Sosiaalinen media rakenteellisen sosiaalityön välineenä

Satu Tuomainen

Pro gradu -tutkimus

Yhteiskuntatieteiden laitos

Sosiaalityö

Itä-Suomen yliopisto

Joulukuu 2017

TIIVISTELMÄ

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta, yhteis-kuntatieteiden laitos

TUOMAINEN, SATU: Sosiaalinen media rakenteellisen sosiaalityön välineenä Pro gradu -tutkimus, 91 sivua, 2 liitettä (2 sivua)

Tutkielman ohjaajat: Yliopistonlehtori Heli Kantola

Yliopistonlehtori Veli-Matti Poutanen

Tässä tutkimuksessa selvitetään, miten sosiaalityöntekijät käyttävät sosiaalista mediaa ra-kenteellisessa sosiaalityössä ja millä sosiaalityön alueilla rakenteellista sosiaalityötä teh-

dään sosiaalisessa mediassa. Tutkimuksen taustana on sosiaalityön luonne muutostyönä ja sosiaalityön kietoutuminen sosiaalipoliittisiin järjestelmiin sekä lakisääteisiin palvelui-hin. Tutkimus paikantuu osaksi ajankohtaista yhteiskunnallista tilaa, jossa rakenteellisen

sosiaalityön tarve kasvaa entisestään. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä ovat ra-kenteellisen sosiaalityön kansainväliset ja suomalaiset teoriat sekä sosiaalisen median si-

sältö ja toiminta-alueet. Tutkimuksessa tarkastellaan niin rakenteellisen sosiaalityön teh-täväalueita, tiedon tuotantoa, sosiaalisen median palveluyhteisöjä, kuin viestintää ja vai-kuttamista sosiaalisessa mediassa. Tutkimuksen tavoitteena on lisätä sosiaalityöntekijö i-

den tietoa rakenteellisen sosiaalityön toimintamahdollisuuksista sosiaalisessa mediassa.

Kyseessä on määrällinen tutkimus, jonka aineisto on kerätty kyselyllä. Tutkimuksen ai-neisto koostuu Facebookin sosiaalityön uraverkosto -ryhmän jäseniltä saaduista vastauk-sista. Aineiston koko on 30 vastaajaa. Määrällisen aineiston analyysissa on kuvattu asioi-

den jakaumia ja asioiden välisiä riippuvuuksia. Avovastaukset on analysoitu sisällönana-lyysin keinoin. Aineistosta on haettu luokituksia, jonka jälkeen se on kvantifioitu.

Tutkimustulosten perusteella sosiaalista mediaa käytetään rakenteellisen sosiaalityön vä-lineenä, vaikka ei kovin aktiivisesti. Rakenteellisen sosiaalityön tekeminen keskittyy

enemmän avoimiin palveluyhteisöihin ja ryhmiin kuin suljettuihin palveluyhteisöihin ja ryhmiin. Rakenteellista sosiaalityötä tehdään enemmän omalla ajalla kuin työajalla. Ra-

kenteellisen sosiaalityön tekemisessä hyödynnetään linkkien jakamista, tykkäyksiä, verk-kokeskusteluja ja päivityksiä. Rakenteellista sosiaalityötä tehdään sosiaalisessa mediassa kaikissa rakenteellisen sosiaalityön muodoissa, kuten syrjäytymiseen, huono-osaisuuteen

ja eriarvoisuuteen liittyvissä asioissa. Rakenteelliseen sosiaalityöhön sisältyvistä asioista viestitään eniten omille kavereille ja tuttaville sen jälkeen muille viranomaisille ja päät-

täjille. Asiasanat: Rakenteellinen sosiaalityö, rakenteellisen sosiaalityön tehtäväalueet, sosiaali-

nen media.

UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND, Faculty of Social Sciences and Business

Studies, Department of Social Sciences

Tuomainen Satu: Social media as a tool for structured social work

Master’s thesis, 91 pages, 2 appendices (2 pages)

Thesis supervisors: University lecturer Heli Kantola

University lecturer Veli-Matti Poutanen

The aim of this study is to investigate how structural social work is used in social media. The main points of the study are the empowering nature of social work, and how it in-

volves within social political systems and services based on law. The study takes place in time where the need of structural social work in community is increasing. The theories this study is based on, are the international and Finnish theories of structural social work,

the contents of social media and the actions and opportunities in it. In the focus of the study are the areas of structural social work, data production, social media communit ies,

communication and influencing. The study aims to increase the knowledge of the social workers of structural social work’s possibilities in social media.

This is a quantitative study which’s material was collected by method of survey. The research material was gathered from the members of Facebook’s social workers career network. The size of the information material was (N=30). In the quantitative data anal-

ysis, the results are described as numeral relations of subjects. Open questions were ana-lysed with content analysis. The data was quantified after searching the classificat ions

from the research material. According to the results obtained from the study it would appear, that structural social

work is made in social media, however it is not very active. Mostly, structural social work is focusing in open communities and groups than in closed ones. Structural social work

is accomplished more on spare time than in office hours. Structural social work exploits sharing the links, likings, network conversations and updates. In social media structural social work is used in all forms of structural social work related to exclusion, deprivation

and inequality. The topics related to structural social work are firstly shared with friends and secondly to the other authorities and after that to councilmembers.

Keywords: Structural social work, areas of structural social work, social media.

SISÄLLYS

1 JOHDANTO…………………………………………………………………........... 1

2 TUTKIMUKSEN TAUSTA JA TARKOITUS……………………………….......... 3

3 RAKENTEELLINEN SOSIAALITYÖ…………………………………………...... 5

3.1 Sosiaalityön yhteiskunnallinen konteksti……………………………............ 5 3.2 Rakenteellisen sosiaalityön lähtökohdat……………………………............. 7

3.3 Rakenteellisen sosiaalityön tehtäväalueet……………………………......... 13 3.4 Rakenteellisen sosiaalityön tiedonmuodostus……………………………... 18

4 RAKENTEELLISEN SOSIAALITYÖ SOSIAALISESSA MEDIASSA…………. 21 4.1 Sosiaalityö teknologisoituvassa yhteiskunnassa…………………………... 21

4.2 Sosiaalisen median tausta ja sisältö............................................................... 22 4.3 Sosiaalisen median yhteisöt ja kanavat……………………………………. 25

4.4 Vaikuttaminen sosiaalisessa mediassa…………………………………….. 29

4.5 Viestintä sosiaalisessa mediassa…………………………………………… 35

5 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS…………………………………………………… 40 5.1 Aineiston keruu…………………………………………………………..... 40 5.2 Aineiston analyysi…………………………………………………………. 42

5.3 Luotettavuus ja eettisyys………………………………………………....... 43

6. TULOKSET………………………………………………………………………. 46

6.1 Perustiedot vastaajista ……………………………………………………. 46 6.2 Sosiaalisen median käyttö rakenteellisessa sosiaalityössä………………... 51

6.3 Rakenteellisen sosiaalityön toimintatavat sosiaalisessa mediassa………... 55 6.4 Rakenteellisen sosiaalityön sisältö sosiaalisessa mediassa……………….. 62

7. JOHTOPÄÄTÖKSET…………………………………………………………….. 72

8. POHDINTA……………………………………………………………………….. 81

LÄHTEET…………………………………………………………………….............. 85

LIITTEET

Liite 1 Saatekirje kyselytutkimukseen

Liite 2 Kyselytutkimus

KUVIOT

KUVIO 1. Rakenteellisen sosiaalityön peruselementit……………………………….. 12

KUVIO 2. Rakenteellisen sosiaalityön sisältö kolmella eri tasolla…………………… 15

KUVIO 3. Sosiaalityön työalueet……………………………………………………... 17

KUVIO 4. Rakenteellisen sosiaalityön tiedonmuodostuksen prosessi……………….. 20

KUVIO 5. Sosiaalisen median sovellukset…………………………………………… 26

KUVIO 6. Sosiaalinen media ja yhteiskunnallinen viestintä…………………………. 30

KUVIO 7. Rakenteellisen sosiaalityön mediavaikuttaminen sosiaalisessa mediassa… 31

KUVIO 8. Sosiaalisen median toiminnot……………………………………………... 33

KUVIO 9. Rakenteellisen sosiaalityön tekemisen tavat sosiaalisessa mediassa……… 72

KUVIO 10.Rakenteellisen sosiaalityön osa-alueet sosiaalisessa mediassa…………… 77

TAULUKOT

TAULUKKO 1. Työsektori jossa työskennellään sosiaalityöntekijänä……………… 46

TAULUKKO 2. Sosiaalityöntekijän työala………………………………………….. 47

TAULUKKO 3. Työkokemus sosiaalialalta…………………………………………. 48

TAULUKKO 4. Käyttääkö sosiaalista mediaa rakenteellisen sosiaalityön tekemiseen 49

TAULUKKO 5. Sosiaalisen median palveluyhteisöt rakenteellisessa sosiaalityössä… 52

TAULUKKO 6. Rakenteellisen sosiaalityön tekeminen avoimissa palveluyhteisöissä 53

TAULUKKO 7. Rakenteellisen sosiaalityön tekeminen suljetuissa palveluyhteisöissä 54

TAULUKKO 8. Rooli rakenteellisessa sosiaalityössä sosiaalisessa mediassa………. 56

TAULUKKO 9. Esiintyminen sosiaalisessa mediassa rakenteellisen sosiaalityön…... 57

asioissa

TAULUKKO 10. Ajankäyttö rakenteellisessa sosiaalityössä………………………… 58

TAULUKKO 11. Rakenteellisen sosiaalityö tekeminen työajalla……………………. 59

TAULUKKO 12. Rakenteellisen sosiaalityön tekeminen vapaa-aikana……………… 60

TAULUKKO 13. Rakenteellisen sosiaalityön toimintatavat sosiaalisessa mediassa… 62

TAULUKKO 14. Rakenteisiin vaikuttaminen sosiaalisessa mediassa……………….. 63

TAULUKKO 15. Ilmiöt joihin on vaikutettu sosiaalisessa mediassa………………… 64

TAULUKKO 16. Rakenteellisen sosiaalityön tehtäväkentästä esille tuodut asiat…… 65

sosiaalisessa mediassa

TAULUKKO 17. Rakenteellisen sosiaalityön tehtäväalueet Facebookissa…………. 67

TAULUKKO 18. Tahot joihin on oltu yhteydessä rakenteellisen sosiaalityön asioissa 70

1

1 JOHDANTO

Kiinnostuin pro gradu -tutkimuksessa syventymään rakenteelliseen sosiaalityöhön ja sen

mahdollisuuksiin sosiaalisessa mediassa, koska rakenteellisella sosiaalityöllä voidaan

vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin. Rakenteellisen sosiaalityön lähtökohtana on, että sosi-

aaliset ongelmat rakentuvat yhteiskunnan eri rakenteissa. Siinä työskennellään niin yksi-

löllisten, yhteisöllisten kuin yhteiskunnallisten tekijöiden kanssa. Rakenteellisessa sosi-

aalityössä sosiaalityöntekijät voimannuttavat ja valtaistavat asiakkaita, välittävät ja tie-

dottavat ihmisten ongelmia ja epäkohtia eteenpäin päätöksentekoa ja toimintamuotojen

uudistumista varten, sekä huolehtivat asiakkaiden oikeuksien toteutumisesta.

Sosiaalityössä on kyse yksilön ja yhteiskunnan suhteesta, jota olen pohtinut paljon työs-

kennellessäni sosiaalialalla. Kysymys on siitä, kuinka paljon yksilön tulee muuntautua

yhteiskunnan rakenteisiin ja toisinpäin. Suomessa sosiaalityö perustuu suurimmaksi

osaksi julkisen palvelun järjestelmään, joka tarjoaa samalla hyvän mahdollisuuden raken-

teelliselle sosiaalityölle. Usein kuitenkin järjestelmä ja asiakkaat asetetaan vastakkain,

vaikka järjestelmän pitäisi toimia kansalaisia varten, olla heidän turvana.

Tutkimuksen keskeisenä ajatuksena on nostaa esille rakenteellisen sosiaalityön mahdol-

lisuudet sosiaalisessa mediassa. Tutkimuksessa tarkastellaan rakenteellista sosiaalityötä

sosiaalisessa mediassa olevien toimintatapojen avulla. Rakenteellisen sosiaalityön teke-

mistä sosiaalisessa mediassa on tutkittu vielä toistaiseksi hyvin vähän. Tämä tutkimus on

avaus rakenteellisen sosiaalityön tekemiselle sosiaalisessa mediassa. Tutkimuksen ai-

neisto perustuu kyselytutkimuksena kerättyyn tietoon Facebookin sosiaalityön uraverkos-

ton jäseniltä, jotka ovat sosiaalityöntekijöitä ja alan opiskelijoita. Uraverkosto tarjoaa pai-

kan ammatilliselle keskustelulle ja verkostoitumiselle. Ryhmään tullaan jäseneksi liitty-

mispyynnön kautta, jonka käsittelevät ryhmän ylläpitäjät. Ryhmä on suljettu, eli vain ryh-

män jäsenet näkevät uraverkoston sivuilla tehdyt julkaisut.

Rakenteellinen sosiaalityö on tullut yhä vahvemmin näkyväksi uuden sosiaalihuolto la in

ja hyvinvoinnin toimenpideohjelmien kautta. Rakenteellisen sosiaalityön tarve kasvaa

2

myös yhteiskunnassa entisestään. Aikaamme hallitsee pirstaleisuus ja jatkuva uudistumi-

nen. Yhteiskunta on muuttumassa yhä enemmän markkinayhteiskunnaksi, jossa eriarvoi-

suus, syrjäytyminen ja huono-osaisuus lisääntyvät. Tämä lisää pahoinvointia, joka heijas-

tuu henkilökohtaisina ja inhimillisinä ongelmina. Sosiaalisten ongelmien rakenteellis i in

syihin vaikuttaminen on sosiaalityössä ensiarvoisen tärkeää. Myös kunnissa tarvitaan ra-

kenteellisen sosiaalityön tietoa kehittämisessä, päätöksenteossa, talousarviovalmis te-

luissa ja järjestämissuunnitelmissa.

Rakenteellista sosiaalityötä on tehty asiakastyön orientaatioissa, ja jonkin verran perin-

teisen joukkoviestinnän kautta. Teknologian kehitys on ollut viime vuosina kuitenkin val-

taisaa ja se on tuonut myös sosiaalityön toteuttamiseen uudenlaisia välineitä. Sosiaalinen

media on noussut yhdeksi tärkeimmäksi yhteiskunnallisen vaikuttamisen kanavaksi tänä

päivänä. Sosiaalinen media avaa sosiaalityöntekijöille uusia väyliä viestiä rakenteelliseen

sosiaalityöhön sisältyvistä asioista julkisesti. Viestinnässä voi hyödyntää niin kirjoitusta,

kuvaa kuin videoita. Sosiaalityöntekijä voi Twiitata poliittiselle päättäjälle vuokra-asu-

misen kalleudesta tai lähettää Facebookissa kunta-alan valtuutetulle toimenpide-ehdotuk-

sen, että kaupunki rakentaisi enemmän matalan kynnyksen tiloja kaupunkilaisille osalli-

suuden lisäämiseksi. Hän voi voimaannuttaa asiakkaita Facebookissa palveluohjauksen

kautta, kirjoittaa blogia sosiaalityöstä tai tehdä videon yhteiskunnassa esiintyvistä epä-

kohdista. Median kautta välittyvä tieto vaikuttaa sosiaalityön sisältöön, yhteiskunnalli-

seen päätöksentekoon ja ihmisten mielikuviin sosiaalityöstä.

Tutkimuksen alussa tuon esille rakenteellisen sosiaalityön keskeiset piirteet ja tehtävä-

alueet sekä sosiaalisen median kehittymisen ja palveluyhteisöt. Tämän jälkeen käyn läpi

rakenteellisen sosiaalityön tekemisen mahdollisuuksia sosiaalisessa mediassa esiintyvien

toimintojen kautta. Tuon esille kuinka sosiaalityöntekijät voivat vaikuttaa ja viestiä sosi-

aalisessa mediassa. Tutkimuksen tulososioissa vastaan tutkimuskysymyksiin ja tuon

esille tutkimuksen merkittävimmät tulokset. Lopuksi kokoan tutkimustulokset synteesiin

ja tarkastelen niitä kriittisesti. Pohdinnassa kuvaan vielä yleisesti rakenteellisen sosiaali-

työn mahdollisuuksia ja merkitystä sosiaalisessa mediassa.

3

2. TUTKIMUKSEN TAUSTA JA TARKOITUS

Tämä tutkimus on kvantitatiivinen kyselytutkimus, jonka tutkimustehtävänä on selvittää ,

miten sosiaalista mediaa käytetään rakenteellisessa sosiaalityössä. Rakenteellinen sosiaa-

lityö on osa sosiaalityön yhteiskunnallista tehtävää. Rakenteellisessa sosiaalityössä pyri-

tään vaikuttamaan sosiaalisia ongelmia aiheuttaviin yhteiskunnallisiin syihin ja rakentei-

siin. Suomessa keskustelu poliittisesta ja vaikuttamaan pyrkivästä sosiaalityöstä kietou-

tuu rakenteellisen sosiaalityön ympärille (Pohjola 2011, 57). Rakenteellisen sosiaalityön

tarkoituksena on ehkäistä ja vähentää sosiaalisia ongelmia. Sosiaalityöntekijä voi tehdä

rakenteellista sosiaalityötä, niin yksityishenkilönä asiantuntijana kuin organisaation työ-

roolista käsin. Tutkimuksessa tarkastellaan sosiaalityöntekijöiden tekemää rakenteellista

sosiaalityötä sosiaalisessa mediassa niin työaikana kuin vapaa-aikana. Tutkimuksessa on

kuvattu rakenteellisen sosiaalityön lähtökohtia ja sisältöä, sekä sosiaalisen median mer-

kitystä ja mahdollisuuksia rakenteelliseen sosiaalityöhön liittyvissä tehtäväalueissa. Tar-

koituksena on tuoda esille, miten rakenteellista sosiaalityötä tehdään sosiaalisessa medi-

assa ja missä rakenteellisen sosiaalityön tehtäväalueissa.

Tutkimuskysymykset ovat:

1. Miten sosiaalityöntekijät käyttävät sosiaalista mediaa rakenteellisessa sosiaali-

työssä?

2. Millä sosiaalityön alueilla rakenteellista sosiaalityötä tehdään sosiaalisessa me-

diassa?

Pro gradu -tutkimuksen tarkoitus on lisätä tietoa sosiaalisen median välityksellä tehtä-

västä rakenteellisesta sosiaalityöstä, sekä lisätä rakenteellisen sosiaalityön tekemistä so-

siaalisessa mediassa. Sosiaalinen media tarjoaa rakenteellisen sosiaalityön tekemiseen

uusia toimintatapoja viestiä rakenteellisen sosiaalityön asioista. Rakenteellisessa sosiaa-

lityössä on kyse kokonaisvaltaisesta yhteiskunnallisesta vaikuttamistyöstä. Rakenteelli-

sen sosiaalityön tekemiseen tulee velvoite sosiaalihuoltolaista. Rakenteellisen sosiaali-

työn tiedon tuotantoa hyödynnetään muun muassa valtion ja kuntien strategisissa suunni-

telmissa ja sosiaalityön sisällä. Rakenteellisen sosiaalityön viestintäkulttuuri on tärkeä

4

kehittämis- ja tutkimuskohde, jota on tutkittu vielä hyvin vähän. Tutkimus tältä alueella

on oleellisen tärkeää sosiaalityön asiakkaiden kuin koko yhteiskunnan kannalta, koska

sillä on vaikutusta kansalaisten hyvinvointiin.

5

3. RAKENTEELLINEN SOSIAALITYÖ

3.1 Sosiaalityön yhteiskunnallinen konteksti

Sosiaalityö on yhteiskunnallista toimintaa, joka pohjautuu tietoon, osaamiseen ja etiik-

kaan. Suomessa sosiaalityö kytkeytyy suurimmaksi osaksi hyvinvointipolitiikan instru-

mentiksi, jolloin tehtävä ja sisältö määrittyvät järjestelmästä ja sen sisältämistä palve-

luista ja etuisuuksista käsin. (Kananoja, Lähteinen & Marjamäki 2011, 23 - 24.) Sosiaa-

lityöntekijä ei kuitenkaan toimi pelkästään lakisääteisistä ja yhteiskuntapoliittisista raken-

teista käsin. Kansainvälisen sosiaalityön määritelmän mukaan sosiaalityö on tieteenala ja

akateeminen ammatti, jolla edistetään yhteiskunnallista kehitystä ja muutosta, sosiaalista

yhteenkuuluvuutta, sekä yksilöiden ja yhteisöjen voimaantumista ja valtaistumista (IFWS

2014).

Sosiaalityöllä vaikutetaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon, ajatteluun ja palveluihin

(Pohjola 2011, 207). Sosiaalityön tehtävä nivoutuu yhteiskunnalliseen muutokseen, sekä

ihmisten sosiaalisen kehityksen, yhteenkuuluvuuden sekä elämänhallinnan ja itsenäis ty-

misen edistämiseen (Talentia 2017). Sosiaalityön ydintä on vuorovaikutus ihmisen ja hä-

nen ympäristönsä välillä. Sosiaalityön perustana ovat ihmisoikeudet ja yhteiskunnallisen

oikeudenmukaisuuden periaatteet, jotka löytyvät kansainvälisistä sopimuksista. (Kana-

noja ym. 2011, 23 - 24; Pohjola 2015, 27.)

Sosiaalityötä tehdään monenlaisissa ympäristöissä, joissa on mukana yhteiskunnalliset,

yhteisölliset ja yksilölliset tekijät (Niemelä 2011, 18). Käytännön työtehtävät painottuvat

sen mukaan, minkälaisessa organisaatiossa työskennellään. Sosiaalityö kohdistuu erilai-

siin sosiaalisiin tekijöihin. Sosiaalityöntekijä vaikuttaa sosiaalisia ongelmia synnyttävi in

yhteiskunnallisiin tekijöihin niin raportein, asiantuntija-arvioin, ehdotuksin kuin osallis-

tumalla hyvinvointipolitiikan suunnittelutyöhön ja verkostoihin. Sosiaalityöntekijä tekee

sosiaalista muutostyötä omaa asiantuntijuutta hyödyntäen. Sosiaalityön asiantuntemusta

tarvitaan käytännön tasolla, alan suunnittelussa, hallinnossa, johtamisessa ja sosiaalipo li-

tiikassa. (Kananoja ym. 2011, 23 - 25.)

6

Kriittinen ajattelu sisältyy oleellisena osana sosiaalityöhön. Kriittistä ajattelua ohjaa so-

siaalityön käytäntö, toimenpiteet ja niiden seuraukset. Sosiaalityötä tulee pohtia monesta

eri näkökulmasta reflektiivisesti. Kun halutaan vaikuttaa yksilöön ja yhteiskuntaan, on

oltava tietoinen omista käsityksistä ja siitä, kuinka ne vaikuttavat työhön; kuinka käy-

tämme kieltämme ja ilmaisemme käsityksiä maailmasta. Sosiaalityön asiakastyö tarvitsee

tuekseen rakenteellisen ja ehkäisevän työn vahvistamista yhteiskunnallisten ongelmien ja

niiden edellyttämien palveluiden ennakoimiseksi. (Pohjola 2011, 207 - 209.)

Yhteiskunnan muutokset ja globaalit trendit vaikuttavat nykyään yhä enemmän hyvin-

vointipolitiikan rakenteisiin (Kananoja ym. 2011, 27). Yhteiskunnan ja sosiaalityön toi-

mintaympäristö on menossa yhä riskialttiimpaan ja epäselvempään suuntaan. Tämä muut-

taa yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin rakenteita, jotka tekevät jatkossa yhä enem-

män yhteistyötä keskenään. (Karjalainen & Sarvimäki 2005, 30.) Samalla myös yksilön

oma vastuu suhteessa julkiseen vastuuseen muuttuu yhä haasteellisemmaksi, mikä on ol-

lut sosiaalihuollon keskeisenä kysymyksenä jo 1800 luvulta lähtien (Mäntysaari 2016,

79).

Länsimaisen järjestelmän ensisijaisiin tavoitteisiin on liittynyt kansalaisten aktivointi, so-

siaaliset investoinnit, työllisyyden ja työssäkäyntiin liittyvien tekijöiden politiikkaa. Yh-

dysvallat on johtava maa uusliberaalin finanssipolitiikan ja poliittisen konservatismin sa-

ralla. Tämä diskurssi on laajentunut kansainväliseksi ilmiöksi, joka läpäisee laajasti mo-

nia nykyisiä kansallisia keskusteluja. Talouden uusliberalismi ja sosiaalipalvelujen uudet

linjaukset haastavat sosiaalityön perusarvoja. Niukkenevat resurssit vaativat sosiaali- ja

terveydenhuollolta uudistumista ja tehostamista. (Lorenz 2014, 15 - 20.)

Elämme pirstaloitunutta aikaa, jossa on vallalla niin yhteisöllisyyteen kuin yksilölliseen

vastuuseen suuntautuva politiikka. Rauhala (2014) puhuu kumppanuuden sosiaalipolit ii-

kasta, joka korostaa yhteisöllisyyttä ja keskinäistä vastuuta, ja nudge-politiikasta, joka

korostaa yksilön vastuuta ja valtion roolin vetäytymistä taustalle (Rauhala 2015). Suomen

poliittisessa päätöksenteossa on näkyvissä yhä enemmän yksilöllistä vastuuta korostava

politiikka. Yhteisöllinen toiminta tulee esille muun muassa vapaaehtoistyössä ja eri asuin-

alueilla tapahtuvan asukastoiminnan kautta.

7

3.2 Rakenteellisen sosiaalityön lähtökohdat

Rakenteellisen sosiaalityön tausta rakentuu niin sosiaalityön sisällöstä sosiaalipoliittisena

vaikuttamisena, yhteiskunnallisena muutostyönä kuin yksilöä ja yhteisöjä koskevana

työskentelynä (Lorentz 2014, 20). Rakenteellisesta sosiaalityöstä on ollut käytössä kaksi

vierasperäistä käännöstä, joista constructive social work viittaa sosiaalipoliittisen työn

sisältöön ja structural social work hyvään ammattitaitoa vaativan sosiaalityöhön (Pohjola

2015, 29). Rakenteellisen sosiaalityön juuret juontavat sosiaalityön historiaan, ja sieltä

kahteen vahvasti vaikuttavaan perinteeseen. Jane Adamsin (1860 - 1935) yhteisölliseen

sosiaalityöhön ja Mary Richmondin (1861 - 1928) tapauskohtaiseen Case Work -sosiaa-

lityöhön, jossa huomio kiinnitettiin asiakkaan sosiaalisen ympäristöön ja sosiaalisiin suh-

teisiin. (Lorenz 2014, 20 - 21.)

Henri Muotka (2013, 51) on tehnyt pro gradu -tutkielman rakenteellisesta sosiaalityöstä

kirjallisuuskatsauksena, jonka perusteella rakenteellisen sosiaalityön lähikäsitteitä ovat

yhdyskunta, yhteisö, alueellinen, ehkäisevä, radikaali ja feministinen sosiaalityö. Raken-

teellisen sosiaalityön näkökulmat nousevat eri vähemmistöjen tai muuten heikommassa

asemassa olevien ryhmien tilanteista. Rakenteellisen sosiaalityön kehittymiseen on vai-

kuttanut radikaalin sosiaalityön liike, johon on liittynyt kriittisen sosiaalityön teorian pe-

rinteitä. Kriittinen ja radikaali teoria yhdistyvät sosiaalityön muutostyöhön. (Pohjola

2011, 19 - 23.) Rakenteellinen sosiaalityö kytkeytyy kansainvälisesti radikaaliin sosiaa-

lityöhön, jolla on oma sosiaalinen liikkeensä, ja Suomessa sosiaalityön ammattiin ja so-

siaalityön työn orientaatioihin sekä työtapoihin (Muotka 2013, 67).

Rakenteellisen sosiaalityön käsite otettiin käyttöön 1970-luvulla. Rakenteellisen sosiaa-

lityön sisältö on kuitenkin huomattavasti vanhempi. Esimerkiksi Suomeen tuotiin tämän

vuosisadan alussa ehkäisevän köyhäinhoidon idea, jossa pyrittiin köyhäinhoidon toimen-

pitein edistämään köyhien itsensä elättämisen tahtoa ja kykyä, sekä hävittämään avun

tarvetta aiheuttavia tekijöitä. (Viirkorpi 1990, 2 - 3.) Rakenteellinen sosiaalityö määrite l-

tiin sosiaalityön koulutuksessa vuonna 1972. Sosiaalityön tehtävänä nähtiin yhteiskunta-

politiikkaan vaikuttaminen niin, että asiakkaiden ongelmien syntyminen voitaisiin estää

ennakolta. (Närhi 2003, 57.)

8

Suomessa rakenteellinen sosiaalityö tuli näkyviin 1980-luvulla hyvinvointivaltion raken-

tamisen kaudella. Asiakkaiden ongelmat nähtiin moniulotteisempina, sekä laaja-alaisem-

pia yhteistyökäytäntöjä ja sosiaalityön ristiriitojen analyysia edellyttävinä. (Pohjola 2011,

212.) Arvioitiin, ettei yksilökohtaisella sosiaalityöllä pystytä puuttumaan riittävästi ih-

misten ongelmien yhteiskunnallisiin syihin. Ihmisten ongelmia pitää tarkastella yhteis-

kunnallisessa yhteydessä, ei vain pelkästään yksilön ongelmina. Sosiaalityötä suunnatt i in

yhteiskunnalliseen vaikuttamisen rooliin. (Heinonen 2015, 40.)

Rakenteellisen sosiaalityön työryhmän muistiossa vuonna 1985 rakenteellinen sosiaalityö

määriteltiin tavoitteena edistää ihmisten sosiaalista toimintakykyä ja suoriutumista vai-

kuttamalla yhteiskunnassa havaittaviin sosiaalista hyvinvointia kuormittaviin tekijöihin

yhteistyössä muiden hallintokuntien työntekijöiden sekä kunnan asukkaiden kanssa (Ra-

kenteellisen sosiaalityön työryhmän muistio ref. Pohjola 2011, 212).

Rakenteellinen sosiaalityö kirjattiin sosiaalihuoltolakiin (1982), jolloin kunnalle tuli vel-

voite toimia sosiaalisten epäkohtien poistamiseksi ja sosiaalisten ongelmien kehittä-

miseksi (sosiaalihuoltolaki 710/1982). Sosiaalityön lainsäädännön uudistamistyöryhmän

raportissa vuonna 2012 nähtiin tärkeänä hyödynnettävän entistä enemmän tutkimustietoa,

ruohonjuuritason työntekijöiden näkemyksiä sekä asiakkailta saatua palautetta ja koke-

musasiantuntijuutta sosiaalihuollon järjestämisessä ja kehittämisessä. Rakenteellisen so-

siaalityön keinoja on vahvistettava sosiaalisia ongelmia ja sosiaalista hyvinvointia koske-

van tiedon esiin tulemiseksi, ja asiantuntemuksen hyödyntämiseksi sosiaalihuollossa.

(Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistaminen 2012, 14, 93.)

Uudessa sosiaalihuoltolaissa (2014) rakenteellinen sosiaalityö on määritelty 7§:ssä seu-

raavasti.

”Rakenteellisella sosiaalityöllä on huolehdittava sosiaalista hyvinvointia ja sosiaalisia ongelmia koskevan tiedon välittymisestä, ja sosiaalihuollon asian-

tuntemuksen hyödyntämisestä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi.”

1) ”Sosiaalihuollon asiakastyöhön perustuvan tiedon tuottaminen asiakkaiden tarpeista ja niiden yhteiskunnallisista yhteyksistä sekä tarpeisiin vastaavien sosiaalipalvelujen ja muun sosiaalihuollon vaikutuksista.”

9

2) ”Tavoitteelliset toimet ja toimenpide-ehdotukset sosiaalisten ongelmien ehkäisemiseksi ja korjaamiseksi, sekä kunnan asukkaiden asuin- ja toimin-taympäristöjen kehittämiseksi.”

3) ”Sosiaalihuollon asiantuntemuksen tuominen osaksi kunnan muiden toi-

mialojen suunnittelua, sekä yhteistyö yksityisten palveluntuottajien ja järjes-töjen kanssa paikallista sosiaalityötä sekä muuta palvelu- ja tukivalikoimaa kehittäen.” (Sosiaalihuoltolaki 1301/2014.)

Rakenteellisen sosiaalityön yhteydessä puhutaan yhteiskuntarakenteista, joilla voidaan

kuvata yhteiskunnan yleispiirteitä, kuten resurssien ja rajoitusten jakautumista väestön

keskuudessa, sekä yhteiskunnallisten järjestelmien toimintaa ja keskinäisiä yhteyksiä.

Yhteiskuntateoriat jakaantuvat yksilökeskeisiksi ja yhteiskuntakokonaisuutta kuvaile-

viksi. (Viirkorpi 1990, 35 - 36, 38 - 39.)

Aikakautemme merkittävä yhteiskuntatieteilijä oli Anthony Giddens, jonka määrite lmä

yhteiskuntateoriasta koskee rakenteistumisteoriaa (1937, 1951). Yhteiskunnan on järjes-

telmänä täytettävä tietyt toiminnalliset tehtävät, jotta se pysyisi järjestyksessä ja koossa.

Instituutiot on rakennettu eri tehtäviä varten. Giddensin teorian ytimessä on, että rakenne

määrittää toimijaa, ja toimija rakennetta. Sosiaalisen systeemin rakenteelliset ominaisuu-

det uusiutuvat sosiaalisissa käytännöissä; rakenteiden kahtiajakoisuus pitää sisällään ra-

kenteiden kyseenalaistamisen. (Kotkas & Lindroos-Hovinheimo 2010, 93 - 100.)

Giddensin rakenteistumisteoriaa löytyy myös rakenteellisesta sosiaalityöstä, sillä sosiaa-

lityöntekijät työskentelevät eri instituutioissa, joissa rakenteelliset tekijät vaikuttavat so-

siaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen ja sisältöön, sekä asiakkaisiin. Rakenteellisen

sosiaalityön filosofinen tausta perustuu marxilaiseen, tai marxilaisvaikutteiseen teoriaan.

Marxismiin liitetään tasa-arvo, vapaus, yhteisöllisyys, osallistava demokratia ja luok-

kayhteiskunnan vastustaminen. Sosiaaliset ongelmat johtuvat kapitalismista, jossa omis-

tajat ja työntekijät ovat vastakkain. Rakenteellisessa sosiaalityössä tämä yhdistyy yksilön

ja rakenteiden vastakkaisuuteen. Marxismissa keskitytään yhteiskunnallisen muutokseen,

johon myös rakenteellisella sosiaalityöllä pyritään. (Myllaly 2007, 208.)

Ben Carniol on jakanut yhden tunnetuimman rakenteellisen sosiaalityön kehittäjän Mau-

rice Moreaun määritelmää (1979, 1990) rakenteellisesta sosiaalityöstä. Moreaun ajatuk-

sena on, ettei yhteiskunnassa vallitse tasapaino järjestelmien ja kansalaisten välillä, vaan

10

yhteiskunnassa on hierarkioita, jotka aiheuttavat syrjintää. Moreau jakaa yhteiskunnan

rakenteet ensisijaisiin erilaisia epätasa-arvon muotoja sisältäviin tekijöihin, joita ovat ra-

sismi, kapitalismi, seksismi, ikäsyrjintä ja toiminnasta johtuva syrjintä. Toissijaisiin ra-

kenteisiin, jotka sisältävät persoonallisuuden, perheen, yhteisön ja byrokratian sekä tie-

dotusvälineet, koulutuksen ja hallituksen. Moreau näkee, että ensisijaisilla sorron raken-

teilla on huomattavasti suurempi vaikutus kuin toissijaisilla rakenteilla. Toissijaiset ra-

kenteet ilmentävät ja ylläpitävät ensisijaisen sorron rakenteita. Moreauille rakenteellinen

lähestymistapa on ajattelu ja toiminta kaikilla elämän osa-alueilla. (Carniol 1992, 3 - 5.)

Mullalyn (2007) mukaan rakenteellisen sosiaalityön yksi tärkeimpiä osatekijöitä on ym-

märrys siitä, kuinka sosiaaliset ongelmat rakentuvat yhteiskunnan eri rakenteissa, kuten

sosiaalisissa instituutioissa, sosiaalisissa prosesseissa, sosiaalisissa käytännöissä ja sosi-

aalisissa suhteissa. Sosiaalisten ongelmien ratkaiseminen lähtee yhteiskunnan muutok-

sesta. Usein yhteiskunta syyllistää yksilöä hänen ongelmistaan. Tämä on näkyvissä myös

tämänhetkisessä yhteiskunnallisessa puheessa, jota käydään esimerkiksi työttömien asi-

oissa. Ihmisten ongelmia ei voida kuitenkaan ymmärtää erillään sosiaalisesta konteks-

tista. Yhteiskunnalliset rakenteet, ideologia ja ihmisten henkilökohtainen tietoisuus ovat

sidoksissa toisiinsa. Jokainen yhteiskunnan osatekijä vaikuttaa toiseensa. (Myllaly 2007,

249.)

Mullaly näkee, että perinteinen sosiaalityö ylläpitää sosiaalisia ongelmia keskittymällä

yksilön henkilökohtaiseen muutokseen ja rajattuun yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen,

kun pitäisi keskittyä perustavanlaatuiseen yhteiskunnalliseen muutokseen. Myllaly sa-

noo, että yksittäisen instituution tai rakenteellisten tekijöiden korostaminen ei auta asiaa,

koska silloin sosiaaliset muutokset ovat vähäisiä. Pitäisi pyrkiä vaikuttamaan koko yh-

teiskuntajärjestelmään ja ideologiaan. Kapitalismin tilalle tulisi saada demokraattinen so-

sialismi, jossa valta perustuu kansanvaltaan. Markkinataloudelle pohjautuva hyvinvo in-

tivaltio tukee kapitalismia, joka johtaa alistavien suhteiden uusintamiseen. Kriittinen suh-

tautuminen vallitsevaan yhteiskuntajärjestelmään ja yhteiskuntasuuntaukseen on oleel-

lista. Sosiaalisiin ongelmiin tulee kehittää rakenteellisia lähestymistapoja. (Myllaly 2007,

249.)

11

Myös Sipilä (1989) näkee, että rakenteellisessa sosiaalityössä sosiaalityöntekijöiden toi-

minnan kohteena on yhteiskunta. Työn tarkoituksena on vaikuttaa yksittäistä ihmistä suu-

rempiin toimintajärjestelmiin. Rakenteellisessa sosiaalityössä pyritään vaikuttamaan po-

liittiseen ja hallinnolliseen järjestelmään. (Sipilä 1989, 65.)

Myllalyn näkemys rakenteellisesta sosiaalityöstä on hyvin kokonaisvaltainen ja vaatii

laajaa yhteiskunnallista muutosta ideologiassa ja toimintatavoissa. Ajattelen, että koko-

naisvaltaiseen muutokseen voidaan pyrkiä myös pieniä askelia eteenpäin menemällä, ja

vaikuttamalla yksittäisiin tekijöihin rakenteissa. Myllalyn ajatuksesta nousee mieleen,

että sosiaalityössä tulisikin ensisijaisesti keskittyä rakenteellisiin tekijöihin, kun suo-

messa sosiaalityö pohjautuu suurimmaksi osaksi yksilökohtaiseen sosiaalityöhön.

Vaikka Myllaly ajattelee, että kokonaisvaltaisella yhteiskunnallisella muutostyöllä voi-

daan vaikuttaa parhaiten rakenteellisiin tekijöihin, määrittelee hän kuitenkin rakenteelli-

seen sosiaalityöhön kaksi tasoa, joilla sosiaalityöntekijät tekevät rakenteellista sosiaali-

työtä. Ensiksi sosiaalityöntekijät pyrkivät vaikuttamaan organisaation toimintaan, eli sii-

hen palvelujärjestelmään jossa työskentelevät. Toisella tasolla rakenteellista sosiaalityötä

tehdään järjestelmän ulkopuolella. Siinä pyritään vaikuttamaan olosuhteisiin muuttamalla

ongelmia aiheuttavia rakenteita sen sijaan, että yksilöä pyydetään sopeutumaan rakentei-

siin. Ihmisten yksittäiset ongelmat tulee asettaa laajempaan yhteiskunnalliseen konteks-

tiin. (Mullaly 1997, 163 - 203.) Stan Houston (2014) on tuonut esille, kuinka sosiaalipa l-

velut ovat liian täynnä instrumentaalista ajattelutapaa, mikä on johtanut käytäntöihin,

jotka palvelevat järjestelmiä ja sen menettelytapoja, eikä avun tarvitsijaa (Houston 2014,

87).

12

Seuraava kuvio selventää rakenteellisen sosiaalityön peruselementtejä. Rakenteellisen

sosiaalityön toiminnan ytimenä on muutos ja siihen vaikuttaminen. Rakenteellisen sosi-

aalityön toiminnan perustana on ymmärrys siitä, mitä rakenteilla tarkoitetaan työssä, mil-

laiset toiminnalliset lähtökohdat sosiaalityössä näihin rakenteisiin kiinnittyvät ja minkä-

laiset arvot ja periaatteet ovat työn taustalla. Rakenteellisen sosiaalityön käyttöpääoma

muodostuu työn tietoperustasta, ajallisuuden ymmärtämisestä ja vaikutuksista sekä val-

takysymysten jäsentämisestä. (Pohjola, Laitinen & Seppänen 2015, 281 - 282.)

Toiminnan perusta Toiminnan ydin Toiminnan käyttöpääoma

KUVIO 1. Rakenteellisen sosiaalityön peruselementit (Pohjola, Laitinen & Seppänen

2015, 282).

Tietoperusta

Rakenteellisen sosi-

aalityön ytimessä

MUUTOS ja siihen

vaikuttaminen

Ymmärrys

rakenteista

Toiminnalli-

set lähtökoh-

dat Ajallisuus

Valta Rakenteellisen

sosiaalityön asi-

antuntijuus

Toimintape-

riaatteet

13

Rakenteellista sosiaalityötä on kritisoitu sen keskittymisestä vain rakenteelliseen rooliin

unohtaen yksilökohtaisen sosiaalityön (Mullaly, 1997, 163). Suomessa on kuitenkin ha-

vaittavissa, ettei rakenteellinen sosiaalityö ole ollut kovin vahvasti näkyvissä sosiaalityön

tehtävänkuvassa. Sitä on tehty sosiaalityön työorientaatioissa, mutta ei kovin julkises t i.

Sosiaalityö on elänyt yhteiskunnallisen vaikuttamisen hiljaiseloa 1980-luvulta asti, jol-

loin vallitsi ihanne sosiaalityöntekijöistä hyvinvointivaltion päätöksentekoon ja suunnit-

teluun osallistuvina asiantuntijoina (Juhila 2008, 75).

Sirkka (2015) näkee, että 1990-luvulla rakenteellisen sosiaalityön tavoitteet jäivät laman

ja uusliberalististen ideologioiden alle (Sirkka 2015, 118). Rakenteellinen sosiaalityö on

kuitenkin noussut 2010-luvulla uuteen kukoistukseen. Rakenteellinen sosiaalityö on nos-

tettu esiin sosiaalityö hyvinvointipolitiikan välineenä vuoden 2015 -toimenpideohje l-

massa, jossa nähdään, että yksilökohtaisen asiakastyön rinnalle tulee lisätä rakenteellista

sosiaalityötä ja yhteiskunnallisen päätöksenteon pohjaksi tulee luoda sosiaalityön tiedon

tuotannon menetelmiä (Karjalainen & Sarvimäki 2015, 12).

Suomessa tehtävää rakenteellista sosiaalityötä ei voida verrata suoraan muiden maiden

rakenteelliseen sosiaalityöhön, koska Suomessa hyvinvointipolitiikka perustuu ainakin

vielä suurimmaksi osaksi julkisen vallan organisointiin, jossa lähtökohtaisesti pyritään

ottamaan huomioon kansalaisten eri tarpeet ja tilanteet. Rakenteellisen sosiaalityön tar-

vetta löytyy silti ja se on kasvamassa entisestään maailman eriarvoistumisen myötä.

3.3 Rakenteellisen sosiaalityön tehtäväalueet

Rakenteellinen sosiaalityö koostuu elämän arjen ja paikallisuuden rakennetekijöistä, va-

kiintuneista instituutioista ja toimintatavoista aina laajoihin yhteiskuntapoliittisiin, valti-

ollisiin ja globaaleihin rakenteisiin ja ideologioihin liittyen. Sosiaalityöntekijä voi tehdä

rakenteellista sosiaalityötä yhä monimuotoisemmilla toimintakentillä. Rakenteellinen so-

siaalityö tapahtuu rakenteissa yhteistoiminnallisesti yksilöllisen mikro- ja yhteiskunna l-

lisen makromaailman välillä. Parhaimmillaan hyvinvointiyhteiskunnan rakenteet ovat

joustavia, neuvottelevia ja avoimia. Sosiaalityön tiedon tuotannon, muutostyön ja käytän-

nön toiminnan on hyvä linkittyä laajaksi tutkimusperustaiseksi sosiaalityöksi sosiaali-

työntekijöiden, asiakkaiden, tutkijoiden, päätöksentekijöiden ja opettajien yhteistyössä.

14

(Pohjola ym. 2015, 284 - 285.) Rakenteellista sosiaalityötä tehdään monen eri toimijan

kanssa yhteistyössä, eikä rakenteellisen sosiaalityön tekeminen rajoitu vain asiakastyötä

tekevien sosiaalityöntekijöiden toiminnan kentäksi.

Anneli Pohjola on tuonut esille vahvasti rakenteellista sosiaalityötä Suomessa. Pohjola

jakaa rakenteellisen sosiaalityön neljään tehtäväalueeseen: tietotyöhön, strategiseen työ-

hön, inkluusiotyöhön ja oikeudenmukaisuustyöhön. Tietotyössä tuotetaan tietoa, osoite-

taan epäkohtia ja toimitaan yhteiskunnan omatuntona. Strategisessa työssä edistetään so-

siaalista yhteiskuntapolitiikkaa, visioidaan, verkostoidutaan, haetaan ratkaisuvaihtoeh-

toja ja arvioidaan sosiaalisia vaikutuksia. Inkluusiotyössä kiinnitetään kansalaisia osalli-

suuteen ja vaikuttamiseen, sekä luodaan siihen mahdollisuuksia. Oikeudenmukaisuus-

työssä seurataan ja edistetään kansalaisten ja kansalaisryhmien oikeuksien ja tasa-arvon

toteutumista. (Pohjola 2011, 218 - 219.)

Rakenteellinen sosiaalityö sisältää asiakkaan tarpeisiin vastaamisen, oikeuksien puolus-

tamisen, asiakkaan resurssien lisäämisen, sekä vallan tasaisen jakautumisen työntekijän

ja asiakkaan välillä. Työntekijän tulee vaikuttaa myös estävien rakenteiden purkamiseen,

sekä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteutumiseen ja lisääntymiseen. (Carniol 1992,

6 - 7.) Rakenteellisen sosiaalityön tehtävä on lisätä hyvinvointia yksilöiden elinolosuh-

teiden ja elämäntilanteiden parantamiseksi vaikuttamalla yhteiskunnallisiin, poliittisiin ja

ideologisiin järjestelmien suhteisiin. (Pohjola 2015, 32 - 33.) Rakenteellisen sosiaalityön

yhtenä tehtävänä pidetään sosiaalityön käytäntöjen uudistamista. Rakenteellinen sosiaa-

lityö nähdään vaikuttamistyönä, jossa välineinä ovat aktiivisuus, erilaiset yhteistyökäy-

tännöt, tiedon keruu ja kerätyn tiedon välittäminen päätöksentekijöille. (Jokiranta 1988,

121 - 123.)

15

Seuraavan kuvion avulla hahmottelen tähän tutkimukseen kohdistuen rakenteellisen so-

siaalityön osa-alueita, joissa sosiaalityöntekijät toimivat.

Ensimmäinen taso

Toinen taso

Kolmas taso

KUVIO 2. Rakenteellisen sosiaalityön sisältö kolmella eri tasolla

Rakenteellinen sosiaalityö

Asiakkaan voimaannuttaminen ja valtaistaminen meta-, meso- ja mikrotasolla

Sosiaalityön asiantuntijana toimiminen meta-, meso- ja mikrotasolla

Kehittäminen ja toimenpide-ehdotukset meta-, meso- ja mikrotasolla

Oikeudenmukaisuuden edis-täminen meta-, meso- ja mikro-tasolla

16

Rakenteellisen sosiaalityön tekeminen ja tiedonmuodostus tapahtuvat usealla eri tasolla.

Sosiaalityön tilanteissa kietoutuu yhteen yhteiskunnalliset (meta), yhteisölliset (meso) ja

yksilölliset (mikro) tekijät (Kananoja ym. 2011, 23). Rakenteellisessa sosiaalityössä voi-

maannuttamisen ja valtaistamisen tarkoituksena on voimaannuttaa yksilöitä, jotta he ky-

kenisivät parantamaan omaa asemaansa (George & Marlowe 2005, 8). Sosiaalityöntek ijä

toimii asiakkaan liittolaisena edistämällä asiakkaan oikeuksia ja etuja. Sosiaalityöntek ijä

vahvistaa asiakkaiden valtaa asioimistilanteissa sekä edistää ja tukee asiakkaiden yksilö l-

listen muutosten tavoittelemista ja osallisuutta yhteiskunnassa. (Laitinen &Niskala 2014,

90.) Tämä lisää yksilön voimaantumista, mikä vaikuttaa yksilöön itseensä, ympärillä ole-

vaan yhteisöön ja samalla koko yhteiskuntaan. Kutsun tätä rakenteellisen sosiaalityön en-

simmäisen tason työskentelyksi, koska tässä sosiaalityöntekijä työskentelee ensisijaises t i

yksilön kanssa.

Sosiaalityö on professioammatti. Sosiaalityön koulutuksen tavoitteena on tuottaa tieteel-

lisen teorian ja tutkimuksellisuuden lisäksi perusvalmiudet sosiaalityön asiantuntija-am-

matissa toimimiseen. (Lähteinen, Raitakari, Hänninen, Kaittila, Kekoni, Krok & Skaffari

n.d 8 - 9.) Sosiaalityöntekijä hyödyntää asiantuntemusta monella eri yhteiskunnan osa-

alueella. Sosiaalityöntekijän asiantuntijuus näkyy ammatillisissa käytännöissä, joka on

olennainen vaikuttamisen väline sosiaalityössä (Kananoja 2011, 25). Asiantuntijuuteen

sisältyy tiedon tuottaminen, välittäminen ja raportointi eteenpäin. Sosiaalityöntek ijät

osallistuvat rakenteellista sosiaalityötä tekemällä hyvinvointistrategioiden suunnitteluun,

poliittiseen päätöksentekoon ja asiakastyön kehittämiseen. Tätä rakenteellisen sosiaali-

työn aluetta kutsun toisen tason työskentelyksi.

Kaiken rakenteellisen sosiaalityön taustalla on oikeudenmukaisuuden edistäminen. So-

siaalityöntekijää ohjaavat työn eettiset säännöt. Sosiaalityöntekijä puuttuu syrjiviin käy-

täntöihin ja edistää kansalaisten hyvinvointia yhteiskunnassa. Sosiaalityöntekijä tekee ra-

kenteellista sosiaalityötä eri kanavissa, foorumeissa ja toimintaympäristöissä vaikuttaen

niin yksilöön kuin koko yhteiskuntajärjestelmään ja sen käytäntöihin. Sosiaalityöntek ijä

toimii yhteiskunnan omatuntona. Tätä rakenteellisen sosiaalityön aluetta kutsun kolman-

nen tason työskentelyksi.

17

Rakenteellinen sosiaalityö kattaa kaikki sosiaalityön tehtäväalueet ja on mukana kaikissa

sosiaalityön osa-alueissa.

KUVIO 3. Sosiaalityön työalueet (Karjalainen & Sarvimäki 2005, 38).

Sosiaalityölle ominaisen vaikuttamistyön painopisteet ovat vaihdelleet ajasta riippuen.

Tällä hetkellä rakenteellista sosiaalityötä tarvitaan hyvinvointi- ja palvelustrategioiden,

alueellisten hyvinvointiohjelmien ja palvelurakenteiden uudistamista varten (Sipilä 2011,

76). Rakenteellisen sosiaalityön keskeiset tehtäväalueet liittyvät osallisuuskysymyksiin,

köyhyyskysymyksiin ja valtakysymyksiin. Köyhyys liittyy pätkätöihin, työttömyyteen ja

syrjäytymiseen. Pienituloisten osuus kasvaa yhteiskunnassa koko ajan. Kilpailuyhte is-

kunta keskittyy suorituksiin ja tehokkuuteen, jossa kaikki eivät pysy kyydissä mukana.

Osallisuuskysymykset liittyvät huono-osaisten ja köyhien sosiaalisten verkostojen ka-

toamiseen. Köyhyyteen liittyy ihmissuhteista luopumista ja menettämistä. Osallisuus on

kiinnittymistä yhteiskuntaan; kokemusta siitä, että on osallisena jossakin, jossa voi toimia

ja vaikuttaa. Valtakysymykset liittyvät politiikan ja vallan kaventumiseen, sillä joitakin

ryhmiä poissuljetaan vallankäytöstä. Kaikki eivät myöskään pysty vaikuttamaan tasaver-

18

taisesti omien etujensa ajamiseen. Hyvinvointi jakaantuu yhteiskunnassa yhä epätasa-ar-

voisemmin ja huono-osaisten tilanne heikkenee yhteiskunnassa ja palvelujärjestelmässä

entisestään. (Heinonen 2015, 49 - 52.)

Eriarvoistuva yhteiskunta tuo sosiaalityön tavoitteeksi yhteiskunnallisesti vaikuttavan ra-

kenteellisen sosiaalityön, jossa sosiaalityöntekijät tuovat esille palvelujärjestelmien puut-

teita ja sosiaalisia ongelmia, vaikuttavat yhteiskuntapoliittisiin ratkaisuihin ja linjauks i in

sekä asiakkaan asianajoon, palveluohjaukseen, valtaistumiseen ja tekevät yhteisösosiaa-

lityötä. Asiakastyön lisäksi sosiaalityöntekijöiden olisi hyvä tehdä vaikuttamistyötä myös

muilla areenoilla, kuten tiedotusjulkisuuden foorumeilla. (Juhila 2008, 74 - 76.)

Rakenteellisella sosiaalityöllä on myös globaali agenda. Nopeasti muuttuva toimintaym-

päristö jäsentää uudelleen ihmisen ja ympäristön välistä suhdetta. Sosiaalityön on kyet-

tävä puuttumaan globaaleihin taloudellisiin rakenteisiin luomalla kestävän kehityksen

edellytyksiä heille, joilla niitä ei ole. (Matthies & Närhi 2015, 95.)

3.4 Rakenteellisen sosiaalityön tiedonmuodostus

Rakenteellisessa sosiaalityössä tiedonmuodostus liittyy sosiaalityön meta- (yhteiskunta),

meso- (yhteisö) ja mikrotasolle (yksilö). Rakenteellisen sosiaalityön tiedonmuodostuk-

seen on kunnissa kehitetty hyviä käytänteitä ja toimintatapoja, vaikka tekemistä on vielä

paljon. Lähtökohtaisesti rakenteellisen sosiaalityön tieto nousee asiakastyöstä, joka tuot-

taa havaintoja asiakkaiden ongelmista ja niiden taustoista. Tarkoituksena on, että työnte-

kijät työstävät ja analysoivat havaintoja yhdessä ja yrittävät löytää yhteyksiä yhteiskun-

nan epäkohtiin, jonka jälkeen sosiaalityöntekijät välittävät havainnoimaansa tietoa eteen-

päin ensisijaisesti oman organisaation sisällä, mutta myös julkisesti tiedottein, lausunno in

ja aloittein, sekä hakeutumalla yhteistyöhön poliittisten päättäjien kanssa. (Viirkorp i

1990, 20 - 21.)

Sosiaalityöntekijät kirjaavat päivittäin tietoja asiakkaiden elämäntilanteista ja olosuh-

teista. Dokumentaatio tekee näkyväksi asiakkaiden tarpeita, resursseja, ongelmia ja elä-

mäntilanteita sekä niiden yhteyksiä laajempaan paikalliseen ja kansalliseen poliittiseen,

fyysiseen, kulttuuriseen ja sosiaaliseen yhteyteen. Tulevaisuudessa asiakasprosesseista

19

tuotetut tiedot kerätään kansalliseen arkistoon meta-informaatioksi, jota voidaan käyttää

sosiaalialan työn, päätöksenteon ja sosiaalipalvelujen tutkimuksessa ja kehittämisessä

(KanSa). (Laaksonen, Suhonen, Paakkanen, Mykkänen & Satama 2013, 29.) Rakenteel-

lisen sosiaalityön toimijuus ohjaa tutkimusta, käytäntöä ja teorianmuodostusta (Sirkka

2015, 119).

Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen jäsennyksen mukaan rakenteellisen sosiaalityön tie-

don hankkimisen menetelminä käytetään sosiaalisten vaikutusten arviointia, sosiaalista

raportointia, verkostomaista vaikuttamista ja sosiaalista mediaa. Tärkeää on asiakastyön

tiedon tuottaminen ja siitä raportointi eteenpäin. (Terveyden ja hyvinvoinninlaitos 2017.)

Sosiaalisen raportoinnin mallia on kehitetty ainakin Helsingin kaupungilla, jossa työs-

kentelen tällä hetkellä sosiaalityöntekijänä. Sosiaalisen raportoinnin tarkoituksena on vä-

littää sosiaalisiin ongelmiin ja sosiaaliseen hyvinvointiin koskevaa tietoa kuntalaisil le,

päätöksentekijöille, poliitikoille ja virkamiehille. Sosiaalisen raportoinnin antia on tarkoi-

tus hyödyntää sosiaali- ja terveydenhuollon strategisessa suunnittelussa ja päätöksente-

ossa, sekä työn kehittämisessä. (Helsingin kaupunki 2016.)

Sosiaalista raportointia tekevät asiakastyön parissa työskentelevät työntekijät. Tarkoitus

on saada kuuluviin asiakkaan ääni. Sosiaalisessa raportoinnissa voidaan hyödyntää eri

asiakastyön seurantaan kehitettyjä menetelmiä; työntekijöiden ja asiakkaan kokemustie-

toon pohjautuvia menetelmiä kuten kuvastin ja osallistavia menetelmiä kuten Bikva. So-

siaaliset raportit ovat nähtävissä julkisesti verkossa Helsingin kaupungin internet-sivuil la.

Helsingin kaupungin sosiaalityöntekijän työnkuvassa on määritelty 10 % rakenteellisen

sosiaalityön tekemiseen. (Helsingin kaupunki 2016.)

Sosiaalihuoltolaki velvoittaa sosiaalihuollon henkilöstöä ilmoittamaan havaitsemistaan

epäkohdista tai epäkohdan uhista, jotka ovat vaaraksi asiakkaan turvallisuudelle tai sosi-

aalihuollon toteutumiselle. Monessa kunnassa on kehitetty toimintaohjeet epäkohdista il-

moittamiseen. Talentian teettämän tutkimuksen mukaan epäkohdista ilmoittaminen ei

kuitenkaan ole vielä kunnolla jalkautunut sosiaalihuollon työpaikoille. (Talentia 2017, 13

- 14.)

20

Seuraava kaaviokuva selventää tähän tutkimukseen tehtyä rakenteellisen sosiaalityön tie-

donmuodostuksen prosessia, joka rakentuu sosiaalityön orientaatiosta ja käytännöistä.

Tiedon muodostumisessa hyödynnetään sosiaalityön asiantuntijuutta, joka rakentuu kou-

lutuksen ja käytännöntyön kautta. Tiedon keräämisessä voidaan käyttää eri menetelmiä.

Tieto välitetään eteenpäin eri kanavia pitkin eri foorumeille ja tahoille. Sosiaalinen media

toimii yhtenä rakenteellisen sosiaalityön tiedonvälityksen kanavana, jossa rakenteellisen

sosiaalityön sisältöä voidaan jakaa eri foorumeissa.

KUVIO 4. Rakenteellisen sosiaalityön tiedonmuodostuksen prosessi

Tiedonmuodostuksen pohjana on sosiaalityö eri orientaatioissa ja käytännöissä

Tiedon muodostumisessa tarvitaan sosiaalityön asiantuntijuutta

Tiedon tuottamisessa hyödynnetään eri menetelmiä

Tieto välitetään eteenpäin

Eri kanavia käyttäen

Eri tahoille ja foorumeille

21

4. RAKENTEELLINEN SOSIAALITYÖ SOSIAALISESSA MEDIASSA

4.1 Sosiaalityö teknologisoituvassa yhteiskunnassa

Viimeistä kahtakymmentä vuotta ovat hallinneet globalisaatio, digitaalinen media ja in-

formaatioteknologia, jotka ovat vaikuttaneet voimakkaasti yhteiskuntaan ja sen rakentei-

siin sekä arvoihimme. Yhteiskunnan teknologisoitumisella on monenlaisia puolia ja mah-

dollisuuksia. Osaltaan sen ajatellaan helpottavan ihmisen arjen hyvinvointia, mutta myös

vaikeuttavan selviytymistä. Teknologian kehitys muuttaa sosiaalisia rakenteita (yhteis-

kunnan järjestelmiä). (Kairala 2017.)

Informaatioteknologia tarjoaa foorumeita avoimelle julkisuudelle ja suoralle demokrati-

alle, joissa kansalaiset voivat osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tämä mahdol-

listaa ruohonjuuritason vaikuttamisen ja ihmisten kohtaamisen, sekä kansalaisten osalli-

suuden. (Hämäläinen 2015, 78 - 79.) Yhteiskuntatieteellisessä ajattelussa yhtenä oleelli-

sena kysymyksenä on teknologisten järjestelmien ja yhteiskunnallisen muutoksen välinen

suhde. Tietoyhteiskunnan kehittymisen yhteydessä on puhuttu, pitäisikö sen tapahtua tek-

nologisen edistyksen vai sosiaalisen ja yhteiskunnallisen tarkoituksenmukaisuuden eh-

doilla. (Aro 2001, 139 - 140.)

”Teknologia on niin nivoutunut yhteiskunnan kehitykseen, että toisi-

naan on vaikea erottaa toisistaan sitä, miten teknologiakehitys vaikut-taa yhteiskuntaan ja päinvastoin” (SITRA 2015).

Sosiaalityöntekijällä tulee olla taitoa hyödyntää teknologista osaamista palvelujen kehit-

tämisessä ja omassa asiantuntijatyössä. Sosiaalityöntekijän tulee tuntea strategiat, lain-

säädäntö ja tiedonhankinta, jotka liittyvät kansainväliseen sosiaali- ja terveydenhuo llon

digitalisoitumiseen. (Kairala 2017.) Digitalisoitumisella ja verkostoitumisella kuvataan

tietokonepohjaisen viestinnän uusia teknisiä mahdollisuuksia (Kunelius 2003, 49).

Työntekijällä on hyvä olla osaamista eri kehittämismenetelmistä, jotka vaikuttavat ja vah-

vistavat asiakkaiden osallisuutta niin organisaation kuin poliittisen päätöksenteon tasolla.

Sosiaalityöntekijä osallistuu vaikuttamistyöhön hyödyntämällä digitaalisen demokratian

22

keinoja. (Kairala 2017.) Sosiaalityöntekijä voi käyttää sähköistä viestintää tiedotukseen,

palveluneuvontaan ja ohjaukseen, palautteen keräämiseen, rekrytointiin, työnantajakuvan

kehittämiseen, verkostoitumiseen, alan julkisuuskuvan kehittämiseen ja yhteiskunnalli-

seen vaikuttamiseen (Lastensuojelun keskusliitto 2016; Hansen-Haug & Hyppönen 2014,

87).

Tietojärjestelmien käyttö ja hyödyntäminen sosiaalityössä edellyttää organisaatiolta mo-

nia toimenpiteitä. Teknologiapalveluiden käyttöön tulee järjestää koulutusta. (Kilpelä i-

nen & Salo-Laaka 2012, 316.) Yhteiskunnallisella tasolla on syytä tehdä perusteellisem-

paa sosiaalitutkimusta teknologian hyödyntämisen vaikutuksesta jokapäiväisiin olosuh-

teisiin ja yhteiskunnallisiin vaikutuksiin ihmisten jokapäiväisessä elämässä. Laajemmat

tutkimuskysymykset liittyvät yhteiskunnallisen muutoksen vaikutuksiin, hyvinvointiin ja

epätasa-arvoon sekä syrjäytymiseen vaikuttaviin mekanismeihin. (Kairala 2014, 71.)

4.2 Sosiaalisen median tausta ja sisältö

Sosiaalinen media linkittyy laajempaan yhteiskunnalliseen muutokseen ja tietotekno lo-

gian kehitykseen. Sosiaalinen media yhdistyy terminä joukkoviestimiin ja nykyisin yhä

yleisemmin käytettyyn sanaan media, joka on kanava, jonka avulla välitetään yhteiskun-

nassa tietoa kansalaisille. Sosiaalista mediaa voidaan määritellä monella tavalla; laajim-

massa määrittelyssä sillä viitataan melkein mihin tahansa nykyiseen verkkopalveluun,

jossa on paljon keskenään kommunikoivia ja sisältöä jakavia käyttäjiä. (Pönkkä 2014, 34

- 35; Suominen, Östman, Saarikoski & Turtiainen 2013, 15 - 17, 67.)

Sosiaalisesta mediasta käytetään usein lyhennettä some. Englanninkielisen social media -

termin synty ajoittuu vuoteen 2005 ja laajemmin sosiaalisen median käsite yleistyi

vuonna 2007, mutta suomessa käsite otettiin käyttöön vasta vuonna 2009. Ennen sosiaa-

lista mediaa puhuttiin Web 2,0 käsitteestä, jota käytettiin vuosina 2005 - 2010. Web 2.0

voidaan käsittää erilaisten teknologisten sovellusstandardien ja verkkopalveluiden kehit-

tämisen suuntana ja siinä, miten niitä käytetään yhteisöllisessä viestinnässä ja verkostoi-

tumisessa. (Pönkkä 2014, 34 - 35; Suominen ym. 2013, 15 - 17, 67.)

23

Sosiaalisen median kehittymiseen vaikutti varsinaisesti Word Wide Web (Internet sivut),

joka julkaistiin vapaaseen käyttöön vuonna 1991. Internetsivut mahdollistivat oman si-

sällön julkaisemisen nettiin, jota toiset pääsivät lukemaan. Nettikeskustelujen alku lähti

tietotekniikkaan ja tieteeseen suuntautuneista käyttäjäyhteisöistä, ja laajeni 2000 luvun

alussa kansalaiskeskustelujen pariin. Suomessa ensimmäisiin keskustelufoorumeihin lu-

keutui muun muassa Duuni.net (1996), vauva.fi sivu (1998), Skepsis ry (1998) ja Muro

BBS (1999). (Suominen ym. 2013, 25, 30, 40, 42, 103.)

Suomi oli informaatioyhteiskunnan kärkimaita jo ennen varsinaisen sosiaalisen median

aikakautta ja Suomessa on ollut käytössä monia verkkoyhteisöjä. Habbo Hotelli (2000)

peliä voidaan pitää ensimmäisenä suomalaisena maailmalle levinneenä sosiaalisen me-

dian palveluna. Suomella oli siis hyvät lähtökohdat sosiaalisen median kehittymise l le,

mutta se jäi silti sosiaalisen median kehityksessä jälkijunaan. Meillä ei osattu hyödyntää

riittävästi sitä valtaisaa teknologian kehittymistä, mikä maailmalla tapahtui. Monet niin

isot suomalaiset yritykset kuin päättäjätkin yllättyivät sosiaalisen median nopeasta kas-

vusta, ja viestintätavoissa tapahtuneista muutoksista. Suomi jäi useita vuosia jälkeen so-

siaalisen median kasvussa ja on sitä vähän edelleen. (Suominen ym. 2013, 23 - 25, 65;

Pönkä 2014, 20.)

Sosiaalinen media on ilmiönä kansainvälinen ja monikansallinen. Ensimmäinen maail-

maanlaajuisesti suosittu sosiaalisen median yhteisöpalvelu oli Friendster (2002), jossa

pystyy jakamaan kuvia ja videoita. Vuonna 2003 tuli Myspace, joka on tuttu myös mo-

nelle suomalaiselle musiikin jakamisen yhteisönä ja oli vuoteen 2008 asti maailmanlaa-

juisesti suosituin yhteisöpalvelu. Facebook syrjäytti sen kuitenkin vuonna 2009. Face-

book-verkkopalvelu tuli vuonna 2004. Se levisi koko maailman käyttöön vuonna 2006.

Facebook on tällä hetkellä suurin ja merkittävin yhteisöpalvelu, vaikka some-palvelujen

suosiossa on maakohtaisia eroja. Esimerkiksi Kiinassa käytetään Qzone (2005) yhteisö-

palvelua. (Suominen ym. 2013, 29, 146 - 147; Pönkä 2014, 17 - 24.) Kansainvälises t i

löytyy monia muitakin tunnettuja sosiaalisen median palveluita, joita en tässä kohtaa käy

läpi erikseen.

Ensimmäiset suomalaiset blogi-palvelut sijoittuvat 2000-luvun alkuun. Blogi-palveluiden

lukeminen ja arvostus lisääntyivät vuonna 2004, jolloin Intian valtamerellä sattunut

24

maanjäristys teki pahaa tuhoa Thaimaassa ja Sri Lankassa. Vapaaehtoiset ylläpitivät tuol-

loin blogia, joka välitti viranomaisia nopeammin tietoa pelastuneista ja menehtyne istä

suomalaisista. IRC-Galleria (2000) oli Suomessa pitkään suosituin verkkoyhteisö. Saman

tyyppisiä kuvanjako- ja yhteisöpalveluja löytyy Suomesta muitakin. Koulukaverit (2002)

nousi myös nopeasti suosituksi palveluksi. Twitter viestipalvelu aloitti toimintansa

vuonna 2006 ja tuli Suomeen vuosina 2008 - 2009. YouTube-kuvanjakopalvelu tuli tun-

netuksi Suomessa vuonna 2006. Wikipedia on yksi suosituimmista tiedon ja uutislähteen

sivustoista, josta tuli suomenkielinen versio vuosina 2002 - 2003. (Suominen ym. 2013,

97,111, 115, 121, 127, 191; Pönkä 2014, 17 - 24.)

Suomessa sosiaalisen median läpimurtoaikaa oli vuosi 2008, jolloin Wikipedia, Facebook

ja YouTube levisivät laajempaan käyttöön. Tämän jälkeen sosiaalisen median käyttö on

laajentunut edelleen koskemaan eri-ikäisiä ihmisiä. Internet ohitti tärkeimpänä media ka-

navana television vuonna 2011. Enää moni käyttäjä ei voisi kuvitellakaan luopuvansa

netin ja sosiaalisen median käytöstä. (Pönkä 2014, 20 - 25.)

Sosiaalisen median ilmiötä koskeva tutkimus lisääntyi vuoden 2007 jälkeen, jolloin huo-

miota kiinnitettiin sosiaalisen verkon ja sosiaalisten verkostopalvelujen tutkimukseen

(Suominen ym. 2013, 77). Suomessa on tehty sosiaalityön saralla muutamia tutkimuks ia,

jotka voidaan liittää sosiaalityön teknologian tutkimusperustaiseen taustaan. Tutkimukset

keskittyvät pääsääntöisesti asiakasnäkökulmiin. Anne Pahikan (2013) väitöskirja Dialogi

auttavissa verkkopalveluissa sisältää Sosiaali- ja terveysjärjestöjen ammattilaisten kerto-

muksia kommunikaatiosta. Väitöskirjassa tarkastellaan sosiaali- ja terveysjärjestö issä

työskentelevien ammattilaisten verkossa tekemää työtä. Tulosten perusteella verkkovälit-

teinen työ määrittyy ajasta ja paikasta riippumattomiksi palveluiksi, jolle on tarvetta.

Verkkotyöskentely edellyttää työntekijältä verkkokeskustelun hallintaa ja tietoa vuoro-

vaikutustilanteiden moninaisuudesta. (Pahikka 2013.)

Janne Hakola 2012 on tehnyt pro gradu-tutkielman sosiaalisen median mahdollisuuks ista

ja haasteista koulukuraattorin työssä (Hakola 2012). Helana Blazunin (2013) väitöskirja

Elderly People's Quality of Life with Information and Communication Technology (ICT):

Toward a Model of Adaptation to ICT in Old Age. Tutkimuksen tarkoituksena on ym-

märtää ja tukea ikääntyneitä ihmisiä tieto- ja viestintätekniikan käytössä, jotta heistä tulis i

25

tasavertaisempia tieto- ja osaamisyhteiskunnan jäseniä. Tutkimustulosten perusteella tek-

nologian käyttöönotolla voidaan vahvistaa osaksi ihmisten hyvinvointia ja osallisuutta

sekä lievittää ikäihmisten yksinäisyyttä, joskin eri maiden välillä on eroja. (Blazunin

2013.)

Granholm Camillan (2016) väitöskirjassa Social work in digital transfer blending services

for the next generation tutkitaan, mitkä seuraukset, mahdollisuudet ja riskit on otettava

huomioon, jos ja kun toteutetaan tieto- ja viestintätekniikkaa sellaisena kuin se on osana

tulevaisuuden sosiaalialan käytäntöä. Tulosten perusteella verkollisten kanavien lisäksi

tarvitaan perinteisiä kohtaamisen palveluita. Yhdensuuntainen verkkoasiointi (tiedon ha-

keminen, vertaisryhmät) voi vahvistaa myös nuoren osallisuutta ja toimijuutta. (Gran-

holm 2016.)

4.3 Sosiaalisen median yhteisöt ja kanavat

Yhteisöllisen median sovellukset tarjoavat lukemattomia erilaisia palveluita, verkostoja

ja työkaluja (Forsgård & Grey 2004, 24). Sosiaalinen media yhdistää sosiaalisen kanssa-

käymisen, telekommunikaation ja teknologian koostuen kuvista, sanoista, videoista ja ää-

nitteistä. Sosiaalisessa mediassa käyttäjät tuottavat materiaalia sekä tietoa asioista ja il-

miöistä yhteiseen käyttöön sosiaalisen median erilaisissa toimintaympäristöissä. Sosiaa-

lisessa mediassa jaetaan myös osaamista ja kokemuksia. (Kilpeläinen & Salo-Laaka

2012, 315.)

Sosiaalinen media pitää sisällään keskustelupalstoja, sisällönjakopalveluita ja verkkoyh-

teisöpalveluita. Sosiaalisessa mediassa luodaan ja ylläpidetään ihmisten välisiä suhteita,

ja asioita käsitellään vuorovaikutteisesti. Sosiaalisen median kokonaisuus jäsentyy eri

palveluista, jotka voidaan jakaa seuraaviin yhteisöihin. (Pönkä 2014, 146, 150, 158.)

26

KUVIO 5. Sosiaalisen median sovellukset (Auvinen 2012, 14 - 16).

Verkossa voi tehdä myös erilaisia dokumentteja Google Driven avulla ja jakaa esityksiä

Prezi- animaatio-ohjelmalla sekä käyttää jaettuja muistiinpanoja, kalentereita ja aikatau-

luja google-kalenterin, Doodlen ja Evernoten avulla. (Pönkä 2014, 158.)

Sosiaalisen median toiminnot voidaan jakaa seitsemään eri lohkoon, jotka koostuvat iden-

titeetistä, keskusteluista, jakamisesta, läsnäolosta, suhteista, maineesta ja ryhmistä (Kietz-

mann et al., 2011 ref Hansen-Haug & Hyppänen 2014, 83). Sosiaalisen median fooru-

meissa voidaan keskittyä johonkin lohkon osa-alueeseen, sillä sosiaalisen median eri pal-

velukanavat vastaavat eri tarpeisiin. Esimerkiksi LinkedIn-sivustolla tärkein elementti on

oman identiteetin, suhteiden ja maineen rakentaminen. (Strom-Gottfried ym. 2014, 55.)

Facebook on tunnetuimpia ja käytetyimpiä sosiaalisen median sivustoja. Facebookissa

käyttäjät hakevat muita "ystäviksi" ja vastaavat "ystäväpyyntöihin" "vahvistamalla"

pyynnön tai "sivuuttamalla" (hylkäämällä) sen. Käyttäjät voivat lähettää tietoja omiin

Sosiaaliset verkkoyhteisöt: Facebook, MySpace, LinkedIn, Twitter

Mediatuotosten yhteisöt: YouTube, Instagram, Flickr, Slideshare, IRC-galleria

Blogipalvelut: Wordpress, Blogger, Posterous

Tiedon rakentamis- ja jäsentämis-yhteisöt:

Wikipedia, Wikispaces, google-si-vustot

Linkkien jakopalvelut: Pinterest, Diigo

Virtuaaliyhteisöt: Habbo Hotel, Second Life

Pikaviesti- ja keskussovellukset: WhatsApp, Skype, SnapChat

27

profiileihinsa, kuten kertoa suhteensa laadun, uskonnollisen tai poliittisen vakaumuksen,

kiinnostuksen kohteet, suosikkikirjat ja niin edelleen. Facebookissa voi myös allekirjo it-

taa vetoomuksia, lähettää kuvia ja tarjota tila- ja sijaintipäivityksiä sekä seurata eri järjes-

töjä ja toimijoita, joita käyttäjä tukee. Facebookissa voi myös kertoa mielipiteensä niin

suurista kuin pienistä asioista kirjoittamalla, tykkäämällä, linkkejä sekä kuvia jakamalla.

(Strom-Gottfried ym. 2014, 55.)

YouTube on tunnetuin internetin videojakelupalvelu. YouTubessa jaetaan oma tekemiä

videoita ja käyttäjät voivat tarjota linkkejä muihin videoihin. Videoita voidaan käyttää

muun muassa viihdyttämiseen ja opettamiseen. Lisäksi voidaan myös paljastaa ja kan-

nustaa asioissa, sekä tehdä yhteiskunnallista vaikuttamistyötä. (Strom-Gottfried ym.

2014, 56 - 57.)

Twitterissä on monia samoja ominaisuuksia ja käyttötarkoituksia kuin blogissa, mutta

viestit tunnetaan nimellä "tweetit" ja ne on rajoitettu 140 merkkiin. Twitterissä käyttäjät

voivat tarvittaessa rajoittaa heidän seuraajiaan hyväksymällä vain ne, joita he tuntevat.

Jotkut Twitterin käyttäjät kuitenkin pyrkivät keräämään niin monta seuraajaa kuin vain

on mahdollista, joka on hyödyksi esimerkiksi poliittiselle vaikuttajalle. Blogeissa puoles-

taan kirjoitetaan viestejä kiinnostavista aiheista. Videoblogia kutsutaan "vlogiksi". Ihmi-

set seuraavat yleensä kiinnostavia blogeja ja käyvät myös keskustelua blogin pitäjän

kanssa. (Strom-Gottfried ym. 2014, 56 - 57.)

Helen Hicksonin tutkimuksessa Reflective Practice Online—Exploring the Ways Social

Workers Used an Online Blog for Reflection Hickson tarkasteli 10 eri sosiaalityöntek ijän

ylläpitämää blogia reflektoimisen välineenä. Tutkimuksessa nousi esille, että sosiaali-

työntekijät käyttävät blogeja sekä omien asioiden että ammatin pohdintaan, keskusteluun

ja tiedon lisäämiseen omasta ammattialasta. Sosiaalityöntekijöiden ylläpitämät blogit aut-

tavat verkostoitumista sekä ammattiin kehittymistä ja toimivat oman työn reflektoimisen

väylänä. Blogi auttaa sosiaalityöntekijää jaksamaan työssä, koska sen kautta voi tuoda

esille työstä nousevia epäkohtia. Blogi auttaa myös tavoittamaan laajempaa yleisöä jonka

kanssa sosiaalityöntekijä voi keskustella sosiaalityöhön liittyvistä asioista. (Hickson

2012, 37 - 45.) Suomessa Sosiaalinen tekijä-blogi on tullut hyvin suosituksi ja käytettä-

väksi blogiksi sosiaalityössä. Blogi on perustettu vuonna 2014 (Sosiaalinen tekijä).

28

Iso osa yhteiskunnallisesta keskustelusta ja vaikuttamisesta on siirtynyt verkon eri kana-

ville kuten blogeihin, Facebookiin, Twitteriin ja keskustelufoorumeille. Nykypäivän ih-

misen on hallittava netin eri käyttötavat ja toimintamallit. Sosiaalinen media on tärkeä

osa nykyistä elämänmenoa ja globaalia maailmaa. (Pönkä 2014, 14.) Verkkoyhteisöjen

kautta on helppo välittää uutta tietoa ja kehittää omaa osaamista. Keskusteluryhmien

kautta on mahdollisuus syventyä eri aihealueita koskettaviin keskusteluihin. Verkkoyh-

teisöt voivat vaikuttaa myös verkon ulkopuoliseen elämään. Sosiaalinen media voi olla

hyvin tärkeä vuorovaikutuksellinen paikka myös niille, joiden elämänpiiri on kaventunut.

(Pönkä 2014, 10, 30 - 31.)

Sosiaalinen media mahdollistaa asioihin nopean tarttumisen, sillä internetin keskustelu-

palstoilla ja blogeissa kerrotaan asioista reaaliaikaisesti. Helsingin sanomissa oli juuri uu-

tinen, jossa isä oli kuvannut lasten huostaanottotilanteen ja levitti videota netissä. Isä sai

tästä teosta sakkoja (Reinboth 2017.) Sosiaalinen media tarjoaa monia mahdollisuuks ia

tietojen julkistamiseen niin hyvässä kuin huonossa merkityksessä.

Sosiaalisen median myötä suomalaisesta yhteiskunnasta on tullut yhä avoimempi. (Pönkä

2014, 27 - 28.) Informaation rikkaus aiheuttaa myös sen tulvan, jota käyttäjä joutuu sää-

telemään. Sosiaalisessa mediassa on tietoa saatavilla jatkuvasti. Lukijan tulee osata suo-

dattaa epäolennainen tieto olennaisesta entistä vahvemmin, koska sosiaalisen median si-

sältöä ei pystytä valvomaan samalla tavalla kuin perinteisen median. Valvonta pysyy hei-

kosti muuttuvien sisältöjen ja sivujen perässä. Sosiaalisessa mediassa ei ole perinteis iä

hierarkioita. (Auvinen 2012, 10 - 11.)

Sosiaalinen media on tullut yksittäiselle ihmiselle merkittäväksi kansalaistaidoksi ja

osaksi yleissivistystä. Vuonna 2016 suomalaisista 16 - 89 vuotiaista käytti internetiä 88

% ja alle 55-vuotiaista lähes kaikki. 72 % väestöstä käytti nettiä monta kertaa päivässä.

Yleisemmin nettiä käytettiin asioiden hoitamiseen, tiedonhakuun, viestintään ja medioi-

den seuraamiseen. (Tilastokeskus 2015.)

Yhteisöllisten sovellusten ja palvelujen kehittäminen on jatkuvassa liikkeessä, ja uusia

sovelluksia kehitetään koko ajan. Yhteisöllinen media vaatii aikaa ja paneutumista. Sosi-

aalisen median suurin ero perinteiseen mediaan verrattuna on sen aito vuorovaikutteisuus.

29

Läsnäolo sosiaalisessa mediassa syntyy joko itse jakamalla, tuottamalla tai seuraamalla

mediasisältöä. (Forsgård & Grey 2010, 25, 34, 55.) Sosiaalinen media mahdollistaa sen,

että kuka tahansa voi jakaa siellä tietoa, osallistua keskusteluihin ja kertoa mielipiteensä

asioihin. Sosiaalinen media ei tuhoa kuitenkaan perinteisiä viestintäkanavia, kuten sano-

malehtiä ja tv:tä, joilla on edelleen merkittävä paikka viestinnässä. Myös perinteinen me-

dia on ottanut sosiaalinen median piirteitä osaksi omaa toimintaansa. (Auvinen 2012, 6.)

4.4 Vaikuttaminen sosiaalisessa mediassa

Media on kiinnostava yhteiskunnallisen osallistumisen ja kansalaisvaikuttamisen julki-

nen kenttä. Media on osa ihmisten, yhteisöjen ja organisaatioiden välistä vuorovaikutusta.

(Kotilainen & Rantala 2008, 125.) Habermasin mukaan yhteiskunnallinen elämä ja de-

mokratia edellyttävät julkisuutta, joka on avoin tila kaikille (Seppänen & Väliverronen

2013, 72). Medialla on keskeinen rooli suomalaisen yhteiskunnan yhteisen informaa-

tiopohjan rakentamisessa. Media on voimakkaasti läsnä yhteiskunnan rakenteellisessa,

sosiaalisessa ja taloudellisessa muutoksessa. Median kautta voidaan uudistaa sosiaalis ia

käytäntöjä ja rakentaa todellisuutta ympärillämme. (Wiio 20116, 19 - 20.)

Sosiaalinen media on noussut yhdeksi tärkeimmäksi vaikuttamisen muodoksi tänä päi-

vänä. Sosiaalisen median vahva merkitys näyttäytyi muun muassa Yhdysvaltojen presi-

dentin Barack Obaman valinnassa, Filippiinien laajoissa katumielenosoituksissa 2011 ja

vilpillisten vaalitulosten kumoamisessa Moldovassa 2009. Kaikissa näissä hyödynnett i in

sosiaalisen median voimaa niin viestinnässä kuin järjestelyissä. (Auvinen 2012, 4 - 5.)

Myös monet yhteiskunnalliset vaikuttajat ovat huomanneet, että heidän kirjoitukset ja pu-

heet ovat miljoonien ihmisten kommentoitavana ja katsottavana, esimerkiksi YouTube-

videona. Perinteiseen mediaan verrattuna sosiaalinen media antaa monelle asialle enem-

män merkitystä ja voimaa. Sosiaalinen media vahvistaa yhteisiä asioita ja tiedonvälitystä,

jossa yksilöiden toiminta voi johtaa muutoksiin. (Auvinen 2012, 7.)

Tilastokeskus kartoitti vuonna 2016 yhteisöpalveluiden käyttötarkoituksia. Yhteiskunna l-

listen asioiden vaikuttamisessa ja politiikan käytössä suurin ikäryhmä on 16 - 24 vuotiaat

30

18%, toisena 25 - 34 vuotiaat 17% ja kolmantena 35 - 44 vuotiaat 16%. (Tilastokeskus

2015.)

Sosiaalinen median leviäminen yhdeksi tärkeimmäksi tiedon ja vaikuttamisen kanavaksi

on tapahtunut hyvin nopeassa vauhdissa. Sanotaan, että kuka tahansa voi oikea-aikaise lla

tiedottamisella nousta mielipidejohtajaksi, ja ainakin teoriassa muuttaa maailmaa (Peso-

nen 2013, 13). Sosiaalinen median voima ei synny itsestään, vaan se vaatii säännöllistä

läsnäoloa verkossa, asioiden päivittämistä sivustoille sekä suhteiden rakentamista, mikä

vie aikaa. Tärkeintä on asioiden sisällön jakaminen muille. Sosiaalinen median käytölle

on joissakin maissa asetettu rajoitteita, koska se haastaa vallanpitäjiä. Esimerkiksi Kii-

nassa on panostettu paljon käyttäjien valvontaan ja internetin sisältöjen rajoittamiseen.

(Auvinen 2012, 6.)

KUVIO 6. Sosiaalinen media ja yhteiskunnallinen viestintä (Auvinen 2012, 9).

Viestintä on osa ympäröivää yhteiskuntaa ja todellisuutta. Viestintä tarkoittaa jakamista

ja yhdessä tekemistä. Se on yhteisyyden tuottamista ja ylläpitämistä. Yksinkertaisimmin

viestintä on sanomien vaihtoa kahden tai useamman osapuolen välillä. (Seppänen & Vä-

liverronen 2013, 21.) Kieli ja kuvat ovat sosiaalista todellisuutta rakentavia osia (Wiio

2006, 58). Viestintä rakentaa, vahvistaa ja muokkaa osallistujien identiteettiä. Viestintä

yhdistää meidät tiettyyn kulttuuriin, sen sosiaalisiin suhteisiin, tapoihin ja valtarakente i-

siin, joiden rajoissa kieli on kehittynyt. Sosiaalisen median viestinnässä on usein kyse

Informaation rik-kaus ja monipuoli-suus

Subjektiivisuus

Anonyymisyys Kaikki aikaisuus

Sosiaalinen media

Perinteisen sääntelyn ke-veys

Eri medioiden joustava yhdis-tely

Roolien moni-naisuus ja muut-tuminen

Nopeus

31

joukkoviestinnästä, jossa sanomia välitetään suurelle yleisölle. Jos yleisö on rajattu, niin

puhutaan kohdeviestinnästä. (Kunelius 2003, 18 - 20.)

Sosiaalityöstä voidaan tuottaa tietoa julkisen viestinnän avulla, jolla sosiaalityö toteuttaa

mediavaikuttamiseksi kutsuttua tehtävää (Hämäläinen 2015, 84). Sosiaalisessa mediassa

tapahtuva rakenteellinen sosiaalityö on julkista viestintää, jossa on mukana yhteiskunna l-

linen vaikuttamistyö. Rakenteellisen sosiaalityön viestinnän erottaa muusta mediatuotan-

nosta sisällön, kirjoittajan kannanoton ja mielipiteen perusteella (Kotilainen & Rantala

2008, 134).

Rakenteellisen sosiaalityön viestinnällä pyritään siihen, että kansalaisten hyvinvointi ja

elämänlaatu paranevat. Rakenteellisen sosiaalityön viestinnässä on tärkeää eettisyys, luo-

tettavuus ja asiallisuus. Eettinen luotettavuus viestinnässä perustuu asioiden perusteluun,

taustojen selvittämiseen, viestin ymmärrettävään muotoiluun ja tietolähteiden läpinäky-

vyyteen. Julkisuuslaki antaa hyvän perustan avoimelle viestintäkulttuurille. Rakenteelli-

sen sosiaalityön viestinnässä on tärkeää sanoman virittävyys. Viestin on hyvä olla sellai-

nen, että se virittää kohderyhmän ja siihen liittyvät sidosryhmät keskusteluun, toimintaan

ja yleisesti pohtimaan sanoman taustoja ja vaikutuksia sekä liittymiä muihin toimintoihin.

Tärkeää on tiedon lisääminen, toimintatapojen muuttaminen ja asenteisiin vaikuttaminen.

(Högström 2011, 29, 43 - 48.)

KUVIO 7. Rakenteellisen sosiaalityön mediavaikuttaminen sosiaalisessa mediassa

Rakenteellinen sosiaalityö sosiaalisessa mediassa sisältää

Julkisen viestinnän Julkisen vaikuttamisen

32

Sosiaalityön mediavaikuttamisesta ja osallistumisesta julkiseen keskusteluun löytyy joi-

takin opinnäytetöitä. Moksunen Sami on tehnyt lisensiaatintyön Sosiaalitoimen julkisuus-

työ ja tiedottaminen, jossa on käsitelty muun muassa sosiaalityön julkisuutta ja sosiaali-

työstä käytyä keskustelua lehtien mielipidesivuilla (Moksunen 1991). Sanna Heinonen on

tehnyt pro gradu työn ”Nyt puhuvat sosiaalityöntekijät”! Mielipidekirjoitukset rakenteel-

lisen sosiaalityön välineenä, josta nousi esille, että rakenteellisesta sosiaalityötä tehdään

mielipidekirjoituksien kautta, mutta se ei ole kovin säännöllistä ja systemaattista. (Hei-

nonen 2016.)

Niina Suhosen pro- gradu työstä Sosiaalinen raportointi yhteiskunnallisen vaikuttamisen

välineenä tuli esille, että sosiaalista raportointia on mahdollista käyttää vaikuttamisen vä-

lineenä kuntapolitiikassa sekä nostaa esille sosiaalityöntekijöiden ääntä. (Suhonen 2012.)

Laura Tiitinen ja Sanna Lähteinen ovat tarkastelleet julkisen viestinnän keinoilla toteu-

tettua rakenteellista sosiaalityötä sosiaalityöntekijöille suunnattujen haastattelujen kautta,

jossa havaitsivat, että kunnallisessa sosiaalityössä julkisuutta käytetään palveluista tiedot-

tamiseen ja yhteiskunnallisiin muutospyrkimyksiin. (Tiitinen & Lähteinen 2015, 192.)

Tiitinen tutkii ja opettaa rakenteellista sosiaalityötä. Hän on myös julkaissut tutkimus-

tuotoksia, jotka koskettavat sosiaalityötä ja viestintää. Tiitinen näkee, että sosiaalia lan

viestintään tarvitaan rohkeutta. Sen lisäksi alalla pitäisi hyödyntää enemmän teknologian

tuomia mahdollisuuksia. (Tiitinen.)

Sosiaalityöntekijä voi julkaista sosiaalisessa mediassa rakenteellisen sosiaalityön sisältöä

kirjoituksin, videoin ja kuvin, joka monipuolistaa rakenteellisen sosiaalityön tekemistä.

Rakenteellisen sosiaalityön tekemisessä on hyvä valita mihin palvelukanavaan keskittyy.

Jokaisella kanavalla on omat erityispiirteensä, käyttäjäkuntansa ja käyttökulttuurinsa.

Hyödyksi on keskittyä muutamaan kanavaan, jota pystyy käyttämään ja seuraamaan. (Au-

vinen 2012, 16.)

Sosiaalisen median käyttäjät osoittavat sosiaalisessa mediassa kiinnostustaan asioita koh-

taan kommentoimalla, tykkäämällä ja jakamalla linkkiä eteenpäin (Pesonen 2013, 34).

Sosiaalityöntekijä voi jakaa, tykätä ja kommentoida sellaisia asiasisältöjä sosiaalisessa

mediassa, joilla hän edistää rakenteellisen sosiaalityön tekemistä. Esimerkiksi välittää

33

eteenpäin ajankohtaisen yhteiskunnallisen linkin, jossa puhutaan köyhyyteen vaikutta-

vista tekijöistä, maahanmuuttajien asemasta yhteiskunnassa, tai työttömyyden syistä ja

seurauksista. Twiittaa päättäjille asunnottomien yönä asunnottomien tilanteesta ja niin

edelleen. Sosiaalityöntekijän tekemät toimet sosiaalisessa mediassa heijastavat häntä it-

seään, mutta myös sosiaalityön ammattia (Strom-Gottfield 2014, 61).

Seuraavan kuvion avulla olen hahmotellut tähän tutkimukseen sisältyvät rakenteellisen

sosiaalityön toiminnot, joiden avulla rakenteellista sosiaalityötä voidaan tehdä sosiaali-

sessa mediassa.

KUVIO 8. Sosiaalisen median toiminnot

Medialla on paljon vaikutusta siihen mitkä sosiaalipoliittiset kysymykset nousevat esille.

Sosiaalityön edustajien on tärkeää myös itse nostaa esille oleellisia sosiaalipoliittisia tee-

moja. Avoimen keskusteluväylän pitäminen mediaan on tärkeää, koska kansalaisten mie-

lipiteet ja tieto muodostuvat suurelta osin julkisten tiedotusvälineiden kautta. Sosiaali-

työntekijöillä ja toimittajilla onkin paljon yhteistä rakenteellisen sosiaalityön sisältöön

liittyvissä asioissa. Kummallakin ammattiryhmällä on kiinnostusta ja vastuuta tuoda

esille kansalaisten kohtaamia epäkohtia yhteiskunnassa. (Stanfield & Beddoe 2013, 41 -

Verkkokeskustelut Tykkäykset

Linkkien jakaminen

Sosiaalisen median toiminnot

Kirjoitusten

julkaisu

Blogin pitä-

minen

Videoiden

julkaisu

Kuvien jul-

kaisu

34

42.) Median edustajilla ei kuitenkaan ole sosiaalialasta riittävästi tietoa, ja Suvi Sunna-

borgin (2007) tutkimusten mukaan toimittajat pitävät sosiaalialaa huonosti ja laajasti hah-

mottuvana kokonaisuutena. Toimittajat toivovat, että sosiaalialan edustajat olisivat avoi-

mia tiedottamisessa ja puhuisivat rohkeasti vaikeistakin asioista. (Kananoja, Niiranen &

Jokiranta 2008, 210 - 211.)

Lastensuojelun Keskusliitto kartoitti loppuvuodesta 2015 sitä, miten lastensuojelun am-

mattilaiset käyttävät työssään sosiaalista mediaa ja millaisia esteitä sosiaalisen median

työkäyttöön liittyy. Kartoituksen mukaan sosiaalinen media mahdollistaa sosiaalipalve-

luista tiedottamisen sekä kanavan ja areenan toteuttaa monia rakenteellisen sosiaalityön

muotoja. Sosiaalisessa mediassa ihmiset voivat haastaa vakiintuneita instituutioita ja val-

tarakenteita. Sosiaalisen median palveluissa voidaan lisätä sosiaalityön läpinäkyvyyttä ja

lähestyttävyyttä sekä tuoda sosiaalisen median keskusteluihin omat näkökannat. Sosiaa-

lisessa mediassa voidaan perustella sosiaalityön toimintatapoja ja oikoa nopeasti väärin-

käsityksiä. (Lastensuojelun Keskusliitto 2016.)

”Sosiaalisen median voima osana yhteiskunnallista vaikuttamista perustuu ni-menomaisesti sen sosiaaliseen, vuorovaikutukselliseen ja osallistavaan luon-

teeseen” (Auvinen 2012, 6).

Sosiaalisen median viestinnällä on mahdollisuus tavoittaa laaja yleisö. Sosiaalityöntek ijä

voi nostaa julkisen keskustelun kautta esille asioita, jotka vaativat muutosta. Julkaisut

netissä toimivat keskustelun herättämisen välineinä. Vaikka yksittäisellä sosiaalityönte-

kijän esille tuomalla asialla ei välttämättä ole suoraa vaikutusta, voi se silti käynnistää

laajemman keskustelun. Tuomalla esille tärkeitä asioita ja ongelmia sosiaalityöstä vaiku-

tetaan osaltaan siihen, mistä päättäjät kunnissa ja eduskunnassa päättävät. Erilaiset ver-

kostot edistävät asioiden esiin pääsemistä. (Ylikahri 2007 16 - 18.)

Sosiaalityöntekijöiden esille tuomien rakenteellista sosiaalityötä koskevien asioiden

myötä myös kansalaiset saavat lisää informaatiota sosiaalityöstä ja yhteiskunnan raken-

teista. Demokratia on syvimmältä olemukseltaan keskustelua ja neuvottelua siitä, milla i-

nen yhteiskunnan pitäisi olla. Sosiaalityöntekijä voi vaikuttaa paljon siihen mitä asioita

sosiaalityöstä nostetaan esille. Tiedon tuottaminen on merkittävä poliittisen vaikuttami-

sen keino, sillä tieto on valtaa. (Ylikahri 2007 16 - 18.)

35

Sosiaalityöntekijä voi tehdä rakenteellista sosiaalityötä niin yksityishenkilönä, asiantun-

tijana kuin työroolista käsin. Sosiaalityöntekijä voi rakentaa sosiaalisessa mediassa esi-

merkiksi asiantuntijarooliin perustuvan profiilin. Asiantuntijaroolin profilointi edellyttää

systemaattista toimintaa, roolissa pysymistä ja rehellisyyttä roolin tarkoitusperistä. Työ-

roolin esiintuominen on tärkeää varsinkin silloin, kun osallistuu keskusteluun omaan or-

ganisaatioon liittyvistä asioista. Yksityisen ja julkisen tiedon välinen rajanveto vaihte lee

toimintaroolin ja yhteisön mukaan. Joskus roolit sekoittuvat. Monesti eri roolien käyttö

hyödyntää toistaan. Esimerkiksi organisaation edustamisessa on hyötyä sekä henkilökoh-

taisen että asiantuntijaosaamisen kehittämiseen liittyvän tiedon jakamisessa. Tärkein ra-

janveto eri roolien erottamisessa kulkee yksityisen ja luottamuksellisen sekä julkisen tie-

don välillä. (Forsgård & Frey 2010, 85 - 103.)

Sosiaalinen media tarjoaa sosiaalityöntekijöille hyvän areenan tuoda kansalaisille tietoa

niin sosiaalityöntekijöiden työn sisällöstä kuin työhön vaikuttavista tekijöistä sekä haa-

voittuvassa asemassa olevien ihmisten tilanteista. Sosiaalityöntekijöiden antama tieto pal-

velee yhteiskunnassa avointa keskustelua sosiaalityöntekijän työstä. Negatiivinen ja vir-

heellinen uutisointi sosiaalityöstä vähentää kansalaisten luottamusta sosiaalipalveluita

kohtaan ja haastaa sosiaalityöntekijöiden ammatillisuutta, joka lisää alan haavoittuvuutta.

(Stanfield & Beddoe 2013, 41 - 42.) Rakenteellisen sosiaalityön vaikutuksista sosiaali-

sessa mediassa tarvitaan lisätutkimusta.

4.5 Viestintä sosiaalisessa mediassa

Viestinnällä tarkoitetaan oikeutta ilmaista itseään ja ajatuksiaan sekä lähettää ja vastaan-

ottaa viestejä ja mielipiteitä. Viestintä on oikeutta sananvapauteen. Sosiaalisessa medi-

assa tapahtuva viestintä on tyyliltään ja sisällöltään erilaista kuin perinteisessä mediassa.

Esimerkiksi blogeihin kirjoitetaan eri tavalla kuin Twitter viesteihin, jotka ovat viestis i-

sällöltään lyhyempiä. Sosiaalisessa mediassa on erilaisia merkkikoodeja, joita käyttäjän

tulee osata hallita. (Auvinen 2012, 34 - 36.) Sosiaalisen median viestinnässä keskeisenä

piirteenä on viestinnän helppolukuisuus, ajantasaisuus, tiiviys, tyylikkyys, keskustele-

vuus ja avoimuus (Kortesuo 2014, 16 - 17).

36

Sosiaalinen media on muuttanut yhteiskunnallista viestintää. Viestintä ja kommento int i

voi tapahtua anonyymisti nimimerkkien takaa, mutta jos ihminen osallistuu yhteiskunna l-

liseen keskusteluun, on hyvä käyttää omaa nimeään. Älypuhelimien avulla sosiaalisen

mediaan voi linkittää kuvia, videoita ja kirjoituksia reaaliajassa kaikkien nähtäväksi. So-

siaalisessa mediassa esille tuotuja sanomisia voidaan käyttää aina niin puolesta kuin vas-

taan. Internetiin laitetuilla julkaisuilla on oma muistijälkensä, eli vaikka tekijä poistaisi

oman julkaisunsa, on sen joku toinen saattanut tallentaa itselleen ja mahdollisesti esittää

sitä uudelleen. Sosiaalisessa mediassa uutiset ja tiedot leviävät nopeasti. Voimme seurata

esimerkiksi yhteiskunnallisia tapahtumia reaaliajassa. Nopeudessa on haittapuolena se,

että kaikkia asioita ja lähteitä ei ehditä tarkistamaan. Niin huolimattomat kuin tarkat asiat

leviävät nopeasti, eikä niiden tekijöitä löydetä enää tovin päästä. (Auvinen 2012 9 - 10.)

Sosiaalisessa mediassa viestinnän oikeuksia turvaavat lait. Jokaisella on oikeus sananva-

pauteen, yksityisyyden suojaan ja viestinnän luottamuksellisuuteen. Oikeuksia turvaa pe-

rustuslaki (1999/731), jossa määritellään jokaisen oikeus sananvapauteen ja julkisuuteen

(Perustuslaki 1999/731). Sosiaalisessa mediassa sananvapaus merkitsee oikeutta julkaista

tietoa kenenkään ennalta estämättä, oikeutta lähdesuojaan ja oikeutta anonyymiin ilma i-

suun. Tiedon julkaisemisen oikeutta voi rajoittaa ainoastaan yksityiselämän ja kunnian

suoja tai muu sisältöön liittyvä seikka. Sananvapaus käsittää oikeuden ilmaista ja vas-

taanottaa tietoja, viestejä ja mielipiteitä työssä, työajan ulkopuolella ja vapaa-aikana ke-

nenkään sitä estämättä. (Pesonen 2013, 70 - 71, 148.)

Henkilötietolaki (1999, 523) suojaa yksityiselämää ja yksityisyyttä henkilötietoja käsitel-

lessä (Henkilöstölaki 1999(523). Rikoslakia (1889/39) sovelletaan myös sosiaalisessa

mediassa. Lain 16 luvussa käydään läpi rikosta viranomaista kohtaan. Myös sosiaalisessa

mediassa ilmentyvä herjaaminen ja vihapuhe ovat rikoslain alaista toimintaa. (Rikoslaki

1889/39.) Tekijänoikeuslaki (1961/404) määrittää kirjallisen ja taiteellisen teoksen teki-

jän oikeuksia (Tekijänoikeuslaki 1961/404). Lakia sananvapauden käyttämisestä joukko-

viestinnässä (2003/460) sovelletaan kaikkeen julkaisu- ja ohjelmatoimintaan Suomessa

(Laki sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä 2003/460).

Sosiaalityöntekijän julkista toimintaa määrittelevät sitä säätelevät lait ja ohjeet. Virka-

miestä koskee laki viranomaistoiminnan julkisuudesta (1999/621) sekä laki kunnallisesta

37

viranhaltijasta (2003/304). Virkamiehen tulee käyttäytyä asemansa ja tehtäviensä edel-

lyttämällä tavalla. Lähtökohta on, että virkamiehellä on samat perusoikeudet kuin kenellä

tahansa. Virkamiehen julkisuudessa esittämien mielipiteiden pitää vastata aina tosiasi-

oita. Asiallisuusvaatimus tulee ottaa huomioon varsinkin silloin, kun annetaan tietoja vi-

ranomaisen nimissä. Virkamiehen asianmukaisuusvaatimus ei tarkoita sitä, että virkamie-

hen tulisi esittää mielipiteenä vain viranomaisen toivomalla tai edellyttämällä tavalla.

Virkamiehen tulee kuitenkin ottaa aina mielipiteissään huomioon kannanoton sopivuus.

Joskus viraston toiminnan vahingoittamiseen tähtäävä sanankäyttö voi olla ristiriidassa

käyttäytymistä ohjaavan virkavelvollisuuden kanssa. Työpaikalla tapahtuneiden laitto-

muuksien tai väärinkäytösten paljastaminen on Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oi-

keuskäytännössä lähtökohtaisesti pidetty sananvapauden piiriin kuuluvana. Virkamiehen

tulee kuitenkin ensisijaisesti oikaista epäkohta viraston sisällä. (Koskinen & Kulla 2013,

141 - 148.)

Virkamiehen sananvapautta arvioidessa huomioidaan se, esittääkö virkamies kannanoton

viranomaisen kantana, yksittäisen virkamiehen näkemyksenä vai mielipiteenä yksityis-

henkilönä. Virkamiehen osallistumista poliittiseen toimintaan rajoitetaan niissä tapauk-

sissa, jos poliittisen luottamustehtävän hoitaminen johtaisi pysyvään ristiriitaan virkateh-

tävän hoidon kanssa. Virkamies voi osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja esittää

julkisesti poliittisluonteisia kannanottoja. Tässä on kuitenkin otettava huomioon virka-

miehiä koskevat yleiset rajoitukset. Virantoimituksen ulkopuolella virkamiehelle ei läh-

tökohtaisesti ei voida asettaa suurempia käyttäytymisvaatimuksia kuin muille kansalai-

sille. Ainoastaan johtavassa asemassa olevilta virkamiehiltä voidaan aseman perusteella

vaatia myös asiallista käyttäytymistä vapaa-aikana. (Koskinen & Kulla 2013, 141, 148,

184 - 185.)

Viestintä työajalla ja vapaa-ajalla ei ole oikeuksiltaan samanlaista, koska työsopimuksen

velvollisuudet vaikuttavat viestintäkeinoihin, mahdollisuuksiin, ajankohtaan ja sisältöön.

Työsopimuksen sisältö vaikuttaa kaikkiin työntekijän oikeuksiin ja velvollisuuksiin sa-

moin kuin muut työpaikalla voimassa olevat ohjeet, säännöt ja työnantajan käskyt. Vies-

tintää saa harjoittaa ja tietoverkkoa käyttää työnantajan laatimien sääntöjen mukaan,

vaikka työnantaja ei voi antaa ohjeita muuhun kuin työtehtävissä tapahtuvaan ja työoloi-

38

hin liittyvään viestintään. Vapaa-ajalla työntekijä voi esittää sosiaalisessa mediassa va-

paasti mielipiteitään, jotka voivat koskea myös poliittisia ja yhteiskunnallisia kysymyk-

siä. Sananvapaus sallii myös työntekijälle niin työssä kuin vapaa-ajalla arvostella sopi-

vuuden rajoissa työnantajaansa ja työolojansa. Työntekijän on kuitenkin lojaliteettive l-

vollisuuden mukaisesti vältettävä sellaista toimintaa, mikä ei sovi hänen asemaansa tai

tuottaa vahinkoa työnantajalle. (Pesonen 2013, 182 - 184, 193.)

Hansen-Haug ja Hyppönen perustivat vuonna 2014 sosiaalisessa mediassa Sometun alus-

talle ryhmän, jossa sosiaalityöntekijöiden oli mahdollista keskustella sosiaalityöhön liit-

tyvistä asioista. Ylläpitäjät havaitsivat, ettei keskustelu ryhmässä ollut kovin aktiivista,

niinpä he alkoivat kutsua ryhmää nimeltä somesossut, jossa jatkettiin keskustelua ylläp i-

täjien toimesta. Ryhmään myös kutsuttiin sosiaalityöntekijöitä, joista vain muutama liittyi

ryhmään. Ylläpitäjät päättelivät, että sosiaalityöntekijät ovat ottaneet työn salassapitove l-

vollisuuden niin vakavasti, että se ulottuu aina yhteiskunnalliselle tasolle asti. Sosiaali-

työntekijät eivät myöskään halua vaikuttaa tai levittää tietoa avoimesti. Sometun kokeilun

valossa sosiaalisen työn "hiljaisuus ja näkymättömyys" tuli esille syvästi juurtuneena.

(Hansen-Haug & Hyppänen 2014, 87.)

Ulla Mutkan väitöstutkimuksessa (1998) tuli esille, että sosiaalityön hiljaiseen kulttuur i in

ovat johtaneet hierarkkiset ja autoritääriset organisaatiot. Asiakastyön paine ja uupumus

sekä vaitioloon liittyvät velvoitteet, että heikko ammatillinen itsetunto. (Sirkka 2015,

128.) Somesossujen kokeilun tekijät totesivat kuitenkin, että jos alusta olisi ollut sopi-

vampi, olisi sosiaalityö voinut saada mahdollisesti enemmän valtaa (Hansen-Haug &

Hyppänen 2014, 87). Aika on muuttunut tästä nopeasti, sillä Sosiaalityön uraverkoston

Facebook-sivustolla keskustelu sosiaalityöstä on hyvin vilkasta. Ehkä aika on sille nyt

otollisempi monella tapaa ja sosiaalisen median alusta on parempi kuin yllä mainitussa

kokeilussa.

Rakenteellisen sosiaalityön tekeminen sosiaalisessa mediassa asettaa haasteita sosiaali-

työntekijöille. Joidenkin mielestä on epäoikeudenmukaista vaatia sosiaalityön ammatt i-

laisia sensuroimaan omaa yksityistä toimintaansa mahdollisten rikkomusten tai väärinkä-

sitysten välttämiseksi. Sosiaalityöntekijöiden sosiaalisen median käyttö riippuu paljon

siitä, missä foorumeissa julkaisee mitäkin. Osa ajattelee, että sosiaalityöntek ijät kuuluvat

39

ammattiryhmänä siihen ryhmään, jotka ovat riippuvaisia maineesta ja arvostuksesta, siksi

heidän on noudatettava korkeampia moraalisia normeja kuin muu yleisö. Sosiaalityönte-

kijöiden viestintää sosiaalisessa mediassa auttaisi selkeät organisaatiolta saadut ohjeet.

(Strom-Gottfried ym. 2014, 58 - 60.)

Suomessa ei ole laadittu sosiaalityön sähköisten palvelujen eettisiä ohjeita, mutta esimer-

kiksi Yhdysvalloissa kansallinen sosiaalityöntekijöiden järjestön (NASW) on luonut

omat eettisiä säädökset, joita kaikki sosiaalityöntekijät noudattavat (Reamer 2014, 120).

Sosiaalityöntekijää sitoo verkkotyöskentelyssä samat lait, toimintavelvollisuudet ja vas-

tuut sekä ammattietiikka kuin muussakin työskentelyssä (Lastensuojelun keskusliitto

2016). Sosiaalityöntekijä edistää sosiaalisessa mediassa sosiaalista oikeudenmukaisuutta,

ihmisoikeuksia, syrjäytymisen ehkäisyä ja hyvinvointia. Sosiaalityöntekijä soveltaa vies-

tinnässään sosiaalityön käytännönteorioita, sosiaalitieteellistä tietoa ja lakeja sekä käyttää

tutkivaa työotetta ja kriittisyyttä toimimalla yksilö, yhteisö kuin yhteiskuntatasolla. (Kai-

rala 2017; Hämäläinen 2015, 77 - 78.)

Sosiaali- ja terveysalan organisaatioiden on tärkeää tunnistaa ja arvostaa sosiaalisen me-

dian eri muotoja. Näin voidaan valita sopivimmat sosiaalisen median kanavat ja käyttää

niitä työn tavoitteiden mukaisesti. (Hansen-Haug & Hyppönen 2014, 88.) Tulevaisuu-

dessa media on entistä tärkeämpi yhteistyökumppani sosiaalialalla ja viestintätaidot ovat

oleellinen osa alan ammatillista osaamista ja johtamistaitoa (Kananoja, Niiranen & Joki-

ranta 2008, 212). Sosiaalityöntekijän tulee osata hallita mediaa. Sosiaalityöntekijöille tu-

lisi lisätä jo koulutusvaiheessa median ja journalismin hallitsemisen taitoja. Sosiaalityön-

tekijöillä tulee olla käytössä väyliä ja työtapoja, jotka johtavat kohti sosiaalista oikeuden-

mukaisuutta ja demokratiaa. (Stanfield & Beddoe 2013, 42, 49.)

Sosiaali- ja terveysvirastossa tulisi määrittää selkeät rakenteet sille, kuinka tietoa voidaan

viedä eteenpäin linjajohdossa ja kuinka sitä hyödynnetään ja viedään eteenpäin poliitt is-

ten päättäjien tietoon. Työntekijöille tulisi antaa tietoa siitä, kuinka toimitaan median

kanssa ja miten hyödynnetään erilaisia verkkofoorumeja. (Hytti 2014.)

40

5 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS

5.1 Aineiston keruu

Kyseessä on kvantitatiivinen tutkimus, jonka empiirinen aineisto kerättiin kyselytutk i-

muksen avulla. Kyselytutkimuksessa mitattiin rakenteellisen sosiaalityön tekemistä sosi-

aalisen mediassa. Kyselylomake lähetettiin internetissä olevaan yhteisöpalvelu Faceboo-

kiin ja siellä toimivaan sosiaalityön uraverkosto ryhmään syyskuussa 2017. Ryhmä on

tarkoitettu kaikille sosiaalityöntekijöille ja sosiaalityön tutkinto-opiskelijoille. Uraver-

kosto tarjoaa mahdollisuuden ammatilliselle keskustelulle ja verkostoitumiselle. (Face-

book sosiaalityön uraverkosto ryhmä 2017.) Sosiaalityön uraverkoston jäsenet sopivat

kyselyn kohdejoukoksi todella hyvin, koska uraverkosto sijaitsee sosiaalisessa mediassa.

Tutkimuksessa tavoiteltiin kokonaistutkimusta, jossa ajatuksena oli, että kaikki perus-

joukkoon kuuluvat havaintoyksiköt ovat mittauksen kohteena (Vilkka 2007, 51). Uraver-

koston jäsenten määrä oli kyselytutkimuksen lähetyshetkellä 1686 jäsentä. Kyselyyn ei-

vät vastanneet kuitenkaan kaikki uraverkoston jäsenet, mikä tarkoittaa, että tutkimukseen

syntyi katoa, ja siksi on asiallista puhua näytteestä. Tämän tutkimuksen näytteessä tutkit-

tavat edustavat perusjoukkoa ammattialan perusteella. Tutkimuksessa päästään sitä luo-

tettavampiin tuloksiin, kun tutkija tuntee tutkimuksen aihealueen ja perusjoukon (Heik-

kilä 2014, 32).

Kyselytutkimuksen liitteenä olevassa saatekirjeessä kerrottiin kyselytutkimuksen perus-

tiedot; mistä tutkimuksessa on kysymys, kuka tutkimusta tekee ja mihin tutkimustuloks ia

käytetään. Kyselyyn vastaaminen oli vapaaehtoista. Kyselytutkimuksen vastausaika oli

kaksi viikkoa. Kyselylomake päivittyi luonnollisesti ensimmäisen viikon aikana, kun ryh-

män jäsenet kommentoivat ilmoitustani joko tykkäämällä tai kommenttia jättämällä. Fa-

cebookissa kommentointi ja tykkäykset nostavat päivityksen automaattisesti sivun ensim-

mäiseksi, jolloin sen näkee helpommin useampi ryhmän jäsen. Sosiaalityön uraverkoston

sivuilla jäsenet tekevät kuitenkin useita ilmoituksia päivittäin, joten ilmoitukset katoavat

helposti useiden muiden päivitysten taakse. Kun vastausaikaa oli jäljellä vielä pari päivää,

nostin itse päivityksen kyselytutkimuksesta ylöspäin kommentoimalla omaa ilmoitustani.

41

Lomakkeiden karhuaminen on tyypillistä kyselytutkimuksessa, joka toistetaan yleensä

kaksi kertaa.

Kyselylomake tehtiin internetissä sijaitsevan Google-palvelimen avulla. Google Forms-

ohjelmassa voi luoda lomakkeita, joiden avulla voi kerätä isompia ja pienempiä tiedostoja

ilmaiseksi. Vastaukset tallentuivat automaattisesti tietokantaan ja Google Forms-ohjelma

tekee vastauksista yhteenvedon ja havainnollistaa tulokset piirakkoina ja pylväinä. Vas-

tauksista saa yksityiskohtaisen Excel taulukon ja tuloksia voi analysoida Google Sheets-

ohjelmassa.

Kyselytutkimus koottiin rakenteellisen sosiaalityön teoriaa ja tehtäväalueita sekä sosiaa-

lisen median mahdollisuuksia hyödyntäen. Kyselylomake tehtiin mahdollisimman selke-

äksi ja siistiksi täyttää. Kysymykset etenivät loogisesti eikä kyselystä tehty liian pitkää.

(Heikkilä 2014, 47.) Kyselylomake koostui suljetuista ja avoimista kysymyksistä sekä

niiden välimuodosta eli sekamuotoisista kysymyksistä. Kyselytutkimuksen muutamassa

kysymyksessä käytettiin Likertin asteikkoa, joka koostui 5-portaisesta järjestysasteikosta.

Kysymysten ääripäissä vaihtoehtona oli 1 ei ollenkaan ja 5 erittäin paljon. Osassa kysy-

myksissä käytettiin äärivaihtoehtojen välillä numerokoodivalintaa ja osassa sanallista va-

lintaa. Likert asteikko sopii mittaamaan mielipideväittämiä. (Heikkilä 2014, 51.)

Kyselytutkimuksen alussa selvitettiin vastaajan taustatietoja täsmällisiä tosiasiallisia ky-

symyksiä käyttäen. Seuraavaksi kysyttiin, mitä sosiaalisen median palveluyhteisöjä ja ka-

navia sosiaalityöntekijät käyttävät rakenteellisen sosiaalityössä tekemisessä sosiaalisessa

mediassa. Arvionvaraisten, tosiasiallisten kysymysten avulla selvitettiin aikamäärää, ku-

ten miten paljon sosiaalityöntekijät tekevät rakenteellista sosiaalityötä sosiaalisessa me-

diassa työajalla ja vapaa-ajalla viikossa.

Lopuksi tein kysymyksiä siitä, mitä asioista rakenteellisen sosiaalityön tekeminen oli si-

sältänyt sosiaalisessa mediassa ja keihin oli oltu yhteydessä rakenteellisen sosiaalityön

asioissa. Kyselylomakkeen testaajana toimi kaksi tutkimuksen kohderyhmään kuuluvaa

henkilöä, joiden vinkkien pohjalta korjasin kyselylomaketta vielä lopulliseen muotoon.

Kyselylomake koostui 16 eri kysymyksestä ja osa kysymyksistä sisältää a ja b-osan.

42

5.2 Aineiston analyysi

Aineiston analyysin aloitin syyskuussa kyselytutkimuksen päättymisajan jälkeen. Tutki-

muksen tulokset analysoitiin Google Forms -ohjelman avulla. Aluksi muodostin Google

Sheets -ohjelmassa kyselytutkimuksen vastauksista Excel-taulukon, johon vastaukset tal-

lentuivat jätetyn vastausajan mukaan ja jota voi myös tarvittaessa muokata. Excel-tau-

lukko on tutkimuksen havaintomatriisi, joka muodostuu vaakarivien havainnoista ja pys-

tyrivien muuttujista (Vehkalahti 2008, 51). Google Forms -ohjelma muodosti kyselytut-

kimuksen vastauksista piirakoita ja pylväsdiagrammeja, joissa näkyi vastaajien prosent-

tiosuudet ja lukumäärä kysymys ja vaihtoehto kerrallaan. Yksittäisen vastaajien vastauk-

sista muodostettiin tutkimuksen näytettä kuvaileva yhteenveto prosenttijakaumia ja kuvi-

oita hyödyntäen.

Aineisto analysoitiin kuvailemalla muuttujien jakaumia ja keskinäisiä riippuvuuksia. Ai-

neiston yksittäisiä muuttujia tarkasteltiin erilaisten tunnuslukujen, jakaumien ja kuvien

avulla. Tutkimuksen aineiston analyysissa hyödynnettiin ristiintaulukointia, joka tehtiin

Google Sheets -ohjelmassa. Ristiintaulukointia tehtiin kahden luokitellun muuttujan vä-

lillä, jonka avulla halusin selvittää miten kahden eri ilmiön väliset yhteydet vaikuttavat

toisiinsa, eli onko niiden välillä riippuvuutta vai riippumattomuutta (Heikkilä 2014, 199).

Onko esimerkiksi vastaajan työpaikalla vaikutusta rakenteellisen sosiaalityön tekemisen

sosiaalisessa mediassa. Ristiintaulukoinnin avulla ei kuitenkaan voitu tehdä luotettavia

tilastollisia johtopäätöksiä, koska vastaajien määrä oli pieni.

Kyselytutkimuksen avovastauksista tehtiin aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Lisäksi ai-

neistoa kvantifioitiin laskelmalla tiettyjen sisältöjen esiintymismääriä. Aineiston kvanti-

fiointi tarkoittaa, että sanallisesta aineistosta kootaan määrällisiä tuloksia. Aineistosta las-

ketaan, kuinka monta kertaa vastauksissa esiintyy sama asia. (Tuomi & Sarajärvi 2004.)

Tutkimuksen aineisto oli kuitenkin pieni, joten kvantifiointi ei lisännyt uutta tietoa tulok-

siin. Aineiston graafisessa kuvailussa suljetut kysymykset havainnollistettiin pylväskuvi-

oiden avulla. Pylväskuvio sopii kuvaamaan aikaa ja se korostaa määrää ja muutoksia.

Pylväskuvion avulla on esimerkiksi tuotu esille vastaajien rakenteelliseen sosiaalityöhön

43

käyttämää aikaa. Vaakapylväskuvio sopii puolestaan kuvaamaan luokkia, joita tässä tut-

kimuksessa on muodostettu esimerkiksi rakenteellisen sosiaalityön tehtäväalueissa.

(Heikkilä 2014, 150.)

Kyseessä on kuvaileva tutkimus, jossa pyritään jonkin tuntemattoman asian tai tilanteen

mahdollisimman oikeaan ja tarkkaan esittämiseen. Rakenteellista sosiaalityötä sosiaali-

sessa mediassa ei ole juuri tutkittu aiemmin. Kuvailevaan tutkimukseen sisältyy kysy-

mykset mikä, mitä, millainen, miten ja kuinka paljon, jota tässä tutkimuksessa kuvaillaan

rakenteellisen sosiaalityön tekemisen tapojen ja rakenteellisen sosiaalityön tehtäväalue i-

den kautta sosiaalisessa mediassa. Kuvailevaan tutkimukseen sisältyy myös työn keskeis-

ten teoriakäsitteiden rajaus ja määrittely, jotka tässä työssä koostuvat rakenteellisesta so-

siaalityöstä ja sosiaalisesta mediasta sekä näiden käsitteiden yhtäläisyyksistä. (Alkula ym.

1994, 188 – 189.)

Kyselytutkimuksessa oli 16 kysymystä, joista osa sisälsi a- ja b-osan. Kaikki (N=30) ky-

selytutkimukseen osallistunutta vastaajaa vastasivat taustatietoa koskeviin kysymyksiin.

Muiden kysymysten kohdalla vastaajien määrä vaihteli (N=26 – N= 29) välillä. Aineis-

tosta hylättiin yhden kysymyksen osalta yksi vastaus, koska siinä oli Likertin asteikosta

valittu kaksi eri vaihtoehtoa. Kysymys koski, miten paljon tekee rakenteellista sosiaali-

työtä työaikana? Vastausten hylkäämistä mietin myös neljännen kysymyksen kohdalla,

joka koski kysymystä, käyttääkö sosiaalista mediaa rakenteellisen sosiaalityön tekemi-

seen. Vastaajista kahdeksan vastasi, ettei käytä, jonka jälkeen kuusi vastaajaa oli vastan-

nut vaihtelevasti kyselomakkeen muihin kysymyksiin, jotka koskivat rakenteellisen sosi-

aalityön tekemistä sosiaalisessa mediassa. Tämän vastauksen tulosta käyn läpi enemmän

tulos- ja johtopäätös-osioissa.

5.3 Luotettavuus ja eettisyys

Tämän kyselytutkimuksen näytteen koko on (N=30) sosiaalityön uraverkoston jäsentä,

joka on pieni osuus koko sosiaalityön uraverkoston jäsenten määrästä. Kyselytutkimuk-

sen loputtua uraverkoston jäsenistön määrä oli kasvanut 1775 jäseneen. Kyseessä on so-

siaalityöntekijöiden ja alan opiskelijoiden ryhmä, joka kasvaa sen myötä, kun uusia jäse-

niä liittyy ryhmään. Kyselyn aineisto on pieni, mutta toimii silti näytteenä. Vastauksia on

44

kolmekymmentä, joten aineistoon ei voida soveltaa parametrisiä menetelmiä. Tuloksia ei

ole mahdollista luotettavasti yleistää koko populaatioon (tavoiteltu kokonaisaineisto), jo-

ten tulokset jäävät suuntaa antaviksi. Tutkimusmenetelmän valinnassa otin tietoisen ris-

kin, kun käytin aineiston keruumenetelmänä kyselylomaketta. Vastaamattomuus on yksi

kyselytutkimuksen heikkous. En kuitenkaan aavistanut etukäteen, että vastausprosentt i

jää näin pieneksi. Kyselytutkimuksessa on myös tärkeää ennakoida vastaajien käyttäyty-

mistä. Kysymyksiin vastaaminen tulee tehdä mahdollisimman selkeäksi, sekä joihink in

kysymyksiin vastaaminen pitää estää tarvittaessa. Tätä asiaa käsittelen enemmän tulos-

osion kohdassa, joka koski kysymystä, tekeekö rakenteellista sosiaalityötä sosiaalisessa

mediassa vai ei.

Kyselytutkimuksen luotettavuutta voidaan vahvistaa onnistuneella otannalla, oikeilla me-

netelmävalinnoilla ja luotettavalla mittaamisella. Tutkimuksen validius määrittyy siitä,

että kysymykset ovat mitanneet sitä mitä niiden on pitänyt mitata. Tutkimuksessa saatiin

hyvin vastauksia tutkimuskysymyksiin. Vaikka tutkimuksen tulosten ei voida ajatella

vastaavan koko sosiaalityöntekijän ammattikuntaa, voi tuloksia silti pitää suuntaa anta-

vina. Tutkimuksen reliaabelius syntyy siitä, että miten vastaajat ymmärtävät kysymykset

ja miten rehellisesti niihin vastataan. Tutkimuksen hyvä reliaabelius muodostuu tosiasi-

allisten kysymysten tuloksissa, joissa mitattiin muun muassa vastaajien työorganisaat iota

ja työvuosia. Kyselytutkimuksen kysymykset laadittiin mahdollisimman selkeiksi, jotta

ne jättäisivät mahdollisimman vähän tulkinnanvaraisuutta, mutta jokainen vastaaja ym-

märtää kuitenkin kysymykset omasta käsityksestään käsin (Alkula ym. 1994, 94, 120).

Kysymysten ristiintaulukointi vahvisti kyselytutkimuksessa saatuja tuloksia. Tutkimuk-

sessa ei testattu ristiintaulukoinnin merkitsevyyttä, koska se ei olisi tuonut tuloksiin uutta

tietoa.

Rakenteellinen sosiaalityö on osa sosiaalityöntekijän työtä, joka muodostuu sosiaalityön-

tekijän työtehtävästä sosiaalityön eri työorientaatioissa. Tämän tutkimuksen tuloksiin vai-

kuttaa se, kuinka organisaatio mahdollistaa sosiaalityöntekijälle rakenteellisen sosiaali-

työn tekemisen sosiaalisessa mediassa työaikana, tai miten paljon sosiaalityöntekijällä on

mahdollista käyttää vapaa-aikaa rakenteellisen sosiaalityön tekemiseen sosiaalisessa me-

diassa. Siitä ei ole tietoa siitä, miksi niin moni uraverkoston jäsenistä jätti vastaamatta

kyselyyn. Osaksi se selittyy varmaan sillä, että uraverkostossa olevat jäsenet eivät tee

45

sosiaalisessa mediassa rakenteellisen sosiaalityötä ja eivät sen vuoksi vastanneet kyse-

lyyn. Osa sosiaalityöntekijöistä ei halunnut varmaan vastata kyselyyn vapaa-ajalla, jos

sosiaalisen median käyttö on kiellettyä työaikana. Osalta uraverkostossa olevalta jäse-

neltä kysely saattoi mennä ohi, koska viestintä sosiaalisessa mediassa on niin nopeaa.

Usein myös halutaan tietää, mikä vaikutus omalla työpanoksella on tehtävään asiaan.

Tämä tutkimus nostaa esille rakenteellisen sosiaalityön näkökulmia sosiaalisessa medi-

assa, joka auttaa pohtimaan, lisäämään ja kehittämään rakenteellisen sosiaalityön teke-

mistä sosiaalisessa mediassa. Tutkimus nostaa myös esille aiheen, jota ei ole tutkittu pal-

joa.

Tutkimuksen tekemisessä on kiinnitetty huomiota tutkimuseettisiin, lähdekriittisiin ja tut-

kimuksen luotettavuuteen liittyviin näkökulmiin. Tavoitteena on ollut tuoda mahdollis im-

man näkyväksi niitä tapoja, miten tutkimus on tehty. Tutkimuksessa huomiotiin, että yk-

sittäisen vastaajan vastaus tallentui anonyymisti ja kyselytutkimuksen vastaukset tultai-

siin hävittämään tämän työn valmistuttua. Kyselytutkimukseen osallistuminen oli vapaa-

ehtoista. Tutkimuksessa käytettiin määrälliselle tutkimukselle soveltuvia tiedonhankinta -

ja tutkimusmenetelmiä. Tutkimuksen tuloksia käsiteltiin luottamuksellisesti ja ne on tuotu

esille mahdollisimman avoimesti. Tutkimuksen raportoinnissa on noudatettu tieteellise l le

tiedolle asetettuja vaatimuksia. (Vilkka 2007, 89 - 91.)

46

6 TULOKSET

6.1 Perustiedot vastaajista

Tulokset jaetaan neljään teema-alueeseen: Taustatiedot, sosiaalisen median käyttö raken-

teellisessa sosiaalityössä, rakenteellisen sosiaalityön toimintatavat sosiaalisessa mediassa

ja rakenteellisen sosiaalityön sisältö sosiaalisessa mediassa. Tulosten havainnollistami-

sessa hyödynnetään pylväsdiagrammeja ja tuloksista nostetaan esille suoria lainauks ia

avovastauksista, joista käytetään nimitystä V1 - V19. Vastaajien määrä kunkin kysymyk-

sen kohdalla kerrotaan tarkemmin graafisten kuvioiden yhteydessä.

Aloitan tulosten esittelyn tuomalla esille kyselyyn osallistuneiden taustoja. Kyselytutk i-

mukseen osallistui (N=30) sosiaalityön uraverkossa olevaa jäsentä, joista kaikki vastasi-

vat työala sektoria koskevaan kysymykseen. Tulosten perusteella melkein kaikki työs-

kentelevät julkisella sektorilla. Kolmannella sektorilla työskentelee ¼ osa vastaajista, yk-

sityisellä sektorilla on työssä yksi vastaaja ja yksi on sosiaalityön opiskelija. Suomessa

sosiaalityöntekijöitä työskentelee paljon julkisella sektorilla, koska kunnilla on järjestä-

misvastuu sosiaalihuollon, palveluiden ja taloudellista tukea antavasta auttamisjärjeste l-

mästä (Kananoja 2011, 21).

TAULUKKO 1. Työsektori jossa työskennellään sosiaalityöntekijänä

47

Vastaajien työtaustaa vielä tarkemmin selvitettyä, tässä tutkimuksessa eniten julkisen

sektorin sosiaalityöntekijöitä löytyy aikuissosiaalityöstä. Kolmannella sektorilla työsken-

telee puolestaan laajempi kirjo eri sosiaalityön tehtävissä olevia sosiaalityöntekijöitä ku-

ten kehittämistyössä, lastensuojelussa ja päihde- ja mielenterveystyössä olevia sosiaali-

työntekijöitä.

Kyselyyn osallistuneet (N=30) vastaajaa työskentelee laajasti eri sosiaalityön paikoissa.

Eniten vastauksia saapui aikuissosiaalityössä työskenteleviltä sosiaalityöntekijöiltä 23,2

% ja melkein yhtä paljon lastensuojelussa työskenteleviltä sosiaalityöntekijöiltä 20 %.

Terveyssosiaalityössä työskentelee 13,3 % vastaajista ja muutama vastaaja on töissä ke-

hittämistyössä 10 %, päihde- ja mielenterveystyössä 10 %, vanhussosiaalityössä 6,7 % ja

vammaissosiaalityössä 4,7 %. Yksittäisiä kyselyyn osallistuneita sosiaalityöntekijö itä

työskentelee päivystys- ja kriisityössä, hallintotyössä, lastensuojelun jälkihuollossa ja

maahanmuuttajan sosiaalityössä. Yksi vastaaja on opiskelija. Sosiaalityöntekijät ovat

Suomessa aitiopaikalla toteuttamassa rakenteellista sosiaalityötä työhön vahvasti sisälty-

vän palvelujärjestelmän kautta (Pohjola ym. 2015, 11).

TAULUKKO 2. Sosiaalityöntekijän työala

48

Vastaajien (N=30) työkokemus vuosissa sosiaalialalta vaihtelee. Eniten vastauksia saa

työkokemuskohta 6-9 vuotta, joka on 1/3 osalla vastaajista. Muut työvuosikokemusva ih-

toehdot jakaantuvat vastaajien kesken täysin tasaisesti. Vastaajia on yhtä paljon kaikissa

seuraavissa vaihtoehdoissa 0-1 vuotta, 2-5 vuotta, 10-14 vuotta, 15-19 vuotta ja yli 20

vuotta.

Sosiaalityöntekijän asiantuntijuus kehittyy koulutuksessa, mutta se syvenee työkokemuk-

sen kautta. Rakenteellisen sosiaalityön tekeminen ei ole kiinni työntekijän määrällisestä

työvuosien kokemuksesta, vaikka työ kehittää ja syventää työntekijän asiantuntijuutta

omasta ammattialasta. Työkokemus voi kuitenkin antaa varmuutta, jota voi hyödyntää

rakenteellisen sosiaalityön tekemisessä sosiaalisessa mediassa. Kyse on kuitenkin enem-

män taidoista ja mahdollisuuksista, joita sosiaalista mediassa tarvitaan rakenteellista so-

siaalityötä tehdessä. Sosiaalinen media on osalle käyttäjistä iän puolesta tutumpaa kuin

toisille. Sosiaalinen media tuli laajempaan käyttöön Suomessa 2000 luvulla.

TAULUKKO 3. Työkokemus sosiaalialalta

Käyttääkö sosiaalista mediaa rakenteellisen sosiaalityön tekemiseen, sisältyi myös taus-

takartoitus-kysymyksiin. Kaikki kyselytutkimukseen osallistuneet henkilöt (N=30) vas-

tasivat kysymykseen. Vastaajista 73,3 % tekee rakenteellista sosiaalityötä sosiaalisessa

mediassa ja 26,7 % ei. Vastaajat saivat tarkentaa vastaustaan avovastauksella, jos eivät

5 5

10

5 5 5

0

2

4

6

8

10

12

0-1 v. (N=5) 2-5 v. (N=5) 6-9 v. (N=10) 10-14 v. (N=5) 15-19 v. (N=5) yli 20 v. (N=5)

49

tehneet rakenteellisista sosiaalityötä sosiaalisessa mediassa. Avovastaukset analysoit i in

sisällönanalyysin avulla. Avovastaukset voidaan jakaa kahteen aihealueeseen: Rakenteel-

linen sosiaalityö ei kuuluu työtehtäviin 3 vastausta. Rakenteellisen sosiaalityön tekemi-

seen ei ole löytynyt oikeaa tapaa 4 vastausta.

”En tiedä, miten sen tekisin” (V1)

”Se ei kuulu työtehtäviini, ja käytän somea vain viihteellisessä tarkoituk-

sessa” (V2)

TAULUKKO 4. Käyttääkö sosiaalista mediaa rakenteellisen sosiaalityön tekemiseen

Tämän kysymyksen tulosta on haasteellista analysoida, koska kuusi vastaajaa jotka vas-

tasivat, etteivät käytä sosiaalista mediaa rakenteellisen sosiaalityön tekemiseen, vastasi-

vat silti myös muihin kyselytutkimuksen kysymyksiin. Kävin ei-käyttäjien vastaukset

läpi yksitellen ja yllä esitetyt avovastaukset on tuotu esille niiden (N=2) vastaajien avo-

vastauksista, jotka vastasivat johdonmukaisesti kyselytutkimuksen muihin kysymyksiin

kuten, etteivät tee myöskään rakenteellista sosiaalityötä työaikana tai vapaa-aikana, kun

eivät käytä muutoinkaan sosiaalista mediaa rakenteellisen sosiaalityön tekemiseen. (N=6)

vastaajaa ei-käyttäjistä vastasi seuraaviin kysymyksiin, mitä sosiaalisen median kanavia

käyttää rakenteellisen sosiaalityön tekemisessä, mitä roolia käyttää rakenteellisen sosiaa-

lityön tekemisessä, miten on tuonut esille rakenteelliseen sosiaalityöhön sisältyviä osa-

50

alueita sosiaalisessa mediassa sekä keihin on ollut yhteydessä rakenteellista sosiaalityötä

koskevissa asioissa. Tämän johdosta tulos, käyttääkö sosiaalisesta mediaa rakenteellisen

sosiaalityön tekemiseen vääristyy ainakin joiltakin osin.

Ne ei-käyttäjät jotka vastasivat kyselytutkimuksen muihin kysymyksiin, eivät ehkä miellä

omaa tekemistä rakenteellisen sosiaalityön tekemiseksi sosiaalisessa mediassa tai sitten

kysymys neljä on luettu huolimattomasti tai ymmärretty väärin. Vastaajat saattoivat myös

ymmärtää kyselytutkimusten kysymysten koskettavan yleisesti rakenteellisen sosiaali-

työn tekemistä, eikä vain sosiaalisessa mediassa tehtävää rakenteellista sosiaalityötä.

Avovastauksista päätellen joku mieltää kysymyksen koskettavan työajalla tapahtuvaa ra-

kenteellisen sosiaalityön tekemistä, vaikka kysymys koskee ylipäätänsä sitä, käyttääkö

sosiaalista mediaa rakenteellisen sosiaalityön tekemiseen. Kysymysten vastaukset voivat

myös kuvata sitä, että osalle vastaajista rakenteellisen sosiaalityön sisältö ei ole hahmot-

tunut vielä kovin kokonaisvaltaisesti, koska siitä puhutaan ja sitä tehdään vielä vähän eri

sosiaalityön työorientaatioissa saatikka, että siihen käytettäisiin sosiaalista mediaa. Halu-

sin kuitenkin tietää, mistä sosiaalityön työalasta vastattiin eniten, ettei tee rakenteellista

sosiaalityötä sosiaalisessa mediassa. Ristiintaulukoinnin perusteella lastensuojelussa ja

aikuissosiaalityössä olevilta sosiaalityöntekijöiltä tuli eniten vastauksia ei- tekemiselle.

”Siihen ei ole tarjolla mahdollisuuksia. Rakenteellisesta sos.työstä ei edes ääneen työssäni puhuta. Kun otin asian aikoinaan esille, ei edes tiedetty mitä

se on tai mitä voisi meidän työssä tarkoittaa” (V3)

”Työtehtävissä ei ole lupa käyttää sosiaalista mediaa” (V4)

Huolellisen analysoinnin perusteella en koe tämän kysymyksen tuloksen vääristävän

muita kyselytutkimuksen tuloksia. Tämä kysymys kuitenkin osoittaa kyselytutkimuksen

heikkouden. En käytä kysymyksen tulosta ristiintaulukoinnissa, sillä aineistosta on nos-

tettavissa monia mielenkiintoisia tekijöitä, jotka kertovat rakenteellisen sosiaalityön te-

kemisestä sosiaalisessa mediassa ja vastaavat tutkimuskysymyksiini, jotka koskevat ra-

kenteellisen sosiaalityön tekemistä ja sisältöä sosiaalisessa mediassa.

51

6.2 Sosiaalisen median käyttö rakenteellisessa sosiaalityössä

Kyselyssä selvitetään sosiaalisen median käyttämistä rakenteellisessa sosiaalityössä kol-

men eri kysymyksen avulla. Ensimmäiseksi tiedusteltiin avoimen kysymyksen avulla

mitä sosiaalisen median palveluyhteisöjä ja kanavia sosiaalityöntekijät käyttävät raken-

teellisen sosiaalityön tekemiseen. Kyselyyn (N=27) vastanneet käyttävät rakenteellisen

sosiaalityön tekemisessä eniten Facebookia 96 %. Facebook on suosituin yhteisösove llus

sosiaalisessa mediassa. Suomessa Facebookia käyttää 2,6 miljoonaa ihmistä (Tilastokes-

kus 2016). Facebookiin sisältyvät sovellusmahdollisuudet antavat monipuolisen pohjan

rakenteellisen sosiaalityön tekemiseen sosiaalisessa mediassa.

Toiseksi eniten käytetään Twitteriä 38,5 %. Twitteriä pidetään sosiaalisen median kana-

vista avoimimpana. Twitterin kautta voi vastaanottaa ja tehdä ajankohtaisia päivityks iä

muiden käyttäjien kanssa hyvin laajasti. (Pönkä 2014, 25.) Twitterissä on mahdollisuus

twiitata rakenteelliseen sosiaalityöhön sisältyvistä asioita nopeasti ja monipuolises t i.

Twitter voi olla julkinen tai suojattu ja julkiset viestit näkyvät kaikille oli Twitter-tiliä tai

ei.

Kolmanneksi eniten käytetään Instagramia 15,4 % ja LinkedIn:a 15,4 %. Instagram so-

veltuu nopeaan asioiden jakamiseen. Se ei kuitenkaan ole niin nopea kuin Snapchat, jossa

viestit ovat näkyvissä 24 h, jonka jälkeen ne poistuvat. Instagramin avulla voi jakaa kuvia,

videoita ja viestejä. Instagramissa voi tutustua maailmanlaajuisesti eri käyttäjien tileihin.

Instagram-tili voi olla julkinen tai suojattu. LinkedIn on keskittynyt oman alan verkostoi-

tumiseen ja uran luomiseen (Forsgård & Frey 2010, 91). LinkedI:issa verkostoidutaan

niiden tahojen kanssa jotka liittyvät omaan työhön ja työllistymiseen. Palveluun voi liittää

oman ansioluettelon ja kertoa harrastuksensa. LinkedInin kautta haetaan työtarjouksia.

LinkedIn-palvelussa käytetään omaa nimeä. Myös sosiaalityöntekijä voi edistää omaa

uraansa LinkedIn:n avulla. (Kietzmann et al., 2011 ref Hansen-Haug & Hyppänen 2014,

84 - 85.) LinkedIn-verkkoyhteisöpalvelu soveltuu rakenteellisen sosiaalityön tekemiseen

näiden tulosten perusteella kaikista vähiten, koska sen käyttöprofiili on erilainen kuin

muiden tässä kyselyssä esiin tulleiden verkkoyhteisöpalveluiden. Kyselyyn vastanneet

sosiaalityöntekijät ovat varmaan tuoneet LinkedIn:n esille sen käytön vuoksi, vaikka

siellä rakenteellisen sosiaalityön tekeminen on varmasti kaikista vähäisintä. LinkedIn:n

52

avulla voidaan kyllä tuoda esille sosiaalityöntekijän ammatillisuutta ja työnkuvaa. Nel-

jäntenä käytetään WhatsAppia 11,5 %, joka on pikaviestisovellus, jossa voi jakaa myös

kuvia ilmaiseksi. Viestejä voi lähettää kaikille sovelluksen käyttäjille. Yksittäisiä vas-

tauksia löytyy Slidesharen, Prezin, Blogin, Googlen, Skypen ja Worldpressin käytöstä.

TAULUKKO 5. Sosiaalisen median palveluyhteisöt rakenteellisessa sosiaalityössä

Halusin tietää vielä tarkemmin, mitä eri sosiaalisen median palveluyhteisöjä sosiaalityön-

tekijät käyttävät työaikana ja vapaa-aikana rakenteellisen sosiaalityön tekemisessä.

Niinpä tein ristiintaulukoinnin näiden kysymysten välillä. Työaikana sekä vapaa-aikana

käytetään eniten Facebookia. Vapaa-aikana käytetään enemmän LinkedIniä kun taas

Twitteriä käytetään niin työaikana kuin vapaa-aikana. WhatsAppia käytettiin vain vapaa-

aikana.

Kyselyssä selvitettiin Likert asteikon avulla kuinka paljon sosiaalityöntekijät tekevät ra-

kenteellista sosiaalityötä sosiaalisessa mediassa avoimissa ja suljetuissa palveluyhte i-

söissä / ryhmissä. Asteikossa 1 on ei ollenkaan ja 5 on erittäin paljon. Sosiaalityöntek ijät

(N=30) tekevät rakenteellista sosiaalityötä avoimissa palveluyhteisöissä / ryhmissä eniten

jossain määrin eli keskikohta 3-vaihtoehto saa eniten vastauksia 36,7 %. Ei ollenkaan-

kohdassa vastausprosentti on 26,7 %. Periaatteessa kaikki sosiaalisen median toiminta on

53

avointa, vaikka käyttäjällä on mahdollisuus luoda palveluun profiili ja määritellä ne, joi-

den kanssa pitää yhteyttä ja jakaa sisältöä (Pesonen 2013, 33). Julkaisu säilyy sosiaali-

sessa mediassa ikuisesti ja sosiaalisessa mediassa olevia julkaisuja voidaan jakaa eteen-

päin, vaikka käyttäjä olisikin määritellyt omalle sivustolleen joitakin estoja.

TAULUKKO 6. Rakenteellisen sosiaalityön tekeminen avoimissa palveluyhteisöissä

Avoimissa palveluyhteisöissä ja ryhmissä rakenteellista sosiaalityötä jossain määrin te-

kevät sosiaalityöntekijät löytyvät aikuissosiaalityöstä. Erittäin paljon tekevä yksittäinen

sosiaalityöntekijä työskentelee lastensuojelussa.

Rakenteellisen sosiaalityön tekeminen suljetuissa palveluyhteisöissä / ryhmissä on vähäi-

sempää kuin avoimissa palveluyhteisöissä ja ryhmissä. Kysymykseen vastanneet (N=30)

tekevät melko vähän 37 % rakenteellista sosiaalityötä suljetuissa palveluyhteisö issä / ryh-

missä. Muut vaihtoehdot; en ollenkaan, jossain määrin ja melko paljon jakaantuvat täysin

tasaisesti vastaajien kesken, joissa vastausprosentti on kaikissa 20 %. Muutama vastaaja

tekee silti rakenteellista sosiaalityötä aktiivisemmin suljetuissa palveluyhteisöissä / ryh-

missä, koska melko paljon tekemisen vastausprosentti on 20 % suljetussa kuin avoimissa

palveluyhteisöissä se on 10%. Suljettujen palveluyhteisöjen / ryhmien kohdalla on vas-

tauksissa kuitenkin enemmän hajontaa kuin avoimien palveluyhteisöjen / ryhmien vas-

tausten kohdalla.

54

Sosiaalisen median käyttäjällä on mahdollisuus määritellä eri sosiaalisen median sovel-

luksissa, mitä rajoja omalle sovellukselleen asettaa. Joissakin sovelluksissa rajoja voi

asettaa yksityiskohtaisemmin kuin toisissa. Sosiaalisen median käyttäjä voi myös valita

missä palveluyhteisöissä ja ryhmissä toimii. Esimerkiksi sosiaalityön uraverkoston ryhmä

Facebookissa on suljettu ryhmä eli vain ryhmän jäsenet voivat nähdä ryhmässä tehdyt

julkaisut. Sovellus voi myös olla avoin, jolloin kellä tahansa sovelluksen käyttäjällä on

mahdollisuus nähdä sovelluksessa tehdyt julkaisut ja osallistua mukaan toimintaan.

TAULUKKO 7. Rakenteellisen sosiaalityön tekeminen suljetuissa palveluyhteisöissä

Rakenteellista sosiaalityötä suljetuissa palveluyhteisössä ja ryhmissä numero 2 melko vä-

hän tekevät vastaajat työskentelevät lastensuojelussa ja aikuissosiaalityössä. Melko pal-

jon vaihtoehto numero 4 saa eniten vastauksia sekalaisesti useasta eri sosiaalityön am-

mattiryhmästä. Erittäin paljon suljetuissa palveluyhteisöissä ja ryhmissä tekevä sosiaali-

työntekijä löytyy vanhussosiaalityöstä

Vastaajat saivat vielä tarkentaa sitä, missä rakenteellisen sosiaalityön tilanteessa käyttää

julkista ja milloin suljettua palveluyhteisöä / ryhmää. Vastaukset voidaan jakaa kolmeen

asiasisältöön. Palveluyhteisöllä / ryhmällä ei ole väliä 1 kpl ja Suljettu palveluyhteisö /

ryhmä on parempi 1 kpl ja kumpikaan ei ole hyvä 1 kpl.

55

”Aiheesta riippuen. Keskusteluihin osallistun, jos koen tarpeelliseksi, oli ryhmä suljettu tai avoin” (V5)

”Yksityisissä ryhmissä on helpompi omalla nimellä toimia eikä tarvitse niin tarkkaan harkita kommentteja”(V6)

”Vältän tietoisesti omalla nimellä julkisesti kirjoittamista nykyään. Tämä

johtuu aika pitkälle työstäni. En halua esittää julkisesti enää mielipiteitä, koska asiakkaat. Lisäksi pelkään kiusatuksi ja vainotuksi tulemista, sitä on jo

jossain määrin tapahtunut. Sananvapaus ei välttämättä aina toteudu” (V7)

Avovastaukset kertovat siitä, että sosiaalityöntekijän voi olla joissakin tilanteissa vaikea

toimia sosiaalisessa mediassa omalla nimellä julkisen työroolin vuoksi. Rakenteellisen

sosiaalityön tekemistä sosiaalisessa mediassa voi estää tai vaikeuttaa työntekijän paikka

tai asema sekä sosiaalityöntekijöille asetetut roolit ja odotukset (Tiitinen & Lähteinen

2015, 207). Näen, että tämä este on pikkuhiljaa murtumassa ja sosiaalityöntekijät ottavat

yhä rohkeammin tilaa sosiaalisessa mediassa rakenteellisen sosiaalityön asioissa.

6.3 Rakenteellisen sosiaalityön toimintatavat sosiaalisessa mediassa

Kyselyssä selvitetään rakenteellisen sosiaalityön toimintatapoja sosiaalisessa mediassa

käyttäjän roolin, käyttäjätahon ja ajankäytön kautta. Sosiaalityöntekijät (N=27) tekevät

rakenteellista sosiaalityötä eniten sosiaalisessa mediassa yksityishenkilönä 88,9 %,

toiseksi eniten asiantuntijana 40,7 % ja kolmanneksi eniten työroolista käsin 25,9 %. So-

siaalisen median käyttäminen työroolista käsin tapahtuu yleensä työaikana työpaikalla

annettujen ohjeiden mukaisesti. Työtehtäviin saattaa sisältyä esimerkiksi säännöllinen

twiittaus, osallistuminen ammatilliseen keskusteluun LinkedIn kautta, bloggaus organi-

saation sivuille tai työstä kommentointi yksikön Facebook-sivuilla. Sosiaalityöntekijä voi

tehdä rakenteellista sosiaalityötä asiantuntijana niin työaikana kuin vapaa-aikana, sekä

kommentoida niin työprofiililla kuin omalla nimellä. Kyse on sosiaalityön ammatista ja

työhön sisältyvän tiedon esille tuomisesta. Vapaa-ajalla sosiaalityöntekijä käyttää usein

rakenteellisen sosiaalityön tekemisessä omaa nimeä, joka mahdollistaa mielipiteiden ja

asioiden esille tuomisen vapaammin. Julkisen vallan käyttöä harjoittavan viranomaisen

on kiinnitettävä enemmän huomioita virkamiesten sananvapauteen ja perusoikeuks iin

kuin yksityissektorin työnantajan, koska julkisen vallan käyttöä tulee kaikkien, myös vir-

kamiesten pystyä katsomaan kriittisesti. (Pesonen 2013, 188, 192, 194.)

56

TAULUKKO 8. Rooli rakenteellisessa sosiaalityössä sosiaalisessa mediassa

Vastaajat saivat tarkentaa omaa rooliansa sosiaalisessa mediassa, jossa hahmottuu kaikki

sosiaalityöntekijöiden käyttämät roolit. Tässä kohtaa tuon esille myös opiskelijan vas-

tauksen, joka tekee rakenteellista sosiaalityötä luonnollisesti yksityishenkilönä.

”Eniten käytän asiantuntija- ja työrooleja, joiden kautta pyrin vaikuttamaan työkenttään sekä asiakasrajapintaan”. (V8)

”Asiantuntijana sometan” (V9)

”Yksityishenkilö (twitter), järjestön blogissa työroolissa” (V10)

”Yksityishenkilönä poliittisesti” (V11)

Rakenteellista sosiaalityötä tehdessä (N=27) sosiaalityöntekijät esiintyvät sosiaalisessa

mediassa eniten omalla nimellään 89 % toiseksi eniten käytetään omaa ammattinimeä

32,1 %, kolmanneksi organisaation nimeä 21,4 % ja vähiten nimimerkkiä 17,9 %. Tulos

on hyvin samansuuntainen kuin yllä esitetty tulos sosiaalityöntekijöiden rooleista, joissa

vahvimpana korostuu rakenteellisen sosiaalityön tekeminen yksityishenkilönä, joka tar-

koittaa usein oman nimen käyttämistä sosiaalisessa mediassa.

57

TAULUKKO 9. Esiintyminen sosiaalisessa mediassa rakenteellisen sosiaalityön asioissa

Lastensuojelussa työskentelevät vastaajat pystyvät parhaiten yhdistämään rakenteellisen

sosiaalityön tekemisen yhtaikaa omalla nimellä, organisaation nimellä ja omalla ammat-

tinimikkeellä, joka onkin ihanteellista rakenteellisen sosiaalityön kannalta. Sosiaalisessa

mediassa voi olla hankalaa keskustella sosiaalityöhön sisältyvistä asioista, jos käyttää

omaa nimeä. Julkisella sektorilla ja tiedotusvälineissä sosiaalityö saa usein negatiivisen

maineen. Keskustelu sosiaalisessa mediassa edellyttää ammattimaista rohkeutta ilmaista

mielipiteitä omalla nimellä. (Hansen-Haug & Hyppänen 2014, 86.) Sosiaalinen median

käyttö on avointa ja se antaa jokaiselle tilaisuuden asioiden tarkasteluun ja mahdollisten

ikävien ja virheellisten tietojen levittelyyn. Sosiaalisessa mediassa voidaan puuttua käyt-

täjien yksityisyyteen kuuluviin tietoihin ja asioihin. (Pesonen 2013, 39). Tämä voi lisätä

sosiaalityöntekijöillä nimimerkin käyttöä, joka ei kuitenkaan noussut kovin vahvasti

esille tässä tutkimuksessa.

Vastaajat (N=28) käyttävät sosiaalista mediaa rakenteellisen sosiaalityön tekemiseen eni-

ten vapaa-aikana 57,1 %, vähiten työaikana 10,7 % ja kolmasosa vastaajista yhdistää ra-

kenteellisen sosiaalityön tekemisen niin työaikaan kuin vapaa-aikaan 35,7 %. Yksi tekijä,

joka vaikuttaa rakenteellisen sosiaalityön tekemiseen työajalla, on organisaation asenne

58

sosiaalisen median käytöstä työaikana. Sosiaalialalla toimivien organisaatioiden olisi

määriteltävä selkeämmin, onko sosiaalisen median käyttö sallittua, vai onko se rajoitet-

tava vain ammattikäyttöön työssä (Hansen-Haug & Hyppänen 2014, 88). Mikään laki ei

määritä suoranaisesti sitä, missä määrin työntekijällä on oikeus harjoittaa sananvapautta

kuten lähettää ja vastaanottaa viestejä työaikana. Työnantaja voi kuitenkin rajoittaa työn-

antajan välineillä tapahtuvaa viestintää. (Pesonen 2013, 151.) Monesta organisaatio ista

puuttuu ohjeet sosiaalisen median käytöstä työtehtävissä, eikä osassa toimipisteistä sosi-

aalista mediaa käytetä vielä ollenkaan työtehtävien hoidossa. Helsingin kaupungin sosi-

aalityön yksiköissä ainakin nuorten sosiaalityössä, lastensuojelussa ja työllistämispalve-

luissa hyödynnetään Facebookia tiedottamisessa. Myös rakenteellisen sosiaalityön teke-

misen tavat työaikana ovat vielä alkutekijöissään. Rakenteellisen sosiaalityön tekeminen

on kuntien velvoitteena ja se vaatii rakenteellisen sosiaalityön orientaation päivittämistä

ja pohtimista tässä hetkessä osana yhteiskunnallista sisältöä (Pohjola 2015, 10).

TAULUKKO 10. Ajankäyttö rakenteellisessa sosiaalityössä

Kolmasosa vastaajista, he jotka pystyvät yhdistämään rakenteellisen sosiaalityön tekemi-

sen sosiaalisen mediassa niin työaikaan kuin vapaa-aikaan ovat työssä lastensuojelussa,

aikuissosiaalityössä, vanhussosiaalityössä, kehittämistyössä, vammaissosiaalityössä ja

terveyssosiaalityössä.

59

Kyselyssä selvitettiin vielä tarkemmin Likert-asteikon avulla kuinka paljon sosiaalityön-

tekijät tekevät rakenteellista sosiaalityötä työajalla sekä vapaa-ajalla. Asteikossa 1 on ei

ollenkaan ja 5 on erittäin paljon. Vastauksista hylätään yksi vastaus, koska yksi henkilö

vastaa Likert asteikon kumpaankin vaihtoehto kohtaan 1 en ollenkaan ja 2 melko vähän,

joka saattaa olla huolimattomuusvirhe. Lopullinen vastausmäärä jää (N=29) vastaajaan.

Suurin osa vastaajista ei tee rakenteellista sosiaalityötä työaikana. Paljon ei tehnyt yksi-

kään vastaaja.

TAULUKKO 11. Rakenteellisen sosiaalityö tekeminen työajalla

Halusin tietää, mistä vastaajien tehtävänkuvasta tulee eniten vastauksia rakenteellisen so-

siaalityön, ei ollenkaan-tekemiselle työajalla. Työalaa ei voida identifioida yhteen sosi-

aalityöntekijän työtehtävään, kuten aikuissosiaalityöhön, vaan vastauksissa on hajontaa

hyvin paljon.

Vastausten (N=30) perusteella rakenteellista sosiaalityötä tehdään enemmän omalla ajalla

ja siinäkin eniten vastauksia saa keskikohdan vaihtoehto 3 jossain määrin. Tulosta tukee

aiemmat tulokset, joista nousee esille, että rakenteellista sosiaalityötä tehdään eniten

omalla nimellä ja yksityisroolista käsin. Tulokset kertovat, että rakenteellisen sosiaalityön

tekeminen ei ole vapaa-ajallakaan kovin aktiivista. Melko paljon ja paljon vastausvaihto-

ehdot saavat vain pari vastausta. Rakenteellisen sosiaalityön vähäistä tekemistä vahvistaa

60

myös yllä esitetty kysymyksen tulos, joka koskee rakenteellisen sosiaalityön tekemistä

suljetuissa / avoimissa palveluyhteisöissä / ryhmissä, joissa rakenteellisen sosiaalityön

tekeminen ei ollut kummassakaan kovin aktiivista.

TAULUKKO 12. Rakenteellisen sosiaalityön tekeminen vapaa-aikana

Vapaa-aikana jossain määrin rakenteellista sosiaalityötä sosiaalisessa mediassa tekevät

eniten aikuissosiaalityössä ja lastensuojelussa olevat vastaajat.

Vastaajat (N=27) ovat tehneet rakenteellista sosiaalityötä sosiaalisessa mediassa eniten

linkkejä jakamalla (kirjoitukset, video, kuvat) 92,6 %, toiseksi eniten tykkäyksiä teke-

mällä 88,9 % (kirjoitukset, videot, kuvat) ja kolmantena osallistumalla verkkokeskuste-

luihin eri sosiaalisen median kanavilla / palveluyhteisöissä 77,8 % ja neljäntenä tekemällä

päivityksiä / kirjoituksia sosiaalisen median kanavissa / palveluyhteisöissä 51,9 %. Muu-

tama vastaaja on pitänyt blogia ja yksi henkilö on tehnyt videon. Yksi vastaus tulee muu

vaihtoehto-kohtaan osallistumalla sosiaalityön uraverkostossa rakenteellisen sosiaalityön

tekemiseen sosiaalisessa mediassa. Kyselyssä esitetyt rakenteellisen sosiaalityön toimin-

tatavat lähtevät sosiaalisen median eri toimintamahdollisuuksista, joita tutkimuksessa ha-

lutaan selvittää ja nostaa esille.

3

8

16

1

2

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

En ollenkaan(N=3)

Melko vähän(N=8)

Jossain määrin(N=16)

Melko paljon(N=1)

Paljon (N=2)

61

Tulosten mukaan vastaajien käytetyin sovellus rakenteellisen sosiaalityön tekemisessä on

Facebook, jossa käyttäjä pystyy jakaman linkkejä ja videoita sekä tekemään tykkäyksiä,

osallistumaan verkkokeskusteluihin ja tekemään päivityksiä, jotka nousevat esille yllä

esitetyssä tuloksessa. Kun käyttäjä asettaa Facebookissa linkin, tuo se uutisen omalle pro-

fiilisivulle, joka on muiden käyttäjien nähtävissä yksityisasetusten mukaisesti. Käyttäjän

kaverit voivat esittää linkkiin koskevia mielipiteitä, tykätä linkistä tai jakaa sen itse. Lin-

kin voi myös jakaa kaverin / tuttavan sivulle suoraan. Facebookissa käyttäjä voi ilmaista

mielipiteensä tykkäämällä tai olemalla tykkäämättä jostakin asiasta (tykkäysnapista löy-

tyy useita eri vaihtoehtoja mielipiteelle). Tykkäysnapin avulla käyttäjät ilmaisevat kan-

tansa toisten jakamiin päivityksiin. Tykkäys-informaatio välittyy viestin lähettäjälle ja

yksityisyysasetuksista riippuen myös muille käyttäjille. (Pesonen 2013, 219 - 220.)

Sosiaalityöntekijät voivat osallistua verkkokeskusteluihin myös muilla eri sosiaalisen

median kanavalla. Tulosten mukaan toiseksi käytetyin sovellus on Twitter, jonka avulla

voi twiitata laajasti eri ihmisten kanssa. Esimerkiksi Barack Obama on yksi seuratuim-

mista henkilöistä Twitterissä. Twitterin avulla voi tehdä rakenteellista sosiaalityötä hyvin

monipuolisesti. Se on tärkeä vaikuttamisen kanava tänä päivänä yhteiskunnassa. Sosiaa-

lityöntekijä voi lähettää esimerkiksi twiitin kansanedustajalle ajankohtaisesta sosiaalityön

asiasta.

Sosiaalisesta mediasta löytyy myös sosiaalityöntekijöiden ylläpitämiä blogeja, joissa voi

tuoda monipuolisesti esille rakenteellista sosiaalityötä koskevia asioita. Blogien pitämi-

nen jäi kuitenkin näiden tulosten perusteella vähäiseksi samoin kuin videoiden, joka on

sosiaalisen median julkaisukanavista kaikista julkisin. Video on muuttanut monella ta-

valla joukkoviestinnän tiedotusta. Video tehostaa katselua tallennusominaisuuden kautta.

Videoiden kautta on mahdollisuus tavoittaa suuria yleisöjä. (Soramäki 1990, 22.) Ehkä

videoiden tekeminen voi lisääntyä tulevaisuudessa rakenteellisessa sosiaalityössä.

62

TAULUKKO 13. Rakenteellisen sosiaalityön toimintatavat sosiaalisessa mediassa

6.4 Rakenteellisen sosiaalityön sisältö sosiaalisessa mediassa

Kyselyssä selvitetään rakenteellisen sosiaalityön sisältöä kolmen eri kysymyksen kautta.

Ensiksi halutaan tietää mihin rakenteisiin on vaikutettu sosiaalisen median kautta. Vas-

taajat (N=27) vaikuttavat sosiaalisen median kautta 100 % ideologisiin rakenteisiin ja

yhtä paljon vaikutetaan niin toiminnallisiin rakenteisiin kuin institutionaalisiin rakentei-

siin 51,9 %. Ideologiset rakenteet koskevat asenteisiin ja toimintatapoihin vaikuttamista,

jota sosiaalityöntekijät tekevät niin yksilö, yhteisö kuin yhteiskuntatasolla monessa eri

kontekstissa. Vaikuttaminen voi liittyä niin syrjinnän vastustamiseen, asiakkaan oikeuk-

sien ajamiseen kuin organisaation toiminnan muutoksiin, jotta ne vastaisivat paremmin

asiakkaiden tarpeisiin. Toiminnalliset rakenteet sisältävät yhteisöllisyyden, osallisuuden

ja kulttuurisuuden edistämisen. Sosiaalityöntekijä valtaistaa ja voimaannuttaa asiakkaita

monen eri intervention kautta ja lisää asiakkaiden osallisuutta yhteiskunnassa. Työtä teh-

dään eettiseltä arvopohjalta, johon sisältyy asiakkaiden oikeuksista huolehtiminen. Sosi-

aalityöntekijä edistää myös kulttuurisensitiivisyyttä. Institutionaaliset rakenteet sisältä-

63

vät rakenteiden muokkaamisen eli yhteiskunnan rakenteisiin vaikuttamisen, joka tapah-

tuu poliittisen päätöksentekoon vaikuttamisella sekä palveluita kehittämällä ja muokkaa-

malla myös omaa organisaatiota. (Pohjola ym. 2015, 285 - 287.)

TAULUKKO 14. Rakenteisiin vaikuttaminen sosiaalisessa mediassa

Halusin tietää mitä ilmiöitä työaikana ja vapaa-aikana nostetaan esille rakenteelliseen so-

siaalityön avulla sosiaalisessa mediassa. Ristiintaulukoinnin tulosta tukee ylläesitetty tu-

los. Niin työaikana kuin vapaa-aikana vaikutetaan eniten ideologisiin rakenteisiin.

Halusin selvittää, missä ilmiöissä rakenteellista sosiaalityötä on tehty sosiaalisessa medi-

assa. Tulokset kertovat (N=26), että rakenteellista sosiaalityötä tehdään sosiaalisessa me-

diassa eniten eriarvoistumiseen liittyvissä asioissa 76,9 %, toiseksi eniten huono-osaisuu-

teen liittyvissä asioissa 61,5 % ja kolmanneksi eniten syrjäytymiseen liittyvissä asioissa

57,7 %. Vastaajat saivat vapaasti vastata missä muissa asioissa olivat tehneet rakenteel-

lista sosiaalityötä sosiaalisessa mediassa. Vastauksista nousee yksittäisvastauksina esille

väkivaltatyöhön, sosiaalialan näkyvyyteen, lapsiin, maahanmuuttajiin, osallisuuteen ja

digitalisaatioon liittyvät asiat, joita voi yhdistää myös eriarvoistumiseen ja syrjäytymi-

seen liittyviin teemoihin. Tänä päivänä rakenteellisen sosiaalityön sisällöt liittyvät eriar-

voistumista, huono-osaisuutta ja syrjäytymistä koskeviin asioihin, jotka kytkeytyvät mo-

niin ihmiselämää koskettaviin alueisiin, kuten köyhyyteen, työttömyyteen, sosiaalis i in

64

verkostoihin ja suhteisiin sekä siihen miten palveluita järjestetään ja miten niitä saa yh-

teiskunnassa (Hienonen 2015, 51 - 52).

TAULUKKO 15. Ilmiöt joihin on vaikutettu sosiaalisessa mediassa

Kolmantena selvitettiin vielä tarkemmin mitä rakenteellisen sosiaalityön tehtäväalue ita

sosiaalisessa mediassa on tuotu esille. Vastausten (N=28) perusteella eniten tuodaan esille

sosiaalipalvelujen ja muun sosiaalihuollon vaikutuksia 85,2 %, toisena asiakkaiden tar-

peita ja niiden yhteiskunnallisia yhteyksiä koskevia asioita 77,8 %, kolmantena asiakkai-

den sosiaalista hyvinvointia ja sosiaalisia ongelmia koskevaa tietoa 70,4 %. Yhtä paljon

on edistetty asiakkaan oikeuksien ja tasa-arvoon liittyviä asioita kuin on tehty toimen-

pide-ehdotuksia sosiaalisten ongelmien ehkäisemiseksi, korjaamiseksi ja kehittämiseks i

44,4 %. Samoin yhtä paljon on edistetty asiakkaan asianajoa kuin osallistuttu sosiaali- ja

terveysalan ohjelmien / palvelustrategioiden suunnitteluun ja kehittämiseen 29,6 %. Vä-

hiten sosiaalisessa mediassa on edistetty yksilöiden ja ryhmien valtaistumista ja voimaan-

tumista 18,5 %.

Yksilöiden valtaistaminen ja voimaannuttaminen liittyvät pääsääntöisesti sosiaalityönte-

kijöiden työtehtävään työajalla, ja ylläesiteltyjen tulosten perusteella rakenteellista sosi-

65

aalityötä ei juurikaan tehty työajalla. Suurin osa vastaajista työskentelee julkisella sekto-

rilla, josta käsin sosiaalityöntekijöillä on hyvä mahdollisuus nähdä sosiaalipalvelujen ja

muun sosiaalihuollon vaikutuksia asiakkaisiin, nostaa esille asiakkaiden sosiaalista hy-

vinvointia ja sosiaalisia ongelmia koskevaa tietoa sekä tuoda esille asiakkaiden tarpeita

ja niiden yhteiskunnallisia yhteyksiä, jota tulosten perusteella tehdään eniten rakenteelli-

sen sosiaalityön tehtäväalueista.

Sosiaalityöntekijät työskentelevät järjestelmän sisällä, jolloin he näkevät järjestelmän

vaikutukset asiakkaisiin, mutta voivat myös vaikuttaa rakenteisiin tietoa jakamalla sekä

osallistumalla palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen. Kaikki rakenteelliseen sosiaa-

lityöhön liittyvä toiminta edistää asiakkaan asianajoa, joka tarkoittaa asiakkaan asioista

ja oikeuksista huolehtimista. Tässä ajassa on oleellista vaikuttaa sosiaali- ja terveysalan

ohjelmiin ja strategiseen suunnitteluun. Hyvinvointi ei jakaannu yhteiskunnassa tasai-

sesti. Eriarvoistuminen lisääntyy ja markkinaperusteiset arvot vahvistuvat. (Pohjola ym.

2015, 10.)

TAULUKKO 16. Rakenteellisen sosiaalityön tehtäväkentästä esille tuodut asiat sosiaali-sessa mediassa

66

Ristiintaulukoin rakenteellisen sosiaalityön tehtäväkenttä kysymystä useamman muun

kyselytutkimukseen sisältyvän kysymyksen kanssa, koska sen avulla saan paremmin vas-

tauksia tutkimuskysymyksiini. Halusin tietää minkälaisia asioita eri ammattiryhmät nos-

tavat esille rakenteellisesta sosiaalityöstä sosiaalisessa mediassa. Tuon esille kolmen eni-

ten vastanneen ammattiryhmän rakenteellisen sosiaalityön tekemisen sosiaalisessa medi-

assa.

Aikuissosiaalityössä työskentelevien vastauksista nousee esille kaikki kyselytutkimuk-

sessa kysytyt rakenteellisen sosiaalityön tehtäväalueet. Aikuissosiaalityössä työskentele-

vät vastaajat ovat tuoneet esille asiakkaiden tarpeita ja niiden yhteiskunnallisia yhteyksiä,

edistäneet asiakkaiden oikeuksien ja tasa-arvon toteutumista, edistäneet asiakkaiden osal-

lisuutta, lisänneet asiakkaiden sosiaalista hyvinvointia ja sosiaalisia ongelmia koskevaa

tietoa, tehneet toimenpide-ehdotuksia sosiaalisten ongelmien ehkäisemiseksi, korjaa-

miseksi ja kehittämiseksi, edistäneet ryhmien voimaantumista ja valtaistumista, edistä-

neet asiakkaan asianajoa, tuoneet esille sosiaalipalvelujen ja sosiaalihuollon vaikutuks ia

sekä osallistuneet sosiaali- ja terveysalan palvelustrategioiden suunnitteluun ja kehittämi-

seen. Kaikki aikuissosiaalityössä työskentelevät sosiaalityöntekijät tekevät yhtä aikaa

useaa yllä kuvattua rakenteellisen sosiaalityön tehtäväaluetta sosiaalisessa mediassa.

Lastensuojelussa työskentelevät vastaajat ovat edistäneet asiakkaan osallisuutta, oikeuk-

sien ja tasa-arvon toteutumista, tuoneet esille asiakkaiden tarpeita ja niiden yhteiskunna l-

lisia yhteyksiä, sosiaalipalvelujen ja sosiaalihuollon vaikutuksia, asiakkaiden sosiaalista

hyvinvointia ja sosiaalisia ongelmia koskevaa tietoa sekä tehneet toimenpide-ehdotuks ia

sosiaalisten ongelmien ehkäisemiseksi, korjaamiseksi ja kehittämiseksi. Lastensuoje lun

vastaajista muutama on tehnyt kaikkia yllä kuvattuja tehtäväalueita ja loput vastaajista 1-

3 tehtäväaluetta. Tulosten perusteella lastensuojelussa ei ole tehty asiakkaiden / ryhmien

voimaannuttamista ja valtaistamista, asiakkaan asianajoa tai osallistuttu sosiaali- ja ter-

veysalan ohjelmien ja palvelustrategioiden suunnitteluun ja kehittämiseen.

Terveyssosiaalityössä on nostettu esille asiakkaiden tarpeita ja niiden yhteiskunnallis ia

yhteyksiä, tuotu esille sosiaalipalvelujen ja sosiaalihuollon vaikutuksia, tehty toimenpide -

ehdotuksia sosiaalisten ongelmien ehkäisemiseksi, korjaamiseksi ja kehittämiseksi, osal-

listuttu sosiaali- ja terveysalan palvelustrategioiden suunnitteluun ja kehittämiseen sekä

67

tuotu esille asiakkaiden tarpeita ja niiden yhteiskunnallisia yhteyksiä. Kaikki vastaajat

terveyssosiaalityöstä ovat tehneet useampaa yllä kuvattuja rakenteellisen sosiaalityön teh-

täväaluetta. Terveyssosiaalityössä työskentelevien vastauksista ei noussut esille asiakkai-

den / ryhmien voimaannuttaminen ja valtauttaminen, asiakkaiden osallisuus, osallistumi-

nen sosiaali- ja terveysalan ohjelmien ja palvelustrategioiden suunnitteluun ja kehittämi-

seen eikä asiakkaan asianajoon liittyvät rakenteelliset sosiaalityön tehtäväalueet.

Halusin myös tietää, miten eri sosiaalisen median kanavissa nostetaan esille rakenteelli-

sen sosiaalityön asioita. Otan esille rakenteellisen sosiaalityön tehtäväalueiden tekemisen

Facebookissa, joka on käytetyin sosiaalisen median sovellus rakenteellisen sosiaalityön

tekemisessä. Facebookissa on tehty kaikkia kyselytutkimuksessa kysyttyjä rakenteellisen

sosiaalityön tehtäväalueita. Vähiten on tehty asiakkaiden voimaantumiseen ja valtaistu-

miseen liittyvää rakenteellista sosiaalityötä ja eniten tuotu esille sosiaalipalvelujen ja so-

siaalihuollon vaikutuksia. Tulos tukee jo muita esille tulleita tuloksia.

TAULUKKO 17. Rakenteellisen sosiaalityön tehtäväalueiden tekeminen Facebookissa

68

Halusin vielä tietää, millä sosiaalisen median tavoilla rakenteellisen sosiaalityön tehtävä-

alueita nostetaan esille. Tuloksista nousee esille, että päivityksissä ja kirjoituksissa on

eniten edistetty asiakkaiden tarpeita ja niiden yhteiskunnallisia yhteyksiä. Linkkejä jaka-

malla on myös edistetty eniten asiakkaiden tarpeita ja niiden yhteiskunnallisia yhteyksiä

sekä tuotu esille sosiaalipalveluiden ja sosiaalihuollon vaikutuksia. Verkkokeskusteluissa

on eniten edistetty asiakkaiden tarpeita ja niiden yhteiskunnallisia yhteyksiä. Tykkäyk-

sien avulla on eniten edistetty sosiaalipalveluiden ja sosiaalihuollon vaikutuksia. Muu-

tama vastaaja on ylläpitänyt blogia, jossa on tuotu esille niin asiakkaan osallisuutta, sosi-

aalipalvelujen ja sosiaalihuollon vaikutuksia, asiakkaiden sosiaalista hyvinvointia koske-

vaa tietoa, asiakkaiden ja ryhmien voimaantumista ja valtaistumista kuin asiakkaiden tar-

peita ja niiden yhteiskunnallisia yhteyksiä koskevaa tietoa. Blogin avulla on mahdollista

tuoda rakenteellisen sosiaalityön eri osa-alueita esille monipuolisesti.

Rakenteellisen sosiaalityön tehtäväalueilla on eniten käytetty kahdenlaista sosiaalisen

median tapaa, jotka ovat linkkien jakaminen ja tykkäyksien tekeminen sekä linkkien ja-

kaminen, tykkäyksien tekeminen ja osallistuminen verkkokeskusteluihin. Vastaajat ovat

nostaneet esille näiden kahden toimintamuotoparin kautta eniten rakenteellisen sosiaali-

työn asioita esille sosiaalisessa mediassa.

Vastaajat saivat kyselytutkimuksessa tarkentaa vielä halutessaan vapaasti omaa tapaansa

tehdä rakenteellista sosiaalityötä sosiaalisessa mediassa, joista tekemisen tapoina hah-

mottuivat asiakasta koskevat asiat 8 kpl ja sosiaalialaa koskevat asiat 6 kpl.

”Työroolissa lähinnä asenteisiin ja tiedonvälitykseen liittyvää. Siviilissä enemmän kantaa ottavaa, aloitteellisempaa, kriittisempää. Asioiden esiin

nostoa, poliitikoille twiittaamista jne” (V12)

”Epäkohtien esille nostoa ja niiden korjausehdotuksia” (V11) ”Jaan itselleni tärkeitä artikkeleita ja kommentoin niitä; kommentoin myös

muiden jakamia sosiaalialan artikkeleita” (V13)

”Olen perustanut vertaistukiryhmiä, joiden sisällä olen jakanut tietoa, anta-nut neuvontaa, tukea ja ohjausta. Olen herättänyt keskustelua epäkohdista ja esittänyt julkisesti ehdotuksia tarvittavista rakennemuutoksista” (V14)

69

Ajattelin, että vastaajat olisivat kertoneet vielä konkreettisemmin tekemästään rakenteel-

lisen sosiaalityön sisällöstä, kuten esimerkiksi viestinyt asunnottomuuteen, työttömyy-

teen, toimeentuloon ynnä muuhun sellaiseen liittyvistä asioista. Kyselytutkimuksen heik-

kous on siinä, että siinä ei voi enää tarkentaa kysymyksiä, vaan kysymyksen ymmärtämi-

nen jää vastaajalle. Voi olla, että kysymys ei myöskään ollut riittävän selkeä, jotta olisi

johdattanut vastaajat vastaamaan konkreettisemmin rakenteellisen sosiaalityön sisältöä

koskevaan kysymykseen.

Tulokset (N=27) kertovat, että rakenteelliseen sosiaalityöhön sisältyvistä asioista on so-

siaalisessa mediassa viestitty eniten omille kavereille ja tuttaville 70,4 %, toiseksi eniten

muille viranomaisille / toimijoille 59,3 %, kolmantena päättäjille (kunta / valtakuntapo li-

tiikan tasolla) 55,6 %, neljäntenä kolmannelle sektorille 48,1 %, viidentenä muulle yksi-

tyiselle henkilölle 44,4 %, kuudentena muihin julkisiin vaikuttajiin toimijoihin 37,7 % ja

vähiten on oltu yhteydessä muuhun julkisen vallan organisaatioon 25,9 %.

Tulosta vahvistaa, että rakenteellista sosiaalityötä tehdään eniten Facebookissa, jossa on

eniten omia kavereita ja tuttavia. Yhteys muihin viranomaisiin ja toimijoihin kuuluu luon-

nollisena osana sosiaalityön asiakastyöhön. Samoin kuin yhteys kolmanteen sektoriin,

koska sosiaalityöntekijä tekee paljon työtä verkostoissa. Kolmantena esille nouseva yh-

teys päättäjiin on oleellisena kohteena rakenteellisen sosiaalityön asioissa. Sosiaalisessa

mediassa on helppoa olla yhteydessä eri päättäjiin, koska monen kunnanvaltuutetun tai

kansanedustajan Facebook-sivut ovat sosiaalisessa mediassa avoimet. Myös muiden eri

sosiaalisen median sovellusten kautta voi keskustella suoraan eri päättäjien kanssa, kuten

Twitterin.

Muutama vastaaja on myös ollut yhteydessä muihin julkisiin vaikuttajiin ja toimittaj i in.

Julkiset vaikuttajat ja toimijat ovat sosiaalityöntekijälle hyvä yhteistyökumppani raken-

teellisen sosiaalityön asioissa. Toimittajilla on myös kiinnostusta tuoda esille yhteiskun-

taa koskevia asioita. Sosiaalityöntekijä voi vinkata toimittajalle sosiaalityön sisältöä kos-

kevan ajankohtaisen asian tai kertoa sosiaalisessa mediassa jostakin rakenteelliseen sosi-

aalityöhön sisältyvästä ilmiöstä, josta media kiinnostuu. Viime aikoina kaikki Soteen liit-

tyvät asiat ovat nostaneet uutiskynnystä julkisissa medioissa.

70

Vastauksissa muu yksityinen henkilö tarkoittaa tässä kohtaa ketä vaan; esimerkiksi asi-

akkaan perheenjäsentä sekä muita yksityishenkilö itä sosiaalisessa mediassa, jotka eivät

lukeudu omiin kavereihin ja tuttaviin, eikä päättäjiin, toimittajiin tai muihin virkamiehiin.

Näitä yksityishenkilöitä löytyy vastaajilta varmasti Facebookista, Twitteristä, Instagra-

mista ja LinkedIn:stä, joissa vastausten perusteella on tehty myös eniten rakenteellista

sosiaalityötä.

TAULUKKO 18. Tahot joihin on oltu yhteydessä rakenteellisen sosiaalityön asioissa

Vastaajat tarkensivat vielä vapaan kysymyksen pohjalta tahoja, joihin ovat olleet yhtey-

dessä. Tahot voidaan luokitella yllä esitettyjen kysymysten mukaisesti. Poliittiset päättä-

jät 1kpl, muut viranomaiset 1 kpl, kolmas sektori 1 kpl, yksityishenkilö 1 kpl, muu julki-

sen vallan organisaatio 1 kpl. ja omat kaverit 1 kpl.

”Thl, Sitra, STM, Kela” (V9)

”Kansanedustajia, sotevaikuttajia, paikallispoliitikkoja, järjestöjä, kunta-liitto” (V12)

”Omat kaverit ja toiset sosiaalityöntekijät” (V15)

”Kansanedustajat, suuri yleisö, kolmannen sektorin järjestöt” (V16)

”Facebook-ryhmät joissa tiedän olevan yllä olevia” (V17)

71

”Esimerkiksi lapsiasiavaltuutettu, kansanedustaja, poliitikko, yksityiset hen-

kilöt” (V14)

Tutkimuksessa olisi ollut mielenkiintoista tietää, millä tavalla vastaajat olivat sosiaali-

sessa mediassa olleet yhteydessä eri tahoihin ja viestitelleet rakenteellisen sosiaalityön

asioista esimerkiksi päättäjille kunta- ja valtakunnan tasolla. Tätä olisi voinut kysyä vielä

erikseen omalla kysymyksellä, sillä tähän ei tule tarkkaa vastausta kyselytutkimuksessa

olevien muiden kysymysten kautta. Tutkimuksessa esille nousseita rakenteellisen sosiaa-

lityön tekemisen tapoja kuten Facebook-tykkäyksiä ja linkkien jakamista ei voida suoraan

yhdistää kaikkiin toimijatahoihin ja siihen, miten juuri yksittäiseen toimitahoon on oltu

yhteydessä.

Lopuksi sosiaalityöntekijät saivat tuoda esille rakenteellisesta sosiaalityöstä sosiaalisessa

mediassa vapaasti asioita, joita ei vielä oltu kysytty. Vastaukset voidaan jakaa rakenteel-

lisen sosiaalityön ajankäyttöön 2 kpl, toimintatapoihin ja viestintään 1 kpl ja tekemisen

rooliin 1 kpl liittyviin asioihin.

”Olisi mahtavaa, jos työnantaja pitäisi asiaa tärkeänä ja vaikuttamistyötä

voitaisiin tehdä myös työajalla. Välillä tuntuu, että vapaa-aikakin on työai-kaa, koska asioita ei ole mahdollistettu tehtäväksi työajalla ja palo asioiden

eteenpäin viemiseksi on. Ajattelen myös, että ne jotka eivät tee rakenteellista sosiaalityötä johtuu osittain siitä, että sitä pitää tehdä vapaa-ajalla” (V18)

”Teimme töissä sosiaalisen raportoinnin työalastamme, jaoin linkkejä tästä raportista omalla fb-sivulla, fb:n avoimissa ja suljetuissa ryhmissä, lähetin

linkin ja juttuvinkin aiheesta päivälehden toimittajalle” (V19) ”Toivoisin olevan mahdollista tehdä rakenteellista sosiaalityötä enemmän

sosiaalityöntekijän roolista kuin yksityishenkilön/asiantuntijan, mutta joten-kin julkisessa virassa/viransijaisuudessa toimiminen rajoittaa tätä” (V14)

Tämä vapaa vastauskohta vahvistaa kyselyn muita tuloksia siltä osin, että sosiaalityönte-

kijät tekevät rakenteellista sosiaalityötä yksityishenkilönä, vaikka toive on toimia enem-

män työroolista käsin. Sekä sen, että rakenteellista sosiaalityötä tehdään enemmän vapaa-

aikana kuin työaikana, vaikka rakenteellisen sosiaalityön tekemiseen tulee velvoite laista

ja sitä pitäisi tehdä työajalla. Rakenteellisen sosiaalityön tekemiseen kaivataan myös väl-

jempiä ja monipuolisempia rooleja. Vastauksista ilmenee myös, että osa vastaajista tekee

rakenteellista sosiaalityötä sosiaalisessa mediassa hyvinkin aktiivisesti ja monipuolises t i.

72

9 JOHTOPÄÄTÖKSET

Tarkoitukseni tässä tutkimuksessa on ollut selvittää, miten rakenteellista sosiaalityötä teh-

dään sosiaalisessa mediassa. Tutkimuksen aineisto kerättiin Facebookin sosiaalityön ura-

verkoston jäseniltä, jotka ovat sosiaalityöntekijöitä ja alan opiskelijoita. Sosiaalityön ura-

verkoston jäsenet sopivat tutkimuksen kohderyhmäksi todella hyvin. Tutkimuksen tulok-

set perustuvat kyselytutkimuksesta saatuihin vastauksiin. Tutkimustulosten perusteella

esittelen aluksi, kuinka sosiaalityöntekijät käyttävät sosiaalista mediaa rakenteellisessa

sosiaalityössä.

KUVIO 9. Rakenteellisen sosiaalityön tekemisen tavat sosiaalisessa mediassa

Rakenteellisen sosiaalityön tekemisen tavat sosiaalisessa mediassa perustuvat sosiaalisen

median tuomiin mahdollisuuksiin sekä siihen, miten sosiaalityöntekijät käyttävät sosiaa-

lista mediaa rakenteellisen sosiaalityön tekemisessä niin työaikana kuin vapaa-aikana.

Miten sosiaalista

mediaa käytetään

rakenteellisessa

sosiaalityössä

ROOLI: Yksityishen-kilö, asiantuntijarooli, työrooli

STATUS: Oma nimi, oma ammatti-nimi, organisaation nimi, nimi-merkki

PALVELUYHTEISÖT: Facebook, Twitter, Instagram, LinkedIn, WhatsApp, Slidesshare, Prezi, Blogi, Google, Skype, Wordpress

FOORUMIT: Avoimet ja suljetut palveluyhtei-söt ja ryhmät

KÄYTTÖAIKA: Työaikana, Vapaa-aikana

SOSIAALISEN MEDIAN MUODOT: Linkit, tykkäykset, verkko-

keskustelut, päivitykset, blogi, video

73

Sosiaalityöntekijä voi tehdä rakenteellista sosiaalityötä sosiaalisessa mediassa useasta eri

roolista käsin. Usein roolin käyttö riippuu siitä, missä tilanteessa rakenteellista sosiaali-

työtä tekee sosiaalisessa mediassa. Työaikana rakenteellista sosiaalityötä tehdään pää-

sääntöisesti asiantuntijana tai työroolista käsin, joka ei noussut kovin vahvasti esille tässä

tutkimuksessa. Rakenteellista sosiaalityötä tehtiin enemmän yksityishenkilönä ja omalla

ajalla. Rakenteellisen sosiaalityön tekemisessä käytettiin eniten omaa nimeä. Pieni osa

vastaajista pystyi yhdistämään rakenteellisen sosiaalityön tekemiseen niin työroolin kuin

oman asiantuntijaroolin, joka olisikin ihanteellisinta rakenteellisen sosiaalityön tekemi-

sessä.

Tutkimuksen tulokset kertovat, että sosiaalinen media on vielä sosiaalityöntekijöille uusi

tapa tehdä rakenteellista sosiaalityötä, eikä sosiaalista mediaa käytetä työtehtävissä työ-

aikana vielä kovinkaan paljoa. Sosiaalityöntekijät tekevät sosiaalisessa mediassa raken-

teellista sosiaalityötä enemmän vapaa-aikana. Sosiaalihuoltolain näkökulmasta katsot-

tuna rakenteellista sosiaalityötä pitäisi tehdä työaikana. Työaikana sosiaalityöntekijää si-

too työnantajan laatimat ohjeet sosiaalisen median käytöstä, vaikka oikeutta sananvapau-

teen ei voida rajoittaa työaikanakaan. Tulosten perusteella rakenteellisen sosiaalityön te-

keminen sosiaalisessa mediassa ei ole vapaa-ajallakaan vielä kovin aktiivista, joka viestii

monesta eri tekijästä. Joko omaa sosiaalisen median käyttöä ei mielletä rakenteellisen

sosiaalityön tekemiseksi tai sosiaalista mediaa ei vielä rohjeta käyttää rakenteellisen so-

siaalityön tekemisessä. Sosiaalisen median julkisuus voi myös estää tuomasta esille asi-

oita. Sosiaalisessa mediassa viestintä on nopeaa ja palaute tulee välittömästi, ja sitä pitää

kyetä ottamaan vastaan. Osa sosiaalityöntekijöistä voi myös arastella sosiaalisen median

käyttöä, koska siihen ei anneta perehdytystä työajalla sekä ylipäätänsä sosiaalinen media

ei ole vielä käytössä kovin monessa sosiaalityön työpaikassa työaikana.

Rakenteellisen sosiaalityön tekeminen sosiaalisessa mediassa vaatii myös aikaa, joka pi-

tää mahdollistaa sosiaalityöntekijöille työaikana. Rakenteellisen sosiaalityön tekemistä ei

voida edellyttää sosiaalityöntekijältä vapaa-aikana. Tämän tutkimuksen tulos kertoo ra-

kenteellisen sosiaalityön tekemisestä vain sosiaalisessa mediassa, ei siitä kuinka paljo n

sitä muussa muodossa tehdään työaikana tai vapaa-aikana. Tutkimusta tehdessä mieleeni

nousi ajatus, että olisi mielenkiintoista tutkia sitä, mikä saa sosiaalityöntekijän käyttä-

mään omaa aikaa rakenteellisen sosiaalityön tekemiseen. Mistä tämä halu kumpuaa ja

74

mitkä tekijät siihen vaikuttavat. Kertooko se siitä palosta, joka osalla sosiaalityöntek i-

jöistä on omaa työtä kohtaan.

Tämän tutkimuksen näyte oli pieni, jonka perusteella ei saada kokonaisvaltaista vahvis-

tusta siihen, miten aktiivista rakenteellisen sosiaalityön tekeminen on sosiaalisessa medi-

assa. Olen havaitsevani, että osa sosiaalityöntekijöistä tekee rakenteellista sosiaalityötä

hyvinkin aktiivisesti sosiaalisessa mediassa, vaikka joukko olisikin vielä pieni. Ainakin

Facebookin sosiaalityön uraverkostossa on sosiaalityöntekijöitä, jotka tekevät aktiivista

vaikuttamistyötä eri tahoille. Iso osa näistä sosiaalityöntekijöistä ei varmaan tullut vas-

tanneeksi tähän kyselytutkimukseen.

Sosiaalisessa mediassa on monia eri palveluyhteisöjä ja kanavia, joista jokaisella on oma

erityispiirteensä. Facebook oli käytetyin sovellus rakenteellisen sosiaalityön tekemisessä

tämän tutkimuksen tulosten perusteella, mikä ei ole yllättävää, koska Facebook on kai-

kista käytetyin sosiaalisen median sovellus koko maailmassa. Facebook antaa laajoja

mahdollisuuksia tehdä rakenteellista sosiaalityötä siihen sisältyvien ominaisuuksien an-

siosta. Vastaajat olivat viestineet eniten rakenteellisen sosiaalityön asioista omille tutta-

ville ja kavereille. Rakenteellisen sosiaalityön tekeminen Facebookissa voi kuitenkin

jäädä suppeaksi, jos se koskettaa vain pientä piiriä omia kavereita ja tuttavia. Jokainen

käyttäjä määrittää kuitenkin itse sen miten laajana kaveri- ja tuttavapiirinsä pitää Face-

bookissa. Osa hyväksyy / pyytää kavereiksi mahdollisimman monia eri ihmisiä ja osa

vain omat tuttavat, joihin on yhteydessä livenäkin. Mitä vaikutusvaltaisempi henkilö on

kyseessä, sen laajempi kaveripiiri hänellä on. Esimerkiksi poliitikot voivat perustaa Fa-

cebook-sivut pelkästään politiikan tekemiseen.

Facebookissa käyttäjä ei voi koskaan tietää, miten laajalle levitykselle hänen jakama

linkki tai kirjoitus lähtee, sillä sitä voi jakaa käyttäjän kaverit ja tuttavat eteenpäin ja niin

edelleen. Koskaan ei voi myöskään tarkkaan tietää, mikä vaikutus milläkin päivitykse l lä

voi olla sosiaalisen median kautta. Mitä laajempi on sosiaalinen verkko (eli enemmän

ystäviä, seuraajia tai yhteystietoja), sitä paremmat ovat mahdollisuudet eri ryhmien muo-

dostamiseen ja hallintaan (Hansen-Haug & Hyppänen 2014, 87). Facebookin sosiaalityön

uraverkoston ryhmä näytti voimansa tässä hiljattain. Uraverkoston sivuilla julkaist i in

kannanotto lastensuojelun tilanteen parantamiseksi, joka keräsi kahden päivän aikana yli

75

tuhat nimeä. Kannanotto lähetettiin medialle lasten oikeuksien päivänä 20.11.2017, joka

sai valtavan laajan huomion kaikissa medioissa ympäri Suomea. Osa poliittisista päättä-

jistä myös reagoi kannanottoon. Kannanotolla on varmasti vaikutusta lastensuojelun ti-

laan tulevaisuudessa. Tämä esimerkki osoittaa, että rakenteellista sosiaalityötä voi tehdä

monella eri tavalla sosiaalisessa mediassa, vaikka tässä tutkimuksessa kyseinen tapa ei

noussut esille erikseen.

Toiseksi käytetyin sovellus sosiaalisessa mediassa oli Twitter, jota kutsutaan mikroblog-

ging-työkaluksi. Twitterissä käyttäjät voivat jakaa tietoa eri asioista ja päivitykset voivat

olla julkisia. Sosiaalityöntekijä voi lähettää esimerkiksi seminaarista twiitin, johon joku

toinen käyttäjä voi reagoida. Twitter mahdollistaa viestinnän tuntemattomien ihmisen

kanssa ja sen avulla on mahdollista tavoittaa laajalti eri ihmisiä. (Java, Finin, Song &

Tseng 2007.) Eri mediavaikuttajat käyttävät paljon Twitteriä, joka sopii hyvin työkaluksi

rakenteellisen sosiaalityön tekemiseen sosiaalisessa mediassa.

Kolmanneksi eniten oli rakenteellista sosiaalityötä tehty Instagramista ja LinkedIn:ssä.

Instagramissa voi jakaa kuvia sekä niitä voi kommentoida. Kuva voi toimia hyvänä kes-

kustelun herättelijänä rakenteellisen sosiaalityön asioissa. Monestihan sanotaan, että kuva

kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Tässä tutkimuksessa olisikin ollut mielenkiintoista sel-

vittää, minkälaisilla kuvilla tai kommenteilla vastaajat olivat tehneet rakenteellista sosi-

aalityötä Instagramissa. LinkedIn oli mielenkiintoisin sosiaalisen median sovellus, jossa

tehtiin rakenteellista sosiaalityötä. LinkedIn keskittyy enemmän oman uran luomiseen ja

verkostoitumiseen. LinkedIn:ssä kaiketi harvemmin jaetaan rakenteelliseen sosiaalityö-

hön sisältyviä asioita. Enemmän sillä voidaan nostaa esille sosiaalityön professiota ja

omaa ammattiuraa.

Rakenteellista sosiaalityötä tehtiin sosiaalisessa mediassa eniten linkkejä jakamalla,

toiseksi eniten tykkäyksiä tekemällä ja kolmantena osallistumalla verkkokeskusteluihin.

Facebookissa otetaan kantaa asioihin tykkäysten avulla. Tykkäykset voivat kuitenkin

jäädä sosiaalisessa mediassa helpoiten huomaamatta verrattuna muihin sosiaalisen me-

dian viestinnän muotoihin. Sosiaalisessa mediassa viestintä on nopeaa ja käyttäjien tulee

suodattaa valtaisaa tietomäärää koko ajan. Siksi rakenteellisten sosiaalityön asioiden

esille tuomisessa on hyvä miettiä viestin sisältöä ja kanavaa missä viesti julkaistaan.

76

Rakenteellisen sosiaalityön toimintatapoja sosiaalisessa mediassa ei ole määritelty viral-

lisesti. Sosiaalityöntekijöillä on varmasti toimintatavoista eriäviä näkemyksiä ja osan

mielestä linkkien jakamiset ja tykkäykset eivät täytä rakenteellisen sosiaalityön tekemi-

sen sisältöä. Kirjoitukset, twiitit, blogi ja videojulkaisut olisivat enemmän rakenteellisen

sosiaalityön toimintaa sosiaalisessa mediassa, koska niissä sisällön tuottaa tekijä itse. So-

siaalisessa mediassa ei voi kuitenkaan koskaan tietää etukäteen, mikä vaikutus esimer-

kiksi linkin jakamisella voi olla. Linkkien jakaminen toimii sosiaalisessa mediassa usein

asioiden levityksenä. Muutoin itse asia voisi jäädä pimentoon. Siksi emme voi suoraan

arvottaa sitä, mikä rakenteellisen sosiaalityön tekemisen tapa on sosiaalisessa mediassa

toista arvokkaampi. Asia on enemmän kiinni siitä, mitä rakenteelliseen sosiaalityöhön

sisältyvää asiaa sosiaalisessa mediassa nostetaan esille. Lähtökohtaisesti kaikki toiminta

sosiaalisessa mediassa on jonkinasteista vaikuttamista, jonka avulla viestitään muulle so-

siaalisen median käyttäjäyhteisölle asioista. Mitä paremmin osaa ilmaista asiansa sen

enemmän viesti vaikuttaa (Ylikahri 2007, 88).

Sosiaalisen median palveluyhteisöt voivat olla avoimia tai suljettuja, mikä on riippuva i-

nen sovellukseen tehdyistä toimintatavoista, joita käyttäjä voi säädellä myös itse. Osiin

sosiaalisessa mediassa oleviin keskustelupalstojen keskusteluihin voi liittyä vapaasti ja

osa vaatii ryhmään hyväksymisen, joka tapahtuu ryhmän ylläpitäjän toimesta. Keskuste-

lupalstoja on muun muassa eri sanomalehdillä ja verkkopalveluilla. Keskustelu sosiaali-

sen median palstoilla on vaivattomampaa kuin sähköpostin kautta käytävä keskustelu.

Avoimissa keskustelupalstoissa voi esiintyä suljettuja palstoja enempi häirintää. (Ylikahr i

2007, 83 – 84.) Tässä tutkimuksessa tuli esille, että rakenteellista sosiaalityötä tehdään

enemmän avoimissa palveluyhteisöissä ja kanavissa, joka on rakenteellisen sosiaalityön

kannalta hyvä asia. Avoimen palveluyhteisön kautta on mahdollisuus tavoittaa laajempi

yleisö ja palvelusovellusta voi käyttää myös ne, jotka eivät käytä niin laajasti sosiaalisen

median muita sovelluksia.

77

Toisena alueena esittelen tulosten perusteella missä sosiaalityön osa-alueissa rakenteel-

lista sosiaalityötä tehdään sosiaalisessa mediassa.

KUVIO 10. Rakenteellisen sosiaalityön osa-alueet sosiaalisessa mediassa

Rakenteellisen sosiaalityön osa-alueet sosiaalisessa mediassa perustuvat rakenteellisen

sosiaalityön tehtäväalueisiin. Sosiaalityö on muutostyötä, joka pitää sisällään yhteiskun-

nallisiin palveluihin, ajatteluun ja päätöksentekoon vaikuttamisen sekä yksilön ja yhtei-

söjen tukemisen ja auttamisen. Rakenteellisessa sosiaalityössä pyritään vaikuttamaan so-

siaalisia ongelmia aiheuttaviin yhteiskunnallisiin syihin ja rakenteisiin. Rakenteellisessa

sosiaalityössä autetaan asiakasta näkemään, että heidän ongelmansa liittyvät myös heidän

Rakenteellisen sosiaalityön osa-alueet sosiaalisessa mediassa

RAKENTEET: Ideologiset, Institutionaa-liset, Toiminnalliset

ILMIÖT: Eriarvoistuminen, Huono-osai-suus, Syrjäytyminen

TEHTÄVÄALUEET: -Sosiaalipalveluiden ja muun sosiaalihuollon vaikutukset. -Asiakkaan asianajo. -Asiakkaan / ryhmien voimaantuminen ja valtaistuminen. -Sosiaali- ja terveysalan ohjelmien / palvelustrategioiden kehit-täminen ja suunnittelu. -Toimenpide-ehdotukset sosiaalisten ongelmien ehkäise-miseksi, korjaamiseksi ja kehittämiseksi. -Asiakkaiden sosiaalista hyvinvointia ja sosiaalisia ongelmia koskevan tiedon esille tuominen. -Asiakkaan oikeuksien ja tasa-arvon edistäminen. -Asiakkaan osallisuuden edistäminen. -Asiakkaan tarpeiden ja yhteiskunnallisten yhteyksien esille tuominen.

TAHOT: Omat kaverit / tuttavat. Muut viranomaiset / toimijat. Päättäjät. Kolmas sektori. Muu yksityinen henkilö. Muut julkiset vaikuttajat / toimijat. Muu julkisen vallan organisaa-tio. Asiakkaat.

78

yhteiskunnalliseen asemaan, politiikkaan ja rakenteisiin, ei vain heihin itseensä. (Viir-

korpi 1990, 76 – 77.)

Tutkimuksessa selvitettiin ideologisiin, instituutionaalisiin ja toiminnallisiin rakenteisiin

liittyviä rakenteellisen sosiaalityön osa-alueita sosiaalisessa mediassa. Ideologiset raken-

teet koskevat toimintatapoja ja asenteita. Sosiaalityöntekijä tekee rakenteellista sosiaali-

työtä esimerkiksi eriarvoistumiseen liittyvissä asioissa. Sosiaalityöntekijä voi puuttua

verkkokeskusteluissa vihapuheeseen ja oikaista väärää tietoa. Sosiaalisessa mediassa liik-

kuu muun muassa joitakin linkkejä, jotka koskevat maahanmuuttajien sosiaaliturvaetuuk-

sia Suomessa. Osassa päivityksistä on väärää tietoa, joka on saatettu tehdä aivan tahalli-

sesti ilkivallan tarkoituksessa. Sosiaalisessa mediassa on trolleja, jotka levittävät tahal-

laan väärää tietoa ja provosoivat keskustelijoita omilla kommenteillaan. Sosiaalityönte-

kijän on oleellista puuttua tarvittaessa väärää tietoa lietsovaan keskusteluun, jotta asiat

saadaan oikaistua, eikä vihapuhe esimerkiksi maahanmuuttajia kohtaan lisäänny entises-

tään väärien tietojen perusteella.

Eriarvoistumiseen vaikuttaminen on tällä hetkellä ajankohtaista, kun tuloerot kasvavat

entisestään yhteiskunnassa. Huono-osaisuus rakentuu monesta eri tekijästä, johon sosi-

aalityöntekijä voi vaikuttaa toiminnallisten, institutionaalisten ja ideologisten rakenteiden

kautta. Institutionaaliset ja toiminnalliset rakenteet voivat liittyä esimerkiksi sosiaalitur-

vaetuisuudessa esiintyviin rakenteellisiin tekijöihin. Toimeentulotuen perusosa siirtyi

Kelaan alkuvuodesta ja sen toteuttamisessa on noussut esiin monia epäkohtia, jotka ovat

heikentäneet asiakkaan asemaa viimesijaisena sosiaaliturvan saajana. Yhteiskunnassa on

myös monia väliinputoajia, mikä aiheutuu rakenteellisista tekijöistä. Väliinputoajia ovat

esimerkiksi kansalaiset jotka eivät saa sairauspäivärahaa, vaikka lääkäri on kirjoittanut

siitä lausunnon. He eivät myöskään ole työkykyisiä, jotta olisivat oikeutettuja työttö-

myysetuuteen. Ainoaksi toimeentulotuen muodoksi jää toimeentulotuki, jota voidaan

alentaa sen perusteella, että ihminen ei saa oikeutta ensisijaisiin etuisuuksiin.

Yhteiskunnassa toimivat eri instituutiot rakentavat toiminnallaan eriarvoistavia käytän-

töjä, joihin sosiaalityöntekijän tulee puuttua. Sosiaalityöntekijän tulee havaita työssään

esiintyviä epäkohtia, joita hän viestii eteenpäin toimintamuotojen ja tapojen uudistamista

79

varten. Sosiaalityöntekijät näkevät työnsä kautta rakenteellisen sosiaalityön tehtäväkent-

tään sisältyviä asioita. Sosiaalityöntekijä voi viestiä yhteiskunnassa esiintyvistä epäkoh-

dista niin muille viranomaisille, kolmannelle sektorille, poliittisille päättäjille, toimit ta-

jille kuin muille yhteiskunnallisille vaikuttajille. Myös omille kavereille ja tuttaville vies-

timinen rakenteellisen sosiaalityön asioissa voi olla tärkeää, koska se auttaa jakamaan

tietoa eteenpäin yhteiskunnassa esiintyvistä epäkohdista. Sosiaalisen median voima on

siinä, että joku yksittäinen viesti voi nousta sieltä hyvin merkittäväksi tekijäksi ja vaikut-

taa asioihin laajasti.

Rakenteellisella sosiaalityöllä on sosiaalisessa mediassa monta eri tasoa. Rakenteellista

sosiaalityötä voi tehdä lähellä asiakaspintaa, jossa voidaan lisätä asiakkaiden osallisuutta

yhteiskuntaan ja auttaa heitä valtaistumaan sekä voimaantumaan omassa elämässään. So-

siaalityöntekijän on tärkeää antaa tietoa asiakkaan oikeuksista ja rakenteellisten tekijöi-

den vaikutuksista asiakkaan elämään. Tämä voi tapahtua esimerkiksi WhatsApp-viest ien

välityksellä tai suljetussa Facebook-ryhmässä. Sosiaalityöntekijä voi osallistua sosiaali-

sessa mediassa sosiaali- ja terveystoimen strategiseen suunnitteluun ja tehdä toimenpide-

ehdotuksia sosiaalisten ongelmien ehkäisemiseksi ja korjaamiseksi. Sosiaalityöntek ijä

voi viestiä sosiaalipalvelujen ja sosiaalihuollon vaikutuksista toimittajille, joka voi kir-

joittaa asiasta jutun verkkolehteen. Rakenteellisen sosiaalityön asioista viestiminen

muille viranomaisille ja toimijoille voi auttaa uudistamaan viranomaisten toimintamalleja

organisaatiossa, jotta ne palvelisivat paremmin asiakkaita. Poliittiset päättäjät voivat

tehdä poliittisia päätöksiä kansalaisten hyvinvoinnin lisäämiseksi, mikä on rakenteell isen

sosiaalityön tarkoitus. Myllalyn ajatuksena rakenteellisessa sosiaalityössä on koko yh-

teiskunnan järjestelmään ja ideologiaan vaikuttaminen (Myllaly 2007, 249).

Kansalaisten kuuleminen ja heidän mielipiteiden huomioon ottaminen, sekä osallistumis -

ja vaikutusmahdollisuuksien edistäminen sisältyvät oleellisena osana rakenteelliseen so-

siaalityöhön (Hämäläinen 2015, 76), jota sosiaalityöntekijät tekevät asianajotyön ja val-

taistaminen kautta. Kyselytutkimuksessa ei kysytty erikseen sitä, miten sosiaalityöntek i-

jät kuuntelevat sosiaalisessa mediassa asiakkaiden toivomuksia ja mielipiteitä. Koen tä-

män kuitenkin toteutuvan sosiaalisessa mediassa jossakin määrin, koska sosiaalinen me-

dia on avoin tila jokaiselle käyttäjälle, jossa ihmiset voivat reagoida asioihin matalla kyn-

nyksellä ja tietoa on saatavilla avoimesti.

80

Pohjola näkee, että sosiaalityössä ei ole ollut tähän asti vahvaa yhteiskunnallisen osallis-

tumisen ja vaikuttamisen perinnettä (Pohjola 2005, 76). Tämän tutkimuksen tulokset

osoittivat, että rakenteellisen sosiaalityön tekeminen sosiaalisessa mediassa ei ole vielä

kovin aktiivista. Uskon tämän kuitenkin muuttuvan tulevaisuudessa; kun sosiaalisen me-

dian käyttö lisääntyy työaikana lisää, se myös rakenteellisen sosiaalityön tekemistä sosi-

aalisessa mediassa. Sosiaalityöntekijän työhön sisältyvät työn eettiset periaatteet, jotka

nostavat esille ihmisoikeuteen ja ihmisarvoon liittyvät kysymykset, mistä rakenteellises-

sakin sosiaalityössä on kyse. Yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset vaativat vahvaa am-

mattietiikkaa (Talentia 2017). Hyvään ammattietiikkaan pohjautuva sosiaalityö vaatii ra-

kenteellisen sosiaalityön tekemistä, jota sosiaalityöntekijä ei voi jättää työssään huomio i-

matta. Sosiaalityöntekijän tulee puolustaa asiakkaan asemaa ja oikeuksia yhteiskunnas sa,

johon sosiaalinen media antaa oivan välineen.

81

9 POHDINTA

Tutkimuksen idea syntyi omasta kiinnostuksesta rakenteellista sosiaalityötä ja sosiaalista

mediaa kohtaan. Oma sosiaalisen median käyttö on liittynyt enemmän viihdekäyttöö n,

mutta olen huomannut sosiaalityön uraverkoston Facebook-ryhmässä hyvin aktiivisia so-

siaalityöntekijöitä, jotka päivittävät säännöllisesti sosiaalityön tietoa uraverkosto-ryh-

mään sekä kertovat tekemästään vaikuttamistyöstä eri sosiaalisen median kanavilla. Toi-

von tämän työn rohkaisevan myös itseäni tekemään enemmän rakenteellista sosiaalityötä

sosiaalisessa mediassa, varsinkin nyt kun tiedän paremmin oikeuteni ja velvollisuuteni

sosiaalisen median viestinnässä. Olen kuitenkin sitä mieltä, että rakenteellisen sosiaali-

työn tekeminen tulee tapahtua ensisijaisesti työajalla. Nykyisessä sosiaalityön työtehtä-

vässäni sosiaalinen media ei ole vielä käytössä työaikana, mutta olen valmis ottamaan sen

käyttöön heti, kun se vain tulee mahdolliseksi.

Sosiaalinen media tuo rakenteelliseen sosiaalityön toteuttamiseen uudenlaisia julkisen

vaikuttamisen tapoja, jotka ovat erilaisia perinteiseen mediaan verrattuna. Sosiaalisessa

mediassa jaetaan, tuotetaan tai seurataan eri mediasisältöä. Sosiaalisessa mediassa voi-

daan jakaa kirjoituksia, linkkejä ja tehdä tykkäyksiä päivityksiin, jotka näkyvät muille

palvelun käyttäjille. Jo linkkien jakamisella voidaan nostaa esille tärkeitä asioita, jotka

voivat vaikuttaa ihmisten mielipiteisiin ja asenteisiin. Sosiaalisen median mielenkiinto on

siinä, että ei voi koskaan tietää kuka kirjoituksesi lukee ja mikä vaikutus sillä voi olla

lukijalle.

Sosiaalinen media mahdollistaa myös luontevan väylän käydä yhteiskunnallista keskus-

telua eri päättäjien ja mediavaikuttajien kanssa esimerkiksi Twitterin välityksellä. Tämä

on yksi sosiaalisen median parhaista puolista: mahdollisuus olla suoraan, ja nopeasti yh-

teydessä muihin sosiaalisen median käyttäjiin. Sosiaalityöntekijät voivat ottaa osaa kes-

kusteluihin sosiaalisen median eri foorumeilla ja vaikuttaa yhteiskunnassa esiintyviin il-

miöihin, kuten vihapuheeseen, syrjintään ja eriarvoistaviin käytäntöihin. Verkko antaa

mahdollisuuksia tavoittaa sellaisia ihmisiä, joita ei välttämättä pystyttäisi mulla tavalla

samaan niin helposti kiinni, kuten kansanedustajat.

82

Sosiaalityöntekijän tehtävänä on tuoda esille arjen työstä kumpuavaa tietoa julkiseksi ja

ottaa kantaa ajankohtaiseen keskusteluun. Työntekijän tehtäviin kuuluu huolehtia, että

asiakas saa hänen tarvitsemansa palvelut. Sosiaalihuoltolaki edellyttää epäkohtien esiin

nostamista. Sosiaalityöntekijän tulee osata olla myös kriittinen niin työn käytäntöjä kuin

koko yhteiskuntaa kohtaan. Kriittinen sosiaalityö merkitsee sitä, että tarkastellaan erilai-

sia näkökulmia ja vaihtoehtoja, ennen kuin päätetään parhaat käytännöt kuhunkin asia-

kastilanteeseen. Sosiaalityö vaatii tietoa, taitoa ja kokemusta. Sosiaalityön tulee olla laa-

dukasta ja eettisesti kestävää.

Rakenteellisen sosiaalityön tiedon tuottaminen lähtee sosiaalityön yhteiskunnallisesta

tehtävästä ja sosiaalityöstä muutostyönä. Rakenteellisen sosiaalityön tieto muodostuu eri

sosiaalityön ammatillisissa käytännöissä, jota sosiaalityöntekijät tekevät eri sosiaalityön

tehtävä- ja työalueissa. Rakenteellisen sosiaalityön tiedonmuodostus auttaa tekemään nä-

kyväksi asioita, joihin haetaan muutosta. Rakenteellisen sosiaalityön tiedon muodostumi-

sessa hyödynnetään eri tiedonhankinnan menetelmiä ja tietoa välitetään eri tahoille eri

kanavia käyttäen. Rakenteellisen sosiaalityön sisältönä voidaan nähdä yksilö, yhteisö, yh-

teiskunta ja niistä koostuvat osatekijät, kuten organisaatio, kunta ja valtakunnanpolitiikka,

kehittämis- ja strategiatyö ja asiakastyön käytäntö. Rakenteellisen sosiaalityön tiedon vä-

littämisen kanavina toimivat eri foorumit ja viestintämuodot, kuten sosiaalinen media.

Sosiaalinen raportointi on yksi tapa tehdä näkyväksi rakenteellisen sosiaalityön sisältöä.

Sosiaalinen raportointi auttaa myös saamaan tutkimusmateriaalia sosiaalityöstä, joka li-

sää sosiaalityön vaikuttavuutta. Tutkimustiedon hyödyntäminen käytännön sosiaalityössä

kuuluu oleellisena osana työhön. Rakenteellisen sosiaalityön tekemisessä voi soveltaa

omaa osaamistaan ja aktiivisuuttaan, sillä työntekijän sananvapautta ei voida kieltää ra-

kenteellisen sosiaalityön viestinnässä, vaikka työpaikalta löytyisikin erilliset ohjeet sosi-

aalisen median käytöstä työaikana. Rakenteellisen sosiaalityön tiedon esille tuomisessa

sosiaalityöntekijän tulee pysyä aina totuudessa ja hyvän maun rajoissa, eikä salassa pi-

dettävää asiakastietoa saa tuoda esille.

Rakenteellista sosiaalityötä tehdään sosiaalityön eri työtehtävissä, vaikka sitä ei vielä teh-

täisi kovin aktiivisesti sosiaalisessa mediassa. Rakenteellinen sosiaalityö elää arjen käy-

tännöissä asiakkaita voimaannuttaen ja valtauttaen. Rakenteellista sosiaalityötä tehdään

83

monella eri tasolla, muodolla ja menetelmällä, johon sosiaalinen media tarjoaa yhden

muodon lisää. Sosiaalinen media on yksi tärkeimmistä joukkoviestinnän foorumeista tänä

päivänä, jota sosiaalityöntekijän kannattaa hyödyntää. Rakenteellisen sosiaalityön teke-

minen sosiaalisessa mediassa auttaa tuomaan esille yhteiskunnassa esiintyviä epäkohtia.

Tarkoituksena on vaikuttaa sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteisiin ja sisältöön, sekä

yhteiskunnalliseen ideologiaan. Isot yhteiskunnan rakenteet eivät välttämättä muutu het-

kessä, mutta niihin tulee pyrkiä vaikuttamaan asia kerrallaan. Jatkotutkimuksena voisi

tutkia rakenteellisen sosiaalityön vaikuttavuutta sosiaalisessa mediassa.

Sosiaalityö on aina sidoksissa elettyyn aikaan. Sosiaalityöhön vaikuttaa niin paikalliset

kuin globaalit muutokset. Sosiaalityö joutuu olemaan jollain tavalla poliittisten päätösten

armoilla, vaikka se joiltakin osin voi vaikuttaa niihin myös itse. Sosiaalityön on etsittävä

paikkaa koko ajan ihmisten hyvinvoinnin turvaajana ja etujen ajajana. Sosiaalityön rooli

ei ole helppo. Sosiaalityön on tuotava itseään näkyväksi koko ajan ja perusteltava ole-

massaoloaan, vaikka se tunnistetaankin tarpeelliseksi ja hyödylliseksi. Ajassa vaikuttavat

arvot ja kehitys vaikuttavat myös sosiaalityön arvostukseen ja paikkaan yhteiskunnassa

Rakenteellisen sosiaalityön tekemiseen on vielä toistaiseksi kiinnitetty vähän huomiota

sosiaalityössä, sillä rakenteellisen sosiaalityön tekemisen tavat ovat vielä kehitteillä. Po-

sitiivista virettä on kuitenkin havaittavissa, sillä osissa tämän hetken sosiaalityöntek ijän

työpaikkailmoituksissa mainitaan rakenteellisen sosiaalityön tekeminen osana työnku-

vaa. Sosiaalinen media on myös käytössä työaikana osassa sosiaalityön toimipaiko ista

sosiaalityön työtehtävissä. Sosiaalinen media tulee nähdä oleellisena työvälineenä sosi-

aalityössä tänä päivänä, koska niin moni suomalaisista käyttää sosiaalista mediaa. Sosi-

aalityön on pysyttävä mukana teknologian kehityksessä. Sosiaalisen median käytössä on

omat haasteensa, mutta sillä on myös hyvin laajat toimintamahdollisuudet, joita sosiaali-

työssä voidaan hyödyntää. Sosiaalisen median verkostot vaativat innostuneita sosiaali-

työntekijöitä, jotka ovat valmiita kokeilemaan uusia yhteisöllisiä työkaluja sosiaalityös sä.

Kun sosiaalisen median käyttö mahdollistuu työaikana, lisää se varmasti myös rakenteel-

lisen sosiaalityön tekemistä sosiaalisessa mediassa.

84

Tämän tutkimuksen tekeminen oli mielenkiintoinen ja opettavainen prosessi, johon sain

apua ohjaavilta opettajilta ja ystäviltäni. Tutkimus lisäsi omaa tietoa rakenteellisesta so-

siaalityöstä sekä sosiaalisesta mediasta, joka syvensi omaa ammatillisuuttani käytännön

sosiaalityöhön. Tutkimus antaa mahdollisuuksia jatkaa rakenteellisen sosiaalityön tutki-

musta sosiaalisessa mediassa. Sosiaalisen median mahdollisuudet rakenteellisen sosiaali-

työn tekemisessä ovat laajat, ja ne lisääntyvät ja kehittyvät koko ajan.

85

Lähteet

Alkula, Tapani, Pöntinen, Seppo & Ylöstalo, Pekka 1994. Sosiaalitutkimuksen kvantita-tiiviset menetelmät. Porvoo: Wsoy

Aro, Jari 2001. Tietoteknologinen kehitys ja yhteiskunnallinen muutos. Teoksessa Vuo-rensyrjä, Matti & Savolainen, Reijo. Tieto ja tietoyhteiskunta. Helsinki: Gaudeamus,

139-140.

Auvinen, Ari-Matti 2012. Sosiaalinen media- poliittisen vaikuttamisen uusi voima. Ver-sio 1.0. Suomen Toivo-ajatuspaja. file:///C:/Users/Satu/Desktop/SoMe_kirja_A4_netti_2.pdf. Viitattu 5.7.2017.

Blazun, Helena 201. Elderly people`s quality of life with information and communica-

tion technology (ICT): toward a model of adaptation on ICT in old age. Itä-Suomen Yli-opisto. http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-1164-3/urn_isbn_978-952-61-1164-3.pdf. Viitattu 6.7.2017.

Carnional, Ben 1992. Structural Social Work. Maurice Moreau's Challenge to Social

Work Practice. Journal of Progressive Human Services, Vol. 3(1), 7-9. Viitattu 2.8.2017.

Facebook 2017. Sosiaalityön uraverkosto ryhmä. Forsgård, Christina & Frey, Juha. Suhde. Sosiaalinen media muuttaa johtamista, mark-

kinointia ja viestintää. Vantaa: Hansaprint oy.

Goerge, Purnima & Marlowe, Sara 2005. Structural social work in action. Article in-Journal of Progressive Human Services August 2005. https://www.researchgate.net/pro-file/Purnima_George/publication/233304311_Structural_Social_Work_in_Ac-

tion/links/54f133230cf2b36214ab617a/Structural-Social-Work-in-Action.pdf. Viitattu 17.9.2017.

Granholm, Camilla 2016. Social work in digital transfer blending services for the next generation. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7078-11-2. Viitattu 6.7.2017.

Erätuuli, Matti, Leino, Jarkko & Yli-Luoma, Pertti 1994. Kvantitatiiviset tutkimusme-

netelmät ihmistieteissä. Helsinki: Kirjayhtymä Oy. Hakola, Janne 2012. Sosiaalisen median haasteet ja mahdollisuudet koulukuraattorin

työssä. Tampereen yliopisto. https://tampub.uta.fi/bitstream/han-dle/10024/83265/gradu05675.pdf?sequence=1. Viitattu 12.7.2017.

Hansén-Haug, Hannele & Hyppönen, Heidi 2014. Using Social Media in Social Work: The Case of Sometu. Teoksessa eCompetence for Social Work. Arja Kilpeläinen &

Kirsi Päykkönen (Eds.), 83-89. Tuloste tekijän hallussa.

86

Hickson, Helen 2012. Reflective Practice Online—Exploring the Ways Social Workers Used an Online Blog for Reflection. Journal of Technology in Human Services, 30:32–48, 2012. Tuloste tekijän hallussa.

Heikkilä, Tarja 2014. Tilastollinen tutkimus. Helsinki: Edita

Helsingin kaupunki 2016. Sosiaalinen raportointi. https://www.hel.fi/sote/fi/palaute/so-siaalinen-raportointi/. Viitattu 18.7.2017.

Heinonen, Sanna 2016. Nyt puhuvat sosiaalityöntekijät. Mielipidekirjoitukset rakenteel-

lisen sosiaalityön välineenä. https://tampub.uta.fi/bitstream/han-dle/10024/98538/GRADU-1455024231.pdf?sequence=1. Viitattu 21.7.2017.

Heinonen, Jari 2015. Rakenteellinen sosiaalityö muutoksessa ja muuttujana. Teoksessa Pohjola Anneli, Laitinen, Merja & Seppänen, Marjaana (toim) 2014. Rakenteellinen so-

siaalityö. Rakenteellisen sosiaalityön vuosikirja 2014. Kuopio: UNIpress, 37-61. Henkilötietolaki 22.4.1999/523. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajan-

tasa/1999/19990523?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=hen-kil%C3%B6tietolaki. Viitattu 24.9.2017.

Houston, Stan 2014. Getting back to the things themselves: Strengthening phenomenol-ogy in social work. Teoksessa. Harrikari, Timo, Rauhala, Pirkko-Liisa & Virokannas,

Elina (toim.) 2014. Social Change and Social Work. The Changing Societal Conditions of Social Work in Time and Place. Farnham:Ashgate, 87-93.

Hytti, Tytti (2014). Sosiaalisen raportoinnin menetelmiä ja tapoja. Praksis-sosiaalityön-tekijä.

Hämäläinen, Juha 2015. Tiedontuotanto sosiaalityön rakenteellisena kysymyksenä. Te-oksessa Pohjola, Anneli, Laitinen, Merja & Seppänen, Marjaana (toim.) 2015. Raken-

teellinen sosiaalityö. Rakenteellisen sosiaalityön vuosikirja. Kuopio: UNIpress, 77-82.

Högström, Anne 2002. Yhteiskunnallinen viestintä. Tampere: Tammer-Paino Oy. IFSW 2014. Global Definition of Social Work. http://ifsw.org/get-involved/global-defi-

nition-of-social-work/. Viitattu 20.7.2017.

Java, Akshay, Finin, Tim, Song, Xiaodan & Tseng, Belle 2007. Why We Twitter: Un-derstanding Microblogging Usage and Communities. http://aisl.umbc.edu/resour-ces/369.pdf. Viitattu 22.11.17.

Juhila, Kirsi 2008. Sosiaalityöntekijöinä ja asiakkaina. Sosiaalityön yhteiskunnalliset

tehtävät ja paikat. Tampere: Vastapaino. Jokiranta, Harri 1998. Sosiaalityö. Teoksessa Anneli Pohjola & Urponen Kyösti (toim.)

1998. Sosiaalityö kaamoksessa. Rovaniemi, Lapin korkeakoulu 1998, 121-123.

87

Kananoja, Aulikki, Niiranen, Vuokko & Jokiranta Harri 2008. Kunnallinen sosiaalipoli-tiikka. Osallisuutta ja yhteistä vastuutta. Jyväskylä: Ps-Kustannus.

Kananoja, Aulikki, Lähteinen, Martti & Marjamäki, Pirjo 2011. Sosiaalityön käsikirja. Helsinki: Tietosanoma Oy.

Kairala, Maarit 2017. Teknologiaosaaminen sosiaalityön haasteena. Sosiaalityön tekno-logian verkkokurssin opiskelumateriaali Lapin yliopisto.

Kairala, Maarit 2014. Social work and technological challenges. Teoksessa Kilpeläinen

Arja & Päykkönen Kirsi (toim.). eCompetence for social work. Publications in the so-cial sciences B. Research reports 64. University of Lapland., 63-72. http://lauda.ulapland.fi/handle/10024/61821https://lauda.ulapland.fi/bitstream/han-

dle/10024/61821/eCompetence_for_Social_Work_Kil-pel%C3%A4inen_P%C3%A4ykk%C3%B6nen%20PDFA.pdf?sequence=4. Viitattu

11.5.2017. Karjalainen, Pekka & Sarvimäki, Pirjo (toim.) 2005. Sosiaalityö hyvinvointipolitiikan

välineenä 2015 -toimenpideohjelma. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2005:13. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/112717/julkaisuja_2005_13_sosiaali-

tyo_2015.pdf?sequence=1. Viitattu 20.7.2017. Kilpeläinen, Arja & Salo-Laaka, Marja 2012. Asiakasosallisuus teknologisoituvassa

palvelujärjestelmässä. Teoksessa Pohjola, Anneli, Kemppainen Tarja & Väyrynen Sanna. Sosiaalityön vaikuttavuus. Rovaniemi: Lapin yliopiston kustannus.

Kortesuo, Katleena 2014. Sano se someksi 2. Organisaation käsikirja sosiaaliseen medi-aan. Helsinki: Helsingin kamari oy.

Kotkas, Toomas 2010. Anthony Giddens rakenteistumisteoria ja oikeus. Teoksessa Yh-teiskuntateorioien oikeus. Kotkas Toomas & Lindroos-Hovinheimo Susanna (toim.)

2010. Tampere: Juvenes Print, 93-100.

Koskinen, Seppo & Kulla, Heikki 2013. Virkamiesoikeuden perusteet. Liettua: Balto print.

Kotilainen, Sirkku & Rantala, Leena. 2008. Nuorten kansalaisidentiteetit ja mediakasva-tus. Nuorisotutkimusseura julkaisuja 89. Helsinki: Hakapaino.

Kunelius, Risto 2003. Viestinnän vallassa. Johdatus joukkoviestinnän kysymyksiin. Porvoo: WSOY

Laaksonen, Maarit, Suhonen, Maarit, Paakkanen, Esa, Mykkänen, Juha & Satama,

Riikka 2013. Kansallinen sosiaalihuollon asiakastietovaranto (KanSa). Yhteenveto to-teutusvaihtoehdoista ja linjauksista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos työpaperi 5/2013. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/103122/URN_ISBN_978-952-245-829-

2.pdf?sequence=1. Viitattu 12.9.2017.

88

Laitinen, Merja & Niskala Asta 2013. Asiakkaat toimijoina sosiaalityössä. Tampere: Vastapaino.

Laki yksityisyyden suojasta työelämässä 13.8.2004/759. http://www.finlex.fi/fi/laki/aja-tasa/2004/20040759?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=Laki%20yksi-

tyisyyden%20suojasta%20ty%C3%B6el%C3%A4m%C3%A4ss%C3%A4%20. Viitattu 24.9.17.

Laki sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä 13.6.2003/460. http://www.fin-lex.fi/fi/laki/ajan-

tasa/2003/20030460?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=Laki%20sanan-vapauden%20k%C3%A4ytt%C3%A4misest%C3%A4%20joukkovies-tinn%C3%A4ss%C3%A4. Viitattu 24.9.17.

Lastensuojelun keskusliitto 2016. Lastensuojelu ja some. http://lskl.e-julkaisu.com/las-

tensuojelu-ja-some/. Viitattu 2.10.2017. Lähteinen, Sanna, Raitakari, Suvi, Hänninen, Kaija, Kaittila, Anniina, Kekoni, Taru,

Krok,Suvi & Skaffari Pia. Sosiaalityön koulutuksen tuottama osaaminen. SOSNET jul-kaisuja 7. http://www.sosnet.fi/loader.aspx?id=198a1ca7-7692-4899-863d-

154064f438b7. Viitattu 25.10.17. Lorenz, Walter 2014. Is History repeating itself? Reinventing social works role ensuring

social solidarity under conditions of globalization. Teoksessa Harrikari, Timo, Rauhala, Pirkko-Liisa & Virokannas, Elina (toim.) 2014. Social Change and Social Work. The Changing Societal Conditions of Social Work in Time and Place. Surrey, Ashgate 2014,

15-20.

Matthies, Aila-Leena & Närhi Kati 2015. Ekosoiaalinen lähestymistapa rakenteellisen sosiaalityön viitekehyksenä. Teoksessa Pohjola, Anneli, Merja Laitinen & Seppänen Marjaana (toim.) 2015. Rakenteellinen sosiaalityö. Sosiaalityön tutkimuksen vuosikirja

2014.Kuopio: UNIpress, 95.

Mullaly, Bob 1997. Structural social work practice: Ideology, theory, and practice (2nd ed.). Toronto: Oxford University Press.

Myllaly, Bob 2007. The new structural social work. Third edition.Canada: Oxford Uni-versity Press.

Muotka, Henri 2013. Rakenteellinen sosiaalityö – joko nyt olisi aika? Käsiteanalyytti-nen kirjallisuuskatsaus rakenteelliseen sosiaalityöhön Suomessa. Pro gradu -tutkielma.

Itä-Suomen yliopisto. http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20130434/urn_nbn_fi_uef-20130434.pdf. Viitattu 20.7.2017.

Mäntysaari, Mikko 2016. Hyvinvointiliberalismi ja uusliberalismi sosiaalityön toimin-taympäristöinä. Teoksessa Vastavuoroinen sosiaalityö. Törrönen, Maritta, Hänninen,

Kaija, Jouttimäki, Päivi, Lehto-Lunden, Tiina, Salovaara, Petra & Veistilä, Minna (toim) 2016. Jyväskylä: Gaudeamus, 79-86.

89

Niemelä, Pauli 2011. Sosiaalityö hyvinvointietiikan toteuttajana. Teoksessa Pehkonen, Aini & Väänänen-Fomin, Marja (toim.) 2011. Sosiaalityön arvot ja etiikka. Jyväskylä: PS kustannus, 13–43.

Moksunen, Sami 1991. Sosiaalitoimen julkisuustyö ja tiedottaminen. Sosiaali- ja ter-

veyshallitus: VAPK-kustannus. Närhi, Katri 2003. Sosiaalityöntekijät paikallisen tason vaikuttajina. Teoksessa Satka,

Mirja, Pohjola Anneli & Rajavaara Marketta (toim.) 2003. Sosiaalityö ja vaikuttaminen. Jyväskylä: Minerva kustannus, 57.

Pahikka, Anne 2013. Dialogi auttavissa verkkopalveluissa. Sosiaali- ja terveysjärjestö-jen ammattilaisten kertomuksia kommunikaatiosta. Helsingin Yliopisto.

https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/41885/rahikka_vaitoskirja.pdf?se-quence. Viitattu 6.7.2017.

Pesonen, Pirkko 2013. Sosiaalisen median lait. Viro: Meedia Zone OU.

Pohjola, Anneli 2011. Rakenteellisen sosiaalityön aika. Teoksessa Pohjola, Anneli & Särkelä, Riitta (toim.) 2011. Sosiaalisesti kestävä kehitys. Sosiaali- ja terveysturvan kes-

kusliitto, Helsinki, 2011, 207-209. Pohjola, Anneli, Merja Laitinen & Seppänen Marjaana (toim.) (2015). Rakenteellinen

sosiaalityö. Sosiaalityön tutkimuksen vuosikirja 2014. Kuopio: UNIpress. Pohjola, Anneli 2015. Rakenteellisen sosiaalityön paikannuksia. Teoksessa Pohjola,

Anneli, Laitinen & Merja, Seppänen, Marjaan (toim.) 2015. Rakenteellinen sosiaalityö. Sosiaalityön tutkimuksen vuosikirja 2014. Kuopio: UNIpress, 16-24.

Pönkä, Harto 2014. Sosiaalisen median käsikirja. Jyväskylä: Docendo Oy

Rauhala, Pirkko-Liisa. Luento Helsingin yliopistolla 6.10.2015. Sosiaalityön globaalit ja lokaalit toimintaympäristöt uuden hallinnan kaudella

Rikoslaki 19.12.1889/39. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajan-tasa/1889/18890039001?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=rikoslaki.

Viitattu 24.9.17.

Reamer, Frederic G. 2014. Clinical social work in a digital environment. Ethical and risk-management challenges. Clinical Social Work Journal (2015) 43. 120-132. https://www.researchgate.net/profile/Frederic_Reamer/publication/271921890_Clini-

cal_Social_Work_in_a_Digital_Environment_Ethical_and_Risk-Management_Chal-lenges/links/55114f330cf29a3bb71d8282.pdf. Viitattu 11.5.2017.

Reinboth, Susanna 4.7.2017. Helsingin sanomat. Kotimaa. A 11. Isä kuvasi lasten huos-taanoton, levitti videota netissä.

Seppänen, Janne & Väliverronen Esa 2013. Mediayhteiskunta. Tampere: Vastapaino.

90

Sitra 2015. Eeva, Hellström. Muokkaako teknologia yhteiskuntaa vai päinvastoin? https://www.sitra.fi/blogit/tutkimustiimin-viikon-varrelta-14-muokkaako-teknologia-yh-teiskuntaa-vai/. Viitattu 31.8.2017.

Sipilä. Anita 2011. Sosiaalityön asiantuntijuuden ulottuvuudet. Tiedot, taidot ja etiikka

työntekijöiden näkökulmasta kunnallisessa sosiaalityössä. Itä-Suomen yliopisto Yhteis-kuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta Kuopio. http://epublicati-ons.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-0537-6/urn_isbn_978-952-61-0537-6.pdf. Viitattu

6.9.2017.

Sipilä, Jorma 1989. Sosiaalityön jäljillä. Helsinki: Painokaari Oy. Sirkka, Katariina 2014. Sosiaalityön rakenteellinen asiantuntijuus. Teoksessa Pohjola,

Anneli, Merja Laitinen & Seppänen Marjaana (toim.) 2015. Rakenteellinen sosiaalityö. Sosiaalityön tutkimuksen vuosikirja 2014.Kuopio: UNIpress, 119-127.

Sosiaalihuoltolaki 30.2012.2014 / 1301. http://www.finlex.fi/fi/laki/al-kup/2014/20141301. Viitattu 15.5.2017.

Sosiaalihuoltolaki 17.9. 1982 / 710.

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1982/19820710. Viitattu 15.5.2017. Stanfield, Deb & Beddoe, Liz 2013. Social work and the media: A collaborative chal-

lenge. Deb Stanfield, PGDipSW, BSW, GDipSup, Academic Staff Member, Centre for Health and Social Practice, Wintec. Liz Beddoe, MA (Social Work), PhD, School of Counselling, Human Services and Social Work, The University of Auckland. http://an-

zasw.nz/wp-content/uploads/Social-Work-Review-Volume-25-Number-4-Articles-Stan-field-and-Beddoe.pdf. Viitattu 8.5.2017.

Suhonen, Niina 2012. Sosiaalinen raportointi sosiaalityöntekijöiden vaikuttamisen väli-neenä. Pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto.

Strom-Gottfried, Kimberly, Shannon Thomas & Anderson Hilary 2014. Social Work

and Social Media. Reconciling Ethical Standards and Emerging Technologies Notes and acknowledgements: The authors would like to thank Alex Collins. Journal of Social Work Values and Ethics, Volume 11, Number 1 (2014). file:///C:/Users/Satu/Desk-

top/Hyvä%20teknolgia%20artikkeli%20omaan%20graduubn.pdf. Viitattu 2.10.17.

Suomen perustuslaki 11.6.1999/731. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajan-tasa/1999/19990731?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=perustuslaki. Viitattu 24.917.

Suominen, Jaakko, Östman, Sari, Saarikoski, Petri & Turtiainen, Riikka 2013. Sosiaali-

sen median lyhyt historia. Helsinki: Gaudeamus oy. Talentia 2017. Sosiaalityön maailmanlaajuinen määritelmä. http://www.talentia.fi/ty-

oelama/sosiaalialan_tyo/tyon_maaritelmat/sosiaalityon_kv-maaritelma. Viitattu 28.3.2017.

91

Talentia 2017. Omassa valvonnassa. Sosiaalialan edunvalvonta- ja ammattilehti 5.2.2017.

Tiitinen, Laura & Lähteinen, Sanna 2015. Julkisen viestinnän keinoilla toteutetun raken-teellisen sosiaalityön tavoitteet. Teoksessa Pohjola, Anneli, Merja Laitinen & Seppänen

Marjaana (toim.) 2015. Rakenteellinen sosiaalityö. Sosiaalityön tutkimuksen vuosikirja 2014.Kuopio: UNIpress, 192-194.

Tiitinen, Laura. Tieteen tekijöiden liitto. https://50tieteentekijaa.fi/tieteentekija/laura-tiitinen/. Viitattu 24.9.17.

Tilastokeskus 2016. Väestön tieto ja viestintätekniikan käyttö. http://www.stat.fi/til/su-tivi/2016/sutivi_2016_2016-12-09_tie_001_fi.html. Viitattu 19.5.2017.

Tilastokeskus 2015. Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus.

http://www.stat.fi/til/sutivi/2016/sutivi_2016_2016-12-09_tau_009_fi.html. Viitattu 5.7.2017.

Tekijänoikeuslaki 8.7.1961/404. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajan-tasa/1961/19610404?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=Te-

kij%C3%A4noikeuslaki%20. Viitattu 24.9.17. Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos 2016. Rakenteellinen sosiaalityö.

https://www.thl.fi/fi/web/paatoksenteko-talous-ja-palvelujarjestelma/vaikuttavuus/sosi-aalityon-vaikuttavuuden-arviointi/aikuissosiaalityo/rakenteellinen-sosiaalityo. Viitattu 18.7.2017.

Tuomi, Jouni & Sarajärvi, Anneli 2004. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Tam-

pere: Tammer-paino. Ylikahri, Ville 2007. Kuinka maailma muutetaan? Kansalaisvaikuttajan opas. Seinäjoki:

I-Print Oy.

Viirkorpi, Paavo 1990. Rakenteellisen sosiaalityön pakko ja mahdollisuudet. Sosiaali-hallituksen julkaisuja 17/1990, Helsinki.

Vehkalahti, Kimmo 2008. Kyselytutkimuksen mittarit ja menetelmät. Helsinki: Tammi.

Vilkka, Hanna 2007. Tutki ja mittaa. Määrällisen tutkimuksen perusteet. Jyväskylä: Gummerus kirjapaino oy.

Wiio, Juhani 2006. Media uudistuvassa yhteiskunnassa. Median muuttuvat pelisäännöt. Sitran raportteja 65. Helsinki: Edita Prima Oy.

LIITE 1. Saatekirje kyselytutkimukseen

Hei, Uraverkoston sosiaalityöntekijät ja opiskelijat!

Teen pro gradu -tutkielmaa rakenteellisesta sosiaalityöstä sosiaalisessa mediassa. Tutki-

mustehtävänä on selvittää sosiaalityöntekijöiden sosiaalisen median käyttöä rakenteelli-

sen sosiaalityön tehtäväalueissa. Sosiaalityölle on ominaista vaikuttamistyö yhteiskun-

nallisena muutostyönä. Rakenteellisessa sosiaalityössä tuodaan esille yhteiskunnan syrji-

viä ja eriarvoistavia rakenteita, jotka vaikuttavat ihmisten elämään. Tarkoituksena on pa-

rantaa ihmisten tilanteita ja olosuhteita. Kyse on asiakkaiden asioiden ajamisesta ja val-

taistamisesta sekä yhteiskunnallisiin rakenteisiin vaikuttamisesta. Teknologian kehitys on

ollut viime vuosina valtaisaa ja se on tuonut myös sosiaalityön toteuttamiseen uudenla is ia

välineitä. Sosiaalinen media on noussut yhdeksi tärkeimmäksi yhteiskunnallisen vaikut-

tamisen kanavaksi tänä päivänä. Sosiaalinen media avaa sosiaalityöntekijöille laajoja

väyliä tehdä rakenteellista sosiaalityötä julkisesti viestimällä.

Kerään tutkielmaan aineiston kyselylomakkeen avulla, joka löytyy alta liitteenä. Tutki-

muksessa noudatetaan tutkimuseettisiä, lähdekriittisiä ja tutkimuksen luotettavuuteen liit-

tyviä lähtökohtia. Vastaukset tallentuvat nimettömänä, ja ne hävitetään gradun valmis tu-

misen jälkeen. Tutkimukseen osallistuminen on vapaaehtoista. Tärkeintä on saada tietoa

siitä, miten sosiaalityöntekijät tekevät rakenteellista sosiaalityötä sosiaalisessa mediassa.

Jokaisen vastaus on arvokas ja tärkeä. Kiitän ilolla ja lämmöllä, jos ehditte vastaamaan

kyselyyn 27.9.2017 mennessä!

LIITE 2 Kyselytutkimus

1. Millä sektorilla työskentelet tällä hetkellä sosiaalityöntekijänä?

a) Julkisella sektorilla b) Yksityisellä sektorilla

c) Kolmannella sektorilla d) Muu, mikä

2. Missä työskentelet sosiaalityöntekijänä? a) Aikuissosiaalityö

b) Vanhussosiaalityö c) Mielenterveys- ja päihdepalvelujen sosiaalityö d) Vammaissosiaalityö

e) Nuorten sosiaalityö f) Maahanmuuttajien sosiaalityö

g) Terveyssosiaalityö h) Lastensuojelun sosiaalityö i) Perhesosiaalityö

j) Kehittämistyö k) Opetus

l) Hallintotyö m) Kuraattori n) Muu, mikä

3. Kuinka paljon sinulla on työkokemusta sosiaalialalta?

a) 0-1 vuotta

b) 2-5 vuotta c) 6-10 vuotta

d) 11-15 vuotta e) 16-19 vuotta f) yli 20 vuotta

4a) Käytätkö sosiaalista mediaa rakenteellisen sosiaalityön tekemiseen?

a) Käytän b) En käytä

4b) Jos et käytä niin tarkennatko miksi?

5a) Sosiaalityöntekijä voi tehdä rakenteellista sosiaalityötä niin yksityishenkilönä, asian-tuntijana kuin työroolista käsin. Mitä roolia sinä käytät sosiaalisessa mediassa rakenteel-lisessa sosiaalityössä? (voit valita useamman vaihtoehdon)

a) Työrooli b) Asiantuntijarooli

c) Yksityishenkilö

5b) Tarkenna vielä mitä roolia käytät eniten?

6. Kerro vapaasti mitä sosiaalisen median palveluyhteisöjä / kanavia käytät rakenteellisen

sosiaalityön tekemiseen? (Facebook, MySpace, LinkedIn, Twitter, YouTube, Instagram,

Flickr, Slideshare, IRC-galleria, Wordpress, Blogger, Posterous, Pinterest, Diigo, WhatsApp, Skype, Snap-Chat, Google Drive, Prezi jne.)

7. Teetkö rakenteellista sosiaalityötä? a) Työaikana

b) Vapaa-aikana c) Sekä työaikana että vapaa-aikana

8. Miten esiinnyt sosiaalisessa mediassa, kun teet rakenteellista sosiaalityötä? (voit va-lita useamman vaihtoehdon)

a) Omalla nimellä b) Nimimerkillä c) Organisaation nimellä

d) Omalla ammattinimikkeellä

9a) Kuinka paljon käytät aikaa kuukaudessa rakenteellisen sosiaalityön tekemiseen sosi-aalisessa mediassa työaikana? (Valintaruudukko)

1 En ollenkaan

2 Melko vähän 3 Jossain määrin

4 Melko paljon 5 Paljon

9b) Kuinka paljon käytät aikaa kuukaudessa rakenteelliseen sosiaalityöhön tekemiseen sosiaalisessa mediassa vapaa-aikana? (Valintaruudukko) 1 En olenkaan

2 Melko vähän 3 Jossain määrin

4 Melko paljon 5 Paljon

10. Rakenteellisessa sosiaalityössä voidaan vaikuttaa institutionaalisiin, ideologisiin ja toiminnallisiin rakenteisiin. Mihin rakenteisiin sinä olet vaikuttanut sosiaalisen median

kautta? a) Institutionaalisiin rakenteisiin (rakenteiden muokkaaminen) b) Ideologisiin rakenteisiin (asenteisiin / toimintatapoihin vaikuttaminen)

c) Toiminnallisiin rakenteisiin (yhteisöllisyyden, osallisuuden, kulttuurisuuden edistäminen)

11. Millaisissa yhteiskunnallisissa ilmiöissä olet tehnyt rakenteellista sosiaalityötä sosi-aalisessa mediassa?

a) Syrjäytymiseen liittyvissä b) Huono-osaisuuteen liittyvissä

c) Eriarvoistumiseen liittyvissä d) Muu, Mikä

12a) Mitä seuraavia rakenteelliseen sosiaalityön tehtäväkenttään sisältyviä osioita olet tehnyt sosiaalisessa mediassa? (voit valita useamman vaihtoehdon)

a) Olet tuonut esille asiakkaiden tarpeita ja niiden yhteiskunnallisia yhteyksiä? b) Olet edistänyt asiakkaiden osallisuutta c) Olet edistänyt asiakkaan oikeuksien ja tasa-arvon toteutumista

d) Olet tuonut esille sosiaalipalvelujen ja muun sosiaalihuollon vaikutuksia e) Olet tuonut esille asiakkaiden sosiaalista hyvinvointia ja sosiaalisia ongelmia koske-

vaa tietoa f) Olet tehnyt toimenpide-ehdotuksia sosiaalisten ongelmien ehkäisemiseksi, korjaa-miseksi ja kehittämiseksi

g) Olet osallistunut sosiaali- ja terveysalan ohjelmien / palvelustrategioiden kehittämi-seen ja suunnitteluun

h) Olet edistänyt asiakkaan / ryhmien valtaistumista ja voimaantumista i) Olet edistänyt asiakkaan asianajoa j) Muu, mikä

12b) Kerro vastaamasi pohjalta vielä tarkemmin minkälaisia asioita tekemäsi rakenteel-linen sosiaalityö on pitänyt sisällään sosiaalisessa mediassa?

13a) Millä tavalla olet tehnyt rakenteellista sosiaalityötä sosiaalisessa mediassa? (voit va-lita useamman vaihtoehdon)

a) Linkkejä jakamalla (kirjoitukset, videot, kuvat) eri palveluyhteisöissä / kanavissa sosiaalisessa mediassa

b) Tykkäyksiä tekemällä (kirjoitukset, videot, kuvat) eri palveluyhteisöissä / kanavissa

sosiaalisessa mediassa c) Osallistumalla verkkokeskusteluihin eri sosiaalisen median palvelukanavilla / yhtei-

söissä

d) Pitämällä blogia e) Tekemällä päivityksiä / kirjoituksia sosiaalisen median palveluyhteisöissä / kanavissa

f) Tekemällä videoita sosiaalisen median palveluyhteisöihin / kanaviin. f) Muu, Mikä

13b) Halutessasi voit tarkentaa vielä tapaasi tehdä rakenteellista sosiaalityötä sosiaali-sessa mediassa liittyen yllä esitettyyn kysymykseen

14a) Miten paljon teet rakenteellista sosiaalityötä sosiaalisessa mediassa avoimissa pal-veluyhteisöissä/ryhmissä? (Lineaarinen asteikko 1-5 välillä, jossa 1 on ei ollenkaan ja 5

erittäin paljon.

14b) Miten paljon teet rakenteellista sosiaalityötä sosiaalisessa mediassa suljetuissa pal-veluyhteisöissä/ryhmissä? (Lineaarinen asteikko 1-5 välillä, jossa 1 on ei ollenkaan ja 5 erittäin paljon).

14c) Tarvittaessa voit tarkentaa miksi ja missä tilanteessa käytät julkista ja milloin yksi-

tyistä palveluyhteisöä / ryhmää

15a) Kenelle olet viestinyt sosiaalisessa mediassa rakenteellisen sosiaalityön asioista? (voit valita useamman vaihtoehdon)

a) Päättäjiin (kunta ja valtakuntapolitiikan tasolla) b) Muihin julkisiin vaikuttajiin / toimijoihin (toimittajat, mediahenkilöt yms.)

c) Muut viranomaiset / toimijat d) Kolmas sektori e) Asiakkaat

f) Muu yksityinen henkilö g) Muu julkisen vallan organisaatio

h) Omat kaverit / tuttavat i) Muu

15b) Tarkenna oman vastauksesi pohjalta toimija / paikka johon olet ollut yhteydessä

16. Haluatko tuoda esille rakenteellisesta sosiaalityötä sosiaalisessa mediassa jotain muuta, mitä ei ole kysytty?

Lämmin kiitos vastauksista!