Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys ... · Kuviot sivu 1. Pitemmän aikavälin...
Transcript of Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys ... · Kuviot sivu 1. Pitemmän aikavälin...
Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys -
selvityshenkilön raportti
Pentti Meklin
selvityshenkilö
Kuru 2014/13.2.2015
Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys
1
Sisällys sivu
1. JOHDANTO 5
1.1. Selvityksen tausta 5
1.2. Selvitystyön toteuttaminen 6
2. KUNNAT ALUEENA – ELÄMISEN JA TOIMINNAN PELIKENTTÄ 8
2.1. Kuntien sijainti ja lyhyt historia 8
2.2. Liikenneyhteydet kunnista muualle sekä Jämsän ja Kuhmoisten välillä 9
2.3. Väestö, väestörakenne ja väestön kehitys 10
2.4. Kuntien taajama- ja kylärakenne – miten asukkaat ja palvelut sijoittuvat kartalle? 10
2.5. Elinkeinorakenne ja työpaikat 12
2.6. Järjestöjen merkitys kuntien toiminnassa 19
2.7. Seurakuntien ja kuntien yhteys 19
2.6. Kuntien välinen yhteistyö ja suuntautuminen 19
3. KUNNAT ORGANISAATIOINA – NYKYTILANNE 21
3.1 Organisaatiorakenteet ja konsernirakenteet 21
3.2. Taloudellinen tilanne 21
3.2.1. Tulojen kehitys viime vuosina 22
3.2.2. Menojen kehitys viime vuosina 26
4. TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 30
4.1. Tulevaisuuden skenaariot – kasvu vai supistuva? 30
4.2. Tuleva kehitys – yleisiä lähtökohtia 30
4.3. Väestönkehitys Jämsässä ja Kuhmoisissa 30
4.4. Kuntien tulonäkymät – miten rahoitus kehittyy? 33
4.5. Menojen kehitys tulevaisuudessa 36
4.5.1. Palvelutarpeiden kehitys tulevaisuudessa yleensä 36
4.5.2. Jämsän ja Kuhmoisten palvelutarpeen muutos tulevaisuudessa 37
4.5.3. Palvelujärjestelmien kuvaus ja kehittämispotentiaali 39
4.5.4. Sopeuttaminen tulevaan kehitykseen 51
4.6. Taseen tarkastelu – mitä tuloja ja menoja aiheutuu taseesta tulevaisuudessa? 57
5. TULEVAISUUDEN VAIHTOEHTO: ENTISEEN TAPAAN JATKAMINEN 61
6. TULEVAISUUDEN VAIHTOEHTO: YHTEISTYÖN SYVENTÄMINEN 64
7. VAIHTOEHTO: KUNTALIITOKSEN TEKEMINEN 66
7.1. Vaikutukset demokratiaan ja päätöksentekoon 66
7.2. Palvelujen järjestäminen ja menot 68
7.3. Tulojen kehittyminen 71
7.4. Fuusiokustannusten arviointia 72
8. SELVITYSHENKILÖN EHDOTUS JATKOTOIMENPITEIKSI 74
LIITTEET 76
Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys
2
Kuviot sivu
1. Pitemmän aikavälin väestökehitys 10
2. Kuntien työpaikkaomavaraisuus ja sen kehittyminen 13
3. Jämsän työpaikat toimialoittain 14
4. Kuhmoisten työpaikat toimialoittain 14
5. Työpaikkojen määrän kehitys 15
6. Työpaikkakehitys 2000-2012 työnantajasektoreittain 16
7. Työpaikat toimialan mukaan 2012 16
8. Työttömien osuus työvoimasta 17
9. Pitkäaikaistyöttömyys 2006-2014 17
10. Pendelöinti Jämsästä 18
11. Pendelöinti Kuhmoisista 18
12. Jämsän ja Kuhmoisten verotulot 2002-2013, €/asukas 22
13. Käyttötalouden valtionosuudet vuosina 2002-2013 24
14. Kuntien verorahoitus yhteensä vuosina 2002-2013 25
15. Kuntien toimintakatteen kehitys vuosina 2002-2013, €/asukas 27
16. Kuntien lainakanta vuosina 2002-2013 29
17. Jämsän ennustettu väestökehitys ikäluokittain vuoteen 2029 31
18. Kuhmoisten ennustettu väestökehitys ikäluokittain vuoteen 2029 31
19. Kuntien väestökehitys yhteensä ikäryhmittäin vuoteen 2029 32
20a. Jämsän palvelutarpeiden kehitys vuoteen 2029 37
20b. Kuhmoisten palvelutarpeiden kehitys vuoteen 2029 38
21. Jämsän ja Kuhmoisten palvelutarpeiden kehitys yhteensä vuoteen 2029 38
22. Jämsän nettokäyttökustannukset verrokkikuntiin nähden 40
23. Kuhmoisten nettokäyttökustannukset verrokkikuntiin nähden 40
24. Jämsän sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset verrokkikuntiin verrattuna 42
25. Kuhmoisten sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset verrokkikuntiin verrattuna 42
26. Jämsän oman perusopetuksen nettokustannukset verrokkikuntiin verrattuna 45
27. Kuhmoisten oman perusopetuksen nettokustannukset verrokkikuntiin verrattuna 46
28. Jämsän yhdyskuntapalvelujen nettokustannukset verrokkikuntiin verrattuna 48
29. Kuhmoisten yhdyskuntapalvelujen nettokustannukset verrokkikuntiin verrattuna 48
30. Jämsän yleishallinnon nettokustannukset verrokkikuntiin verrattuna 50
31. Kuhmoisten yleishallinnon nettokustannukset verrokkikuntiin verrattuna 50
32. Jämsän ja Kuhmoisten henkilöstön eläköitymisennuste 53
33. Jämsä-Kuhmoinen –selvitysalueen laskennallinen rekrytointitarve 55
34. Uuden kunnan käyttötalouden kehittämispotentiaali 69
Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys
3
Taulukot sivu
1. Etäisyydet kasvukeskuksiin 9
2. Muutamia talouden tunnuslukuja 21
3. Kunnallisveroprosentit 2002-2015 23
4. Kiinteistöveroprosentit 24
5. Tiivistelmä tulojen kehityksestä vuosina 2002-2013 26
6. Kuntien toimintakate vuosina 2002-2013 28
7. Investointien omahankintamenot, vuosikatteet ja poistot vuosina 2002-2013 28
8. Väestön muutos vuoteen 2029 ikäryhmittäin 32
9. Sote-uudistuksen, valtionosuusuudistuksen ja vos-leikkausten vaikutukset
kuntien talouteen. VM:n uudistusaineistoa. 34
10. Valtionosuusuudistuksen vaikutukset kuntien talouteen 35
11. Palvelutarpeiden muutos tiivistettynä vuoteen 2029 39
12. Varhaiskasvatus ja sivistystoimi 44
13. Yhdyskuntatoimi 47
14. Yleishallinto 49
15. Henkilöstötarpeen muutos ammattiryhmittäin 54
16. Kuntien tasetarkastelua 58
17. Valtuutettujen määrä 66
18. Luottamushenkilötoimielimet 67
Liitteet
1. Jämsän taajamakartta 76
2a. Jämsän kunnan palvelupisteet – kirjastot ja virastot 77
2b. Jämsän kunnan palvelupisteet – peruskoulut ja lukiot 78
2c. Jämsän kunnan palvelupisteet – päiväkodit ja neuvolat 79
2d. Jämsän kunnan palvelupisteet – sairaalat ja terveysasemat 80
3. Väestön sijoittuminen Kuhmoisissa 81
4. Yhteistyösuunnat 82
5. Kuntien organisaatiorakenteet 83
6. Kuntien konsernirakenteet 84
7. Kuntien tilinpäätökset 85
8. Kuntien vastuut 97
Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys
4
1.
Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys
5
1. JOHDANTO
1.1. Selvityksen tausta
Kuntajakolaki (29.12.2009/1698) muutettiin nimeltään kuntarakennelaiksi (28.6.2013/478). La-
kiin lisättiin määräaikaiset säännökset kuntarakenneuudistuksen toimeenpanosta 2013-2016. Nii-
den mukaan kuntien velvollisuutena on osallistua kuntaliitosselvitykseen. Rakennelaissa on sää-
detty myös selvitysalueiden muodostamisen perusteista ja niistä poikkeamisesta sekä selvityksen
tekemisen aikataulusta. Lisäksi säädetään kuntien yhdistyksen taloudellisesta tuesta.
Lain keskeisenä tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toi-
miva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteen mu-
kaisille kunnille määriteltiin laissa kriteerit, jotka kunnan tulisi täyttää. Jos kunnat eivät täytä näi-
tä kriteereitä, niille tuli velvollisuus tehdä selvitys kriteerit täyttävän kunnan muodostamiseksi.
Selvitysvelvollisuus koskee suurta osaa Suomen kunnista. Selvitysvelvollisuuden kriteereitä (4 §)
on kolme, lisäksi metropolialueella on erityiset kriteerit. Kriteerit ovat
1. Palveluiden edellyttämä väestöpohja
2. Työpaikkaomavaraisuus, työssäkäynti ja yhdyskuntarakenne
3. Kunnan taloudellinen tilanne
Näistä kriteereistä Kuhmoista koskee palveluiden edellyttämä väestöpohja. Sen mukaan kunnassa
pitää olla vähintään 20 000 asukasta ja alle yksivuotiaiden määrä vähintään 50. Kuhmoisessa mo-
lemmat luvut jäävät mainittujen lukujen alapuolelle. Kriteereiden mukainen selvitysvelvollisuus
ei suoraan koske Jämsää, mutta rakennelain mukainen selvitys on suotavaa.
Valtiovarainministeriö pyysi kuntia tekemään ehdotuksensa selvitysalueista. Jämsä ilmoitti ha-
lukkuutensa tehdä selvityksen Kuhmoisten kanssa. Kuhmoinen esitti useita vaihtoehtoja.
Selvitysavustusta myönnetään kuntarakennelain 41 §:n mukaan selvitysperusteiden osoittamalla
selvitysalueella toteutettavan yhdistymisselvityksen kustannuksiin. Avustusta myönnetään selvi-
tyskohtaisesti, mutta yksittäinen kunta voi hallinnoida avustuksen hakemisen, käytön ja rapor-
toinnin selvitysalueen puolesta. Avustuksen myöntämisen ehtona on, että kunnat sitoutuvat to-
teuttamaan selvityksen hakemuksessa esitetyn mukaisesti.
Jämsä on hakenut selvitysavustusta 25.11.2013 rakennelain mukaiseen selvitykseen Jämsän kau-
pungin ja Kuhmoisten kunnan kanssa. Rahoitushakemuksen mukaan selvityksen tavoitteena on
- tuottaa tarvittavat tiedot Jämsän ja Kuhmoisten kuntien kuntaliitosta koskevan päätök-
senteon tueksi
- selvittää, miten kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttyvät
- laatia yhteisten näkemysten perusteella yhdistymissopimusluonnos ja viedä se kuntien
päätöksentekoon
- syventää, tiivistää ja parantaa kuntien välistä yhteistyötä
Selvityksen sisältönä
- nykytila-analyysi ja muutostarpeiden kartoitus
- uuden kunnan suunnittelu ja mahdollisuudet
- mahdollisen yhdistymissopimusluonnos tai kuntien välistä yhteistoimintaa koskevia
sopimuksia
Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys
6
Selvitystyön sisältö kuntarakennelain mukaan
Selvitystyön on täytettävä kuntarakennelain vaatimukset. Nämä vaatimukset koskevat selvityksen
sisältöä ja laatimistapaa. Selvityksessä on oltava rakennelaissa määritellyt sisällöt ja laatimisen
aikana on muun muassa varmistettava henkilöstöryhmien ja kuntalaisten kuuleminen.
Kuntarakennelain 4 b §:n mukaan selvityksen tavoitteena on esitys kuntien yhdistymisestä ja sii-
hen liittyvä yhdistymissopimus. Selvityksen tulee sisältää vähintään
- suunnitelman hallinnon ja palvelujen järjestämisestä,
- suunnitelman palvelujen tuottamisesta selvitysalueella,
- selvityksen yhdistymisen vaikutuksista kuntien yhteistoimintaan,
- selvityksen taloudellisesta tilanteesta,
- arvion asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien sekä lähidemokratian
toteutumisesta, sekä
- yksityiskohtaisen arvion yhdistymisen eduista ja haitoista.
Kuntaliitto on yleiskirjeessään (17/80/2013-30.9.2013) selventänyt vielä lain tulkintaa. Yleisoh-
jeen mukaan kunnat voivat tehdä yhdistymisselvityksen myös laissa edellytettyä laajempana tai
tehdä sen ohessa muita selvityksiä. Kuntarakennelain mukaisen liitosselvityksen lisäksi on mah-
dollista selvittää esimerkiksi yhteistoimintavaihtoehtoja. Laissa on säädetty mitä asioita selvityk-
sen tulee vähintään sisältää, mutta selvityksen toteuttamistapa ja yksittäisten kohtien selvittämi-
sen laajuus on selvitysalueen kuntien harkinnassa. Selvityksessä tulee käsitellä 4 b §:ssä mainitut
asiakokonaisuudet paikallisten olosuhteiden edellyttämällä tarkkuudella. Esimerkiksi hallinnon ja
palvelujen järjestämistä koskevan suunnitelman ei tarvitse välttämättä sisältää yksityiskohtaista
palveluverkkosuunnitelmaa, vaan suunnitelma voidaan käsitellä yleisemmällä tasolla.
Kuntarakennelain 4 k §:n mukaan yhdistymisselvitys valmistellaan yhteistoiminnassa kuntien
henkilöstön edustajien kanssa.
1.2. Selvitystyön toteuttaminen
Kevättalven 2014 aikana kunnissa valmisteltiin selvityksen toteuttamista, jonka Kuhmoisten
kunnan valtuusto ja Jämsän kaupungin valtuusto päättivät toteuttaa 19.5.2014 pitämässään ko-
kouksessa. Selvitystyötä ohjaamaan asetettiin kummankin kunnan edustajista koostuva ohjaus-
ryhmä.
Jämsän edustajat ohjausryhmässä:
Piritta Rantanen (varalla Jorma Poti)
Mika Kyrö (varalla Merja Lahtinen)
Heikki Paavuori (varalla Eila Sahala)
Aira Putkonen, (varalla Erja Laaksonen)
Arja Paakkanen, (varalla Riitta Kangas)
Jyrki Kokko (varalla Leena Valkeajärvi)
Emma Selenius (varalla Martti Hiltunen)
Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys
7
Kuhmoisten edustajat ohjausryhmässä:
Mira Jokinen, kunnanvaltuuston puheenjohtaja
Kimmo Malin, kunnanhallituksen puheenjohtaja
valtuutetut
Juha Järvenpää
Ulla Salmi
Veikko Mattila
Lea Aittolahti
Esa Pohjola
Risto Ojala
Ohjausryhmän puheenjohtajaksi valittiin Mira Jokinen.
Ohjausryhmää täydennettiin 25.8.2014 henkilöstön edustajilla. Jämsästä henkilöstöä edustaa
Päivi Noppari ja Kuhmoisista Sami Hellsten.
Selvityshenkilöksi selvitystyön käytännön toteuttamista varten valittiin emeritusprofessori Pentti
Meklin. Ohjausryhmän sihteeriksi valittiin Jämsän kaupungin vt. hallintojohtaja Anna-Liisa
Juurinen.
Selvitystyössä tarvittavien kuntakohtaisten tietojen hankkimista varten asetettiin seuraavat vir-
kamiestyöryhmät, joiden puheenjohtajana toimii Jämsän ja varapuheenjohtajana Kuhmoisten
edustaja. Työryhmät organisoivat työnsä itsenäisesti.
Sosiaali- ja terveyspalvelut:
Jämsä sosiaali- ja terveysjohtaja Tuula Liehu, Kuhmoinen hallintojohtaja Sanna Luukkainen
Koulu- ja sivistyspalvelut:
Jämsä sivistystoimenjohtaja Leena Kilpeläinen, Kuhmoinen sivistystoimenjohtaja Pertti Terho
Yhdyskuntapalvelut:
Jämsä tekninen johtaja Tarja Kuisma, Kuhmoinen tekninen johtaja Matti Lerssi
Alue- väestö- ja elinkeinot:
Jämsä toimitusjohtaja Ulla Haggrén, Kuhmoinen kehittämisasiamies Arto Kummala
Talous ja hallinto:
Jämsä talousjohtaja Ari Luostarinen, Kuhmoinen taloussihteeri Reetta Talja
Henkilöstö ja yhteistoiminta:
Jämsä henkilöstöjohtaja Auli Korhonen, Kuhmoinen hallintojohtaja Sanna Luukkanen
Työryhmien raporttien valmistumisajaksi asetettiin 30.9.2014. Kaikki ryhmät ovat laatineet ra-
porttinsa, jotka ovat ohjausryhmän ja selvityshenkilön käytettävissä. Selvitystyötä varten tilattiin
tilastotiedoista havainnollistuksia ja ennusteita Finnish Consulting Group:lta (FCG).
Selvitystyötä varten päätettiin avata kotisivu Jämsän kaupungin kotisivuille.
http://www.jamsa.fi/fi/ajankohtaista/jamsa-kuhmoinen-kuntarakenneselvitys
Ohjausryhmä hyväksyi selvitystyön tiedotussuunnitelman.
Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys
8
Ohjausryhmä on kokoontunut tähänastisen selvitystyön aikana viisi kertaa. Kokouksissa on käsi-
telty selvitystyön sen hetkistä tilaa. Työryhmien kesken on pidetty kolme yhteistä kokousta. Kau-
punkien valtuustoille esiteltiin selvitystyötä 17.12.2014.
Selvitystyön valmistumisen määräaika alun perin oli vuoden 2014 loppu. Meneillään olevat uu-
distusten, tärkeimpinä sote-uudistus ja toisen asteen koulutuksen uudistus, aikataulun vuoksi sel-
vitystyölle on pyydetty valtiovarainministeriöltä jatkoaikaa kesäkuun 2015 loppuun saakka.
Vuoden 2014 päättyessä selvityshenkilö esittää oman työnsä tuloksen tässä raportissa ohjausryh-
mälle jatkotoimenpiteitä varten.
2. KUNNAT ALUEENA – ELÄMISEN JA TOIMINNAN PELIKENTTÄ
(Lähteet: työryhmien raportit, Wikipedia ja FCG:n raportit)
2.1. Kuntien sijainti ja lyhyt historia
Jämsä sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa Suomen toiseksi suurimman järven Päijänteen ran-
nalla. Kaupungissa asuu 22 101 henkilöä (30. huhtikuuta 2014), ja sen pinta-ala on 1 823,91 km²,
josta 252,59 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 14,1 asukasta/km².
Kuntana Jämsä on perustettu 1866, kauppalaksi se tuli 1969 ja kaupungiksi 1977. Jämsän naapu-
rikuntia ovat Juupajoki, Jyväskylä, Keuruu, Kuhmoinen, Luhanka, Mänttä-Vilppula, Orivesi ja
Petäjävesi.
Jämsä on tällä vuosituhannella ollut mukana kolmessa kuntaliitoksessa. Kuoreveden kunta liitet-
tiin Jämsään 2001. Vuoden 2007 alusta liitettiin Pirkanmaan maakuntaan kuuluvan Längelmäen
itäiset osat Jämsään ja läntiset osat Oriveden kaupunkiin. Jämsään liitetyllä alueella asui noin 2/3
Längelmäen asukkaista. Vuonna 2009 Jämsä ja Jämsänkoski liittyivät yhteen. Jämsänkoskeen oli
vuoden 1969 alussa liitetty Koskenpään kunta.
Kuhmoinen sijaitsee Päijänteen rannalla. Kunnassa asuu 2 389 ihmistä. Sen pinta-ala on
936,68 km2, josta 275,72 km2 vesistöjä. Väestötiheys on 3,61 asukasta/km2. Kuhmoisten naapu-
rikuntia ovat Jämsä, Kangasala, Luhanka, Orivesi, Padasjoki ja Sysmä.
Kuhmoinen kuuluu Jämsän seutukuntaan. Ennen vuoden 1997 lääniuudistusta se oli osa Päijät-
Hämeen maakuntaa, vaikka se siirrettiinkin Hämeen läänistä Keski-Suomen lääniin vuonna 1974.
Ihmisiä on Kuhmoisten alueella liikkunut jo tuhansien vuosien ajan, mistä osaltaan todistavat
kunnan alueelta löytyneet kalliomaalaukset ja muut muinaisjäännökset. Nykyään Kuhmoinen on
kesäasukkaiden suosima kunta: kunnan asukasluku kolminkertaistuu kesäkuukausien aikana.
Jämsän keskustan (Seppola) ja Kuhmoisten kirkonkylän etäisyys toisistaan on 40 km.
Vaikka Jämsän alue on kaksi kertaa Kuhmoisten kokoinen, ovat kuntien erot muiden mittareiden
mukaan suuremmat: yhteisestä asukasmäärästä 90,2 % asuu Jämsässä ja 9,8 Kuhmoisissa. Usei-
Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys
9
den mittareiden mukaan Jämsän osuus on noin 90 % ja Kuhmoisten 10 % kuntien yhdessä muo-
dostamasta kokonaisuudesta.
2.2. Liikenneyhteydet kunnista muualle sekä Jämsän ja Kuhmoisten välillä
Taulukko 1. Etäisyydet kasvukeskuksiin
Kuhmoisten keskustasta noin
km
Jämsän keskustasta km
Tampere 85 92
Jyväskylä 100 58
Lahti 75 119
Helsinki 186 226
Julkinen liikenne - asiointi
Kuhmoisten kunta sijaitsee valtatie 24:n varrella. Suoria linja-autoyhteyksiä kulkee Helsinkiin,
Jyväskylään ja Tampereelle. Kesäisin liikennöi sisävesilaivoja Kuhmoisten, Kelventeen, Virmai-
lan ja Padasjoen kirkonkylän välillä. Kuhmoisten Tehinniemen kylässä pysähtyvät Lahden ja Jy-
väskylän väliset laivavuorot.
Jämsään on helppo tulla julkisilla kulkuvälineillä. Tampereen ja Jyväskylän välinen rautatieyh-
teys kulkee Jämsän kautta. Molempiin suuntiin kulkee useita juna- ja linja-autovuoroja päivittäin.
Rautatieasema sijaitsee kaupungin länsilaidalla ja linja-autoasema aivan keskustassa reilun kilo-
metrin etäisyydellä toisistaan.
Liikenneyhteydet Jämsän ja Kuhmoisten välillä sekä kuntien sisällä
Kuhmoisten ja Jämsän välillä kulkee linja-autoja useamman kerran päivässä. Tällä hetkellä vuo-
roja Kuhmoisista Jämsään ja päinvastoin on päivittäin 9 kpl.
Kuhmoisissa on asiointiliikennettä, joka toimii kutsutaksina Puukkoisten, Kylämän, Päijälän ja
Harjunsalmi-Pihlajakoski-Ruolahti -reiteillä sekä normaalina liikennöintinä Harmoisten ja
Kissakulman reiteillä.
Koulukuljetuksessa Kuhmoisissa on vuoden 2014 lopulla 83 oppilasta. Näitä kuljetuksia hoitavat
Kuhmoisten omat taksit sekä aamukuljetuksessa osin Luopioisten liikenne.
Ympäri Jämsää on palvelu- ja asiointiliikennettä, jolla tuodaan haja-asutusalueiden asukkaita taa-
jamiin asioimaan.
Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys
10
Koulukuljetuksia hoidetaan takseilla ja linja-autoilla koko Jämsän alueella. Jämsän kaupunki os-
taa näiden lisäksi kaupungin sisäisen joukkoliikenteen.
2.3. Väestö, väestörakenne ja väestön kehitys
Väestön määrä on vähentynyt ja ennusteiden mukaan myös vähenee molemmissa kunnissa.
Huolestuttava piirre on huoltosuhteen heikkeneminen, joka vaikuttaa palvelutarpeen muutokseen,
mutta myös palvelujen rahoitukseen. Tulevaan kehitykseen palataan tarkemmin tuonnempana.
Kuvio 1. Pitemmän aikavälin väestökehitys (FCG)
2.4. Kuntien taajama- ja kylärakenne – miten asukkaat ja palvelut sijoittuvat kartalle?
Kuntien asutus on levittäytynyt taajamiin ja kyliin. Kuntaliitosten seurauksena Jämsän noin
22 000 hengen asutus, työpaikat ja palvelut ovat jakautuneet kuuteen taajamaan (LIITE 1 Jämsän
taajamarakenne). Seppola on Jämsän keskustaajama ja hallinnollinen keskus. Se sijaitsee
Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys
11
kutakuinkin Jämsän keskiosissa hyvien liikenneyhteyksien varrella. Seppolassa on myös
runsaasti palveluita sekä linja-autoasema ja rautatieasema. Himos sijaitsee noin kolmen
kilometrin päässä Seppolasta itään, Säyrylän kylässä.
Jämsänkoski on Jämsän toiseksi suurin taajama. Jämsänkoski sijaitsee Jämsän pohjoispuolella,
niin ikään Jämsänjoen varrella. Jämsänkoski oli pitkään rakenteellisesti tehdasyhdyskunta.
Jyväskylän rata kulkee Jämsänkosken kautta, Jämsänkoskella on myös linja-autoasema.
Kaipola on Jämsän eteläisin taajama. Kaipola on alun perin ollut pieni maalaiskylä Jämsänjoen
suulla. Kaipolan kehityksessä on näkynyt vahvasti UPM-Kymmene Oy.
Halli on pienehkö taajama läntisessä Jämsässä, vanhan Kuoreveden alueella. Halli on ollut
keskeinen paikka Suomen Ilmavoimille, siellä sijaitsee kenttä ja harjoitusalue.
Koskenpää on pieni kylätaajama Jämsän pohjoispuolella. Koskenpäällä on oma kirkko, kauppa ja
palvelut.
Länkipohja on pieni taajama Oriveden rajalla. Kylä sijaitsee Valtatie 9:n varrella.
Taajamien välissä ja taajamissa on joukko kyliä: Alhojärvi, Arvaja, Aseme, Edesniemi,
Haapajoki, Haavisto, Hahkala, Hassi, Hauvala, Heikkilä, Heräkulma, Himos, Honkala, Jaatila,
Juokslahti, Kauhkiala, Kerkkola, Kiukkoila, Kuoreveden Kirkkoniemi, Kähö, Kääpälä, Moiskala,
Niemola, Patajoki, Partala, Pietilä, Ruotsula, Saakoski, Saari, Sammallahti, Säyrylä, Tervala,
Toivila, Vaheri, Vierelä, Viiala, Yijälä ja Vekkula.
Taajamissa Jämsän väestöstä asuu yli 3/4.
Jämsässä 7800 (35,4 %)
Jämsänkoskella 5800 (26,4 %)
Kaipolassa 1100 (5 %)
Hallissa 1000 (4,5 %)
Länkipohjassa 600 (2,7 %)
Koskenpäässä 200 (0,9 %)
Suuri osa asutuksesta (lähes 70 %) on Jämsän keskustan Seppolan läheisyydessä. Matkaa
Seppolaan on Jämsänkoskelta 9 km ja Kaipolasta noin 6 km.
Jämsän kaupungin kiinteät palvelujen toimipaikat sijoittuvat kuuteen taajamaan. LIITTEET 2a-
2d.
Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys
12
Kuhmoisten kylät
Kuhmoisten noin 2400 asukasta ovat levittäytyneet yhteentoista kylään: Harjunsalmi, Harmoinen,
Kirkonkylä, Kylämä, Patavesi, Pihlajakoski, Poikkijärvi-Kissakulma, Puukkoinen, Päijälä,
Ruolahti-Tehi ja Sappee. Kylät ovat haja-asutusalueen elinvoiman lähde. Kuhmoisten yhtenä
tavoitteena on aktivoida kyliä uudistamaan kyläsuunnitelmansa.
Kuhmoisten asukkaista vuoden 2013 lopussa asui 57,4 % kirkonkylässä, kunnan pohjoisosassa
12,1 %, länsiosassa 8,4 %, eteläosassa 11,9 % ja itäosassa 10,2 %. LIITE 3.
Kaikki Kuhmoisten kunnan tarjoamat palvelut on keskitetty kirkonkylään. Palvelupisteitä kir-
konkylässä ovat
- terveysasema (sis. vuodeosasto, vastaanotto-toiminta, hammashoitola, eläinlääkintä, fysiotera-
pia),
- vanhusten palvelutalo,
- kunnanvirasto (hallintotoimisto, sivistystoimisto, elinkeinopalvelut, tekninen toimisto),
- ryhmäperhepäiväkoti,
- kirjasto,
- yhtenäiskoulu,
- nuorisotalo,
- vammaisten toimintakeskus ja
- vammaisten palveluasuntola.
2.5. Elinkeinorakenne ja työpaikat
Jämsä on eteläisen Suomen merkittävä metsä- ja ilmailuteollisuuden sekä matkailuelinkeinon
kaupunki. Jämsä on perinteinen suomalainen teollisuuspaikkakunta, missä alihankintateollisuus
on ollut linkittyneenä suurteollisuutta palvelevaksi. Jämsän elinkeinoelämässä teollisuuden ra-
kennemuutos ei ole tapahtunut viime vuosien aikana, vaan sen on ollut nähtävissä jo 1990-luvulta
lähtien. Edellä mainittuna ajanjaksona on Jämsän seudulta hävinnyt noin 1500 teollista työpaik-
kaa.
Matkailupalvelut ovat kehittyneet Himos-matkailukeskuksen myötä ja matkailuelinkeinon kas-
vunäkymissä on potentiaalia tulevaisuuteen. Maakunnan kehittämiseen suunnatun yritysrahoituk-
sen painopisteet ovat Keski-Suomen strategiassa bio-, digi- ja osaamistaloudessa. Strategiset pai-
nopisteet haastavat elinkeinoelämään uudistumaan ja miettimään julkisen elinkeinopolitiikan roo-
lia ja mahdollisuuksia elinvoiman kehittämisessä. Jämsässä toimi v. 2012 lopulla lähes 1400
yritystä.
Kuhmoisten elinkeinoelämän suurimmat alat ovat liikevaihdolla mitattuna kauppa, teollisuus ja
rakentaminen. Maa- ja metsätalouden osuus on hitaasti pienentynyt vuosi vuodelta. Toisaalta
maa- ja metsätalous on edelleen merkittävä työllistäjä kunnassa. Kuhmoisten kunnassa on 233
(tilastokeskus 2013) toimivaa yritystä, joista suurimpia ja tunnetuimpia ovat Meltex Oy, Puulon
Oy, Kuhmoisten maa- ja kiinteistö Oy, Roselli Oy, Kuhmoisten osuuspankki sekä K-market
Kippari ja S- market Kuhmoinen. Pääosin Kuhmoisten yrityskanta muodostuu pienistä yhden tai
Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys
13
kahden henkilön monialaisista yrityksistä. Merkittävän liikevaihdon lisän yrityksille tuo kunnan
lähes 10 000 vapaa-ajan asukasta.
Viime vuosien aikana kunta on panostanut vahvasti kunnan elinvoiman edistämiseen. Suurimpina
hankkeina on ollut vuonna 2014 valmistunut kaukolämpöverkko, käynnissä oleva keskustan pää-
väylän Toritien saneeraus sekä Koskenpartaan ja Satamarinteen kaavahankkeet. Kuhmoinen on
ollut vuodesta 2008 mukana Kohti hiilineutraalia kuntaa hankkeessa, jonka avulla kunta pyrkii
näyttämään esimerkkiä muille toimijoille ilmastonmuutoksen hillitsemisessä.
Työpaikkarakenne ja työpaikkaomavaraisuus
Jämsän työpaikkaomavaraisuus on 100 %. Kuhmoisten työpaikkaomavaraisuus on 83,7 %. Työ-
paikkojen rakennetta esittävät kuvio 2, 3, 4 ja 5.
Kuvio 2. Kuntien työpaikkaomavaraisuus ja sen kehittyminen (FCG)
Jämsän työpaikoista nykyisin on lähes kaksikolmasosaa palveluissa, jalostuksessa on reilu kol-
mannes ja alkutuotannossa noin 4 %.
Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys
14
Kuvio 3. Jämsän työpaikat toimialoittain
Kuhmoisten työpaikoissa palveluilla on sama osuus kuin Jämsässä, mutta alkutuotannossa on
enemmän työpaikkoja ja jalostuksessa vähemmän kuin Jämsässä.
16 %
21 %
59 %
4 %
Työpaikkojen osuus toimialoittani, 2012
alkutuotanto jalostus Palvelu toimialaltaan tuntematon
Kuvio 4. Kuhmoisten työpaikat toimialoittain
Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys
15
Kuvio 5. Työpaikkojen määrän kehitys (FCG)
Työllisyys ja työttömyysasteet
Ely-keskuksen tilasto elokuu 2014 kertoo, että Jämsässä työllinen työvoima on 9944 henkilöä ja
Kuhmoisissa 914 henkilöä. Työttömyysprosentti on Jämsässä 15,5 ja Kuhmoisissa 13,7 %.
Työttömyyden rakenteessa hallitsee selkeästi yli 50-vuotta täyttäneiden osuus; Jämsä 46 % ja
Kuhmoinen 62 %. Yli vuoden työttömänä olleiden osuus on n. 40 % kummassakin kunnassa. Sen
sijaan alle 25-vuotiaiden työttömien osuus Kuhmoisissa on 6,4 %, kun se Jämsässä on 15 %.
Jämsässä työttömänä on miehiä 786 ja naisia 755, Kuhmoisissa vastaavat luvut ovat 73 ja 52.
Kuhmoisissa kausityöpaikat ja työvoimapoliittiset toimenpiteet tasoittavat tilannetta kesäaikana.
Kuhmoisten kunnan työllisyyden hoitoon on palkattu työnsuunnittelija. Jämsä on mukana
työllisyyden kuntakokeilu -projektissa yhdessä Jyväkylän ja Muuramen kanssa.
Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys
16
Kuvio 6. Työpaikkakehitys 2000-2012 työnantajasektoreittain (FCG)
Kuvio 7. Työpaikat toimialan mukaan 2012 (FCG)
Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys
17
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 42012 2013 2014
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20Työttömien osuus työvoimasta (%)
Jämsä Keski-Suomen maakunta Koko maa
Kuvio 8. Työttömien osuus työvoimasta
Kuvio 9. Pitkäaikaistyöttömyys 2006-2014 (FCG)
Pendelöinti
Molemmissa kunnissa suurin osa työvoimasta käy työssä oman kunnan alueella. Kummastakin
kunnasta pendelöidään muissa kunnissa ja vstaavasti muista kunnista väkeä käy töissä Jämsässä
ja Kuhmoisissa. Myös Jämsän ja Kuhmoisten välillä on pendelöintiä. Tilastojen mukaan 0,5
Jämsän työvoimasta käy töissä Kuhmoisissa ja Kuhmoisista Jämsässä 14,8 %.
Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys
18
Kuvio 10. Pendelöinti Jämsästä (FCG)
Kuvio 11. Pendelöinti Kuhmoisista (FCG)
Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys
19
Vapaa-ajan asuminen
Kuhmoisissa vapaa-ajan asukkaiden merkitys on suuri. Kuhmoisten kunnassa oli vuoden 2013
lopussa 3040 vapaa-ajan asuntoa. Lomakaudella Kuhmoisten väkiluku lähes kolminkertaistuu ja
vapaa-ajan asukkaat ovat merkittävä elinvoimatekijä Kuhmoisille. Myös Jämsässä vapaa-ajan
asukkaiden merkitys korostuu ja kehittyy matkailuelinkeinon vedossa, vapaa-ajanasuntojen lu-
kumäärä on 4120.
2.6. Järjestöjen merkitys kuntien toiminnassa
Järjestöjen ja seurojen toiminta on vilkasta molemmissa kunnissa. Kuntien ja kolmannen sektorin
yhteistyötä toteutetaan ja osittain yhteistyö hakee vielä muotoaan. Kolmannen sektorin rooli näh-
dään tärkeänä muun muassa erityisryhmien ja ennaltaehkäisevien palvelujen järjestäjänä. Jämsäs-
sä toteutettiin vuoden 2013 aikana Jämsän Voimavarahanke, missä tavoitteena oli eri järjestöjen
ja kyläyhdistysten tiiviimpi yhteistyö sekä vuorovaikutuksen lisääminen julkiselle sektorille.
Hankkeen päätyttyä perustettiin Jämsän Voimavara ry.
Luettelo Jämsän yhdistyksistä löytyy osoitteesta: http://www.jamsa.fi/fi/yhdistykset.
Kuhmoisten järjestöistä löytyy tietoja osoitteesta:
http://www.kuhmoinen.fi/images/stories/artikkelikuvia/artikkelitiedostoja/yhdistysluettelo.pdf
2.7. Seurakuntien ja kuntien yhteys
Seurakunnilla ja kunnilla on vahastaan ollut tiivis yhteys. Kuntien rakenteessa tehtävät muutokset
vaikuttavat myös seurakuntiin. Nykyisinkin kunnilla ja seurakunnilla on yhteistoimintaa ja ne
hoitavat monia lapsiin, nuorisoon ja vanhuksiin kohdistuvia palveluja. Myös tukipalvelujen
järjestämisessä kunnat ja seurakunnat tekevät yhteistyötä.
Kirkkolain 3. luvun 3,1 §:n mukaan seurakuntajaon tulee noudattaa kuntajakoa siten, että kukin
kunta on kokonaisuudessaan yhden seurakunnan tai seurakuntayhtymän alueella. Jos alueella
tapahtuu kuntaliitos, merkitsee se myös seurakuntajaon muuttamista.
2.8. Kuntien välinen yhteistyö ja suuntautuminen
Kunnat järjestävät palveluja oman kunnan asukkaille omana tuotantona, ostopalveluina tai yhteis-
toiminnassa muiden kuntien kanssa. Kuntien yhteistyön suuntautumisen kannalta on selvitetty
- millaista yhteistyötä Jämsällä ja Kuhmoisilla on keskenään
- millaista yhteistyötä kunnilla on muiden kuntien tai organisaatioiden kanssa
Yhteistyön suuntautumisesta on koottu liitteenä oleva taulukko. LIITE 4.
Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys
20
Kuntien yhteistyössä järjestämät palvelut
Jämsällä ja Kuhmoisilla on ollut ja on tälläkin hetkellä paljon yhteistyötä kunnallisten palvelujen
järjestämisessä. Kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään yhteistoiminta-alueena, jossa
Jämsä toimii vastuukuntana. Myös opetus- ja kulttuuripalveluissa kunnilla on yhteistyötä
yksittäisten tehtävien hoitamisessa.
Tiivistäen voidaan todeta, että rahamääräisesti mitattuna lähes kaksi kolmasosaa kuntien palve-
luista tuotetaan keskinäisessä yhteistyössä.
Jämsä ja Kuhmoinen järjestävät palveluja myös muiden organisaatioiden kanssa. Erikoissairaan-
hoito ja ensihoito on kummassakin kunnassa järjestetty Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa.
Ympäristöterveydenhuollossa kumpikin kunta on mukana Keuruun yhteistoiminta-alueella. Yk-
sittäisissä palveluissa kunnat tekevät yhteistyötä eri tahojen kanssa.
Jämsän ja Kuhmoisten keskinäisellä yhteistyöllä on suuri osuus kuntien toiminnassa. Myös kun-
tien palveluyhteistyö muiden tahojen kanssa suuntautuu usein samoihin yhteistyökumppaneihin.
Huomattavaa on myös se, että kummallakaan kunnalla ei ole merkittävää yhteistyötä muiden
naapurikuntien kanssa.
Muut julkiset palvelut
Kuhmoisissa ei ole pysyviä julkisia palveluja kunnan järjestämien lisäksi. Jämsästä ovat viime
vuosina lopetettu maistraatti, käräjäoikeuspalvelut ja Hallin varuskunta. TE-palveluja on keskitet-
ty Jyväskylään. Verotoimisto suljetaan vuoden 2015 alussa.
Tarkkaa tilastotietoa ei ole saatavissa, mutta ilmeisesti kummankin kunnan asukkaat käyvät jon-
kin verran vapaa-ajanvietossa ja ostosreissuilla suuremmissa kaupungeissa. Näissä asioissa
kummankin kunnan asukkaat asioivat Jyväskylässä, Tampereella tai Lahdessa.
Seutukunta
Kuhmoinen ja Jämsä muodostavat Jämsän seutukunnan. Seutukuntajako otettiin käyttöön vuonna
1994 aluekehityslakien perusjaoksi (Laki alueiden kehittämisestä 1135/93). Seutukuntien muo-
dostamisen kriteereinä on käytetty pääasiassa kuntien välistä yhteistyötä ja työssäkäyntiä.
Tiivistettynä koko alueesta
Kuntien yhteinen alue on laaja ja asutus jakaantuu useampaan taajamaan. Kuntien yhteisen alu-
een suurimmat taajamat olisivat Seppola, Jämsänkoski ja Kuhmoisten kirkonkylä. Taajamien li-
säksi kummassakin kunnassa on runsaasti haja-asutusta. Useat taajamat ja haja-asutus aiheuttavat
päänvaivaa palvelujen järjestämisessä. Nykyiset palvelut sijoittuvat edellä mainittuihin taajamien
lisäksi Jämsässä Kaipolaan, Halliin, Länkipohjaan ja Koskenpäähän. Kuhmoisissa kaikki palvelut
on jo keskitetty kirkonkylään.
Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys
21
3. KUNNAT ORGANISAATIOINA - NYKYTILANNE
Perustuslain mukaista paikallista itsehallintoa hoitaa kunta (organisaationa). Kuntalaiset valitse-
vat vaaleilla edustajansa valtuustoon, joka sitten organisoi kunnan toimintaa kuntalain mukaisesti
valitsemalla hallituksen ja lautakuntia. Kuntalaiset ja yhteisöt antavat resurssit kuntaorganisaa-
tiolle maksamalla veroja kunnalle ja tuomalla valtionosuuksia (tulot). Palveluja käyttävät kunta-
laiset lisäksi maksavat käyttämistään palveluista. Näillä resursseilla kunta sitten järjestää palvelu-
ja kuntalaisille ja tästä toiminnasta syntyvät kunnan menot. Kunnan tulojen ja menojen on oltava
pitkällä aikavälillä tasapainossa.
Kuntaorganisaation tehtävänä on myös kehittää kunnan aluetta maakäytön, liikenteen, asutuksen
ja elinkeinopolitiikan avulla.
Kunnan nykyistä ja menneisyyden tilannetta ja toimintaa on kuvattu eri työryhmien raporteissa.
3.1. Organisaatiorakenteet ja konsernirakenteet
Kuntien organisaatiorakenteita esittää liite 5 ja konsernirakenteita liite 6.
3.2. Kuntien taloudellinen tilanne
Kuntien tilinpäätöslaskelmat vuodelta 2013 ovat liitteessä 7. Alla on tiivistettynä keskeisiä
tunnuslukuja (2014 lukuja täydennetään niiden valmistuttua)
Taulukko 2. Muutamia talouden tunnuslukuja
Kuhmoinen
- kertynyt huomattavan paljon kirjanpidollista ylijäämää, joka on viime vuosina
pienentynyt
- ylijäämä on saatu lisäksi kohtuullisella kunnallisveroprosentilla (19,75)
- lainamäärä asukasta kohti (emo ja konserni) on alhainen
- rahavaroja on myös kohtuullisesti
Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys
22
- investointitaso (omahankintameno) on ollut viime vuosina alhainen
Jämsä
- emokunta ollut viime vuosina juuri ja juuri kirjanpidollisesti tasapainossa, v. 2014
tilinpäätös lisää kertynyttä ylijäämää, konserni lievästi alijäämäinen
- kirjanpidon tulos on saavutettu 21,00 %:n kunnallisverolla
- lainamäärä (emo ja konserni) on kohtuullinen, ennusteen mukaan lainamäärä
supistuu v. 2014
- rahavarat kohtuulliset
- investointitaso kohtuullinen
Taloudellisen tilanteen taustan erittelyä
Tilinpäätöksen kuvaaman taloudellisen tilanteen taustoja on syytä eritellä perusteellisemmin tule-
vaisuutta silmällä pitäen. Jatkuuko entinen kehitys, johon on totuttu ja mitä tulevat muutokset
merkitsevät? Tarkastellaan erikseen tulojen ja menojen taustoja muutamien keskeisten tietojen
avulla.
3.2.1. Tulojen kehitys viime vuosina
Pääosan toiminnastaan kunnat rahoittavat verotuloilla ja valtionosuuksilla. Yhdessä verotuloista
ja valtionosuuksista käytetään nimitystä verorahoitus. Verotulojen ja valtionosuuksien summa
kertoo, paljonko verorahoitusta on käytettävissä palvelujen järjestämiseen. Kun kuntien kokoero-
jen vuoksi talouslukuja sellaisenaan on vaikea hahmottaa, käytetään tässä mittarina €/asukas.
Verotulot. Kuntien verotulojen (kunnallisverot, kiinteistövero ja osuus yhteisöveron tuotosta)
kehitystä ja määrää esittää kuvio 12.
Kuvio 12. Jämsän ja Kuhmoisten verotulot 2002-2013, €/asukas
Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys
23
Yhteensä verotulot (kunnallisvero, kiinteistövero ja osuus yhteisöveron tuotosta) ovat Jämsässä
valtakunnallista keskitasoa, mutta niiden kehitys on notkahtanut vuosina 2011-2012. Kuhmoisten
asukaskohtaiset verotulot ovat olleet noin 20 % Jämsän verotuloja ja koko maan verotuloja
alhaisemmat.
Jämsä kunnan verotulot ovat kasvaneet vuosina 2002-2013 vuosittain keskimäärin 1,9 % ja
asukasta kohti 2,9 %. Kuhmoisten verotulot ovat kasvaneet samoin 1,9 %, vaikka asukasta kohti
verotulot ovat nousseet vuosittain 3,7 %.
Kunnallisverotuloihin vaikuttaa verotettavien tulojen määrä ja veroprosentti. Jämsän
verotettavien tulojen kasvu on ollut 2002-2013 keskimäärin noussut 1,47 % vuodessa ja
Kuhmoisissa 1,28 % vuodessa.
Verotulojen lajit eroavat kunnissa jonkin verran. Kuhmoisissa kiinteistöverotuloilla on huomatta-
va osuus. Kiinteistöverot ovat hyvä ja varma tulolähde kunnalle. Kuhmoinen saa myös yhteisöve-
rotuloja, jotka puolestaan ovat kunnan kannalta epävarmin verotulo. Näiden osuus on viime vuo-
sina vähentynyt. Jämsän verotuloista pääosan muodostavat kunnallisverot. Kiinteistöveroilla ja
yhteisöverojen osuus on selvästi Kuhmoista pienempi.
Verotulojen kertymässä oleellista on luonnollisesti se, millaisella kunnallis- ja
kiinteistöveroprosenteilla verotulo kertyy. Taulukko 3 esittää kuntien kunnallisveroprosenttien
muutosta 2002-2015.
Taulukko 3. Kunnallisveroprosentit 2002-2015.
Jämsän kunnallisveroprosentti on vuoden 2010 suuren korotuksen jälkeen ollut sama. Myös
Kuhmoisten veroprosentti on ollut sama vuodesta 2010, mutta merkittävästi Jämsää alhaisempi.
Vuodelle 2015 Kuhmoinen on korottamassa veroprosenttiaan 20,75.
Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys
24
Taulukko 4. Kiinteistöveroprosentit
Kiinteistöveroprosentit kunnissa ovat lähes samaa tasoa. Kuhmoisen vakituisen samoin kuin
muiden kuin vakituisten asuinrakennusten prosentti on 0,05 prosenttiyksikköä korkeampi.
Vuonna 2014 Manner-Suomen kuntien kiinteistöveroprosenttien keskiarvot olivat: yleinen kiin-
teistöveroprosentti 0,94 %, vakinainen asunto 0,44 % ja muut 1,05.
Vuonna 2013 uudistettiin verojen tilitysjärjestelmä. Tässä yhteydessä vuodelle 2013 tuli kerta-
luonteisia verotilityksiä, jotka kohottivat vuoden 2013 verokertymää. Vuoden 2013 veroperusteil-
la vuoden 2014 verokertymä on siis pienempi.
Kuvio 13. Käyttötalouden valtionosuudet vuosina 2002-2013
Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys
25
Valtionosuudet. Kuhmoinen saa käyttötalouden valtionosuuksia merkittävästi enemmän kuin
Jämsä ja kunnat keskimäärin. Valtionosuus kompensoi Kuhmoisten alhaisempia verotuloja vero-
tulotasauksen avulla. Tehtäväkohtaisia valtionosuuksia on kohottanut ikääntyneiden asukkaiden
määrä ja kasvu.
Valtionosuudet ovat viime vuosina kasvaneet keskimäärin kaikissa kunnissa. Vuodesta 2002 vuo-
teen 2013 vuotuinen kasvu keskimäärin oli Jämsässä 9,9 % ja Kuhmoisissa 8,9 %!
Verorahoitus. Kunnan omista verotuloista ja valtionosuuksista käytetään termiä verorahoitus.
Kuvio 14. Kuntien verorahoitus yhteensä vuosina 2002-2013
Kuhmoisten verorahoitus, €/asukas on kasvanut viime vuosina Jämsää enemmän. Kuhmoisten
verorahoituksen kasvu selittyy valtionosuuksien kasvulla. Kuhmoinen on valtionosuuksista hyvin
riippuvainen, kun sen verorahoituksesta reilusti yli puolet tulee valtionosuuksina, joten valtion
ratkaisuilla on aivan oleellinen merkitys kunnan tulevaisuuden kannalta.
Koko verorahoitus on myös kasvanut molemmissa kunnissa. Alla olevaan taulukkooon on
tiivistetty kuntien verorahoituksen kehityksen tunnuslukuja. Kuntien verotulot ovat kasvaneet
varsin maltillisesti, mutta valtionosuuksien kasvu on ollut vauhdikasta. Verorahoitus
kokonaisuudessaan on Jämsässä kasvanut 3,9 % ja Kuhmoisissa 4,8 % keskimäärin vuodessa
tarkastelujaksolla. Verorahoituksen kasvu selittyy suurimmaksi osaksi valtionosuuksien kasvulla.
Tulevaisuuden kannalta oleellista on se, miten valtionosuudet kehittyvät.
Kuhmoisen ylijäämäkehitystä selittää pääosin valtionosuuksien määrä, joka on ollut paljon suu-
rempi kuin Jämsässä. Verotulot taas ovat olleet Jämsässä suuremmat. Yhteensä Kuhmoinen on
saanut v. 2013 verorahoitusta 1055 €/asukas Jämsää enemmän.
’
Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys
26
Taulukko 5. Tiivistelmä tulojen kehityksestä vuosina 2002-2013
2002-2013 vuotuisten kasvu-%:n keskiarvo
(nimelliskasvu)
Jämsä Kuhmoinen
Verotettavien tulojen kasvu 1,47 1,28
Verotulojen kasvu (asukasta kohti) 1,9 (2,9) 1,9 (3,7)
Valtionosuuksien kasvu (asukasta kohti) 9,9 (11) 8,9 (10,8)
Verorahoituksen kasvu, ka (asukasta kohti) 3,9 (5) 4,8 (6,7)
Asukasta kohti 2013, €/asukas
Verotulot 2013 €/asukas 3754 3131
Valtionosuudet 2013, €/asukas 2049 3728
Verorahoituksen määrä 2013, €/as 5804 6959
Kunnallisveroprosentit 2014 21,00 19,75
Valtionosuuksien osuus verorahoituksesta 30 % 54 %
3.2.2. Menojen kehitys viime vuosina
Rahoituksen kannalta kunnan menojen tarkastelussa on kaksi tärkeätä mittaria. Toimintakate,
joka kuvaa sitä, paljonko toiminnasta jää verovaroin maksettavaksi sen jälkeen kun toimin-
tamenoista on vähennetty toiminnasta saadut tulot. Toimintakatteen kasvu kuvaa sitä, paljon-
ko enemmän kunta tarvitsee verorahoitusta juoksevan toiminnan hoitamiseen.
Toinen tärkeä mittari on vuosikate, joka kertoo, paljonko vuoden tulorahoituksesta jää inves-
tointeihin, lainanlyhennyksiin tai sijoituksiin.
Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys
27
Kuvio 15. Kuntien toimintakatteen kehitys vuosina 2002-2013, €/asukas
Kummankin kunnan toimintakate on kasvanut vertailukohteita nopeammin. Vuotuinen kasvu
2002-2013 on Kuhmoisissa ollut keskimäärin 4,1 prosenttia (asukasta kohti 5,9 %) ja
Jämsässä 3,9 % (asukasta kohti 4,9 %). Jämsän toimintakatteen kasvu on ollut pientä aivan
viime vuosina. Vuonna 2013 se oli 0,1 %. Vuoden 2013 ennusteen mukaan kasvu samaa
suuruusluokkaa vuodelle 2014.
Kuntajakolain mukainen kaupungin henkilöstön viiden vuoden irtisanomissuoja loppui
31.12.2013. Vuoden 2013 aikana Jämsässä on aloitettu tehostamistoimia talouden
tasapainottamiseksi. Jämsän kaupungin henkilöstömäärä on viimeksi kuluneen kahden vuoden
aikana vähentynyt.
Luvut vahvistavat ensiksikin sen, että tarkastelujaksolla Jämsässä ja Kuhmoisissa on ”totuttu”
toimintakatteen noin 4 %:n vuotuiseen kasvuun. Toiseksi luvut vahvistavat sitä, että väkiluvun
väheneminen vain hieman pienentää koko kunnan toimintakatteen kasvua: kunnan toimintakate
kasvaa, vaikka väestömäärä vähenee. Luonnollista olisi olettaa, että kunnan menot supistuisivat
kun palveluja tarvitaan vähemmän. Tilastollisesti tarkasteltuna tämä ei pidä yleisesti paikkaansa:
sekä väestöltään kasvavien ja supistuvien kuntien toimintakatteet pyrkivät kasvamaan (ks.
Laesterä-Hanhela: Kuntien talouden kehittyminen 1997-2024. VM). Keskeinen selitys tälle on se,
että huomattava osa kuntien palvelutuotannon kustannuksista on kiinteitä eli vaikka väestö
hitaasti vähenee ja palvelutarve laskee, kunnan kiinteät kustannukset kasvavat tästä kehityksestä
huolimatta. Esimerkiksi kun koulusta lähtee yksi oppilas, koulun kustannukset vähenevät vain
kouluruokailun ja kirjojen kustannukset. Muut kustannukset ovat kiinteitä, joihin tulee
vuosittainen inflaatiotarkistus.
Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys
28
Taulukko 6. Kuntien toimintakate vuosina 2002-2013
Kun verorahoituksesta on vähennetty toimintakate, jäljelle jää vuosikate, joka kertoo paljonko
tulorahoituksesta jää investointeihin tai lainanlyhennyksiin tai rahoitusaseman vahvistamiseen.
Taulukko 7. Investointien omahankintamenot, vuosikatteet ja poistot vuosina 2002-2013
Investointien
omahankintameno,
€/asukas vuodessa,
keskimäärin
v. 2002-2013
Vuosikate
€/asukas vuodessa,
keskimäärin
v. 2002-2013
Poistot €/asukas
vuodessa,
keskimäärin v. 2002-
2013
Jämsä 464 184 271
Kuhmoinen 333 343 273
Keski-Suomi 497
Koko maa 570
Vuosittain investoinneissa on luonnollisesti vaihtelua. Pitemmän aikavälin luvut ja keskiarvot
kertovat toteutetuista investoinneista enemmän. Taulukossa on kiinnitettävä huomiota kahteen
asiaan. Ensiksi Jämsän ja Kuhmoisten investointitasoissa tarkastelukaudella on ollut selvä ero.
Jämsä on tehnyt investointeja 464 €/asukas/vuosi. Kuhmoinen on käyttänyt investointeihin 333
€/asukas/vuosi ja vuonna 2013 koko kauden 2002-2013 investoineista toteutui yli neljäsosa.
Toiseksi Kuhmoisten poistot ovat olleet lähes investointien omahankintamenon tasolla. Tämä
tarkoittaa sitä, että Kuhmoinen on voinut toteuttaa tekemänsä investoinnit lähes kokonaan tulora-
hoituksella ottamatta velkaa. Tämä myös herättää kysymyksen Kuhmoisten tulevaisuuden inves-
tointitarpeista. Riittääkö menneiden vuosien investointitaso tulevaisuudessa vai pitääkö investoin-
titasoa kohottaa, mikä lisäisi paineita verorahoitukseen?
Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys
29
Lainakanta
Kuvio 16. Kuntien lainakanta vuosina 2002-2013
Kuntien lainakanta on kulkenut eri suutiin. Kun Kuhmoisille on kertynyt hyvin vuosikatetta, on
se alhaisella investointitasolla pystynyt lyhentämään lainoja, jotka olivat vuoden 2013 lopussa
1146 €/asukas ja konsernilainoja 1858 €/asukas. Jämsän suunta on ollut päinvastainen. Kun vuo-
sikate ei ole riittänyt nettoinvestointeihin, on Jämsän pitänyt ottaa lainaa, joka on 1961 €/asukas,
konsernissa 3535 €/asukas. Ennakkotietojen mukaan Jämsän lainakanta supistuu myös vuonna
2014. Emokunnan lainojen määrä on noin 1600 €/asukas ja konsernilainat noin 2600 €/asukas.
Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys
30
4. TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT
4.1. Tulevaisuuden skenaariot – kasvu vai supistuva?
Kuntien tulevaisuuden skenaariona voi periaatteessa olla
a) Kasvun tavoittelu: väestö ja elinkeinotoiminta kasvavat
b) Nykytilanteen vakiinnuttaminen: väestön määrä ja rakenne säilyvät entisellään,
elinkeinotoiminta pysyy nykyisessä laajuudessa
c) Sopeutuminen supistuvaan kehitykseen: väestö ja elinkeinot supistuvat
4.2. Tuleva kehitys – yleisiä lähtökohtia
Sodan jälkeisenä aikana Suomessa yhteiskunnalliset muutokset ovat olleet suuria. Elinkeinora-
kenteet ovat muuttuneet, tietotekniikka on muuttanut toimintoja ja elämä on kansainvälistynyt.
Osana suurta rakenteellista muutosta väestö on muuttanut maaseudulta asutuskeskuksiin. Väestön
ikärakenne on myös muuttunut. Suuret ikäluokat ovat nyt ikääntymässä. Väestökehitys on tuonut
ratkaistavaksi ongelmia sekä muuttovoitto- että muuttotappiokunnissa. Muuttovoittokunnissa on
järjestettävät lisää palveluja ja tehtävä investointeja, kun taas väestötappiokunnissa ongelmat ovat
tarpeettoman palvelukapasiteetin purkamisessa samalla kun rahoitukseen osallistuvien asukkai-
den määrä on vähentynyt.
Valtakunnalliset ennusteet viittaavat siihen, että väestön rakennemuutos jatkuu. Väestön määrä ja
ikärakenne muuttuvat yksittäisissä kunnissa muuttoliikkeen sekä syntyvyyden ja kuolleisuuden
suhteen seurauksena.
4.3. Väestönkehitys Jämsässä ja Kuhmoisissa
Jämsän ja Kuhmoisten väestökehityksen ennustetta esittävät Finnish Consulting Groupin (FCG)
tekemät trendilaskelmat.
Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys
31
Kuvio 17. Jämsän ennustettu väestökehitys ikäluokittain vuoteen 2029 (FCG)
Kuvio 18. Kuhmoisten ennustettu väestökehitys ikäluokittain vuoteen 2029 (FCG)
Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys
32
Selvitysalue yhteensä
Kuvio 19. Kuntien väestökehitys yhteensä Jämsässä ja Kuhmoisissa vuoteen 2029 (FCG)
Taulukko 8. Väestön muutos vuoteen 2029 ikäryhmittäin
vuoteen 2029 Jämsä Kuhmoinen Yhdessä
Koko väestön määrä - 11 % - 15 % - 11 %
1 – 6-vuotiaat - 13 % - 9 % - 13 %
7 –18-vuotiaat - 18 % - 18 % - 18 %
Työikäiset, 17–64 v. - 24 % - 28 % - 25 %
65–74-vuotiaat - 1 % - 23 % - 4 %
yli 75-vuotiaat + 50 % + 23 % + 46 %
väestöllinen
huoltosuhde
0,75 > 1,07 0,98 > 1,34 0,77 > 1,1
Kummankin kunnan väestörakenne muuttuu ennusteen mukaan samaan suuntaan.
Kokonaismäärän vähenemisen lisäksi vähenemistä tapahtuu ennusteiden mukaan kaikissa
väestöryhmissä paitsi yli 75-vuotiaiden ryhmässä, joka Jämsässä kasvaa puolitoistakertaiseksi.
65-74 –vuotiainen määrä lähivuosina kasvaa voimakkaasti, mutta alkaa supistumaan, kun
asukkaat siirtyy yli 75 -vuotiaiden ryhmään. Huoltosuhde heikkenee voimakkaasti kummassakin
kunnassa suurin piirtein samaa tahtia. Väestörakenteen muutos vaikuttaa kunnan tuloihin ja
menoihin.
Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys
33
4.4. Kuntien tulonäkymät – miten rahoitus kehittyy
Tulevaisuuden kannalta on tärkeätä tiedostaa millaisia ovat tulevaisuuden tulonäkymät ja miten
ne eroavat menneiden vuosien tulokertymistä.
Kunnallisvero. Asukasmäärän supistuminen ja eläkkeellä olevan väestön suhteellisen osuuden
kasvu jarruttavat kuntien verotettavien tulojen ja kunnallisverotulojen kasvua. Eläkkeet ovat mer-
kittävästi palkkatuloja pienemmät ja kunnallisverosta tehtävät vähennykset pienentävät pienempi-
tuloisten kuntalaisten verotettavia tuloja suurempituloisia enemmän. Tämä alentaa efektiivistä
tuloveroprosenttia, joka vuonna 2014 Jämsässä oli 15,54 %, kun nimellinen tuloveroprosentti oli
21,00 %. Kuhmoisten efektiivinen veroprosentti oli 12,85 %, kun nimellinen veroprosentti on
19.75.
Kiinteistövero. Kiinteistövero on kunnan kannalta paras tulolähde: kiinteistöt eivät muuta paik-
kakuntaa ja kiinteistöstä maksetaan veroa kunnan määräämän prosentin mukaan. Kiinteistöveroi-
hin ei väestökehityksellä tai elinkeinoelämän kehityksellä ole suurta merkitystä, joten kiinteistö-
veron määrän voi olettaa jatkuvan entisellään.
Yhteisövero-osuus. Osuus yhteisöverojen tuotosta on epävarma tulolähde ja sen määrän kehityk-
sen ennustaminen on hankalaa. Yhteisöverotulot vaihtelevat vuosittain ja valtio saattaa muuttaa
jako-osuuksia. Väestön kehitys ei suoraan vaikuta yhteisöveroihin. Verotulotasaus ilmeisesti tu-
levaisuudessakin eliminoi suuren osan yhteisöveron tuoton vaihteluista.
Valtionosuusjärjestelmän uudistus ja valtionosuuksien leikkaukset. Kuntien tuleviin valtion-
osuuksiin vaikuttaa valtionosuusuudistus ja valtionosuuksien leikkaukset.
Valtionosuusjärjestelmässä on kaksi osaa: Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä ja opetus-
ja kulttuuritoimen valtionosuusjärjestelmä. Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistus
tulee voimaan vuoden 2015 alusta. VO-järjestelmää uudistetaan seuraavasti:
- yksinkertaistetaan vähentämällä kriteereitä; peruspalveluissa 8 kriteeriä, 3 lisäosaa
- poistetaan päällekkäisyyksiä
- yleisperiaate: asukasluku x hinta x kerroin
- yksi ikärakenne
- valtionosuutta enemmän sairastavuuden perusteella
- kustannustenjaon tarkistus toteutetaan vuosittain
- valtionosuus on kuntaliitosneutraali, mahdolliset menetykset korvataan
- verotulontasaus muuttuu siten, että tasausraja on asukaskohtaisten verotulojen keskiarvo.
Alle keskiarvon jäävät kunnat saavat tasauslisää tasausrajan kunnan omien verotulojen
(kunnallisverot ja yhteisöveron tuotto) erotuksesta 80 %
Valtionosuusrahoituksessa on vielä kiinnitettävä huomiota muutamiin seikkoihin. Ensiksikin val-
tionosuudet ovat laskennallisia. Tämä tarkoittaa sitä, että kuntien mahdollisuudet valtionosuuk-
sien määrään vaikuttamiselle ovat vähäiset ainakin lyhyellä aikavälillä. Toiseksi valtionosuudet
ovat tiukasti yhteydessä asukasmäärään ja rakenteeseen. Kun väestön määrä laskee, pienenevät
kunnan saamat valtionosuudet, vaikka asukasta kohti valtionosuus säilyykin samana. Vähenevän
Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys
34
väestön ikääntyminen saattaa kyllä kasvattaa kunnan valtionosuuden määrää, mutta samalla myös
menot pyrkivät kasvamaan.
Kolmanneksi valtionosuusrahoituksen kehitystä arvioitaessa on syytä vielä korostaa valtion-
osuuksien ja kunnan menokehityksen yhteyttä: peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä toimii
muutostilanteilla yksikkökustannusperiaatteella, kun taas kunnan menoista merkittävä osa muu-
tostilanteessa on kiinteitä ja menot muuttuvat rajakustannusperiaatteella. Esimerkiksi kun oppi-
lasmäärä laskee, niin valtionosuus vähenee, mutta kunnan todelliset kustannukset vähenevät vain
rajakustannusten verran. Kouluissa ruokailu- ja oppimateriaalikustannukset poistuvat, mutta kou-
lun ylläpitokustannukset jäävät edelleen kunnalle. Rajakustannusperiaate toimii myös toisinpäin.
Jos kouluun tulee lisää oppilaita, kunta saa yksikköhinnan verran rahaa, mutta sen kustannukset
kohoavat vain rajakustannusten verran.
Yhtenä keinona kestävyysvajeen umpeen kuromisessa valtio on leikannut valtionosuuksia
runsaasti vuosina 2012-2017. Taulukko 9 esittää valtionosuusuudistuksen ja vos-leikkausten
vaikutuksia kuntiin. Lisäksi taulukossa on mukana sote-uudistuksen ennakoidut vaikutukset.
Taulukko 9. Sote-uudistuksen, valtionosuusuudistuksen ja vos-leikkausten vaikutukset kuntien
talouteen. VM:n uudistusaineistoa.
HUOM! Taulukko on kovin tulkinnanvarainen VOS-leikkausten osalta. VOS-leikkaukset
tarkoittavat yhteensä vuoteen 2017 mennessä tapahtuvia leikkauksia. Kunnat ovat ottaneet jo
vuoden 2015 veroprosenteissa huomioon vuodelle 2015 kohdistuneet leikkaukset ja VOS-
uudistuksen tuoman siirtymäkauden tasauksen huomioon. Näyttäisi siltä, että VOS-leikkauksista
on v. 2016-2017 olisi jäljellä vain 89 €/asukas. Kuhmoisille jäisi vuodesta 2016 sopeutettavaa (-
251 – 89 + 10 euroa) = -330 €/asukas, eli painetta veroprosentin korottamiseen olisi noin 2,6
veroprosenttia. Jämsälle uudistuksen vaikutusta (99 + 118 – 89 euroa) taas olisi 128 €/asukas,
mikä merkitsisi noin 0,8 tuloveroprosentin alennusmahdollisuutta.
Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys
35
HE 38/2014 todetaan, että ”Kevään 2012 kehyspäätökseen sisältyy 250 milj. euron vähennys
vuodelle 2015. Lisäksi vuoden 2013 kehyspäätökseen sisältyy 175 milj. euron vähennys vuodelle
2015, 215 milj. euron vähennys vuodelle 2016 ja 265 milj. euron vähennys vuodelle 2017.
Yhteensä vuosina 2012—2017 kunnan peruspalvelujen valtionosuus vähenee noin 1,4 mrd. euroa
vuoteen 2011 verrattuna eli noin 260 euroa asukasta kohti kunnittain.”
Valtionosuusjärjestelmän uudistuksen vaikutukset otetaan huomioon siirtymäkaudella vuosina
2015-2019 taulukon 10. mukaisesti.
Taulukko 10. Valtionosuusuudistuksen vaikutukset kuntien talouteen
Valtiovarainministeriön laatimaan taulukkoon on laitettu myös sote-uudistuksen laskennalliset
vaikutukset kuntiin. Kyse on siitä, miten kaavailtu sote-rahoitusmalli muuttaisi, vähentäisi tai
lisäisi kuntien sote-menoja nykyiseen verrattuna. Laskelman mukaan Jämsän sote-menot
pienenisivät vuodessa 118 €/asukas ja Kuhmoisissa 10 €/asukas.
Valtionosuuksien kehitystä tulevaisuudessa on vaikea sanoa ennustaa tarkasti. Yhtenä
epävarmuustekijänä ovat vielä sote-uudistuksen lopulliset vaikutukset ja uudistuksen osana
etenevä sote-palvelujen rahoituksen kokonaisuudistus, jossa selvitetään sosiaali- ja
terveyssektorin rahoituksen monikanavaisuutta. Tämä voi muuttaa radikaalisti
valtionosuusjärjestelmää, ja mahdollisesti myös kuntien verotusjärjestelmää.
Valtionosuusjärjestelmään tehdään koko ajan muutoksia. Siihen lisätään uusien tehtävien
valtionosuuksia ja tehdään vähennyksiä. Kuntakohtaisesti on vaikea sanoa, minkä verran
yksittäiset muutokset lopulta vaikuttavat kunnan kunkin vuoden valtionosuuksiin.
Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusjärjestelmässä (L opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta
29.12.2009/1705) tapahtuu ja on tapahtumassa muutoksia. OKM:n valtionosuusjärjestelmä sisäl-
tää
- perusopetuksen lisät
- muut toiminta: kansalaisopisto, taiteen perusopetus, liikunta, nuorisotyö, museot, teatteri
ja orkesterit
- muu koulutus: lukiokoulutus, ammatillinen koulutus
Valtionosuus maksetaan pääsääntöisesti opetuksen järjestäjälle eli oppilaitoksen ylläpitäjälle
Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys
36
Maksut. Maksujen tason korottamisella voi kunta saada vain rajallisesti lisätuloja. Korotuksia
rajoittaa käytännön realiteettien lisäksi lainsäädännössä vahvistetut maksukatot. Palvelujen mää-
rän lisäys tuo lisätuloja, mutta samalla se usein tuo myös lisäkustannuksia, joten määrän lisäyk-
sen kautta ei juuri ole mahdollista saada helpotusta kunnan talouden tasapaino-ongelmaan.
Tulojen kehitys näyttää huolestuttavalta tulevien vuosien näkökulmasta. Kansantalouden kasvun
ennakoidaan olevan hidasta ja verotettavat tulot kasvavat hitaasti. Menneiden vuosien tulojen
kasvu tuskin toteutuu lähitulevaisuudessa. Julkisen talouden alijäämä ja velkaantumiskehityksen
seurauksena valtionosuuksia pikemminkin leikataan kuin kasvatetaan. Peruspalveluohjelman
mukaan vuosina 2016–2018 kuntien valtionavut nousisivat nimellisesti 1,2–1,7 prosentilla vuosit-
tain, mutta yksittäisissä kunnissa nousu voi olla enemmän tai jopa negatiivinen.
Kunnan väline tulojen lisäämiseen ovat veroprosenttien korottaminen. Veroprosenttien korotus-
tarve syntyy ennen kaikkea siitä, että menot kasvat ilman tuottavuuden parantamistoimenpiteitä
ehkä noin 2½-3 % vuodessa, mutta tulot vain 1-1,5 % vuodessa. Lisäksi tulevat investointipai-
neet. Kun tulot, erityisesti valtionosuus on hyvin asukasmäärästä riippuvainen, väestön vähene-
minen pienentää lähes samassa suhteessa valtionosuuksia. Menot eivät muutu samassa suhtees-
sa.
4.5. Menojen kehitys tulevaisuudessa
4.5.1. Palvelutarpeiden kehitys tulevaisuudessa yleensä
Vähenevätkö kuntien tehtävät ja velvoitteet…
Maan hallituksen 29.11.2013 tekemän rakennepoliittisen ohjelman mukaan kuntien tehtäviä
ja velvoitteita vähennetään siten, että kuntien toimintamenot vähenevät 1 mrd. eurolla vuo-
teen 2017 mennessä. Lisäksi verorahoituksella ja kuntien omin toimin, mm. tuottavuutta pa-
rantamalla, on tarkoitus saavuttaa miljardin euron säästö vuoden 2017 tasolla. Hallituksen
päätös rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta sisältää kuntien tehtävien ja velvoitteiden
vähentämisohjelman, jota toimeenpannaan mm. valtiontalouden vuosien 2015—2018 kehys-
päätöksessä.
Tehtävien ja velvoitteiden vähentämisohjelmassa esitetyt kustannukset on laskettu koko kun-
nallishallinnon tasolle. Yksittäisiä kuntia ne saattavat koskettaa hyvin eri tavoin. On varsin
mahdollista, että tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen ei näy mitenkään yksittäisten kun-
tien tasolla.
Kuntatalouden makro-ohjausta toteutetaan osana julkisen talouden suunnitelmaa ja sen vuo-
sittaista tarkistusta. Vuodesta 2015 lukien julkisen talouden suunnitelman kuntataloutta kos-
kevassa osassa asetetaan kuntatalouden rahoitusasemalle asetetun tavoitteen kanssa johdon-
mukainen euromääräinen rajoite valtion toimenpiteistä kuntataloudelle aiheutuvalle menojen
muutokselle (menorajoite).
Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys
37
Peruspalveluohjelmassa vuosina 2014-2018 kuntien toimintamenojen kasvun arvioidaan
valtakunnallisesti jatkuvan vajaa 2 ½ %:a vuodessa. Ennusteen lähtökohtana on arvio
väestömäärän ja ikärakenteen muutoksen aiheuttamasta palvelutarpeen muutoksesta. Kuntien
peruspalvelujen kysynnän arvioidaan kasvavan tästä syystä lähivuosina noin prosentilla
vuosittain. Peruspalvelujen hintaindeksin muutokseksi ensi vuodelle ennustetaan 1,1
prosenttia, 2016 1,5 %, 2017 1,7 % ja 2018 1,9%.
Kuntakohtaisesti kustannusten nousu riippuu kunnan tilanteesta kokonaisuudessaan, väestön
määrän ja rakenteen muutoksesta ja palvelujen järjestämistavasta.
Nämä merkit viittaavat siihen, että vaikka väkimäärä supistuu, koko kunnan toimintakate kuiten-
kin kasvaa 2 ½-3 % vuodessa. Osa siitä on reaalista noin 1 % kasvua, osa rahanarvon muutokses-
ta noin 1,5 % johtuvaa.
4.5.2. Jämsän ja Kuhmoisten palvelutarpeen muutos tulevaisuudessa
Väestön ikärakenteessa tapahtuvalla muutoksella on vaikutusta kunnan järjestämien peruspalve-
lujen kannalta erityisesti lasten ja kouluikäisten palveluihin ja ikäihmisten palveluihin. Lasten ja
nuorten ikäluokat supistuvat ja ikäihmisten määrä kasvaa. Työikäisten ryhmässä palvelutarpee-
seen vaikuttaa työllisyystilanne.
Seuraavassa on esitetty FCG:n laatimat ennusteet tulevasta palvelutarpeen kehityksestä.
Kuvio 20a. Jämsän palvelutarpeiden kehitys vuoteen 2029 (FCG)
Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys
38
Kuvio 20b. Kuhmoisten palvelutarpeiden kehitys vuoteen 2029 (FCG)
Kuvio 21. Jämsän ja Kuhmoisten palvelutarpeiden kehitys yhteensä vuoteen 2029 (FCG)
Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys
39
Taulukko 11. Palvelutarpeiden muutos tiivistettynä vuoteen 2029
vuoteen 2029 Jämsä Kuhmoinen Yhdessä
1-6 -vuotiaat, lasten päivähoito ja esikoulu - 13 % - 9 % - 13 %
7-15-vuotiaat, perusopetus - 14 % - 15 % - 14 %
16-18 -vuotiaat, lukiot - 26 % - 27 % - 26 %
Vanhusten huolto + 27 + 5 + 24 %
Perusterveydenhuollon avohoidon tarve - 3 % - 9% - 3 %
Erikoissairaanhoito + 7 % - 3 % + 6 %
Muut tehtävät - 10 - 15 -11 %
Kaikki tehtävät - 1 - 12 -2 %
Kuviot osoittavat, että palvelutarpeet vähenevät, mikä johtuu osaksi koko väestön vähenemisestä
ja osaksi ikäryhmien pienemisestä. Ainoat kasvavat ryhmät ovat vanhusten palvelut ja erikoissai-
raanhoito. Vanhuspalvelujen tarve kasvaa siksi, että vanhusten ikäryhmä suurenee. Väestön
ikääntyminen tuo myös paineita erikoissairaanhoitoon. Erityisen jyrkkää palvelutarpeen vähene-
minen on Kuhmoisissa. Yhteensä palvelutarpeet laskisivat 12 % vuoteen 2029 mennessä ja mm.
lukiokoulutuksessa tarve vähenisi neljänneksellä. Myös perusopetuksen tarve vähenisi huomatta-
vasti.
Jämsässä kokonaispalvelutarve pienenee vain hieman. Suuri vähennys on ennusteen mukaan
Kuhmoisten tavoin toisen asteen koulutuksessa, samoin perusopetuksessa. Palvelutarve-ennuste
myötäilee asukasmäärää ja sen rakennetta. Vaikka muut tekijät vaikuttavan palvelujen todelliseen
sisältöön, on väestön määrällä ja sen rakenteella oleellinen merkitys selvitettäessä palvelutarvetta.
4.5.3. Palvelujärjestelmien kuvaus ja kehittämispotentiaali
FCG on laskenut eräänlaisen kehittämispotentiaalin kuntien käyttötaloudelle ja sen eri toimialoil-
le. Kehittämispotentiaalin arviointi tapahtuu siten, että Jämsän ja Kuhmoisten nettokäyttökustan-
nuksia verrataan vastaavanlaisiin kuntiin. Kehittämispotentiaalin arviointi on tehty myös Jämsälle
ja Kuhmoisille yhteensä. Jäljempänä olevista kuvioista ilmenevät vertailukuntien vastaavat kus-
tannukset. Varsinainen vertailu tehdään vertailuryhmän 4. alhaisimmin kunnan kustannuksiin,
jonka kustannukset edustavat odotekustannuksia. Kehittämispotentiaali tai lyhyesti potentiaali on
oman kunnan kustannusten ja 4. alhaisimmilla kustannuksilla toimintansa hoitavan kunnan kus-
tannusten erotus. Tässä yhteydessä on syytä korostaa, että tarkastelu on hyvin suuntaa-antava. Se
ei ota huomioon palvelutasoeroja eikä olosuhdetekijöitä. Tarkastelu kuitenkin mahdollistaa ver-
tailun siitä, miten muut vastaavankokoiset kunnat tehtävänsä hoitavat.
Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys
40
Kuvio 22. Jämsän nettokäyttökustannukset verrokkikuntiin nähden (FCG)
Kuvio 23. Kuhmoisten nettokäyttökustannukset verrokkikuntiin nähden (FCG)
Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys
41
Kuviot osoittavat, että Jämsän nettokäyttökustannukset ovat kasvaneet 2008-2013 vuodessa
keskimäärin vain 1,5 %, mutta nettokäyttökustannuksissa olisi kuitenkin kehittämispotentiaalia
10,2 milj. euroa. Kuhmoisten nettokäyttökustannukset ovat kasvaneet 2008-2013 keskimäärin
vuodessa 4,5 %, kun koko maan kustannusten kasvu on ollut 2,4 %/vuosi.
Nettokäyttökustannuksissa Kuhmoisissa olisi kehittämispotentiaalia 1,6 milj. euroa.
Sosiaali- ja terveyspalvelut
Osuus kunnan nettokäyttökustannuksista v. 2013
Jämsä, osuus 65 %, 3721 €/asukas, tarvevakioitu kustannus 2012 on 106
Kuhmoinen, osuus 64 %, 4290 €/asukas, tarvevakioitu kustannus 2012 on 112
Sote-palvelut tuotetaan YT-alueen puitteissa ja Jämsä toimii vastuukuntana. Voimassa oleva
sopimus on päivätty 24.4.2013. Sopijakuntien yhteinen toimielin on 9-henkinen Jämsän sosiaali-
ja terveyslautakunta, jossa Jämsän kaupungilla on 7 jäsentä ja Kuhmoisilla kaksi jäsentä. Lisäksi
kunnat nimeävät hallituksistaan yhden edustajan, jolla on puheoikeus, mutta ei äänivaltaa
lautakunnan kokouksessa. Henkilökunta on Jämsän kaupungin palveluksessa.
Palvelujen järjestämisessä noudatetaan tehtäväjakoa, jossa palvelujen tilaaminen on valtuustojen
tehtävä, järjestäminen sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtävä ja tuottaminen sosiaali- ja
terveystoimen tulosaluejohtajista muodostuvan johtoryhmän tehtävä.
Johtavana periaatteena kustannusten kohdentamisessa on aiheuttamisperiaate, jonka mukaan
Jämsä veloittaa palvelujen kustannukset Kuhmoisten kunnalta.
Juuri tällä hetkellä sote-palvelujen järjestämisessä on monia avoimia kysymyksiä. Kaavailtu sote-
uudistus siirtäisi palvelujen järjestämisvastuun viidelle sote-alueille ja tuottamisvastuun 19 sote-
tuotantoalueille, joita Keskisellä sote-alueella olisi kolme. Sote-alue ja sote-tuotantoalueet
päättäisivät palveluverkosta ja kullekin alueelle toimitettavista palveluista ja niiden
tuottamistavoista. Henkilökunta siirtyisi sote-tuotantoalueiden henkilökunnaksi. Kunnat
vastaisivat sote-alueen kustannuksista maksamalla osuutensa ns. kapitaatioperiaateella, jossa
otetaan huomioon asukasluku, sairastavuus ja ikärakenne.
Tilannetta (vuoden vaihde 2014-2015) monimutkaistaa se, että Jämsä on päättänyt ulkoistaa ja
kilpailuttaa sote-palvelunsa ennen sote-lain voimaantuloa.
Palvelutarpeen kehityksestä voidaan todeta, että Kuhmoisten perusterveydenhuollon palvelujen
tarve ennusteen mukaan vähenee vajaat 10 % ensi vuosikymmenen loppuun mennessä.
Erikoissairaanhoidon tarve säilynee lähes nykyisellä tasolla. Yleensäkään sote-palvelujen tarve ei
Kuhmoisissa ennusteen mukaan kasva ottamatta lukuun vanhustenhuoltoa, jonka tarve kasvaisi
erityisesti 2020-luvun jälkipuoliskolla.
Jämsässä kehitys on samansuuntainen, mutta Kuhmoisen kehitystä lievempi. Palvelutarve
kasvaisi vanhustenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa.
Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys
42
Kuvio 24. Jämsän sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset verrokkikuntiin verrattuna (FCG)
Kuvio 25. Kuhmoisten sosiaali- ja terveystoimen nettokust. verrokkikuntiin verrattuna (FCG)
Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys
43
Kuviot osoittavat sote-kustannukset Jämsässä ovat kasvaneet 2008-2013 keskimäärin 3,0 %
vuodessa ja Kuhmoisissa 2,7 %, mikä on alle koko maan tason. Toiseksi kuvio kertoo, että
suurin osa kuntien koko kehittämispotentiaalista on sote-palvelujen järjestämisessä, jonka
hyödyntämisessä sote-alueet ja tuotantovastuussa olevat sote-alueet ovat keskeisessä asemassa,
jos sote-uudistus toteutuu kaavaillulla tavalla.
Yksittäisistä palveluista saa lisätietoa FCG:n laskelmista, jotka on jaettu ohjausryhmän jäsenille.
Tässä vaiheessa ei ole tarkoituksenmukaista ryhtyä perusteellisemmin erittelemään sote-
toimialan palveluja ja niiden kustannuksia meneillään olevan sote-uudistuksen vuoksi.
Jäljempänä tässä raportissa käsitellään sote-uudistuksen vaikutuksia yksittäisen kunnan
kannalta.
Sivistystoimi
Osuus nettokäyttökustannuksista v
Jämsä 1492 €/asukas, 26 %
Kuhmoinen 1549 €/asukas, 23 %
Peruskoulut, ala- ja yläkoulut
Kuhmoisissa peruskoulun kouluverkkoa on supistettu ja koulupalvelut keskitetty kirkonkylään
yhteen yhtenäiskouluun, jossa toimii esikoulu, peruskoulu ja lukio. Palvelutarve vähenee ennus-
ten mukaan tulevina vuosina vajaat 10 %.
Jämsässä on useita ala- ja yläkouluja kuudelle alueella. Jämsä saattaa joutua arvioimaan koulu-
verkkoaan, mutta sillä ei ole yhteyttä mahdolliseen kuntaliitokseen. Tällä hetkellä näyttäisi siltä,
että Kuhmoisissa on lähivuosikymmeninä sellainen oppilasmäärä, että koulun toiminta varmasti
jatkuu.
Lukiot
Kuhmoisissa on yksi erityislukio (ratsastuslukio), jossa tällä hetkellä on 33 lukiolaista.
Jämsässä on kaksi lukioita, joista toinen on jo kaupungin lakkautuslistalla. Lukioiden toimiluvat
tulevat haettavaksi vuoden 2015 alusta. Uudet toimiluvat tulevat voimaan 2017. Viimeaikaisessa
keskustelussa on ollut painokkaasti esillä lukioverkon harventaminen ja lupien myöntäminen vain
riittävän suurille kouluille.
Elämänlaatupalvelut
Kirjastot
Jämsässä on pääkirjasto, jonka tilakysymykset tulee ratkaistavaksi lähiaikoina. Lisäksi ovat osit-
tain vapaaehtoisvoimin toimivat Kuoreveden ja Länkipohjan kirjastot. Jämsänkoskella on lehtien
Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys
44
lukusali uimahallin yhteydessä. Lisäksi on kirjastoauto. Henkilökuntaan kuuluu kirjastopalvelu-
päällikkö, informaatikko, 9 kirjastovirkailijaa ja kirjastonhoitaja.
Kuhmoissa on yksi kirjasto ja kaksi kylien sivupistettä. Henkilökuntaan kuuluu kirjastonhoitaja ja
kaksi virkailijaa.
Taulukko 12. Varhaiskasvatus ja sivistystoimi
Jämsän työväenopisto ja Jämsän musiikkiopisto tarjoavat nykyisin palveluja sekä Jämsässä
että Kuhmoisissa.
Kulttuuripalveluissa ei kummassakaan kunnassa ole päätoimista henkilökuntaa, vaan tehtävät
hoidetaan omaan työhön kuuluvana. Tapahtumat yleensä organisoidaan muiden kuin kuntien
toimesta.
Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys
45
Liikuntatoimi
Jämsässä on liikuntapaikkoja mm. uimahalli Jämsänkosken taajamassa, jäähallit Jämsässä, Jäm-
sänkoskella ja Länkipohjassa. Halleja pyörittävät halliyhtiöt. Näiden lisäksi on lukuisia ulkolii-
kuntapaikkoja ja sisäliikuntapaikkoja. Liikuntatoimen henkilöstö koostuu vapaa-
ajanpalvelupäälliköstä, erityisliikunnasta vastaavasta liikunnanohjaajasta ja kolmesta liikuntaoh-
jaajasta sekä vapaa-aikapalvelupäälliköstä, joka johtaa myös nuorisopalveluja
Nuorisotoimi
Jämsällä on nuorisotiloja Seppolassa, Hallissa, Länkipohjassa ja Jämsänkoskella.
Vapaa-aikatoimi
Kuhmoisissa on liikunnanohjaaja, nuoriso-ohjaaja ja liikuntapaikkojen hoitaja.
Ruokapalvelut
Kuhmoisissa ruokapalvelut on yhdistetty sivistystoimen alle. Nykyään on kaksi keittiötä, joissa
on henkilökuntaa yhtensä yhdeksän.
Kuntien kehittämispotentiaali
Koko sivistystoimesta ei ole saatavissa yhteistä FCG:n tekemää kehittämispotentiaalilaskelmaa.
Alla on esitetty oman perusopetuksen laskemat. Muista palveluista löytyy tietoja FCG:n
aineistosta.
Kuvio 26. Jämsän oman perusopetuksen nettokustannukset verrokkikuntiin verrattuna (FCG)
Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys
46
Kuvio 27. Kuhmoisten oman perusopetuksen nettokust. verrokkikuntiin verrattuna (FCG)
Jämsässä oman perusopetuksen nettokustannusten vuotuinen kasvu v. 2008-2013 on ollut vain
0,6 %, mutta Kuhmoisissa 4,1 %. Koko maan tasolla kasvu on ollut 0,3 %. Kehittämispotentiaalia
Jämsässä olisi noin 7 % ja Kuhmoissa 16 %.
Erilaisista palveluista saa yksityiskohtaisempaa tietoa FCG:n laskelmista.
Yhdyskuntapalvelut
Osuus nettokäyttömenoista 2013
Jämsä 352 €/asukas, 6 %
Kuhmoinen 423 €/asukas, 6 %
Yhdyskuntapalvelujen arvioinnissa tulevaisuuden näkökulmasta on kiinnitettävä huomiota
ensiksikin palvelujen paikkasidonnaisuuteen, mikä tarkoittaa sitä, että palvelut tuotetaan siinä
paikassa, jossa palvelutarve on. Esim. tiet on aurattava siellä missä tiet ovat. Tällaisissa
tapauksissa palvelujen keskittäminen ei ole tarkoituksenmukaista. Peruskysymys paikkasidonnai-
sissa palveluissa onkin, onko palvelutaso kohdallaan, tuotetaanko palvelut tehokkaasti ja millai-
nen tuon paikan rooli yleensäkin pitkällä aikavälillä kunnan kannalta. Ei-paikkasidonnaisia palve-
luja on mahdollista keskittää.
Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys
47
Taulukko 13. Yhdyskuntatoimi
Toiminnot kunnittain Asiakkaat Toimipisteet tai pal-
velun tuottaminen
Tekninen hallinto
Toimialan hallinto, avus-
tusten käsittely
Ei paikkasidonnaista
Maankäytön suunnittelu Kunta kokonaisuudessaan,
kuntalaiset ja yhteisöt
Ei paikkasidonnainen
Rakennusvalvonta ja
ympäristön suojelu
Kuntalaiset ja yhteisöt Ei paikkasidonnainen
Kunnallistekniikka Kuntalaiset Paikkasidonnaisia
Kadut ja tievalot Kuntalaiset Paikkasidonnaisia
Tilahallinto Kunnan omat yksiköt Paikkasidonnaisia
Vuokrattavat tilat Kuntalaiset ja yhteisöt Paikkasidonnaisia
Puistot ja liikuntapaikat Kuntalaiset ja
yhteisöt
Paikkasidonnaisia
Jätehuolto Kuntalaiset ja yhteisöt Paikkasidonnaista
Pelastuslaitos Kuntalaiset, yhteisöt ja
kunnan muut yksiköt
Paikkasidonnaista,
pääosin
Laitostoiminta Kuntalaiset, yhteisöt ja
kunnan muut yksiköt
Osaksi paikkasidon-
naista, osaksi ei
Toiseksi kummankin kunnan yhdyskuntapalveluissa oleellinen seikka on henkilökunnan ikära-
kenne. Lähivuosien aikana, vuoteen 2020, kummankin kunnan yhdyskuntapalveluissa huomatta-
va osa henkilökunnasta saavuttaa eläkeiän. Sekä Jämsässä että Kuhmoisissa yhdyskuntatoimen
palveluissa henkilökunnasta noin kolmannes tulee eläkeikään jo vuoteen 2020 mennessä. Tämä
on seikka, joka pitää ottaa huomioon, olipa Jämsän ja Kuhmoisten tulevaisuuden vaihtoehto mi-
kä tahansa. On tarkkaan harkittava yhteistyömuotoja ja yksityisten palvelujen käyttömahdolli-
suuksia.
Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys
48
Kehittämispotentiaali
Kuvio 28. Jämsän yhdyskuntapalvelujen nettokustannukset verrokkikuntiin verrattuna (FCG)
Kuvio 29. Kuhmoisten yhdyskuntapalvelujen nettokust. verrokkikuntiin verrattuna (FCG)
Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys
49
Yhdyskuntapalvelujen nettokustannukset ovat kasvaneet v. 2008-2013 Jämsässä 0,4 % vuodessa
ja Kuhmoisissa 7,6 %, kun koko maan kasvu on ollut 1,3 %. (Lukuihin saattaa sisältyä
investointimenoja, joten prosentit eivät ole vertailukelpoisia keskenään). Vertailuasetelman
mukaan yhdyskuntapalveluihin sisältyisi jonkin verran kehittämispotentiaalia.
Yleishallinto
Osuus nettokäyttömenoista 2012 *)
Jämsä 160 €/asukas, 3 %
Kuhmoinen 292 €/asukas, 4 %
*) Yleishallinnon tilastoinnissa saattaa olla suuria kuntakohtaisia eroja.
Taulukko 14. Yleishallinto
Jämsä Kuhmoinen
Henkilökunta yhteensä 64 (vak.+ma) 8 (vak)
Hallintopalvelut
Yleishallinnontoimialan
hallintopalvelut
Yleishallinnon toimialan
hallintopalvelujen tulosalue
Hallintotoimisto
Asiakirjahallinto hajautettu toimialoille hajautettu toimialoille
Arkistot useita arkistoja keskitetty
Vaalit hallintopalvelujen tulosalue hallintotoimisto
Asiakaspalvelu yms. hajautettu toimialoille hajautettu toimialoille
kirjaston infopiste
Kunnan markkinointi ja
viestintä
kaupunginhallitus
useita toimijoita
kunnanhallitus, useita toi-
mijoita
Tietohallinto tietohallintoyksikkö Jämsä tuottaa sopimuspe-
rusteisesti keskeisiä
Henkilöstöpalvelut
Talouspalvelut
Hankinta- ja logistiikka
Kunnat ovat organisoineet hallinnolliset tehtävät jonkin verran eri tavoin jo kokoonkin perustuen.
Periaatteessa hallinto voi olla keskitettyä tai hajautettua eri toimialoille.
Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys
50
Kehittämispotentiaali
Kuvio 30. Jämsän yleishallinnon nettokustannukset verrokkikuntiin verrattuna (FCG)
Kuvio 31. Kuhmoisten yleishallinnon nettokustannukset verrokkikuntiin verrattuna (FCG)
Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys
51
Yleishallinnon kustannuksista ovat tiedot vain vuodelta 2013. FCG:n toteuttamalla tavalla tarkas-
teltuna molempien kuntien yleishallinnossa olisi kehittämispotentiaalia. Lukuihin on kuitenkin
syytä suhtautua varauksella, sillä yhteisistä ohjeista huolimatta kunnat saattavat ilmoittaa yleis-
hallinnon kustannukset eri tavoin tilastoihin. Eroja voi erityisesti olla hallinnon vyörytyksissä ja
siinä, mitä toimintoja luetaan yleishallintoon.
4.5.4 Sopeuttaminen tulevaan kehitykseen
a) Kansantalouden kehitys
Kansantalouden ennakoidaan tulevina vuosina kasvavan hitaasti. Suomen veroaste on OECD-
maihin verrattuna korkea. Suomen on myös pyrittävä kuromaan umpeen julkisen talouden
kestävyysvajetta. Yleisesti tämä tarkoittaa sitä, ettei valtionosuusrahoitus tule kasvamaan tu-
levaisuudessa kuten menneinä vuosina. Tämä tarkoittaa myös sitä, että kuntien on pyrittävä
parantamaan koko ajan tuottavuutta, kun palvelutarpeet muuttuvat ja palvelutasoon kohdis-
tuvat vaatimukset kasvavat. Tuottavuuden parantamisvaatimukset koskevat kaikkia kuntia
riippumatta niissä asuvien kuntalaisten palvelutarpeiden muutoksesta.
b) Jämsän ja Kuhmoisten väestön määrällinen ja rakenteellinen kehitys
Jos tuleva väestökehitys toteutuu suurin piirtein ennakoidulla tavalla, Jämsän ja Kuhmoisten
on varauduttava tulevaisuuteen ottamalla väestön määrän ja rakenteen kehitys huomioon. Vä-
estörakenteen muutoksilla on vaikutuksia sekä kuntien menoihin että tuloihin.
c) Palvelutarpeet sekä pienenevät että kasvavat - voimavarojen tarve muuttuu
Voimavarojen tarve pienenee tulevaisuudessa ennusteen mukaan nykytasosta. Jos palvelutar-
ve toteutuu ennakoidulla tavalla, edessä on kummassakin kunnassa palvelujen kapasiteetin ja
tuotannon sopeuttaminen tarpeiden muutokseen. Tämä koskee erityisesti asiakasriippuvaisia
palveluja eli joissa palvelutarve määräytyy ensisijaisesti palvelujen käyttäjän määrän perusteella.
Tällaista on esimerkiksi lasten päivähoito sekä perus- ja lukio-opetus. Vanhuspalvelujen tarve
taas kasvaa. Yhdyskuntateknisiin palveluihin ja moniin kulttuuripalveluihin ei asiakasmäärän
muutos juurikaan vaikuta.
Samanaikaisesti kuitenkin vaatimukset ja odotukset palvelutasosta kasvavat. Vaikka määrällisesti
palveluja tarvitaankin vähemmän, voi palvelutasovaatimusten muutos kasvattaa voimavaratarvet-
ta.
Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys
52
d) Voimavarojen uudelleensuuntaaminen ja kapasiteetin sopeuttaminen
Kuhmoisissa on reagoitu vuosien saatossa väestön vähenemiseen ja supistettu palvelukapasiteet-
tia viime vuosikymmenen aikana. Kirkonkylään on keskitetty käytännössä kaikki kunnan järjes-
tämät palvelut, joita järjestetään kiinteästä toimipaikasta. Palveluja toimitetaan luonnollisesti
asukkaiden kotiin, samoin yhdyskuntateknisiä palveluja tuotetaan paikkasidonnaisesti.
Jämsä on myös viime vuosina tiivistänyt palveluverkkoaan ja tiivistäminen jatkuu. Jämsän kau-
pungissa on aloitettu vuonna 2013 tasapainotusohjelma. Toiminnan talouden tasapainottamisessa
tavoitteena on pienentää organisaatiota ja luopua erillisistä pienistä toimipisteistä nykyisellä toi-
minta-alueella sekä vähentää henkilöstöä. Päätöksiä on jo tehty mm. kahden lukion yhdistämi-
sestä yhteen lukioon. Nykyiseen tarpeeseen verrattuna tulevaisuudessa supistumista tapahtuu päi-
vähoidossa, perus- ja toisen asteen opetuksessa. Perusterveydenhuollon palvelujen kysynnän ei
oleteta kasvavan. Kasvua olisi erikoissairaanhoidossa ja vanhustenhoidossa.
Voi olettaa, että Jämsän ja Kuhmoisten menojen kasvut myötäilevät kunta-alan yleistä meno-
jen kasvua elleivät kunnat tee nopeita tuottavuutta edistäviä päätöksiä.
e) Voimavaratarpeen vertikaalinen muutos
Jos ennusteen mukainen kehitys toteutuu, merkitsee se myös organisaatiossa voimavarojen
tarpeen vähenemistä hallinnollisista tehtävistä. Palvelutehtävissä olevien voimavaratarpeen
väheneminen vaikuttaa voimavaratarpeeseen kaikilla organisaatiotasoilla yleishallinnosta al-
kaen. Ongelma on siinä, että varsinkin pieniä hallinnollisia resursseja ei voi helposti sopeut-
taa ydintehtävissä tapahtuneisiin muutoksiin. Hallinnon kustannuksista huomattava osa on
kiinteitä.
f) Henkilökunnan eläköityminen – uusien rekrytointi
Kunnan henkilökunnan eläköityminen tarjoaa mahdollisuuden suunnitella ja tarkastella toi-
mintoja uudella tavalla. Tehtävien täyttäminen sementoi toimintaa pitkäksi aikaa. Suhteelli-
sen lyhyelläkin aikavälillä tarkasteluna vuoteen 2020 mennessä Kuhmoisista ja Jämsästä elä-
köityy yli 300 henkeä. Kuhmoisissa eläkkeelle siirtyy jo vuoteen 2020 mennessä noin 20 %
henkilöstöstä ja Jämsässä 17 %. Eläköitymistä tapahtuu runsaasti myös vuoden 2020 jälkeen.
Kuvio 32 esittää Jämsä-Kuhmoinen –selvitysalueen eläköitymisennustetta KEVA:n
tilastotietojen pohjalta. Molemmista kunnista on laadittu myös omat ennusteet. Kuhmoisten
ennusteita ammattiryhmätasolle ei ole voitu julkaista kaikista ammattiryhmistä, koska eräisiin
ammattiryhmiin kuuluu alle kahdeksan henkilöä. Tässä syystä tässä tarkastellaan vain koko
selvitysaluetta yhdessä. Yksityiskohtaisemmat tiedot ilmenevät FCG:n laatimasta rekrytointi-
tarpeiden ennakointitiedostosta.
Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys
53
Kuvio 32. Jämsän ja Kuhmoisten henkilöstön eläköitymisennuste (FCG)
Eri ammattiryhmien henkilöstötarpeen muutosta esittää taulukko 15.
Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys
54
Taulukko 15. Henkilöstötarpeen muutos ammattiryhmittäin (FCG)
Henkilöstön tuleva rekrytointitarve riippuu eläköitymisen ja henkilöstön vaihtuvuuden lisäksi
palvelutarpeen kehityksestä. Kuvio 33 esittää Jämsä-Kuhmoinen -selvitysalueen yhteistä
henkilöstön rekrytointitarvetta.
Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys
55
Kuvio 33. Jämsä-Kuhmoinen –selvitysalueen laskennallinen rekrytointitarve (FCG)
Ennustettu henkilöstön vaihtuvuus Jämsä-Kuhmoinen –selvitysalueella on varsin suuri. Tämä on
merkittävä ongelmia aiheuttava tekijä, mutta samalla se on suuri mahdollisuus, joka kuntien on
otettava huomioon tulevaisuuden suunnittelussa.
g) Sote-uudistus – muuttaa kunnan roolia
Kunnallisen itsehallinnon kannalta kaavailtu sote-uudistus muuttaa kuntaa merkittävästi. Sote-
palvelujen järjestämisvastuu siirtyy sote-alueille, jotka tuotantovastuussa olevien sote-
tuotantoalueiden kanssa päättäisivät missä ja mitä palveluja tuotetaan. Tuotantovastuussa olevat
sote-tuotantoyksiköt voivat sitten käyttää palvelujen tuottamisessa alihankkijoita.
Sote-uudistus vaikuttaa kuntien tulevaan toimintaan monessa suhteessa. Ensiksikin menoilla
mitattuna sote-uudistus vie reilusti yli puolet kuntien järjestämisvastuulla olevasta tehtävistä.
Kunnalle jää toimitaloista sivistystoimi ja yhdyskuntatoimi. Sivistystoimessa keskeisinä
tehtävinä jää varhaiskasvatus, peruskoulu ja kulttuuripalvelut. Toisen asteen koulutus on
Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys
56
ilmeisesti siirtymässä suurempiin yksiköihin. Alueen kehittämisessä kunnalle jää maankäyttö ja
liikennejärjestelyt sekä asunto- ja elinkeinopolitiikka sekä vapaaehtoistoiminnan tukeminen.
Toiseksi sote-uudistus vie yksittäiseltä kunnalta päätösvaltaa. Keskeiset päätökset tehdään sote-
alueiden ja tuotannosta vastaavien kuntayhtymien yhtymäkokouksissa tai yhtymävaltuustoissa.
Kun kuntia on suuri joukko, pienellä yksittäisellä kunnalla on vähäinen vaikutusmahdollisuus
päätöksenteossa.
Kolmanneksi kunnille jää kuitenkin rahoitusvastuu. Kunnat maksaisivat sote- palveluista sote-
alueille kapitaatioperiaatteella, jossa on huomioitu väestön määrä, sairastavuus ja ikärakenne.
Kapitaatioperiaate vähentäisi yksittäisen pienen kunnan riskiä, joka aiheutuu kalliiden
hoitotoimenpiteiden vuotuisista vaihteluista. Toisaalta yksittäinen kunta ei voi omilla
toimenpiteillään paljoakaan vaikuttaa omaan maksuosuuteensa, kun maksut ovat laskennallisia.
Pitemmällä aikavälillä kunta voi vaikuttaa maksuihin esim. sairastavuutta vähentävillä
toimenpiteillä. Samalla kuitenkin valtionosuudet vähenevät vastaavasti.
Jos kapitaatiomaksut kohoavat, kuntien on joko korotettava veroprosenttejaan tai otettava
rahoitusta muusta kunnan toiminnasta. Kun kunta ei voi vaikuttaa sote-maksuihin, joustojen on
löydyttävä muilta toimialoilta.
Neljänneksi kunnan tehtäväksi jäisi kuitenkin hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnassa.
Näistä tehtävistä saattaa aiheutua kunnalle kustannuksia, mutta ponnistukset ehkä eivät pienennä
kapitaatiomaksuja ainakaan lyhyellä aikavälillä.
h) Toisen asteen koulutuksen uudistus sekä vapaa sivistystyö – liikkuva osa
Lukion, ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen sekä vapaan sivistystyön rakenteet uudistetaan
vuosina 2014 – 2016. Uudistus liittyy hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoon.
Lukio- ja ammatillisen koulutuksen järjestämisluvan ja vapaan sivistystyön oppilaitoksen ylläpi-
tämisluvan myöntämistä ja peruuttamista koskevia säännöksiä ollaan uudistamassa.
Lakien tultua voimaan, vanhojen säännösten perusteella myönnettyjen koulutuksen järjestämislu-
pien voimassaolo päättyy. Vapaasta sivistystyöstä annetun lain mukaiset ylläpitämisluvat säilyi-
sivät ehdotetun lain mukaisina lupina, mutta ylläpitäjien taloudelliset edellytykset oppilaitoksen
ylläpitämiseen tutkittaisiin viran puolesta.
Taloudellisten edellytysten tiukkeneminen heijastuu ensisijassa koulutuksen laatutekijöihin, päte-
vän opetushenkilökunnan saatavuuteen, kurssitarjonnan monipuolisuuteen sekä opetuksen tuki-
palvelujen (opinto-ohjaus, erityisopetus ja opiskelijahuolto) määrään ja tasoon. Lukiokoulutuk-
sen järjestäjistä tällä hetkellä kolmasosa on alle 100 opiskelijan suuruisia. Kuhmoisten lukioikäisistä vain harvat käyvät lukiota kunnan ulkopuolella. Näissä tapauksissa on
kyse jostakin erityislukiosta.
Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys
57
Lukiokoulutusta ja ammatillista perus- ja lisäkoulutusta koskeva säätely- ja rahoitusjärjestelmä
uudistetaan. Hallituksen esityksen (Laki lukiolaissa, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetussa
laissa ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun koulutuksen
rahoituksesta. annettu eduskunnalle 4.12.2014) mukaan lukion rahoituksen osat ovat
vaikuttavuusrahoitus, suoritusrahoitus ja perusrahoitus.
i) Rakennusvalvonnan uudistus
Ympäristöministeriössä on meneillään hanke rakennusvalvontatoimen uusimuotoisten toiminta-
ja organisointivaihtoehtojen aikaansaamiseksi. Rakennusvalvontaa oltaisiin keskittämässä suu-
rempiin yksikköihin. Työryhmä tekee parhaillaan ehdotusta.
j) Tulevat investointitarpeet
Kunnan tulevaisuuteen vaikuttavat myös tulevat investointitarpeet. Sote:n vaatimat investoinnit
ovat auki. Epätietoisuutta on mm. siitä, mikä organisaatio omistaa palvelujen tuottamisessa
käytetyt kiinteistöt ja mikä taho tekee uus- ja korjausinvestoinnit.
Edellä jo käsiteltiin Jämsän ja Kuhmoisten investointien omahankintamenojen määrää ja
vuosikatetta. Aikavälillä 2002-2013 tilastot kertoivat, että Kuhmoisten investointien
omahankintamenot ovat alhaiset vertailukohteisiin verrattuna. Tämä herättää kysymyksen
tulevasta investointitarpeesta. Kuntien talousvastaavilta on tiedusteltu kuntien tulevista
uusinvestointien tarpeesta ja olemassa olevien korjausvelasta.
Jämsän kaupungin arvio korjausvelasta on kunnallistekniikkaan 5-10 milj. euroa, rakennusten
purkamiskustannuksiin ja peruskorjauksiin 500 000 euroa. Uusinvestointeina edessä saattaa olla
kirjasto ja urheilukenttien kunnostamista. Vuotuinen investointitaso on Jämsässä ollut hieman yli
10 milj. euroa (464 €/asukas).
Kuhmoisilla ei ole esityksiä uusinvestoinneista. Sen sijaan arvio korjausvelan on useita miljoonia
(terveysasema, Päijännekoti, Kuntala, jätevesipuhdistamo ja verkostot). Kuhmoisilla on vuosina
2002-2012 investointien vuotuinen määrä on ollut vain 268 €/asukas, mutta viime vuosina
investointien omahankintamenot ovat kasvaneet v. 2013 1045 €/asukas, v. 2014 yli 500 €/asukas
ja vuodelle 2015 on budjetoitu yli 600 €/asukas.
4.6. Taseen tarkastelu – mitä tuloja ja menoja aiheutuu taseesta tulevaisuudessa?
Tase kuvaa kunnan varoja ja velkoja sekä oma pääomaa tilinpäätöshetkellä. Tase kertoo yhtäältä
menneessä tapahtuneesta kehityksestä, mutta toisaalta se kuvaa varoja, jotka ovat tulevaisuudessa
käytettävissä palvelujen järjestämiseen. Samoin se kertoo velvoitteista, jotka kunnan on tulevai-
suudessa hoidettava.
Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys
58
Kuntarakenneselvityksessä ollaan kiinnostuneita erityisesti siitä, mitä tase merkitsee tulevaisuu-
den näkökulmasta. Millaisia tuloja ja/tai menoja syntyy taseen eristä? Tällaisia eriä on kartoitettu
suuntaa-antavasti kuntien talousjohdon kanssa. Kuntien taseiden yhteenvetoa esittää taulukko 16.
Taulukko 16. Kuntien tasetarkastelua
Seuraavat näkökohdat liittyen velkoihin ja varallisuuteen ovat olennaisia arvioitaessa taseen tulo-
ja menovaikutuksia tulevaisuudessa:
I OMAISUUS
Millaisia varoja kunnalla on ja millaisia rahavirtoja tulevaisuudessa niistä seuraa? Varallisuutta
käytetään perustehtävässä kuntien asukkaiden hyväksi (esim. rakennukset, kiinteät rakenteet ja
laitteet). Varallisuuden ylläpitäminen rahoitetaan verovaroin. Omaisuuden tasearvolla tai käyväl-
lä arvolla ei ole oleellista merkitystä, vaan merkitystä on sillä, onko omaisuus riittävä vai aiheu-
tuuko esimerkiksi sen täydentämistä kustannuksia tai voidaanko omaisuudesta luopua.
a. Kunnassa voi olla sellaista merkittävää varallisuutta, joka on myytävissä. Varallisuus on
vajaakäytössä tai siitä voidaan muuten luopua. Arviot ovat vain suuntaa-antavia.
Jämsä: 6 300 000 €
Kuhmoinen: 2 950 000 €,
Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys
59
b. Kunnassa on varallisuutta, joka tuottaa aidosti sellaista tuloa, joka vaikuttaa veropro-
sentteihin. Tällaisia ovat esim. energiayhtiöt, metsät ja maa-alueet.
Jämsä: metsät 300 000 ja aluelämpö
Kuhmoinen: metsät 250 000 – 300 000 €/vuosi
c. Kunnilla voi olla erilainen määrä rahavaroja tai muuta likvidiä omaisuutta, joilla
voidaan hankkia palvelukapasiteettia tai vaikkapa lyhentää velkoja.
Jämsä: 4 545 849 €
Kuhmoinen: 3116 645 €
d. Kunnan varallisuudessa, esim. antolainoissa voi olla menettämisen riski.
Jämsä: Himos-saamisia 650 000 euroa ja antolainojen suhteutettu riski 2 000 000 euroa.
Kuhmoinen: Laajakaistahanke 220 000 euroa ja lainat Kaukolämpöön liittymisestä 223 000
e. Kunnalla on perustehtävässä olevaa käyttöomaisuutta, jolla on heikentynyt käyttöarvo.
Kunnalle on syntynyt korjausvelkaa eli ”ottamatonta velkaa”. Tämä ei näy suoraan
taseesta, mutta se on maksettava tulevaisuudessa.
Jämsä: Kunnallistekniikka 5-10 milj. euroa, rakennusten purkamiskustannukset,
peruskorjaukset 500 000 euroa.
Kuhmoinen: useita miljoonia euroja (terveysasema, Päijännekoti, Kuntala,
jätevesipuhdistamo ja verkostot)
f. Kunnalla voi olla välttämätön tarve uusiin investointeihin. Tämäkään ei näy taseista.
Jämsä: Kirjasto, urheilukentät
Kuhmoinen: ei esityksiä uudisrakentamisesta
II VELAT
g. Jämsällä on v. 2013 yhteensä korollista velkaa 1961 €/asukas. Kuhmoisten korollinen
laina määrä on 1146 €/asukas,
Lainojen määrä puhuttaa usein kuntaliitosten yhteydessä: Velattomien tai pienivelkaisten
kuntien asukkaiden väitetään joutuvan huolehtimaan velkaisten kuntien lainoista.
Käytännössä on kuitenkin muistettava se, että usein kunnat eivät maksa kaikkia lainojaan
pois, vaan pitävät tietyn lainatason tai kasvattavat sitä, mikä on yleisintä.
Emokunnan ja kuntakonsernin lainat. Molemmilla on merkityksensä, mutta periaatteellinen
ero on siinä, että emokunnan velat maksetaan pääosin verovaroilla. Konsernin tytäryhtiöillä
olevia velkoja ei lähtökohtaisesti makseta verovaroilla, vaan tytäryhtiöiden tuloilla. Kuiten-
kin kunta saattaa joutua maksamaan esim. kuntayhtymän lainoja, kun se asiakkaana maksaa
kuntayhtymän palveluista. Samoin maksajaksi kunta voi joutua, jos kunta on takaajana ty-
täryhtiön velassa.
Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys
60
h. Kunnalla voi olla erilaisia vastuita, jotka eivät ilmene taseesta, vaan tilinpäätöksen
liiteaineistosta. Vastuiden suuruudella sinänsä ei ole oleellista merkitystä, vaan vastuu reali-
soitumisen riskillä. Vastuun realisoituessa vastuun kantavat kaikki kuntien asukkaat.
Kuhmoisilla on takausvastuita 969 €/asukas ja Jämsällä 671 €/asukas. Lisäksi kummallakin
kunnalla on Kuntien takauskeskuksesta aiheutuvia vastuita. Takausvastuut eivät vaikuta ris-
kipitoisilta, joten ei ole todennäköistä, että takaukset realisoituisivat kuntien maksettavaksi.
Molemmilla kunnilla voi olla tulevaisuudessa riskinä vanhustentaloyhdistysten velat ja kor-
jausvelat.
Tarkemmin LIITTEESSÄ 8.
Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys
61
5. TULEVAISUUDEN VAIHTOEHTO: ENTISEEN TAPAAN JATKAMINEN
Jämsä ja Kuhmoinen eivät voi jatkaa entiseen tapaan, jos sote-uudistus toteutuu, kun sosiaali- ja
terveyspalvelujen järjestäminen siirtyy pois peruskunnilta sote-alueille ja tuotantovastuussa oleva
sote-tuottajakuntayhtymille. Sote-uudistus purkaisi Jämsän ja Kuhmoisten yhteistoiminta-alueen.
Yhteistoiminta-alueeseen liittyy vielä joukko tukipalveluja esim. palkkalaskenta, jota Jämsä
hoitaa.
Tulojen kehitys
Tässä vaihtoehdossa kunnat hoitavat tehtävänsä keräämillään tuloilla. Aikaisemmin selvityksestä
ilmeni, että valtionosuusjärjestelmän uudistus ja valtionosuusleikkaukset pienentävät
siirtymäkauden aikana Jämsän valtionosuuksia vuoden 2015 tasosta 10 €/asukas ja Kuhmoisissa
340 €/asukas vuodessa. Kuhmoisissa valtionosuuksien kattaminen tuloveroilla merkitsisi
tuloveroprosentin korottamista vuoden 2015 tasosta noin 2,6 tulovero-%. Rahamääräisesti tämä
tarkoittaisi noin 340 €/asukas/vuosi eli kunnan valtionosuudet vähenisivät yli 800 000 euroa
vuodessa. Yksi veroprosentti tuottaa nykyisellään vajaat 300 000 euroa (128 €/asukas). Jos
kunta aikoo pitää tuloveroprosenttinsa lähellä nykyistä tasoa, on sen saatava leikatuksi reippaasti
menojaan.
Ennusteiden mukaan lähitulevaisuudessa verotulojen reaalikasvu on noin 1 % vuodessa,
nimellinen kasvu pari prosenttia.
Menojen ja palvelujen kehitys
Peruspalveluohjelmassa menojen kasvun arvioidaan tulevaisuudessa olevat noin 2,5 %/vuosi.
Indeksin muutos selittää tästä noin puolet. Ilmeistä on, että tulojen kasvu jatkuu pienempänä kuin
menojen kasvu. Tilanne vaatii tuottavuuden parantamistoimenpiteitä.
Jämsä
Tulojen ennakoitu kehitys tuo paineita tuottavuuden parantamiselle menojen supistamiseksi.
Sote-uudistuksen kuntakohtaisten laskemien mukaan Jämsän kapitaatiomaksut ovat 118 €/asukas
pienemmät kuin nykyiset sote-palvelujen kustannukset. Laskennallinen tämä alentaisi
tuloveroprosenttia noin 0,7 tulovero-%. Jämsän osalta vos-uudistuksen ja vos-leikkausten sekä
sote-uudistuksen vaikutukset alentaisivat Jämsän veroprosenttia noin 0.8 tulovero-%. Jämsän on
tulevaisuudessa pyrittävä pitämään tulot ja menot tasapainossa. Jämsässä meneillään oleva
talouden eheyttämisohjelma on tuottanut parin vuoden, 2013 ja 2014 aikana tuloksia ja
toimintamenojen kasvu on lähes pysähtynyt. Jämsällä on takanaan kuntaliitoksia ja viimeisestä
kuntaliitoksesta tuli kuluneeksi viisi vuotta vuoden 2013 lopussa. Tämä on mahdollistanut
toimintojen arvioinnin ja toimenpiteet taloudellisen tilanteen parantamiseksi.
Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys
62
Selvityksen aikana on ilmennyt, että Jämsässä on edelleen kehittämispotentiaalia. Henkilöstöstä
huomattava osa tulee lähivuosina eläkeikään, mikä mahdollista toimintojen arvioinnin
jatkossakin. Jämsässä on myös kiinteistöjä, joista se voi luopua ja näin pienentää
ylläpitokustannuksia.
Jämsällä ei ole suuria riskejä, jotka poikkeaisivat tavanomaisista kuntien riskeistä. Jämsä on
investoinut kohtuullisesti viime vuosina, eikä suuria investointeja kirjastoa lukuun ottamatta ole
näköpiirissä.
Selvää on, että Jämsän väestökehitys pakottaa koko ajan seuraamaan tulojen ja menojen
kehitystä. Eläkeikää lähestyvä henkilöstö pakottaa arvioimaan kunnan toimintatapoja.
Kuhmoinen
Sote-uudistuksen laskelmien mukaan Kuhmoisten kapitaatiomaksu olisi 10 €/asukas pienempi
kuin Kuhmoisten nykyiset sote-kustannukset. Paine tuloveroprosenttiin pienenisi vajaat 0,1
tulovero-%.
Kun sote-menot maksetaan laskennallisella kapitaatioperiaatteella, sote-maksuihin ei kunta voi
vaikuttaa. Menojen supistamisen on kohdistuttava sote-järjestelmän ulkopuoliseen osaan eli
opetus- ja kulttuuritoimeen, yhdyskuntarakennepalveluihin, tukipalveluihin ja hallintoon. Näiden
osuus Kuhmoisten kaikista käyttökustannuksista on noin 36 % ja niiden kokonaiskustannukset
ovat noin 5,6 milj. euroa. Valtionosuuden supistuminen merkitsisi supistuksia em. toimialojen
menoihin. FCG:n esittämien laskelmien mukaan verrokkiryhmässä neljänneksi pienimmin
kustannuksin tehtävänsä hoitaneisiin kuntiin verrattuna Kuhmoisen kehittämispotentiaali
sivistystoimessa, yhdyskuntapalveluissa ja yleishallinnossa ovat samaa suuruusluokkaa kuin
valtionosuusjärjestelmän uudistuksen ja leikkausten vaikutukset.
Kuhmoisten henkilöstöstä parikymmentä prosenttia saavuttaa eläkeiän jo vuoteen 2020
mennessä. Tämä tuo kunnalle haasteita palvelujen järjestämisessä, mutta tarjoaa myös
mahdollisuuksia kehittää uusia toimintatapoja. Esimerkiksi yhdyskuntapalveluissa on
mahdollisuuksia lisätä ostopalveluja.
Tulot kasvavat ennakkoarvioiden mukaan hitaasti ja menot pyrkivät kuitenkin kasvamaan tuloja
nopeammin. Jos ministeriöiden tekevät laskelmat toteutuvat, Kuhmoisen on ilmeisesti
lähivuosina korotettava veroprosenttejaan jonkin verran samalla kun sen on pyrittävä
parantamaan tuottavuutta. Selvityksen aikana on myös tullut ilmi, että Kuhmoisten
investointitaso 2000-luvulla on ollut melko alhainen.
Selvitystyön tässä vaiheessa avoimena on Kuhmoisten lukion tulevaisuus. Kunnan talouden
kannalta tarkasteltuna on muistettava, että lukion ylläpitäjä, opetuksen järjestäjä saa
valtionosuuden. Jos lukio lakkaa, poistuvat lukion menot, mutta myös valtionosuuden tuomat
tulot loppuvat. Oleellista kunnan talouden kannalta on se, pystyykö lukio toimimaan
valtionosuutena tulevalla rahoituksella vai joutuuko kunta laittamaan lisärahoitusta omista
verovaroistaan.
Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys
63
Vuoden 2014 päättyessä Kuhmoisten taloustilanne on vielä hyvä, mutta se on parin viime vuoden
aikana heikentynyt. Kuhmoisilla on rahavaroja ja vähän velkaa, mutta lähivuosien ennustettu
kehitys näyttäisi muuttavan tilannetta.
Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys
64
6. TULEVAISUUDEN VAIHTOEHTO: YHTEISTYÖN SYVENTÄMINEN
Yhteistyön syventämisen vaihtoehdossa kuntien tulot ja menot pysyvät erillään, samoin kuntien
varat ja velat.
Tuloja yhteistyö ei tuo lisää. Se mitä edellä on todettu kuntien tulojen kehityksestä
tulevaisuudessa, pätee myös yhteistyövaihtoehtoon. Yhteistyön mahdolliset hyödyt syntyvät
menopuolella siinä, että palvelut pystytään järjestämään tehokkaammin.
Jos sote-uudistus etenee kaavaillulla tavalla, tuo sote rajallisesti sellaisia
yhteistoimintamahdollisuuksia, joilla on vaikutusta kuntien menohin. Yhteistyön
lisäämismahdollisuudet rajoittuvat opetus- ja kulttuuritoimeen, yhdyskuntarakennepalveluihin,
hallintoon ja tukipalvelujen järjestämiseen.
Sivistystoimessa on jo nyt yhteistyötä mm. opistojen palvelutarjonnassa ja toiminnan
kehittämisessä. Sivistystyöryhmässä on pohdittu mahdollisuutta, että sivistystoimen ylin hallinto
ja tukipalvelut kuten palkkalaskenta ja henkilöstöhallinto voitaisiin hoitaa toisen kunnan, Jämsän
toimesta. Lukioiden yhteistyö tulevaisuudessa saattaisi myös olla yksi yhteistyön mahdollisuus.
Elinkeinotoiminnan alueella Kuhmoisten kunta oli perustamassa elinkeino-, matkailu- ja
aluekehittämisyhtiö Jämsek Oy:tä vuonna 1994. Kuhmoinen osti elinkeinojen kehittämispalvelut
Jämsek Oy:ltä vuoteen 2012 saakka, minkä jälkeen Kuhmoinen on hoitanut elinkeinotoiminnan
tehtäviä omilla resursseillaan. Yhteistyötä seutukuntana tehdään nykyisin esim. valtion hallinnon
toimenpiteiden kanssa. Yhteistyön mahdollisuuksia olisi esim. tuotteistettujen
elinkeinopalvelujen järjestämisessä.
Yhdyskuntatoimen raportissa on erinomainen tiivistelmä yhteistyömahdollisuuksien tarjoamasta
kehittämispotentiaalista. Yhdyskuntatoimessa monet palvelut ovat paikkasidonnaisia, jolloin pit-
kien matkojen vuoksi yhteistoiminta ydintoiminnassa ei juuri tuota hyötyjä. Yhteistyötä voisi löy-
tää mm. hallintokäytäntöjä lähentämällä, korjaustoiminnassa, hankinnoissa, sijaisjärjestelyissä ja
ostopalveluissa.
Hallinnossa Jämsällä ja Kuhmoisilla on nykyisin yhteistyötä mm. puhelinpalveluissa, tietohallin-
nossa ja palkkalaskennassa. Yhteistyötä voisi laajentaa esimerkiksi siten, että Jämsän kaupungin
tietohallinto hoitaa tietohallintopalvelut myös Kuhmoisten osalta.
Konsernin tasolla yhteistyömahdollisuudet rajoittuvat tytäryhteisöihin. Tytäryhteisöjen ydintoi-
minta palvelee pääosin paikallisia tarkoituksia, joten ydintoimintoiminnassa yhteistyön mahdolli-
suudet ovat rajalliset. Yhteistyömahdollisuuksia on lähinnä hankintojen ja hallinnon alueella.
Näyttää siltä, että yhteistyön lisäämisellä voidaan jonkin verran saada tuottavuushyötyjä, mutta
keskeiset tuottavuuden edistämiskohteet ovat toimialojen ydintoimintojen hoitamisessa. Kun
Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys
65
palvelutarpeet ennusteiden mukaan pienenevät muilla paitsi vanhustenhoidossa ja
erikoissairaanhoidossa, on ydintoiminnan pystyttävä sopeutumaan tähän tilanteeseen.
Yhteistyömahdollisuudet olisi kartoitettava tehtäväkohtaisesti. Samalla on arvioitava hallinto- ja
tukipalvelujen yhteistyönmahdollisuudet.
Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys
66
7. VAIHTOEHTO: KUNTALIITOKSEN TEKEMINEN
Kuntaliitos merkitsee sitä, että päätöksenteko sekä kuntien varat ja velat, tulot ja menot laitetaan
yhteen. Yhdistymisen tarkastelussa on pidettävä mielessä kuntien kokoerot. Esimerkiksi asukas-
luvulla mitattuna Jämsän osuus yhdistetyn kunnan asukkaista oli noin 90,2 % ja Kuhmoisten noin
9,8 %. Taloustarkastelussa sama euromäärä kunnissa tuo erilaisen painon yhdistettyyn kuntaan.
Kuntien yhdistymisellä on vaikutuksia
- demokratiaan ja päätöksentekoon
- palvelujen järjestämiseen
- tulo- ja menotalouteen
- varojen ja velkojen hoitamiseen ja
- kunnan elinvoimaan kokonaisuudessaan
7.1. Vaikutukset demokratiaan ja päätöksentekoon
Kunta on muutakin kuin hyvinvointipalveluja järjestävä organisaatio tai alue, jossa ihmiset asuvat
ja erilaiset organisaatiot toimivat. Kunta on paikallisyhteisö, jossa ihmiset ovat monin tavoin vuo-
rovaikutuksessa keskenään, hoitavat yhteisiä asioita ja käyttävät paikallisyhteisön päätösvaltaa.
Edustuksellinen demokratia. Äänioikeutetut kuntalaiset valitsevat joukostaan vaaleissa edustajan-
sa käyttämään heille kuuluvaa valtaa alueen kehittämisessä ja palvelujen järjestämisessä. Kunta-
laki määrää vaaleilla valittujen valtuutettujen määrän.
Taulukko 17. Valtuutettujen määrä
Valtuutettujen määrä
Kuhmoinen
2001- 4000 = 21
Jämsä
15001-30000= 43
Uusi kunta
15001-30000=43
Kuntalaki 10 § (21.12.2007/1375)
Valtuutettujen lukumäärä
Ke 6
Kok 6
Sdp 4
Ps 3
Kd 1
Sit 1
Sdp 11
Ke 8
Ps 8
Kok 6
Uusi Jämsä 4
Vas. liitto 4
Vihreät 1
Kd 1
Liitoskunnan
valtuustossa olisi 43
valtuutettua. Tämä
vähentäisi alueen
valtuutettujen
määrää
merkittävästi
Kuntaliitos vähentäisi alueen valtuutettujen määrää. Yhteensä valtuutettuja olisi sama määrä
kuin Jämsässä nykyisin. Valtuutettujen määrän muutos vaikuttaisi myös puolueiden voimasuhtei-
siin.
Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys
67
Valtuustojen lisäksi Jämsässä ja Kuhmoissa ovat seuraavat luottamushenkilötoimielimet.
Taulukko 18. Luottamushenkilötoimielimet
Nimi Jämsä, jäseniä Kuhmoinen, jäseniä
hallitus 9 7
tarkastuslautakunta 7 4
sosiaali- ja
terveyslautakunta
9, josta 7 Jämsästä 2
sivistyslautakunta 9 5
tekninen lautakunta 9 5
ympäristölautakunta 9 -
rakennuslautakunta - 5
keskusvaalilautakunta 5 5
Lisäksi kunnissa ovat vaalilain edellyttämät lautakunnat ja toimikunnat. Jämsässä hallitus on
asettanut vanhusneuvoston, vammaisneuvoston ja veteraaniasiain neuvottelukunnan
toimikaudekseen. Kuhmoisissa hallitus on asettanut toimikaudekseen vanhusneuvoston. Kunnan
hallituksen alaisena jaoksena toimii sosiaali- ja terveysjaos (6 jäsentä).
Lähidemokratian vahvistaminen. Kuntalaiset ovat kiinnostuneista palvelujen lisäksi omaan
lähiympäristöönsä liittyvistä kysymyksistä. Asukkaiden omaehtoisen aktiivisuuden tukemisella
vahvistetaan kunnan eri alueita. Alueellinen toiminta vahvistaa identiteettiä ja antaa pohjaa
yhteiselle näkemykselle oman asuinalueen kehittämisestä. Myös kunnan tai kaupungin alueella
toimivien alueellisten ryhmien asemaa voidaan virallistaa. Kyläyhdistykset,
kaupunginosayhdistykset ja esimerkiksi alueelliset kehittämistoimikunnat vaikuttavat oman
asiantuntemuksensa kautta muun muassa asuinalueiden kehittämiseen ja kaavoituskysymyksiin
yhteistyössä kunnan kanssa. Useilla ryhmillä on laajaa vuorovaikutusta alueen asukkaiden
kanssa. Eri paikallistoimijoiden merkitys on suuri asioiden valmisteluvaiheessa, arvioinnissa ja
toimintojen kehittämisessä.
Äskettäin valmistuneessa selvityksessä tehtiin määrällinen kartoitus Suomessa toimivista
alueellisista toimielimistä (Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen
kunnissa. Valtiovarainministeriön julkaisuja. 27/2012 Kunnat: Helsinki). Alueellisia toimielimiä
toimii yhteensä 63, kaikkiaan 59 kunnassa, kaikkiaan 23 eri nimikkeellä, kaikkialla Suomessa,
eniten Kainuussa ja Lapissa. Alueellisella toimielimellä tarkoitetaan kunnan osa-alueen asioita
hoitamaan asetettua toimielintä, joka toimii joko virallisena osana kuntaorganisaatiota tai
epävirallisena yhteistyöelimenä kuntaorganisaation ja kunnan osa-alueen välillä. Suurinta osaa
Suomessa toimivista alueellisista toimielimistä voidaan luonnehtia alueiden asukkaiden ja kunnan
välisiksi keskustelufoorumeiksi. Vain 10 prosentilla on todellista päätös- ja toimivaltaa.
Yhdistykset ja vapaaehtoistoiminta. Yhdistykset ja vapaaehtoisjärjestöt saattavat hoitaa kunnan
tehtäviä paikallisella tasolla. Samalla ne vahvistavat paikallista identiteettiä. Jämsässä ja
Kuhmoisissa on vahva perinne yhdistystoimintaan. Kunnissa toimii aktiivisia kylä-, asukas- ja
Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys
68
potilasjärjestöjä sekä liikunta-, kulttuuri- ja nuorisojärjestöjä. Luettelo Jämsän yhdistyksistä
löytyy osoitteesta http://www.jamsa.fi/fi/yhdistykset. Kuhmoisten järjestöistä löytyy tietoja
osoitteesta
http://www.kuhmoinen.fi/images/stories/artikkelikuvia/artikkelitiedostoja/yhdistysluettelo.pdf
Identiteetti. Kuntalaiset eivät pelkästään asu jossakin paikassa, vaan he voivat samaistua hyvin
kiinteästi kuntaan. Kuntaindentiteetti tarkoittaa kuntalaisten samaistumista tiettyyn kuntaan
(Kyösti, Anni: Rajat eivät kadonneet. Pro gradu. Tampereen yliopisto 2012). Kunnasta alueena ja
sosiaalisena kokonaisuutena tulee kuntalaiselle arvokas, jota kuntalainen puolustaa.
Kuntaindentiteetti on voinut rakentua pitkän ajan kuluessa, jolloin siihen on vaikuttanut
historiallinen kehitys. Toisille identiteettikokemukset ovat voineet syntyä hyvin lyhyen
asumishistorian kuluessa.
Kuntaliitos ei ole rationaalinen prosessi, jossa asiat vaan toteutuvat sovitun logiikan mukaisesti.
Kuntaindenteettia on kuntarakenneuudistuksessa pidettävä arvossa, koska se on monille
kuntalaisille tärkeä asia. Identiteetistä luopuminen on kova asia. Kuntaa symboloivat kunnan
vaakuna, nimi, katujen nimet ja paikkojen nimet. Kuntaidentiteetti voi olla kunnalle voimavara,
mutta se voi myös rajoittaa kunnalle välttämätöntä kehitystä. Näyttää myös siltä, että
kuntaliitoksissa monet entisten kuntien indentiteetin symbolit säilyvät ja kuntalaisten
samaistuminen tapahtuu kunnan osaan: entisestä kunnasta tulee uudessa kunnassa kylä. Lähes
samat sosiaaliset suhteet voivat säilyä ja huomattava osa symboleista.
7.2 Palvelujen järjestäminen ja menot
Menopuolella on tarkasteltava yhtäältä meneillään olevien uudistusten vaikutuksia tuleviin
menoihin ja toisaalta tulevaisuudessa palvelujen järjestämisestä aiheutuvien menojen taustoja.
Rakenteellisista muutoksista aiheutuvat menojen muutokset. Ehdotetut kapitaatioperusteiset
sote-maksut käsittelevät suopeasti Jämsää ja Kuhmoista. Jämsän maksut siirtymäkauden jälkeen
pienenisivät 118 €/asukas ja Kuhmoisten 10 €/asukas nykyisiin sote-kustannuksiin verrattuna.
Tuloveroprosentiksi muutettuna tämä laskennallisesti pienentäisi yhdistetyn kunnan kustannuksia
0,6-0,7 tuloveroprosenttia. Kun otetaan huomioon sote-uudistuksessa ehdotetut muutokset
huomioon VOS-järjestelmässä tapahtuneiden ja tapahtuvien muutosten kanssa, järjestelmien
muutoksista kokonaisuutena uudelle kunnalle syntyvät hyödyt ovat suuremmat kuin kustannusten
lisäykset.
On jälleen muistutettava, että sote-lakiluonnoksen mukaan kuntien palveluverkolla tai palveluilla
ei ole juurikaan yhteyttä kunnan kapitaatiomaksuihin. Sote-palveluverkosta päättäisi ilmeisesti
sote-alue ja tuotantovastuussa oleva sote-kuntayhtymä. Näin ollen kaavailtu sote-ratkaisu
tarkoittaa sitä, että yksittäisen kunnan omilla toimenpiteillä voidaan lyhyellä aikavälillä vaikuttaa
vain vähän soten kustannuksiin tulevaisuudessa. Mahdolliset kustannussäästöt on
tulevaisuudessa löydettävä muusta kunnan toiminnasta.
Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys
69
Kehittämispotentiaalin hyödyntäminen
Kuntaliitos merkitsee palvelujen järjestämisessä suurempia mahdollisuuksia kuin yhteistyö, kun
kaikki resurssit ovat saman päätöksenteon alla. Tämä mahdollistaa voimavarojen paremman
allokoinnin ja voimavarojen käytön palvelutarpeiden muuttuessa.
FCG:n suuntaa-antavissa laskelmissa Jämsällä ja Kuhmoisilla yhteensä olisi huomattava
kehitämispotentiaali käyttötaloudessa. Voi perustellusti olettaa, että yhdessä se on suurempi kuin
kunnilla erikseen.
Kuvio 34. Uuden kunnan käyttötalouden kehittämispotentiaali (FCG)
Yhteistä kehittämispotentiaalia on tarkasteltava toimialoittain. Pitkällä aikavälillä potentiaalia
olisi sivistystoimessa, yhdyskuntatoimessa sekä hallinnossa ja tukipalveluissa. Toisaalta potenti-
aalia voidaan eritellä tarkastelemalla ryhmittäin: palveluverkko ja palvelujen järjestäminen, hen-
kilöstö voimavarana sekä hallinto ja tukipalvelut.
Palveluverkko ja palvelujen järjestäminen
Kuntien vastuulla olevat palvelut Kuhmoissa on jo keskitetty kirkonkylään, jossa asuu yli puolet
Kuhmoisten väestöstä. Jämsässä palveluja järjestetään kuudessa taajamassa, joista osa on synty-
nyt kuntaliitosten seurauksena. Yhdistyneessä kunnassa väestöltään suurin taajama olisi Seppola,
toiseksi suurin Jämsänkoski ja Kuhmoisten kirkonkylä olisi kolmanneksi suurin.
Nykyisiä palveluja tarvitaan jatkossakin Kuhmoisissa. Kuhmoisten ongelma on se, että lähes
kaikkia palveluja tarvitaan määrällisesti aikaisempaa vähemmän. Kun kustannuksista osa on kiin-
teitä, kustannukset eivät ilman toimenpiteitä vähene vaikka palvelujen käyttäjien määrä vähenisi-
Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys
70
kin. Kun matkat ovat pitkät ja osa palveluista on paikkasidonnaisia, palveluverkon muutoksille ei
kuntaliitos Kuhmoisten alueella näyttäisi tarjoavan suuria mahdollisuuksia.
Jämsän tilanne on sikäli toisenlainen, kun palveluja järjestetään useissa taajamissa. Jämsä onkin
jo tehnyt päätöksen mm. lukioiden yhdistämisestä. Muissakin palveluissa saattaa olla yhdistele-
misen mahdollisuuksia. Tätä toimintaa Jämsä voi tehdä ilman kuntaliitosta.
Jos väestökehitys jatkuu ennusteiden mukaan, palvelujen tarve vähenee, mutta ei poistu. Tämä
tuo ajanoloon vaatimuksia palveluverkolle, mutta erityisesti palvelujen järjestämistavoille. Palve-
lujen tuottamiseen tarvittavien resurssien tarve vähenee tai resurssitarve siirtyy toisiin tehtäviin.
Henkilöstövoimavarojen kehittämispotentiaalin käyttöönotto
Voimavaroista suurin osa on henkilöstömenoja. Henkilöstö on tärkein voimavara palvelujen jär-
jestämisessä. Kuntaliitos tarjoaa luonnostaan enemmän mahdollisuuksia sopeuttaa henkilökuntaa
muuttuviin olosuhteisiin. Vaikka eläköityminen pakottaa arvioimaan toimintatapoja, saattaa elä-
köityminen tapahtua ”väärissä toiminnoissa”, siellä missä tarvitaan jatkossakin entisenlaisia hen-
kilöitä. Suurempi kunta tarjoaa potentiaalia yksittäisiä kuntia enemmän.
Kuntaliitos tarjoaa joka tapauksessa potentiaalia henkilöstökustannuksiin vaikuttamisessa. Suu-
rempi kunta tarjoaa myös mahdollisuuksia henkilövoimavaran monipuoliseen käyttöön ja kehit-
tämiseen
- henkilöstölle voidaan tarjota mahdollisuuksia urakehitykseen ja kouluttautumiseen
- henkilöstön varajärjestelyt on helpommin toteutettavissa vaikka palvelupisteet olisivatkin
eri alueilla.
- suurempi henkilöstön määrä synnyttää yleensä synergiaa, toisilta oppimista ja toisten
opettamista
- erikoistumisen mahdollisuudet paranevat
- henkilöstöriskit pienenevät
- työyhteisön vetovoimaisuus kasvaa
- henkilöstöä voidaan suunnata enemmän toiminnan kehittämiseen
Hallinto ja tukipalvelut
Hallinnon voimavarat voidaan kohdentaa uudelleen ja sopeuttaa muuttuviin tarpeisiin. Jos sote-
palvelut siirtyvät kunnilta pois, sopeuttamisen on tapahduttava sivistystoimessa, yhdyskuntapal-
veluissa, yleishallinnossa ja tukipalveluissa.
Nykyisen yhteistoiminnan hyödyntäminen
Tähän mennessä toteutuneessa yhteistoiminnassa, mm. hallinnossa, syntyneet järjestelyt ovat jo
valmiina.
Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys
71
Menojen vaihteluun ja kasvuun liittyvät riskit
Pienillä kunnilla on ollut riskinä erityisesti erikoissairaanhoidon kustannusten vuosittaiset
vaihtelut. Sote-uudistuksen toteutuminen kaavaillulla tavalla poistaisi pieniltä kunnilta tällaiset
riskit. Isompi riski on sen sijaan se, että sote-kustannukset lähtevät yleisesti kasvamaan, jolloin
kunnat joutuvat hakemaan säästönsä sivistystoimesta, hallinnosta ja tukipalveluista.
Elinvoiman kehittäminen ja vetovoimapalvelut
Suurempi kunta voi tarjota paremmin vetovoimapalveluja ja kulttuuripalveluja. Suurempi kunta
voi panostaa myös enemmän elinkeinopoliittisiin toimenpiteisiin, vaikka elinvoiman kasvun
esteet ovatkin usein toimialakohtaisia ja seudullisia, ei kunnallisia.
7.3. Tulojen kehittyminen
Tulojen suhteen kuntaliitoksissa on selvittävä kahta asiaa. Ensiksikin vaikuttaako kuntaliitos si-
ten, että uuden kunnan tulot suuremmat tai pienemmän kuin jos kunnat jatkaisivat erillisinä.
Toiseksi on selvitettävä, mikä vaikutus liitoksella on liitoskuntien asukkaiden maksamiin veroi-
hin ja maksuihin.
Vuoden 2015 alusta voimaan tuleva peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistus on toteu-
tettu niin, että se on perustelujen mukaan mahdollisimman neutraali kuntaliitostilanteessa. Suurin
osa valtionosuuksista perustuu ikäpainotettuun ja sairastavuuden huomioivaan asukaslukuun, jo-
ten kuntien asukkaat tuovat uuteen kuntaan samat valtionosuudet, jotka kunnat saisivat erillisenä.
Kuntarakennelaissa (44 § (28.6.2013/478) Valtionosuuksien vähenemisen korvaaminen) lisäksi
todetaan lisäksi: ”Jos vuosina 2014–2017 voimaan tuleva kuntien yhdistyminen vähentää uuden
kunnan valtionosuuksia verrattuna yhdistyvien kuntien yhteenlaskettuihin valtionosuuksiin, mi-
nisteriö myöntää uudelle kunnalle vähennyksen johdosta kuntien yhdistymisen voimaantulovuo-
tena ja sitä seuraavina vuosina vuoden 2019 loppuun saakka valtionosuuksien vähenemisen kor-
vausta.”
Kuntaliitoksen vaikutuksista Jämsän ja Kuhmoisten valtionosuuksiin on selvityshenkilö konsul-
toinut valtiovarainministeriötä. Valtiovarainministeriön esittämien alustavien arvioiden mukaan
kuntaliitoksen toteutuessa Jämsä ja Kuhmoinen saavat yhdessä lähes peruspalvelujen valtion-
osuutta vastaavan summan kuin erillisinä kuntina. Kuntaliitoksella saattaa olla vähentävä vaiku-
tus syrjäisyyden perusteella maksettavaan valtionosuuden lisäosaan.
Opetus- ja kulttuuripuolen valtionosuus maksetaan opetuksen järjestäjälle. Kuntaliitoksella voi
olla vaikutusta valtionosuuden määrään vaikka opetusta järjestettäisiin entiseen tapaan. Kuten
aikaisemmin on todettu, meneillään on toisen asteen koulutuksen uudistus. Toimiluvat tulevat
hakuun vuoden 2015 aikana.
Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys
72
VOS-uudistuksen ja päätettyjen valtionosuuksien leikkauksien vaikutuksia kuntiin on käsitelty
edellä.
Paljonko on tuloveroprosentti tulevaisuudessa?
Kuntaliitoksella ei ole suoraa vaikutusta uuden kunnan verotulojen määrään verrattuna siihen,
että kunnat jatkavat itsenäisinä. Kiinteistöverot maksetaan päätettyjen prosenttien mukaan.
Myöskään yhteisöveron tuotto-osuuteen kuntaliitoksella ei ole vaikutusta. Kunnallisverot makse-
taan verotettavasta tulosta päätetyn prosentin mukaan. Uuden kunnan saamiin kunnallisverotuloi-
hin ei kuntaliitoksella ole vaikutusta, mutta vaikutukset syntyvät veroprosenttien harmonisoinnin
seurauksena.
Vuonna 2015 kuntien tuloveroprosentit ovat lähes samalla tasolla, Jämsä 21,00 ja Kuhmoinen
20,75. Vuoden 2015 tietojen perusteella yhteisen kunnan veroprosentti olisi 21. Kun otetaan
huomioon VOS-järjestelmän muutoksen vaikutukset, yhteinen laskennallinen veroprosentti tulisi
siirtymäkauden jälkeen olemaan lähellä nykyistä Jämsän tuloveroprosenttia. Veroprosenttiin vai-
kuttavat aivan oleellisesti muiden tulojen, mutta erityisesti menojen kehityksen vaikuttavat tuot-
tavuuden parantamistoimenpiteet.
Uuden kunnan verotulot kasvaisivat oletettavasti samalla tavalla vauhdilla kuin jos kunnat toimi-
sivat erillisinä.
7.4. Fuusiokustannusten arviointia
Kuntaliitoksesta aiheutuu myös yhdistymiskustannuksia, ns. fuusiokustannuksia. Näiden suuruus
vaihtelee erilaisissa kuntaliitoksissa. Alla on listattu tavanomaisia fuusiokustannuksia ja arvioitu
näiden merkitystä Jämsän ja Kuhmoisten kuntaliitostilanteessa.
a) palkkojen harmonisointi
Kuntaliitoksessa harmonisoidaan tehtävänimikkeet ja palkat samoille vaativuustasoille.
Henkilöstötyöryhmä on arvioinut palkkojen harmonisointitarvetta. Palkkojen harmoni-
sointi koskisi perhepäivähoitajia, ryhmäperhepäivähoitajia, siivoustointa, ravitsemustyön-
tekijöitä ja koulunkäyntiavustajia. Jämsän ja Kuhmoisten sosiaali- ja terveystoimen henki-
lökunnan palkat on harmonisoitu yhteistoiminta-aluetta perustettaessa. Jos sote-uudistus
toteutuu, palkkojen harmonisointi tulee tuotantovastuussa olevien sote-alueiden tehtäväk-
si.
b) Palvelujen harmonisointi
Kuntaliitoksen yhteydessä on myös harmonisoitava palvelutasot. Usein kuntaliitoksen yh-
teydessä sovitaan muutenkin palvelujen uudelleenorganisoinnista. Tarkempi arvio palve-
lujen harmonisoinnista on tehtävä erikseen toimiala- ja tehtäväkohtaisesti.
c) Tietojärjestelmien yhteensovittaminen
Kuntaliitoksessa joudutaan sovittamaan yhteen tietojärjestelmät. Jämsällä ja Kuhmoisilla
on suuri osa tietojärjestelmistä samoja, joten niiden yhteensovittaminen ei tuota suuria li-
säkustannuksia.
Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys
73
d) sopimusten purkaminen ja uusien tekeminen
Kunnilla on joukko sopimuksia esim. soten toimialalla. Nämä pitää käydä läpi ja päivittää
ajantasalle.
e) henkilöstön sijoittelu ja uudelleenkoulutus
Henkilöstön sijoittelu ja uudelleenkoulutus aiheuttavat myös lisäkustannuksia. Henkilös-
tön sijoittelusta ja koulutuksesta on tehtävä erillinen suunnitelma.
Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys
74
8. SELVITYSHENKILÖN EHDOTUS JATKOTOIMENPITEIKSI
Tehty selvitys antaa tukea sille, että kuntaliitos olisi Jämsän ja Kuhmoisten tulevalle kehitykselle
eduksi. Valmistelu tulisi toteuttaa siten, että kuntaliitos voitaisiin toteuttaa vuoden 2017 alusta.
Nykyisen kuntalain mukaan seuraavat kuntavaalit järjestetään lokakuussa 2016, mutta kuntalaki-
esityksessä ehdotetaan, että vaalit siirrettäisiin vuoden 2017 huhtikuulle. Uusien valtuuston toi-
mikausi alkaisi kesäkuun alusta lukien.
Kuntarakennelain (2 §, 28.6.2013/478) mukaan ”kuntajaon kehittämisen tavoitteena on elinvoi-
mainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kun-
nan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssä-
käyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstö-
voimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja
rahoituksesta sekä riittävästä omasta palvelutuotannosta.”
Kuntarakennelain mukaan (4 §) kuntajakoa voidaan muuttaa, jos se edistää edellä siteerattua kun-
tajaon kehittämisen tavoitetta sekä parantaa:
1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä ja tuotta-
misesta tai muuten edistää kunnan toimintakykyä;
2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita;
3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai
4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta.
Jämsän ja Kuhmoisten kuntaliitos parantaisi erityisesti kahta ensiksi mainittua perustelua, mutta
sillä saattaisi olla vaikutusta myös elinkeinojen toimintamahdollisuuksien parantamisessa ja uu-
den kunnan vetovoiman lisäämisessä.
Kuntaliitoksella Kuhmoinen myös täyttäisi rakennelain 4 c §:n mukaiset kuntakoon kriteerit.
Selvityshenkilö esittää, että valtuustot jatkaisivat liitosprosessia seuraavasti.
1) aloitetaan yhdistymissopimuksen valmistelu
2) järjestetään kuntarakennelain 7 §:n edellyttämiä asukkaiden kuulemistilaisuuksia kummassa-
kin kunnassa.
3) jatketaan valmistelua kuntarakennelain 12 §:n mukaisesti yhteistoiminnassa henkilökuntajär-
jestöjen kanssa.
Yhdistymissopimuksessa on kuntarakennelaki 8 §:n mukaan sovittava ainakin seuraavista asiois-
ta:
1) kuntajaon muuttamisen 3 §:n 2 momentissa säädetystä toteuttamistavasta ja ajankohdasta;
2) uuden kunnan hallinnon järjestämisen periaatteista;
3) uuden kunnan nimestä;
Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys
75
4) 10 §:ssä tarkoitetun yhdistymishallituksen jäsenten ja varajäsenten määrästä, paikkojen jakau-
tumisesta yhdistyvien kuntien kesken sekä niiden alueella valtuustoissa edustettuina olevien eri
ryhmien kesken;
5) yhdistymishallituksen toimivallasta;
6) yhdistymishallituksen yhteistyöstä yhdistyvien kuntien viranomaisten kanssa ennen kuin val-
tioneuvosto on päättänyt kuntien yhdistymisestä;
7) yhdistyvien kuntien kunnanjohtajien asemasta uudessa kunnassa;
8) yhdistyvien kuntien palvelujärjestelmien yhteensovittamisen ja lähipalvelujen järjestämisen
periaatteista; (28.6.2013/478)
9) uuden kunnan taloudenhoidon yleisistä periaatteista; (28.6.2013/478)
10) asukkaiden vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksien sekä lähidemokratian toteuttamisen
keinoista uudessa kunnassa; sekä (28.6.2013/478)
11) periaatteista, joiden mukaan 42 a §:ssä tarkoitettu yhdistymisavustus käytetään mainitun
pykälän 3 momentissa säädettyyn tarkoitukseen. (28.6.2013/478)
L:lla 478/2013 lisätty 11 kohta on väliaikaisesti voimassa 1.7.2013-31.12.2019.
….
Jos kuntien yhdistyminen tulee voimaan kesken kunnallisen vaalikauden, kuntien on sovittava
yhdistymissopimuksessa uuden kunnan valtuuston muodostamisesta siten kuin 24 §:ssä sääde-
tään. Jos uudessa kunnassa on 25 §:n mukaisesti tarkoitus valita valtuutettuja enemmän kuin kun-
talain 10 §:ssä säädetään, kuntien on sovittava siitä yhdistymissopimuksessa.
Jos kuntien yhdistyessä uudelle kunnalle aiotaan antaa nimi, joka ei ole ollut aiemmin kunnan
nimenä, nimestä on ennen yhdistymissopimuksen hyväksymistä hankittava Kotimaisten kielten
keskuksen lausunto. Lausunto on liitettävä yhdistymissopimukseen. (28.6.2013/478)
Yhdistymissopimuksen valmistelu toteutetaan yhteistoiminnassa kuntien henkilöstön edustajien
kanssa.