoselvityksen pohjalta. Syksyllä 2019 toteu-tetut toimitilojen käyttömuutokset a) kuuden ryhmäperhepäiväkodintoiminnan lakkautus sekä kaupunginval-tuuston kokouspaikan siirto uuden Uramon koulun yhteyteen, b) Peltosaaren koulun siirto Kalevankadun väis-tötiloihin ja c) Mäkikujalla järjestetyn musiikkiopiston lyömäsoitinopetuksen siirto entisen kauppaoppilaitoksen tiloihin vapauttavat kiinteistöjä myyntiin ja purettaviksi. Nykyisen hallitusohjelman ja valmisteilla olevan uuden EU -rahoituskauden perusteella erityisesti sivistyksen ja osaamisen toimialueella hankerahoitus tulee kasvamaan merkittävästi talousarviokauden 2020 - 2023 ai-kana. Ulkopuolisen hanketoiminnan ja rahoituksen kasvuun varautuminen edellyttää kaupungin projektinhal-linnan ja erityisesti EU -hankehallinnon osaamistason nostamista, resurssilisäystä sekä hankeprosessien ke-hittämistä. Hankkeet Kasvatus- ja opetustoimessa valtakunnallinen trendi on, että palvelujen normimuutoksien valmistelua ja kehit-tämistyötä rahoitetaan pysyvän perusrahoituksen sijaan määräaikaisilla hankerahoituksilla. Arvio on, että toimialueella on talousarviovuonna 2020 käynnissä noin 40 ulkopuolista rahoitusta saavaa han-ketta. Näistä merkittävimmät ovat EAKR -rahoitteinen, Robo Riksu -hanke, ESR -rahoitteinen Robo oppii -hanke sekä perusopetuksen koulutuksellisen tasa-arvon hanke. Kertaluonteiset menot Ei ole. Investoinnit Toimialueen kuluvien laite- ja kalustohankintoihin esitetään jakamatonta investointirahaa 85 000 euroa. Lisäksi varhaiskasvatuksen ja koulujen robotiikkaoppimisympäristöjen rakentamiseen ja hankintoihin tarvitaan 45 000 euroa.

TunnusluvutVarhaiskasvatus

Lapsia varhaiskasvatuksen piirissä 31.12:kunnallinen varhaiskasvatus (sisältää esiopetusikäisten lasten täydentävän 1 139 1074 1 150 1 150varhaiskasvatuksen osuuden, ei avointa varhaiskasvatusta)Yksityisen hoidon tuen piirissä lapsia keskimäärin/kk 138 147 150 150Lakisääteinen kotihoidon tuki (sisältää osittaisen hoidon tuen) lapsia keskimäärin/kk 519 445 510 460Riihimäki-lisän saajat/perheet keskimäärin/kk 78 0 0 0Lapsia esiopetuksessa 31.12. 340 312 320 310Lapsia iltapäivätoiminnassa 31.12. 252 272 300 300

Tp 2017 Tp2018 Ta 2019 Ta 2020

47

Kansalaisopisto Tp 2017 Tp 2018 Ta 2019 Ta 2020 VOS 306 286 362 664 365 715 ei tiedossa

Opiskelijat (netto) Opiskelijat (brutto)

2 858 5 719

2 795 5 765

3 000 5 643

3 000 5 700

- euroa/opiskelija (kate-VOS)/netto-opiskelijamäärä

55

38 14

ei tiedossa

Opetustunteja yhteensä (mukana myös lasten ja nuorten taidekoulun ja vankila-opetuksen tunteja)

9 535 9 106 9 752 9 692

Vankilaopetus (myyntipalvelu) 260 264 312 312

Tunnusluvut Lasten ja nuorten taidekoulu

Tp 2017 Tp 2018 Ta 2019 Ta 2020

Opiskelijat (kuvataide ja käsityötaide) Opetustunteja

218 1 985

182 1 708

205 1 680

180 1 680

-euro/opiskelija (ilman VOS) 825 994 629 904

Musiikkiopisto Tp 2017 Tp 2018 Ta 2019 Ta 2020 VOS Opiskelijat yhteensä -opiskelijat yksilöopetuksessa -opiskelijat ryhmäopetuksessa -opiskelijat avoimessa osastossa - euroa/opiskelija (kate-VOS)/netto- opiskelijamäärä

758 028

602 303 271 28 346

759 798

634 296 310 28 295

756 646

675 300 345 30 277

ennakkotieto 783 437

712 350 330 32

397

Opetustunteja 17 477 16 227 17 300 18 000

Vapaan sivistystyön (kansalaisopiston) vuoden 2020 valtionosuus ei ole vielä tiedossa. Tämän vuoksi ei opis-kelijakohtaista hintaa voida laskea tässä vaiheessa. Taiteen perusopetuksen (musiikkiopiston) vuoden 2020 valtionosuustieto on vielä vahvistusta vailla. VOS-tietoja vahvistetaan marraskuun lopussa.

TunnusluvutPerusopetuspalvelut

Peruskoulun oppilaat 3 085 3085 3 095 3101- euroa/oppilas (brutto) ilman hankerahoitusta 7 292 7322 7 775- hankerahoitus euroa/oppilas 122 109 66Oppimisen tuen piirissä olevien oppilaiden määrä- tehostettu tuki 386- erityinen tuki 250

Tp 2017 Tp 2018 Ta 2019 Ta 2020

48

TOIMIALUE TEKNINEN PALVELUKESKUS TOIMIALUE

Vuoden 2020 talousarvioon on kohdennettu tässä vaiheessa kaupunginjohtajan esityksessä 1,2 milj. euron sopeutus, joka tarkentuu käyttösuunnitelmavaiheessa. Toimialueen nykytilan kuvaus Valtuuston 3.6.2019 hyväksymän Riihimäen kaupungin hallintosäännön mukaan teknisen palvelukeskuksen toimialue huolehtii kaupungin katujen ja muiden yleisten alueiden suunnittelusta, toteuttamisesta, ylläpidosta, ja hallinnasta sekä metsänhoidosta, joukkoliikenteen ja jätehuollon järjestämisestä, kaupungin kone-, kuljetus- ja korjaamopalveluista, kaupungin toimitilojen hallinnasta, toteuttamisesta ja ylläpidosta, kaupungin varastosta sekä kaupungin asunto-olojen kehittämisestä, pelastustoimesta ja kaupungin ruokapalvelujen järjestämisestä. Tämän lisäksi tekninen palvelukeskus vastaa kaupungin strategian valmistelusta, kaupungin kehittämishank-keiden sekä hankintojen asiantuntijatuesta ja kokonaiskoordinaatiosta. Toimialue jakaantuu kolmeen vastuualueeseen: 1) Hankekeskus, 2) Tilakeskus ja 3) Kaupunkitekniikan kes-kus. Hankekeskuksen vastuualue vastaa kaupungin strategian valmistelusta, kaupungin kehittämishankkeiden ja hankintojen asiantuntijatuesta ja kokonaiskoordinaatiosta sekä kaupunkiympäristön investointien ohjauksesta. Tilakeskus vastuualue vastaa kaupungin omistamien tilojen suunnittelusta, rakennuttamisesta, ylläpidosta, hallinnasta ja kehittämisestä sekä toimitilojen hankinnasta ja vuokraamisesta sekä tuetun asumisen valvon-nasta. Tilakeskus vastuualue vastaa myös kaupungin ruokapalveluiden järjestämisestä, keskusvaraston toi-minnasta ja kaupungin tilainvestointien ohjauksesta ja toteuttamisesta. Kaupunkitekniikan keskuksen vastuualue vastaa katujen ja puistojen suunnittelusta, rakentamisesta, kunnos-sapidosta ja hallinnasta sekä liikennesuunnittelusta, liikenneturvallisuuden kehittämisestä, joukkoliikenteestä, jätehuollon järjestämisestä, kaupungin metsäomaisuuden hoidosta, kone- ja kuljetuspalveluista. Kaupunkitek-niikka vastaa myös vesihuoltolain mukaisista kaupungille asetetuista tehtävistä.



+m


(ltk + kj esitys)

23 911 589 21 996 000 21 932 900 -63 100 21 932 900 0 -0,3

-23 890 939 -21 604 400 -23 201 400 -1 237 000 -22 034 600 -1 166 800 0,3

20 649 391 600 -1 268 500 -1 300 100 -101 700 -1 166 800 -421,8



+m


(ltk + kj esitys)

6 608 820 4 144 800 4 223 600 78 800 4 223 600 0 1,9

385 439 397 800 391 400 -6 400 391 400 0 -1,6

16 725 291 16 908 400 17 157 900 249 500 17 157 900 0 1,5

192 039 545 000 160 000 -385 000 160 000 0 -70,6

23 911 589 21 996 000 21 932 900 -63 100 21 932 900 0 -0,3

-7 272 421 -6 550 900 -6 824 200 -273 300 -6 406 400 -417 800 -2,2

-7 571 963 -6 431 700 -7 881 900 -1 090 200 -7 132 900 -749 000 5,0

-5 354 383 -4 649 200 -4 648 600 600 -4 648 600 0 0,0

-16 191 -16 500 -16 500 0 -16 500 0 0,0

-3 606 333 -3 849 000 -3708500 140 500 -3708500 0 -3,7

-69 648 -107 100 -121 700 -14 600 -121 700 0 13,6

-23 890 939 -21 604 400 -23 201 400 -1 237 000 -22 034 600 -1 166 800 0,3

20 649 391 600 -1 268 500 -1 300 100 -101 700 -1 166 800 -421,8Toimintakate 31 600



Avustukset -16 500



Aineet, tarvikkeet ja tavarat -4 649 200






TA+MUUT. 2019


Netto 31 600

Tuotot 21 996 000

Kulut -21 964 400

TA+MUUT. 2019


+m


+m

49

Toimintaympäristön muutosten vaikutukset talousarvioon Merkittävimmät muutokset talousarvioon liittyvät 1.8.2019 voimaantuleen organisaatiomuutoksen mukaiseen järjestäytymiseen. Hankekeskuksen tehtävistä osa on aikaisemmin järjestetty ostopalveluina, osa tehtävistä on uusia ja osa on järjestetty kaupungin konsernipalvelut toimialueen toimesta. Omaisuudenhallinnan osalta jatketaan kaupunkiympäristön 30 miljoonan euron kunnossapitovelan pienentä-mistä katujen ja puistojen saneeraustöillä sekä tehostamalla kunnossapitoa. Joulukuussa 2019 valmistuva palveluverkkoselvitys linjaa kaupungin toimitilaohjelmaa, joka määrittää kaupun-gin ydintoiminnoille säilytettävät toimitilat sekä tilat, joista voidaan luopua. Toimitilojen ylläpidon resurssit ja investoinnit keskitetään ydintoimintoja palveleviin kiinteistöihin. Tuotantoprosessien kehittämistä jatketaan edelleen vuoden 2020 aikana. Arvio toimialan palvelujen kysynnän ja tuotantotapojen kehityksestä 2020–2022 Syksyllä 2018 teetettiin teknisten palveluiden tuotantotapaselvitys, jonka tavoitteena oli löytää kokonaistalou-dellisesti paras mahdollinen ratkaisu palveluiden tuottamiseksi. Tutkittuja palvelutuotannon toimintamalleja oli-vat: Palveluiden sisäinen uudelleenjärjestely, Liikelaitosmalli(t), Yhtiöittäminen, Kaupungin inhouse-yhtiö(t), Vapailla markkinoilla toimiva yhtiö(t), Liikkeenluovutus tiloineen, koneineen ja henkilöstöineen, Yhteistyömallit naapurikuntien kanssa. Selvitystyössä toimintamalleja tarkasteltiin henkilöstön, talouden, yritysvaikutusten, hallinnon ja palvelun laatutason näkökulmista. Kaupunginhallitus on 8.4.2019 päättänyt, että kaupungin teknisten palveluiden tuottavuutta arvioidaan kaksi vuotta ja tulosten pohjalta arvioidaan tarvetta palveluiden uudelleen järjestämiseksi. Tekninen palvelukeskus kehittää toimintaa palveluiden tuotteistamisen ja ostamisosaamisen vahvistamiseksi. Organisaatiokulttuurin kehittämisessä painopistettä siirretään asiakaslähtöiseen toimintatapaan mm. ennakointiin ja tiedottamisen vahvistamiseksi. Strategian toteuttaminen toiminnassa Toiminnansuunnittelussa on huomioitu käynnissä oleva kaupungin strategiatyö ja siinä esitetyt kaupungin stra-tegiset kärkihankkeet ja niiden pohjalta laaditut tavoitteet tuloskortiksi. Teknisen palvelukeskuksen toiminnanarviointi kytketään seuraaviin strategisen tuloskortin vuoden 2020 mit-tareihin:

- Asukastyytyväisyys on noussut tasosta 3,2 tasolle 3,4 (asukaskokemus). - Väestömäärän kasvu 0,2 % koko kaupungissa vuonna 2020. - On otettu käyttöön 5 uutta sähköistä palvelua. Kukin toimialuetta ottaa vähintään yhden uuden jär-

jestelmän käyttöön. - Henkilöstökyselyssä johtamisen onnistumiseen liittyvät arviot, tulos > 4(1-5). - Järjestelmä kertapalkkioiden käyttämiseen osana kannustavaa palkkausta vakiinnutetaan, maksettu-

jen kertapalkkioiden määrää ja kohdentumista seurataan ja varattu määräraha käytetään. - Kaupungissa tarjolla olevien yhteiskäyttöisten liikkumisvälineiden määrä kasvaa. - Kaupungin tilojen käytettävyys lisääntyy. - Palveluiden kustannukset ovat vertailukuntien keskiarvoa alempia.

Toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi esitetään käyttösuunnitelmassa.

50

Taloudelliset tavoitteet, kehittämiskohteet ja toiminnalliset muutokset sekä sitovat toiminnalliset ta-voitteet Keskeisinä tavoitteina on palvelutuotannon kehittyminen siten, että asiakastyytyväisyys paranee ja, että hidas-tetaan kaupungin tilojen ja kaupunki-infran arvon heikkenemistä kaupunginhallituksen talousraamin puitteissa. Hankkeet Tekninen palvelukeskus vastaa strategisesta kehittämishankkeesta #RipeäRiksu. Hankkeen tavoitetila vuo-delle 2030 on, että Riihimäki palvelee ripeästi, joustavasti ja asiakaslähtöisesti. Tähän pyritään kehittämällä organisaation osaamista, sähköisiä työkaluja ja ottamalla niitä aktiivisesti käyttöön. Toiminnan muutos mah-dollistavat resurssien tehokkaamman käytön ja työmäärän hallinnan. Näiden toimien avulla parannetaan hen-kilöstön työhyvinvointia ja sitä kautta organisaation kannattavuutta ja kilpailukykyä. Hanke on vastuutettu Han-kekeskukselle. Tekninen palvelukeskus vastaa kaupungin tila- ja infrahankkeiden toteuttamisesta. Investointihankkeet ovat kuvattu investointiosiossa. Kertaluonteiset menot Kertaluonteiset menot kohdistuvat rakentamisessa ilmeneviin maanpuhdistustöihin ja kiinteistöjen purkami-sista syntyviin kuluihin. Tiedossa olevat kohteet on kuvattu vastuualueiden esityksissä. Tunnusluvut

Tp Ta Ta Ta2017 2018 2019 2020

Kiinteistön hoito €/rm3/v 6,14 6,48 6,25 6,3Siivous €/sm2/v 21,27 22,7 23,6 23,25

Lämmitys MWh /rm3 40 45,5 40 40

Sähkö kWh/ rm3 20,76 20,8 20,8 20,8

Vesi (ja jätevesi) l/ rm3 170 145,5 170 170

Tunnusluvut Tp Ta Ta TaKaupunkitekniikka 2017 2018 2019 2020

Katujen kunnossapito euroa/katu/ km 4262 5 600 5 600 5600Katuvalaistuksen sähkö euroa/valopiste 44 48 45 45

Viheralueiden hoito € / ha 1 100 1 100 1 100 1100

Tunnusluvut

Rakennusten kunnossapito €/rm3/v 2,59 2,36 2,31 2,35

51

10.2. Sosiaali- ja terveystoimiala TOIMIELIN: SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA

Vuoden 2020 talousarvioon on kohdennettu tässä vaiheessa kaupunginjohtajan esityksessä 1,3 milj. euron sopeutus, joka tarkentuu käyttösuunnitelmavaiheessa. Taloudelliset tavoitteet ja niihin liittyvät toiminnan muutokset Sosiaali- ja terveystoimialan kuluihin vuodelle 2020 varattu määräraha on yhteensä 101 401 000 euroa, joista sosiaalipalveluiden osuus 46 266 400 euroa ja terveyspalveluiden osuus on 55 134 600 euroa. Vuoden 2019 muutostalousarvioon verrattuna nettomenojen lisäys on noin 1,3 % (1 234 700 euroa). Talousarvioesitys ylittää annetun suunnitteluraamin noin 262 000 eurolla, mikä johtuu talousarvioesityksen laadinnan loppuvaiheessa tietoon tulleesta erikoissairaanhoidon maksuosuuden korotuksesta. Sosiaali- ja terveystoimialan tuotot kertyvät sosiaalipalveluista ja ovat yhteensä 6 936 500 euroa, toimintatuotot ovat 307 800 euroa vuoden 2019 muutostalousarviota suuremmat. Toimintakateraamin 1 % lisäys edellyttää palvelurakennemuutosta siten, että ympärivuorokautisen hoidon määrä vähenee ja kotona asuvien osuus lisääntyy. Kalevanrinteen yksikön siirtyminen kaupungin omaksi toi-minnaksi on kokonaisuudessaan kustannusneutraali toimenpide, Kalevanrinteen ostoihin varatut määrärahat riittävät toiminnan kustannuksiin.



+m


(ltk + kj esitys)

6 660 568 6 628 700 6 936 500 307 800 6 936 500 0 4,6

-96 757 631 -99 858 500 -101 401 000 -1 542 500 -100 081 200 -1 319 800 0,2

-90 097 063 -93 229 800 -94 464 500 -1 234 700 -93 144 700 -1 319 800 -0,1



+m


(ltk + kj esitys)

1 542 294 1 208 000 1 384 900 176 900 1 384 900 0 14,6

4 115 464 3 929 200 4 043 200 114 000 4 043 200 0 2,9

11 637 490 200 512 100 21 900 512 100 0 4,5

971 899 984 400 979 400 -5 000 979 400 0 -0,5

19 274 16 900 16 900 0 16 900 0 0,0

6 660 568 6 628 700 6 936 500 307 800 6 936 500 0 4,6

-16 416 786 -18 054 300 -19 685 500 -1 491 700 -18 465 700 -1 219 800 1,5

-72 347 295 -74 409 600 -73 313 500 931 600 -73 313 500 0 -1,3

-430 610 -425 200 -406 200 19 000 -406 200 0 -4,5

-5 149 999 -4 529 300 -5 448 800 -894 500 -5 348 800 -100 000 17,4

-2 312 618 -2 389 300 -2 458 000 -68 700 -2 458 000 0 2,9

-100 323 -50 800 -89 000 -38 200 -89 000 0 75,2

-96 757 631 -99 858 500 -101 401 000 -1 542 500 -100 081 200 -1 319 800 0,2

-90 097 063 -93 229 800 -94 464 500 -1 234 700 -93 144 700 -1 319 800 -0,1

Muutos % vrt Ta 2019 +m


TA+MUUT. 2019

Tuotot 6 628 700

Kulut -99 858 500

Netto -93 229 800

TA+MUUT. 2019




Vuokratuotot 984 400


TOIMINTATUOTOT 6 628 700



Aineet, tarvikkeet ja tavarat -425 200


Vuokrakulut -2 389 300


TOIMINTAKULUT -99 858 500

TOIMINTAKATE -93 229 800

52

VASTUUALUEKOHTAISET MENOT JA TULOT YHTEENSÄ SEKÄ TULOSLASKELMA Yhteispalvelut

Kaupunginjohtajan esityksen sopeutustoimien euroja on kohdennettu yhteispalveluihin. Yhteispalveluyksikön toimintakulut kasvavat vuonna 2020 vuoden 2019 talousarvioon verrattuna seuraavasti: 1) Henkilöstökulut: kolmen vakanssin kulut (uusia perustettuja vakansseja palvelusihteeri ja tietojärjestelmä-työntekijä ja Yhteispalveluyksikön palvelupäällikön vakanssin siirto Aikuisten asumispalveluista). 2) Palveluiden ostot: asiantuntijapalveluihin on sisällytetty varaus koko toimialan koulutuskuluihin ja tuleviin tietojärjestelmämuutoksiin (esim. Pro Consona). Toimintatuottoja on arvioitu vuodelle 2020 kertyvän muun muassa Lifecare -pääkäyttäjätyöpanoksen myymi-sestä Hausjärvelle ja Lopelle. Perhe ja sosiaalipalvelut

Kaupunginjohtajan esityksen sopeutustoimien euroja on kohdennettu perhe ja sosiaalipalveluihin. Vuoden 2019 lopulla muodostettiin uusi vastuu alue eli Perhe- ja sosiaalipalvelut. Lasten, nuorten ja perheiden sosiaalisen hyvinvoinnin palveluihin siirrettiin aikuissosiaalityön vastuuyksikkö. Uuden vastuualueen myötä vahvistetaan kokonaisvaltaista työotetta lapsiperheissä ja nuorten aikuisten palveluissa siten, että koko per-heen palveluntarpeet tulevat huomioiduksi. Toimintavuoden aikana keskitytään uuden verkostomaisen perhekeskustoiminnan vakiinnuttamiseen. Perhe-keskus on hallintokuntarajat ylittävää toimintaa riihimäkeläisten lapsiperheiden ja nuorten hyvinvoinnin edistä-miseksi. Nuorten taloon keskitetään nuorten sosiaali- ja terveyspalvelut. Varhaisen tuen tavoitteena on eh-käistä kalliiden korjaavien toimenpiteiden kuten lastensuojelun tarvetta. Painopisteen siirto kevyempiin palve-luihin edellyttää muuan muassa sijaishuollon tarpeen kriittistä tarkastelua. Aikuissosiaalityön kehittämisessä painopiste on erityisesti päihdeasiakkaiden palveluprosessien kehittämi-sessä yli vastuualuerajojen. Yhteistyö erityisesti Tiilikadun yksikön kanssa tulee olemaan tiivistä. Aikuissosi-aalityössä kehitetään palveluprosesseja ja yksikön työnjakoa.



+m

TA 2020 Sopeutukset yhteensä € (ltk

+ kj esitys)

347 5 000 49 900 44 900 49 900 0 898,0

-791 837 -802 600 -1 124 900 -322 300 -67 900 -1 057 000 -91,5

-791 490 -797 600 -1 075 000 -277 400 -18 000 -1 057 000 -97,7


+m

Netto -797 600

Tuotot 5 000

Kulut -802 600

TA+MUUT. 2019



+m


(ltk + kj esitys)

690 654 907 400 809 600 -97 800 809 600 0 -10,8

-9 489 746 -11 661 100 -11 505 400 149 700 -11 370 900 -134 500 -2,4

-8 799 093 -10 753 700 -10 695 800 51 900 -10 561 300 -134 500 -1,7


Netto -10 747 700

Tuotot 907 400

Kulut -11 655 100

TA+MUUT. 2019

53

Ikäihmisten palveluohjaus ja neuvonta

Kaupunginjohtajan esityksen sopeutustoimien euroja on kohdennettu ikäihmisten palveluohjaukseen ja neuvontaan. Ikäihmisten palveluohjaus ja -neuvonta vastaa sosiaalihuoltolain, palvelusetelilain, perhehoitolain, omaishoi-tolain mukaisesta neuvonnasta, sosiaalityöstä, palvelutarpeen arvioinnista, ja päätöksenteosta sekä yksityisiin palveluihin ohjaamisesta. Sosiaalihuoltolain mukaisia päätöksiä tehdään kotihoidosta, ateriapalveluista, päi-vätoiminnasta, kuljetuspalveluista, lyhytaikaishoidosta, tehostetusta palveluasumisesta, asunnonmuutostöistä sekä rintamaveteraanien palveluista. Palvelusetelilain mukaisia palveluja ovat kotipalvelun palveluseteli ja te-hostetun palveluasumisen palveluseteli. Perhehoitolain mukaisia palveluita ovat lyhytaikainen ja pitkäaikainen perhehoito hoitajan kotona sekä lyhytaikainen perhehoito asiakkaan kotona. Omaishoitolain mukaisia palve-luita ovat omaishoidon tuki, sijaisomaishoito ja omaishoidon vapaat. Vuoden 2020 tavoitteena on palveluprosessien ja kriteerien tarkistaminen lyhytaikaishoidon, tehostetun pal-veluasumisen ja omaishoidon myöntämisessä. Tavoitteena on asiakas saa riittävät kotiin annettavat palvelut oikea-aikaisina siten, että kotona asuminen mahdollisimman pitkään mahdollistuisi. Tavoitteena on vähentää tehostetun palveluasumisen ostopalveluja kohti vanhuspalvelulain mukaisen suunnitelman tavoitetta alle 6 % yli 75-vuotiaista tehostetussa palveluasumisessa vuoteen 2022 mennessä. RAI-arviointia hyödynnetään laajamittaisesti palvelutarpeen arvioinnissa, päätöksiä tehtäessä ja raportoin-nissa. Sähköisiä palveluja kehitetään asiakaslähtöisesti seudullisina palveluina, mm. Omaolo-palvelu. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalvelut

Kaupunginjohtajan esityksen sopeutustoimien euroja on kohdennettu mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalveluihin. * Tp 2018 ja Ta 2019 luvut eivät ole vertailukelpoisia Ta 2020 lukujen kanssa, koska Kalevanrinne on ollut 6/2019 asti ostopalvelua. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalveluita tuottavat Tiilikadun ja Kalevanrinteen yksiköt. Kalevanrinteen mielenterveyskuntoutujien yksikkö siirtyi kaupungin toiminnaksi 1.7.2019, mikä on huomioitu vuoden 2020 talousarviossa. Vuoden 2019 osalta Kalevanrinteen kustannukset ovat sisältyneet ostopalveluihin, kokonaisuudessaan Kalevanrinteen siirtyminen kaupungin toiminnaksi ei aiheuta kustannusnousua. Tiilikadun toiminnan kehittänen akuutimpaan suuntaan nostaa jonkin verran kustannuksia, kustannusnousu kompensoituu toiminnan tehostumisena ja palvelurakenteen keventymisenä. Tiilikatu pystyy tarjoamaan jatkossa aikaisempaa nopeammin paikan niin sosiaalitoimesta,



+m


(ltk + kj esitys)

909 392 1 024 400 1 155 100 130 700 1 155 100 0 12,8

-4 138 947 -5 532 500 -5 959 900 -427 400 -5 954 600 -5 300 7,6

-3 229 555 -4 508 100 -4 804 800 -296 700 -4 799 500 -5 300 6,5


Netto -4 508 100

Tuotot 1 024 400

Kulut -5 532 500

TA+MUUT. 2019



+m

TA 2020 Sopeutukset yhteensä € (ltk

+ kj esitys)

224 428 150 600 395 200 244 600 395 200 0 162,4

-763 756 -805 100 -1 800 500 -995 400 -1 790 600 -9 900 122,4

-539 328 -654 500 -1 405 300 -750 800 -1 395 400 -9 900 113,2


+m

Netto -654 500

Tuotot 150 600

Kulut -805 100

TA+MUUT. 2019

54

perusterveydenhuollosta kuin erikoissairaanhoidosta siirtyville päihdeasiakkaille. Tavoitteena on, että Tiilikatu profiloituu akuuttien päihdeongelmien hoitoon, yksikössä tarjotaan selviämisasematyyppistä palvelua sekä päihdekuntoutusta. Tiilikadun yksikköön kuuluu lisäksi päihdekuntoutujien kotona asumista tukeva Tassu-tiimi. Kalevanrinteen yksikkö profiloituu erityisesti mielenterveyskuntoutujien asumispalveluihin, tavoitteena on vähentää pitkäaikaista asumista ja tukea kuntoutujia selviämään normaalissa asumisessa joko tuettuna tai itsenäisesti. Vammaispalvelut

Kaupunginjohtajan esityksen sopeutustoimien euroja on kohdennettu vammaispalveluihin. Vammaispalvelut on tarkoitettu henkilöille, joille ei vamman tai pitkäaikaisen sairauden vuoksi löydy tarpeita vastaavia palveluja kunnan peruspalveluista. Palvelujen avulla edistetään vammaisen henkilön yhdenvertaisia osallistumismahdollisuuksia sekä ehkäistään vamman aiheuttamia haittoja. Vammaispalvelut vastaavat vam-maispalvelulain, kehitysvammalain, perhehoitolain ja omaishoitolain (alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuki) mu-kaisesta neuvonnasta, sosiaalityöstä, palvelutarpeen arvioinnista ja päätöksenteosta. Vammaispalvelulain erityisen järjestämisvelvollisuuden alaiset (subjektiiviset) palvelut ja tukitoimet: kuljetus-palvelu, palveluasuminen, päivätoiminta, henkilökohtainen apu, asunnon muutostyöt sekä asuntoon kuuluvat välineet ja laitteet. Vammaispalvelulain yleisen järjestämisvelvollisuuden alaiset (määrärahasidonnaiset) palvelut ja tukitoimet: kuntoutusohjaus, sopeutumisvalmennus, korvaus päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavista väli-neistä, koneista ja laitteista, korvaus ylimääräisistä vaatekustannuksista, erityisravintokustannukset sekä muut vammaispalvelulain tarkoituksen toteuttamiseksi tarpeelliset palvelut ja tukitoimet. Kehitysvammalain mukaiset palvelut (erityishuolto-ohjelmaan sisällytettävät): tutkimukset ja terveydenhuolto (Riihimäen seudun terveyskeskuksen kautta), tarpeellinen ohjaus, kuntoutus ja toiminnallinen valmennus, työ-toiminnan ja asumisen järjestäminen, muu vastaava yhteiskunnallista sopeutumista edistävä toiminta, henki-lökohtaisten apuneuvojen ja -välineiden järjestäminen, yksilöllinen hoito ja huolenpito, henkilön lähipiirin oh-jaus, tiedottaminen erityishuoltopalveluista, kehityshäiriöiden ehkäisy ja muu vastaava erityishuollon toteutta-miseksi tarpeellinen toiminta. Vuoden 2020 tavoitteena on perhehoidon toimintaohjeen laatiminen ja perhehoidon kehittäminen. Itsenäisen asumisen tukemiseksi kehitetään edelleen asumisohjauksen sisältöä ja palvelun tarkoituksenmukaista koh-dentumista. Kotiin annettavat palvelut

Kaupunginjohtajan esityksen sopeutustoimien euroja on kohdennettu kotiin annettaviin palveluihin.



+m


(ltk + kj esitys)

20 912 17 800 20 000 2 200 20 000 0 12,4

-7 539 656 -8 438 400 -8 547 300 -108 900 -8 544 100 -3 200 1,3

-7 518 744 -8 420 600 -8 527 300 -106 700 -8 524 100 -3 200 1,2


+m

Netto -8 420 600

Tuotot 17 800

Kulut -8 438 400

TA+MUUT. 2019



+m


(ltk + kj esitys)

1 675 155 1 421 200 1 451 500 30 300 1 451 500 0 2,1

-7 100 826 -5 515 300 -5 996 400 -381 100 -5 956 000 -40 400 6,1

-5 425 671 -4 094 100 -4 544 900 -350 800 -4 504 500 -40 400 7,4


+m

Netto -4 194 100

Tuotot 1 421 200

Kulut -5 615 300

TA+MUUT. 2019

55

Kotiin annettavat palvelut koostuvat kotihoidosta, sosiaalihuollon päivätoimintapalveluista, sekä avoimesta toi-minnasta ja vapaaehtoistyöstä. Päivätoimintayksiköitä ovat työ- ja toimintakeskus Rivakka, Rautatienpuiston päivätoiminta, sekä muistisairaiden päivätoiminta. Avoin toiminta koostuu kehitettävästä kulmakuntatoimin-nasta, verkostoyhteistyöstä, vapaaehtoistyönkeskus Virsun toiminnasta, sekä vapaaehtoistyön koordinoin-nista ja koulutuksesta. Kotihoidon kehittämiskohteena vuonna 2020 on kotikuntoutuksen kehittäminen yhteistyössä terveyspalvelui-den ja lyhytaikaishoidon kanssa. Kotikuntoutuksen tavoitteena on kohentaa ja ylläpitää kotona asuvien koti-hoidon tarpeessa olevien asiakkaiden toimintakykyä niin että mielekäs asuminen kotona on mahdollista opti-maalisin palveluntarpein. Kotihoitoyksikön sisäisenä tavoitteena on kehittää henkilöstötyötä kohti parasta mah-dollista työhyvinvointia ja myönteistä työntekijäkokemusta. Avointa toimintaa vakinaistetaan vuoden 2020 aikana merkittäväksi palvelukokonaisuudeksi ennaltaehkäisyn ja matalan kynnyksen alueella. Tavoitteena on tuoda ”rollaattorimatkan” päähän avointa toimintaa ikäihmisten asumiskeskittymien läheisyyteen. Avoimen toiminnan kehittämisperiaatteena on mahdollisimman suuri ihmis-ten tavoittaminen suppein resurssein hyödyntämällä syvää ja laajaa verkostoyhteistyötä kaupungin omien yk-siköiden, kolmannen sektorin ja yritysten kanssa. Hyvinvointiteknologian osalta kotiin annettavissa palveluissa jatketaan virtuaalihoidon laajentamista. Lisäksi kotihoidossa kilpailutetaan soveltuvien asiakkaiden käyttöön lääkeautomaatit, sekä kehitetään yhdessä asu-mispalveluiden kanssa Riihikodille hoivarobotiikkaa ja sensoriteknologiaa kokeilevaa oppimisympäristöä. Aikuisten asumispalvelut

Kaupunginjohtajan esityksen sopeutustoimien euroja on kohdennettu aikuisten asumispalveluihin. Aikuisten asumispalveluissa on haasteena ikääntyvien määrän kasvu. Kasvavan asiakasmäärän tarpeisiin vastataan ensisijaisesti kotona asumista tukemalla, jonka seurauksena ympärivuorokautisen palvelun tarve ei kasva samassa suhteessa kuin ikääntyvien määrä kasvaa. Vanhuspalvelulain mahdollinen uudistaminen tuo paineita henkilöstökulujen merkittävään kasvuun. Lyhytaikaisella asumispalvelulla vahvistetaan kotona pärjäämistä järjestämällä asiakkaille kuntouttavia jaksoja sairaalahoidon jälkeen tai asiakkaan toimintakyvyn heikentyessä ja tukemalla omaishoitajien työtä. Aikuisten asumispalveluissa tullaan lisäämään oman toiminnan pitkäaikaishoidon paikkoja asteittain. Riihikodin lyhytai-kaishoito- ja kuntoutusyksikkö Laku organisoidaan uudelleen ja osa paikoista muutetaan pitkäaikaispaikoiksi. Pitkäaikaispaikoiksi muuttaminen tapahtuu vaiheittain sitä mukaa, kun ostopalvelupaikkoja saadaan vähen-nettyä. Muutoksella on vaikutusta tulokertymään, mikä tulee lisääntymään paikkamäärän muutoksesta riip-puen 50 000 - 90 000 vuoteen 2019 verrattuna. Asumispalvelujen tarpeisiin vastataan teknologisilla ratkaisuilla ja kehittämällä robotiikkaa. Laadukkaiden pal-velujen kehittämistyötä tehdään yhdessä asukkaiden, heidän läheisten ja yhteistyötahojen kanssa. RAI-järjestelmän käyttöönotto mahdollistaa palvelujen laadun kehittämisen. Vammaisten henkilöiden palveluissa korostetaan kuntoutumista ja siirtymistä ympärivuorokautisista palve-luista kevyemmin tuettuihin palveluihin.



+m


(ltk + kj esitys)

3 137 915 3 058 500 3 055 200 -3 300 3 055 200 0 -0,1

-11 539 411 -11 367 700 -11 332 000 35 700 -11 262 500 -69 500 -0,9

-8 401 496 -8 309 200 -8 276 800 32 400 -8 207 300 -69 500 -1,2


+m

Netto -8 309 200

Tuotot 3 058 500

Kulut -11 367 700

TA+MUUT. 2019

56

Terveydenhuolto

Terveyspalveluiden vastuualueen kokonaiskustannukset ovat 55 134 600 euroa. Riihimäen seudun terveys-keskuskuntayhtymän talousarviovalmisteluun kaupunki on antanut ohjeen 1 % kustannusnoususta. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiriltä on saatu alustavat laskelmat talousarvioon. Erikoissairaanhoidon kustannusnousu Riihimäen osalta on 499 000 euroa. Alkuperäiseen arvioon tuli lisäystä 262 000 alkuvuoden 2019 käytön pe-rusteella. Ensihoidon kustannusnousu on 133 000 euroa vuodesta 2019, johon ei ole määrärahavarausta. Koko sosiaali- ja terveystoimialan talousarvioesitys on erikoissairaanhoidon korotuksen verran yli annetun raa-min, erikoissairaanhoidon kustannusten nousu on noin 1,5 %. Terveyspalveluiden kustannukset sisältävät myös saattohoitoa tarjoavan Koivikkokodin kustannukset, talousarviossa näille on varattu 200 000 euroa. Perusterveydenhuollon kokonaisuuteen sisältyy kuntamaksut, ympäristöterveydenhuolto, Koivikkokoti sekä sotaveteraanien avustukset. Erikoissairaanhoidon kokonaisuuteen kuuluu kuntamaksut, joka sisältää myös jäsenmaksun. Tämän lisäksi siihen kuuluu ensihoito sekä jatkohoitopaikkoja varten tehty varaus. HANKKEET

KERTALUONTEISET MENOT



+m


(ltk + kj esitys)

-54 269 626 -54 819 000 -55 134 600 -415 600 -55 134 600 0 0,8

-54 269 626 -54 819 000 -55 134 600 -415 600 -55 134 600 0 0,8


+m

Kulut -54 719 000

Netto -54 719 000

TA+MUUT. 2019

57

Tunnusluvut TOTEUMA TAVOITESosiaali- ja terveystoimiala 30.6.2019 31.12.2020

Vanhuspalvelut75 vuotta täyttäneet asiakkaatSäännöllisen kotihoidon kattavuus 11,4 11,0Tehostetun palveluasumisen kattavuus 8,4 7,5Omaishoidon tukea saavien osuus 3,0 4,0Kotona asuvien osuus 91,6 92,5

Kotihoito/ kaikki asiakkaat yhteensä 367 400

oman kotihoidon välitön asiakastyö% 49 % 60 %

Omaishoidon tukialle 65 vuotiaat 43 5065 vuotta täyttäneet asiakkaat 114 135Omaishoidon tuki yhteensä 185

Tehostettu palveluasuminen, kaikki asiakkaat 237 220

Kehitysvammaiset henkilöiden asumispalvelut yhteensä 89 85

Vaikeavammaisille tarkoitetut palvelutVaikeavammaisten henkilöiden palveluasuminen asumisyksikössä 32 30Vaikeavammaisten henkilökohtainen apu 124 140

Päihde- ja mielenterveyskuntoutujien palveluasuminen 65 60

Päihde- ja mielenterveyskuntoutujat, asumisen tuki kotiin 91 100

Perhe- ja sosiaalipalvelutPerhepalvelujen(Shl) asiakasmäärä 342 350Lastensuojelun (Lsl) avohuollon asiakasmäärä 125 100Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä 83 78Työttömien aktivointiaste >40% >40%

PalveluohjausPalvelutarpeen arvioinnin odotusaika vrk <7Omaishoidon tuen päätöksen odotusaika vrk <30Asumispalvelupaikan odotusaika vrk <90

58

11. VESIHUOLTOLIIKELAITOS VESIHUOLTOLIIKELAITOS Toiminnan kuvaus Toiminta-alueillaan vesihuoltolaitos huolehtii kustannustehokkaasti talousveden tuotannosta ja jakelusta sekä asianmukaisesta viemäröinnistä. Laitos osallistuu kaupungin vesihuollon yleiseen kehittämissuunnitteluun, kehittämissuunnitelmien laadintaan ja alueelliseen vesihuollon yhteistyöhön. Talousarvio 2020 ja taloussuunnitelma 2021 - 2022 Vesihuoltoliikelaitoksella on laadittu talousarvio vuodelle 2020 ja taloussuunnitelma vuosille 2021 - 2022. Lii-kevaihdon on arvioitu kasvavan 2,1 % ja vastaavasti liiketoiminnan muiden tuottojen vähenevän 1,7 %. Kulut ovat hieman vuotta 2019 suuremmat, lämmön, sähkön ja vakuutusten hintojen sekä poistojen määrän kasvun takia. Liikeylijäämä on kuitenkin 3,5 % vuotta 2019 suurempi. Rahoitusmenojen jälkeen tilikauden ylijäämä on 6,1 % suurempi kuin vuonna 2019. Vuonna 2020 investointeihin on esitetty käytettäväksi yhteensä 5,2 milj. € ilman arvonlisäveroa laskettuna, josta kaupunki maksaa 250 000 € kaupungin ja Riihimäen Veden välisen hulevesisopimuksen perusteella. Laitosinvestointeihin on varattu yhteensä 1,3 milj. €, josta Hausjärvi ja Loppi maksavat maksuosuuksinaan yhteensä noin 120 000 €. Suurimpana yksittäisenä kohteena on jätevedenpuhdistamon lietteenkäsittelyn sa-neeraus noin 800 000 €. Verkostoinvestointien osalta on varattu 800 000 € elinkeinoalueiden rakentamiseen. Verkostojen saneerauk-siin on varattu yhteensä 2,9 milj. €. Kohteina ovat Haapahuhdan vesilaitokselta lähtevän päävesijohdon ja Uramon läntisen alueen vesihuollon saneeraukset sekä pääviemärin saneeraus sujuttamalla. Kaupungin hankkeisiin liittyviin töihin on varattu 380 000 €. Vesihuoltoliikelaitoksen tavoitteet on laadittu kaupunkikonsernin ohjeistuksen mukaisesti tuloskortin muotoon. Taloussuunnitelmavuosille on arvioitu tulojen kasvuksi 0,9 % ja menojen kasvuksi 1,5 % vuodessa. Nettoin-vestointien määräksi on arvioitu vuonna 2021 4,2 milj. € ja 2022 noin 3,2 milj. €.

59

Vesihuoltoliikelaitoksen johtokunta on käsitellyt tuloskortin mukaiset mittarit ja uuteen tuloskortti-malliin sovitetut tavoitteet ja mittarit lokakuun lopussa.


Tavoitetila 2030

Vastuutoimialue

AsiakasnäkökulmaMiten kärkihanke edistää asukas/yritys tyytyväisyyttä?

Tavoitetila 2030

Tyytyväiset asiakkaat Tavoitetila 2030

Tavoitetila 2030

Hyvä palvelutaso Tavoitetila 2030

Hyvä palvelutaso



Taloustutkimus Oy:n asiakastyytyväisyystutkimuksessa vertailukuntien keskiarvoa parempi kokonaisindeksi



Ei tarvetta veden klooraukseen Tavoite 2020 ja mittari

Ei yli 12 h katkoksia veden toimituksessa.


Tavoitetila 2030

Toimintavarmuus Tavoitetila 2030

Tavoitetila 2030

Tavoitetila 2030

Asiointi on sujuvaa ja helppoa sisäisesti ja suhteessa asiakkaisiin. Asiointipalvelut ovat sähköisiä ja tiedon liikkumisessa hyödynnetään automaatiota, jotta päätösprosessit nopeutuvat



Vuotojen määrä runkoverkoissa korkeintaan 10 kpl




Tutkitaan sähköisten asiointikanavien ja tuotantoprosessien kehittämistä esim. digitalisaatiota hyödyntämällä

Toteuma Toteuma Toteuma ToteumaHenkilöstönäkökulmaMiten varmistetaan, että kaupungilla on hyvä työnantajamaine sekä osaava, oikein mitoitettu ja kohdennettu sekä tavoitteisiin sitoutunut henkilöstö?

Tavoitetila 2030

Motivoitunut ja osaava henkilöstö Tavoitetila 2030

Tavoitetila 2030

Turvallinen työympäristö Tavoitetila 2030

Motivoitunut ja osaava henkilöstö



Henkilöstökyselyn arvosana min 3,8 (asteikolla 1-5)



Työtapaturmia 0 kpl Tavoite 2020 ja mittari

Vähintään 3 kolulutuspäivää vuodessa per henkilö

Toteuma Toteuma Toteuma ToteumaResurssiviisausnäkökulmaMikä edistää resurssien (luonnonvarat, raaka-aineet, energia, tuotteet ja palvelut, tilat, aika ja osaaminen) viisasta ja hukkaamatonta, hyvinvointia sekä kestävää kehitystä edistävää käyttöä?

Tavoitetila 2030

Monimuotoinen luonto ja viihtyisä elinympäristö

Tavoitetila 2030

Tavoitetila 2030

Hiilineutraali energiantuotanto ja kulutus

Tavoitetila 2030

Luonnonvarojen kestävä kulutus ja kiertotalous



Ei jätevesiohituksia Tavoite 2020 ja mittari


Selvitetään mahdollisuudet aurinkosähkön hyödyntämiseen. Itsetuotetun energian osuus kokonaisenergiasta


Laskuttamaton kulutus alle 15%verkostoon pumpatusta vedestä ja jäteveden puhdistamolle johdettavien jätevesien osuus alle 40%

Toteuma Toteuma Toteuma ToteumaTalousnäkökulmaMitä taloudellista lisäarvoa saadaan panostamalla tähän kärkihankkeeseen?

Tavoitetila 2030

Kustannustehokkuus Tavoitetila 2030

Tavoitetila 2030

Liikevoitto pysyy hyvällä tasolla Tavoitetila 2030

Kustannustehokkuus



Ladukasta vettä kilpailukykyiseen hintaan




Käyttökate vähintään budjetin mukainen.




Tekninen palvelukeskus, Hallinto- ja konsernipalvelut


Riihimäki on Suomen robotiikan pääkaupunki, jossa koulutuksellinen jatkumo ja elinkeinoelämälähtöiset robotiikkaopinnot muodostavat perustan robotiikan ja IoT:n tutkimus- ja tuotekehitystoiminnalle. Innovatiivinen robotiikan ja IoT:n yrityshautomo, yrityskiihdytys ja Design Factory toiminta synnyttävät uusia yrityksiä Riihimäelle.Riihimäen robotiikkakampus on kansainvälisesti tunnustettu vetovoimainen verkostomaisesti toimiva kehitys- ja oppimiskeskus, joka houkuttelee korkea-asteen opiskelijoita kaikista maanosista. Roboriksun oppilaitosten ja kaupungin yhteistyön avulla kehitetään kaupungin palveluja ja palveluprosesseja.Sivistys ja osaaminen



#RoboRiksu#RakasRiksuhyvinvointi ja hyvä elämä, yhteisöllisyys,

osallisuusRiihimäkeläiset ovat ylpeitä kotikaupungistaan ja osallistuvat aktiivisesti sen kehittämiseen. Monisukupolvinen yhteisöllisyys, tulevaisuuden palvelut ja helppo arki kuuluvat kaikille kaupunkilaisille.

ElinvoimaSosiaali- ja terveys toimiala, Hallinto- ja konsernipalvelut

60

TULOSLASKELMA Tp TA Ennuste TA muutos Suunnitelmavuodet Luonnos jatkovuosiksi2018 2019 2019 2020 % 2021 2022 2023 2024

Liikevaihto 8 231 155 7 741 000 7 881 000 7 901 000 0,25 7 972 109 8 043 858 8 116 253 8 189 299Liiketoiminnan muut tuotot 644 891 590 000 670 000 580 000 -13,43 585 220 590 487 595 801 601 164

8 876 046 8 331 000 8 551 000 8 481 000 -0,82 8 557 329 8 634 345 8 712 054 8 790 463

Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -925 362 -1 162 150 -1 137 150 -1 160 250 2,03 -1 177 600 -1 195 200 -1 213 100 -1 231 200 Palvelujen ostot -860 408 -1 234 300 -1 209 300 -1 215 150 0,48 -1 233 300 -1 251 700 -1 270 400 -1 289 400

-1 785 770 -2 396 450 -2 346 450 -2 375 400 1,23 -2 410 900 -2 446 900 -2 483 500 -2 520 600Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -1 196 188 -1 322 800 -1 322 800 -1 331 100 0,63 -1 351 000 -1 371 200 -1 391 700 -1 412 500 Henkilösivukulut Eläkekulut -231 396 -277 900 -277 900 -279 200 0,47 -283 300 -287 600 -292 000 -296 400 Muut henkilösivukulut -46 017 -51 900 -51 900 -52 100 0,39 -52 800 -53 600 -54 500 -55 400

-1 473 601 -1 652 600 -1 652 600 -1 662 400 0,59 -1 687 100 -1 712 400 -1 738 200 -1 764 300Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -2 440 137 -2 500 000 -2 500 000 -2 600 000 4,00 -2 800 000 -2 900 000 -3 000 000 -3 100 000

Liiketoiminnan muut kulut -185 996 -155 700 -155 700 -160 000 2,76 -162 400 -164 800 -167 200 -169 700

LIIKEYLIJÄÄMÄ (-ALIJÄÄMÄ) 2 990 542 1 626 250 1 896 250 1 683 200 -11,24 1 496 929 1 410 245 1 323 154 1 235 863

Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot 3 929 2100 Kunnalle maksetut korkokulut -144 612 -168 000 -168 000 -168 000 0,00 -156 000 -170 000 -160 000 -150 000 Muille maksetut korkokulut Korvaus peruspääomasta -525 105 -525 000 -525 000 -525 000 0,00 -525 000 -525 000 -525 000 -525 000 Muut rahoituskulut -47

-665 835 -693 000 -690 900 -693 000 0,30 -681 000 -695 000 -685 000 -675 000

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) 2 324 707 933 250 1 205 350 990 200 -17,85 815 929 715 245 638 154 560 863

RAHOITUSLASKELMA Tp TA Ennuste TA muutos Suunnitelmavuodet Luonnos jatkovuosiksi2018 2019 2019 2020 % 2021 2022 2023 2024

Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (alijäämä) 2 990 542 1 626 250 1 896 250 1 683 200 -11,24 1 496 929 1 410 245 1 323 154 1 235 863 Poistot ja arvonalentumiset 2 440 137 2 500 000 2 500 000 2 600 000 4,00 2 800 000 2 900 000 3 000 000 3 100 000 Rahoitustuotot ja -kulut -665 835 -693 000 -690 900 -693 000 0,30 -681 000 -695 000 -685 000 -675 000

4 764 843 3 433 250 3 705 350 3 590 200 -3,11 3 615 929 3 615 245 3 638 154 3 660 863

Investointien rahavirta Investointimenot -2 946 035 -4 420 000 -5 570 000 -5 520 000 -0,90 -4 540 000 -3 460 000 -3 110 000 -2 700 000 Rahoitusosuudet investointimenoihin 200 000 350 000 350 000 370 000 5,71 350 000 250 000 250 000 250 000 Pysyvien vastaavien luovutustulot

-2 746 035 -4 070 000 -5 220 000 -5 150 000 -1,34 -4 190 000 -3 210 000 -2 860 000 -2 450 000

TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA 2 018 809 -636 750 -1 514 650 -1 559 800 2,98 -574 071 405 245 778 154 1 210 863

Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Antolainasaamisten lisäys muilta Pitkäaikaisten lainojen lisäys kunnalta Pitkäaikaisten lainojen vähennys kunnalle -650 000 -650 000 -650 000 -650 000 0,00 -650 000 -650 000 -650 000 -650 000

-650 000 -650 000 -650 000 -650 000 0,00 -650 000 -650 000 -650 000 -650 000 Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutos kunnalta -1 733 392 Saamisten muutos muilta -126 171 Korottomien velkojen muutos kunnalta Korottomien velkojen muutos muilta 409 286 300 000 300 000 300 000 0,00 300 000 300 000 305 000 310 000

-1 450 277 300 000 300 000 300 000 0,00 300 000 300 000 305 000 310 000

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA -2 100 277 -350 000 -350 000 -350 000 0,00 -350 000 -350 000 -345 000 -340 000

RAHAVAROJEN MUUTOS -81 468 -986 750 -1 864 650 -1 909 800 2,42 -924 071 55 245 433 154 870 863

61

INVESTOINTIOSA 2020-2022

Ta Ts Ts2020 2021 2022 2023 2024

ASUNTOALUEIDEN RAKENTAMINEN JA TÄYDENNYS 0 200 000 150 000 250 000 200 000Räätykänmäki I, JunttatieKorttionmäen lisäalueVaraus

ELINKEINOALUEIDEN RAKENTAMINEN 800 000 200 000 200 000 200 000 200 000Virtakadun vesihuoltoVaraus

KAUPUNGIN HANKKEISIIN LIITTYVÄT TYÖT 380 000 350 000 100 000 150 000 100 000Muuntajankatu Teollisuuskadun sillan uusiminenRity-taloHämeenaukioMuseokatu v. Koulukatu - Kallionkatu Kulmalan puistokadun sillan uusiminenVaraus

PUTKISTOSANEERAUS JA TÄYDENNYS 2 900 000 2 350 000 2 200 000 2 250 000 2 000 000Haapahuhdan vesilaitokselta lähtevän putken saneerausUramo länsiErilliset viemärisaneerauksetTienhaaraPäävesijohdon saneeraus Herajoen laitos - TeollisuuskatuVehmasKeskustaPohjois-JuppalaKumelaSuojala

Kaupungin rahoitusosuus -250 000 -250 000 -250 000 -250 000 -250 000Verkostoinvestoinnit yhteensä 3 830 000 2 850 000 2 400 000 2 600 000 2 250 000

LAITOSINVESTOINNIT 1 260 000 1 340 000 810 000 260 000 200 000

Jätevedenpuhdistamon lietteenkäsittelyn saneerausJätevedenpuhdistamon lietteenkäsittelyn saneeraus, rahoitusosuudetJätevedenpuhdistamon koneistosaneerauksetVedenhankinnan koneistosaneerauksetVedenhankinta RiuttaPumppaamosaneerausPaineenkorotusten uusiminenHaapahuhdan suodatus, lipeän vaihto kalkkiin

KALUSTO 60 000 0 0 0 0

INVESTOINNIT YHTEENSÄ 5 150 000 4 190 000 3 210 000 2 860 000 2 450 000

Luonnos jatkovuosiksi

62

12. RIIHIMÄEN KAUPUNKI JA VESIHUOLTOLIIKELAITOS YHTEENSÄ

ENNUSTE 2019 RMK VHL RMK VHL Yhteensä

TULOSLASKELMA (ilman sisäisiä eriä)

TOIMINTAKATE 153 135 - 4 396 - - 148 738 -

Verotulot 120 902 120 902

Valtionosuudet 35 000 35 000

Rahoitustuotot ja -kulutKorkotuotot 130 168 - 38 - Muut rahoitustuotot 2 567 2 525 - 2 044 Korkokulut 590 - 168 - 168 590 - Muut rahoituskulut 23 - 525 - 525 23 - Yhteensä 2 084 691 - 693 - 693 1 393

VUOSIKATE 4 851 3 705 693 - 693 8 557

Poistot 6 223 - 2 500 - 8 723 -

Satunnaiset tuotot /kulut 46 586

TILIKAUDEN TULOS 45 215 1 205 46 420

Poistoeron lisäys/vähennys 47 47 Rahastojen liäsys/vähennys -

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 45 262 1 205 46 467

RAHOITUSLASKELMA

Toiminnan rahavirtaVuosikate 4 851 3 705 693 - 693 8 557 Satunnaiset erät 46 586 46 586 Tulorahoituksen korjauserät 48 764 - 48 764 - Yhteensä 2 673 3 705 693 - 693 6 379

Investointien rahavirtaInvestointimenot 14 365 - 5 570 - 19 935 - Rahoitusosuudet investointeihin 440 350 790 Pysyvien vastaavien hyödykk. luovutustulot 48 252 48 252 Yhteensä 34 327 5 220 - 29 107

Toiminnan ja investointien rahavirta 37 001 1 515 - 693 - 693 35 486

Rahoituksen rahavirtaAntolainauksen muutoksetAntolainasaamisten lisäys 40 - 40 - Antolainasaamisten vähennys 650 650 - - Yhteensä 610 - 650 - - 40 - Lainakannan muutoksetPitkäaikaisten lainojen lisäys 1 333 - - 1 333 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 35 264 - 650 - 650 35 264 - Lyhytaikaisten lainojen muutos 3 600 - Yhteensä 37 531 - 650 - - 650 37 531 - Muut maksuvalmiuden muutokset 323 300 623

Rahoituksen rahavirta 36 599 - 350 - 650 - 650 36 949 -

Vaikutus maksuvalmiuteen 402 1 865 - 1 343 - 1 343 1 463 -

Eliminoinnit

63

TALOUSARVIO 2020 RMK VHL RMK VHL Yhteensä


TOIMINTAKATE 153 865 - 4 283 - - 149 581 -

Verotulot 124 580 124 580 -


Rahoitustuotot ja -kulutKorkotuotot 171 168 - 3 Muut rahoitustuotot 1 785 525 - 1 260 Korkokulut 446 - 168 - 168 446 - Muut rahoituskulut 30 - 525 - 525 30 - Yhteensä 1 480 693 - 693 - 693 787

VUOSIKATE 11 402 3 590 693 - 693 14 992

Poistot 6 354 - 2 600 - 8 954 -

Satunnaiset tuotot /kulut

TILIKAUDEN TULOS 5 048 990 6 038


TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 5 145 990 6 135

RAHOITUSLASKELMA

Toiminnan rahavirtaVuosikate 11 402 3 590 693 - 693 14 992 Satunnaiset erät - - Tulorahoituksen korjauserät 738 - 738 - Yhteensä 10 664 3 590 693 - 693 14 254

Investointien rahavirtaInvestointimenot 10 599 - 5 520 - 16 119 - Rahoitusosuudet investointeihin 202 370 572 Pysyvien vastaavien hyödykk. luovutustulot 688 688 Yhteensä 9 709 - 5 150 - 14 859 -

Toiminnan ja investointien rahavirta 955 1 560 - 693 - 693 605 -

Rahoituksen rahavirtaAntolainauksen muutoksetAntolainasaamisten lisäys 40 - 40 - Antolainasaamisten vähennys 650 650 - - Yhteensä 610 - 650 - - 40 - Lainakannan muutoksetPitkäaikaisten lainojen lisäys 19 875 - - 19 875 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 21 467 - 650 - 650 21 467 - Lyhytaikaisten lainojen muutosYhteensä 1 592 - 650 - - 650 1 592 - Muut maksuvalmiuden muutokset 27 300 327

Rahoituksen rahavirta 955 - 350 - 650 - 650 1 305 -

Vaikutus maksuvalmiuteen 0 1 910 - 1 343 - 1 343 1 910 -

Eliminoinnit

64

TALOUSSUUNNITELMA 2021 RMK VHL RMK VHL Yhteensä


TOIMINTAKATE 155 410 - 4 297 - - 151 113 -

Verotulot 128 550 128 550 -



VUOSIKATE 13 643 3 616 681 - 681 17 259

Poistot 6 204 - 2 800 - 9 004 -





RAHOITUSLASKELMA

Toiminnan rahavirtaVuosikate 13 643 3 616 681 - 681 17 259 Satunnaiset erät - - Tulorahoituksen korjauserät 940 - 940 - Yhteensä 12 703 3 616 681 - 681 16 319

Investointien rahavirtaInvestointimenot 9 472 - 4 540 - 14 012 - Rahoitusosuudet investointeihin 130 350 480 Pysyvien vastaavien hyödykk. luovutustulot 890 890 Yhteensä 8 452 - 4 190 - 12 642 -

Toiminnan ja investointien rahavirta 4 251 574 - 681 - 681 3 676



Vaikutus maksuvalmiuteen 0 - 924 - 1 331 - 1 331 924 -

Eliminoinnit

65

TALOUSSUUNNITELMA 2022 RMK VHL RMK VHL Yhteensä


TOIMINTAKATE 155 598 - 4 310 - - 151 288 -

Verotulot 131 900 131 900 -



VUOSIKATE 16 734 3 615 695 - 695 20 349

Poistot 6 111 - 2 900 - 9 011 -





RAHOITUSLASKELMA

Toiminnan rahavirtaVuosikate 16 734 3 615 695 - 695 20 349 Satunnaiset erät - - Tulorahoituksen korjauserät 1 352 - 1 352 - Yhteensä 15 382 3 615 695 - 695 18 997

Investointien rahavirtaInvestointimenot 6 451 - 3 460 - 9 911 - Rahoitusosuudet investointeihin 148 250 398 Pysyvien vastaavien hyödykk. luovutustulot 1 302 1 302 Yhteensä 5 001 - 3 210 - 8 211 -

Toiminnan ja investointien rahavirta 10 381 405 695 - 695 10 786



Vaikutus maksuvalmiuteen - 55 1 345 - 1 345 55

Eliminoinnit

66

13. KONSERNIN, KONSERNIYHTIÖIDEN JA YHTEISÖJEN TOIMINTALINJAUKSET Kaupunki tytäryhtiöineen muodostaa Riihimäen kaupunkikonsernin. Riihimäen kaupungin strategisten tavoit-teiden ohjaamisen käytetään tuloskorttia. Konserniyhtiöitä ja muita yhteisöjä on pyydetty laatimaan omat ta-voitteensa. Toimintaa koskevat tavoitteet laaditaan soveltuvin osin kaupungin tuloskortin mukaisesti.

67

Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy

Riihimäen tilat ja kehitys Oy


Tavoitetila 2030


Tavoitetila 2030

Asiakastyytyväisyys yli 4. RTOY toimii kaupungin pitovoiman energisenä moottorina ja toimii eri foorumien kokoonjuoksijana.

Tavoitetila 2030

Riihimäen kampuksella toimii robotiikkayritysten keskittymä, joka työllistää yli 100 henkilöä.

Tavoitetila 2030

RTOY:n on UUDEN RIKSUN elinkeinotoiminnan kehittymisen moottori.

Tavoitetila 2030

RTOY:n asiakaslähtöinen palvelukonsepti tunnetaan koko Suomessa.



Asiakastyytyväisyys on yli 3 (asiakastyytyväisyyskysely, asteikko 1-5) Aloitetaan 1-2 asukkaiden viihtyvyyttä lisäävää hanketta.


Avataan Riihimäki Kampus Business Park jonne saadaan 1-3 yritystä, jotka hyödyntävät robotisaatiota.


Kehitetään kaupungin eri osia niiden vahvuuksia hyödyntäen.Ykkösalueena asemanseudun kehittäminen. Moottoritie/vanha 3-tie; Kiertotalousalue, Asemanseutu (liikerata ja veturitallit), Merkoksen alue.


Otetaan käyttöön uusi digitaalista markkinointia paremmin hyödyntävä CRM-järjestelmä. Helpompi tavoitettavuus.


Tavoitetila 2030

RTOY:n henkilöstö tapaa henkilökohtaisesti kaikki riihimäkeläiset yritykset muutaman vuoden välein säännöllisesti. Lisätään yritystenkin yhteisöllisyyttä ja verkostoitumista.

Tavoitetila 2030

Eri toimijoiden saumaton yhteistyö - selkeä roolitus

Tavoitetila 2030

Tavoitetila 2030

Huolehditaan kokonaisvaltaisesti sijoittumispalvelut yrityksille ja "perheille". Welcome & well done :)



Saadaan yli 25% vuokraajista ja yhteistyökumppaneista vastaamaan asiakastyytyväisyyskyselyyn.


RTOY:n henkilökuntaa koulutetaan ymmärtämään robotiikan hyödyntämistä paremmin. Luodaan robotiikka klusterin pohjat Rixuun.


Asemanseudun yrityspohjalle saadaan suunnittelutyökalut asukkaiden toiveiden ja yleisen kysynnän mukaisesti. Asemanseudulle lisätyöpaikkoja 20-25 kpl.


Valitaan parhaat eli eniten työtä helpottavat ja automatisoivat työkalut ja ohjelmat.

Toteuma Toteuma Toteuma ToteumaHenkilöstönäkökulmaMiten varmistetaan, että RTOY:llä on hyvä työnantajamaine sekä osaava, oikein mitoitettu ja kohdennettu sekä tavoitteisiin sitoutunut henkilöstö?

Tavoitetila 2030

RTOY on työnantajana reilu ja yhteistyökumppanina haluttu.

Tavoitetila 2030

Riihimäki on robotiikan osaajien suosima työnteko- ja asuinpaikka.

Tavoitetila 2030

Tavoitetila 2030

Kannustepalkkioilla varmistetaan asiakkaita aina innokkaasti ja kokonaisvaltaisesti palveleva henkilökunta.



Henkilöstökyselyssä johtamisen onnistumiseen liittyvät arviot, tulos > 4 (1-5). Henkilöstön kanssa käydään puolivuosittaiset kehitys- ja palautekeskustelut.


Strategian jalkauttaminen henkilöstölle suoritettu.


RTOY:n henkilökunta mukana asemanseudun kehittämisessä ja järjestetään henkilöstön kesken "brainstorm" RTOY v.2030


Kannustepalkkiot ovat läpinäkyviä ja niiden tavoitteita seurataan avoimesti ja kannustavasti. Palkkiotasot ovat kannustavia.


Tavoitetila 2030

RTOY on yhdessä oppilaitosten kanssa konseptoinut ja sopinut yrityspalvelut siten, että niiden resurssit hyödynnetään optimaalisesti. Erilaisia projekteja hoidetaan hyvässä yhteishengessä.

Tavoitetila 2030

Koulutuksen jatkuvuus ja taso on varmistanut osatekijöiden summana työllistymisen kiertotalouden robotiikan parissa ja siten varmistanut jatkuvuuden. Olemme koordinoineet Roboriksun tietoisuuden kansainväliselle tasolle. Robotiikan ja kiertotalouden yhdistämisestä on muodostunut osaamismmen keihäänkärki.

Tavoitetila 2030

Uudet asemanseudun työpaikat mahdollistavat autottoman elämän Riihimäellä.

Tavoitetila 2030

RTOY säätelee tila- ja henkilöresurssinsa aina tarpeiden ja markkinatilanteen mukaan.



Pystytään yhdessä Yritysvoimalan kanssa tuomaan Riihimäelle >10% uusia yrityksiä vs. 2019


Oppilaitosyhteistyön avulla robotiikan osaamisen ja käytön hyödyntämisen lisääminen seudun yrityksissä. Robotiikan tukikehitysrahat helpommin tarjolle alueen yrityksille tuomalla rahoitustahot lähemmäksi.


Vähentää riihimäkeläisten työmatkustusta (pendelöintiä) >0.5% työpaikkojen siirrolla Riihimäelle tai lisäämällä muulla tavoin työpaikkojen määrää kaupungissa >20:llä. Etätyömahdollisuudet ovat maamme parhaimmistoa.


Kehittämisrahaa alueen yrityksille eri tukikanavista >200k€.


Tavoitetila 2030

Perusansaintalogiikka pysyy kunnossa, uusia tulomuotoja lisätään osaamiskeskeisesti.

Tavoitetila 2030

Korkean osaamisen työpaikat luovat hyvän lisän veropohjaamme. Robotiikkaa hyödyntävien yritysten vuokrat, tilojen myyntitulot ja kehityshankkeet muodostavat merkittävän osan RTOY:n tuloista.

Tavoitetila 2030

RTOY pystyy hyödyntämään kehittämistyössään merkittävissä määrin eri rahoituskeinoja. Asemanseudun uudet asunnot ja työpaikat ovat luoneet merkittävissä määrin lisää verotuloja.

Tavoitetila 2030

Sijoituksia ja yrityksiä saadaan Riihimäelle kotimaan lisäksi myös ulkomailta.



Huolehditaan asiakkaista niin hyvin, että ovat halukkaita suosittelemaan RTOY:tä omalle verkostolleen.


Saada 1 tai useampi robotiikkaan erikoistunut yritys sijoittumaan Riihimäelle tai tekemään sijoittumispäätös.


Saada asemanseudun uusien yritystilojen toteutus käyntiin, jotta yritykset saavat varmuuden sijoittumispäätöksiään varten ja uusia tiloja päästään suunnittelemaan ja rakentamaan. Tämä varmistaa tulevaisuuden vuokratulojen kasvun.


Yhtiön tilikauden tulos vähintään 200te



#RipeäRiksu


Riihimäki palvelee ripeästi, joustavasti ja asiakaslähtöisesti.Organisaation osaaminen, sähköisten työkalujen kehittäminen ja käyttöönotto sekä toiminnan muutos mahdollistavat resurssien tehokkaamman käytön ja työmäärän hallinnan. Näiden toimien avulla parannetaan henkilöstön työhyvinvointia ja sitä kautta organisaation kannattavuutta ja kilpailukykyä!

Lean: toimintatapojen virtaviivaistaminen ja modernisointi, digitalisaatio


Riihimäki on Suomen robotiikan pääkaupunki, jossa koulutuksellinen jatkumo ja elinkeinoelämälähtöiset robotiikkaopinnot muodostavat perustan robotiikan ja IoT:n tutkimus- ja tuotekehitystoiminnalle. Innovatiivinen robotiikan ja IoT:n yrityshautomo, yrityskiihdytys ja Design Factory toiminta synnyttävät uusia yrityksiä Riihimäelle.Riihimäen robotiikkakampus on kansainvälisesti tunnustettu vetovoimainen verkostomaisesti toimiva kehitys- ja oppimiskeskus, joka houkuttelee korkea-asteen opiskelijoita kaikista maanosista.

asemanseutu, elinympäristö, elinvoima, Suomen kasvukäytävä

Asemanseudulle on rakentunut Uusi Riihimäki, metropolialueen nuoria aikuisia houkuttelevaa asumista, joka on saanut Riihimäen asukasluvun nousuun. Alueella on myös monipuolista julkista ja yksityistä palvelutarjontaa, joka vastaa tulevaisuuden asukkaiden vaatimuksia. Riihimäen kaupungin palvelutarjonta vastaa asukkaiden tarpeita ja houkuttelee uusia asukkaita.

#UusiRiksu#RoboRiksu#RakasRiksuhyvinvointi ja hyvä elämä, yhteisöllisyys,

osallisuus

68

Riihimäen Kotikulma Oy Kaupunki edellyttää, että yhtiö selvittää ja hakee vapautuksia ARA-ehdoista mahdollisimman monen kiinteis-tön osalta. Kaupungin asuntopolitiikan linjausten valmistumisen jälkeen sekä konserniriskien hallinnan näkö-kulmasta kaupunki valmistautuu vähentämään omistuksessa olevaa vuokra-asuntokantaa. Kotikulmaa ja mahdollisia osittaisia kokonaan yhtiötä koskevaa myyntiä selvitetään vuoden 2020 aikana.

Kotikulmakonserni


Tavoitetila 2030


Tavoitetila 2030

Asukkaat ovat ylpeitä asuinpaikastaan ja tyytyväisiä palveluihin. Asiakastyytyväisyyskyselyn vastausten tulos (asteikolla 1-5) on vähintään 4.

Tavoitetila 2030

Tavoitetila 2030

Asuntojen käyttöaste vähintään 98 %. Asukasvaihtuvuus enintään 15 %.

Tavoitetila 2030

Asiointi on sujuvaa ja helppoa sisäisesti ja suhteessa asiakkaisiin. Asiointipalvelut ovat sähköisiä ja tiedon liikkumisessa hyödynnetään automaatioita, jotta päätösprosessit nopeutuvat.



Asukastyytyväisyys on noussut tasosta 3,8 tasolle 4 (asukaskokemus)



Käyttöaste on noussut tasosta 94 % tasoon 95 %. Asukasvaihtuvuus tasosta 21 % tasoon 20 %.


On otettu käyttöön 1 uusi sähköinen palvelu.


Tavoitetila 2030

Asukkaiden osallisuus ja yhteisöllisyys lisääntyy. Toiminnan kehittämiseen ja arviointiin osallistuneiden asukkaiden määrä kasvaa vuosittain. Asukastoiminnan toimintasuunnitelma ajantasalla.

Tavoitetila 2030

Tavoitetila 2030

Käyttöikänsä päähän tulleesta asuntokannasta on luovuttu. Tilalle on rakennettu kysyntää vastaava määrä uusia asuntoja. Pidettävien kohteiden peruskorjaustoiminta on jatkuvaa.

Tavoitetila 2030

Sosiaalitoimen ja Kotikulman välinen yhteistyö asukasvalinnoissa ja sosiaalisessa asuttamisessa sekä asumisaikainen ennakoiva sosiaalityö toimii. Toiminnan kehittäminen ja arviointi on säännöllistä. Häätöjen määrä pienenee kymmeneen vuodessa.



Asukaskyselyyn vastaa vähintään 400 asukasta, 34 % (vuonna 2019 vastusprosentti oli 26, vastaajia oli 297). Asukastoiminnan toimintasuunnitelman laadinta.



Merkuriuksenkatu 9 on purettu. Paloheimonkatu 28 purkamismahdollisuudet on selvitetty. Hankesuunnittelu uudiskohteesta on tehty. Kuntokartoitukset ja asuntokannan salkutus on päivitetty.


Yhteiset asukasvalinnan "pelisäännöt" päivitetään. Yhteistyömalli on jalkautettu kumpaankin organisaatioon.


Tavoitetila 2030

Kotikulman henkilöstö on sitoutunutta työhönsä ja sen kehittämiseen. Johtamiskäytäntö on yhdenmukaista. Esimiestyössä lähtökohtana on sujuva yhteistoiminta, henkilöstön osallistaminen ja keskusteleva työkulttuuri. Henkilöstötyytyväisyyttä mitataan vuosittain toteutettavilla henkilöstökyselyillä. Henkilöstökyselyn tulostavoite on 4 (asteikolla 1-5).

Tavoitetila 2030

Tavoitetila 2030

Kotikulman työnantajamaine on houkutteleva. Työn ja arjen yhteensovittaminen on joustavaa. Kaupungin työskentelytilat, toimintatavat ja johtaminen tukevat tuloksellista työntekoa.

Tavoitetila 2030

Kotikulma on mukana työelämän muutoksessa, jossa rutiiniasioita automatisoidaan digitalisaatiota hyödyntäen. Henkilöstö on aktiivinen muutoksessa ja automatisoinnin avulla vapautuvia resursseja hyödynnetään työnkuvia tarkistamalla. Henkilöstön osaamista tuetaan koulutuksilla ja varmistetaan toimivat sekä ajanmukaiset järjestelmäratkaisut.



Henkilöstökyselyn järjestäminen ja kyselyssä johtamisen onnistumiseen liittyvät arviot, tulos > 4 (1-5).



Suositteluindeksi: henkilöstökyselyssä Kotikulman suosittelemisesta työpaikaksi tuttavillleen tulos on > 4 (1-5).


Järjestelmää kertapalkkioiden käyttämiseen osana kannustavaa palkkausta jatketaan, maksettujen kertapalkkioiden määrää ja kohdentumista seurataan ja varattu määräraha käytetään. Henkilöstöohjeet, henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat ajan tasalla kehityskeskustelut pidetty Selkeät vastuut ja toimenkuvat.











osallisuus

69

Kotikulmakonserni


Tavoitetila 2030

ResurssiviisausnäkökulmaMikä edistää resurssien (luonnonvarat, raaka-aineet, energia, tuotteet ja palvelut, tilat, aika ja osaaminen) viisasta ja hukkaamatonta, hyvinvointia sekä kestävää kehitystä edistävää käyttöä?

Tavoitetila 2030

Asukkaat ja henkilökunta ovat tietoisia valintojensa ympäristövaikutuksista ja pyrkivät omilla toimillaan vähentämään ympäristön kuormitusta.

Tavoitetila 2030

Robotiikkaa ja IoT:ta hyödynnetään soveltuvin osin palvelutuotannossa ja toimintojen kehittämisessä.

Tavoitetila 2030

Riihimäen asemanseudulla asuminen tukeutuu suurelta osin kevyeen liikenteeseen, joukkoliikenteeseen ja yhteiskäyttöisiin liikkumisvälineisiin. Palvelut hoidetaan ympäristöystävällisesti. Energiansäästötavoite 7,5 % vuoteen 2025 mennessä. Riihimäen kiertotalousklusteri on kehittynyt laajaksi ja aktiiviseksi toimijaksi. Kiertotalous on tullut osaksi kaikkea kaupungin toimintaa.

Tavoitetila 2030

Kotikulman asuntojen käyttöaste on merkittävästi kasvanut ja asuntokanta monipuolistunut. Uudis- ja peruskorjaushankkeissa hyödynnettään viimeistä teknologiaa energian säästämiseksi ja ympäristökuormitusten välttämiseksi. Sähköinen asiointi on poistanut aikaan, tilaan ja tiedonsaantiin liittyviä rajoituksia Kotikulman palveluiden käyttämisessä.



Yhdyskuntajätteen määrä kg / asukas pienenee vuosittain 2%


Kotikulman kaukolämpötaloissa hyödynnetään Helenin Kiinteistövahtipalvelua. Investointiohjelmassa on sähkölämmitystalojen huoneistojen lämpötilojen haltuunoton selvitystyö.


Biokaasuautojen 4 kpl käyttöä huoltotoiminnassa jatketaan. Huolto hoidetaan soveltuvin osin Peltosaaren alueella polkupyörillä. Energiansäästötavoite 2 %.


Asuntojen kysynnän kasvu 1 %.


Tavoitetila 2030

Kotikulman asuntokanta on vuokratasoltaan kohtuullinen, nykyvaatimuksia vastaava varustelultaan ja houkuttelee työikäistä väestöä ja perheitä muuttamaan Riihimäelle. Kotikulma on varteenotettava vaihtoehto yksityiselle hinta/laatutasoltaan. Vähintään 8 % Riihimäkeläisistä asuu Kotikulman asunnoissa (nykytilanne n. 7 %). Vuokra-asumisen trendi on vahvistunut ja odotetaan edelleen vahvistuvan.

Tavoitetila 2030

Tavoitetila 2030

Asemanseudun ja keskustan kehittämisellä tavoitellaan uutta houkuttelevaa asuntotarjontaa, joka mahdollistaa asukaslukutavoitteen toteutumisen. Kotikulma on mukana keskustan ja asemanseudun kehittämisessä. Uudella rakennuskannalla Kotikulma saa kysynnän lisäystä ja talouden kasvua.

Tavoitetila 2030

Lean -johtamisfilosofian ja digitalisaation hyödyntämisellä kaupunkiorganisaation toiminnassa parannetaan asiakastyytyväisyyttä ja laatua, pienennetään toiminnan kustannuksia ja edistetään palvelun ripeyttä.



Käyttöaste 95 %. Vuokrataso pienenpi yksityiseen ja lähikuntien tasoon verrattuna.



Kotikulma on käyttötaloudeltaan omillaan toimeen tuleva.


Palvelut tuotetaan Kotikulma-konsernin omana työnä kustannustehokkaasti oikeilla työmenetelmillä ja resursseilla.











osallisuus

70

Riihimäen Kaukolämpö Oy Riihimäen Kaukolämpö Oy:n toiminnan ja talouden suunnittelu toteutetaan Riihimäen kaupungin ja Suomi Heat Holdings Oy:n välisen osakassopimuksen mukaisesti. Tavoitteet on laadittu kaupungin uuteen tuloskort-tiin, jonka yhtiön hallitus vielä käsittelee.

Kaukolämpö Oy


Tavoitetila 2030


Tavoitetila 2030

Oma tuotanto pientä kokonaistuotannosta.

Tavoitetila 2030

Tavoitetila 2030

Tavoitetila 2030

Varma ja kohtuuhintainen lämmöntoimitus



Oma tuotanto < 5% Tavoite 2020 ja mittari



Häiriöaika < 500 as.h/asiakas


Tavoitetila 2030

Kaikki lähellä olemassa olevaa Kaukolämpöverkostoa rakentuvat kiinteistöt tulevat asiakkaiksi.

Tavoitetila 2030

Tavoitetila 2030

Uusi varalämpökeskus 12MW Tavoitetila 2030



Liittymisteho > 1,0 kW/m Tavoite 2020 ja mittari


Toiminnassa vuonna 2020-2021 Tavoite 2020 ja mittari


Tavoitetila 2030

Työhyvinvoinnin hyvä taso auttaa henkilöstöä jaksamaan.

Tavoitetila 2030

Tavoitetila 2030

sijaisten tietotaitoa pidetään yllä lisäämällä koulutusta ja perehdytystä

Tavoitetila 2030



Sairauspoissaolot < 100 h/hlö/a Tavoite 2020 ja mittari


> 5 pv/a Tavoite 2020 ja mittari


Tavoitetila 2030

Pyritään vähentämään ympäristön kohdistuvaa CO2 kuormitusta.

Tavoitetila 2030

Tavoitetila 2030

Tavoitetila 2030



CO2 vapaa ostoenergia > 95% Tavoite 2020 ja mittari




Tavoitetila 2030

Osingonjako pysyy hyvällä tasolla Tavoitetila 2030

Tavoitetila 2030

Liikevoitto pysyy hyvällä tasolla Tavoitetila 2030



Osinkoa jaetaan > 3,5- 4,0 milj. euroa. Riihimäen kaupungin osuus 51%.



Liikevoitto > 3,3 milj. euroa Tavoite 2020 ja mittari


hyvinvointi ja hyvä elämä, yhteisöllisyys, osallisuus




modernisointi, digitalisaatioRiihimäki palvelee ripeästi, joustavasti ja asiakaslähtöisesti.Organisaation osaaminen, sähköisten työkalujen kehittäminen ja käyttöönotto sekä toiminnan muutos mahdollistavat resurssien tehokkaamman käytön ja työmäärän hallinnan. Näiden toimien avulla parannetaan henkilöstön työhyvinvointia ja sitä kautta organisaation


Riihimäki on Suomen robotiikan pääkaupunki, jossa koulutuksellinen jatkumo ja elinkeinoelämälähtöiset robotiikkaopinnot muodostavat perustan robotiikan ja IoT:n tutkimus- ja tuotekehitystoiminnalle. Innovatiivinen robotiikan ja IoT:n yrityshautomo, yrityskiihdytys ja Design Factory toiminta synnyttävät uusia yrityksiä


Suomen kasvukäytäväAsemanseudulle on rakentunut Uusi Riihimäki, metropolialueen nuoria aikuisia houkuttelevaa asumista, joka on saanut Riihimäen asukasluvun nousuun. Alueella on myös monipuolista julkista ja yksityistä palvelutarjontaa, joka vastaa tulevaisuuden asukkaiden vaatimuksia. Riihimäen kaupungin palvelutarjonta vastaa asukkaiden tarpeita ja

#RoboRiksu#RakasRiksu

71

Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Kaupunki seuraa valtakunnallisen soteuudistuksen etenemistä. Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymän tulostavoitteet on kuntayhtymältä saatujen tietojen mu-kaan valmisteilla. Tavoitteiden laadinnasta on saatu yhtymähallitukselta konkreettiset ohjeet ja yhtymähallitus hyväksyy tulostavoitteet lopullisesti marraskuussa. Tulosalueille on annettu tavoitteiden laatimisen aikataulu yhtymähallituksen marraskuun kokousaikataulun mukaan.

Kj esitys 22.10 - RiihimäkiRobotiikka, koulutus ja osaaminen 3. #UusiRiksu Asemanseutu,...

Documents

Transcript of Kj esitys 22.10 - RiihimäkiRobotiikka, koulutus ja osaaminen 3. #UusiRiksu Asemanseutu,...