UBUNTUTUTUKSI

1

Published : 2012-06-16 License : GPLv2

2

JOHDANTO1. MIKÄ ON LINUX?2. MITEN UBUNTU EROAA WINDOWSISTA?

3

1. MIKÄ ON LINUX?

Linuxin luonut Linus Torvalds

Tämän oppaan yhtenä tarkoituksena on murtaa myyttiä siitä, ettäLinuxin käyttäminen olisi vaikeaa ja se olisi vain asiantuntijoille sopivakäyttöjärjestelmä. Päinvastoin – Linuxin käyttäminen ei ole senvaikeampaa kuin kilpailevien käyttöjärjestelmien. Lisäksi Linux onerinomaisesti toimiva käyttöjärjestelmä: käyttäjän ei tarvitse huolehtiaviruksista tai muista tietoturvauhkista samalla tavoin kuin esimerkiksiMicrosoft Windows -käyttäjien. Linuxin lisäksi internetistä voi ladatahuikean määrän muitakin vapaita ohjelmia ilmaiseksi.

VIISI HYVÄÄ SYYTÄ SIIRTYÄ LINUXINKÄYTTÄJÄKSI

Tietoturva

4

Linuxille ei ole olemassa yhtään aktiivisesti leviävää virusta. TokiLinuxillekin voidaan kirjoittaa viruksia ja haittaohjelmia, muttakäyttöjärjestelmä on rakenteeltaan sellainen, että virusten onvaikeampi levitä kuin Windows-järjestelmissä. Linuxin avoinkehittämismalli takaa myös sen, että tietoturva-aukot korjataannopeasti ja korjaukset jaetaan käyttäjille yleensä ennen kuin käyttäjätehtivät kärsiä ongelmista. Toisaalta esimerkiksi heikko salasana taijärjestelmän päivittämättä jättäminen ovat selkeitä uhkia missä tahansajärjestelmässä.

Edullisuus

Avoimeen lähdekoodiin perustuvat ohjelmat ovat kenen tahansavapaasti käytettävissä, muokattavissa ja levitettävissä. Siksi Linux-jakelut ja -ohjelmistot ovat vapaasti ladattavissa internetistä. Linux-jakeluita myydään myös perinteisten ohjelmistojen tapaan, muttayleensä ne ovat huomattavasti edullisempia kilpaileviin suljettuihinkäyttöjärjestelmiin verrattuna. Usein myytävissä avoimen lähdekoodinohjelmistoissa hinta koostuu pakkauksista, ohjekirjoista jatukipalveluista – ei lisenssimaksuista.

Linuxin maskotti on Tux-pingviini

Useimpia tietokoneita vaivaa aika ajoin yksittäisten ohjelmien tai kokojärjestelmän kaatuilu. Linux-järjestelmän ydin (eng. kernel) on vakaa jakaatuu erittäin harvoin – jos koskaan. Linux voikin olla käynnissäyhtäjaksoisesti kuukausia tai jopa vuosia ilman ongelmia tai tarvettauudelleenkäynnistämiselle. Tämän vuoksi Linux onkin suosittukäyttöjärjestelmä palvelintietokoneissa. Joskus huonojanäytönohjainajureita käytettäessä näyttö voi mennä pimeäksi, vaikkajärjestelmän ydin ei kaadu.

Muokattavuus käyttäjän tarpeisiin

5

Avoimen lähdekoodin kuuluu vapaus muokata ohjelmia omaankäyttöön paremmin soveltuviksi. Ohjelmointitaitoinen voi lähdekoodinavulla tehdä mitä tahansa parannuksia. Lisäksi useimpien ohjelmienasetuksia voi jokainen muokata hyvin pitkälle, joten ohjelmointitaidoteivät ole välttämättömiä räätälöintiin. Käyttäjälle näkyvän graafisenkäyttöliittymän voi esimerkiksi valita useista eri vaihtoehdoista. Linuxtoimii hyvin myös monenlaisissa tietokoneissa. Uusien ja tehokkaidentietokoneiden lisäksi Linuxia voi käyttää myös vanhemmissa jahitaammissa koneissa. Näin myös vanha, nurkkaan pölyttymään jäänyttietokone on mahdollista ottaa käyttöön Linuxin avulla.

Helppokäyttöisyys

Linuxin käyttäminen ei ole sen vaikeampaa kuin tutun Windowsin.Netissä surffaaminen tai vaikka tekstinkäsittely sujuu Linuxilla keneltätahansa siinä missä vaikka Microsoft Windowsilla tai Applen OS X:llä.Erityisesti ohjelmapakettienhallinta tekee järjestelmän ylläpidostavaivatonta. Vaikka tietyt asiat eivät toimi samalla tavoin kuin mihin onsaattanut tottua Windowsissa tai OS X:ssä, se ei kuitenkaan teeLinuxista vaikeakäyttöistä – kenties jopa päinvastoin.

Tämän oppaan tarkoitus on perehdyttää lukija tuntemaan keskeisetasiat, jotka uuden Linux-käyttäjän on syytä tietää. Kun jaksaa paneutuaLinuxin perusasioihin muutaman illan tai yhden viikonlopun, niin huomaa,ettei sen käyttäminen todellakaan ole lainkaan niin vaikeaa kuin useinannetaan ymmärtää.

LINUX PERUSTUU AVOIMEENLÄHDEKOODIIN

Avoimen lähdekoodin (eng. open source) ohjelmilla tarkoitetaanohjelmistoja, joita saa

1. käyttää vapaasti2. levittää vapaasti3. muokata vapaasti.

Perinteisiä, suljettuja ohjelmistoja saa käyttää vain valmistajanasettamien ehtojen mukaan ja niiden eteenpäin levittäminen onkielletty. Lisäksi ohjelmien muokkaaminen paremmin käyttäjän tarpeitavastaavaksi on mahdotonta, sillä ohjelmien pohjana oleva lähdekoodi eiole vapaasti saatavilla.

Avoin lähdekoodi poikkeaa merkittävästi suljetusta: Avoimetohjelmistot ovat käyttäjiensä kehittämiä eivätkä kenenkään tiukassahallinnassa. Samaa ohjelmaa kehittää suuri joukko yritysten palkkaamiaja yksityisiä ohjelmoijia, joten kehitys ei pysähdy yksittäisen yrityksenkonkurssiin. Mainokset ja kytkykauppa poistetaan välittömästi, koskakäyttäjäorganisaatio tai -ohjelmoija voi muokata ohjelmastahalutunlaisen ja levittää paranneltua versiota eteenpäin.

6

Vapaalla ohjelmalla tarkoitetaan oikeutta käyttää ja levittää ohjelmaavapaasti. Avoimet ohjelmistot ovat saaneet viime vuosien aikana paljon suosiota.Tunnetuimpia ovat toimisto-ohjelmisto OpenOffice.org, internetselainMozilla Firefox sekä GNU/Linux-käyttöjärjestelmä. Miljoonienkotikäyttäjien lisäksi myös useat suuret organisaatiot ovat vaihtaneetsuljettuja ohjelmistoja avoimiin, näiden joukossa lukuisia julkishallinnonorganisaatiota ympäri maailmaa.

Avoimeen lähdekoodiin perustuvat ohjelmistot ovatkin onnistuneetaidosti haastamaan jopa maailman suurimman ohjelmistovalmistajan,Microsoftin. Useimmat suuret tietotekniikka-alan toimijat, kuten IBM,Novell, Sun, HP sekä Nokia, ovat lähteneet kehittämään avoimiaohjelmistoja ja tarjoavat näihin perustuvia palveluja. Harvoin, joskoskaan, kilpailevat yhtiöt ovat puhaltaneet yhteen hiileen vastaavassamittakaavassa.

JAKELUVERSIOT JATYÖPÖYTÄYMPÄRISTÖT

Linuxista on useita eri jakeluversiota (levitysversio, distribuutio, distro).Ei siis ole olemassa yhtä Linuxia, kuten on olemassa Windows tai MacOS. Useat eri toimijat ovat koonneet oman jakeluversionsa Linux-ytimen ympärille. Jakeluversiot sisältävät paljon samoja ohjelmia ja näinmuistuttavat pitkälti toisiaan. Jotain yleisintä jakelua käyttämäänoppinut osaa siis mitä todennäköisimmin käyttää myös muitakinjakeluja. Linuxin käyttöä aloittelevan kannattaa valita jokin tunnetuistajakeluista, jossa on kiinnitetty erityistä huomiota käytön helppouteen.Tunnettuja jakeluja kehittää yleensä suuri joukko ihmisiä, joten ne ovathyvin ajan tasalla. Ubuntun lisäksi muita laajassa käytössä olevia jakeluja ovat mm.Debian, Fedora, Suse, Mandriva, Mepis ja PCLinuxOS.

Ubuntu on yksi suosituimmista ellei jopa suosituin Linux-jakelu. Projektinon aloittanut etelä-afrikkalainen miljonääri Mark Shuttleworth.Varmistaakseen Ubuntun kehittämistyön tulevaisuudessakinShuttleworth on perustanut Ubuntu-säätiön ja lahjoittanut sille 10miljoonaa dollaria.

Vanha afrikkalainen sana Ubuntu kuvaa yhteisöllisyyttä, ja se voidaansuomentaa "ihmiseltä ihmiselle". Ubuntun perusperiaatteita ovat:

ilmaisuus sitoutuminen avoimen lähdekoodiin ohjelmistoihin jakehittämistapaan helppokäyttöisyys monikielisyys

7

Ubuntu perusversio käyttää Gnome-työympäristöä. KDE-työympäristöä suosivia ei kuitenkaan ole unohdettu, sillä Ubuntusta onolemassa myös Kubuntu-niminen rinnakkaisversio. Ubuntu ja Kubuntuperustuvat samaan perusjakeluun ja poikkeavat toisistaan vaingraafiselta käyttöliittymältään. Myös kevyen XFCE-työpöytäympäristönkäyttäminen on mahdollista. XFCE:tä käyttävää versiota Ubuntustakutsutaan Xubuntuksi. Erityisesti koulukäyttöön muokattu Ubuntunversio kulkee nimellä Edubuntu. Gobuntu sisältää ainoastaan ohjelmia,joiden koko lähdekoodi on saatavilla ja lisenssiehdot sallivat ohjelmankäytön, tutkimisen, muokkaamisen ja levittämisen. Se ei sisällä lainkaansuljetun lähdekoodin ajureita ja koska avoimia ajureita ei vielä olekaikille laitekomponenteille, on laitetuki käytännössä puutteellinen.

Ubuntu on yksi helppokäyttöisimmistä työpöytäkäyttöön tarkoitetuistaLinuxeista, jotka ovat tunnettuja paitsi luotettavuudestaan,turvallisuudesta ja tehokkuudestaan myös siitä, että ne ovat ilmaisia.

Ilmaisuus perustuu siihen, että Linux on vapaan ja avoimen lähdekoodinohjelmisto (VALO). Kyseisiä ohjelmistoja jokaisella on oikeus käyttää,muokata ja levittää vapaasti.

VALO tarkoittaa käytännössä sitä, että käyttäjien ei tarvitse olla täysinriippuvaisia ohjelmiston toimittaneen yrityksen mielivaltaisistahinnoittelu- tai ohjelmistokehityspäätöksistä. VALO mahdollistaa sen,että ohjelmistoyritysten välinen kilpailu ei perustu markkina-asemaanvaan todelliseen osaamiseen ja laatuun. Lisäksi käyttäjällekin jää ainamahdollisuus itse muokata ohjelmistojaan, mikäli markkinat eivät tuotatyydyttäviä ratkaisuja.

T ietotekniikan on sopeuduttava ihmisten tarpeisiin, eikä niin, ettäihmiset sopeuttavat tarpeensa muutaman harvan ohjelmistoyrityksenratkaisuun.

Tämä suomenkielinen opas alentaa huomattavasti kynnystä tutustuaUbuntuun. Monet Ubuntun ohjelmista ovat myös suomennettu ja niidenkäyttö on muutenkin helppoa. Astu uuteen, vapaan ja käyttäjälähtöisenteknologian aikakauteen ja hanki nyt Ubuntu Linux!

LISÄTIETOJA NETISSÄ

Lisää hyviä ohjeita Ubuntun käyttöön ja ylläpitoon löytyy suomeksisivustoilta http://fi.wikibooks.org/wiki/Ubuntu_tutuksi,http://www.ubuntu-fi.org ja Linux.fi wikistä osoitteestahttp://www.linux.fi.

8

2. MITEN UBUNTU EROAA WINDOWSISTA?

9

Tässä luvussa on kuvattu merkittävimmät käytännön erot WindowsiinUbuntua käytettäessä.

OHJELMIEN ASENNUS JA PÄIVITTÄMINEN

Windows-käyttäjä on tottunut asentamaan ohjelmia ajamallaasennusohjelman (esim. install.exe) ja napsauttelemalla OK ja Jatkakunnes ohjelma on asennettu. Ubuntussa näin ei tehdä koskaan. KaikkiUbuntun ohjelmat asennetaan käyttäen erityistä ohjelmapakettienhallintaohjelmistoa. Pakettihallinnan valikoimasta ruksitaan asennettavatohjelmat, ja painamalla Toteuta-nappia ne asentuvat automaattisesti.Pakettihallinta tietää myös mitkä kaikki ohjelmat Ubuntuun onasennettu, ja siksi osaa jopa päivittää kaikki asennetut ohjelmanuusimpaan versioon yhdellä komennolla. Ohjelmia voi lisätä ja poistaahelpoiten valitsemalla valikosta Sovellukset > Lisää tai poista...Ylläpito-oikeudet omaavalle käyttäjälle ilmestyy ruudun vasempaanylälaitaan ilmoitus, kun asennetuista ohjelmista on päivityksiä saatavilla.T ietoturvapäivitykset on mahdollista asettaa asentumaanautomaattisesti.

PALOMUURI

Linux-käyttöjärjestelmässä on sisäänrakennettuna palomuuri. Sitätarvitsee muuttaa vain palvelinkäytössä. Koska Ubuntussa ei oleverkkopalveluita käynnissä ellei niitä ole erikseen asentanut, einormaalin kotikäyttäjän tarvitse tehdä palomuurille mitään.

VIRUKSET

Virukset ovat lähinnä Windows-käyttöjärjestelmän ongelma. Mac- jaLinux -käyttäjät eivät tarvitse virustorjuntaa, sillä aktiivisesti leviäviäviruksia ei ole ja käyttöjärjestelmien rakenteesta johtuen tuskintuleekaan. On kuitenkin edelleen syytä olla tarkkana mitä ohjelmiasuorittaa, eli sähköpostissa tai www-sivulla olevaa tuntematontaohjelmaa ei pidä ajaa. Käyttäjätunnukset ja käyttöoikeudet

Myös Windowsissa on eri käyttäjätunnuksia, mutta Linuxissa niidenkäyttö on pakollista, ja käyttöoikeudet on rajattu tiukemmin. Yleensänormaalikäyttäjä ei esimerkiksi voi muokata mitään muita tiedostojakuin niitä, jotka sijaitsevat hänen omassa kotikansiossaan. T ietyttoimenpiteet, kuten ohjelmien asentaminen ja päivittäminen, vaatiiylläpito-oikeudet. Ylläpitoon oikeutetulta käyttäjältä kysytään hänensalasanaansa kun hän yrittää suorittaa ylläpito-oikeuksia vaativiatoimenpiteitä.

KÄYTTÄJÄN ”UBUNTU” KOTIKANSIO.

10

Linuxin tiedostojärjestelmässä ei ole erillisiä A, C, D jne. asemia kutenWindowsissa, vaan kaikki tiedostot on liitetty samaantiedostojärjestelmään, jonka juuri on / (kauttaviiva). Kaikki käyttäjientiedostot sijaitsevat käyttäjien omissa kotihakemistoissa /home-hakemiston alla, muut hakemistot ovat erilaisia järjestelmäkansioita.Ubuntussa käyttäjä voi selailla tiedostojaan avaamalla valikosta Sijainti> Kotikansio. Windowsin Oma tietokone-näkymää vastaava kohtalöytyy valikosta Sijainti > Tietokone.

11

KOKEILEMINEN JAASENTAMINEN3. UBUNTUN ASENTAMINEN

12

3. UBUNTUN ASENTAMINEN

Tämä asennusopas on tehty Ubuntun versiolle 10.04 LTS.

Voit kokeilla Ubuntua CD-levyltä ennen asennuspäätöksen tekemistä.Muutoksia tietokoneellesi ei tällöin tehdä.

Mikäli olet asentamassa Ubuntun Windowsin rinnalle, katso ohjeita tästäUbuntu-sivujen oppaasta. Opas voi auttaa myös muidenkäyttöjärjestelmien rinnalle asentamisessa (kuten OS X).

YLEISTÄ ASENTAMISESTA

Ubuntu toimii useimmissa PC-tietokoneissa (myös Apple), niin vanhoissakuin uusissakin, mutta joidenkin lisälaitteiden kanssa voi olla ongelmia.Monet laitevalmistajat eivät noudata standardeja tai tee minkäänlaistayhteistyötä Linux-yhteisön kanssa, joten kannattaa siis kokeilla Ubuntunkäynnistyttyä CD-levyltä (katso alempana) oheislaitteiden toimivuutta.Laitehankintoja tehtäessä kannattaa vaatia tuotteelta toimivuuttaLinuxissa, mieluiten ilman erillisten ajureiden asentamista.

Jos Ubuntusta tai sen asentamisesta on kysyttävää, kannattaa tutustuatämän oppaan lisäksi myös Ubuntu-sivujen ohjeet-sivun linkkeihin taipyytää apua Ubuntu-sivujen keskustelualueilla.

Tärkeää: kokonaisen käyttöjärjestelmän asentaminen on aina riskialtista,vaikka se oltaisiin tehty mahdollisimman sujuvaksi. Jos sinulla onentuudestaan koneessasi käyttöjärjestelmä, ja haluat pitää sen tietoineenetkä tyhjentää tietokoneesi koko kovalevyä Ubuntua varten, onsuositeltavaa varmuuskopioida tärkeimmät tiedostosi esim. CD-levylle taiUSB-kovalevylle. Ubuntun asennusohjelmaa tulee käyttää erityisentarkkaavaisesti, sillä asennusohjelmalla on mahdollista poistaa kaikkikoneellasi entuudestaan oleva tieto.

ASENNUSOPAS

Asennusopas alkaa siitä, kun tietokonetta ollaan käynnistämässä jokosaadulta tai itse kirjoitetulta Ubuntu-CD-levyltä.

Jos syötät Ubuntu-CD-levyn asemaan Windows-käyttöjärjestelmänollessa käynnissä, tulee esille valikko, josta tulee Ubuntun kokeilua taiasentamista varten valita ensimmäinen valinta Esittely ja täysi asennus.T ällöin ehdotetaan tietokoneen käynnistämistä uudelleen CD-levyltä.Valittavissa on myös asennus Windowsin "sisälle", mitä ei käsitellä tässäasennusoppaassa.

13

0. Käynnistys CD-levyltä Koneesi käynnistyy nytUbuntun CD-levyltä. Joset saa tätä ruutuanäkyviin, katso koneesiohjekirjasta, kuinkatietokone käynnistetäänCD-levyltä.

1. Kielen valinta Mikäli et halua asentaaUbuntua englanniksi,valitse oheisestaikkunasta kieleksi suomi.

Huom. suomen kielenlataaminen vaatiiInternet-yhteyden,jonka voi käydäkytkemässä päälläkohdan ”KokeileUbuntu 10.04 LTS”kautta. Voit myöskäyttää UbuntuFinnish Remixiä taiUbuntun DVD-versiota,joilla kaikkisuomennokset ovatvalmiiksiasennuslevyllä.Ubuntun käyttäminenCD-levyltä on hidasta,ja tarkoitettu lähinnälaitteiston ja Internet-yhteyden testaamistavarten.

14

2. Mikä on sijaintisi?Valitse sijaintisiaikavyöhykkeenvalitsemista varten.Yleensä valmiina onvalittuna Helsinki/Suomi.Jos kellonaika on väärin,voit korjata asianasennuksen jälkeen.

3. Näppäimistönasettelu.Asennusohjelmasuosittelee valmiiksisuomalaistanäppäinasettelua. Voitkokeilla näppäimistöntoimimvuutta tarjollaolevaan laatikkoon. Mikälikäytössä on jonkin muunmaan näppäimistö, voityrittää löytää oikeannäppäinasettelun arvaa-toiminnan avulla, taivalitsemalla omanäppäinasettelu.

4. Levytilanvalmistelu. T ämä on usein tärkeintietojen säilyttämisenkannalta ja mahdollisestihankalin kohtaasennuksessa. Levytilanvalmistelussa, eliosioinnissa, määritellään,mikä osa tietokoneesikovalevystä annetaanUbuntun käyttöön. Mikäliasennat UbuntuaWindowsin rinnalle katsoohjeita sivultaAsentaminen Windowsin

15

Asentaminen Windowsinrinnalle. Automaattisestitoimivat vaihtoehdotovat lueteltu alla. Josmahdollista, käytä ainajotain näistä: ne eivätvaadi osioinnin tekemistäkäsin.

4-1.Käytä koko levyä.Valitse tämä vain, jossinulla ei oleentuudestaan koneellasiasennettuakäyttöjärjestelmää tai ettarvitse toistakäyttöjärjestelmää jasinulla on kaikki tärkeättiedostosivarmuuskopioituina. Eliettet tarvitse kovalevylläjo olevia tietoja.

4-2. Asennarinnakkain,valitsemismahdollisuusjokaisellakäynnistyskerralla. Valitse tämä, jos haluatsäilyttää entisenkäyttöjärjestelmäsi ja/taiolemassa olevalla osiollaolevat asiakirjasi ja muuttiedostot.Liukusäätimellä valitaanpienennettävän osionuusi koko (Ubuntulleannetaan jäljelle jäävätila). Sen voi asettaaesimerkiksi puoleenväliin. Muihin kuinkyseessä olevaan osioonei kosketa.

4-3. Osioi itse. Jos muokkaat itseosiotaulua, katsoOsiointi-sivulta lisätietoja.

16

5. Kuka olet? Täytä kentät haluamillasitiedoilla. Pidä valitsemasisalasana hyvinmielessäsi. T ietokoneennimellä ei tavallisesti olejuuri merkitystä, jotenvoit pitää senoletusarvoisena tai valitaitse keksimäsi nimen.

6. Valmiinaasennukseen. Levytilan valmistelunjälkeen näytetäänyhteenvetoruutu. Joskaikki vaikuttaa oikealta,napsauta Asenna-painiketta. Muussatapauksessa voit palatatekemään muutoksiaedellisiin kohtiin, taiperua asennuksen.

7 . Asennetaanjärjestelmä. Ubuntua asennetaan jatarvittavia kielipakettejaladataan verkosta.

17

ladataan verkosta.Asennus voi kestääkymmeniä minuutteja.

8. Käynnistetäänjärjestelmä uudelleen. Poista Asennus-levy cd-asemasta ja painaenteriä käynnistääksesitietokoneen uudelleen.

18

9. Valmista. Käyttäjätunnuksen jasalasanan syötön jälkeenvalmis Ubuntu-asennusnäyttää tältä. Onneksiolkoon!

Tämä asennusopas on otettu Ubuntu Suomi -s ivuilta osoitteesta http://wiki.ubuntu-fi.org/Asentaminen. Asennusoppaan tekijänoikeudet: Timo Jyrinki, Petri Järvisalo .S ivun s isältö on käytettävissä valintas i mukaan GNU Free Documentation -lisenss illä (ilman kans itekstejä tai vakio lukuja) ja/tai Creative Commonsin Nimeä-Tarttuva 3.0 -lisenss illä. Kuvien osalta täytyy kuitenkin muistaa että Ubuntu onCanonical:n tavaramerkki, joten vaikka niitä saa vapaasti edelleenjakaa, ne eivät o lemainittujen lisenss ien alla käytettävissä mihin tahansa tarkoitukseen.

19

KÄYTTÖ4. UBUNTUN PERUSKÄYTTÖ5. INTERNET-SELAILU6. TOIMISTO-OHJELMISTO

20

4. UBUNTUN PERUSKÄYTTÖ

Ensimmäinen käynnistyskerta

Mikäli olet ostanut tietokoneesi siten, että siinä on valmiiksi asennettuUbuntu-käyttöjärjestelmä, niin ensimmäisellä käynnistyskerrallajärjestelmä pyytää sinua luomaan käyttäjätunnuksen ja salasanan. Josolet asentanut Ubuntun CD/DVD-levyltä, niin olet luonut tämänensimmäisen käyttäjätunnuksen jo asennusvaiheessa.

Tällä ensimmäisellä käyttäjätunnuksella on ylläpito-oikeudet, ja senavulla voi kirjautua sisään ja luoda lisää käyttäjätunnuksia, joille voihalutessaan myös antaa ylläpito-oikeuksia. Olennainen osa Linuxin turvallisuutta on se, että jokaisella käyttäjällä onoma käyttäjätunnus ja niiden käyttöoikeudet on rajoitettu niin, etteikäyttäjätunnuksella pääse tekemään mitään sellaista, mihin sillä ei oleoikeutta.

Valitse käyttäjätunnukselle nimi, joka sisältää pelkkiä kirjaimia. Onsuositeltavaa myös, että kaikki kirjaimet ovat pieniä sekaannustenvälttämiseksi. Linux on ns. kirjainkokoherkkä, eli esimerkiksi ”Matti” ja”matti” ovat eri käyttäjätunnuksia.

Salasanan puolestaan tulisi olla mahdollisimman monimutkainen ja sevoi sisältää mitä tahansa kirjaimia, numeroita ja muita merkkejä.Salasanat ovat olennainen osa turvallisuutta, joten pidä ne hyvässätallessa!

Sisäänkirjautuminen ja salasanan käyttö

T ietokoneen käynnistymisen jälkeen avautuu ensimmäisenä näkyvillesisäänkirjautumisruutu. Kirjaudu sisään järjestelmään syöttämällä omakäyttäjänimesi ja salasanasi.

Mikäli yrität suorittaa ylläpito-oikeutta vaativia toimenpiteitä ja sinullaon ylläpito-oikeus, kysyy järjestelmä sinulta uudestaan salasanaasiturvallisuussyistä. Yleisin ylläpitotoimenpide on järjestelmäänasennettujen ohjelmien päivittäminen, josta enemmän kohdassaPäivitysten lataaminen.

Tältä näyttää Ubuntu perusasetuksilla.

21

Ubuntun työpöytä

Ubuntun työpöydällä on Windowsista poiketen kaksi paneelia, sekäalhaalla että ylhäällä. Ylhäällä olevassa paneelissa sijaitsevat valikot jaalhaalla näkyvässä paneelissa avoimet ohjelmat. Lisäksi yläpaneelinoikeassa nurkassa sijaitsevat kello ja ns. ilmoitusalue. Alapaneelinoikeassa reunassa on työtilavaihdin, jolla voi vaihtaa eri työtilojen välillä.

Yläpaneelin vasemman puolen valikot

Yläpaneelissa on kolme valikkoa: Sovellukset-valikon kautta saakäynnistettyä sovellusohjelmia. Ne on ryhmitetty käyttötarkoituksenmukaan omiin alavalikoihinsa. Sijainnit-valikon kautta pääseetarkastelemaan mm. omaa kotihakemistoa, asiakirjoja, sekä erilevyosioita. Tästä valikosta löytyy myös työkalu tiedostojenetsimiseen. Järjestelmä-valikko pitää sisällään ohjelmat Ubuntunasetusten muokkaamiseen ja järjestelmänhallintaan.

RYTMILAATIKKO-MUSIIKKISOITIN

Laajan musiikkikokoelman hallintaa helpottaa Rytmilaatikko (eng.Rhythmbox). Se etsii tietokoneestasi kaikki musiikkikappaleet ja pitääniistä luetteloa. Se sisältää myös käytännöllisiä lisätoimintoja, kutenesimerkiksi laulujen sanojen ja albumien kansikuvien näyttäminensuoraan soitto-ohjelmassa. Rytmilaatikon voit avata hakemistostaSovellukset > Ääni & Video > Rytmilaatikko-musiikkisoitin.

22

Rytmilaatikko-musiikkisoitin

VIDEOIDEN KATSELU

Totem (suom. Elokuvasoitin) on Ubuntun virallinen videosoitin. Totemei kuitenkaan toista oletuksena patenttien alaisiamultimediaformaatteja, kuten wmv ja mov. Kyseistenmultimediatiedostojen katsomiseen tarvittavat koodekit voi asentaanapin painalluksella videotiedostoa avattaessa. Elokuvasoittimen voitavata hakemistosta Sovellukset > Ääni ja video > Elokuvasoitin.

23

Ubuntun elokuvasoitin

KUVANKÄSITTELY

Yksi Linuxin tunnetuimmista ohjelmista on kuvankäsittelyohjelma GIMP.Sitä pidetäänkin usein Adobe Photoshopin tasoisena ohjemana. Gimptarjoaa monipuoliset ominaisuudet kuvankäsittelyyn, jotka riittävätvaativallekin harrastajalle. Gimpin opiskelun voi aloittaa esim. Gimp-wikikirjaa lukemalla, joka löytyy sivulta http://fi.wikibooks.org/wiki/GIMP.Gimp avautuu valikosta Sovellukset > Grafiikka > GIMP-kuvankäsittely.

24

GIMP-kuvankäsittelyohjelma

OMISTA TIEDOISTA HUOLEHTIMINEN

T ietoturvan kannalta on tärkeää, että jokaisella käyttäjällä on omaturvallinen salasanansa, joilla he kirjautuvat järjestelmään. Salasanan voivaihtaa valitsemalla valikosta Järjestelmä > Asetukset > Omattiedot ja napsauttamalla ikkunan oikeasta yläkulmasta Vaihdasalasana. T ietokoneen kiintolevyn äkillisen rikkoutumisen tai inhimillisen virheenainaisen uhan takia on suositeltavaa tehdä tärkeistä tiedostoistavarmuuskopiot säännöllisin väliajoin.

JÄRJESTELMÄN VALVONTA - RESURSSIT

25

Jos haluat seurata tietokoneesi resurssien käyttöä, löytyy siihen työkaluvalikosta Järjestelmä > Ylläpito > Järjestelmän valvonta. Samastasovelluksesta näkyy myös käynnissä olevat prosessit, ja sitä kauttavoit esimerkiksi lopettaa ohjelman, joka ei muuten suostusulkeutumaan.

Ubuntun Järjestelmän valvonta -sovellus

26

5. INTERNET-SELAILU

27

Firefoxin logo

Ubuntu sisältää useimille tutun Mozilla Firefox -selaimen. Firefoxkäynnistetään yläpalkissa näkyvästä Firefoxin logosta. Selaimenominaisuuksia on helppo lisätä lisäosien (eng. add-ons) avulla.

28

KÄYTTÖLIITTYMÄN ESITTELYFirefoxin päänäkymässä on valikkorivi, erilaisia painikkeita, työkalurivi jahakupalkki. Alla olevasta kuvasta näet, miltä päänäkymä näyttää.

Kuvan alla olevassa taulukossa on selitetty nuolien osoittamatominaisuudet.

Nuoli Ominaisuus Kuvaus

1 ValikkoriviTarjoaa useita komentoja Firefoxinkäyttöä varten.

2 SelauspainikkeetKäytetään verkon selaamiseen. Painikkeitaovat Edellinen, Seuraava, Päivitä, Lopeta jaAloitussivu.

3 TyökaluriviKäytetään mm. navigointiin jakirjanmerkkien lisäämiseen.

4 OsoitepalkkiTekstilaatikko, johon verkkosivun osoitekirjoitetaan.

5 KirjanmerkkitoimintoMahdollistaa kirjanmerkkien poistamisen,nimeämisen, siirtämisen ja lisäämisen.

6 HakupalkkiTekstilaatikko sanahakua varten,valittavana useita hakukoneita.

7 VälilehdetMahdollistaa eri verkkosivujensamanaikaisen tarkastelun välilehdillä.

29

8 T ilarivi Näyttää sivun tilan, esim. varoitusviestit.

9 Sisältö Näyttää katseltavan verkkosivun.

FLOSS Manualsin suomenkielinen Firefoxin käyttöopas löytyyosoitteesta http://fi-new.flossmanuals.net/firefox/index. LisätietojaFirefoxista löydät suomeksi myös osoitteesta http://www.mozilla.fi/.

30

6. TOIMISTO-OHJELMISTO

Ubuntun perusasennukseen kuuluu OpenOffice.org-ohjelmistoperhe. Seperustuu avoimeen lähdekoodiin ja se pitää sisällään hyvin pitkällesamat toiminnot kuin Microsoftinkin toimisto-ohjelmisto. OpenOffice onviime aikoina saanut paljon jalansijaa myös yrityksissä jajulkishallinnossa ympäri maailmaa. Siitä on olemassa versiot myösWindowsille ja Mac OS X:lle. OpenOfficeen siirtyminen on helppoaMicrosoft Officeen tottuneelle, sillä sen käyttöliittymä on hyvinsamanlainen ja se osaa avata ja tallentaa Microsoft Officen tiedostoja.OpenOffice sisältää seuraavat osat: Writer (tekstinkäsittely), Calc(taulukkolaskenta), Impress (esitysgrafiikka), Base (tietokanta) ja Draw(vektorigrafiikka). Ohjelmat löytyvät Sovellukset-valikon kohdastaToimisto.

WRITER

Writer on Open Officen tekstinkäsittelyohjelma. Se toimii samalla tavoinkuin mikä tahansa muukin tehokas tekstinkäsittelyohjelma, kutenesimerkiksi Microsoft Word, Googlen Google Docs -palvelu tai WordPerfect. Siinä on kaikki tekstinkäsittelyohjelman perusominaisuudet,kuten kielentarkistus; muotoiluominaisuudet, kuten luettelomerkit;eriväriset, -kokoiset ja -tyyliset fontit; sekä koko joukko muutahyödyllistä. Writerin kenties paras ominaisuus on kuitenkin se, ettäosana OpenOffice.org -ohjelmistopakettia se on täysin vapaa.

Writerin käyttöliittymä:

OMINAISUUDET

31

Writerissa on useita hienoja ominaisuuksia, jotka erottavat sen muistatekstinkäsittelyohjemista.

AutoComplete - Ehdottaa yleisiä sanoja ja fraasejakirjoittaessasi, mikä nopeuttaa kirjoittamista.Edistynyt muistiinpanojärjestelmä - Jonka avulla voit lisätäasiakirjojen viereen muistiinpanoja, joissa näkyvät myösmuistiinpanon muokkauspäivämäärä ja -aika. Lisäksi eri käyttäjienlisäämät muistiinpanot näkyvät erivärisinä.Tallennus- ja vientivaihtoehdot - Writerissa on 20 tallennus- ja5 vientimuotoa, mukaan lukien tiettyjen tiedostomuotojen omatominaisuudet, kuten salasanat.Portable Document Format (PDF) -vienti - Writer osaamuuttaa asiakirjat PDF-tiedostoiksi, mikä, kuten PDF:n sanaportable antaa ymmärtää, tekee asiakirjoistasi erittäin käteviädigitaalisessa maailmassa. Kaikki suuret julkaisuyhtiöt käyttävätPDF-tiedostomuotoa etenkin kirjoissa, sekä online että offline,PDF:n What-You-See-Is-What-You-Get (WYSIWYG) -tulostuksentakia.Perusasiakirjat - Niiden avulla voit luoda pitkiä kirjoja jakirjoituksia säilyttämättä kaikkea materiaalia yhdessä asiakirjassa.Voit siis linkittää pieniä asiakirjoja yhteen yhdeksi suureksiasiakirjaksi.Ohjattu luonti - Antaa sinulle erinomaisia asiakirjapohjia minkätahansa projektin tueksi.Säilytä vanhat asiakirjat - Writer on taaksepäin yhteensopivakaikkien aikaisempien versioidensa kanssa, ja mikä parasta, seosaa lukea myös kaikkia Microsoft Wordin asiakirjamuotoja.Erinomainen käyttöliittymä - Writerin käyttöliittymä ontoteutettu erittäin puhtaalla ja selkeällä Galaxy Stylella ja senvalikot ovat täysin muokattavissa.Tyylit ja muotoilu - Writerissa on erittäin vahva ja monipuolinentyyli- ja muotoilujärjestelmä, joka tuo tyylien voiman tavallisenkäyttäjän ulottuville.

NOPEA ESITTELY

32

33

A. - Tiedosto, sisältää usein käytettyjä toimintoja, kuten Avaa,Tallenna, Vie ja Tulosta.B. - Muokkaa, sisältää tavallisia toimintoja, kuten Kopioi, Liitä,Leikkaa, Kumoa, Palauta ja Etsi ja korvaa.C. - Näytä, täältä voit muokata valikkoja ja työkalurivejä sekäkäytää eri zoomausvaihtoehtoja.D. - Lisää, suurin osa ominaisuuksista, jotka liittyvät johonkinmuuhun kuin tekstiin, löytyy täältä, esimerkiksi: Kuvat, Taulukot,Ylä- ja alatunnisteet.E. - Muotoilu, sisältää kaikki muotoiluominaisuudet, kuten Palstat,Sivu, Luettelomerkit ja -numerointi, yms.F. - Taulukko, sisältää taulukoihin liittyvät toiminnot, kuten Lisäätaulukko, Yhdistä solut, Erota solut, yms.G. - Työkalut, sisältää monipuolisempia toimintoja, kutenMakrot, Joukkokirjeen ohjattu luonti, Galleria, mutta myös yleisiätyökaluja, kuten Kielentarkistus, Synonyymisanasto ja Sanojenlukumäärä.H. - Ikkuna, erittäin yksinkertainen valikko, josta näet yhdestälistasta kaikkien Open Officen osien auki olevat ikkunat.I. - Ohje, joka sisältää ohjeita Open Officen ja Writerin käytöstä,Quick Reference Guide?? ? , jotka ovat erittäin hyödyllisiä kunopettelet Open Officen käyttöä.J. - Zoomaus ja näkymä, yksinkertainen osa valikkoa, muttaerittäin hyödyllinen kun haluat nähdä kokonaisen, monimutkaisenasiakirjan. Vierityksen avulla voit muuttaa näkymää lennosta,vasemmalta voit vaihtaa sivujen näkymää, ja oikealta näettämänhetkisen zoomausprosentin (painamalla hiiren oikeaanäppäintä saat näkyviin yleiset zoomausvaihtoehdot).K. - Tyylit ja muotoilu, Lihavointi, Kursiivi, Alleviivaus, Yläindeksija Alaindeksi. Luultavasti käytetyimpiä toimintoja.L. - Fontin nimi ja koko, vasemmalta voit vaihtaa käytettävääfonttia, ja oikealta sen kokoa.M. - Luettelomerkit ja sisennys, Luettelomerkit, Numerointi,Vähennä sisennystä, Lisää sisennystä.

LISÄTIETOA

Lisää tietoa OpenOfficen käytöstä löydät FLOSS Manualsinsuomenkielisestä OpenOffice -oppaasta osoitteestahttp://fi.flossmanuals.net/openoffice/index. Lisäksi OpenOfficesta löytyytietoa suomeksi sivuilta http://fi.openoffice.org/.

34

YLLÄPITO7. UBUNTUN PERUSYLLÄPITO8. KOMENTORIVI

35

7. UBUNTUN PERUSYLLÄPITO

PÄIVITYSTEN LATAAMINEN

Vaikka päivitysjärjestelmän voi automatisoida kokonaan, niinperusasennuksessa päivitysten hyväksyminen on jätetty käyttäjänvastuulle, sillä sellaiset päivitykset joissa ohjelmiin tulee merkittäviäuusia ominaisuuksia, saattavat muuttaa järjestelmän toimintaa jaaiheuttaa vikatilanteen. Jatkuvasti päivittyvät ohjelmat saattavat myösärsyttää käyttäjiä, kun ohjelmien toiminnallisuus muuttuu.

T ietoturvapäivitykset ovat ohjelmien erikoispäivityksiä siinä mielessä,että ne ainoastaan korjaavat tietoturvareiän eivätkä siis päivitä kokoohjelmaa uusimpaan versioon. Ubuntun voi halutessaan asentaahakemaan ja asentamaan kaikki tietoturvapäivitykset automaattisestivalitsemalla valikosta Järjestelmä > Ylläpito > Ohjelmalähteet jaedelleen välilehdeltä Päivitykset valinta Asennaturvallisuuspäivitykset kysymättä.

36

Tavanomaisissa Ubuntu-julkaisuversioissa on 18 kuukauden tukitietoturvapäivityksille. Järjestelmä kannattaa päivittää kokonaanuuteen versioon viimeistään tietoturvapäivitysten loputtua. Ubuntu-julkaisuversioille, joissa on tunnus ”LTS” (eng. long term support),julkaistaan tietoturvapäivityksiä vähintään kolmen vuoden ajantyöpöytäohjelmistojen osalta ja viiden vuoden ajan palvelinohjelmistojenosalta. LTS-version tietoturvapäivitysten takarajan lähestyessä on hyvätietää, että vanhan LTS-version voi päivittää suoraan seuraavaan LTS-versioon.

UUSIEN OHJELMIEN ASENTAMINENPAKETTIHALLINNALLA

Ohjelmia on toki mahdollista hakea ja asentaa yksi kerrallaan, muttasuositeltava tapa Ubuntussa on ohjelmien asentaminen Internetissäolevista pakettivarastosta (eng. repositories) ohjelmapakettihallintaakäyttämällä.

Yksi järjestelmän eduista on se, että asennettujen ohjelmien uusienversioiden tullessa pakettivarastoihin, ilmoittaa paketinhallinta niidensaatavuudesta automaattisesti. Näin kaikki asennetut ohjelmat onhelppo pitää ajan tasalla.

KÄYTTÄJÄTUNNUSTEN LISÄÄMINEN

Käyttäjätietoja pääsee muokkaamaan valikosta Järjestelmä > Ylläpito> Käyttäjät ja ryhmät. Uudet käyttäjät ovat tavanomaisestiperuskäyttäjiä, joten jos haluat, että heilläkin olisi ylläpito-oikeudet,täytyy ne myöntää erikseen käyttäjille liittämällä käyttäjätunnusylläpitoryhmään (admin).

Jos et itse halua käyttää aikaasi Linux-ongelmien ratkomiseen taikäyttöjärjestelmän ylläpitoon, voit turvautua maksulliseen Linux-tukipalveluun. Katso lisätiedot http://www.linux-tuki.fi.

"EN SAA TIEDOSTOA X AUKI"

Eri ohjelmat tallentavat tietonsa erilaisiin tiedostomuotoihin. Avataksesitiedoston sinun on selvitettävä mikä tiedostomuoto on kyseessä jasitten etsittävä ohjelma joka tukee sitä. Esimerkiksi kaikkia MicrosoftOfficen tiedostomuotoja voi avata OpenOfficella. Avoimen lähdekoodinohjelmistoissa käytetään yleensä standardinmukaisia tiedostomuotoja,jotta mahdollisimman moni ohjelma pystyisi käsittelemään niitä.

"EN VOI KATSELLA DVD-LEVYÄ X"

37

Monet kaupalliset DVD-levyt ovat suojattu CSS-salauksella. Linuxille onolemassa DeCSS-purkuohjelma, mutta patenttiepäselvyyksien takia sitäei toistaiseksi tule Ubuntun perusasennuksessa mukana, vaan käyttäjäjoutuu itse asentamaan sen internetistä. Lisätietoja sivullahttp://fi.wikibooks.org/wiki/Ubuntu_tutuksi/Suljetut_tiedostomuodot.

"SKYPEÄ EI LÖYDY PAKETTIHALLINNANTIETOKANNASTA, MITEN VOIN ASENTAASEN?"

Pakettihallinnan tietokannassa on yli 20 000 avoimen lähdekoodinohjelmapakettia. Skype on suljettu kaupallinen ohjelma, joten sensaamiseksi on pakettihallintaan erikseen syötettävä Skypenpakettivaraston sijainti.

38

8. KOMENTORIVI

39

UBUNTUN KOMENTORIVIN KÄYTTÄMINEN EI OLE VÄLTTÄMÄTÖNTÄ TAVALLISELLEKÄYTTÄJÄLLE, MUTTA SE ON USEIN HYÖDYLLINEN EDISTYNEEMMÄSSÄ KÄYTÖSSÄ JAJÄRJESTELMÄNHALLINNASSA.

Nykyaikainen tietojenkäsittely on hyvin interaktiivista ja komentorivinkäyttö on vain yksi interaktiivisuuden muoto. Useimmat ihmisetkäyttävät tietokonetta sen graafisen käyttöliittymän avulla,interaktiivisuus tapahtuu nopeaan tahtiin. Käyttäjä napsauttaakohdetta, vetää ja pudottaa sen, kaksoisnapsauttaa toista avatakseensen, muuttaakseen sitä jne.

Vaikka vuorovaikutteisuus tapahtuu niin nopeasti, ettet ajattele sitä,jokainen napsautus tai näppäimen painallus on komento tietokoneelle,johon se reagoi. Komentorivin käyttö on sama asia, muttatarkoituksellisempi. Kirjoitat komennon ja painat rivinvaihtonäppäintä.Esimerkiksi kirjoitan terminaaliin:

date

Ja tietokoneen vastaus on:

ke 2.9.2009 14.42.00 +0300

Tämä on aika tietokonemaista. Myöhemmissä luvuissa selitämme,miten voit kysyä päivämäärää ja aikaa mukavammassa muodossa.Kerromme myös, miten eri maissa ja eri kielillä työskentely muuttaatietokoneen ulostuloa. Kuvaamamme tapahtuma tapahtui kuitenkinvuorovaikutuksessa tietokoneen kanssa.

KOMENTORIVI VOI TOIMIA PALJONPAREMMIN

date-komento, kuten yllä on nähty, toimii huonosti kalenterin tai kellonkatsomiseen verrattuna. Tärkein ongelma ei ole ulostulonepämiellyttävä ulkoasu, joka on jo mainittu, vaan hankaluus käyttääulostulon arvoa. Esimerkiksi katsoessani verkkokalenteristanipäivämäärää lisätäkseni sen dokumenttiin, jota kirjoitan tai päivitän,joudun kirjoittamaan sen osittain uudelleen. Komentorivi voi toimiapaljon paremmin.

Kun olet oppinut joitain peruskomentoja ja siistejä tapoja säästääaikaasi, tässä kirjassa kuvaillaan komentojen ulostulon syöttämistämuille komennoille, toimintojen automatisointia, ja komentojentallentamista myöhempää käyttöä varten.

MITÄ TARKOITAMME KOMENNOLLA?

Tämän luvun alussa käytimme sanaa "komento" hyvin yleisestiviittaamaan mihin tahansa tapaan, jolla kerrotaan tietokoneelle mitäsen pitäisi tehdä. Tässä kirjassa komennolla on kuitenkin hyvin tarkkamerkitys. Se on tietokoneellasi oleva tiedosto, joka voidaan suorittaa.Muutamia suoraan suoritettavia komentoja (sisäänrakennetutkomennot) lukuunottamatta jokainen komento ajetaan etsimällätiedosto, jolla on komennon nimi, ja ajamalla kyseinen tiedosto.Kerromme lisää yksityiskohtia kun ne ovat tarpeen.

40

TAPOJA SYÖTTÄÄ KOMENTOJA

Seurataksesi tätä kirjaa joudut avaamaan tietokoneellasi komentorivin(jota kutsutaan GNU/Linuxissa myös komentoliittymäksi, päätteeksi,shelliksi tai terminaaliksi). Grafiikkaa edeltävät tietokonenäytötnäyttivät tämän komentotulkin ensimmäisenä sisäänkirjautumisenjälkeen. Nyt lähes kaikki paitsi ammattimaiset tietokoneiden ylläpitäjätkäyttävät graafista käyttöliittymää. Niinpä näytämme sinulle, kuinkavoit avata komentorivin.

PÄÄTTEEN LÖYTÄMINEN

Käytännössä jokainen tietokoneen käyttöliittymä tarjoaa ohjelman, jokamatkii vanhanaikaisia vain tekstiin perustuvia päätteitä, joitatietokoneet tarjosivat ennen käyttöliittymiksi. Katso työpöytäsivalikkojen läpi, jos löydät päätteeksi (englanniksi usein "terminal" tai"shell") kutsutun ohjelman. Se on usein valikossa, jota kutsutaan"Apuohjelmiksi", mikä ei ole reilua, koska luettuasi tämän kirjan tuletkäyttämään päätettä enemmän ja enemmän joka päivä.

Ubuntussa voit valita Sovellukset -> Apuohjelmat -> Pääte.

Missä tahansa se onkin, voit melkein varmasti löytää Linuxistasipääteohjelman.

Kun suoritat pääteohjelman, se näyttää vain tyhjän ikkunan, ohjeita eijuurikaan ole näkyvissä. Oletetaan, että tiedät mitä pitää tehdä - sennäytämme sinulle.

Seuraava kuva näyttää pääteikkunan avattuna Linuxin GNOME-työpöydällä.

41

LISÄTIETOA

Komentorivin käytöstä löydät lisää tietoa FLOSS ManualsinKomentorivin perusteet -oppaasta osoitteessa http://fi-new.flossmanuals.net/komentorivin-perusteet/index.

42

LIITTEET9. LISENSSI

43

9. LISENSSI

Kirjoittanut: Otto Kekäläinen, Teemu Sivonen ja Kimmo Suutala.

Tekijänoikeudet: Alkuperäinen vuonna 2008 julkaistu opas perustuu Ubuntu tutuksi -wikikirjaan: http://fi.wikibooks.org/wiki/Ubuntu_tutuksi.

Alkuperäisen kirjoittajat: Otto Kekäläinen, Teemu Sivonen ja Kimmo Suutala.

FLOSS Manuals -version kirjoittajat:

Mikä on Linux?

2011

Tomi Toivio

2012

Tomi Toivio

Miten Ubuntu eroaa Windowsista?

2011

Tomi Toivio

2012

Tomi Toivio

Ubuntun asentaminen

2011

Tomi Toivio

2012

Tomi Toivio

Ubuntun peruskäyttö

2011

44

Tomi Toivio

2012

Tomi Toivio

Internet-selailu

2012

Tomi Toivio

2011

Tomi Toivio

Toimisto-ohjelmisto

2011

Tomi Toivio

2012

Tomi Toivio

Ubuntun perusylläpito

2011

Tomi Toivio

2012

Tomi Toivio

Komentorivi

2011

Tomi Toivio

2012

Tomi Toivio

Lisenssi

45

2011

Tomi Toivio

2012

Tomi Toivio

FLOSS MANUALS (SUOMI)

FI.FLOSSMANUALS.NET

Vapaat oppaat vapaille ohjelmille!

Ubuntu tutuksi by Otto Kekäläinen, Teemu Sivonen, Kimmo Suutala,Tomi Toivio. is licensed under a Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 Unported License.Based on a work at fi.wikibooks.org.

Linux on Linus Torvaldsin omistama tavaramerkki. Tux-pingviinin kuvantekijänoikeudet omistaa Larry Ewing, Simon Budig ja Anja Gerwinski.

Ubuntu, Kubuntu, Edubuntu ja Gobuntu ovat Canonical Ltd.:nrekisteröimiä tavaramerkkejä. Niiden sekä Xubuntun logokuvia saakäyttää vain niihin viitattaessa. Palautetta vastaanotetaan mielellään osoitteeseen linux@sange.fi jatomi@flossmanuals.net

46