Sosiaalinen media opetuksessa tutuksi

Harto Pönkä 21.9.2016

Kuka: Harto Pönkä • Yrittäjä 2001-, luokanopettaja/KM

2008, jatko-opintoja

• Bloggaaja 2006-, kolumnisti, tietokirjailija, verkostoanalysoija

• Tärkeimmät some-palvelut: Twitter, blogi, SlideShare, Facebook, WA

• Kouluttanut ja konsultoinut sosiaalista mediaa 2008- mm. opettajille, yrityksille, yhdistyksille, kaupungeille, ministeriöille, toimittajille ja tuomareille

• Aiemmin: Oulun yliopisto, Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö, 2007-2009

Blogi: harto.wordpress.com

VAIN

MUUTOS ON PYSYVÄÄ

KOULUN MURROS so. opetus ja

toimintakulttuuri

Lasten ja nuorten käyttäytymisen murros

Teknologian/yhteiskunnan murros

Oppimiskäsityksen ja pedagogiikan murros

Diginatiivit haastavat koulun

Älypuhelin =

kognitiivinen ja sosiaalinen työkalu Nykynuoren ensimmäinen oma nettipääte

BYOD

Lähde: Aller, Diginatiivin media-arki 2015 (N=447, 15-29-v.)

Kuva: https://harto.wordpress.com/2015/10/22/sosiaalisen-median-kaytto-suomessa-ruotsissa-norjassa-ja-tanskassa-whatsapp-ja-

snapchat-kilpasilla/

Lähde: Some ja nuoret 2016, http://www.ebrand.fi/somejanuoret2016/2-suosituimmat-sosiaalisen-median-palvelut/ (13-29-v.)

Lähde: Some ja nuoret 2016, http://www.ebrand.fi/somejanuoret2016/1-nuoret-ja-ajankaytto/

Lähde: Nuorisobarometri 2015, https://tietoanuorista.fi/wp-content/uploads/2016/01/Nuorisobarometri_2015_ISSUU.pdf

”Ristiriita koulun pedagogisten ja kulttuuristen käytänteiden sekä toisaalta nuorten koulun ulkopuolella kohtaaman todellisuuden välillä on lisääntymässä.” (PISA 2012)

1. Miten Sinä käytät sosiaalista mediaa?

2. Miten opiskelijasi

käyttävät somea?

Tulevaisuuden taidot, OPS ja some

Työelämän nykyisiä vaatimuksia

• Verkosto-osaaminen ja tiedon jakaminen • Design-ajattelu, protoilu ja testaus • Ryhmissä tekeminen ja toisilta oppiminen • Ideoiden jalostaminen • Luovuus ja mahdollisuusajattelu

Keskeistä tiedonkäsittely ja vuorovaikutus

(EK:n Oivallus, 2011)

Lisää aiheesta: http://harto.wordpress.com/2011/10/14/koulujen-tietotekniikka-edellakavijyys-ja-uudet-oppimistaidot/

21. vuosisadan taidot (ATC21S)

Ajattelutavat 1. Luovuus ja innovaatio 2. Kriittinen ajattelu, ongelmanratkaisu ja päätöksentekokyky 3. Oppimaan oppiminen ja metakognitiiviset taidot

Työtavat 4. Viestintä 5. Yhteisöllinen työskentely

Työvälineiden hallinta 6. Informaation lukutaito 7. Tieto- ja viestintätekniikan (TVT) lukutaito

Elin- ja osallistumistavat 8. Paikallinen ja globaali kansalaisuus 9. Elämä ja työura 10. Henkilökohtainen ja sosiaalinen vastuu sekä kulttuurinen tietoisuus

http://www.atc21s.org/

Uusien opetussuunnitelmien on tarkoitus muuttaa koulutus vastaamaan muun yhteiskunnan

jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin.

Ajattelu

ja oppi-

maan

oppimi-

nen (L1)

Kulttuurinen

osaaminen,

vuorovai-

kutus ja

ilmaisu (L2)

Itsestä

huolehtimi-

nen ja arjen

taidot (L3)

Moni-

lukuaito

(L4)

Tieto- ja

viestintä-

teknologi-

nen osaa-

minen (L5)

Työelämä-

taidot ja

yrittäjyys

(L6)

Osallistuminen,

vaikuttaminen ja

kestävän tule-

vaisuuden ra-

kentaminen (L7)

1. Luovuus ja

innovaatio X X X

2. Kriittinen ajattelu,

ongelmanratkaisu ja

päätöksentekokyky

X X X X

3. Oppimaan

oppiminen ja meta-

kognitiiviset taidot

X X

4. Viestintä X X X X X

5. Yhteisöllinen

työskentely X X X X X

6. Informaation

lukutaito X X X X

7. Tieto- ja

viestintätekniikan

(TVT) lukutaito

X X X X

8. Paikallinen ja

globaali kansalaisuus X X

9. Elämä ja työura X X X

10. Henkilökohtainen

ja sosiaalinen vastuu

sekä kulttuurinen

tietoisuus

X X X X

Tulevaisuuden taidot OPS:in laaja-alaisena osaamisena

Lähteet: LOPS 2016, http://www.oph.fi/download/172124_lukion_opetussuunnitelman_perusteet_2015.pdf

TIEKE, 2009, Tietoyhteiskunnan kansalaisen osaamisalueet, http://www.tieke.fi/pages/viewpage.action?pageId=15110422

Pönkä, Impiö & Vallivaara, 2012, Sosiaalisen median opetuskäyttö, http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-951-42-9823-3

Sosiaalinen media

Oppimissisältönä (tiedot, taidot, asenteet, tahto)

Oppimisympäristönä (some-palvelut ja -sovellukset, laitteet, BYOD, PLE)

Toimintakulttuurina ja menetelminä (avoimuus, yhteisöllisyys, verkostoituminen)

OPS tarjoaa perusteet, jotka täytyy soveltaa käytäntöön. POPS:in kuvaama tieto-

ja viestintäteknologia (TVT) tarkoittaa suurelta osin samaa kuin sosiaalinen media.

Lähde: Some ja nuoret 2016, http://www.ebrand.fi/somejanuoret2016/5-harkinta-sosiaalisessa-mediassa/ (13-29-v.)

Nuorten mielipide

• ”Netiketin” opetusta, eli miten netissä tulisi käyttäytyä.

• Nuoret haluaisivat toistensa ymmärtävän, että nettiin lisätyt materiaalit myös pysyvät siellä.

• Käyttökoulutusta, sekä miten somea käytetään ja miten siellä toimitaan myös koulun ulkopuolella.

• Internetin vaaroja, jotka tulisi tiedostaa sosiaalisen median palveluja käytettäessä.

• Miten sosiaalisen median palveluita tulisi käyttää tehokkaasti, mitä siellä kannattaa sanoa ja millaista tietoa itsestä ja muista kannattaa jakaa.

Lähde: Some ja nuoret 2016, http://www.ebrand.fi/somejanuoret2016/5-harkinta-sosiaalisessa-mediassa/ (13-29-v.)

Mitä koulun pitäisi nuorten mielestä opettaa somesta?

Some oppimissisältönä

Tiedon omaksumisen tasot (Bloomin uudistettu taksonomia, Coffey, 2008,

http://www.learnnc.org/lp/pages/4719, kuva: Toikkanen, 2008)

Käyttäytyminen ja osallistuminen verkossa (Li ja Owyang, 2010, kuva:

https://paivihollanti.wordpress.com/2010/02/19/asiakkaan-sosiaalinen-toiminta/ )

Kaksi kärkeä: tieto ja taito

Työolobarometri 2014, TEM, http://www.tem.fi/files/42242/barometri.pdf (N=349)

Somen työkäyttö liittyy useimmin tiedonhankintaan, jakamiseen, uuden oppimiseen ja yhteistyösuhteisiin.

Kun totumme saamaan

tarvitsemamme helposti

Googlesta, voivat muut tavat

tuntua liian hankalilta, vaikka

tiedämme, että ne voisivat

tuottaa parempaa tietoa.

Netissä surffailu ja siihen

liittyvä audiovisuaalisten

ärsykkeiden ja jatkuvien

keskeytysten tulva voivat

johtaa lineaarisen ajattelukyvyn rapautumiseen.

Netti haastaa syvällisen ajattelun

Lähde: Sosiaalisen median käsikirja, 2014

Keskeistä: kriittinen ajattelu ja viestintätaidot

E-kansalais- ja vaikuttamistaidot

Hyvät verkosto- ja vuorovaikutustaidot antavat etua yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa Esimerkkinä eduskuntavaalien ehdokkaiden Twitter-verkosto:

http://www.slideshare.net/hponka/eduskuntavaalit-ja-

ehdokkaiden-sosiaalinen-verkosto-twitteriss

• Sisältöjen lukeminen, tulkinta ja luonti

– Yksin ja yhdessä

– Erilaisilla välineillä

• Etenkin verkossa on lukemattomia uusia tekstilajeja

• Tekstilajin tunnistamisessa ja sisällön arvioinnissa on olennaista mm. tekijä, verkkopalvelu/sovellus, mediamuoto, tyyli, julkisuuden aste, sosiaalinen konteksti ja tekijän asema siinä

• Lähdekriittisyys: tieto on pyrittävä aina tarkistamaan muusta lähteestä, sillä kyse voi olla myös tarkoituksellisesta lukijan harhauttamisesta

Monilukutaito

Lähde: H. Pönkä, 2016, Monilukutaito ja sosiaalinen media opetuksessa,

http://www.slideshare.net/hponka/monilukutaito-ja-sosiaalinen-media-opetuksessa

Lähde: https://harto.wordpress.com/2016/01/27/sosiaalisen-median-tilannekatsaus-ja-dunbarin-sosiaaliset-piirit/

• Kuvien tykkäykset ja kommentit ovat fyysisen kauneuden vertaisarvioinnin mittari

• Kavereiden merkitys:

1. Kaveripiirin mieltymykset vaikuttavat itsestä julkaistaviin kuviin ”kuviteltuna koeyleisönä”

2. Kaverit ovat yhteisten kauneusnormien tuomareita

3. Kavereilta opitaan mm. valokuvauksesta, editoinnista sekä tykkäys- ja kommenttimäärien odotuksista ja kriteereistä

4. Kaverit ovat vertailukohteita itselle

• Vertailu voi olla vahingollista nuoren itsetunnolle, mutta sitä on vaikea välttää

Lähde: T. H. H. Chua & L. Chang, 2016, http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0747563215301424

Kauneusvertailu Instagramissa (teinitytöt)

Yksin, ryhmissä, verkostoissa

• Toiminta itsenäisesti

– Itsensä johtaminen

– Reflektointi

• Toiminta ryhmissä

– Yhteinen tavoite

– Vastuu tavoitteen

saavuttamisesta

– Roolien vaihtelu

– Itsesäätely ja ryhmän toiminnan

säätely

– Osaamisen tuominen ryhmän

käyttöön

– Toisten ryhmän jäsenten

kunnioittaminen ja positiivinen

riippuvuus

– Viestintä- ja sosiaaliset taidot

• Toiminta verkostoissa

– Verkkoidentiteetti

– Tiedon jakaminen

(lisäarvon tuominen

verkostoon)

– Verkostoituminen: omien

tavoitteiden mukaisten

henkilöiden ja heidän

verkostoasemansa

tunnistaminen

– Osallistuminen

keskusteluun, rakentava

dialogi

– Verkoston hyödyntäminen

esim. tiedonhaussa,

vaikuttamiskanavana ja

muun yhteistyön

synnyttäjänä

Luokilla 1-2 Luokilla 3-6 Luokilla 7-9

- Osaa käyttää käyttäjätunnusta ja salasanaa ja ymmärtää niiden tietoturvallisuuden. - Oppilaiden kanssa keskustellaan ja luodaan yhdessä tvt:n turvallisia käyttötapoja ja hyviä käytöstapoja. - Oppilas tietää koulun säännöt kännykän käytöstä kouluaikana. - Oppilas tietää nettiselaamisen turvallisuusriskit ja osaa toimia riskitilanteissa. - Oppilas ymmärtää internetin ja sosiaalisen median ympäristöksi, jossa voi tapahtua kiusaamista, valehtelua ja tahallista harhaanjohtamista. - Oppilas tietää, että internetin ja sosiaalisen median palveluissa on ikärajat ja osaa toimia niiden mukaan. - Oppilas ymmärtää, että sosiaalista mediaa koskevat samat säännöt kuin muuta kanssakäymistä. - Oppilas tietää, milloin voi ottaa kameralla toisesta kuvan ja milloin kuvan voi julkaista. - Saa kokemusta tvt:n käytöstä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa.

- Osaa tuottaa ja muokata erilaisia dokumentteja yksin ja ryhmässä. - Osaa itsenäisesti jakaa digitaaliset tuotoksensa muille. - Tuntee tekijänoikeuden periaatteet ja osaa käyttää vain luvallista materiaalia omissa tuotoksissaan. Osaa huomioida tekijänoikeudet omien tuotostensa osalta. - Osaa laatia vahvan salasanan ja ymmärtää, miten niitä käsitellään tietoturvan näkökulmasta. - Osaa turvata itsensä ja yksityisyyden suojansa. Ei ilmoita henkilötietojaan sähköisiin palveluihin tai jaa omia kuviaan harkitsemattomasti. Oppilas ymmärtää, että julkaistua materiaalia ei välttämättä saa enää poistettua. - Osallistuu työskentelyyn erilaisissa yhteisöllisissä verkkoympäristöissä - Osaa käyttäytyä hyviä käytöstapoja ja sääntöjä noudattaen verkossa. Ei jaa itsestään tai muista asiatonta materiaalia ja käyttää asiallista kieltä. - Tuntee lähdekritiikin perusteet. - Osaa ottaa vastuuta omasta viestinnästään. - Osaa tarkastella ja arvioida TVT:n roolia vaikuttamiskeinona. - Osaa viestiä kuvan ja videon avulla.

- Osaa tuottaa ja muokata erilaisia dokumentteja yksin ja ryhmässä ja osaa jakaa digitaaliset tuotoksensa erilaisille kohderyhmille tarkoituksenmukaisesti. - Osaa tuottaa ja muokata kuvaa, videota, ääntä ja animaatiota sekä julkaista ja jakaa eteenpäin. - Osaa turvata itsensä ja yksityisyydensuojansa. - Osaa luoda ja hallita käyttäjätilejä eri palveluihin. - Osaa käyttäytyä eettisesti sekä hyviä käytöstapoja ja sääntöjä noudattaen verkossa. - Ymmärtää toimintansa seuraukset sekä rikosoikeudellisen vastuun. - Tuntee lähdekritiikin perusteet ja osaa vertailla, valikoida ja hyödyntää eri lähteistä saamaansa tietoa. - Osaa antaa verkossa palautetta ja hyödyntää itse saamaansa palautetta. - Ymmärtää viestinnän erilaisia lähtökohtia ja tavoitteita ja osaa tulkita verkkoviestintää näistä lähtökohdista käsin. - Osaa käyttää tarkoituksenmukaisesti erilaisia verkkoviestintäkanavia, kuten sosiaalista mediaa, verkkojulkaisuja, blogeja sekä pilvitallennuspalveluita osana omaa opiskeluaan. - Saa kokemuksia tieto- ja viestintäteknologian käyttämisestä vuorovaikutuksessa koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa myös kansainvälisissä yhteyksissä.

Uuden POPS:in some-tavoitteita

Lähde, esimerkkinä: Porin kaupungin TVT-ops 2016, https://peda.net/pori/tvt/pt2l

Keskustelu Tavoitteita on paljon, mutta mitkä asiat ovat niitä, joihin oppilaasi tarvitsevat eniten opetusta sosiaalisessa mediassa?

Koulun someketti ja käytännön haasteet

Lähde: Anne Rongas, OPS-hautomoiden osallistujien (n. 300) kokemuksia,

https://www.facebook.com/groups/237930856866/permalink/10153257412711867/

TVT:n käytännön ongelmat

1) väsyttää ja stressaa, ruudun edessä istutaan, keho jännittyy, silmiä särkee

2) kokeisiin lukeminen on hankalaa ruudulta, koneet temppuilevat

3) kouluissa on ahdasta ja koneille ei ole säilytyspaikkoja, pelottaa, että kone varastetaan tai särkyy

”

Koulussa tapahtunutta

”Aina ei ymmärretä, mitä yksi kuva tai video voi aiheuttaa.”

• Se, mikä kuiskattuna on ilkeätä pilkkaa, muuttuu netissä helposti kunnianloukkaukseksi (=rikos).

• Eräässä kyselyssä 1/4 koululaisista kertoi kuvanneensa tai videoineensa kiusaamistilannetta (Pelastakaa lapset ry).

• Nettikiusaaja ei ehkä tajua kiusaavansa, sillä netissä ei näe vastapuolen ilmeitä eikä tunnereaktioita.

• Nettikiusaaminen liittyy yleensä (>90 %) koulukiusaamiseen (Kiva-koulu)

• Kun kiusaaminen tulee esiin netissä, siihen voi olla mahdollista puuttua varhaisessa vaiheessa

Lähteenä mm.: Pekka Ranta, http://www.slideshare.net/peksujeff/nuoret-ja-some

• Järjestyssäännöissä ei voida kokonaan kieltää mobiililaitteiden tuomista kouluun, mutta järjestyssäännöillä voidaan rajoittaa mobiililaitteiden käyttöä opetuksen aikana.

• Koulu voi edellyttää, että mobiililaite on häiriötä aiheuttamattomassa tilassa opetuksen aikana.

• Kielto voi tällöin koskea myös kuvan ja äänen lähettämistä suoratoistona (ns. livestream) oppitunnilta ilman opetukseen liittyvää syytä.

• Mobiililaitteiden käyttöä ei voida kokonaan kieltää välitunneilla tai muina aikoina, jolloin opetusta ei anneta.

• Yksittäistapauksissa voidaan kuitenkin puuttua mobiililaitteiden käyttöön välitunneilla, jos laitetta käytetään esimerkiksi kiusaamis- tai häiritsemistarkoituksessa.

Oppilaiden kännykät järjestyssäännöissä

Lähde: OPH, 2016, http://www.oph.fi/download/175407_jarjestyssaantojen_laatiminen.pdf

Keskustele somesta oppilaiden kanssa

Mitä luet ja katsot? Mistä tykkäät?

Mitä jaat muille? Mitä kerrot?

Mistä keskustelet? Mihin ryhmiin liityt? Keitä otat kavereiksi? Missä olet mukana?

Kuva: centrifuga @Flickr, CC-BY-NC

• Valokuvien tekijänoikeudet ovat kuvaajalla, mutta niiden julkaisu ei ole aina sallittua

• Muista otettujen tunnistettavien kuvien julkaisuun on syytä pyytää lupa – lapset erityisasemassa

• Kuvan julkaisun voi estää esim. kotirauha, yksityisyyden suoja, henkilötietolaki tai kuvassa näkyvän teoksen tekijänoikeudet

• Järjestyssäännöissä esimerkiksi näin:

Kuvien julkaisu lyhyesti

”Tiedostan tekijänoikeusasiat käyttäessäni kännykkää koulussa. Kuvaan ainoastaan henkilöitä, joilta olen saanut luvan kuvan

ottamiseen. Julkaisen sosiaalisessa mediassa ja muualla ainoastaan sisältöjä, joihin minulla on tekijänoikeudet ja asianmukaiset luvat. Epäillessäni sisältöjeni asiallisuutta tiedustelen aina opettajaltani

hänen kantaansa mahdolliseen julkaisemiseen.”

Lainauksen lähde: OPH, 2016, http://www.oph.fi/download/175407_jarjestyssaantojen_laatiminen.pdf

• Teoksen tekijänoikeudet ovat automaattisesti tekijällä, jos hän ei luovu niistä. Suoja-aika on 70 vuotta kuolemasta.

• Yksityiskäyttö esim. opiskeluun on yleensä sallittua • Tekijänoikeudet täytyy tarkistaa ennen teoksen julkista

käyttöä – Pätee myös esim. Googlella löydettyihin ja somessa jaettuihin

teoksiin kuten kuviin, videoihin, teksteihin ja musiikkiin

• Teoksen vähäinen lainaaminen lähde mainiten, valokuvaaminen sekä idean käyttäminen apuna uuden teoksen luomisessa on yleensä sallittua

• Tekijä voi luopua oikeuksistaan kokonaan tai osittain – Public domain (PD) = luopuminen tekijänoikeuksista – Creative Commons -lisenssi = käyttölupa tietyin ehdoin – Tekijän kanssa tehty sopimus tai kysytty käyttölupa

Tekijänoikeudet lyhyesti

Creative Commons -lisenssin valinta

Reilun somen säännöt

1. Erottele tieto ja mielipide.

2. Perustele väitteesi.

3. Myönnä ja korjaa virheesi.

4. Ole avoin.

5. Älä jankuta.

6. Älä provosoi.

7. Älä johda harhaan.

8. Kunnioita toisten ihmisarvoa.

9. Kunnioita toisten yksityisyyttä.

10. Kunnioita oikeutta.

11. Mieti, kenelle viestisi välittyy.

12. Älä aiheuta harmia.

Lähde: http://etiikka.fi/some/reilun-somen-saannot/

Käytön ohjeistuksessa huolehditaan, että • Kaikilla on riittävät tiedot tekijänoikeuksista. Luvattomien aineistojen

käyttöä opetuksessa ei hyväksytä ja plagioinnin ja piratismin seuraukset tunnetaan. Opettajien ja oppijoiden tekijänoikeuksia kunnioitetaan.

• Luottamuksellista tietoa ei viedä missään tilanteessa sosiaalisen median palveluihin. Tunnetaan henkilöstörekisterien ylläpitoa koskevat määräykset.

• Oppilaita opastetaan kirjautumistunnusten tekemisessä ja heille opetetaan turvallisten salasanojen käyttö ja yksityisyyden suojaamiseen liittyvät asiat.

• Noudatetaan eri palveluntarjoajien asettamia käyttöehtoja ja käyttäjille asetettuja ikärajoja.

• Korostetaan hyvää käytöstä myös sosiaalisessa mediassa, yhteisöllisten toimintatapojen omaksumista ja toisen kunnioittamista. Häiriökäyttäytymistä ja kiusaamista ei hyväksytä.

• Sovitaan sääntöjen rikkomisen seuraamuksista. • Sosiaalisen median palveluiden opetuskäytölle tehdään askel askeleelta malli,

joka mahdollistaa oppilaiden osaamisen ja taitojen kehittymisen erityyppisten palvelujen käytössä ohjattuna turvallisessa ympäristössä.

Somen turvallinen ja eettinen käyttö

Lähde: https://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koulutuksen_jarjestamiseen/lukiokoulutuksen_

jarjestaminen/sosiaalisen_median_opetuskayton_suositukset, 30.3.2012

• Google: 13 vuotta – YouTube, Blogger, Google+, Google Drive, Gmail

• Facebook: 13 vuotta

• WhatsApp: 16 vuotta

• Instagram: 13 vuotta

• Snapchat: 13 vuotta

• Periscope: ei ikärajaa

• Ask.fm: 13 vuotta

• Kik Messenger: 13 vuotta (suositus 17 v.)

• Twitter: 13 vuotta

• Tumblr: 13 vuotta

• WordPress: 13 vuotta

Some-palvelujen ikärajoja

Lisäksi lapsi tarvitsee vanhemman luvan sopimuksen tekoon.

Käytännön toimenpiteitä:

• Luodaan yhteistyössä vanhempien, huoltajien ja oppijoiden kanssa toimintamalli sosiaalisen median hyödyntämisestä kodin ja koulun yhteistyössä.

• Kehitetään koulun sisäistä ja ulkoista viestintää ja sidosryhmäyhteistyötä hyödyntämällä mahdollisuuksien mukaan sosiaalisen median palveluita.

• Kehitetään menetelmiä, joiden avulla vanhemmat ja huoltajat voivat halutessaan seurata oppijoiden työskentelyä (blogit, wiki-alueet, kuvapalvelut, videot jne).

• Mitään salassa pidettävää tai yksityisyyden suojaa loukkaavaa tietoa ei saa laittaa sosiaalisen median palveluihin.

Some kodin ja koulun yhteistyössä

Lähde: https://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koulutuksen_jarjestamiseen/lukiokoulutuksen_

jarjestaminen/sosiaalisen_median_opetuskayton_suositukset, 30.3.2012

Keskustelu Miten opetat somen turvallista ja vastuullista käyttöä? Miten ongelmia voidaan välttää esimerkiksi oppilaiden WhatsApp-ryhmissä?

Some merkitsee koulussa yhteisöllistä tiedonrakentelua, oppimista ja jakamista

Miten saada diginatiivit motivoitumaan hitaasta oppimisesta?

OPPIMISEN TUKEMINEN:

• ymmärtävä oppiminen

• yhteisöllinen oppiminen ja tiedonrakentelu

• oppimisprosessi

Somen opetuskäytössä on aina kyse myös

opetuksen kehittämisestä!

Yhteisöllisen tiedonrakentelun tuloksena syntyy parhaimmillaan

luomus tai innovaatio,

joka ylittää sen, mihin ryhmän jäsenet olisivat yksinään kyenneet.

Yhteisöllistä oppimista tuetaan, koska se käynnistää

ymmärtävän oppimisen

mekanismeja yksilötasolla.

Yhteisöllinen työskentely edellyttää toimivaa vuorovaikutusta ja yhteistä tavoitetta.

1. Kirkas (tiedostettu, oma, tärkeä, motivoiva)

2. Saa jäsenet osallistumaan ja tekemään yhteistyötä

1. Muotoutumisvaihe • Luodaan ryhmän rakenne ja rutiinit • Ryhmän jäsenet etsivät paikkaansa ja välttävät konflikteja • Varsinaiseen tehtävään käytetään vähemmän voimavaroja

2. Kuohuntavaihe (voi toistua, kun ryhmään tulee uusia jäseniä)

• Työskentely synnyttää ryhmän toimintaan, rooleihin ja vastuisiin liittyviä konflikteja. Ne selkeyttävät toimintaa ja parantavat vuorovaikutusta.

• Kuohunnan voimakkuus riippuu ryhmän jäsenistä ja organisaatiokulttuurista.

3. Normien luomisen vaihe • Ryhmän roolit, tehtävät ja normit ovat selkeytyneet. Luottamus ja lojaalius. • Jäsenet ymmärtävät toistensa näkökulmia sekä arvostavat ja tukevat toisiaan. • Jäsenet välttävät muutoksia, uusia konflikteja ja ulkoa tulevaa ohjausta.

4. Toteuttamisvaihe (kaikki ryhmät eivät pääse tähän)

• Ryhmä toimii itsenäisesti ja joustavasti. Jäsenet luottavat toisiinsa. • Rooleja ja vastuita muutellaan tarpeen mukaan, ilman konflikteja. • Ryhmä pystyy keskittymään täysipainoisesti tavoitteen saavuttamiseen.

5. Lopettamisvaihe • Ryhmän hajoaminen aiheuttaa haikeutta tai helpotusta, myös konflikteja.

Ryhmäytyminen

Lähde: Tuckman, B. (1965 & 1977).

http://en.wikipedia.org/wiki/Tuckman%27s_stages_of_group_development

Keskusteluissa yksilöt selittävät ajatteluaan, välittävät tietoa, arvioivat tietoa kriittisesti,

kysyvät ja rakentavat uutta tietoa.

Keskustelujen merkitys

Käänteinen opetus (flipped classroom)

• Kääntää luentopainotteisen opetuksen toisinpäin:

– Verkkoluento esim. YouTube-videona tai video podcastina

– Videoiden pohjalta keskustellaan verkossa

– Koulussa aika varataan työskentelylle

• Keskiössä TVT:n käyttö sekä aktiivinen ja yhteisöllinen oppiminen

Kuva: http://www.knewton.com/flipped-classroom/

Lisää aiheesta esim. http://harto.wordpress.com/2012/05/21/uusi-mullistava-oppimisteoria-opetetaan-takaperin/

Lisää aiheesta: https://harto.wordpress.com/2013/10/02/kaytannon-oppimismalli-ymmartavaan-ja-yhteisolliseen-oppimiseen/

Käsitekarttoja vaiheistettuna

Lähde: Lukkarinen, H. & Kääriäinen, M., 2012, teoksessa Sosiaalisen median opetuskäyttö,

http://herkules.oulu.fi/isbn9789514298233/isbn9789514298233.pdf

• Yhteisöllistä oppimista edistää oppimistavoite, jonka saavuttamiseen tarvitaan jokaisen ryhmän jäsenen sitoutumista ja panosta

• Muotoile tehtävänanto siten, että se edellyttää toisten viestien kommentoimista ja yhteisen päätöksen tekemistä

• Roolitettu tehtävä helpottaa erityisesti ryhmiä, joiden jäsenet ovat entuudestaan toisilleen tuntemattomia

• Käytä teknologioita, jotka tarjoavat monipuolisia välineitä oppijoiden väliseen keskusteluun ja päätöksentekoon

• Tutkimuksen mukaan tehtävänannolla voi olla suurempi merkitys yhteisöllisen oppimisen onnistumiselle kuin käytetyllä pedagogisella mallilla

Ohjaa tehtävänannolla yhteisöllisyyteen

Lähde: Essi Vuopala, 2013, väitöskirja, http://herkules.oulu.fi/isbn9789526202259/isbn9789526202259.pdf (käytännön merkitys)

Ryhmän työskentelyprosessi

Olivatko kaikki ryhmän jäsenet aktiivisia?

Oliko ryhmä muodostanut yhteisen tavoitteen?

Oliko työskentely vastavuoroista?

Oppijalähtöisyys ja yksilöllinen opetus

• Kyse ei ole siitä, miten opettaja haluaa opettaa

• Kyse on siitä, miten oppija haluaa oppia – Miten oppijan toiveet otetaan huomioon

– Miten opittavasta asiasta tulee tärkeä, ”oma”

– Miten oppija hallitsee oppimisprosessiaan

– Miten pidetään motivaatio yllä

– Miten oppiminen tulee ”lähelle” ja omalle vastuulle Silloin oppija ei nuku tai huku luentosalin massaan

• Jos sinulla on 200 osallistujaa, et voi luennoida kaikille yhdellä kertaa tai ohjata jokaista erikseen.

Käytännön toimenpiteitä:

• Luodaan eri oppineissa oppilaille mahdollisuuksia taltioida eri menetelmin (teksti, kuva, liikkuva kuva) omaa työskentelyään ja oppimistaan ja rakentaa omaa oppimispolkuaan.

• Käytetään eri palveluita oppimistilanteissa yhteistyöprojektien läpi viemiseen, oppilaiden ja opettajan vuorovaikutuksen lisäämiseen, osallistavan työskentelyn tukemiseen ja paikasta ja ajasta riippumattoman oppimisen toteutumiseen.

• Hyödynnetään sosiaalisen median mahdollisuuksia kansainvälisissä yhteistyöprojekteissa.

Some osana kouluyhteisön toimintatapoja

Lähde: https://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koulutuksen_jarjestamiseen/lukiokoulutuksen_

jarjestaminen/sosiaalisen_median_opetuskayton_suositukset, 30.3.2012

Some oppimisympäristön osana

Kuva: http://www.flickr.com/photos/langwitches/3458534773/in/set-72157605083562304/ (jaettu lisenssillä CC-BY-NC-AS), perustuu

Alec Courosan alkuperäiseen malliin, kts. http://educationaltechnology.ca/couros/799

Henkilökohtainen oppimisympäristö (PLE)

Oppimisalustojen tulee toimia joustavasti eri tilanteissa/laitteissa.

Kuva ja lisätietoa responsiivisuudesta: http://www.wsiworld.com/our-services/mobile/responsive-design

• Responsiivinen: toimii useimmilla tämän hetken laitteilla ja selaimilla

• Mobiili

– Toimii tableteilla ja kännyköillä

– Ei liitetiedostoja

– Ei pitkiä videoita

– Ei selainriippuvuuksia

– Ei vaadi selainlisäosia kuten Flashia tai Silverlightia

• Jakopainikkeet: Facebook, Twitter, WhatsApp, LinkedIn, (Google+)

Nykyaikainen some-/verkkopalvelu

Lähteet: Yle uutiset,

http://yle.fi/uutiset/digiloikka_taaksepain_koulujen_digitalisoinnin_tyokalut_saavat_opettajilta_huutia_helsingissa/9176889

ja Arno Kotro, http://arnokotro.puheenvuoro.uusisuomi.fi/223056-nyt-jarki-kateen-opetuslautakunta

Miten some-palveluita opetukseen?

• Kaupalliset some-palvelut: – Alaikäiset huoltajan suostumuksella

– Täysi-ikäiset omalla vastuullaan

• Koulu/kunta voi hankkia osto-/sopimuspalveluita

• Koulu/kunta voi asentaa ja ylläpitää omia some-palveluita

• Muista myös oppilaiden oikeudet: jokainen päättää itse esimerkiksi omien tuotostensa julkaisemisesta

Tarkistuslista:

• Missä maassa palvelu sijaitsee? Suosi EU:ssa sijaitsevia.

• Mikä on palvelun ikäraja?

• Mitä henkilötietoja rekisteröitymisen ja palvelun käytössä tallennetaan?

• Saako sama käyttäjä luoda palveluun useita käyttäjätunnuksia?

• Voidaanko tietojasi luovuttaa muille tai käyttää esimerkiksi mainontaan?

• Mitä oikeuksia palvelu saa tekemiisi sisältöihin kuten teksteihisi ja valokuviisi? Voidaanko niitä käyttää muualla?

• Mihin voit olla yhteydessä, jos palvelun käytössä ilmenee ongelmia?

• Miten voit lopettaa palvelun käytön? Mitä tekemillesi sisällöille ja muille sinusta kerätyille tiedoille tehdään siinä tapauksessa?

Palvelun käyttöehdot = sopimus

Valitse käytettävä some-palvelu ja arvioi sen pedagogista käytettävyyttä:

• Mitä juuri tämä väline/verkkopalvelu mahdollistaa? Mitä ei? • Miten ja mihin ihmiset yleensä käyttävät sitä? Miksi?

• Millaista vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä se synnyttää? • Millaisia sisältöjä ja menetelmiä siinä voidaan käyttää?

Mikä on ideasi ydin, mitä haluat saada aikaan opetuksessa tai oppijoiden

oppimisprosessissa valitsemasi some-palvelun avulla?

1. askel: idea ja some-palvelut

Oppimisympäristön peruspalikoita

• Oppimisalustat (Moodle, Google Classroom, Office 365, Eliademy)

• Jaetut tiedostot (Google Drive, OneDrive, Dropbox)

• Blogit (Wordpress, Blogger)

• Wikit (Google-sivustot, MediaWiki, Wikispaces, Purot.net)

• Käsitekarttatyökalut (Mindmeister, Bubbl.us, Popplet)

• Esitystyökalut (SlideShare , Prezi)

• Videopalvelut (YouTube, Vimeo)

• Jaetut muistiinpanot (Evernote, Diigo, Etherpad)

• Mikroblogit (Twitter, Yammer, Tumblr)

• Yhteisöpalvelut ja -sivustot (Facebook, Google+, Ning)

• Viestisovellukset (WhatsApp, Facebook Messenger, Skype)

• Kysely- ja aktivointisovellukset (Kahoot, Socrative, AnswerGarden)

• Verkkokokousohjelmat (Adobe Connect)

Lähde: Koehler, M. & Mishra, P., 2006, http://tpack.org/

Suomeksi esim. http://www.kasvatus-ja-aika.fi/site/?lan=1&page_id=672

Teknologis-pedagoginen sisältötieto

• Tietoa siitä, mitkä pedagogiset menetelmät ja teknologiset ratkaisut sopivat juuri tämän aiheen opettamiseen ja oppimiseen

• Mahdollistaa teknologian tehokkaan käytön opetuksen ja oppimisen tukena

• Edellyttää opettajalta jatkuvaa osaamisen ylläpitoa kaikista osatekijöistä:

– Sisältötieto

– Pedagoginen tieto

– Teknologinen tieto

Pohdi ja suunnittele opetuksen kokonaisuutta:

• Onko kyse verkko-, monimuoto- vai etäopetuksesta? • Miten some-palvelu muuttaa opetusta aiemmasta, mitä teet nyt eri tavalla? • Tapahtuuko oppiminen pääasiassa itsenäisesti, ryhmissä vai kaikki yhdessä?

• Käytätkö jotain pedagogista mallia, roolitetaanko työskentelyä? • Miten arvioit oppimista: onko tärkeää lopputulos vai prosessi?

Mistä vaiheista opetus koostuu?

• Mikä on keskeistä kunkin vaiheen työskentelyssä oppimisprosessin kannalta?

2. askel: työskentelytapa ja vuorovaikutus

Verkko-opetuksen vuorovaikutussuhteet ja työkalut

Millaisen oppimisympäristön rakennat somen avulla:

• Tapahtuuko työskentely yhdessä vai useissa some-palveluissa? • Linkittyykö some-palvelut fyysisiin työskentelytiloihin?

• Voivatko oppijat käyttää itse valitsemiaan some-palveluja?

Miten varmistat työskentelyn onnistumisen somessa? • Miten pidät huolta, että oppijat ovat oikeaan aikaan oikeassa paikassa?

• Miten oppijat voivat saada apua työskentelyn aikana opettajalta tai toisiltaan? • Millaisella tehtävänannolla saat oppijat keskustelemaan ja työskentelemään

yhteisöllisesti?

3. askel: some-ympäristön rakentaminen

Et voi koskaan suunnitella kaikkea etukäteen. Jossain vaiheessa

täytyy vain uskaltaa heittäytyä uuden kokeilemiseen!

Opetusjakson aikana:

• Seuraa oppijoiden työskentelyä. Varmista, että se etenee tavoitteiden suuntaisesti. • Jos työskentely ei näytä etenevän toivotusti, selvitä, mistä kiikastaa. Anna

tarvittaessa lisäohjeita tai esitä esimerkiksi tarkentavia kysymyksiä. • Anna aikaa ryhmäytymiselle, mutta älä salli myöskään vapaamatkustajia.

• Anna palautetta työskentelystä niin, että oppijat kokevat saaneensa huomiota.

4. askel: tee se!

1 . T u t u s t u s o s i a a l i s e e n m e d i a a n m o n i p u o l i s e s t i 2 . O p e t a s o s i a a l i s e n m e d i a n p e r u s t e e t 3 . K ä y t ä s o s i a a l i s t a m e d i a a o p p i m i s e n t u k e n a 4 . K ä y e e t t i s t ä k e s k u s t e l u a j a o p a s t a v a s t u u l l i s u u t e e n 5 . R a k e n n a ” k a v e r i a e i j ä t e t ä ” - k u l t t u u r i a 6 . E n n a l t a e h k ä i s e k i u s a a m i s t a y h t e i s t y ö s s ä k o t i e n k a n s s a 7 . K a n n u s t a o p e t t a j a k o l l e g a s i s o m e e n

Harto Pönkä 28.10.2015 @ opetin.fi

SOMEKETTI OPETTAJILLE UUDEN OPS : IN MUKAAN

Keskustelu Miten voisit käyttää sosiaalista mediaa opetuksessa? Mitä otat tästä koulutuksesta mukaasi?

Harto Pönkä http://twitter.com/hponka/ http://slideshare.com/hponka http://harto.wordpress.com/ http://www.innowise.fi/

Kiitos!