KIRKKOHERRAN VAALITAVAN MUUTTAMINEN

Kirkkohallituksen virastokollegion 21.10.2010asettaman työryhmän mietintö

Suomen ev.lut. kirkon keskushallintoSarja C 2011:2

Kirkkohallitukselle

Kirkkohallitus asetti kokouksessaan 21.10.2010 589 § työryhmän, jonka tehtävänä oli 28.2.2011mennessä valmistella esitys kirkkoherranvaalin muuttamisesta välilliseksi vaaliksi kahden erivaalitavan pohjalta. Kirkolliskokous käsitteli toukokuussa 2010 Kirkkohallituksen esityksen1/2009, jossa ehdotettiin kirkkoherranvaalin muuttamista välilliseksi vaaliksi. Kirkolliskokouspäätti 6.5.2010 asiasta annetun lakivaliokunnan lausunnon käsiteltyään jättää esityksen raukea-maan ja antaa sen kirkkohallitukselle uudelleen valmisteltavaksi kahden vaalitavan pohjalta.Työryhmän tuli valmistelussa ottaa huomioon lakivaliokunnan mietinnössä ja sen liitteenä ole-vassa perustevaliokunnan lausunnossa esiin tulleet näkökohdat. Työryhmän puheenjohtajaksivalittiin kirkkoneuvos Pirjo Pihlaja ja muiksi jäseniksi kirkkoherra Pertti Simola Malmin seura-kunnasta ja lakimiesasessori Jussi Lilja Lapuan hiippakunnasta. Työryhmän sihteeriksi valittiinlakimies Ulla Suotunen. Työryhmä on kokoontunut neljä kertaa. Työryhmän keskeiset ehdotuk-set ovat:

- Työryhmä ehdottaa, että kirkkoherra valittaisiin ensisijaisesti välillisellä vaalilla, jokatoimittaisi kirkkovaltuusto tai seurakuntayhtymässä seurakuntaneuvosto. Tuomiokapituliantaisi kirkkoherranvirkaa hakeneista lausunnon, jonka pohjalta seurakunnan toimielintekisi päätöksensä.

- Työryhmä ehdottaa myös, että tuomiokapituli voisi seurakunnan pyynnöstä päättää, ettäseurakunnassa toimitetaan kirkkoherran välitön vaali, jossa äänioikeutettuja olisivatkaikki 18-vuotiaat seurakunnan jäsenet.

- Lisäksi työryhmä ehdottaa, että mahdollisuudesta asettaa ylimääräinen vaaliehdokas luo-vuttaisiin.

Helsingissä helmikuun 16 päivänä 2011

Pirjo Pihlaja

Pertti Simola Jussi Lilja

Ulla Suotunen

Kirkkohallituksen esitys /2011 kirkolliskokoukselleAsianro 2010-00527

Esitys kirkkoherranvaalia koskevien kirkkolain, kirkko-järjestyksen ja kirkon vaalijärjestyksen säännöstenmuuttamiseksi

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan kirkkoherranvaaliamuutettavaksi siten, että kirkkoherra valittai-siin ensisijaisesti välillisellä vaalilla, jonkatoimittaisi kirkkovaltuusto tai seurakuntayh-tymään kuuluvassa seurakunnassa seurakun-taneuvosto. Välillisessä vaalissa tuomiokapi-tulin suorittamasta ehdollepanosta luovuttai-siin ja kirkkoherra valittaisiin pääpiirteittäinsamoja menettelysäännöksiä noudattaen kuinseurakunnan kappalainen.

Seurakunnan pyynnöstä tuomiokapituli voi-si kuitenkin päättää, että kirkkoherra valitaanvälittömällä vaalilla, joka toimitettaisiin pää-sääntöisesti nykyisten kirkkoherranvaaliakoskevien säännösten mukaan. Ylimääräistävaalisijaa koskevat säännökset ehdotetaankumottaviksi.

Kirkkolain, kirkkojärjestyksen ja kirkonvaalijärjestyksen muutokset ehdotetaan tule-vaksi voimaan mahdollisimman pian muutos-ten hyväksymisen jälkeen.

_________

2

SISÄLLYS

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ ................................................................................... 1

SISÄLLYS ........................................................................................................................................ 2

YLEISPERUSTELUT ...................................................................................................................... 3

1 Johdanto .................................................................................................................................. 3 2 Nykytila ................................................................................................................................. 3

2.1 Lainsäädäntö ja käytäntö ........................................................................................ 3 Kirkkoherran nykyinen vaalitapa ............................................................................... 3

Hakeminen ................................................................................................................ 3 Vaaliehdotus .............................................................................................................. 4

Vaali.......................................................................................................................... 4 Valtakirjan antaminen ............................................................................................... 5

2.2 Vertailu eräisiin luterilaisiin naapurikirkkoihin .................................................... 5 Ruotsi, Svenska kyrkan .............................................................................................. 5 Norja, Den Norske Kirke ........................................................................................... 6 Viro, Eesti Evangeelne Luterlik Kirik ........................................................................ 6

2.3 Nykytilan arviointi ................................................................................................... 6 Nykytilaan liittyviä ongelmia ..................................................................................... 6

Kirkkoherran ja kappalaisen vaali käytännössä........................................................... 73 Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset ........................................................................ 8

3.1 Tavoitteet ................................................................................................................. 83.2 Toteuttamisvaihtoehdot ........................................................................................... 8

Välitön vaali .............................................................................................................. 8Välillinen vaali ........................................................................................................ 10Vaalitavan valinta .................................................................................................... 10

3.3 Keskeiset ehdotukset.............................................................................................. 114 Esityksen vaikutukset ......................................................................................................... 13

4.1 Taloudelliset vaikutukset ....................................................................................... 134.2 Organisaatio- ja muut vaikutukset ....................................................................... 13

5 Asian valmistelu ................................................................................................................. 145.1 Valmisteluvaiheet ja -aineisto ................................................................................ 14

6 Riippuvuus muista esityksistä ............................................................................................ 14

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT ..................................................................................... 151 Lakiehdotuksen perustelut................................................................................................. 152 Kirkkojärjestyksen muutosehdotuksen perustelut ........................................................... 163 Kirkon vaalijärjestyksen muutosehdotuksen perustelut................................................... 204 Voimaantulo ....................................................................................................................... 215 Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys......................................................................... 21

RINNAKKAISTEKSTIT ............................................................................................................... 23 Kirkkolain muuttamisesta ........................................................................................................... 23 Kirkkojärjestyksen muuttamisesta ............................................................................................... 28 Kirkon vaalijärjestyksen muuttamisesta ...................................................................................... 39

LIITEETLiite 1 Vakinaisen papin vaalitavan kehitys......................................................................... 43Liite 2 Kirkkoherran vaalin arvioitu kesto ........................................................................... 51

3

YLEISPERUSTELUT

1 Johdanto

Kaikilla 18 vuotta täyttäneillä seurakunta-laisilla on kirkkoherranvaalissa yleinen jayhtäläinen äänioikeus, jota käyttämällä hepääsevät valitsemaan itselleen seurakunnanjohtajan. Seurakuntalaisten valinnanvapauttarajoittaa tuomiokapitulin hakijoista laatima,kolme ehdokassijoille asetettua hakijaa sisäl-tävä vaaliehdotus sekä ylimääräiselle vaa-liehdokkaalle asetetut erityisehdot.

Kirkkoherranvaalin vaalitavan muuttami-nen välilliseksi vaaliksi tuli esille kirkollis-kokouksessa edustaja-aloitteena vuonna2006. Aloitteessa ehdotettiin kirkkoherran-vaalia koskevien säännösten muuttamista si-ten, että vaalin suorittaisi seurakunnan kirk-kovaltuusto ja seurakuntayhtymään kuulu-vassa seurakunnassa seurakuntaneuvosto.Aloitetta perusteltiin siten, että välillinenvaalimenettely antaisi paremmat mahdolli-suudet arvioida hakijoiden todellisia kykyjäja ominaisuuksia viranhoidon kannalta, välil-linen vaali lisäisi hakijoiden määrää ja kas-vattaisi kirkkovaltuuston ja seurakuntaneu-voston vastuuta. Kirkolliskokous lähetti asi-an yleisvaliokuntaan, jonka piti hankkia pe-rustevaliokunnan lausunto. Yleisvaliokunnanmietintö oli esillä kirkolliskokouksessa ke-väällä 2007, jolloin asia lähetettiin valmistel-tavaksi kirkkohallitukseen.

Kirkkohallitus antoi esityksen 1/2009 kirk-koherranvaalia koskevien kirkkolain, kirkko-järjestyksen ja kirkon vaalijärjestyksenmuuttamiseksi. Esityksessä ehdotettiin suo-rasta kansanvaalista luopumista ja kirkkoher-ran valitsemista välillisellä vaalilla kirkko-valtuustossa tai seurakuntayhtymään kuulu-vassa seurakunnassa seurakuntaneuvostossa.Esityksessä ehdotettiin myös, että tuomioka-pitulin suorittamasta ehdollepanosta luovut-taisiin ja että kirkkoherra valittaisiin pääpiir-teittäin samoja menettelytapoja noudattaenkuin seurakunnan kappalainen.

Kirkkohallituksen esitys oli esillä kirkol-liskokouksessa keväällä 2009. Asia lähetet-tiin lakivaliokuntaan, jolle perustevaliokun-nan tuli antaa lausunto. Kirkolliskokouspäätti valiokuntien lausunnot saatuaan jättääesityksen raukeamaan ja antaa sen kirkkohal-

litukselle uudelleen valmisteltavaksi kahdenvaalitavan pohjalta siten, että laki- ja perus-tevaliokunnan näkökohdat tulevat valmiste-lussa otetuksi huomioon.

Tässä esityksessä ei ole käyty läpi kirkko-herran vaalitavan historiallista kehitystä eikäkirkkoherran valitsemiseen liittyvää teologis-ta selvitystä. Näitä aihepiirejä koskevat kir-joitukset löytyvät tämän esityksen liitteenä.

2 Nykytila

2.1 Lainsäädäntö ja käytäntö

Kirkkoherran nykyinen vaalitapa

Hakeminen

Tuomiokapituli julistaa kirkkoherran viranhaettavaksi 30 päivän hakuajalla ja ilmoittaahakuajan päättymispäivän sekä hakijaltavaadittavan kielitaidon. Ennen viran auki ju-listamista tuomiokapituli voi varata kirkko-tai seurakuntaneuvostolle tilaisuuden antaalausunnon viran erityisistä tarpeista. Virkaaei voida täyttää haettavaksi julistamatta. Ai-noa poikkeus on kirkkohallituksen päätös,jolla kirkkoherra voidaan siirtää toiseenkirkkoherran virkaan seurakuntien jaotustakoskevan päätöksen yhteydessä. Tuomioka-pitulin viranhakuilmoitus, joka julkaistaanvaltakunnallisessa lehdessä, on virallinen,mutta sen lisäksi seurakunnat usein julkaise-vat oman hakuilmoituksensa.

Kirkkoherranvirkaa voi hakea pastoraali-tutkinnon ja seurakuntatyön johtamisen tut-kinnon suorittanut tai tutkinnon korvaavanpätevyyden omaava pappi. Pastoraalitutkin-non voi suorittaa hoidettuaan kaksi vuottapapinvirkaa tai vastaavaa tehtävää. Tuomio-kirkkoseurakunnan kirkkoherranvirkaa ha-kevalta vaaditaan ylempi pastoraalitutkinto.

Seurakuntatyön johtamisen tutkintoon (6op) sisältyy noin lukukauden kestävä kirk-koherran tehtäviä ja johtajuutta käsitteleväopintokokonaisuus sekä sen aikana soveltu-vuustutkinta, jossa selvitetään tutkinnon suo-rittajan edellytyksiä toimia työyhteisön joh-tajana. Opintokokonaisuuden järjestää tuo-

4

miokapituli. Tutkinnon suorittamisesta anne-taan arvosana.

Seurakuntatyön johtamisen tutkinnon kor-vaavan pätevyyden antaa toimiminen par-haillaan vakinaisessa kirkkoherranvirassa,pastoraalitutkinnon suorittaminen parhaallamahdollisella arvosanalla, ylemmän pasto-raalitutkinnon suorittaminen tai että on suo-rittanut kirkon johtamiskoulutusohjelman1990 mukaisen johtamiskoulutuksen ennenvuotta 2000.

Pappi, joka on hakijana kirkkoherran vir-kaan, ei voi hakea samanaikaisesti toistakirkkoherran tai kappalaisen virkaa. Papilla,joka vaalin tuloksen mukaan saisi valtakirjankirkkoherran virkaan, on kuitenkin oikeushakea toista papin virkaa, jos valtakirjaa eiole annettu kolmen kuukauden kuluessa vaa-lin toimittamisesta. Mikäli hakijana on vainyksi pätevä hakija, tuomiokapitulin on varat-tava kirkko- tai seurakuntaneuvostolle tilai-suus antaa lausuntonsa vaaliehdotuksen te-kemisestä. Tällöin neuvosto voi pyytää tuo-miokapitulia julistamaan viran uudelleen ha-ettavaksi. Jos uudella hakuajalla virkaan eitule uutta pätevää hakijaa, tuomiokapitulinon tehtävä vaaliehdotus tai painavista syistäpäätettävä, että viran täyttämismenettelyraukeaa.

Vaaliehdotus

Tuomiokapituli tutkii hakijoiden kelpoi-suuden, yleensä haastattelee hakijat ja tekeevaaliehdotuksen. Vaaliehdotusprosessia onpiispainkokous ohjeistanut asettamansa työ-ryhmän mietinnöllä Kirkkoherran viran eh-dollepano (Sarja B 2003:4), jonka piispain-kokous lähetti tuomiokapituleille ja seura-kunnille tiedoksi syksyllä 2003. Mietinnössäselvitetään prosessin kulkua, kelpoisuus- janimitysharkintaa, hakijoiden haastattelua,päätöksen perustelemista jne. Syksyllä 2010myös hiippakuntadekaanit ovat ohjeistaneethaastattelumenettelyjä kirkkoherran valinta-menettelyssä.

Vaaliehdotuksessa asetetaan pätevistä ha-kijoista vaalisijoille kolme siinä järjestykses-sä kuin heidät katsotaan taitaviksi ja kykene-viksi virkaan, ottaen huomioon viran erityi-set tarpeet. Samalla tuomiokapituli toteaa

myös, ketkä hakijoista ovat kelpoisia ylimää-räiseksi vaaliehdokkaaksi. Ylimääräiseltävaaliehdokkaalta edellytetään lisävaatimuk-sena, että hän on vähintään viisi vuotta hoi-tanut papinvirkaa tai vastaavaa tehtävää.

Vaaliehdokkaaksi ei ole kelpoinen hakija,1) joka on pidätetty tai erotettu papin- taipappisviran toimituksesta 2) joka hakee tois-ta kirkkoherran tai kappalaisen virkaa tai 3)jolta ilmeisesti puuttuvat viran hoitamiseentarvittavat edellytykset.

Tuomiokapitulin tekemästä vaaliehdotuk-sesta hakijan on mahdollisuus tehdä oikaisu-vaatimus tuomiokapitulille. Oikaisuvaati-muksen johdosta annetusta päätöksestä onvalitusmahdollisuus hallinto-oikeuteen jajatkovalitusmahdollisuus korkeimpaan hal-linto-oikeuteen. Muutoksenhaun kohteenavoi olla vaalisijan saaminen, kelpoisuus yli-määräiseksi ehdokkaaksi tai hakijoiden jär-jestys vaaliehdotuksessa.

Ehdolle pantu hakija ei saa peruuttaa ha-kemustaan sen jälkeen, kun vaaliehdotus ontehty. Tuomiokapituli voi kuitenkin paina-vista syistä hyväksyä peruutuksen. Ylimää-räiseksi vaaliehdokkaaksi kelpoinen hakijasaa peruuttaa hakemuksensa ennen viimeistävaalisaarnapäivää. Hän on tämän jälkeen va-paa hakemaan muuta virkaa.

Jos vain yksi on asetettu ehdolle, tuomio-kapituli antaa hänelle valtakirjan virkaan.

Vaali

Kun vaaliehdotus on lainvoimainen, tuo-miokapituli määrää vaalin ajankohdan sekävaalisijalle asetetut toimittamaan peräkkäisi-nä sunnuntaipäivinä vaalinäytteenä päiväju-malanpalveluksen tuomiokapitulin määrää-mässä kirkossa. Kaksikielisessä seurakun-nassa jumalanpalvelus toimitetaan kummal-lakin kielellä. Tuomiokapituli voi painavastasyystä vapauttaa vaalisijan saaneen jumalan-palveluksen toimittamisesta.

Tuomiokapituli lähettää kirkkoherralle seu-rakunnan ilmoitustaululle pantavaksi vaalintoimittamisesta kuulutuksen. Siinä ilmoite-taan vaalisijoille asetetut ja heidän ansionsa,vaalinäytepäivät, vaalin alkamispäivä sekäylimääräisiksi ehdokkaiksi kelpoisten haki-joiden nimet.

5

Tuomiokapituli keskeyttää vaalin, jos jokuvaalisijalle asetetuista kuolee, pidätetään taierotetaan virantoimituksesta taikka tuomi-taan viraltapantavaksi tai menettää pappis-virkansa ennen kuin valtakirja virkaan onannettu. Jos vaali on jo toimitettu ja jonkunmuun pitäisi vaalin tuloksen mukaan saadavaltakirja, tuomiokapituli antaa hänelle val-takirjan. Jos vaaliehdotus on tullut vajaaksijostain edellä mainitusta syystä, ja ehdollepanon ulkopuolelle on jäänyt päteviä hakijoi-ta, jotka pysyvät hakemuksessaan, tuomio-kapituli tekee uuden vaaliehdotuksen.

Vähintään kymmenen äänioikeutettua seu-rakunnan jäsentä saa pyytää virkaan kelpoi-seksi todettua hakijaa, jota ei ole asetettu eh-dolle, ylimääräiseksi ehdokkaaksi. Pyyntö,jossa on ilmoitettava ehdokkaan nimi, ontehtävä kirjallisesti ja jätettävä kirkkoherran-virastoon viimeistään viimeisen vaalinäyt-teen jälkeisenä keskiviikkona ennen kello 16.

Kirkkoherranvaalissa ovat äänioikeutettujaviimeistään ensimmäisenä vaalipäivänä 18vuotta täyttäneet seurakunnan jäsenet.

Ennakkoäänestys alkaa viimeistä vaalinäy-tettä seuraavan sunnuntain jälkeisenä maa-nantaina ja se jatkuu saman viikon perjantai-hin. Ennakkoäänestys tapahtuu vain siinäseurakunnassa, jonka kirkkoherra vaalilla va-litaan, kirkkoherranvirastossa joka päivä kel-lo 9–18 tai muussa ennakkoäänestykseenosoitetussa paikassa sekä kotiäänestyksenä.Vaalilautakunta laatii vaalista ja sen alkami-sesta sekä äänestyspaikoista ja -ajoista kuu-lutuksen, joka pidetään seurakunnan ilmoi-tustaululla viimeisestä vaalinäytepäivästääänestyksen päättymiseen asti. Lisäksi kuu-lutus julkaistaan lehdessä viimeistään viisipäivää ennen ennakkoäänestyksen alkamista.

Vaali aloitetaan viimeistä vaalinäytettäseuraavana toisena sunnuntaina jumalanpal-veluksen jälkeen ja päätetään joko samanapäivänä taikka sitä seuraavana maanantaina.Vaalilautakunta määrää ennen ensimmäistävaalinäytepäivää, minä aikoina äänestys suo-ritetaan. Vaali toimitetaan seurakunnan kir-kossa taikka kirkkoneuvoston tai seurakun-taneuvoston määräämässä muussa paikassa.

Kirkkoherranvaalin äänestyslipussa onomassa sarakkeessaan kunkin vaalisijalleasetetun nimi, virka-asema ja arvo sekä, jos

tuomiokapituli on katsonut vaalissa olevanylimääräiseksi vaaliehdokkaaksi päteviä ha-kijoita, tyhjä sarake tällaista vaaliehdokastavarten.

Seurakuntalainen äänestää vaalisijalla ole-vaa ehdokasta tekemällä selvästi näkyvänmerkinnän äänestyslipun siihen sarakkee-seen, jossa tämän nimi on. Jos hän haluaaäänestää vaaliin pyydettyä ylimääräistä vaa-liehdokasta, hänen on kirjoitettava äänestys-lipussa olevaan tyhjään sarakkeeseen ylimää-räisen ehdokkaan nimi. Ylimääräisen vaa-liehdokkaan äänestämisen lisäksi hänellä onhalutessaan oikeus äänestää vaalisijalla ole-vaa ehdokasta.

Valtakirjan antaminen

Vaalin tultua lainvoimaiseksi, tuomiokapi-tuli antaa valtakirjan sille, joka on saanutvaalissa eniten ääniä. Ylimääräisen vaalieh-dokkaan on kuitenkin tullakseen valituksisaatava vähintään yksi kymmenesosa kokoseurakunnan äänistä ja enemmän kuin puoletannetuista äänistä.

Jos valtakirjaa ei ole annettu kolmen kuu-kauden kuluessa vaalin toimittamisesta, pap-pi, joka saisi valtakirjan vaalin tuloksen mu-kaan, voi hakea toista virkaa. Muilla ehdo-kassijoilla olevilla hakijoilla on oikeus hakeatoista virkaa, kun vaali on toimitettu. Jospappi saisi valtakirjan useampaan virkaan,hänen tulee ilmoittaa tuomiokapitulille, min-kä viran hän ottaa vastaan.

2.2 Vertailu eräisiin luterilaisiin naa-purikirkkoihin

Ruotsi, Svenska kyrkan

Ruotsissa seurakunnan kirkkoherran jakappalaisen palvelussuhteen julistaa haetta-vaksi kirkkoneuvosto ja hakemukset lähete-tään seurakuntaan. Hakuajan päätyttyä ha-kemukset ja hakuilmoitus toimitetaan tuo-miokapitulille. Tuomiokapitulin käsittelynjälkeen kirkkoneuvosto valitsee tehtäväänjonkun tuomiokapitulin päteviksi toteamistahakijoista.

Tuomiokapituli tekee päätöksen hakijoidenpätevyydestä ja antaa päteviksi katsomistaan

6

hakijoista lausunnon seurakunnalle. Lausun-nossa tuomiokapituli ottaa huomioon myösne erityiset pätevyysvaatimukset, joita se onmahdollisesti asettanut kyseiseen virkaan.Tuomiokapitulin päätöksestä on mahdolli-suus valittaa erityiseen kirkolliseen elimeen(Svenska kyrkans överklagandenämnd). Va-litusoikeus on hakijalla, jota ei ole katsottupäteväksi tehtävään, muilla hakijoilla toistenhakijoiden pätevyydestä sekä kirkkoneuvos-tolla koskien hakijaa, jota ei ole katsottu pä-teväksi tehtävään. Jatkovalitusmahdollisuuttaei ole.

Norja, Den Norske Kirke

Norjassa seurakunnan kirkkoherraa ja mui-ta pappeja ei valita vaaleilla, vaan heidät ni-mitetään virkaansa hiippakunnallisen elimen,bispedømmerådetin, toimesta. Rovastit (ver-rattavissa lääninrovasteihin) ja piispat ovatkuitenkin valtiollisia virkamiehiä, jotka ni-mitetään virkaan valtioneuvoston päätöksel-lä.

Hiippakuntaneuvosto julistaa virat haetta-viksi ja laatii hakijoista yhteenvedon ansioi-den mukaisessa järjestyksessä. Seurakunta-neuvosto nimeää lausunnossaan kolme haki-jaa numerojärjestyksessä.

Tämän jälkeen asiakirjat tulevat käsiteltä-väksi valintalautakuntaan, johon kuuluu(läänin) rovasti, hiippakuntajohtaja sekäpappeja edustavan ammattiliiton edustaja.Valintalautakunnan lopullisen ehdollepanonjälkeen nimityksen suorittaa hiippakunta-neuvosto.

Viro, Eesti Evangeelne Luterlik Kirik

Virossa kirkkoherran valitsee seurakunnankirkkovaltuusto. Konsistori julistaa avoimenviran haettavaksi. Hakija esittää arkkipiispal-le, joka on konsistorin puheenjohtaja, hake-muksen virkaan. Samanaikaisesti voi hakeavain yhtä kirkkoherranvirkaa. Arkkipiispaantaa luvan hakea virkaa tai torjuu sen neu-voteltuaan asiasta seurakunnan lääninrovas-tin kanssa.

Jos arkkipiispa ei hyväksy yhtään hake-musta, hän voi esittää hakijaksi muun papin,joka on antanut siihen suostumuksensa. Ark-

kipiispa esittää valtuustolle hyväksymänsähakijan tai hakijat, jonka jälkeen lääninro-vasti kutsuu kirkkovaltuuston vaalikokouk-seen.

Valituksi tulee hakija, joka saa enemmänkuin puolet annetuista äänistä. Jos kukaan eisaa yli puolta äänistä, toimitetaan samassakokouksessa toinen vaalikierros kahden eni-ten ääniä saaneen välillä. Enemmän ääniäsaanut tulee tällöin valituksi. Äänten men-nessä tasan valituksi tulee virkaiältään van-hempi hakija. Konsistori antaa hakijalle val-takirjan virkaan.

2.3 Nykytilan arviointi

Nykytilaan liittyviä ongelmia

Nykyistä vaalijärjestelmää voidaan pitäädemokraattisena, mutta kansanvallan toteu-tuminen on kyseenalaista silloin, kun seura-kuntalaiset eivät käytä äänioikeuttaan ja ää-nestysprosentti jää hyvin alhaiseksi. Äänes-tysaktiivisuus kirkkoherranvaaleissa jääusein seurakuntavaaleja laimeammaksi. Onkuitenkin seurakuntia, joissa elää sekä vahvahalu vaikuttaa seurakunnan asioihin että pe-rinne osallistua vaaleihin.

Kirkkoherra toimii seurakunnan hengelli-senä ja hallinnollisena johtajana. Kirkkoher-ralla on kokonaisvastuu seurakunnasta ja hä-nen tehtävänsä on vaalia yhteyttä piispaan jatuomiokapituliin. Kirkkoherran tehtävänkuvaon painottunut enenevässä määrin hallinto-ja johtotehtäviin, erityisesti henkilöstöjohta-misen alueella. Taito ja kyky edellä maini-tuilla osaamisalueilla tulisi olla ratkaisevakirkkoherran valinnassa, mutta suorassa kan-sanvaalissa nämä ominaisuudet jäävät hel-posti syrjään.

Tuomiokapituli voi tutkia ehdokkaidenjohtajaominaisuuksia ja hallinnollista osaa-mista ja antaa niille painoa vaaliehdotustatehdessään. Tässä tuomiokapituli voi halu-tessaan esimerkiksi käyttää apuna soveltu-vuustutkintaa. Tuomiokapitulin mahdolli-suudet vaikuttaa yleisten virkanimitysperus-teiden huomioon ottamiseen valintatilantees-sa, ovat kuitenkin rajalliset. Seurakuntalaisil-la ei yleensä ole selkeää kuvaa kirkkoherrantehtävistä, eikä heille ole mahdollista antaa

7

ehdokkaiden henkilökohtaisista ominaisuuk-sista riittävästi tietoa vertailun tekemiseen.Henkilöarvioinneista, jotka ovat viranomais-ten toiminnan julkisuudesta annetun lain(621/1999, julkisuuslaki) perusteella salassapidettäviä, ei saa antaa tietoa julkisuuteen.Tietoja voidaan käyttää yhtenä perusteenaasetettaessa hakijoita vaalisijoille, mutta vaa-lisijajärjestys ei sido valinnan tekeviä seura-kuntalaisia. Äänestäjä joutuu tekemään va-lintansa sen tiedon ja tuntuman mukaan, jokahänen on mahdollista saada ehdokkaistamuun muassa vaalinäytejumalanpalveluksis-sa ja mahdollisissa haastattelutilanteissa.Kirkkoherran tehtäviä ajatellen nämä eivätanna riittävästi tietoja valinnan pohjaksi.

Suoraa kansanvaalia voidaan pitää myösalttiina vaalikampanjoinnin epäterveille piir-teille. Kun vaalissa aktiivia toimijoita onseurakunnan jäsenmäärään verrattuna suh-teellisen vähän, erilaisilla lieveilmiöillä voiolla ratkaiseva vaikutus vaalin lopputulok-seen.

Kirkkoherranviran valintamenettely onmonivaiheinen ja kestoltaan aivan liian pitkä.Pitkä prosessi on raskas ja ongelmallinen se-kä seurakunnalle että virkaa hakeville. Pro-sessin pituutta lisää kaksi muutoksenhaku-mahdollisuutta. Pitkän valintamenettelynvoidaan myös arvioida vähentävän varteen-otettavien hakijoiden määrää.

Myös ylimääräistä ehdokasta koskevatsäännökset on koettu hankaliksi. Kirkkolainylimääräisen ehdokkaan valintaa koskevatsäännökset eivät ole tarkoituksenmukaisia,vaan tekevät ylimääräisen ehdokkaan valin-nan erittäin vaikeaksi jopa mahdottomaksi.Ylimääräinen ehdokas voi tulla valituksi, joshän saa yhden kymmenesosan seurakunnanäänistä ja puolet annetuista äänistä. Suu-remmissa kaupunkiseurakunnissa äänestys-prosentti nousee vain hyvin harvoin ylikymmenen prosentin, minkä vuoksi näissäseurakunnissa ylimääräinen ehdokas ei voitulla valituksi juuri koskaan. Kun seurakun-takoot suurenevat, on ylimääräisen ehdok-kaan entistä vaikeampi tulla valituksi muis-sakaan seurakunnissa. Lisäksi äänestäjien onvaikea ymmärtää ylimääräisen ehdokkaanasemaa vaalissa. Ylimääräinen ehdokas voimoninkertaisella äänimäärällä hävitä vaalisi-

jalla olleelle hakijalle, minkä seurakuntalai-set kokevat erityisen epäoikeudenmukaiseksija epädemokraattiseksi.

Kirkkoherran ja kappalaisen vaali käytän-nössä

Seurakuntia oli vuoden 2011 alussa yh-teensä 449. Kirkkoherroja on hieman vä-hemmän kuin seurakuntia, koska muutamillaseurakunnilla on yhteinen kirkkoherra. Vuo-sittain seurakunnissa vaihtuu yhteensä noin35 kirkkoherraa. Vielä tämän vuosikymme-nen alkupuolella noin 45 kirkkoherraa vaih-tui vuosittain. Seurakuntien määrä on laske-va, minkä vuoksi myös kirkkoherrojen määrälaskee ja vaihtuvuus määrällisesti vähenee.

Tuomiokapitulit ovat selvittäneet hiippa-kunnissaan vuosina 2007–2010 toimitettujakirkkoherran ja kappalaisen vaaleja. Selvi-tyksistä ilmenee kirkkoherran virkojen osal-ta, että tuona aikana oli haettavana yhteensä139 virkaa ja hakijoita niihin oli kaikkiaan393. Keskimäärin hakijoita virkaa kohti olisiten 2,8. Keskiarvoa nostaa Helsingin ja Es-poon hiippakunnat, jossa hakijoita oli keski-määrin 3,6 (Helsingissä) ja 6,5 (Espoossa)hakijaa avoinna ollutta virkaa kohti. Viranainoalla hakijalla täytettiin 25 % kirkkoher-ran viroista. Oulun ja Porvoon hiippakunnis-sa ainoalla hakijalla täytettiin lähes puoletavoinna olleista viroista.

Ylimääräisen vaaliehdokkaan merkitys onollut hyvin pieni. Ylimääräinen ehdokas olimukana 9 vaalissa eli 6,5 %:ssa kirkkoher-ranviran täyttöjä. Heistä vain yksi tuli vali-tuksi. Toisin sanoen vajaa prosentti avoimis-ta kirkkoherranviroista täytettiin ylimääräi-sellä vaaliehdokkaalla.

Tuomiokapitulien selvityksen mukaan ää-nestysprosentit kirkkoherranvaaleissa ovatvaihdelleet voimakkaasti. Pohjois-Suomen jamaaseudun seurakunnissa prosentit ovat ol-leet selvästi korkeammat kuin etelän kau-pungeissa, joskin poikkeuksiakin on ollut.Oulun ja Lapuan hiippakunnissa äänestysak-tiivisuus on korkea, mutta toisaalta Oulunhiippakunnassa lähes puolet kirkkoherranvi-roista täytetään ainoalla hakijalla ilman vaa-lia.

8

Tuomiokapitulien ilmoittamat äänestyspro-sentit kirkkoherranvaaleissa vuosina 2007–2010:

Hiippakunta Keskiarvo VaihteluväliTurku 16,69 3,7 – 34,8Tampere 9,4 4,8 - 14Oulu 18,38 7,4 – 38Mikkeli 15,78 4,95 -34,2Porvoo 11,11 4,92 – 18,37Kuopio 18,58 5,06 – 36,27Lapua 21 15,9 – 35,9Helsinki 4,69 3,27 – 24,3Espoo 10,14 2,83 – 22,4

Vuosina 2007–2010 toimitetusta 89 kirk-koherranvaalista yhteensä 9 vaaliehdotukses-ta tehtiin oikaisuvaatimus ja 7 vaalissa vali-tus. Oikaisuvaatimus voi hidastaa vaaliakuukausilla, ja valitus viivästyttää vaalia ylivuodella.

Kappalaisen virkojen osalta selvityksestäilmenee, että vuosina 2007 2010 oli haetta-vana yhteensä 220 kappalaisen virkaa ja nii-hin yhteensä 651 hakijaa. Hakijoita oli vir-kaa kohti keskimäärin kolme. Hakijoita eiollut yhtään 10 virkaan ja 52 virkaan oli vainyksi hakija.

3 Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdo-tukset

3.1 Tavoitteet

Uudistuksen päätavoitteena on muuttaakirkkoherran valintaprosessi sellaiseksi, ettäse loisi edellytykset parhaan mahdollisen ha-kijan valinnalle kirkkoherran vaativaan ja li-sääntyvässä määrin henkilöstöjohtamiseenpainottuvaan tehtävään. Valinnan tekijöillätulisi olla selkeä käsitys kirkkoherran tehtä-vänkuvasta seurakunnassa sekä mahdolli-suudet ja välineet arvioida hakijoiden sovel-tuvuutta tehtävään.

Toisena tavoitteena on lyhentää ja yksin-kertaistaa kirkkoherran valintamenettelyä.Tavoitteena on varmistaa, että valinnat voi-sivat tapahtua mahdollisimman nopeasti jaettä mahdollisista muutoksenhauista huoli-matta seurakunta voisi toimia tehokkaasti.

Kolmantena tavoitteena uudistuksessa onmyös se, että kirkkoherran valintaprosessivoitaisiin toteuttaa tavalla, joka ottaa huomi-oon seurakunnan tarpeet. Seurakunta voisivalita kahdesta eri vaalitavasta sen, joka pa-remmin ottaa huomioon seurakunnan omatolosuhteet ja erityispiirteet.

3.2 Toteuttamisvaihtoehdot

Välitön vaali

Toisena vaalitapana ehdotetaan säilytettä-väksi suora kansanvaali, josta käytettäisiinnimeä välitön vaali. Hallinnossa yleisestivaaleista käytetään nimiä välillinen ja välitönvaali. Välitön vaali olisi mahdollista toteut-taa joko sellaisena kuin se on nykyistensäännösten mukaan tai siten, että ehdollepa-non sijasta tuomiokapituli antaisi hakijoistalausunnon, jolloin kaikki muodollisesti kel-poiset hakijat olisivat vaalissa mukana. Kol-mas vaihtoehto olisi, että tuomiokapituli ra-joittaisi vaaliin osallistujien määrän vaalieh-dotuksessaan.

Tuomiokapitulilla voidaan katsoa olevanparhaat edellytykset arvioida kirkkoherranhallinnollisia ja henkilöstöjohtamiseen liitty-viä taitoja. Tuomiokapitulilla tulisikin säilyämerkittävä asema hakijoiden kelpoisuuden jaansioiden arvioinnissa myös silloin, kun seu-rakunnassa toimitetaan välitön vaali.

Mahdollista on, että jatkossakin välitönvaali toimitettaisiin nykyisten säännöstenmukaisesti. Vaalitavassa on kuitenkin havait-tu useita ongelmia, joista esille on nostettuvarsinkin ylimääräisen vaaliehdokkaan ase-ma. Nykyistä vaalitapaa ei ole pidetty tyy-dyttävänä ratkaisuna.

Toinen vaihtoehto olisi vaali, jossa ehdol-lepanosta luovuttaisiin ja ehdollepanon sijas-ta tuomiokapituli antaisi hakijoista ainoas-taan lausunnon. Tuomiokapitulin lausuntototeaisi hakijoiden kelpoisuuden ja arvioisiheidän soveltuvuutensa kirkkoherran virkaanottaen huomioon yleiset virkanimitysperus-teet eli henkilön ansioituneisuuden sekä tai-don ja kyvyn selvitä virkatehtävistä. Lausun-non sisällön välittäminen äänestäjien tietoonolisi kuitenkin vastoin julkisuuslain säännök-siä lausuntoon sisältyvien henkilöarvioiden

9

vuoksi. Lausunnon merkitys jäisi varsin pie-neksi. Valinta ei siten myöskään perustuisiperustuslaista nouseviin virkanimitysperus-teisiin taitoon, kykyyn ja koeteltuun kansa-laiskuntoon. Äänestäjiä varten voitaisiin laa-tia vain nykykäytännön mukainen kuulutus,jossa voitaisiin kertoa heidän koulutuksensaja aiempi työkokemuksensa.

Kun välitön vaali toimitettaisiin lausun-nonantomenettelyn pohjalta, kaikki kelpoisethakijat olisivat vaalissa mukana, myös mah-dollisesti ne, jotka eivät ole soveltuvia kirk-koherran virkaan. Tuomiokapitulilla tulisiolla oikeus jättää sellaiset hakijat vaalin ul-kopuolelle, jotka eivät täytä viran kelpoi-suusehtoja. Tällöin olisi harkittava muutok-senhakumahdollisuutta jo tässä vaiheessa,jolloin vältyttäisiin vaalin uusimiselta, mikälikelpoisuusedellytysten täyttymisen osaltaolisi tehty virheellinen ratkaisu. Vaikkamuodollisesti epäpätevät hakijat voitaisiinkinjättää vaalin ulkopuolelle, jäisi hakijoidenansioituneisuuden ja soveltuvuuden arvioi-minen kuitenkin toissijaiseen asemaan.

Mikäli hakijoita olisi useita, vaalissa anne-tut äänet jakautuisivat suurella todennäköi-syydellä usealle ehdokkaalle. Kirkkoherrasaattaisi näin tulla valituksi hyvin pienellääänimäärällä. Tämän estämiseksi olisi harkit-tava toisen vaalikierroksen järjestämistä, mi-kä puolestaan pitkittäisi vaalia ja vaatisi ää-nestäjiltä huomattavasti enemmän aktiivi-suutta.

Kolmantena vaihtoehtona toteuttaa välitönvaali olisi uudistaa nykyistä vaalitapaa siten,että havaitut ongelmakohdat korjataan. Ää-nestysaktiivisuuteen ei vaalisäännösten kor-jaamisella kuitenkaan voida vaikuttaa, vaanäänestysaktiivisuuden nostaminen jää seura-kunnan toiminnan varaan.

Kolmannen vaihtoehdon mukaan toteutet-tavassa vaalissa tuomiokapituli tekisi virkaahakeneista vaaliehdotuksen, jossa se asettaisikolme pätevimmiksi katsomaansa hakijaaehdolle paremmuusjärjestyksessä. Loput ha-kijat jätettäisiin vaalin ulkopuolelle ja yli-määräisistä vaaliehdokkaista luovuttaisiin.

Ehdollepano mahdollistaisi tuomiokapitu-lin ja piispan ohjaavaan vaikutuksen kirkko-herran valintaan, mitä pidetään tärkeänä.Tuomiokapitulit ottavat jo nyt hakijoita arvi-

oidessaan huomioon hakijoiden soveltuvuu-den virkaan. Siten valinta ei jäisi yksin-omaan hakijoiden muodollisen kelpoisuudenvaraan. Tuomiokapitulit ovat yhdessä kehit-täneet omaa osuuttaan valintaprosessissa.

Vaaliehdotuksessa tuomiokapitulin tulisiantaa perusteltu esitys siitä, ketkä hakijoistaovat taitavia ja kykeneviä virkaan, sekä aset-taa heidät vaalisijoille. Taitavuuden ja kyke-nevyyden arviointi tulisi perustua viranhoi-dossa saatuun kokemukseen, hakijan sovel-tuvuuteen kyseessä olevaan tehtävään ja tut-kinnoin osoitettuun taitoon. Koska tuomio-kapituli tekee perusteellisen arvion viran ha-kijoiden soveltuvuudesta, voidaan katsoa, et-tä ylimääräiselle ehdokkaalle ei olisi enääsamalla tavoin tarvetta kuten aiemmin, jol-loin tuomiokapituli tutki pääsääntöisesti vainhakijoiden muodollisen kelpoisuuden ja vir-kavuosien määrällä oli keskeinen merkitysehdollepanossa.

Kirkkohallitus teki vuonna 1999 esityksenkirkolliskokoukselle koskien kirkkoherran-vaalin ylimääräisen vaaliehdokkaan vaalita-paa (kirkkohallituksen esitys 10/1999). Esi-tyksessä ehdotettiin sellaista säännösmuutos-ta, että tullakseen valituksi ylimääräisen vaa-liehdokkaan tuli saada yli puolet annetuistaäänistä. Kirkolliskokouksessa käydyssä kes-kustelussa kuitenkin tuotiin esille, että voi-massa olevan säännöksen edellyttämä 10 %äänimäärä koko seurakunnan äänistä halut-tiin pitää voimassa. Perusteluina tuotiin esillese, ettei ylimääräisillä vaaliehdokkaillauseinkaan ole riittävää kokemusta haettuuntehtävään, millä seikalla katsottiin olevanmerkitystä nimenomaan suurissa seurakun-nissa. Kirkolliskokouksessa kirkkohallituk-sen esitys raukesi.

Nykyisin vaaliehdotuksesta on erillinenmuutoksenhakuoikeus. Mahdollista olisi, ettäerillinen muutoksenhaku tässä vaiheessapoistettaisiin ja ehdollepanosta saisi valittaavasta, kun vaali olisi toimitettu. Erillisenmuutoksenhaun poistaminen nopeuttaisi va-lintaprosessia, mikäli valituksia ei tehtäisimyöskään vaalin toimittamisen jälkeen. Jostaas vaalin toimittamisen jälkeen valitetaanehdollepanosta, kirkkoherran valintamenette-ly pitkittyisi entisestään, kun koko vaalipro-sessi voitaisiin joutua uusimaan ja valinta-

10

päätös kumoamaan menettelyn alussa sattu-neen virheen vuoksi. Hakijoiden oikeustur-van sekä hallinnon tehokkuuden ja taloudel-lisuuden näkökulmasta olisi muutoksenha-kumahdollisuus ehdollepanosta syytä säilyt-tää.

Välillinen vaali

Toisena vaalitapana ehdotetaan vaalia, jos-ta käytettäisiin nimeä välillinen vaali. Vaalintoimittaisi joko kirkkovaltuusto tai seurakun-tayhtymään kuuluvassa seurakunnassa seu-rakuntaneuvosto. Vaalimenettelyssä olisikaksi vaihtoehtoa.

Mahdollista olisi, että tuomiokapituli tutki-si hakijoiden kelpoisuuden ja tekisi vaalieh-dotuksen. Vaaliehdotuksessa kapitulin tulisiantaa perusteltu esitys valintansa perusteistasamalla tavoin kuin edellä on kerrottu välit-tömän vaalin osalta. Tuomiokapitulilla tulisiolla oikeus olla asettamatta hakijaa ehdollevirkaan, jos hänen viranhoitokykyänsä onperusteltua epäillä. Jotta virantäyttöjen kes-toa saataisiin lyhennettyä, vaaliehdotuksestavoisi valittaa vasta, kun vaali olisi toimitettu.

Toinen vaihtoehto olisi, että tuomiokapituliei välillisessä vaalissa tekisi vaaliehdotustavaan antaisi hakijoista lausunnon. Koskakirkkoherran kelpoisuusehdot sisältävät har-kinnanvaraisia elementtejä, tuomiokapitulinlausuntoon sisältyvä kelpoisuuden toteami-nen on tärkeä osa vaaliprosessia. Myös lau-sunnon sisältämällä hakijoiden ansioiden ar-vioinnilla on seurakunnan päätöksenteossasuuri painoarvo. Tuomiokapitulin lausun-nonantamisen voisi katsoa olevan valmiste-lua ja siitä voisi valittaa vasta kun vaali ontoimitettu. Kun muutoin salassa pidettävähenkilöarviointia sisältävä lausunto voitaisiinantaa kirkkolain 25 luvun 8 §:n 2 momentinnojalla valinnan suorittavien luottamushenki-löiden tiedoksi, olisi sillä enemmän valintaaohjaavaa vaikutusta kuin ehdokasasettelulla.

Edellä kuvatut vaihtoehdot mahdollistaisi-vat sen, että välillisessä vaalissa myös kirk-kovaltuusto ja seurakuntaneuvosto voisivattutkia hakijoiden soveltuvuutta haastattelui-den ja halutessaan soveltuvuustutkimustenavulla.

Kun kirkkoherra valitaan välillisellä vaalil-la, valinnassa tulee otetuksi huomioon myöstasa-arvolain ja yhdenvertaisuuslain syrjintä-kiellot, jotka velvoittavat seurakuntaa työn-antajana. Välittömän vaalin ehdokasasette-lussa on tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusnäkö-kohdat otettava huomioon. Sen sijaan vaali-tulosta ei voida arvioida näiden seikkojen pe-rusteella.

Vaalitavan valinta

Ongelmana kahden vaalitavan järjestelmäl-le on se, millä tavalla kulloinkin sovellettavavaalitapa määräytyisi. Mahdollista olisi, ettävaalitapa määräytyisi suoraan säännösten pe-rusteella tai asiasta tehtäisiin erillinen päätös.

Kahden vaalitavan järjestelmä voitaisiin to-teuttaa siten, että erikseen säädettäisiin niistäkriteereistä, joiden perusteella sovellettavavaalitapa määräytyisi. Näitä kriteereitä voi-sivat olla seurakunnan sijainti, seurakunnanjäsenmäärä tai välillisessä vaalissa äänioike-utta käyttävän toimielimen jäsenmäärä. Esi-merkiksi seurakunnan sijainnin osalta voitai-siin tehdä jako kaupunkiseurakunnan ja maa-seutuseurakunnan välillä, koska pääsääntöi-sesti äänestysaktiivisuus kirkkoherranvaa-leissa on ollut korkeampi maaseudulla kuinkaupungeissa, jolloin vaalitavan valinnallapyrittäisiin tukemaan jäsenten aktiivisuuttaosallistua seurakunnan toimintaan. Toisaaltaäänestysaktiivisuus on pääsääntöisesti ollutkorkeampi Suomen pohjoisosien seurakun-nissa kuin eteläisissä seurakunnissa.

Seurakunnan jäsenmäärällä ei sinänsä olehuomattu olevan merkitystä äänestysaktiivi-suuteen. Jäsenmäärä sen sijaan määrittäätoimielinten kokoonpanoa. Vaali voitaisiintoimittaa välillisenä, mikäli vaalin toimitta-vassa toimielimessä olisi vähintään erikseensäädetty määrä jäseniä. Ongelmallista olisi,että kirkkovaltuustolle ja seurakuntaneuvos-tolle jouduttaisiin säätämään erilaiset kritee-rit vaikka seurakuntien jäsenmäärät olisivatsamat. Äänestyskäyttäytyminen vaihteleekuitenkin seurakunnittain, eikä seurakunnansijainnista tai jäsenmäärästä ole löydettävissäriittävän selkeitä ja kattavia perusteita, joidenmukaan vaalitavan määräytymisen kriteeritvoitaisiin säätää säädöstasolla.

11

Säännöksillä voitaisiin kuitenkin määrittääjompikumpi edellä mainituista vaalitavoistaensisijaiseksi, jolloin pääsääntöisestä vaali-tavasta poikkeamisesta voitaisiin tehdä vaa-lin yhteydessä erillinen päätös. Päätöksen te-kisi joko sen seurakunnan toimielin, jonkakirkkoherranviran täyttämisestä on kyse, taituomiokapituli seurakunnan pyynnöstä. Kunkirkkoherran valintamenettelyn alussa toimi-jana on pääasiassa tuomiokapituli, voidaanpitää perusteltuna, että tuomiokapituli tekisitarvittaessa päätöksen vaalitavasta.Päätös olisi tehtävä ennen viran haettavaksijulistamista, jotta virkaa hakevat tietäisivätmillaiseen valintamenettelyyn he ovat ryh-tymässä. Käytännössä tuomiokapitulit kysy-vät seurakunnalta viranhaltijalta edellytettä-vistä ominaisuuksista ja seurakunnan tarpeis-ta ennen viran haettavaksi julistamista. Sa-massa yhteydessä olisi luontevaa kysyä seu-rakunnan kantaa vaalitapaan. Erillinen pää-töksenteko vaalitavasta ei saisi pitkittää itsevaaliprosessia, mistä syystä päätöstä ei tulisivoida riitauttaa. Mikäli hallinnollinen päätösvaalitavasta joutuisi muutoksenhaun koh-teeksi suoritetun vaalin yhteydessä, saatettai-siin vaali joutua uusimaan. Vaalitavalla, jos-ta on tehty päätös jo ennen vaalimenettelyynryhtymistä, ei sinänsä voida katsoa olevanmerkitystä vaalin lopputulokseen, joten vaa-litavan riitauttaminen vaalin tuloksen selvit-tyä ei paranna hakijoiden tai seurakuntalais-ten oikeusturvaa. Tästä syystä muutoksen-haun kieltäminen vaalitapaa koskevasta pää-töksestä on perusteltua hakijoiden oikeustur-van, mutta myös hallinnon tehokkuuden nä-kökulmasta.Tarkoituksenmukaisinta on säätää välillinenvaali ensisijaiseksi. Kirkkoherran valintapro-sessin läpiviemisen kestosta eri vaihtoehdoil-la on tehty analyysi. Analyysi osoittaa sen,että vain ensisijainen välillinen vaali lyhen-tää kirkkoherran valintamenettelyä nykyises-tä. Tämä johtuu muun muassa siitä, että vaa-liluetteloiden laatiminen ja tarkastaminenjäisivät pois, vaalinäytejumalanpalveluksilleei tarvitsisi löytää ja varata sopivia aikojasekä lausunnonantomenettelyä käytettäessämyös siitä, että yksi muutoksenhakuvaihejäisi pois. Näin saavutettaisiin tavoite kirk-koherran vaalin lyhentämisestä. Toisaalta

myös päätöksentekijöille annettavissa olevalausunto parhaiten turvaa sen, että valintasuoritetaan samojen virkanimitysperusteidenmukaisesti kuin muutkin seurakunnan viran-haltijoiden vaalit. Tämän esityksen liitteenäon vertailu: Kirkkoherran vaalin arvioitukesto.

3.3 Keskeiset ehdotukset

Kirkkolakia ehdotetaan muutettavaksi si-ten, että kirkkoherra valittaisiin ensisijaisestivälillisellä vaalilla, jonka toimittaisi kirkko-valtuusto tai seurakuntayhtymään kuuluvassaseurakunnassa seurakuntaneuvosto. Välilli-nen vaali olisi siis ensisijainen eikä vaalita-vasta tarvitsisi tehdä erillistä hallintopäätös-tä, jos vaali toimitettaisiin välillisenä vaalina.

Välillisessä vaalissa voitaisiin välitöntävaalia paremmin arvioida hakijoiden hallin-nollisia ja johtamistaitoja sekä heidän sovel-tuvuuttaan virkaan. Seurakuntien koot ovatjatkuvassa kasvussa, mikä merkitsee sitä, et-tä myös seurakunnan kirkkoherran henkilös-töjohtamiseen ja muuhun johtamiseen liitty-vät vaatimukset kasvavat.

Jotta seurakuntien erilaiset tarpeet voitai-siin ottaa huomioon, tulisi käytettävissä ollakuitenkin kaksi vaalitapaa. Kirkkolakiin otet-taisiin säännös siitä, että tuomiokapituli voisiseurakunnan aloitteesta päättää kirkkoherranvalitsemisesta välittömällä vaalilla. Käytän-nössä tuomiokapituli voisi ratkaista vaalita-van seurakunnan aloitteesta poikkeavastivain erityisestä syystä. Vaalitavan valintaakoskeva päätös tehtäisiin erillään toimitetta-vasta vaalista. Vaalitapaa koskevaan päätök-seen esitetään säädettäväksi valituskielto.

Kirkkojärjestyksessä ja kirkon vaalijärjes-tyksessä säädettäisiin välillisen ja välittömänvaalin yksityiskohdista. Kun kirkkoherranvaali toimitettaisiin välillisellä vaalilla, ehdo-tetaan vaali toimitettavaksi pääsääntöisestisamojen säännösten mukaisesti kuin seura-kunnan kappalaisen valinta. Kirkkojärjestys-tä ehdotetaan muutettavaksi siten, että tuo-miokapituli antaisi seurakunnalle kirkkoher-ran ja kappalaisen viran hakijoista lausun-non, jossa todettaisiin hakijoiden kelpoisuusvirkaan ja arvioitaisiin heidän ansioitaan.Lausunnonantamismenettely mahdollistaisi

12

parhaiten hakijoiden soveltuvuuden arvioin-nin. Tuomiokapitulit ovat kehittäneet kirk-koherran virkaa hakevien taitojen ja kykyjenarviointia lisäämällä hakijoiden haastattelujaja ottamalla seurakuntien erityistarpeet entis-tä paremmin huomioon hakumenettelyssä.

Lausunnon antaminen sekä kirkkoherranettä kappalaisen viran hakijoista olisi asianvalmistelua, josta ei olisi erikseen muutok-senhakuoikeutta. Kun vaali on toimitettu,kaikilla viranhakijoilla olisi muutoksenhaku-oikeus myös tuomiokapitulin suorittamanvalmisteluvaiheen osalta.

Kaikki virkaa hakeneet, kelpoiset ehdok-kaat olisivat vaalissa mukana. Vaalin toimit-taisi joko kirkkovaltuusto tai seurakuntayh-tymään kuuluvassa seurakunnassa seurakun-taneuvosto. Tämä lisäisi kirkkovaltuuston jaseurakuntaneuvoston vastuuta seurakunnas-ta. Vastuullisuus seurakunnan edessä auttaapäättävää elintä tekemään seurakunnan kan-nalta oikean valinnan, kun se arvioi ehdok-kaita niin hengellisen kuin hallinnollisen joh-tajuuden näkökulmasta. Valituksi tulisi se,joka saisi enemmän kuin puolet annetuistaäänistä. Jos kukaan ei ole saanut yli puoltaannetuista äänistä, toimitettaisiin samassakokouksessa uusi vaali kahden eniten ääniäsaaneen väillä. Jos äänet menisivät edelleentasan, kirkkoherran valinnan ratkaisisi tuo-miokapituli.

Mikäli vaali valituksen johdosta kumoutui-si kokonaan vaalin toimittamisen jälkeen, eiuuden vaalin järjestäminen seurakunnan toi-mielimessä veisi kohtuuttoman paljon lisäai-kaa.

Esityksessä on siis pyritty mahdollisimmanpitkälle yhdenmukaistamaan kirkkoherran jakappalaisen vaalin menettelytapoja ja niitäkoskevia säännöksiä. Ehdotuksessa kirkko-herran ja kappalaisen vaalin säännökseteroavat toisistaan kahdessa kohdassa. Ensin-näkin kirkkojärjestykseen ehdotetaan otetta-vaksi säännös, jonka mukaan tuomiokapitulimääräisi henkilön, jonka tehtävänä olisikirkkoherran vaalin valmisteleminen seura-kunnassa. Säännös nähdään tarpeelliseksi,koska kirkkoherran vaalin ollessa käsilläkirkkoherran tehtävää seurakunnassa hoitaahenkilö, joka on joko eroamassa tästä virastatai on viran väliaikainen haltija. Mahdollises-

ti hän on myös viran hakija. Toiseksi kirkko-herran vaalia kirkkovaltuustossa tai seura-kuntaneuvostossa ehdotetaan kaksivaiheisek-si edellä kuvatulla tavalla.

Nyt ehdotettavat muutokset muuttaisivatmyös kappalaisen valintaa nykyiseen verrat-tuna. Ensinnäkin ehdotettavan kirkkojärjes-tyksen säännöksen mukaan tuomiokapitulitutkisi hakijoiden kelpoisuuden eikä tekisienää erillistä kelpoisuuspäätöstä, kuten ny-kyisin. Lausunnossa otettaisiin kantaa siihen,täyttääkö viranhakija muodolliset kelpoi-suusehdot. Hakijan kelpoisuudesta ei enääolisi valitusoikeutta erikseen, vaan vasta sit-ten, kun vaali on toimitettu. Lisäksi seura-kunta voisi pyytää tuomiokapitulia julista-maan myös kappalaisen viran uudelleen ha-ettavaksi siitä syystä, että seurakunnan etusitä vaatii.

Välittömän vaalin järjestämisestä seura-kunnassa voi aloitteen tehdä kirkkojärjestyk-sen 7 luvun 9 §:ssä säädetyn aloiteoikeudenkautta myös seurakunnan jäsen. Tämänmahdollistaminen edellyttää, että seurakuntaon riittävällä tavalla tiedottanut kirkkoherranvaihtumisesta ennen viran haettavaksi julis-tamista. Käytännössä seurakuntalaisen teke-män aloitteen käsittelisi yksittäisessä seura-kunnassa kirkkoneuvosto samanaikaisesti,kun se valmistelisi vaalitapaa koskevaa asiaavaltuustolle. Kun toimivalta anomuksen te-kemiseen tuomiokapitulille kuuluisi kirkko-valtuustolle, tulisi asia saattaa sen käsiteltä-väksi, vaikka kirkkoneuvosto ei puoltaisi-kaan välittömään vaaliin siirtymistä. Seura-kuntayhtymään kuuluvassa seurakunnassaseurakuntaneuvosto ottaisi kannan aloittee-seen, kun se tekisi päätöksen mahdollisestaanomuksesta tuomiokapitulille. Myös kirk-kovaltuuston jäsenillä olisi oikeus tehdä aloi-te välittömästä vaalitavasta kirkkojärjestyk-sen 8 luvun 4 §:n mukaisesti kuin myöskirkkoneuvoston ja seurakuntaneuvoston jä-senillä kirkkojärjestyksen 9 luvun 2 §:n ja 10luvun 13 §:n 3 momentin mukaisesti. Luot-tamushenkilön tekemä aloite käsiteltäisiinsamalla tavoin kuin seurakuntalaisen aloite.

Välittömässä vaalissa tuomiokapituli tutki-si hakijoiden kelpoisuuden ja tekisi vaalieh-dotuksen kolmesta hakijasta ja asettaisi hei-dät vaalisijoille. Mahdolliset muut hakijat jä-

13

tettäisiin vaalin ulkopuolelle. Vaaliehdotuk-seen saisi hakea erikseen muutosta. Muutok-senhakuoikeuden säilyttämisen voidaan kat-soa olevan perusteltua hakijoiden oikeustur-van ja hallinnon perusperiaatteiden näkö-kulmasta. Mikäli vaaliehdotuksesta saisi va-littaa vasta vaalin toimittamisen jälkeen, saa-tettaisiin koko vaali joutua toimittamaan uu-delleen valituksen tullessa hyväksytyksi.

Ylimääräistä vaalisijaa koskevat säännök-set ehdotetaan kumottaviksi. Mikäli seura-kunnassa toimitettaisiin välillinen vaali, jo-hon tuomiokapituli antaisi kaikista virkaahakeneista lausunnon, olisivat kaikki hakijatvaalissa mukana, jolloin ylimääräistä hakijaakoskeville säännöksille ei enää olisi tarvetta.Aiemmin esitetyn tuomiokapitulin muuttu-neen soveltuvuusarvioinnin perusteella, tarveylimääräisen ehdokkaan valitsemiselle onvähentynyt myös välittömässä vaalissa.

Kirkkojärjestyksen ja kirkon vaalijärjes-tyksen nykyiset kirkkoherranvaalia koskevatsäännökset, ylimääräistä vaalisijaa koskeviasäännöksiä lukuun ottamatta, jäisivät pää-sääntöisesti voimaan silloin kun seurakun-nassa toimitetaan välitön vaali. Kirkkoherranvalintamenettely ei lyhenisi siitä, mitä se onnykyisellään.

4 Esityksen vaikutukset

4.1 Taloudelliset vaikutukset

Esityksen taloudellisten vaikutusten arvi-oidaan olevan pääasiassa säästöjä, jotkamuodostuvat silloin, kun kirkkoherra vali-taan välillisellä eikä välittömällä vaalilla.On odotettavissa, että kirkkoherran valintatultaisiin toimittamaan välillisenä vaalinasuurimmissa seurakunnissa. Säästö ei olisikokonaiskirkollisesti arvioiden merkittävä.Säästö kohdistuisi sellaisen seurakunnan taiseurakuntayhtymän talouteen, jossa uudenkirkkoherran valinta on ajankohtainen. Ny-kyisen kirkkoherranvaalin järjestämisen kus-tannukset ovat seurakunnilta saatujen luku-jen perusteella noin 3 000 30 000 euroa vaa-lia kohti. Alhaisimmissa kustannuksissa eiole otettu huomioon henkilöstökuluja.

4.2 Organisaatio- ja muut vaikutukset

Kirkkoherran valinnan siirtyminen pää-sääntöisesti kirkkovaltuuston tai seurakunta-neuvoston tehtäväksi lisäisi näiden toimielin-ten vastuuta ja niissä tehtävän työn mielek-kyyttä. Sekä luottamushenkilötehtävän halut-tavuuden että seurakuntavaalien merkittä-vyyden arvioidaan kasvavan. Seurakunnanluottamuselimessä toimitettavan valinnan ar-vioidaan myös luovan hyvät lähtökohdatkirkkoherran ja luottamushenkilöiden tule-valle yhteistyölle.

Tuomiokapitulissa on kehitetty hakijoidensoveltuvuuden ja ansioiden arviointia muunmuassa luomalla käytäntöjä ja ohjeistustahakijoiden soveltuvuuden arvioimiseksi il-man, että varsinaisia säännösmuutoksia ontehty. Vaaliehdotusta tehdessään tuomioka-pituli arvioi hakijat sekä kelpoisuuden ettäsoveltuvuuden osalta entistä perusteellisem-min. Kun soveltuvuusarviointi on tehty huo-lellisesti, voidaan kolme soveltuvinta kel-poista hakijaa asettaa vaalisijoille.

Myös lausunnonantajana tuomiokapituliltaedellytetään huolellista virkanimitysperus-teiden tutkimista ja soveltuvuuden arvioimis-ta. Tuomiokapitulin lausunto sisältää henki-löarvioita, joita ei ole mahdollisuutta jul-kisuuslain nojalla antaa julkisuuteen, muttajoista päättävällä elimellä seurakunnassa onoikeus saada tieto kirkkolain 25 luvun 8 §:n2 momentin mukaisesti. Näin päättävälläelimellä on käytettävissään sellaista tietoa,jota suorassa vaalissa äänestäjillä ei voi olla.Lausunnon huolellisella perustelemisellatuomiokapitulilla on merkittävä ohjaava vai-kutus seurakunnan kirkkoherran valinnassa.

Vaalia koskevissa keskusteluissa on nous-sut esille, että kirkkoherran välittömän vaalinvähenemisen myötä seurakunta menettäisierään tilaisuuden tuoda esille ja julkisuuteenseurakuntaa ja sen toimintaa. Usein kirkko-herrojen virkaurat ovat kuitenkin pitkiä, jo-ten tällaisten tilanteiden käyttäminen seura-kunnan toiminannasta kertomiseen ovat har-vinaisia. Muutoinkaan seurakunnan toimin-taan liittyvää viestintää ei voida rakentaakirkkoherranvaalin varaan.

Ehdotetut säännökset parantaisivat myöshakijan asemaa suhteessa muihin viranha-

14

kuihin. Välillisessä vaalissa viranhakija olisikelpoinen, vaikka hän olisi hakijana myösmuuhun välillisellä vaalilla valittavaan kirk-koherran virkaan samanaikaisesti. Myös vä-littömässä vaalissa muut kuin ehdolle asete-tut hakijat olisivat vapaita hakemaan muitakirkkoherran tai kappalaisen virkoja heti,kun ehdollepano on saanut lainvoiman.

5 Asian valmistelu

5.1 Valmisteluvaiheet ja -aineisto

Kirkolliskokous päätti täysistunnossaantoukokuussa 2007 edustaja-aloitteen pohjaltaantaa kirkkohallituksen tehtäväksi valmistel-la kirkkoherranvaalin muuttaminen välilli-seksi vaaliksi. Esitys valmisteltiin kirkkohal-lituksen asettamassa työryhmässä, joka antoiesityksen 1/2009. Keväällä 2010 kirkollisko-kous käsitteli esityksen ja jätti sen raukea-maan ja antoi samalla kirkkohallitukselletehtäväksi valmistella asia uudelleen kahdenvaalitavan pohjalta ottaen huomioon lakiva-liokunnan mietinnössä 1/2010 ja sen liitteenä

olevassa perustevaliokunnan lausunnossa4/2009 esiin tulleet näkökohdat.

Kirkkohallitus keskusteli asiasta syksyllä2010 ja asiaa valmistelemaan perustettiin uu-si työryhmä, jossa oli mukana sekä seura-kuntien että tuomiokapitulien edustus. Työ-ryhmä valmisteli asiaa aiemman valmistelu-aineiston pohjalta ottaen huomioon valiokun-tien lausunnot ja kirkkohallituksen linjauk-set. Työryhmä teki tuomiokapituleille kyse-lyn kirkkoherran ja kappalaisen vaaleistakäytännön näkökulmasta vuosina2007 2010. Vastauksia on käsitelty edelläkappaleessa Kirkkoherran ja kappalaisenvaali käytännössä.

6 Riippuvuus muista esityksistä

Säännösehdotukset perustuvat jo hyväksyt-tyihin, mutta ei vielä voimassa oleviin vir-kamiesoikeudellisiin säännöksiin. Kirkollis-kokous hyväksyi säännökset 5 päivänä mar-raskuuta 2009

15

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1 Lakiehdotuksen perustelut

8 luku. Kirkkoherranvaali ja seurakunta-vaalit

1 §. Kirkkoherranvaali. Pykälää ehdotetaanmuutettavaksi siten, että siinä säädettäisiinkirkkoherran kahdesta vaalitavasta, joistakäytettäisiin nimitystä kirkkoherran välillinenja kirkkoherran välitön vaali.

Pykälän 1 momentin mukaan kirkkoherravalittaisiin ensisijaisesti välillisellä vaalilla,jonka toimittaisi kirkkovaltuusto tai seura-kuntayhtymään kuuluvassa seurakunnassaseurakuntaneuvosto.

Pykälän 2 momentin mukaan tuomiokapitu-li voisi kuitenkin seurakunnan kirkkovaltuus-ton tai seurakuntaneuvoston pyynnöstä päät-tää, että kirkkoherra valitaan välittömällä vaa-lilla, jossa seurakunnan äänioikeutetut jäsenetäänestäisivät kirkkoherrasta.

Päätös vaalitavasta tulisi tehdä ennen kirk-koherran viran haettavaksi julistamista. Sitentuomiokapitulin tulisi aina ennen viran haet-tavaksi julistamista varata hallintolain mukai-sesti seurakunnalle tilaisuus lausua käsityk-sensä asiasta. Seurakunnan kirkkoherran tule-vaa vaalia voidaan pitää sellaisena asiana,josta seurakunnan tulee kirkkojärjestyksen 7luvun 9 §:n 2 momentin mukaan antaa jäse-nilleen riittävästi tietoa. Säännöksen mukaanseurakunnan jäsenille on sopivin tavoin an-nettava riittävät tiedot yleistä mielenkiintoaherättävistä vireillä olevista seurakunnan asi-oista, niitä koskevista suunnitelmista, asioi-den käsittelystä ja tehdyistä ratkaisuista. Tie-dottamalla tulevasta kirkkoherran valinnastamahdollistettaisiin myös seurakunnan jäsenenaloiteoikeus välittömän vaalin toimittamiseksiseurakunnassa. Seurakunnan jäsenen aloiteotettaisiin huomioon joko kirkkoneuvostossasen valmistellessa asiaa kirkkovaltuuston rat-kaistavaksi tai seurakuntaneuvostossa. Kuntoimivalta pyynnön tekemiseen kuuluisi kirk-kovaltuustolle, tulisi kirkkoneuvoston saattaaasia kirkkovaltuuston ratkaistavaksi, vaikkase ei puoltaisikaan pyynnön tekemistä. Vas-taavasti myös seurakunnan luottamushenki-

löillä olisi aloiteoikeus kirkkoherran välittö-män vaalin toimittamiseksi.

Samalla säännöksestä esitetään poistetta-vaksi ylimääräistä vaaliehdokasta koskevasäännös.

3 §. Äänioikeus. Pykälässä säädetään seura-kunnallisten vaalien äänioikeudesta. Pykälän1 momentissa ehdotetaan kirkkoherranvaalimuutettavaksi kirkkoherran välittömäksi vaa-liksi. Pykälän 2 momentissa ehdotetaan teh-täväksi vastaava korjaus.

19 luku. Tuomiokapituli

4 §. Päätösvaltaisuus. Pykälässä säädetääntuomiokapitulin päätösvaltaisuudesta. Pykä-län 2 momentin 1 kohdassa ehdotetaan kirk-koherranvaali muutettavaksi kirkkoherran vä-littömäksi vaaliksi. Lisäksi 2 momentin joh-dantokappaleen sana kuitenkin ehdotetaanpoistettavaksi tarpeettomana.

24 luku. Alistaminen ja muutoksenhaku

3 §. Oikaisuvaatimus. Pykälässä säädetäänsiitä, mistä päätöksestä voidaan tehdä oi-kaisuvaatimus. Pykälän 1 momentin 4 koh-dassa ehdotetaan kirkkoherranvaali muutetta-vaksi kirkkoherran välittömäksi vaaliksi. Li-säksi 1 kohdassa ehdotetaan korjattavaksi la-kiviittaus. Pykälän 1 momentin 6 kohdassaehdotetaan kirkkoherranvaali muutettavaksikirkkoherran välittömäksi vaaliksi.

7 §. Oikaisuvaatimus- ja valitusoikeus vaa-liluettelosta. Pykälän 1 momentissa ehdote-taan kirkkoherranvaali muutettavaksi kirkko-herran välittömäksi vaaliksi. Lisäksi 1 mo-menttiin ehdotetaan tehtäväksi asiasisältöönvaikuttamaton kielellinen korjaus.

11 §. Päätöksen tiedoksianto. Pykälän 2momentissa säädetään siitä, milloin seurakun-talaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon.Tiedoksisaanti tapahtuu silloin, kun pöytäkir-ja tai alistus- tai valitusviranomaisen päätöson asetettu yleisesti nähtäväksi. Tämä sään-nös koskisi myös päätöstä kirkkoherran välit-tömän vaalin tuloksesta, josta olisi myös il-moitettava seurakunnan ilmoitustaululla.

16

Kirkkoherran vaalituloksen julistaminen tie-doksiantotapana on menettänyt merkityksen-sä, koska se ei lyhennä muutoksenhakuaikaa.Tämän vuoksi säännöksen loppuosan vaaliakoskeva erillinen tiedoksiantotapa ehdotetaanpoistettavaksi. Kirkkoherranvirkaan ehdolleasetetuille on kuitenkin asianosaisina annet-tava tieto vaalin tuloksesta pykälän 1 momen-tin mukaisesti.

14 §. Oikaisuvaatimus- ja valitusoikeudenrajoittaminen. Pykälässä säädetään valitus- jaoikaisuvaatimuskielloista. Pykälän 1 momen-tin 4 kohtaan ehdotetaan lisättäväksi valitus-kielto päätöksestä, joka koskee tuomiokapitu-lin päätöstä kirkkoherran vaalitavan valinnas-ta. Vaalitavan valintaa koskevasta päätöksestäsäädettäisiin kirkkolain 8 luvun 1 §:n 2 mo-mentissa. Kun sekä kirkkoherran välillisessäettä välittömässä vaalissa päämääränä on par-haimman mahdollisimman hakijan valitsemi-nen kirkkoherran virkaan, ei vaalitavalla si-nänsä voida katsoa olevan merkitystä loppu-tulokseen. Sekä hakijoiden oikeusturvan ettähallinnon tehokkuuden näkökulmasta on pe-rusteltua esittää, että vaalitavan valintaa kos-kevasta päätöksestä ei saisi valittaa.

Pykälän 1 momentin 6 kohdasta ehdotetaankorjattavaksi vanhaan papinvaaliin viittaavatermi sanoilla kirkkoherran välitön vaali.

15 §. Vaalituloksen oikaiseminen. Pykälässäsäädetään menettelytavoista, jos vaalissa ontoimittu lainvastaisesti tai virheellisesti. Pykä-lässä ehdotetaan kirkkoherranvaali muutetta-vaksi kirkkoherran välittömäksi vaaliksi. Li-säksi pykälään ehdotetaan tehtäväksi asiasi-sältöön vaikuttamaton kielellinen korjaus.

25 luku. Täydentäviä säännöksiä

10 §. Tasaäänet. Pykälässä säädetään siitä,miten menetellään, jos äänestyksessä tai vaa-lissa äänet menevät tasan. Pykälän 1 mo-mentti ehdotetaan jaettavaksi kahdeksi erimomentiksi, jolloin pykälän nykyinen 2 mo-mentti siirtyisi 3 momentiksi. Pykälän 1 mo-mentissa säädettäisiin äänestämisestä. Asiasi-sältöön ei ehdoteta muutosta.

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin vaalista.Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan lisättäväksikappalaisen ja vakinaisen lehtorin vaalin rin-nalle kirkkoherran välillinen vaali. Näin myös

kirkkoherran vaalin osalta voitaisiin kirkko-järjestyksessä säätää, että äänten mennessävaalissa tasan tuomiokapituli nimittäisi jon-kun eniten ääniä saaneista hakijoista virkaan.Ehdotetun kirkkojärjestyksen 6 luvun 16 §:n3 momentin mukaan tuomiokapituli ratkaisisivalinnan vain, mikäli äänet menisivät tasankirkkoherran vaalin ratkaisevassa äänestyk-sessä.

2 Kirkkojärjestyksen muutosehdotuksenperustelut

6 luku. Henkilöstö

C. Kirkkoherran välillinen vaali ja kappalai-sen vaali

Otsikko ehdotetaan muutettavaksi siten, ettäsiitä kävisi ilmi C-alaluvun säännösten kos-kevan sekä kirkkoherran välillistä vaalia ettäkappalaisen vaalia. Kirkkoherran välillinenvaali ehdotetaan toimitettavaksi pääpiirteit-täin samalla tavoin kuin kappalaisen vaali.

Koska esityksellä on tarkoitus säätää välil-linen vaali kirkkoherran ensisijaiseksi valin-tamenettelyksi, on tarkoituksenmukaista, ettävälillistä vaalia koskevat säännökset ovatkirkkojärjestyksessä ennen välitöntä vaaliakoskevia säännöksiä. Kirkolliskokouksenmarraskuussa 2009 hyväksymässä kirkkojär-jestyksessä kirkkoherranvaalia (välitöntä vaa-lia) koskevat säännökset ovat ennen kappalai-sen valintaa koskevia säännöksiä. Tämävuoksi esityksessä on jouduttu vaihtamaanusean pykälän paikkaa verrattuna edellä mai-nittuun päätökseen.

14 §. Pykälässä säädettäisiin kirkkoherranja kappalaisen viran haettavaksi julistamisestasekä siitä, missä tapauksissa tuomiokapitulivoi päättää, että virkaa ei julisteta haettavaksi.Hakuilmoituksesta tulisi käydä ilmi se, toimi-tetaanko vaali välillisenä vai välittömänä vaa-lina. Sekä 1 että 2 momenttiin on tehty asiasi-sältöön vaikuttamattomia, kielellisiä muutok-sia.

15 §. Pykälän 1 momentin mukaan kirkko-herran ja kappalaisen viran hakuajan päätyt-tyä tuomiokapituli tutkisi hakijoiden kelpoi-suuden virkaan ja antaisi hakijoista seurakun-

17

nalle lausunnon. Tuomiokapitulin suorittamahakijoiden tutkinta pitäisi sisällään sekä kel-poisuuden selvittämisen että ansioiden arvi-oinnin. Tuomiokapitulin tulisi ottaa tutkin-nassa huomioon yleiset virkanimitysperus-teet, joita arvioidaan seurakunnan esittämientarpeiden näkökulmasta. Tuomiokapitulinlausunto olisi vaalin valmistelua, eikä siitäolisi tässä vaiheessa erikseen muutoksenha-kuoikeutta. Vasta kirkkovaltuuston, seurakun-taneuvoston tai kappelineuvoston valintapää-töksestä olisi mahdollisuus valittaa. Koskavalitusmahdollisuus kelpoisuusarvioinninosalta ei poistuisi, vaan siirtyisi myöhemmäk-si seurakunnan valintapäätöksestä tehtäväksi,muutoksen ei katsota loukkaavan hakijoidenoikeusturvaa. Sekä seurakunnan että hakijoi-den kannalta myönteistä olisi se, että yhdenmuutoksenhakumahdollisuuden poistuminennopeuttaisi valintaprosessia.

Ehdotus muuttaisi menettelyä kappalaisenvaalissa. Nykyisin tuomiokapitulin tekemästäkelpoisuuspäätöksestä on voinut valittaa joennen vaalin toimittamista. Nykymuotoinenkappalaisen vaali on koettu liian pitkäksi. Nytehdotettava erillisen valitusmahdollisuudenpoistaminen nopeuttaisi myös kappalaisen va-lintaa seurakunnassa. Tuomiokapitulin lau-sunnossa otetusta kannasta hakijan kelpoisuu-teen voisi valittaa kappalaisen vaalin toimit-tamisen jälkeen.

Tuomiokapitulin lausunnon merkitys uu-dessa valintaprosessissa korostuisi, koskakirkkoherran välillisessä vaalissa äänioikeut-taan käyttävillä luottamushenkilöillä olisi oi-keus kirkkolain 25 luvun 8 §:n 2 momentinmukaan saada tietoonsa myös salassa pidettä-viä tietoja. Siten tuomiokapitulin lausunnos-saan tekemät henkilöarvioinnit viran hakijoi-den soveltuvuudesta kyseiseen kirkkoherranvirkaan olisivat myös päätöksen tekijöidenkäytettävissä. Nykyisen vaalitavan ongelma-na on ollut, ettei tuomiokapitulin tekemä hen-kilöarviointi ole julkinen julkisuuslain 24 §:n1 momentin 29 kohdan nojalla eikä siten va-litsijoiden eli seurakunnan äänioikeutettujenjäsenten käytettävissä.

Ehdotetussa 2 momentissa määriteltäisiinhakijat, jotka eivät ole kelpoisia kirkkoherrantai kappalaisen virkaan. Säännös vastaisi si-sällöltään voimassa olevia säännöksiä sillä

erolla, että vaalitavan muutos mahdollistaisihakea useampaa välillisellä vaalilla valittavaakirkkoherran virkaa samanaikaisesti. Sen si-jaan on katsottava, että henkilö ei voisi sa-manaikaisesti olla vaaliehdokkaana toisessakirkkoherran välittömässä vaalissa. Jos haki-ja on jäänyt lainvoiman saaneessa ehdo-kasasettelussa ehdokassijojen ulkopuolelle,häntä ei enää voida pitää hakijana välittömäl-lä vaalilla valittavaan kirkkoherran virkaan.Momentin 4 kohdan mukaan kelpoisena haki-jana ei voida pitää henkilöä, jolta puuttuvatviranhoitoon tarvittavat edellytykset. Tässäkohdassa tulee arvioitavaksi hakijan aikai-sempi viranhoito.

Pykälän 3 momenttiin ehdotetaan uuttasäännöstä, jonka mukaan tuomiokapituli mää-räisi henkilön, jonka tehtävänä olisi kirkko-herran vaalin valmisteleminen seurakunnassa.Kappalaisen vaalin ollessa kyseessä vaalinvalmisteleminen ei ole ongelma, koska siitävastaa virkansa puolesta seurakunnan kirkko-herra. Kirkkoherran virantäytön osalta onusein epäselvää, kenelle vaalin valmistelemi-nen kuuluu. Pois lähtevä kirkkoherra ei olevälttämättä sopivin henkilö tehtävään ja vir-kaa väliaikaisesti hoitava henkilö voi olla es-teellinen viran potentiaalisena hakijana.

Hakuajan päätyttyä ja viran hakijoiden sitenselvittyä tuomiokapituli määräisi vaalin val-mistelijan, joka voisi olla esimerkiksi läänin-rovasti. Kirkkovaltuuston toimittaessa virka-vaalin määrätty henkilö valmistelisi asiankirkkoneuvostolle, joka kirkkolain 10 luvun 1§:n 2 momentin mukaan valmistelee kirkko-valtuuston käsiteltävät asiat. Päätös valmiste-lijan määräämisestä olisi vaalintaa koskevavalmistelupäätös, johon ei erikseen saisi ha-kea muutosta valittamalla.

16 §. Pykälän mukaan tuomiokapituli lä-hettäisi seurakunnalle kirkkoherran tai kappa-laisen virkaa hakeneiden hakemukset ja lau-suntonsa. Tämän jälkeen kirkkovaltuusto,seurakuntaneuvosto tai kappelineuvosto valit-sisi virkaan jonkun niistä hakijoista, jotkatuomiokapituli on todennut kelpoisiksi vir-kaan.

Kelpoisuuden tutkiminen ja toteaminenkuuluisi tuomiokapitulin toimivaltaan, eikäseurakunnalla olisi tässä harkintavaltaa. Haki-

18

joiden kelpoisuuden osalta seurakunnan val-mistelu nojautuu tuomiokapitulin lausuntoon.

Hakijoiden arviointia seurakunta voi täy-dentää haastatteluilla ja muulla hankittavallaselvityksellä. Virallisperiaatteen mukaan vi-ranomainen hankkii viran puolesta riittävänselvityksen päätöksentekoa varten. Arvioin-nin perusteiden esittäminen kuuluu asianvalmisteluun.

Pykälän 2 momentti on sisällöltään uusi jase koskisi vain kirkkoherran valintaa. Siinäehdotetaan säännöstä kaksivaiheisesta vaalis-ta. Jollei vaalissa kukaan ole saanut yli puoltaannetuista äänistä, toimitettaisiin samassa ko-kouksessa uusi vaali kahden eniten ääniä saa-neen välillä. Jos ensimmäisessä vaalissa äänetjakaantuvat tasan siten, että kahta eniten ääniäsaanutta ei ole, vaalin ensimmäinen vaihe rat-kaistaisiin tasaääniä saaneiden osalta kirkko-lain 25 luvun 10 §:n 1 momentin nojalla ar-valla.

Mikäli kirkkoherran virkaa on hakenut vainkaksi pätevää hakijaa, vaalia ei toimitettaisikaksivaiheisena. Jos suoritetussa ainoassavaalissa hakijat saavat tasaäänet, nimittäisituomiokapituli tällöin jommankumman haki-joista virkaan edellä mainittujen periaatteidenmukaisesti.

Pykälän 3 momentin säännös koskisi sekäkirkkoherran välillisen vaalin että kappalaisenvaalin tasaäänitilanteita. Säännöksessä ehdo-tetaan, että jos äänet kappalaisen vaalissa taikirkkoherran ratkaisevassa vaalissa ovatmenneet tasan, tuomiokapituli nimittäisi vir-kaan jonkun eniten ääniä saaneista hakijoistaottaen huomioon kirkkojärjestyksen 6 luvun15 §:ssä mainitut perusteet.

17 §. Pykälässä säädettäisiin menettelystäsilloin, kun kirkkoherran tai kappalaisen vir-kaan on vain yksi kelpoinen hakija. Tällöinkirkkovaltuusto, seurakuntaneuvosto tai kap-pelineuvosto voisi pyytää viran uudelleen ha-ettavaksi. Uutta olisi, että seurakunta voisipyytää tuomiokapitulia julistamaan kirkko-herran tai kappalaisen viran uudelleen haetta-vaksi myös, jos seurakunnan etu sitä vaatii.Käytäntö muuttuisi kappalaisen valintamenet-telyn osalta nykyiseen verraten. Nykyisintuomiokapituli ei voi seurakunnan pyynnöstäjulistaa kappalaisen virkaa uudelleen haetta-vaksi yksinomaan siitä syystä, että seurakun-

nan etu sitä vaatii. Pykälän 1 momentin mu-kaan seurakunnan esitettyä pyynnön tuomio-kapitulilla ei olisi harkintavaltaa, vaan senolisi julistettava virka haettavaksi. Tuomio-kapitulin tässä asiassa tekemää päätöstä onpidettävä vaalin valmisteluna eikä siitä sitenolisi erikseen muutoksenhakuoikeutta.

Pykälän 2 momentin mukaan, jos uudellahakuajalla virkaan ei tulisi uutta kelpoista ha-kijaa, tuomiokapituli voisi joko nimittää vir-kaan ainoan hakijan tai perustelluista syistäpäättää, että viran täyttämismenettely rauke-aa. Perusteltuja syitä arvioitaessa olisi otetta-va huomioon edellisessä momentissa tarkoi-tettu seurakunnan etu.

Jos viran täyttämismenettely raukeaa, olisipykälän 3 momentin mukaan virka julistetta-va haettavaksi vuoden kuluessa hakuajanpäättymisestä lukien.

Kirkolliskokouksen syksyllä 2009 tekemänpäätöksen mukaan kirkkojärjestyksen 6 luvun17 §:ssä säädetään mahdollisuudesta asettaaylimääräinen vaaliehdokas. Ehdotettava välil-linen vaalitapa ottaisi huomioon kaikki kel-poiset hakijat. Toisaalta tuomiokapitulinmuuttuneet käytännöt hakijoiden tutkimises-sa, ovat vaikuttaneet siihen, että ylimääräisenehdokkaan merkitys on jäänyt vähäiseksi.Esityksessä ehdotetaan luovuttavaksi mahdol-lisuudesta asettaa ylimääräinen vaaliehdokas.Edellä mainittujen syiden vuoksi myös 17 §:nsisältämä säännös jäisi tarpeettomaksi.

18 §. Pykälässä säädettäisiin menettelystäkirkkoherran välillisen vaalin tai kappalaisenvaalin toimittamisen jälkeen. Seurakunnantulisi antaa päätös tiedoksi kaikille virkaa ha-keneille, myös niille, jotka eivät ole olleetkelpoisia hakemaan virkaa. Tämän jälkeenseurakunnan tulisi toimittaa hakemusasiakir-jat ja pöytäkirjanote tuomiokapitulille, jokaehdotetun 3 momentin mukaisesti antaisi vi-ranhoitomääräyksen virkaan.

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin menet-telystä silloin, jos virkaan valitulla olisi mah-dollisuus saada viranhoitomääräys useampaanvirkaan. Mikäli virkaan valittu peruuttaisi ha-kemuksensa ennen hänelle määrättyä viran-toimituksen aloittamispäivää, virkaan voitai-siin valita joku muu virkaa hakeneista kelpoi-sista hakijoista kirkkolain viittaussäännöksenperusteella.

19

Kirkolliskokouksen syksyllä 2009 tekemänpäätöksen mukaan kirkkojärjestyksen 6 luvun18 §:n 2 momentissa säädetään ylimääräiseksivaaliehdokkaaksi hyväksytyn hakijan oikeu-desta peruuttaa hakemuksensa. Koska tässäesityksessä ehdotetaan luopumista ylimääräi-sestä vaaliehdokkaasta, säännös ehdotetaanpoistettavaksi tarpeettomana.

D. Kirkkoherran välitön vaali

Otsikko ehdotetaan muutettavaksi siten, ettäalla olevat säännökset koskisivat kirkkoher-ran valintaa välittömällä vaalilla. Kirkkoher-ran vaalitapojen nimistä on säädetty ehdote-tussa kirkkolain 8 luvun 1 §:ssä. Mikäli tuo-miokapituli on tehnyt päätöksen kirkkoherranvalitsemisesta välittömällä vaalilla, sovellet-taisiin valintamenettelyyn D-alaluvun sään-nöksiä.

19 §. Pykälä sisältäisi viittaussäännöksenviran haettavaksi julistamista koskevaan tä-män luvun 14 §:ään. Viran haettavaksi julis-tamisessa noudatettaisiin samaa menettelyäkuin silloin, kun kirkkoherra valitaan välilli-sellä vaalilla.

20 §. Pykälässä säädettäisiin tuomiokapitu-lin tehtävistä tutkia kirkkoherran virkaa hake-neiden kelpoisuus sekä vaaliehdotuksen te-kemisestä.

Pykälän 2 momentin mukaan tuomiokapitu-li asettaisi vaaliehdolle kolme taitavinta jakykenevintä hakijaa paremmuusjärjestykses-sä. Kun esityksen mukaan ylimääräisistä vaa-liehdokkaista luovuttaisiin, ei tuomiokapitulienää päättäisi, ketkä muista hakijoista olisikelpoisia ylimääräisiksi ehdokkaiksi.

21 §. Pykälässä säädettäisiin vaaliehdok-kaan kelpoisuudesta sekä hakijan oikeudestaperuuttaa hakemus.

Pykälän 1 momentissa viitataan tämän lu-vun 15 §:n 2 momenttiin, jossa säädetään ha-kijan kelpoisuudesta silloin, kun seurakun-nassa toimitetaan välillinen vaali. Kelpoi-suusehdot olisivat samat myös silloin kunseurakunnassa toimitetaan välitön vaali. Ha-kija, joka on asetettu ehdolle välittömässävaalissa, ei olisi kelpoinen vaaliehdokkaaksimuussa kirkkoherran välittömässä vaalissaeikä myöskään välillisessä vaalissa ennenkuin ensimmäinen vaali on toimitettu. Muut

kuin ehdolle asetetut hakijat olisivat vapaitahakemaan muita kirkkoherran tai kappalaisenvirkoja heti kun vaaliehdotus on saanut lain-voiman.

Pykälän 2 momentin säännös hakemuksenperuuttamisesta vastaa asiasisällöltään voi-massa olevia säännöksiä.

22 §. Pykälässä säädettäisiin tuomiokapitu-lin tehtävistä vaalin toimittamiseksi. Asiasi-sällöltään se vastaa voimassa olevia säännök-siä.

23 §. Pykälän mukaan tuomiokapituli laatisiedelleen kuulutuksen seurakunnassa toimitet-tavaa välitöntä vaalia varten. Pykälässä sää-dettäisiin kuulutuksessa mainittavista seikois-ta. Kuulutukseen ei voida ottaa vaalisijoilleasetetuista ehdokkaista sellaista henkilöarvi-ointia, joka viranomaisten toiminnan julki-suudesta annetun lain perusteella on salassapidettävää.

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin kuulu-tuksen esillepanosta. Sisällöllisesti nykyiseenkäytäntöön ei ehdoteta muutoksia.

24 §. Pykälän 1 momentissa säädettäisiinmenettelystä, jos vaaliehdokas ei toimittaisivaalinäytejumalanpalvelusta. Sisällöllisestinykyiseen käytäntöön ei ehdoteta muutoksia.

Pykälän 2 momentissa säädettäisiin puoles-taan niistä tilanteista, jolloin tuomiokapitulinolisi keskeytettävä vaalin toimittaminen.Myöskään tältä osin ei esitetä muutoksia.

25 §. Pykälässä säädettäisiin vajaaksi jää-neen vaaliehdotuksen korjaamisesta. Uuttavaaliehdotusta tehtäessä olisi otettava huomi-oon tämän luvun 15 §:n 2 momentissa sääde-tyt kelpoisuusehdot.

Jos ehdollepanon ulkopuolelle ei ole jäänytkelpoisuusvaatimuksia täyttäviä hakijoita, eiuutta vaaliehdotusta luonnollisestikaan voisitehdä. Tällöin vaali toimitettaisiin joko ehdo-kassijoilla olevien kesken tai viranhoitomää-räys annettaisiin ainoalle ehdokkaalle tämänluvun 22 §:n 1 momentin mukaisesti.

26 §. Välittömän vaalin tultua lainvoimai-seksi tuomiokapituli antaisi vaalin voittaneel-le viranhoitomääräyksen.

27 §. Pykälän 1 ja 2 momentissa säädettäi-siin vaaliehdokkaan oikeudesta hakea toistapapin virkaa. Vaaliehdotuksen saatua lain-voiman olisivat kyseistä virkaa hakeneet,mutta ilman vaalisijaa jääneet hakijat, vapaita

20

hakemaan muita kirkkoherran ja kappalaisenvirkoja.

33 §. Pykälässä säädetään vakinaisen lehto-rin viran täyttämisestä. Pykälään ehdotetaankorjattavaksi lakiviittaus siten, että lehtorinviran täyttämisestä on voimassa soveltuvinosin, mitä tämän luvun 14–18 §:ssä sääde-tään.

36 §. Pykälässä säädetään siitä, miten yhtei-sen kirkkoherran vaali toimitetaan.

Pykälän 1 momentiksi ehdotetaan säännös-tä, jonka mukaan yhteisen kirkkoherran välil-linen vaali toimitetaan kirkkoneuvostojen jaseurakuntaneuvostojen yhteisessä kokoukses-sa. Yhteisen kirkkoherran valinnasta on so-veltuvin osin voimassa, mitä siitä tämän lu-vun 14–18 §:ssä säädetään. Jos seurakunnathaluaisivat eri vaalitavat, asian ratkaisee tuo-miokapituli kirkkolain 8 luvun 1 §:n 2 mo-mentin nojalla.

Nykyisin voimassaolevan pykälän sisältösiirtyisi pykälän 2 momentiksi ja siinä kirk-koherranvaali korjattaisiin kirkkoherran välit-tömäksi vaaliksi.

3 Kirkon vaalijärjestyksen muutosehdo- tuksen perustelut

1 luku. Yleisiä määräyksiä

1 §. Pykälässä määritellään vaalit, joissakirkon vaalijärjestyksen määräyksiä sovelle-taan. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi viit-taussäännös siitä, että kirkon vaalijärjestyksenmääräyksiä sovelletaan kirkkoherran välittö-mässä vaalissa.

2 luku. Kirkkoherran välitön vaali ja seu-rakuntavaalit

Luvun otsikko ehdotetaan muutettavaksi si-ten, että siitä ilmenee vaalin uusi nimitys,kirkkoherran välitön vaali.

10 §. Pykälässä säädetään äänestyslipusta.Pykälän 3 momentissa kirkkoherranvaali eh-dotetaan muutettavaksi kirkkoherran välittö-mäksi vaaliksi.

13 §. Pykälän 1 momentista ehdotetaan kor-jattavaksi papinvaalin pöytäkirjaa käsittelevä

maininta siten, että siinä viitataan kirkkoher-ran välittömään vaaliin.

B. Vaaliluettelo

15 §. Pykälässä säädetään vaaliluettelonlaatimisesta. Pykälä 1 momentin 1 kohdassakirkkoherranvaali ehdotetaan muutettavaksikirkkoherran välittömäksi vaaliksi.

C. Kirkkoherran välitön vaali

Otsikko ehdotetaan muutettavaksi siten, ettäsiitä ilmenee vaalin uusi nimitys, kirkkoher-ran välitön vaali.

23 §. Pykälän 1 momentissa säädetään vaa-lin aloittamisesta. Pykälän 1 momentissakirkkoherranvaali ehdotetaan muutettavaksikirkkoherran välittömäksi vaaliksi.

Pykälän 2 momentissa säädetään ennakko-äänestyksen paikasta. Momentista ehdotetaanpoistettavaksi säännös, jossa todetaan, ettäennakkoäänestys tapahtuu vain siinä seura-kunnassa, jonka kirkkoherraa vaalilla vali-taan, kirkkoherranvirastossa joka päivä kello9–18 sekä kotiäänestyksenä. Säännöstä ontulkittu siten, että ennakkoäänestys voisi ta-pahtua vain kirkkoherranvirastossa, mikä eiole ollut säännöksen tarkoitus. Samassa mo-mentissa viitataan kirkon vaalijärjestyksensäännöksiin, joissa säädetään, missä ja mitenennakkoäänestys voi tapahtua.

24 §. Pykälässä säädetään kuulutuksen laa-timisesta. Pykälän 1 momentissa kirkkoher-ranvaali ehdotetaan muutettavaksi kirkkoher-ran välittömäksi vaaliksi.

25 §. Voimassa olevassa pykälässä sääde-tään mahdollisuudesta pyytää kelpoiseksi to-dettu hakija ylimääräiseksi ehdokkaaksi.Kirkkojärjestystä esitetään muutettavaksi si-ten, että ylimääräisen ehdokkaan valinta eienää olisi mahdollista. Kirkkoherran valintaehdotetaan muutettavaksi ensisijaisesti välilli-seksi vaaliksi. Koska välillisessä vaalissakaikki kelpoiset ehdokkaat olisivat vaalissamukana, ei tarvetta ylimääräiselle ehdokkaal-le enää olisi. Toisaalta kirkkoherran virkaahakeneiden kelpoisuustutkinnan lisäksi tuo-miokapitulit arvioivat nykyisin perusteellises-ti myös viran hakijoiden soveltuvuuden. Vä-littömässä vaalissa kolme soveltuvinta ehdo-

21

kasta on asetettu vaalisijoille. Näin ollen yli-määräiselle ehdokkaalle ei välittömässäkäänvaalissa olisi enää samanlaista tarvetta kuinaikaisemmin. Muutosehdotuksen mukaisestipykälä ehdotetaan kumottavaksi.

26 §. Pykälässä säädetään äänestyslipun si-sällöstä. Pykälästä ehdotetaan poistettavaksisäännös, joka koskee äänestyslipun sisältöäylimääräisen ehdokkaan osalta.

27 §. Pykälässä säädetään äänestyspaikallenähtäväksi pantavista ilmoituksista. Pykälästäehdotetaan poistettavaksi säännös, joka kos-kee ylimääräistä ehdokasta koskevaa ilmoi-tusta.

28 §. Pykälässä säädetään äänestyslippuuntehtävistä merkinnöistä. Pykälän 1 moment-tiin ehdotetaan lisättäväksi tarkennus siitä, et-tä äänestäjän on tehtävä merkintä siihen sa-rakkeeseen, jossa hänen äänestämänsä eh-dokkaan nimi on. Pykälän 2 momentti, jokakoskee äänestysmerkinnän tekemistä äänes-tettäessä ylimääräistä ehdokasta, ehdotetaankumottavaksi. Pykälän 3 momentti ehdote-taan kumottavaksi tarpeettomana.

29 §. Pykälän 1 momentissa säädetään kirk-koherran välittömän vaalin äänestyslippujenlaskemisesta. Momentista ehdotetaan kumot-tavaksi säännös, joka koskee ääntenlaskua sil-loin, kun vaalissa on mukana ylimääräinenehdokas.

4 Voimaantulo

Kirkkolain muutos ja siihen liittyvät kirkko-järjestyksen ja kirkon vaalijärjestyksen muu-tokset ehdotetaan tulevan voimaan samanai-kaisesti mahdollisimman pian muutosten hy-väksymisen jälkeen.

Voimaantulosäännöksessä ehdotetaan sää-dettäväksi, että lakia sovellettaisiin niihin vi-rantäyttöihin, joissa virka on julistettu haetta-vaksi lain voimaantulon jälkeen.

5 Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjes-tys

Perustuslain 21 §:n 1 momentin mukaan jo-kaisella on oikeus saada oikeuksiaan ja vel-vollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistui-

men tai muun riippumattoman lainkäyttöeli-men käsiteltäväksi. Lisäksi oikeus hakeamuutosta samoin kuin muut hallinnon takeeton perustuslain 21 §:m 2 momentin mukaanturvattava lailla.

Ehdotetun kirkkolain 8 luvun 1 §:n mukaankirkkoherra valittaisiin pääsääntöisesti välilli-sellä vaalilla, mutta tuomiokapituli voisi seu-rakunnan pyynnöstä päättää, että kirkkoherravalittaisiin välittömillä vaaleilla. Tähän tuo-miokapitulin päätökseen ei saisi esityksenmukaan hakea muutosta valittamalla. Kunpäätös tehdään ennen viran haettavaksi julis-tamista, ei sen voida katsoa loukkaavan ke-nenkään oikeutta. Myös hallinnon tehokkuus-vaatimusten vuoksi on vaalitavan valintaakoskeva valituskielto perusteltu. Vaalitavanvalinnalla ei myöskään voida katsoa olevanmerkitystä vaalin lopputulokseen. Muutok-senhakukiellon ei siten voida katsoa olevanperustuslain 21 §:n vastainen.

Kirkkoherran valintamenettelyyn liittyviäselkeitä valmisteluvaiheen päätöksiä ovattuomiokapitulin kirkkojärjestyksen 6 luvun15 §:n nojalla antama lausunto hakijoista, se-kä päätös vaalin valmistelijan valinnasta.Valmisteluun kuuluvaksi toimenpiteeksi voi-daan katsoa myös päätös julistaa virka uudel-leen haettavaksi kirkkojärjestyksen 6 luvun17 §:n mukaisesti, jolloin muutosta voi näihinpäätöksiin hakea, kun vaali on toimitettu.

Hyvän hallinnon takeisiin katsotaan kuulu-van käsittelyn nopeus, joutuisuus ja yksinker-taisuus. Ehdotettujen säännösten on katsotta-va jonkin verran nopeuttavan kirkkoherranviran hakumenettelyä silloin, kun kyse on vä-lillisenä vaalina toimitettavasta kirkkoherranvalinnasta. Säännösten yhdenmukaistaminenkappalaisen viran hakumenettelyä koskeviensäännösten kanssa on myös omiaan turva-maan hallinnollisen päätöksenteon varmuutta,kun eri virkojen osalta sovelletaan samanlai-sia hallinnollisia menettelyjä.

Perustuslain 18 §:n 1 momentti takaa jokai-selle oikeuden hankkia toimeentulonsa valit-semallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla.Kirkkoherran nykyinen valintamenettely sitooviranhakijat pitkäksi aikaa, kun kirkkoherran-viran hakija ei ole kelpoinen hakemaan sa-manaikaisesti kuin yhtä kirkkoherran virkaa.Jos kirkkoherranviran täyttö pitkittyy muutos-

22

tenhakujen vuoksi, on mahdollista, että ku-kaan virkaa hakenut ei ole kelpoinen hake-maan toista kirkkoherran tai kappalaisen vir-kaa useisiin kuukausiin jopa vuosiin.

Esityksessä ehdotetaan, että välillistä vaali-tapaa käytettäessä kaikki hakijat olisivat kel-poisia hakemaan myös muita kirkkoherran taikappalaisen virkoja samanaikaisesti. Esityk-sessä ehdotetaan myös, että kun vaali toimite-taan välittömänä vaalina, kaikki muut kuinvaalisijoille asetetut hakijat olisivat kelpoisiahakemaan muita kirkkoherran tai kappalaisenvirkoja välittömästi, kun ehdokasasettelu onsaanut lainvoiman. Esitetyt muutokset mah-dollistavat papin hakemaan niitä virkoja, jot-ka hän kokee ammattinsa vuoksi kiinnosta-vimmiksi ja samalla seurakunnalla on mah-dollisuus saada pätevimmät hakijat virkoihin-sa. Säännösmuutosten voidaan katsoa täyttä-vän paremmin perustuslain 18 §:n edellytyk-set kuin nykyiset säännökset.

Kun kirkkoherra valitaan välillisellä vaalil-la, valinnassa otetaan huomioon perustuslain6 §:n syrjintäkielto sekä tasa-arvolain ja yh-denvertaisuuslain syrjintäkiellot, jotka vel-voittavat kirkkoa työnantajana. Välittömässävaalissa nämä säännökset tulee otetuksi huo-mioon ehdokasasettelussa, johon esityksenmukaan on mahdollista hakea erikseen muu-tosta.

Ehdotuksen ei voida katsoa sisältävän pe-rustuslain kanssa ristiriitaisia normeja, mistäsyystä kirkkolain muutos voidaan käsitellänormaalissa lainsäätämisjärjestyksessä.

Edellä esitetyn perusteella annetaan kirkol-liskokouksen hyväksyttäväksi seuraavat kirk-kolain, kirkkojärjestyksen ja kirkon vaalijär-jestyksen muutosehdotukset:

23

1.Liite

Rinnakkaistekstit

Laki

kirkkolain muuttamisesta

Kirkkohallitus esittää, että kirkolliskokous ryhtyisi toimenpiteisiin sellaisen lain säätämiseksi,jolla

muutetaan kirkkolain (1054/1993) 8 luvun 1 § ja 3 §:n 1 ja 2 momentti, 19 luvun 4 §:n 2 mo-mentin johdantokappale ja 1 kohta, 24 luvun 3 §:n 1 momentin 4 ja 6 kohta, 7 §:n 1 momentti,11 §:n 2 momentti, 14 §:n 1 momentin 4 ja 6 kohta ja 15 § sekä 25 luvun 10 §:n 1 momentti,

sellaisena kuin ne ovat, 8 luvun 1 § osaksi laeissa 1691/1995 ja 236/2006, 3 §:n 1 momenttilaissa 689/2008 ja 3 §:n 2 momentti, 19 luvun 4 §:n 2 momentin 1 kohta, 24 luvun 3 §:n 1 mo-mentin 6 kohta, 7 §:n 1 momentti ja 15 § laissa 236/2006 ja 11 §:n 2 momentti, 14 §:n 1 momen-tin 4 kohta ja 19 luvun 4 §:n 2 momentin johdantokappale laissa 1274/2003 ja 24 luvun 3 §:n 1momentin 4 kohta ja 25 luvun 10 §:n 1 momentti kirkolliskokouksen 5.11.2009 tekemässä pää-töksessä,

lisätään 25 luvun 10 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi kirkolliskokouksen päätöksessä5.11.2009, uusi 2 momentti, jolloin nykyinen 2 momentti siirtyy 3 momentiksi, seuraavasti:

Voimassa oleva laki Ehdotus

8 luku

Kirkkoherranvaali ja seurakuntavaalit

1 §

Kirkkoherranvaali

Seurakunnan kirkkoherra valitaan kirkko-herranvaalilla.

Kirkkoherran virkaan tulee valituksi setuomiokapitulin ehdolle asettamista papeis-ta, joka vaalissa on saanut enimmät äänet.

Seurakunta voi kuitenkin, siten kuin kir-kon vaalijärjestyksessä määrätään, valitakirkkoherran virkaan muun hakijan, jonkatuomiokapituli on todennut päteväksi yli-määräiseksi vaaliehdokkaaksi. Tullakseenvalituksi ylimääräisen vaaliehdokkaan onsaatava vähintään yksi kymmenesosa kokoseurakunnan äänistä ja enemmän kuin puo-let annetuista äänistä.

8 luku

Kirkkoherranvaali ja seurakuntavaalit

1 §

Kirkkoherranvaali

Seurakunnan kirkkoherra valitaan vaa-lilla, jonka toimittaa kirkkovaltuusto taiseurakuntaneuvosto (kirkkoherran välil-linen vaali).

Kirkkovaltuuston tai seurakuntaneuvos-ton pyynnöstä tuomiokapituli voi päättää,että kirkkoherra valitaan vaalilla, jossaseurakunnan äänioikeutetut jäsenet ää-nestävät kirkkoherrasta (kirkkoherranvälitön vaali). Päätös välittömän vaalintoimittamisesta tulee tehdä ennen viranhaettavaksi julistamista.

24

3 §

Äänioikeus

Seurakuntavaaleissa kaikilla viimeistäänensimmäisenä vaalipäivänä 16 vuotta täyt-täneillä ja kirkkoherranvaalissa vastaavasti18 vuotta täyttäneillä kirkon jäsenillä on yh-täläinen äänioikeus.

Äänioikeutta käytetään seurakuntavaaleis-sa siinä seurakunnassa, jossa äänioikeutettuon merkitty seurakunnan läsnäolevaksi jäse-neksi viimeistään vaalivuoden elokuun 15päivänä. Valituksen johdosta uudelleen toi-mitettavissa seurakuntavaaleissa ja 5 §:ssätarkoitetuissa poikkeuksellisissa seurakun-tavaaleissa sekä kirkkoherranvaalissa ääni-oikeutta käytetään siinä seurakunnassa, jos-sa vastaava merkintä on tehty viimeistään70 päivää ennen ensimmäistä vaalipäivää.

— — — — — — — — — — — — — —

19 luku

Tuomiokapituli

4 §

Päätösvaltaisuus

— — — — — — — — — — — — — —Tuomiokapituli käsittelee kuitenkin asian

täysilukuisena, jos se koskee:1) kirkkoherranvaalin vaaliehdotukseen

kohdistuvaa oikaisuvaatimusta; tai

— — — — — — — — — — — — — —

24 luku

Alistaminen ja muutoksenhaku

3 §

Oikaisuvaatimus

Viranomaisen päätökseen tyytymätön voitehdä, jollei tässä laissa toisin säädetä, kir-jallisen oikaisuvaatimuksen seuraavasti:— — — — — — — — — — — — — —

3 §

Äänioikeus

Seurakuntavaaleissa kaikilla viimeistäänensimmäisenä vaalipäivänä 16 vuotta täyt-täneillä ja kirkkoherran välittömässä vaalis-sa vastaavasti 18 vuotta täyttäneillä kirkonjäsenillä on yhtäläinen äänioikeus.

Äänioikeutta käytetään seurakuntavaaleis-sa siinä seurakunnassa, jossa äänioikeutettuon merkitty seurakunnan läsnäolevaksi jäse-neksi viimeistään vaalivuoden elokuun 15päivänä. Valituksen johdosta uudelleen toi-mitettavissa seurakuntavaaleissa ja 5 §:ssätarkoitetuissa poikkeuksellisissa seurakun-tavaaleissa sekä kirkkoherran välittömässävaalissa äänioikeutta käytetään siinä seura-kunnassa, jossa vastaava merkintä on tehtyviimeistään 70 päivää ennen ensimmäistävaalipäivää.— — — — — — — — — — — — — —

19 luku

Tuomiokapituli

4 §

Päätösvaltaisuus

— — — — — — — — — — — — — —Tuomiokapituli käsittelee asian täysilukui-

sena, jos se koskee:1) kirkkoherran välittömän vaalin vaa-

liehdotukseen kohdistuvaa oikaisuvaatimus-ta; tai— — — — — — — — — — — — — —

24 luku

Alistaminen ja muutoksenhaku

3 §

Oikaisuvaatimus

Viranomaisen päätökseen tyytymätön voitehdä, jollei tässä laissa toisin säädetä, kir-jallisen oikaisuvaatimuksen seuraavasti:— — — — — — — — — — — — — —

25

4) tuomiokapitulin päätöksestä, joka kos-kee 5 luvun 3 §:ssä tarkoitettua papin ja 6luvun 29 §:ssä tarkoitettua lehtorin pysymis-tä kirkon tunnustuksessa, papin pappisviranvelvollisuuksien vastaista toimintaa tai nii-den laiminlyöntiä tai papille sopimatontakäytöstä taikka kirkkojärjestyksen 6 luvun15 §:ssä tarkoitettua kirkkoherranvaalin vaa-liehdotusta, sekä tuomiokapitulin alaisentoimielimen ja viranhaltijan päätöksestätuomiokapitulille;— — — — — — — — — — — — — —

6) kirkkoherranvaalissa tai seurakuntavaa-lissa käytettävästä vaaliluettelosta vaalilau-takunnalle.— — — — — — — — — — — — — —

7 §

Oikaisuvaatimus- ja valitusoikeus vaaliluettelosta

Kirkkoherra saa tehdä oikaisuvaatimuksenja kirkollisvalituksen kirkkoherranvaalin jaseurakuntavaalien vaaliluetteloa vastaan sil-lä perusteella, että joku on virheellisesti jä-tetty pois vaaliluettelosta taikka merkittysiihen äänioikeutta vailla olevaksi tai ääni-oikeutetuksi.— — — — — — — — — — — — — —

11 §

Päätöksen tiedoksianto

— — — — — — — — — — — — — —Seurakunnan jäsenen katsotaan saaneen

päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja tai alis-tus- tai valitusviranomaisen päätös on ase-tettu yleisesti nähtäväksi tai papinvaalissavaalin tulos julistettu.— — — — — — — — — — — — — —

14 §

Oikaisuvaatimus- ja valitusoikeudenrajoittaminen

Muutosta ei saa hakea oikaisuvaatimuksel-la tai valittamalla:— — — — — — — — — — — — — —

4) tuomiokapitulin päätöksestä, joka kos-kee 5 luvun 3 §:ssä tarkoitettua papin ja 6luvun 29 §:ssä tarkoitettua lehtorin pysymis-tä kirkon tunnustuksessa, papin pappisviranvelvollisuuksien vastaista toimintaa tai nii-den laiminlyöntiä tai papille sopimatontakäytöstä taikka kirkkojärjestyksen 6 luvun20 §:ssä tarkoitettua kirkkoherran välittö-män vaalin vaaliehdotusta, sekä tuomioka-pitulin alaisen toimielimen ja viranhaltijanpäätöksestä tuomiokapitulille;— — — — — — — — — — — — — —

6) kirkkoherran välittömässä vaalissa taiseurakuntavaalissa käytettävästä vaaliluette-losta vaalilautakunnalle.— — — — — — — — — — — — — —

7 §

Oikaisuvaatimus- ja valitusoikeusvaaliluettelosta

Kirkkoherra saa tehdä oikaisuvaatimuksenja kirkollisvalituksen kirkkoherran välittö-män vaalin ja seurakuntavaalien vaaliluette-losta sillä perusteella, että joku on virheelli-sesti jätetty pois vaaliluettelosta taikka mer-kitty siihen äänioikeutta vailla olevaksi taiäänioikeutetuksi.— — — — — — — — — — — — — —

11 §

Päätöksen tiedoksianto

— — — — — — — — — — — — — —Seurakunnan jäsenen katsotaan saaneen

päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja tai alis-tus- tai valitusviranomaisen päätös on ase-tettu yleisesti nähtäväksi.

— — — — — — — — — — — — — —

14 §

Oikaisuvaatimus- ja valitusoikeudenrajoittaminen

Muutosta ei saa hakea oikaisuvaatimuksel-la tai valittamalla:— — — — — — — — — — — — — —

26

4) tuomiokapitulin päätökseen, jonka seon tehnyt kirkkojärjestyksen 2 luvun 3 §:ssäja 9 §:n 2 momentissa, 6 luvun 13 §:ssä, 16§:n 1 momentissa, 20 §:ssä, 29 §:n 1 mo-mentissa, 33 §:ssä, 35 §:n 1 momentissa ja57 §:ssä, 9 luvun 7 §:ssä ja 19 luvun 11§:ssä ja kirkon vaalijärjestyksen 2 luvun 30§:n 3 momentissa, 62 §:n 1 4 momentissa ja63 §:n 3 momentissa tarkoitetuissa asioissa,sekä päätökseen, joka koskee kirkkojärjes-tyksen 6 luvun 18 §:n 1 momentissa tarkoi-tetun seurakuntatyön johtamisen tutkinnonhyväksymistä;— — — — — — — — — — — — — —

6) hallinto-oikeuden päätökseen, jokakoskee papinvaalin tai seurakuntavaalinvaaliluetteloa;— — — — — — — — — — — — — —

15 §

Vaalituloksen oikaiseminen

Jos luottamushenkilön tai viranhaltijanvaalissa on menetelty lainvastaisesti, vaalion kumottava tai, jos virheellisyys koskeevain vaalin tuloksen laskemista, määrättäväse oikaistavaksi. Jos piispanvaalissa, kirk-koherranvaalissa, seurakuntavaalissa taikkakirkolliskokousedustajan tai hiippakuntaval-tuuston jäsenen vaalissa on menetelty lait-tomasti ja se on saattanut vaikuttaa vaalintulokseen, vaali on määrättävä toimitetta-vaksi uudelleen, jollei valitusviranomainenvoi oikaista vaalin tulosta.

4) tuomiokapitulin päätökseen, jonka seon tehnyt kirkkolain 8 luvun 1 §:n 2 momen-tissa, kirkkojärjestyksen 2 luvun 3 §:ssä ja 9§:n 2 momentissa, 6 luvun 13 §:ssä, 16 §:n 1momentissa, 20 §:ssä, 33 §:ssä, 35 §:n 1momentissa ja 57 §:ssä, 9 luvun 7 §:ssä ja19 luvun 11 §:ssä ja kirkon vaalijärjestyksen2 luvun 30 §:n 3 momentissa, 62 §:n 1 4momentissa ja 63 §:n 3 momentissa tarkoi-tetuissa asioissa, sekä päätökseen, joka kos-kee kirkkojärjestyksen 6 luvun 18 §:n 1momentissa tarkoitetun seurakuntatyön joh-tamisen tutkinnon hyväksymistä;— — — — — — — — — — — — — —

6) hallinto-oikeuden päätökseen, jokakoskee kirkkoherran välittömän vaalin taiseurakuntavaalin vaaliluetteloa;— — — — — — — — — — — — — —

15 §

Vaalituloksen oikaiseminen

Jos luottamushenkilön tai viranhaltijanvaalissa on menetelty lainvastaisesti, vaalion kumottava tai, jos virheellisyys koskeevain vaalin tuloksen laskemista, määrättäväse oikaistavaksi. Jos piispanvaalissa, kirkko-herran välittömässä vaalissa, seurakunta-vaalissa taikka kirkolliskokousedustajan taihiippakuntavaltuuston jäsenen vaalissa onmenetelty lainvastaisesti ja tämä on saatta-nut vaikuttaa vaalin tulokseen, vaali onmäärättävä toimitettavaksi uudelleen, jolleivalitusviranomainen voi oikaista vaalin tu-losta.

25 luku

Täydentäviä säännöksiä

10 §

Tasaäänet

Äänien jakautuessa äänestyksessä tasanpäätökseksi tulee mielipide, jonka puolestapuheenjohtaja on äänestänyt. Viranhaltijanvirkasuhteen irtisanomista, purkamista jaraukeamista sekä papin 5 luvun 3 §:n 2 4momentissa tarkoitettua pappisvirkaa kos-

25 luku

Täydentäviä säännöksiä

10 §

Tasaäänet

Äänien jakautuessa äänestyksessä tasanpäätökseksi tulee mielipide, jonka puolestapuheenjohtaja on äänestänyt. Viranhaltijanvirkasuhteen irtisanomista, purkamista jaraukeamista sekä papin 5 luvun 3 §:n 2 4momentissa tarkoitettua pappisvirkaa kos-

27

kevassa asiassa ja 6 luvun 29 §:ssä tarkoitet-tua lehtorin virkaa koskevassa asiassa rat-kaisee kuitenkin se mielipide, joka on lie-vempi. Jos vaaleissa äänet tai vertausluvutmenevät tasan, ratkaisee arpa. Kappalaisenja vakinaisen lehtorin vaalin osalta voidaankirkkojärjestyksessä määrätä, että ääntenmennessä tasan, tuomiokapituli nimittääjonkun eniten ääniä saaneista hakijoista vir-kaan.

— — — — — — — — — — — — — —

kevassa asiassa ja 6 luvun 29 §:ssä tarkoitet-tua lehtorin virkaa koskevassa asiassa rat-kaisee kuitenkin se mielipide, joka on lie-vempi.

Jos vaaleissa äänet tai vertausluvut mene-vät tasan, ratkaisee arpa. Kirkkoherran välil-lisen vaalin sekä kappalaisen ja vakinaisenlehtorin vaalin osalta voidaan kirkkojärjes-tyksessä määrätä, että äänten mennessä ta-san, tuomiokapituli nimittää jonkun enitenääniä saaneista hakijoista virkaan.— — — — — — — — — — — — — —

__________

Tämä laki tulee voimaan päivä-nä kuuta 20 .

Ennen lain voimaantuloa haettavaksi ju-listettujen virkojen täytössä sovelletaan lainvoimaan tullessa voimassa olleita säännök-siä.

28

2.

Kirkolliskokouksen päätös kirkkojärjestyksen muuttamisesta

Kirkkohallitus esittää, että kirkolliskokous tekisi päätöksen, jollamuutetaan kirkkojärjestyksen (1055/1993) 6 luvun, sellaisena kuin se on kirkolliskokouksen

5.11.2009 tekemässä päätöksessä, C alaluvun otsikko, 14–18 §, D alaluvun otsikko, 19–27 §, 33ja 36 §, seuraavasti:

Voimassa oleva kirkkojärjestys Ehdotus

6 luku

Henkilöstö

C. Kirkkoherranvaali

14 §

Kirkkoherran viran tultua avoimeksi tuo-miokapitulin on julistettava virka julkisestihaettavaksi 30 päivän hakuajalla tuomioka-pitulin ilmoitustaululla. Lisäksi virka on il-moitettava ainakin yhdessä valtakunnalli-sessa lehdessä julkaistavalla ilmoituksellatai sähköisellä ilmoituksella.

Tuomiokapituli voi päättää enintään yhdenvuoden ajaksi kerrallaan, ettei virkaa juliste-ta haettavaksi, jos:

1) on pantu vireille kysymys seurakunnanliittämisestä toiseen seurakuntaan;

2) tuomiokapituli muuten katsoo seura-kuntaa koskevien järjestelyjen voivan aihe-uttaa sen, että virka siellä tulee tarpeetto-maksi;

3) siihen muuten on erityinen syy.

15 §

Hakuajan päätyttyä tuomiokapitulin tuleeviivytyksettä tutkia hakijoiden kelpoisuusvirkaan ja tehdä vaaliehdotus, jollei se päätämenetellä kirkkolain 6 luvun 10 §:n 2 mo-mentin mukaisesti. Tuomiokapituli voi en-nen vaaliehdotuksen tekemistä pyytää kirk-koneuvostolta tai seurakuntaneuvostolta

6 luku

Henkilöstö

C. Kirkkoherran välillinen vaali ja kappalaisen vaali

14 §

Kirkkoherran tai kappalaisen viran tultuaavoimeksi tuomiokapitulin on julistettavavirka julkisesti haettavaksi 30 päivän haku-ajalla tuomiokapitulin ilmoitustaululla. Li-säksi viran hakuilmoitus on julkaistava ai-nakin yhdessä valtakunnallisessa lehdessätai internetpalvelussa.

Tuomiokapituli voi päättää enintään yhdenvuoden ajaksi kerrallaan, ettei kirkkoherrantai kappalaisen virkaa julisteta haettavaksi,jos:

1) on vireillä kysymys seurakunnan liit-tämisestä toiseen seurakuntaan;

2) tuomiokapituli katsoo seurakuntaa kos-kevien järjestelyjen voivan aiheuttaa sen,että virka tulee tarpeettomaksi;

3) siihen on muu erityinen syy.

(siirretään osin muutettuna kirkkojärjes-tyksen 6 luvun 20 §:ksi)

29

lausunnon virkaan kelpoisista hakijoista.Ehdollepanossa on kelpoisuusvaatimukset

täyttävistä hakijoista vaalisijoille asetettavakolme siinä järjestyksessä kuin heidät katso-taan taitaviksi ja kykeneviksi virkaan, ottaenhuomioon viran erityiset tarpeet.

(ks. kirkkojärjestyksen 6 luvun 25 §:n 2–3momentti)

(uusi)

16 §

Vaaliehdokkaaksi kelpoinen ei ole hakija:1) joka ei täytä 6 luvun 10 §:ssä säädettyjä

kelpoisuusvaatimuksia;2) joka on pidätetty pappisviran toimitta-

misesta;3) joka on hakijana toiseen kirkkoherran

virkaan paitsi tämän luvun 24 §:ssä maini-tuissa tapauksissa;

4) jolta ilmeisesti puuttuvat viran hoitami-seen tarvittavat edellytykset.

15 §

Kirkkoherran ja kappalaisen viran haku-ajan päätyttyä tuomiokapitulin tulee viivy-tyksettä tutkia hakijoiden kelpoisuus virkaanja antaa hakijoista seurakunnalle lausunto,jollei se päätä menetellä kirkkolain 6 luvun10 §:n 2 momentin mukaisesti. Lausunnossatodetaan hakijoiden kelpoisuus ja arvioi-daan hakijoita heidän osoittamansa kyvynja taidon perusteella sekä ottaen huomioonseurakunnan tarpeet.

Kirkkoherran tai kappalaisen virkaan kel-poinen ei ole hakija:

1) joka ei täytä tämän luvun 10 §:ssä sää-dettyjä kelpoisuusvaatimuksia;

2) joka on pidätetty pappisviran toimitta-misesta;

3) joka on hakijana välittömällä vaalillavalittavaan kirkkoherran virkaan paitsi tä-män luvun 27 §:ssä tarkoitetuissa tapauk-sissa;

4) jolta ilmeisesti puuttuvat viran hoitoontarvittavat edellytykset.

Tuomiokapituli määrää henkilön, jonkatehtävänä on kirkkoherran välillisen vaalinvalmisteleminen seurakunnassa.

(siirretään osin muutettuna kirkkojärjes-tyksen 6 luvun 15 §:n 2 momentiksi)

30

(ks. kirkkojärjestyksen 6 luvun 26 §:n 1momentti)

(uusi)

(ks. kirkkojärjestyksen 6 luvun 27 §:n 4momentti)

17 §

Tuomiokapitulin on tehdessään vaaliehdo-tuksen todettava, ketkä sen ulkopuolellejääneistä hakijoista ovat kelpoisia ylimää-räiseksi vaaliehdokkaaksi.

Ylimääräiseksi vaaliehdokkaaksi kelpoi-nen on viran kelpoisuusvaatimukset täyttävähakija, joka ennen hakuajan päättymistä onvähintään viisi vuotta hoitanut papin virkaatai ollut muussa 6 luvun 11 §:ssä mainitussavirassa tai tehtävässä.

(ks. kirkkojärjestyksen 6 luvun 26 §:n 2–4momentti)

16 §

Tuomiokapituli lähettää seurakunnallehakijoiden hakemukset ja tämän luvun 15§:ssä tarkoitetun lausuntonsa. Tämän jäl-keen kirkkovaltuusto tai seurakuntaneuvostovalitsee virkaan jonkun niistä hakijoista,jotka tuomiokapituli on todennut kelpoisiksivirkaan. Kappeliseurakunnan kappalaisenvalitsee kuitenkin kappelineuvosto.

Jollei kirkkoherran välillisessä vaalissakukaan ole saanut yli puolta annetuista ää-nistä, toimitetaan samassa kokouksessa uusivaali kahden eniten ääniä saaneen väillä.Tässä vaalissa eniten ääniä saanut tulee va-lituksi.

Jos äänet kappalaisen vaalissa tai kirkko-herran vaalin ratkaisevassa äänestyksessäovat menneet tasan, tuomiokapituli antaaviranhoitomääräyksen jollekin eniten ääniäsaaneista hakijoista ottaen huomioon tämänluvun 15 §:ssä mainitut perusteet.

(poistetaan)

17 §

Kirkkovaltuuston tai seurakuntaneuvostontaikka kappelineuvoston pyynnöstä tuomio-kapituli julistaa kirkkoherran tai kappalai-sen viran uudelleen haettavaksi, jos virkaaon hakenut vain yksi kelpoinen hakija taiseurakunnan etu sitä vaatii.

Jos uudella hakuajalla kirkkoherran taikappalaisen virkaan ei tule uutta kelpoi-suusvaatimukset täyttävää hakijaa, tuomio-kapituli antaa kirkkovaltuuston, seurakun-taneuvoston tai kappelineuvoston pyynnöstäainoalle hakijalle viranhoitomääräyksenvirkaan. Muussa tapauksessa tuomiokapituli

31

18 §

Hakija saa peruuttaa hakemuksensa ennenkuin vaaliehdotus on tehty. Tuomiokapitulivoi erityisestä syystä hyväksyä myöhemmintehdyn peruutuksen.

Ylimääräiseksi vaaliehdokkaaksi kelpoi-nen hakija saa peruuttaa hakemuksensa en-nen viimeistä vaalinäytepäivää. Tuomioka-pitulin on ilmoitettava peruutuksesta vaali-lautakunnalle.

(ks. kirkkojärjestyksen 6 luvun 27 §:n 1–3momentti)

19 §

Kun vaaliehdotus on saanut lainvoiman,tuomiokapituli määrää, milloin vaali ontoimitettava, ja ryhtyy muutoinkin tarvitta-viin toimiin vaalin suorittamiseksi. Jos vainyksi on asetettu ehdolle, tuomiokapituli an-taa hänelle viranhoitomääräyksen virkaan.

Tuomiokapituli määrää vaalisijalle asete-

voi perustellusta syystä päättää, että virantäyttämismenettely raukeaa.

Viran täyttämismenettelyn rauettua virkaon julistettava haettavaksi vuoden kuluessahakuajan päättymisestä lukien.

(1 momentti siirretään kirkkojärjestyksen6 luvun 21 §:n 2 momentiksi)

(2 momentti poistetaan)

18 §

Kirkkoherran tai kappalaisen viran hake-musasiakirjat ja ote kirkkovaltuuston taiseurakuntaneuvoston taikka kappelineuvos-ton pöytäkirjasta on viipymättä toimitettavatuomiokapitulille. Pöytäkirjan otteeseen onliitettävä ilmoitus siitä, milloin päätös vali-tusosoituksineen on annettu tiedoksi haki-joille.

Jos virkaan valittu on saamassa viranhoi-tomääräyksen useampaan virkaan, hänenon viivytyksettä ilmoitettava tuomiokapitu-lille, minkä viran hän ottaa vastaan. Jos hänperuuttaa hakemuksensa, virka on julistet-tava uudelleen haettavaksi, jollei kirkkoval-tuusto, seurakuntaneuvosto tai kappelineu-vosto menettele kirkkolain 6 luvun 11 §:n 1momentin 5 kohdan mukaisesti.

Tuomiokapituli antaa viranhoitomääräyk-sen virkaan valitulle kirkkovaltuuston taiseurakuntaneuvoston taikka kappelineuvos-ton päätöksen saatua lainvoiman.

(siirretään kirkkojärjestyksen 6 luvun 22§:ksi)

32

tut peräkkäisinä sunnuntaipäivinä toimitta-maan vaalinäytteenä päiväjumalanpalveluk-sen tuomiokapitulin määräämässä kirkossa.Kaksikielisessä seurakunnassa jumalanpal-velus toimitetaan kummallakin kielellä.Tuomiokapituli voi erityisestä syystä vapa-uttaa vaalisijan saaneen jumalanpalveluksentoimittamisesta.

(uusi)

20 §

Tuomiokapituli lähettää kirkkoherrallekuulutuksen, jossa seurakunnalle ilmoite-taan vaalisijoille asetetut, heidän ansionsa,päivät, joina he toimittavat jumalanpalve-luksen sekä vaalin alkamispäivä. Kuulutuk-sessa on mainittava myös ylimääräiseksivaaliehdokkaaksi kelpoisten hakijoiden ni-met.

Kuulutus on kaksi viikkoa ennen ensim-mäistä vaalinäytepäivää pantava seurakun-nan ilmoitustaululle ja pidettävä siinä vaali-toimituksen päättymiseen asti.

(ks. kirkkojärjestyksen 6 luvun 15 §)

D. Kirkkoherran välitön vaali

19 §

Kun tuomiokapituli on tehnyt päätöksenkirkkoherranvaalin toimittamisesta välittö-mällä vaalilla, on sen julistettava virka ha-ettavaksi tämän luvun 14 §:ssä säädetyllätavalla.

(siirretään muutettuna kirkkojärjestyksen6 luvun 23 §:ksi)

20 §

Hakuajan päätyttyä tuomiokapitulin tuleeviivytyksettä tutkia hakijoiden kelpoisuusvirkaan ja tehdä vaaliehdotus, jollei se pää-tä menetellä kirkkolain 6 luvun 10 §:n 2momentin mukaisesti. Tuomiokapituli voiennen vaaliehdotuksen tekemistä pyytääkirkkoneuvostolta tai seurakuntaneuvostoltalausunnon virkaan kelpoisista hakijoista.

Vaaliehdotuksessa asetetaan kelpoisuus-vaatimukset täyttävistä hakijoista vaa-lisijoille kolme siinä järjestyksessä kuin hei-dät katsotaan taitaviksi ja kykeneviksi vir-kaan, ottaen huomioon viran erityiset tar-peet.

33

21 §

Jollei pappi ole toimittanut tämän luvun19 §:n 2 momentissa mainittua jumalanpal-velusta eikä hän viimeistään seuraavana tiis-taina esitä tuomiokapitulille hyväksyttävääsyytä tähän, hänet poistetaan vaaliehdotuk-sesta. Jos menettelylle on ollut hyväksyttäväsyy, pappi säilyttää vaalisijansa toimittamat-ta jumalanpalvelusta.

Tuomiokapitulin on keskeytettävä vaali,jos joku vaalisijalle asetetuista menettäävaalikelpoisuutensa ennen kuin viranhoito-määräys virkaan on annettu. Tuomiokapitu-lin tulee tällöin muuttaa vaaliehdotusta, joll-ei äänestys ole jo tapahtunut ja jonkun muunpitäisi vaalin tuloksen mukaan saada viran-hoitomääräys.

(ks. kirkkojärjestyksen 6 luvun 18 §:n 1momentti)

22 §

Jos vaaliehdotus on jäänyt vajaaksi ja eh-dollepanon ulkopuolelle on jäänyt kelpoi-suusvaatimukset täyttäviä hakijoita, jotkailmoittavat pysyvänsä hakemuksessaan,tuomiokapitulin tulee tehdä uusi vaaliehdo-tus.

(ks. kirkkojärjestyksen 6 luvun 19 §)

(siirretään osin muutettuna kirkkojärjes-tyksen 6 luvun 24 §:ksi)

21 §

Vaaliehdokkaan kelpoisuudesta säädetääntämän luvun 15 §:n 2 momentissa.

Hakija saa peruuttaa hakemuksensa ennenkuin vaaliehdotus on tehty. Tuomiokapitulivoi erityisestä syystä hyväksyä myöhemmintehdyn peruutuksen.

(siirretään kirkkojärjestyksen 6 luvun 25§:ksi)

22 §

Kun vaaliehdotus on saanut lainvoiman,tuomiokapituli määrää, milloin vaali ontoimitettava, ja ryhtyy muutoinkin tarvitta-viin toimiin vaalin suorittamiseksi. Jos vainyksi on asetettu ehdolle, tuomiokapituli an-taa hänelle viranhoitomääräyksen virkaan.

Tuomiokapituli määrää vaalisijalle asete-tut peräkkäisinä sunnuntaipäivinä toimitta-maan vaalinäytteenä päiväjumalanpalveluk-sen tuomiokapitulin määräämässä kirkossa.Kaksikielisessä seurakunnassa jumalanpal-velus toimitetaan kummallakin kielellä.

34

23§

Kun kirkkoherranvaali on saanut lainvoi-man, tuomiokapitulin tulee antaa viranhoi-tomääräys kirkkoherran virkaan sille, jokavaalissa on saanut enimmät äänet, ylimää-räiselle vaaliehdokkaalle kuitenkin vain, joshän on saanut kirkkolain 8 luvun 1 §:n 3momentissa säädetyn äänimäärän.

(ks. kirkkojärjestyksen 6 luvun 20 §)

24 §

Vaaliehdokkaalla, joka vaalin tuloksenmukaan saisi viranhoitomääräyksen kirkko-herran virkaan, on oikeus hakea toista papinvirkaa, jos viranhoitomääräystä ei ole annet-tu kolmen kuukauden kuluessa vaalin toi-mittamisesta. Jos hän saisi viranhoitomäärä-yksen useampaan virkaan, hänen on viivy-tyksettä ilmoitettava tuomiokapitulille, min-kä viran hän ottaa vastaan.

Muulla vaaliehdokkaalla on oikeus hakeatoista papin virkaa, kun vaali on toimitettu.Hän pysyy kuitenkin ehdolla ensiksi hake-maansa virkaan, kunnes asia on lopullisestiratkaistu. Jos hän saisi viranhoitomääräyk-sen useampaan virkaan, asiassa menetelläänsiten kuin 1 momentissa säädetään.

(ks. kirkkojärjestyksen 6 luvun 21 §)

Tuomiokapituli voi erityisestä syystä vapa-uttaa vaalisijan saaneen jumalanpalveluk-sen toimittamisesta.

(siirretään muutettuna kirkkojärjestyksen6 luvun 26 §:ksi)

23 §

Tuomiokapituli lähettää kirkkoherrallekuulutuksen, jossa seurakunnalle ilmoite-taan vaalisijoille asetetut, heidän ansionsa,päivät, joina he toimittavat jumalanpalve-luksen sekä vaalin alkamispäivä.

Kuulutus on kaksi viikkoa ennen ensim-mäistä vaalinäytepäivää pantava seurakun-nan ilmoitustaululle ja pidettävä siinä vaali-toimituksen päättymiseen asti.

(siirretään osin muutettuna kirkkojärjes-tyksen 6 luvun 27 §:ksi)

24 §

Jollei pappi ole toimittanut tämän luvun22 §:n 2 momentissa mainittua jumalanpal-velusta eikä hän viimeistään seuraavana

35

25 §

Kappalaisen viran haettavaksi julistami-seen sovelletaan, mitä tämän luvun 14 §:ssäsäädetään kirkkoherran viran haettavaksi ju-listamisesta.

Kappalaisen viran hakuajan päätyttyätuomiokapitulin tulee viivytyksettä tehdäpäätös hakijoiden kelpoisuudesta virkaan jaantaa hakijoista seurakunnalle lausunto,jollei se päätä menetellä kirkkolain 6 luvun10 §:n 2 momentin mukaisesti. Lausunnossahakijoita arvioidaan heidän osoittamansakyvyn ja taidon perusteella sekä ottaenhuomioon seurakunnan tarpeet.

Kappalaisen virkaan kelpoinen ei ole haki-ja:

1) joka ei täytä tämän luvun 10 §:ssä sää-dettyjä kelpoisuusvaatimuksia;

2) joka on pidätetty pappisviran toimitta-misesta;

3) joka on hakijana kirkkoherran virkaanpaitsi tämän luvun 24 §:ssä mainituissa ta-pauksissa;

4) jolta ilmeisesti puuttuvat viran hoitoontarvittavat edellytykset.

(ks. kirkkojärjestyksen 6 luvun 22 §)

tiistaina esitä tuomiokapitulille hyväksyttä-vää syytä tähän, hänet poistetaan vaalieh-dotuksesta. Jos menettelylle on ollut hyväk-syttävä syy, pappi säilyttää vaalisijansatoimittamatta jumalanpalvelusta.

Tuomiokapitulin on keskeytettävä vaali,jos joku vaalisijalle asetetuista menettäävaalikelpoisuutensa ennen kuin viranhoito-määräys virkaan on annettu. Tuomiokapitu-lin tulee tällöin muuttaa vaaliehdotusta,jollei äänestys ole jo tapahtunut ja jonkunmuun pitäisi vaalin tuloksen mukaan saadaviranhoitomääräys.

(siirretään muutettuna kirkkojärjestyksen6 luvun 15 §:ksi)

25 §

Jos vaaliehdotus on jäänyt vajaaksi ja eh-dollepanon ulkopuolelle on jäänyt kelpoi-suusvaatimukset täyttäviä hakijoita, jotkailmoittavat pysyvänsä hakemuksessaan,tuomiokapitulin tulee tehdä uusi vaaliehdo-tus.

36

26 §

Tuomiokapituli lähettää seurakunnallekappalaisen viran kelpoisuusvaatimuksettäyttävien hakijoiden hakemukset ja omanlausuntonsa. Tämän jälkeen kirkkovaltuustotai seurakuntaneuvosto valitsee virkaan jon-kun heistä. Kappeliseurakunnan kappalaisenvalitsee kuitenkin kappelineuvosto.

Jos hakuajan päättyessä on vain yksi virankelpoisuusvaatimukset täyttävä hakija, tuo-miokapitulin on kirkkovaltuuston, seurakun-taneuvoston tai kappelineuvoston pyynnöstäjulistettava virka uudelleen haettavaksi.

Jos uudella hakuajalla ei tule virkaan uuttakelpoisuusvaatimukset täyttävää hakijaa,tuomiokapituli antaa kirkkovaltuuston, seu-rakuntaneuvoston tai kappelineuvostonpyynnöstä ainoalle hakijalle viranhoitomää-räyksen virkaan. Muussa tapauksessa tuo-miokapituli päättää, että viran täyttämisme-nettely raukeaa.

Viran täyttämismenettelyn rauettua virkaon julistettava haettavaksi vuoden kuluessahakuajan päättymisestä lukien.

(ks. kirkkojärjestyksen 6 luvun 23 §)

27 §

Kappalaisen viran hakemusasiakirjat ja otekirkkovaltuuston tai seurakuntaneuvostontaikka kappelineuvoston pöytäkirjasta onviipymättä toimitettava tuomiokapitulille.Pöytäkirjan otteeseen on liitettävä ilmoitussiitä, milloin päätös valitusosoituksineen onannettu tiedoksi hakijoille.

Jos virkaan valittu saisi viranhoitomäärä-yksen useampaan virkaan, hänen on viivy-tyksettä ilmoitettava tuomiokapitulille, min-kä viran hän ottaa vastaan. Jos hän peruuttaahakemuksensa, virka on julistettava uudel-leen haettavaksi, jollei kirkkovaltuusto, seu-rakuntaneuvosto tai kappelineuvosto menet-tele kirkkolain 6 luvun 11 §:n 1 momentin 5kohdan mukaisesti.

(siirretään muutettuna kirkkojärjestyksen6 luvun 16 §:ksi)

26 §

Kun välitön vaali on saanut lainvoiman,tuomiokapitulin tulee antaa viranhoitomää-räys kirkkoherran virkaan sille, joka vaalis-sa on saanut enimmät äänet.

(siirretään osin muutettuna kirkko-järjestyksen 6 luvun 18 §:ksi)

37

Kirkkovaltuuston tai seurakuntaneuvostontaikka kappelineuvoston päätöksen saatualainvoiman tuomiokapituli antaa viranhoi-tomääräyksen virkaan valitulle.

Jos äänet ovat vaalissa menneet tasan,tuomiokapituli antaa viranhoitomääräyksenjollekin eniten ääniä saaneista hakijoista ot-taen huomioon tämän luvun 25 §:ssä maini-tut perusteet.

(ks. kirkkojärjestyksen 6 luvun 24 §)

27 §

Vaaliehdokkaalla, joka vaalin tuloksenmukaan saisi viranhoitomääräyksen kirkko-herran virkaan, on oikeus hakea toista pa-pin virkaa, jos viranhoitomääräystä ei oleannettu kolmen kuukauden kuluessa vaalintoimittamisesta. Jos hän saisi viranhoito-määräyksen useampaan virkaan, hänen onviivytyksettä ilmoitettava tuomiokapitulille,minkä viran hän ottaa vastaan.

Muulla vaaliehdokkaalla on oikeus hakeatoista kirkkoherran tai kappalaisen virkaa,kun vaali on toimitettu. Hän pysyy kuitenkinehdolla ensiksi hakemaansa virkaan, kunnesasia on lopullisesti ratkaistu. Jos hän saisiviranhoitomääräyksen useampaan virkaan,asiassa menetellään siten kuin 1 momentis-sa säädetään.

F. Lehtorin virka

33 §

Vakinaisen lehtorin viran täyttämisestä onsoveltuvin osin voimassa, mitä kappalaisenviran täyttämisestä tämän luvun 25–27 §:ssäsäädetään.— — — — — — — — — — — — — —

G. Seurakuntien yhteiset virat

36 §

Yhteisen kirkkoherran vaali toimitetaannoudattaen soveltuvin kohdin kirkkoherran-vaalista annettuja säännöksiä ja määräyksiä.Äänestys toimitetaan ja vaalinäyte annetaan

F. Lehtorin virka

33 §

Vakinaisen lehtorin viran täyttämisestä onsoveltuvin osin voimassa, mitä kappalaisenviran täyttämisestä tämän luvun 14–18 §:ssäsäädetään.— — — — — — — — — — — — — —

G. Seurakuntien yhteiset virat

36 §

Yhteisen kirkkoherran välillinen vaali toi-mitetaan seurakuntien kirkkoneuvostojen jaseurakuntaneuvostojen yhteisissä kokouksis-sa noudattaen soveltuvin osin mitä tämän

38

kaikissa niissä seurakunnissa, joissa kirkko-herran virka on yhteisenä.

luvun 14–18 §:ssä säädetään.Yhteisen kirkkoherran välitön vaali toimi-

tetaan noudattaen soveltuvin kohdin välit-tömästä vaalista annettuja säännöksiä jamääräyksiä. Äänestys toimitetaan ja vaali-näyte annetaan kaikissa niissä seurakunnis-sa, joissa kirkkoherran virka on yhteisenä.

__________

Tämä päätös tulee voimaan

39

3.

Kirkolliskokouksen päätös kirkon vaalijärjestyksen muuttamisesta

Kirkkohallitus esittää, että kirkolliskokous tekisi päätöksen, jollakumotaan kirkon vaalijärjestyksen (1056/1993) 2 luvun 25 § sellaisena kuin se on osaksi kir-

kolliskokouksen päätöksessä 239/2006 ja 28 §:n 2 ja 3 momentti, sekämuutetaan 1 luvun 1 §, 2 luvun otsikko, 10 §:n 3 momentti, 13 §:n 1 momentti, 15 §:n 2 mo-

mentin 2 kohta, C alaluvun otsikko, 23 §, 24 §:n 1 momentti, 26 §, 27 §, 28 §:n 1 momentti ja 29§:n 1 momentti

sellaisina kuin niistä ovat 1 luvun 1 §, 2 luvun otsikko, 10 §:n 3 momentti, 15 §:n 2 momentin2 kohta, C alaluvun otsikko, 23 § ja 24 §:n 1 momentti kirkolliskokouksen päätöksessä239/2006, seuraavasti:

Voimassa oleva kirkon vaalijärjestys Ehdotus

1 luku

Yleisiä määräyksiä

1 §

Tämän vaalijärjestyksen määräyksiä so-velletaan kirkkolain 8 luvussa tarkoitetuissakirkkoherranvaalissa ja seurakuntavaaleissa,17 b luvussa tarkoitetuissa hiippakuntaval-tuuston vaaleissa, 18 luvussa tarkoitetussapiispanvaalissa, 19 luvussa tarkoitetuissapappisasessorin ja maallikkojäsenen sekälääninrovastin vaaleissa sekä 20 luvussa tar-koitetuissa kirkolliskokousedustajien vaa-leissa.

2 luku

Kirkkoherranvaali ja seurakuntavaalit

10 §

— — — — — — — — — — — — — —Siitä, mitä kirkkoherranvaalin äänestyslip-

puun on otsikon lisäksi painettava, sääde-tään 26 §:ssä.

1 luku

Yleisiä määräyksiä

1 §

Tämän vaalijärjestyksen määräyksiä so-velletaan kirkkolain 8 luvun 1 §:n 2 momen-tissa tarkoitetuissa kirkkoherran välittömäs-sä vaalissa ja seurakuntavaaleissa, 17 b lu-vussa tarkoitetuissa hiippakuntavaltuustonvaaleissa, 18 luvussa tarkoitetussa piispan-vaalissa, 19 luvussa tarkoitetuissa pap-pisasessorin ja maallikkojäsenen sekä lää-ninrovastin vaaleissa sekä 20 luvussa tarkoi-tetuissa kirkolliskokousedustajien vaaleissa.

2 luku

Kirkkoherran välitön vaalija seurakuntavaalit

10 §

— — — — — — — — — — — — — —Siitä, mitä kirkkoherran välittömässä vaa-

lissa äänestyslippuun on otsikon lisäksi pai-nettava, säädetään 26 §:ssä.

40

13 §

Vaalitoimituksessa on pidettävä pöytäkir-jaa, johon on merkittävä toimituksen kulkukussakin äänestyspaikassa ja vaalin tulossekä liitettävä valitusosoitus. Pöytäkirjan al-lekirjoittavat puheenjohtaja ja sihteeri sekäkunkin äänestyspaikan osalta kaksi sielläläsnä ollutta vaalilautakunnan jäsentä. Pa-pinvaalin pöytäkirja kirjoitetaan kahtenakappaleena.— — — — — — — — — — — — — —

B. Vaaliluettelo

15 §

— — — — — — — — — — — — — —Vaaliluettelo on laadittava;

— — — — — — — — — — — — — —2) kirkkoherranvaalia ja valituksen joh-

dosta uudelleen toimitettavia seurakuntavaa-leja sekä kirkkolain 8 luvun 5 §:ssä tarkoi-tettuja poikkeuksellisia seurakuntavaalejavarten 55 päivää ennen ensimmäistä vaali-päivää.

13 §

Vaalitoimituksessa on pidettävä pöytäkir-jaa, johon on merkittävä toimituksen kulkukussakin äänestyspaikassa ja vaalin tulossekä liitettävä valitusosoitus. Pöytäkirjan al-lekirjoittavat puheenjohtaja ja sihteeri sekäkunkin äänestyspaikan osalta kaksi sielläläsnä ollutta vaalilautakunnan jäsentä. Kirk-koherran välittömän vaalin pöytäkirja kir-joitetaan kahtena kappaleena.— — — — — — — — — — — — — —

B. Vaaliluettelo

15 §

— — — — — — — — — — — — — —Vaaliluettelo on laadittava:

— — — — — — — — — — — — — —2) kirkkoherran välitöntä vaalia ja vali-

tuksen johdosta uudelleen toimitettavia seu-rakuntavaaleja sekä kirkkolain 8 luvun 5§:ssä tarkoitettuja poikkeuksellisia seura-kuntavaaleja varten 55 päivää ennen en-simmäistä vaalipäivää.

C. Kirkkoherranvaali

23 §

Kirkkoherranvaali aloitetaan viimeistävaalinäytettä seuraavana toisena sunnuntai-na jumalanpalveluksen jälkeen ja päätetäänjoko samana päivänä taikka sitä seuraavanamaanantaina. Vaalilautakunta määrää ennenensimmäistä vaalinäytepäivää, minä aikoinaäänestys suoritetaan. Vaali toimitetaan seu-rakunnan kirkossa taikka kirkkoneuvostontai seurakuntaneuvoston määräämässämuussa paikassa.

Ennakkoäänestys kirkkoherranvaalissa al-kaa viimeistä vaalinäytettä seuraavan sun-nuntain jälkeisenä maanantaina ja se jatkuusaman viikon perjantaihin. Ennakkoäänestystapahtuu vain siinä seurakunnassa, jonkakirkkoherra vaalilla valitaan, kirkkoherran-virastossa joka päivä kello 9 18 sekä koti-äänestyksenä. Ennakkoäänestyksestä ja ko-

C. Kirkkoherran välitön vaali

23 §

Kirkkoherran välitön vaali aloitetaan vii-meistä vaalinäytettä seuraavana toisena sun-nuntaina jumalanpalveluksen jälkeen ja pää-tetään joko samana päivänä taikka sitä seu-raavana maanantaina. Vaalilautakunta mää-rää ennen ensimmäistä vaalinäytepäivää,minä aikoina äänestys suoritetaan. Vaalitoimitetaan seurakunnan kirkossa taikkakirkkoneuvoston tai seurakuntaneuvostonmääräämässä muussa paikassa.

Ennakkoäänestys kirkkoherran välittö-mässä vaalissa alkaa viimeistä vaalinäytettäseuraavan sunnuntain jälkeisenä maanantai-na ja se jatkuu saman viikon perjantaihin.Ennakkoäänestys tapahtuu vain siinä seura-kunnassa, jonka kirkkoherra vaalilla vali-taan. Ennakkoäänestyksestä ja kotiäänestyk-sestä on muutoin soveltuvin osin voimassa,

41

tiäänestyksestä on muutoin soveltuvin osinvoimassa, mitä siitä 43 49 f §:ssä sääde-tään.

24 §

Vaalilautakunta laatii kuulutuksen kirkko-herranvaalista ja sen alkamisesta sekä ää-nestyspaikoista ja -ajoista.— — — — — — — — — — — — — —

25 §

Vähintään kymmenen äänioikeutettua seu-rakunnan jäsentä saa pyytää virkaan kel-poiseksi todettua hakijaa, jota ei ole asetettuehdolle, ylimääräiseksi ehdokkaaksi. Pyyn-tö, jossa on ilmoitettava ehdokkaan nimi, ontehtävä kirjallisesti ja jätettävä kirkkoher-ranvirastoon viimeistään viimeisen vaali-näytteen jälkeisenä keskiviikkona ennen kel-lo 16.

Jos vaalilautakunta toteaa, että 1 momen-tissa tarkoitettu pyyntö on tehty oikeassajärjestyksessä ja tuomiokapituli on katsonut,että pyydetty on kelpoinen ylimääräiseksivaaliehdokkaaksi eikä hän ole peruuttanuthakemustaan ennen viimeistä vaalinäyte-päivää, puheenjohtajan on ennen äänestyk-sen alkamista ilmoitettava saapuvilla olevil-le seurakuntalaisille ylimääräisestä vaa-liehdokkaasta sekä hänen nimensä ja virka-asemansa tai arvonsa.

26 §

Äänestyslipussa, jonka vaalilautakuntapainattaa, tulee olla omassa sarakkeessaankunkin vaalisijalle asetetun nimi, virka-asema ja arvo sekä, jos tuomiokapituli onkatsonut vaalissa olevan ylimääräiseksivaaliehdokkaaksi päteviä hakijoita, tyhjäsarake tällaista vaaliehdokasta varten.

27 §

Äänestyspaikan odotustiloihin ja kuhunkinäänestyssuojaan on pantava nähtäväksi il-moitus vaaliehdokkaista sekä, jos ylimää-räinen ehdokas on 25 §:ssä määrätyllä ta-valla nimetty, myös hänestä. Ilmoitus ei saa

mitä siitä 43 49 f §:ssä säädetään.

24 §

Vaalilautakunta laatii kuulutuksen kirkko-herran välittömästä vaalista ja sen alkami-sesta sekä äänestyspaikoista ja -ajoista— — — — — — — — — — — — — —

(kumotaan)

26 §

Äänestyslipussa, jonka vaalilautakuntapainattaa, tulee olla omassa sarakkeessaankunkin vaalisijalle asetetun nimi, virka-asema ja arvo.

27 §

Äänestyspaikan odotustiloihin ja kuhunkinäänestyssuojaan on pantava nähtäväksi il-moitus vaaliehdokkaista. Ilmoitus ei saa ollasellainen, että se muistuttaa äänestyslippua.

42

olla sellainen, että se muistuttaa äänestys-lippua.

28 §

Äänestäjän, joka äänestää vaalisijalla ole-vaa ehdokasta, on tehtävä selvästi näkyvämerkintä äänestyslipun siihen sarakkeeseen,jossa tämän nimi on.

Jos valitsija haluaa äänestää vaaliin pyy-dettyä ylimääräistä vaaliehdokasta, hänenon kirjoitettava äänestyslipussa olevaan tyh-jään sarakkeeseen tämän nimi. Samalla hä-nellä on oikeus äänestää varsinaisella vaa-lisijalla olevaa pappia.

Äänestysmerkinnän epäselvyyttä koskevaa11 §:n 1 momentin 3 kohtaa sovelletaanerikseen 1 momentissa tarkoitettuun merkin-tään ja 2 momentissa tarkoitettuun nimenkirjoittamiseen.

29 §

Kun äänestys on julistettu päättyneeksi,otetaan äänestysliput vaaliuurnasta ja laske-taan sekä äänestyslippujen että vaaliluette-loon äänestäneiksi merkittyjen lukumäärä.Sen jälkeen erotetaan 11 §:n mukaan mität-tömät äänestysliput ja lasketaan kunkin eh-dokkaan saamat äänet. Jos vaalissa on yli-määräinen vaaliehdokas, on ääniä lasketta-essa ensin todettava, onko hän saanut vä-hintään kirkkolain 8 luvun 1 §:n 3 momen-tissa vaaditun osan seurakunnan äänimää-rästä ja annetuista äänistä. Jollei näin oletapahtunut, on kunkin vaalisijalle asetetunehdokkaan saamaan äänimäärään lisättäväylimääräistä vaaliehdokasta äänestäneidenheille antamat äänet.— — — — — — — — — — — — — —

28 §

Äänestäjän, joka äänestää vaalisijalla ole-vaa ehdokasta, on tehtävä selvästi näkyvämerkintä äänestyslipun siihen sarakkeeseen,jossa hänen äänestämänsä ehdokkaan nimion.

(2 mom. kumotaan)

(3 mom. kumotaan)

29 §

Kun äänestys on julistettu päättyneeksi,otetaan äänestysliput vaaliuurnasta ja laske-taan sekä äänestyslippujen että vaaliluette-loon äänestäneiksi merkittyjen lukumäärä.Sen jälkeen erotetaan 11 §:n mukaan mität-tömät äänestysliput ja lasketaan kunkin eh-dokkaan saamat äänet.— — — — — — — — — — — — — —

__________

Tämä päätös tulee voimaan

43

Liite 1

Vakinaisen papin vaalitavan kehitys

Keskiajan kanonisen oikeuden mukaanpapinviran täyttäminen oli ensisijassa piispanasia. Pohjoismainen pitäjäitsehallinto heijas-tui maakuntalakien kirkkokaariin siten, ettäpitäjänmiehillä oli vaikutusvaltaa papin otta-misessa seurakuntaan. Heillä oli aloiteoikeuspapinviran täytössä, mikäli he olivat asiassayksimielisiä. Seurakunnan suostumusta papinnimittämisessä edellytti myös kanoninen oi-keus. Pitäjänmiesten toimivaltaa rajoitti ns.patronaattioikeus. Sen mukaan kirkonmaanluovuttajalla, kirkon rakennuttajalla tai mer-kittävällä lahjoittajalla oli oikeus papin ehdot-tamiseen. Kuninkaanpitäjissä kuninkaalla olipapin ehdotusoikeus. Seurakuntien osuus vi-ran täytössä väheni keskiajan kuluessa, kunkanoninen oikeus valtasi alaa.

Uskonpuhdistus ei tuonut papinviran täyt-tämiseen oleellisia periaatteellisia muutoksia.Vuoden 1571 kirkkojärjestys antoi selvästiseurakunnalle aloiteoikeuden, vieläpä puhuinimenomaan papin kutsumisesta ja vaalista.Vaalitavasta ja äänivallasta ei kuitenkaan ol-lut mitään säännöksiä. Lopullinen päätösvaltaoli vaalista huolimatta piispalla. Seurakunnal-la oli ius negativum eli oikeus kieltäytyä vas-taanottamasta pappia, jota se ei hyväksynyt.

Patronaatti- ja kuninkaanpitäjäjärjestelmäsäilyi edelleen. Käytännössä nimenomaankuninkaan vaikutusvalta viran täytöissä li-sääntyi, ja hakijat kääntyivät yhä useamminsuoraan kuninkaan puoleen pitäjäläisten kan-natukseen vedoten. Kappalaisten määräämi-nen tapahtui piispan toimesta tämän neuvotel-tua asiasta kirkkoherran kanssa. Kappalaisetolivat vielä tuolloin ainakin maaseudullakirkkoherran henkilökohtaisia apulaisia.

Puhdasoppisuuden aikana kutsumis-käsitesai aikaisempaa laajemman sisällön. Se ei ol-lut vain paikallisseurakunnan aloite tai suos-tumus vaan koko virantäyttöön liittyvien toi-menpiteiden sarja. Näin kutsujaksi tuli seura-kunnan sijasta koko kirkko.

Jako virantäytön osalta erilaisiin kirkkopi-täjiin vakiintui. Konsistoriaalisissa pitäjissävirat täytti piispa yhdessä tuomiokapitulin

kanssa, regaalisissa kuningas ja patronaali-sissa ehdotusoikeus oli edelleen patronuk-sella. Kaikissa tapauksissa nimitykseen tar-vittiin kuitenkin pitäjän talonpoikien vaalitai ainakin suostumus.

Papiston erioikeuksissa 1650 määriteltiinensi kerran konsistoriaalisten papinvirkojenylennysperusteet. Piispojen ja tuomiokapitu-lien oli niiden mukaan annettava virat oppi-neisuuden, iän, lahjakkuuden ja hyveellisenelämän perusteella ottaen kuitenkin huomi-oon myös seurakunnan tahdon.

Karoliininen kirkkolaki 1686 antoi yhte-näiset määräykset papinvirkojen täyttämi-sestä ja kumosi sekä keskiaikaiset kirkko-kaaret että vuoden 1571 kirkkojärjestyksen.Konsistoriaalisissa seurakunnissa oli kuudenkuukauden kuluessa toimitettava vaali lää-ninrovastin johdolla. Jos vaali kohdistui sel-laiseen, joka ei ollut kelvollinen, piispalla jatuomiokapitulilla oli oikeus määrätä virkaanoppineisuuden, pitkällisen palvelun, lahjak-kuuden ja taitavuuden puolesta ansioituneinpappi. Jos seurakunnalla ei ollut esittääomaa ehdokasta, piispa ja tuomiokapitulilähettivät seurakuntaan ehdolle yhden taikaksi pappismiestä, joiden oli pidettäväkoesaarna seurakunnan suostumusta varten.

Lääninrovastin valvoma vaalikokous,ehdollepano, vaalisaarna ja tuomiokapitulinpitämä ansioituneiden pappien luettelo oli-vat karoliinisen kirkkolain uutuuksia. Oppi-neisuutta korostavien ylennysperusteidenrinnalle nousivat sosiaaliset perusteet. Köy-hät ja monilapsiset papit sekä ne, jotka saat-toivat huolehtia edeltäjän lesken ja lastentoimeentulosta, olivat virantäytössä useinetuoikeutetussa asemassa.

Kuninkaanpitäjien kirkkoherranvirkojatäytettäessä suosituimmuusasemassa olivatyliopisto-, koulu-, hovi- ja sotilaspapit. Piis-pan tuli lähettää ehdotuksensa kuninkaalle,joka ei ollut sidottu siihen eikä myöskäänseurakunnan mahdollisesti esiin tuomiin eh-dokkaisiin. Patronaalisten seurakuntienkirkkoherranvirkoihin patronus esitti eh-

44

dokkaan, joka piispan oli hyväksyttävä, ellei-vät tämän oppineisuus ja elämäntavat olleetesteenä. Kappalaisen vaalissa oli noudatetta-va kirkkoherranvaalin järjestystä.

Käytännössä kuningas katsoi lähes kaikkiseurakunnat myös Suomessa regaalisiksi. Nii-tä varten suoritettavaa virkaehdotusta edelsivuodesta 1693 lähtien tuomiokapitulissa toi-meenpantava kuulustelu, joka merkitsi pasto-raalitutkinnon alkua.

Ruotsinvallan viimeisen vuosisadan aikanapapinvaalisäännöstö täsmentyi ja sai entistäselvemmin virkamiesoikeudellisen luonteen.Merkittävin säädös oli vuoden 1739 papin-vaaliasetus, jota kuitenkin täydennettiin useil-la määräyksillä ja selityksillä. Sekä kunin-kaallisissa että konsistoriaalisissa pitäjissä olituomiokapitulin asetettava ehdolle kolmepappia, joista seurakunta vaalisaarnojen jäl-keen suoritti valinnan. Seurakuntalaisten yk-simielisyyden vaatimuksesta luovuttiin jaomaksuttiin enemmistöperiaate. Samalla otet-tiin käyttöön äänioikeuden porrastus maan-omistuksen mukaan. Konsistoriaalisissa pitä-jissä oli tuomiokapitulin annettava valtakirjaeniten ääniä saaneelle. Kuningas ei nimityk-sessään kuitenkaan ollut sidottu sen enempääseurakunnan kuin tuomiokapitulinkaan eh-dokkaaseen.

Vaaliehdokkaiden luvun määräytyminenkolmeksi ei perustunut kirkollisiin periaattei-siin vaan ajan yleiseen hallintomenettelyyn,jonka mukaan kuninkaalle tehtävässä virka-ehdotuksessa oli oltava kolme ehdokasta. Eh-dollepanosta sai seurakunta valittaa kunin-kaalle samoin kuin anoa neljättä vaaliehdo-kasta. Tämä tapahtui ns. kysymyspäivänä,josta säädettiin 1746.

Ehdollepanossa oli varsinaisina ylennyspe-rusteina otettava huomioon taito ja ansio ku-ten muissakin julkisissa viroissa. Papistonosalta nämä määriteltiin kuninkaan antamassakiertokirjeessä 1786.

Sekä vaalitoimituksesta että pastoraalitut-kinnosta annettiin 1700-luvun aikana entistätarkemmat säännökset. Pääsyvaatimukset eri-laisiin virkoihin porrastettiin, ja Suomessakinjaettiin pastoraatit 1800-luvun alussa kolmeeneri luokkaan.

Vuoden 1869 kirkkolain valmistelutyössätodettiin, että papinvaaliasiassa oli vallalla

monia keskenään ristiriitaisia näkemyksiä.Eniten keskusteltiin seurakunnan osuudestapapinviran täytössä, äänioikeuden porras-tuksesta, pastoraalitutkinnon tarpeellisuu-desta ja seurakuntaluokituksesta sekä impe-riaalisten pastoraattien (ent. kuninkaanpitä-jät) nimitysmenettelystä. F.L. Schaumaninpyrkimyksenä oli luoda tasapaino viran-täytössä seurakunnan ja tuomiokapitulinkesken, koska kummallakin oli asiassa oi-keutensa. Schaumanin komitean ehdotuksenmukaan seurakunta olisi voinut kutsua papinilman vaalia ollessaan yksimielinen tai vä-hintään ¾ enemmistöllä. Papiston vastusta-essa ehdotus ei mennyt läpi. Sen tilalle tulineljännen vaalisaarnaajan kutsumismahdol-lisuus. Neljännen vaalisaarnaajan tuli kysy-myspäivänä saada taakseen vähintään puoletseurakunnan äänimäärästä. Tullakseen vali-tuksi hänen tuli saada ¾ annetuista äänistä.Muussa tapauksessa valtakirja annettiinkonsistoriaalisen seurakunnan virkaan sillekahdesta eniten ääniä saaneista, jolla olikorkeampi vaalisija. Imperiaalisen seura-kunnan osalta nimitysvalta säilyi keisarilla,vaikka tähänkin asiaan oli ehdotettu muu-tosta.

Papiston vastustuksesta huolimatta pasto-raalitutkinto säilyi ja laajeni koskemaankaikkia vakinaisia virkoja. Sen suorittami-nen oli mahdollista papin oltua kaksi vuottavirassa. Ehdollepanosäännökset muuttuivatuudessa kirkkolaissa siihen suuntaan, ettänimenomaan papin tehtävään liittyviä ansi-oita painotettiin aikaisempaa enemmän.

Kysymys neljännestä vaalisaarnaajastapysyi 1861 lain hyväksymisen jälkeenkinkiistojen kohteena. Valtiopäiväkäsittelyssä1867 oli neljännen vaalisaarnaajan päte-vyysvaatimuksia laskettu niin, että pelkkäkelpoisuus virkaan riitti. Ratkaisu ei kuiten-kaan tyydyttänyt varsinkaan papistoa, jokajo ensimmäisessä kirkolliskokouksessa 1876otti asian uudelleen esille. Se pyrki vaikeut-tamaan neljännen vaalisaarnaajan saamistajoko kelpoisuusehtoja nostamalla tai uusiakynnyksiä asettamalla. Viimeksi mainittulinja pääsi voitolle. Vuonna 1895 voimaanastuneen lainmuutoksen mukaan seurakun-nan yksimielisen pyynnön tuli perustua vä-hintään viidenneksen kannatukseen koko

45

äänimäärästä. Jos ilmaantui erimielisyyttä,niin neljänneksi vaalisaarnaajaksi pääsi vä-hintään puolen seurakunnan kannattamana.Seurakuntalaisten vaikutusvaltaa puolestaanlisättiin sillä muutoksella, että neljännen eh-dokkaan jäätyä valitsematta oli valtakirja an-nettava eniten ääniä saaneelle varsinaiselleehdokkaalle.

Vuonna 1908 saatiin voimaan äänioikeu-den tasoitus siten, että kukin sai valtakirjallaäänestää ainoastaan yhden poissaolevan puo-lesta eikä kukaan saanut käyttää enempääkuin 25 ääntä.

Kirkollisen äänioikeuden laajentaminennousi esille sen jälkeen, kun valtiollinen ylei-nen ja yhtäläinen äänioikeus oli toteutettuvuonna 1906. Yhtäläistä äänivaltaa ei kirkol-liskokous ollut valmis hyväksymään esityk-sestä huolimatta. Vuoden 1913 kirkollisko-kous hyväksyi kuitenkin kompromissin, jon-ka mukaan henkilöllä saattoi olla vastuulli-suuden ja elämänkokemuksen nojalla lisä-ääniä, niin että yhdellä äänestäjällä saattoi ol-la 1 3 ääntä. Samassa yhteydessä vaalitapaanopeutettiin, kysymyspäivä poistettiin ja nel-jännen vaalisaarnaajan pyytäminen siirtyivaalipäivään.

Neljättä vaalisaarnaajaa koskeva äänikyn-nys oli ollut myös jatkuvasti esillä. Vuoden1923 kirkolliskokouksessa hyväksyttiin tätäkoskeva muutos. Sen mukaan neljännen eh-dokkaan oli vaalisaarnaajaksi päästäkseensaatava seurakunnan äänimäärästä kymme-nesosa ja sitten vaalissa äänten enemmistö.Kelpoisuusvaatimuksia nostettiin samalla si-ten, että hänellä tuli olla vähintään 10 virka-vuotta tai ainakin yhtä monta kuin jollainvaalisijalle asetetuista.

Ns. keisarinpitäjät muodostivat autonomi-an aikana enemmistön seurakunnissa. Vuon-na 1896 ratkaisuvalta muodollisestikin siirret-tiin senaatille, mutta kenraalikuvernöörillä olioikeus siirtää ratkaisu keisarille. Autonomianajan lopulla keisarinpitäjiä oli 280 ja konsis-toriaalisia 230. Keisarinpitäjäjärjestelmä lak-kautettiin vallankumousvuonna 1917, ainoas-taan tuomiorovastin virat jätettiin edelleenmaan hallituksen täytettäviksi vuoteen 1958saakka. Papinvaalijärjestelmän demokrati-soiminen ja nykyaikaistaminen toteutui lopul-lisesti vasta viime sotien jälkeen. Vuoden

1943 kirkolliskokous päätti siirtymisestä sa-laiseen ja kirjalliseen äänestykseen ja valta-kirjojen käytön poistamisesta. Vuoden 1953kokouksessa alennettiin äänioikeusikärajamuiden vaalien tapaan 21 vuoteen ja poistet-tiin lisä-äänet. Vasta tällöin papinvaalissa-kin tuli käyttöön yhtäläinen äänioikeus.

1950-luvulla syntyi kirkossa, erityisestipapiston keskuudessa, laaja keskustelu kokopapinvaalijärjestelmän uudistamisesta. Eten-kin välillisen vaalitavan käyttöönotto sekäRuotsista lainattu tapa, jonka mukaan tuo-miokapituli täyttäisi viran joka kolmannellatai neljännellä kerralla, olivat voimakkaastiesillä. Vuoden 1958 kirkolliskokoukselletehtiinkin useita erilaisia papinvaalia koske-via ehdotuksia. Kokous ei asettanut ehdotet-tua erillistä komiteaa vaan antoi aloitteetkirkkolakikomitean valmisteltaviksi kirkko-lain kodifioinnin yhteydessä.

Komitean ehdotus välilliseen vaalitapaansiirtymisestä ei tullut vuoden 1963 kirkol-liskokouksessa hyväksytyksi. Sen sijaankannatusta saivat neljättä vaaliehdokastakoskevat muutosehdotukset, jotka tulivatmukaan vuonna 1965 voimaan tulleeseenuuteen kirkkolakiin. Neljänneksi vaalieh-dokkaaksi voitiin pyytää vain virkaa hake-nutta pappia. Äänikynnys nostettiin jälleenviidennekseen seurakunnan koko äänimää-rästä. Vaali jäi kokonaan pois, jos ehdolleoli pantu vain yksi ehdokas, koska neljättävaaliehdokasta voitiin pyytää vain virkaahakeneista. Näin seurakunta menetti vanhanoikeutensa torjua tuomiokapitulin seurakun-taan lähettämä pappi. Itse vaalijärjestelmäsäilyi kuitenkin uudessakin laissa vuoden1869 kirkkolain mukaisena.

Vuonna 1987 kirkolliskokous asetti ko-mitean tutkimaan vakinaisen papin vaalinuudistamista. Vuonna 1989 valmistuneessamietinnössä komitea ehdotti, että kirkkoher-ra ja kappalainen valitaan välillisessä vaalis-sa, jonka suorittaa kirkkovaltuusto tai seu-rakuntaneuvosto. Kirkolliskokous säilyttisyksyllä 1994 kirkkoherran vaalin ennal-laan, mutta siirsi kappalaisen vaalin kirkko-valtuuston tai seurakuntaneuvoston suoritet-tavaksi. Samalla kirkolliskokous asetti kirk-koherranviran kelpoisuusehdoksi seurakun-tatyön johtamisen tutkinnon.

46

Johtaminen ja kirkon virka

Seurakunnan johtaminen Uudessa testamen-tissa

Kirkon hengellinen virka perustuu Jeesuk-sen apostoleille antamaan kutsuun ja tehtä-vään. Heidän tuli julistaa evankeliumia ja to-teuttaa Kristuksen antamaa lähetystehtävää(Matt. 28:16). Uuden testamentin tutkimuk-sen valossa on kuitenkin selvää, että Jeesus eiitse antanut seuraajilleen yksityiskohtaisia oh-jeita seurakunnan virkojen ja johtamisen jär-jestämisestä. Apostolien lähetystoiminnanseurauksena virat ja järjestys alkoivat vähitel-len muotoutua, mutta Uudesta testamentistaei ole löydettävissä vain yhtä kirkollisen viranja seurakunnan järjestyksen mallia.

Paavalin perustamissa ja ohjaamissa seu-rakunnissa johtajat olivat olleet mukana pe-rustamassa seurakuntia ja vastasivat seura-kuntien käytännön asioiden, erityisesti avus-tustoiminnan hoidosta. Luonteeltaan seura-kunnan johtaminen on palvelua (diakonein),ja Paavali määrittelee myös oman toimintansakokonaisuudessaan palveluksi (2. Kor. 5:18).

Varhaisimmat seurakunnan johtamistakoskevat maininnat ovat 1. Tessalonikalais-kirjeessä, jossa Paavali kehottaa ”pitämäänarvossa niitä, jotka keskuudessamme näkevätvaivaa, toimivat teidän johtajinanne Herrassaja ojentavat teitä” (1. Tess. 5:12). Paavalinkirjeiden perusteella johtaminen ei ollut seu-rakunnissa vielä kehittynyt omaksi erilliseksiviraksi. Johtaminen oli yksi armolahja mui-den joukossa. Jumala on asettanut seurakun-taansa jotkut apostoleiksi, toiset profeetoiksi,jotkut taas opettajiksi, joillakin on parantami-sen lahja, toisilla taas kyky auttaa muita, toi-mia johtajana tai puhua kielillä (1. Kor. 28).Roomalaiskirjeen armolahjojen luettelossa(Room. 12:6–8) johtajana toimiminen maini-taan vasta kuudentena eli toiseksi viimeisenä.Kaikki armolahjat oli tarkoitettu seurakunnanrakentamiseksi. Yhdessä Paavalin viimei-simmistä kirjeistä johtajat saivat seurakunnankaitsijan (episkopos) nimen ja heidän työto-vereitaan nimitettiin seurakunnan palvelijoik-si eli diakoneiksi (Fil. 1:1).

Paavalin perustamien seurakuntien myö-hemmässä vaiheessa seurakuntavirat kehit-

tyivät kohti selkeämpää työnjakoa. Silti vi-ran ja karisman tai paimenen ja opettajanvälillä ei tehty selvää eroa. Kaikille yhteistäoli seurakunnan rakentaminen: ”Jumala an-toi seurakunnalle sekä apostolit että profee-tat ja evankeliumin julistajat, sekä paimenetettä opettajat varustaakseen kaikki seura-kunnan jäsenet palvelutyöhön, Kristuksenruumiin rakentamiseen” (Ef. 4:11). Kaikki-en on ohjattava ja rakennettava seurakuntaasiltä perustalta, jonka apostolit ja profeetatovat laskeneet (vrt. Ef. 2:20). Ihanteena oliedelleen kaikkien kristittyjen aktiivinenosallistuminen seurakunnan elämään ja toi-mintaan. Kaikkien velvollisuutena oli raken-taa Kristuksen ruumista eli seurakuntaa (Ef.4:11–12).

Apostolien tekojen ja Galatalaiskirjeenmukaan Jerusalemin alkuseurakunnan joh-dossa oli kolmikko Simon Pietari sekä Jaa-kob ja Johannes, Sebedeuksen pojat. Jaako-bin marttyyrikuoleman jälkeen (Ap.t. 12:2)hänen paikalleen tuli Herran veli Jaakob(Gal. 2:9; Ap.t. 15:13). Juutalaisen syna-googalaitoksen antaman esikuvan mukaantulivat Jaakobin avustajiksi ja seurakunnankäytännöllisten asioiden hoitajiksi erikseenvalitut vanhimmat eli presbyteerit (Ap.t.15:6, 22; 21:18). Tällainen järjestys levisivähitellen myös Palestiinan ulkopuolellesyntyneisiin seurakuntiin ensimmäisen vuo-sisadan lopulla.

Kirjeet Timoteukselle ja Titukselle anta-vat tietoja Paavalin kirkon ja koko Uudentestamentin ajan myöhemmästä kehitysvai-heesta. Paavalin seurakuntien järjestysmuo-to rakentui seurakunnan johtajien eli ”piis-pojen” ja heidän avustajiensa eli ”diakoni-en” varaan. Kun tämä järjestysmuoto yhdis-tyi Jerusalemissa syntyneeseen presbyteeri-seen järjestykseen, syntyi malli, jossa kulla-kin seurakunnalla oli yksi johtaja (episko-pos) ja useampia vanhimpia (presbyteerejä)ja seurakunnan palvelijoita (diakoneja).Tässä prosessissa muotoutui myös varsinai-nen pappisvirka (1. Tim. 3:2; 5:17; Tit. 1:7–9). Tästä huolimatta edellinen kolmiportai-nen malli ei ollut yksin vallitseva Uudentestamentin valottamassa varhaiskristillises-sä kirkossa. Vallitsevaksi se alkoi muodos-

47

tua vasta seuraavalla vuosisadalla Antiokianpiispa Ignatioksen kirjeiden vaikutuksesta.

Timoteuksen kirjeessä seurakunnan kaitsi-jasta sanotaan, että hänen tulee olla ”moittee-ton, vain kerran avioliiton solminut, raitis,harkitseva, rauhallinen, vieraanvarainen jataitava opettamaan, ei juomiseen taipuvainen,ei väkivaltainen eikä rahanahne, vaan lempeäja sopuisa” (1. Tim. 3:2–3). Seurakunnan joh-tajan tulee olla esikuva puheissa ja elämänta-voissa, rakkaudessa, uskossa ja puhtaudessa.Hänen pitää lukea seurakunnalle pyhiä kirjoi-tuksia sekä kehottaa ja opettaa ahkerasti (1.Tim. 4:12–13). Seurakunnan johtajan ikä eiole tärkeä, vaan tehtävän täyttäminen. ”Ke-nenkään ei pidä väheksyä sinua nuoruutesivuoksi” (1. Tim. 4:12).

Vaikka Uudesta testamentista ei löydy-kään yksiselitteistä seurakunnan johtamisenstruktuuria, edellä mainittujen esimerkkiennojalla eräät periaatteet ovat kuitenkin ilmei-set. Johtaminen on ensisijaisesti palveluvirka,jonka tehtävänä on rakentaa seurakuntaa javaalia apostolisen perinnön eli Kristuksenevankeliumin puhtautta. Se on yksi armolahjamonien joukossa, ei enempää eikä vähempää.

Nykytilannetta ajatellen Uudesta testamen-tista voidaan tehdä ainakin seuraavat johto-päätökset:

1. Johtaja on seurakuntaa varten, ei päin-vastoin. Johtaminen on pohjimmiltaan seura-kunnan rakentamiseksi tapahtuvaa palvelua,ei toisten alistamista tai hallitsemista.

2. Ulkoinen virka ja henkilökohtainen ar-molahja kuuluvat yhteen. Seurakunnan tulisisaada johtajan virkaan ne, joilla on myös sii-hen sopiva armolahja.

3. Seurakunnan johtajan on muuttuvienolosuhteiden keskellä erityisesti huolehditta-va evankeliumin sanoman aitoudesta ja kir-kon siihen perustuvan tehtävän toteuttamises-ta.

4. Johtajalta voidaan odottaa esikuvalli-suutta kristillisessä uskossa ja elämässä.

5. Silloin kun johtaja toimii seurakunnanrakentamiseksi, hän ansaitsee asianmukaisenarvostuksen ja häntä tulee myös seurata.

Johtaminen ja kirkon virka luterilaisen teo-logian mukaan

Luterilaisessa virkateologiassa on tehtyerotus yhteisen pappeuden ja erityisen pap-pisviran välillä. Kasteessa jokainen kristittyvihitään yhteiseen pappeuteen. Kasteen jauskon kautta hänellä on kaikki, mitä pelas-tukseen tarvitaan. Hänellä on sekä oikeusettä velvollisuus edistää kaikkien kirkontehtävien toteutumista. Toisaalta kirkon vir-kaan vihkimisessä kastettujen joukosta ero-tetaan sopivia henkilöitä palvelemaan julki-sesti seurakuntaa sanalla ja sakramenteilla.

Luterilainen reformaatio korosti voimak-kaasti yhteisen pappeuden ja erityisen pap-pisviran keskinäistä yhteyttä. Reformaattoritarvostelivat oman aikansa roomalais-katoli-laisia pappeja vallan väärinkäytöstä, muttatorjuivat myös yksiselitteisesti uudesti kas-tajien vaatimukset pappisviran kumoamises-ta. Reformaatio torjui katolilaisten pappientavan toimittaa ehtoollinen yksin ilman seu-rakuntaa, mutta myös ajatuksen perheenisänomalle kotiväelleen toimittamasta ehtoolli-sesta. Oikeaan ehtoollisen tarvitaan sekämessuun kokoontunut seurakunta että julki-seen virkaan vihitty pappi.

Luterilainen käsitys pappivirasta ilmais-taan tiivistetysti Augsburgin tunnustuksen 5.artiklassa. Siinä sanotaan seuraavaa:

”Jotta saisimme tämän uskon, on asetettuevankeliumin opettamisen ja sakramenttienjakamisen virka. Sanaa ja sakramentteja vä-lineinä käyttäen lahjoitetaan Pyhä Henki,joka niissä, jotka kuulevat evankeliumin,vaikuttaa uskon missä ja milloin Jumala hy-väksi näkee. Toisin sanoen Jumala vanhurs-kauttaa Kristuksen tähden eikä meidän ansi-omme tähden ne, jotka uskovat, että heidänKristuksen tähden otetaan armoon, jotta meuskon kautta (Gal. 3:14) saisimme luvatunHengen (Gal. 3). Seurakuntamme tuomitse-vat kasteenuusijat ja muut, jotka katsovat,että Pyhä Henki tulee ihmisiin ilman ulko-naisen sanan välitystä heidän omien valmis-telujensa ja tekojensa avulla.” Tarkkaan hio-tusta artiklasta voidaan havaita useita koros-tuksia.

48

1. Pappisvirka on Jumalan asettama, ei in-himillinen järjestelykysymys. Ilman virkaa eiole tosi kirkkoa.

2. Pappisvirka on olemassa pelastavan us-kon saamista varten.

3. Koska pelastava usko saadaan armosta,sanan kuulemisen ja sakramenttien kautta,virka on olemassa näiden ”armon välineiden”hoitamista varten: pappisviran tärkeimmättehtävät ovat evankeliumin julistaminen puh-taasti ja sakramenttien hoitaminen Kristuksenasetuksen mukaisesti.

4. Pappisvirassa on kysymys pohjimmil-taan palvelutehtävästä (ministerium), ei erilli-sestä säädystä (sacerdotium).

Kasteen perusteella kirkollinen valta kuu-luu koko uskovien yhteisölle, ei kenellekäänyksilölle. Kaikki kastetut ”omistavat” kirkol-lisen vallan yhteisönä (potestas habere). Toi-saalta yhteisössä valtaa voivat ”harjoittaa”(potestas exercere) vain ne, jotka yhteisö onlaillisessa järjestyksessä kutsunut ja valtuut-tanut. Tämä käy selkeästi ilmi Augsburgintunnustuksen 14. artiklasta. ”Kirkollisesta jär-jestyksestä seurakuntamme opettavat, etteikirkossa kukaan saa julkisesti opettaa eikähoitaa sakramentteja ilman asianmukaistakutsumista.”

Pappisvirkaan kutsuminen voi tapahtuamonella tavalla. Tunnustuskirjojen mukaankirkko tai seurakunta esittävät kutsun virkaan.Tätä on nimitetty ”ulkoiseksi kutsuksi” (vo-catio externa). Piispan suorittama vihkiminenmerkitsee tämän kutsun kokonaiskirkollistavahvistamista. Viran haltijalta taas edellyte-tään Pyhän Hengen synnyttämää ”sisäistäkutsumusta” kirkon palvelukseen (vocatio in-terna).

Luterilaisen perinteen mukaan seurakun-nilla on oikeus valita pappinsa. Tällä oikeu-della on yksi keskeinen rajoitus. Koska piispaja tuomiokapituli huolehtivat kirkon yksey-destä ja valvovat pappien toimintaa, heillekuuluu myös sen valvominen, onko virkaankutsutuilla sanan ja sakramenttien viran hoi-tamiseen tarvittavat edellytykset.

Edellä mainittujen luterilaisen teologianperiaatteiden pohjalta vakinaisen papin vaalion mahdollista järjestää käytännössä monineri tavoin. Vähimmäisedellytyksiä on kaksi:

1. Seurakunnan tahdon on tultava tavallatai toisella huomioiduksi, koska seurakuntaon kirkon toiminnan ja hallinnon varsinai-nen yksikkö.

2. Myös piispan ja tuomiokapitulin tah-don on tultava huomioiduksi, koska piispanvelvollisuuksiin kuuluu kirkon ykseydensuojeleminen sekä seurakuntien hoidon japappien julistuksen valvonta.

Kirkkoherran tehtävänkuva ja senmuuttuminen

Kirkkoherran virka on papin virka, johonkuuluu samojen pappisvirkaan kuuluvientehtävien hoitaminen kuin muillekin papeil-le. Tämän lisäksi kirkkoherralle kuuluu eri-tyisiä tehtäviä, jotka on määritelty kirkkojär-jestyksessä. Sen mukaan kirkkoherra johtaaseurakunnallista toimintaa, on vastuussajumalanpalveluksen, pyhien sakramenttien,kirkollisten toimitusten ja sananjulistuksenoikeasta hoitamisesta sekä yksityisen sie-lunhoidon harjoittamisesta. Kirkkoherrantulee myös valvoa, että seurakunnan muutatoimintaa, kuten kristillistä kasvatusta jaopetusta, diakoniaa sekä evankelioimis- jalähetystyötä harjoitetaan kirkon tunnustuk-sen ja tehtävän mukaisesti. Kirkkoherra onseurakunnan jumalanpalveluksissa, kirkolli-sissa toimituksissa ja muussa hengellisessätyössä sekä kirkkoherranvirastossa toimivi-en viranhaltijoiden ja työntekijöiden esi-mies. Kirkkoneuvoston puheenjohtajanakirkkoherra valvoo kirkkoneuvoston päätös-ten noudattamista ja laillisuutta seurakunnanhallinnossa ja taloudenhoidossa. Kirkkoher-ra johtaa ja valvoo kirkkoherranvirastoa jakirkonarkistoa. Kirkkoherra esittelee kirk-koneuvostolle tai seurakuntaneuvostolletaikka muulle toimielimelle toimialaansakoskevat asiat, jollei hän ole määrännyt esit-telyä muulle viranhaltijalle. (KJ 6:34, 7:1,2)

Kirkkoherran tehtäviin liittyy laaja val-mistelu- ja täytäntöönpanovastuu sekä vi-ranomaisena toimivan seurakunnan valvon-tatehtävä, jotka edellyttävät perehtymistähallintoasioihin ja säädöksiin. Seurakunta-ja kirkollishallinto on järjestetty laajoillaerityissäädöksillä, joiden lisäksi seurakuntaa

49

julkisoikeudellisena yhteisönä ja viranomai-sena velvoittavat lukuisat hallinnolliset lait jamuu yleinen lainsäädäntö. Säädöspohja onjatkuvan kehittämis- ja uudistamistyön koh-teena. Kirkkoherran on tunnettava voimassaoleva lainsäädäntö ja ohjeistukset muun mu-assa seuraavilta aloilta: hallintoasioiden käsit-tely, hallintolainkäyttö, hallinto- ja talous-suunnittelu, julkisuus- ja salassapito, kie-lisäädökset, vaalimenettelyt, julkiset hankin-nat, kriisivalmiussuunnittelu, turvallisuusoh-jeet, työlainsäädäntö, palkkausjärjestelmät jamuut työelämän säännökset.

Kirkkoherran keskeinen rooli seurakunnanjohtajana on moniulotteinen ja vaativa. Häntoimii uskon yhteisön hengellisenä johtajana,ihmisten yhteisön henkilöstöjohtajana ja esi-miehenä sekä julkisoikeudellisen organisaati-on hallinnollisena johtajana.

Kirkkoherra hengellisenä johtajana on seu-rakunnassaan kirkon opin ja tradition tulkitsi-ja, joka analysoi nykyhetkeä, hahmottaa tule-vaisuutta ja luo visioita. Haastetta tälle johta-juudelle luo se tosiasia, että seurakunnan työ-hön vaikuttavat eri herätysliikkeet ja seura-kuntatyön erilaiset korostukset. Kirkkoherraon asemansa johdosta myös kirkon ja seura-kunnan edustaja yhteiskunnassa. Erityisestielämän käännekohdissa ja kriisitilanteissakirkkoherra voi olla auktoriteetti, johon luote-taan ja turvaudutaan.

Kirkkoherran tehtävänkuvassa on jo pi-demmän aikaa tapahtunut muutos, jonka mu-kaisesti pappisviran perustehtävistä painotuson siirtynyt hallinto- ja johtotehtäviin. Tämäpainopisteen siirtyminen käy ilmi Kirkon tut-kimuskeskuksen julkaisemista tutkimuksista.Pappien toimenkuvaa selvitettiin perusteelli-sesti 1980-luvun lopussa Harri Palmun tutki-muksessa (Kirkon tutkimuskeskuksen julkai-su C sarja n:o 28:1988). Tutkimuksen mu-kaan kirkkoherran ja muun papiston toimen-kuvat eroavat selkeästi toisistaan hallintoteh-tävien osalta. Hallintotehtävät muodostivattuolloin runsaan kolmanneksen kirkkoherro-jen kaikista tehtävistä. Kirkkoherroilla todet-tiin olevan keskimääräisesti muuta papistoasuurempi viikoittainen työtuntimäärä, jokaselittyi hallinto- ja johtotehtävien lisääntymi-sellä, kun muihin tehtäviin käytetty aika eivastaavasti vähentynyt.

Varsinkin kaupunkiseurakuntien kirkko-herrojen työssä johtamis- ja hallintotehtävil-lä oli huomattava osuus. Lisäksi niissä oliselvästi pidempi työviikko. Maaseutuseura-kunnissa ja yksipappisissa seurakunnissakirkkoherrojen työ sen sijaan painottui tut-kimuksen mukaan enemmän julistukseen.Seurakunnan koolla oli merkittävä vaikutuskirkkoherran toimenkuvaan. Kaikkein suu-rimmissa seurakunnissa hallinto- ja johta-mistehtävät muodostivat lähes puolet kirk-koherran koko työmäärästä. Muista toimen-kuvaan vaikuttavista tekijöistä oli ratkaise-vin teologien lukumäärä. Kirkkoherran työ-tunnit lisääntyivät seurakunnan väkiluvunmukaan lukuun ottamatta kaikkein suurim-pia seurakuntia.

Lähes 20 vuotta tuoreemmassa Kirkontutkimuskeskuksen raportissa Papisto jakanttorit 2006 (Kati Niemelä & Harri Pal-mu) selvitettiin pappien ja kanttorien am-mattiliittojen jäsenkyselyn tuloksia. Mistätyöviikko koostuu? -kappaleessa todetaan,että kirkkoherrojen keskimääräinen työviik-ko on yli 45-tuntinen. Selitys pitkään työ-viikkoon näyttää raportin mukaan olevantyöyhteisön sisäisen yhteistoiminnan ja hal-linnollisten tehtävien runsaus ja aikaa-vievyys. Kirkkoherran 45-tuntisesta työvii-kosta työyhteisön sisäinen yhteistoiminta jahallinnolliset tehtävät vievät 17,5 tuntia elilähes 40 prosenttia. Joka viidennellä papilla(useimmiten kirkkoherroja) työyhteisön si-säiseen yhteistoimintaan ja hallinnollisiintehtäviin kuluu yli puolet työajasta.

Kirkkoherran monipuolinen tehtävänku-va asettaa pätevän viranhaltijan edellytyksetkorkealle. Tehtävä edellyttää kokonaisuuk-sien hallintaa, pitkäjänteisyyttä ja määrätie-toisuutta sekä kärsivällistä ja inhimillistäotetta mitä moninaisimpien asioiden ja tilan-teiden hoitamiseen. Tehtävänkuvaan liittyynykyisellään niin paljon ja niin erilaisia teh-täviä, että kunkin viranhaltijan on itse pys-tyttävä asettamaan työnsä painopisteet ja ar-vioitava oma ajankäyttönsä. Johtajaan koh-distuu sekä työyhteisön sisältä että ulkopuo-lelta runsaasti paineita ja vaatimuksia, joistaselviytyäkseen hänellä on oltava korkeaammatillinen pätevyys, kyky organisoidatoiminta seurakunnan tavoitteiden mukai-

50

seksi sekä kyky yhteistyöhön niin henkilöstönkuin luottamushenkilöiden kanssa.

Epäonnistumisesta tehtävien priorisoinnis-sa kertonee Anna Pärnasen tutkimus (Kirkontyöntekijöiden työolot 2003, Kirkon tutki-muskeskuksen www-julkaisuja 5), jonka mu-kaan vuoden 2003 työolobarometrista ilme-nee, että lähes puolet kirkon työntekijöistäkatsoi, että esimiehet ovat työssään niinkuormitettuja, ettei aikaa jää esimiestehtävänhoitamiseen riittävästi.

Nykypäivän kirkkoherra on yhä eneneväs-sä määrin myös henkilöstöjohtaja. Työlain-säädäntö ja sen merkitys kasvavissa työyhtei-söissä on lisääntynyt ja asettaa työnjohdolleja henkilöstöasioiden hoidolle uusia vaati-muksia. Lisäksi kirkossa on siirrytty työnvaativuuteen perustuvaan palkkausjärjestel-mään, joka on tuonut palkoista sopimisenpaikallistasolle. Järjestelmä lisää työnjohdonja esimiesten työmäärää ja vastuuta. Kirkko-herralta vaaditaan vahvaa yhteistyökykyä, jahänestä on seurakunnan työhyvinvointi pit-källe riippuvainen. Kirkkoherralla on oltavavalmiutta, taitoa ja uskallusta työyhteisön on-gelmien selvittämiseen.

Seurakuntarakenteet käyvät läpi historial-lista muutosta. Kunta- ja palvelurakenneuu-distuksen rinnalla seurakuntia yhdistyy yhäsuuremmiksi kokonaisuuksiksi ja uusia yh-teistyömuotoja haetaan. Muutosprosessitedellyttävät vankkaa hallinnollista osaamis-ta, yhteistyökykyä ja tavoitteellista johta-mista. Kasvavissa työyhteisöissä hyvä joh-taminen ja hallinnon sujuvuus ovat työn on-nistumisen kannalta ratkaisevassa asemassa.Yhteiskunnan muutos edellyttää seurakun-nan vuorovaikutusta toimintaympäristönsäkanssa ja seurakunnan toimintakulttuurinuudistamista. Seurakunnan johtajana kirk-koherran on näytettävä uudistamis- ja kehit-tämistoimien suunta.

Pienessä seurakunnassa kirkkoherran teh-tävänkuva on erilainen kuin suuressa seura-kunnassa ja asettaa viranhaltijalle erilaisiavaatimuksia. Johtaminen on pienimuotoistaeikä vaadi järjestelmiä. Mutta pienessä seu-rakunnassa johtajan on itse hallittava sellai-siakin asioita ja yksityiskohtia, joille suu-remmassa seurakunnassa on käytettävissäerityinen asiantuntija.

51

KIRKKOHERRAN VAALIN ARVIOITU KESTO Liite 2

Aikatauluja laskettaessa on lähtökohdaksi otettu se, että tuomiokapituli kokoontuu 3 viikon välein (tuomiokapitulien kokousaikataulut vaihtelevat siten, ettäKuopiossa ja Tampereelle kokoonnutaan pääsääntöisesti kahden viikon välein: Lapualla, Mikkelissä, Oulussa ja Porvoossa tuomiokapituli kokoontuu keskimää-rin kolmen viikon välein ja Helsingissä sekä Espoossa noin kerran kuussa).

1 Välillinen vaali Kirkkoherran ja kappalaisen valinta tapahtuu joko kirkkovaltuustossa tai seurakuntaneuvostossa1 kk 1 kk 1½ - 2 kk 1 – 1½ kk 1 – 1½ kkTuomiokapitulipyytää seurakun-nalta lausuntoaviran erityisistätarpeistaSrk:n lausunto jamahdollinen kan-nanotto vaalita-paan

Hakuaika30 päivää

Hakijoiden haastat-telut ja tuomiokapi-tulin lausunto haki-joistakaksi tuomiokapi-tulin istuntoa

Seurakunnan kirkkovaltuusto -kn valmistelusta tai srk.neuvostotekee päätöksenMahdolliset haastattelut

Muutoksenhakuvalitus tiedoksianto + muutok-senhakuaika 37 pv tai oi-kaisuvaatimus tiedoksianto jaoikaisuvaatimusaika 21 pv

Virantäyttämismenettelyn arvioidaan vievän enimmillään seitsemän kuukautta, lyhyimmillään prosessi saadaan vietyä läpi viidessä kuukaudessa.

2. Välitön vaali 1 kk 1 kk 1 ½ – 2 kk 1 kk 1 kk 1 ½ - 2 kk 1 ½ -2 kkTuomiokapitulipyytää seurakun-nalta lausuntoaviran erityisistätarpeistaSrk:n lausunto jamahdollinen kan-nanotto vaalita-paan

Hakuaika30 päivää

Hakijoiden haastat-telut ja vaaliehdo-tus – kaksi tuomio-kapitulin istuntoa

Oikaisuvaatimusaikavaaliehdotuksestahakijoille tiedoksi +oikaisuvaatimusaikayht. 21 päivää

Tuomiokapitulimäärää vaalipäivänja laatii kuulutuk-sen – ilmoitustau-lulle 2 vkoa ennenensim. vaalisaarnaa–Seurakunnassa laa-ditaan vaaliluettelo55 pv ennen ensim.vaalipäivää

Vaalinäytepäivätja vaali5 sunnuntaita

Muutoksenhaku- ehdolla olleille tie-doksi + valitusaika37 pv

Valintamenettely vie lyhyimmillään noin kahdeksan kuukautta. Vaalimenettelyn pituuteen vaikuttaa myös vaalinäytepäivien sijoittuminen tasa-arvoisiin sunnun-taipäiviin, ja siten vaalien siirtyminen kesäkuukausien taikka esim. joulunpyhien tai pääsiäisen vuoksi. Keskimääräisesti kirkkoherran valinta välittömällä vaalillavie noin 10–12 kuukautta.

Asianumero 2010–00527

KIRKKOHALLITUSHelsinki 2011

ISSN 1237-6973