Keskuspankit suuren finassikriisin jälkeen - … tutuksi/Talous tutuksi...Rahoitusvakaus vaatii...

Julkinen

Ennustepäällikkö, Suomen Pankki

Keskuspankit suuren finanssikriisinjälkeen

Talous tutuksi 2018 –koulutusOulu, 30.8. 2018

130.08.2018

Juha Kilponen, @juhakilponen

Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen

Agenda

Johdanto

Finanssikriisin taustatekijät ja eteneminen

Mitä kriisistä on opittu?

Kriisin vaikutuksista keskuspankkitoimintaan

Loppupäätelmiä

2Juha Kilponen30.8.2018


Finanssikriisin jälkeinen aika johti taloustieteilijöiden piirissä itsetutkiskeluun

Finanssikriisiä edelsi inflaation hidastuminen ja ”suuren vakauden” jakso (”Great Moderation”) jolloin suhdannevaihtelut olivat maltillisia

Finanssikriisi ja sen vaikutukset talouskehitykseen yllättivät ekonomistit ja keskuspankkiirit– Makrotalouden vakaus ei ollutkaan riittävä ehto rahatalouden

vakaudelle– Rahatalouden häiriöillä oli suuret vaikutukset makrotalouteen

Kehitys on saanut taloustieteilijät pohtimaan rahapolitiikan, makrotalouden ja rahoitusmarkkinoiden välistä suhdetta uudestaan

30.8.2018 Juha Kilponen 3


Finassikriisiä edelsi sekä hintojen nousun hidastuminenettä suuren vakauden jakso


Inflaatiotavoitteenyleistyminen

Suuri vakaudenjakso


Rahoitusmarkkinahäiriöt johtivat syvään maailmantalouden taantumaan

Vuosi 2009– Euroalueen BKT supistuu 4 %, maailmankauppa jopa 30%– Suomen BKT supistuu 8%


95

100

105

110

115

120

125

130

135

140

145

2005 2007 2009 2011 2013

Maailmankauppa Maailman teollisuustuotanto (pl. rakentaminen)

2005M1 = 100

Lähde: CPB Netherlands Bureau for Economic Policy Analysis.


Kriisin jälkeen: USA 2007-2012 ja kehittyneet taloudet 1870-2008


Lähde: Jorda, Schularick, Taylor (2013)

Finanssikriisit

Tavanomaiset taantumat

USA 2007-2012


Finanssikriisin taustatekijät

Makrotaloudelliset epätasapainot maailmantaloudessa– Kiinan rahoitusylijäämien ja USA:n velkaantumisen yhteys– Nousevien talouksien aiheuttamat deflaatiopaineet

Rahapolitiikan ongelmat– Erittäin kevyt rahapolitiikka ”suuren vakauden” aikana

Rahoitusmarkkinoiden toiminnan ja sääntelyn puutteet– Pankkien sääntelyä oli purettu– Arvopaperistuminen ja varjopankkisektori olivat kasvaneet

Euroalueen erityisongelmat– Pankkivalvonnan hajanaisuus ja heikkous– Valtiontalouksien alijäämät jotka olivat syntyneet rahaliiton alkutaipaleen aikana– Kriisin ratkaisumekanismien puute / eripuraisuus



Kriisien sarjan kuusi vaihetta


2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

markkina- häiriö

systeeminen finanssikriisi

reaalitalou-den syvä taantuma

valtionvelkakriisi

eurooppalainen luottamuskriisi

kohonnut deflaatioriski

Rahoitusmarkkinoidenhäiriötilaa kuvaavaindikaattori(CISS : Composite Indicator of Systemic Stress)


Mitä kriiseistä on opittu?

Kriisit tulevat yleensä yllättäen ja etenevät nopeasti

Rahapolitiikkaa ja sen toteutustapaa on kyettävä muuttamaan nopeasti

Rahapolitiikka antaa aikaa, mutta talouksien sopeutumiskyky häiriöihin ratkaisevassa asemassa

– Sopeutumiskyvyn tarve korostuu rahaliitossa

Rahoitusvakaus vaatii uudenlaista säätelyä ja makrovakauspolitiikkaa

– Pankkien vakavaraisuus että likviditeetin säätely tärkeä

– Liiallisen (epäterveen) riskinoton kannustimiin täytyy puuttua



Kriisiä edeltävä rahapolitiikan toimintatapa perustui lyhyen koron ohjaamiseen


Keskuspankin lainaoperaatiot

OhjauskorkoHintavakaus

(Rahapolitiikan tavoite)

Markkina-korot

Raha- ja luotto-määrät


Finanssikriisin jälkeen keskuspankkikorot painettiin nopeassa tahdissa nollan tuntumaan


-1

0

1

2

3

4

5

6

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018

EKPJ:n maksuvalmiusjärjestelmä, maksuvalmiusluoton korkoEKPJ:n minimitarjouskorkoEKPJ:n maksuvalmiusjärjestelmä, Yötalletuksen korko1 kk Euriborkorko12 kk Euriborkorko (tod.pv/360)%

Lähde: Euroopan keskuspankki.22887@Chart3

Tyypillinenyleisönpankkilainojenviitekorko


Rahapolitiikka ”nollarajalla”

Korkojen nollaraja rajoittaa korkopolitiikan liikkumavaraa– Setelistö käytettävissä nollakorkoisena sijoituskohteena– Tallettajien vastustus negatiivisia korkoja kohtaan– Korkoja ei voida painaa paljon nollan alapuolelle

Rahapolitiikan uudet välineet (epätavanomaiset toimet)

– Arvopaperiostot: lisäävät rahan määrää, alentavat pitkiä korkoja ja nostavat arvopapereiden hintoja

– Ennakoiva viestintä: kommunikoidaan tulevaa rahapolitiikka ja pyritään vaikuttamaan näin korko-, kasvu- ja inflaatio-odotuksiin



-6-4-202468

10121416

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018

Yritykset Kotitaloudet

Lainakannan vuosikasvu, %

Lähteet: EKP ja Macrobond. patu32423@lainakannat2Arvopaperistamisesta ja lainojen tasesiirroista korjatut tiedot.

Kevyt rahapolitiikka lisäsi luottojen kysyntää, mutta pitkällä viiveellä



…ja euroalueen talous alkoi elpyä


90

95

100

105

110

115

2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020

Euroalueen reaalinen BKT EKP:n ennuste

Indeksi, 2008Q1 = 100

Käyrän yläpuolella olevat luvut ovat vuosikasvuja.Lähteet: EKP, Eurostat ja Macrobond.32427@eaBKTindMPEy

0,3

-4,52,0

1,7 -0,8 -0,21,4 2,0

1,8

2,52,1

1,71,9


… inflaatio kuitenkin pitkään EKP:n hintavakaus-tavoitteen alapuolella


-1

0

1

2

3

4

5

2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020

Kuluttajahintainflaatio EKP:n ennuste

%

Käyrän yläpuolella olevat luvut ovat vuosikasvuja.Lähteet: Eurostat ja EKP.32426@Chart4

1,71,5

0,20,0

0,4

1,4

2,52,7

1,6

0,3

3,3

1,7 1,7


EKP:n elvyttävän rahapolitiikan vaikutukset Suomeen


0,00

0,10

0,20

0,30

0,40

0,50

0,60

2016 2017 2018 2019

BKT, Suomi%

0,00

0,10

0,20

0,30

0,40

2016 2017 2018 2019

Hinnat (YKHI), Suomi%

Lähde: Suomen Pankki. Laskelmassa arvioidaan Euroopan keskuspankin joulukuussa 2015 ja maaliskuussa 2016 tekemien laajennettua omaisuuserien osto-ohjelmaa koskevien päätösten vaikutuksia Suomen talouteen. https://www.eurojatalous.fi/fi/2016/5/ekp-n-laajennettu-osto-ohjelma-tukenut-suomen-talouskasvua/


Loppupäätelmiä

Finanssikriisi muutti käsityksiä makrotalouden toiminnasta

Rahapolitiikan välineistö on monipuolistunut ja keskuspankkitoiminnan mittakaava on merkittävästi kasvanut - hintavakaus kuitenkin edelleen ohjenuorana

Rahoitusmarkkinoiden vakauden merkitys makrotalouteen korostunut

Euroalueen rakenteiden ja sen maiden sopeutumiskyvyn vahvistaminen on osoittautunut välttämättömäksi – Rahaliiton kehittäminen jatkuu



Kiitos!

www.suomenpankki.fi

www.eurojatalous.fi


http://www.suomenpankki.fi/

http://www.eurojatalous.fi/


Lisäkalvoja



Keskuspankkien taseet kasvaneet määrällisen keventämisen myötä



Rahapolitiikan epätavanomaisten toimien vaikutuskanavat


Ohjauskoron laskeminen alentaa odotettua EONIA-korkoa

Ennakoiva viestintä siirtää koron- nousuodotuksia myöhemmäksi

Arvopaperiostot alentavat pitkiä korkoja

Koko tuottokäyrä siirtyy alaspäin

Eonia-korko kuvaa yli yön-korkoa pankkien välisillä markkinoilla

Korkojen laskulisää taloudenkokonaiskysyntääja kiihdyttääinflaatiota

Keskuspankit suuren finassikriisin jälkeen - … tutuksi/Talous tutuksi...Rahoitusvakaus vaatii...

Documents

Transcript of Keskuspankit suuren finassikriisin jälkeen - … tutuksi/Talous tutuksi...Rahoitusvakaus vaatii...