HEINOLALAISEN ON HYVÄ VARTTUA VANHAKSIvuodesta 2005 vuoteen 2015 väestö vähenee n. 600 hengellä...
Transcript of HEINOLALAISEN ON HYVÄ VARTTUA VANHAKSIvuodesta 2005 vuoteen 2015 väestö vähenee n. 600 hengellä...
HEINOLALAISEN ON HYVÄVARTTUA VANHAKSI
Vanhuspoliittinen ohjelma 2007-2015
SISÄLLYS
1 JOHDANTO ..............................................................................................................................1
2 TYÖRYHMÄ.............................................................................................................................33 TOIMINTAYMPÄRISTÖ ........................................................................................................3
3.1 VALTAKUNNALLISET TAVOITTEET JA LAATUSUOSITUKSET ......................................................33.2 VANHUSPALVELUJEN TARVE ..................................................................................................53.3 HEINOLAN VÄESTÖKEHITYS JA OMINAISPIIRTEET ....................................................................63.4 HEINOLAN VANHUSPALVELUJEN NYKYTILA ............................................................................9
4 TULEVAISUUS.......................................................................................................................144.1 HEINOLAN VANHUSPOLITIIKAN TAVOITTEET JA LINJAUKSET ..................................................144.2. VISIO, ARVOT JA PERIAATTEET.............................................................................................154.3. PÄÄMÄÄRÄT JA STRATEGIAT ...............................................................................................18
5 TOIMINTAOHJELMA VUOTEEN 2015 MENNESSÄ........................................................19
6 MUUTOKSET JA NIIDEN KUSTANNUSVAIKUTUKSET VUOSINA 2006–2015...........24LÄHTEET ................................................................................................................................28
LIITTEETLiitetaulukko 1. Yhteenveto Heinolan vanhuspalveluiden resursseista, valtakunnallinen
suositus, Rava-indeksi 2005 ja hoitopäivä-/käyntihinnatLiite 2. Heinolan vanhustyön tarkastelua (SWOT-nelikenttäanalyysi 22.2.2006)Liite 3. Heinolan vanhuspolitiikan päämäärät ja strategiat 2006-2015Liite 4. Toimintaohjelma vuoteen 2015 mennessä (yhteenveto)Liite 5. Vertailutietoa kustannuksistaLiitetaulukko 6. Vanhuspalvelujen muutokset 2006-2015.Liitetaulukko 7. Vanhuspalvelujen bruttokustannukset 2006-2015 muutoksista edelliseen
vuoteen verrattuna
1
JOHDANTO
Ihmiset elävät yhä pidempään ja tarvitsevat elämänkaarensa loppupäässä palveluja selvi-
täkseen arjesta. Erilaisten palvelujen piirissä on joka neljäs 75 vuotta täyttäneistä ja joka
toinen 85 vuotta täyttäneistä. Vaikka valtaosa vanhuksista asuu omassa kodissaan, niin
suurin osa viettää elämänsä viimeiset pari vuotta laitoksessa.
Vanhusten elämänprosessit, elämänkulku ja elämäntilanne tulee ottaa huomioon palvelui-
den järjestämisessä. Näin edistetään vanhusten sosiaalisia verkostoja ja arjen mielekästä
toimintaa sekä varmistetaan tarpeellinen hoito ja huolenpito. Toiminnan tulee olla vanhus-
ten toimintakykyä tukevaa ja edistävää niin, että he voivat asua omassa tutussa ympäris-
tössään mahdollisimman pitkään, jos se hoidon ja huolenpidon suhteen on mahdollista.
Valtakunnalliset tutkimukset ja analyysit (mm. Kansanterveyslaitoksen Terveys 2000 ja
eri-ikäisten ikäryhmien arvioidut kuolemantapaukset eri vuosikymmeninä) osoittavat, että
ikääntyneiden terveys kohenee ja että kuolemantapaukset siirtyvät yhä myöhempään vai-
heeseen elämässä. Trendin jatkuessa tulee palvelun tarpeiden luonne muuttumaan. Mah-
dolliset investoinnit kaipaavat erityisen luotettavia tarvearvioita. Investoinnit ovat kalliita ja
tilojen tulee palvella kaupunkia useita kymmeniä vuosia. Ylimitoitetut investoinnit aiheutta-
vat turhia käyttökustannuksia. Toisaalta alimitoitetut investoinnit johtavat kalliiseen vaiheit-
tain toteutettavaan rakentamiseen.
Heinolan kaupungin väestöennusteen mukaan ikääntyneiden määrä lisääntyy voimak-
kaasti lähivuosina. Ikääntyvien palvelujen tarve muuttuu. Esimerkiksi suun terveys vaikut-
taa ihmisen yleisterveyteen muutenkin kuin ravitsemuksen kautta. Suu- ja hammasinfekti-
oiden on havaittu lisäävän vanhuksilla mm. aivoinfarktin ja keuhkokuumeen riskiä, ja suun
infektioiden yhteyttä sydän- ja verisuonitauteihin tutkitaan. Yhä useammalla vanhuksella
on tulevaisuudessa omat hampaat, mikä muuttaa palvelukäytäntöjä. Paljon palveluja tar-
vitsevien yli 85 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa erityisen voimakkaasti. Myös keskivai-
kean tai vaikean dementian esiintyvyyden oletetaan lisääntyvän voimakkaasti vuosien
2005 ja 2025 välillä. Edessä on vanhuspalvelujen erityyppisiä kehittämistarpeita. Toisaalta
lääketieteellisten hoitomuotojen ja lääkkeiden kehitys voi muuttaa palvelujen tarpeita vä-
hentävästi. Se miten aktiivisena vanhusväestömme pysyy ja miten tärkeitä rooleja heillä
2
tässä yhteiskunnassa on, vaikuttaa suoraan heidän toimintakykyynsä ja henkiseen vi-
reyteensä. Biologista vanhenemista ei voi estää, mutta aktiivisuus lisää toimintakykyisiä
elinvuosia. Tämä puolestaan vaikuttaa ratkaisevasti siihen miten paljon vanhustenhoitoon
tarvitaan rahaa tulevaisuudessa.
Heinolassa on voimassa oleva valtuuston vuonna 2002 hyväksymä vanhuspoliittinen oh-
jelma vuoteen 2010 mennessä. Heinolan kaupunginhallitus päätti kokouksessaan
15.3.2004 (§237), että vanhuspoliittisen ohjelman seurantaryhmä jatkaa entisellä kokoon-
panollaan vanhustyön seuranta- ja kehittämisryhmänä. Seuranta- ja kehittämisryhmä kuuli
8.12.2005 asiantuntijana Tampereen kaupungin vanhuspalvelujen tuottajajohtajaa Eeva
Päivärintaa. Stakesin edustaja kehittämispäällikkö Simo Kokko työryhmänsä kanssa tutus-
tui toukokuussa 2006 Heinolan terveystoimen- ja sosiaalitoimen vanhuspalveluiden tilaan
ja vertaili tietoja valtakunnalliseen vertailutietoon.
Vanhustyön seuranta- ja kehittämisryhmä järjesti päättäjille seminaarin 13.6.2006, jossa
kuultiin, miten Heinola sijoittuu valtakunnallisesti vanhuspalvelujen tuottajana sekä mitä
toimenpide-ehdotuksia vanhuspoliittinen työryhmä on ajatellut esittää vanhuspoliittiseen
ohjelmaan. Työryhmä halusi kuulla päättäjien vanhuspolitiikan linjauksia vuoteen 2015
mennessä: halutaanko jatkaa nykyisellä laitospainotteisella toimintamallilla, jossa entises-
tään lisätään laitospaikkoja vai uudella avohoidon kehittämismallilla. Käytetyissä puheen-
vuoroissa korostui kotihoidon kehittämisen tärkeys tulevina vuosina. Seminaarissa nousi
esille myös huoli laitospaikkojen riittävyydestä tulevaisuudessa. Huolen taustalla on pit-
kään kestänyt ympärivuorokautiseen hoitoon jonottavien suuri määrä. Jonotilanne
21.5.2007 oli 109 vanhusta, joista 17:llä ei ole kotihoidon palveluja lainkaan ja 9 on terve-
yskeskuksen vuodeosastolla. Jonoa on osin tämän kevään aikana kasvattanut loppuvuo-
desta 2007 käyttöön otettavat 30 uutta ryhmäkotipaikkaa, joihin asukasvalinnat on jo
käynnistetty ja kaikki tiedossa olevat vanhuspalvelujen tarvitsijat kartoitettu. SAS-työryhmä
on työstämässä ympärivuorokautisen hoidon kriteereitä, jotta saadaan entistä parempi
käsitys jonossa olevien hoidon tarpeesta. Tässä ohjelmassa työryhmä on painottanut hoi-
va- ja hoitopalvelujen järjestämistä yli 75-vuotiaille heinolalaisille.
Vanhustyö edellyttää monitieteistä ja moniammatillista osaamista. Uusia yhteistyömalleja
tarvitaan esim. vanhusten suunhoidon ylläpitämiseksi, parantamiseksi sekä jatkuvuuden
turvaamiseksi. Yhdistämällä eri ammattilaisten osaamista pystytään vastaamaan vanhus-
3
ten erilaisiin tarpeisiin ja huomioimaan kokonaisvaltaisesti elämänlaadun eri osa-alueet.
Vanhustenhoidon nykyistä laatua voidaan kohottaa paitsi henkilöstöä lisäämällä myös
henkilöstön osaamisen tasoon panostamalla
Se, kuinka paljon halutaan panostaa vanhustenhuoltoon on viime kädessä kiinni arvoista,
arvostuksista ja valinnoista. Jatkossa työryhmä ehdottaa vanhuspolitiikan painopistealuei-
den tarkentamista valtuustokausittain. Työryhmä haluaa Stakesin kehitys- ja ryhmäpääl-
likkö Päivi Voutilaisen sanoin kehottaa kaikkia ”hyvän ikääntymisen talkoisiin”. Siihen tarvi-
taan mukaan valtiota, kuntia, seurakuntia, järjestöjä, yksityisyrittäjiä ja kansalaisia.
2 TYÖRYHMÄ
Työryhmä on muodostunut sosiaali- ja terveystoimen johtavasta henkilöstöstä. Puheen-
johtajana on toiminut johtava hoitaja Riitta West. Muita ryhmän jäseniä ovat sosiaalikes-
kuksen osastopäällikkö Sirkka Sokka, terveysneuvonnan ja fysioterapian osastonhoitaja
Merja Niemelä, terveyskeskuksen pitkäaikaisosaston apulaisosastonhoitaja Seija Kivinie-
mi, Kanervalan palvelukeskuksen johtaja Anneli Hietanen ja hänen jäätyään eläkkeelle
Tiina Hurme, vanhustyön ohjaaja Anitta Ottman. Kolmannen sektorin edustajana ryhmäs-
sä on toiminut Jyränkölän palvelutalojen johtaja Kirsti Rantala. Asiantuntijoina ryhmään
ovat kuuluneet kesäkuusta 2005 kesäkuuhun 2006 Itä-Hämeen sosiaalihuolto –hankkeen
seutukehittäjä Mari Sisso ja vuoden 2006 alusta lähtien Heinolan seudun terveydenhuol-
lon kehittämishankkeen projektihenkilö Ritva Järvinen sekä hammashuollon edustaja suu-
hygienisti Eija Vanne. Helmikuusta 2006 lähtien ryhmään tuli mukaan asiantuntijaksi joh-
tava kotihoidon ohjaaja Sirkka Judén. Kaupunginhallitus päätti 4.6.2007 että työryhmää
täydennetään jatkossa myös luottamushenkilöedustuksella. Edustajat valitaan kaupungin-
hallituksen kokouksessa 18.6.2007.
3 TOIMINTAYMPÄRISTÖ
3.1 Valtakunnalliset tavoitteet ja laatusuositukset
Vanhusten kotona asumisen tukeminen on tärkein valtakunnallinen tavoite. Mm. sosiaa-
li- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimenpideohjelma 2004–2007 (STM, 2003, 20–21) pai-
4
nottaa kotona asumisen tukemista. Samassa yhteydessä on todettu yksilöllisten palve-
lutarpeiden huomioiminen kehittämistyössä. Hallitusohjelmassa on asetettu kotona asu-
misen tukeminen ja palvelujen tarjoaminen ikääntyneen kotiin vanhuspolitiikan ensisijai-
seksi tavoitteeksi. (Matti Vanhasen II hallitusohjelma 19.4.2007, 53) Ikääntyneille suun-natun liikunnan ja kuntoutuksen merkitystä on korostettu (Ikääntyneiden ohjatun ter-
veysliikunnan laatusuositukset, 2004). Myös hallitusohjelman mukaan vanhustenhuollossa
ja vanhusten palvelujen kehittämisessä keskeistä on ikääntyneiden toimintakyvyn, oma-
toimisuuden ja itsenäisen suoriutumisen vahvistaminen sekä kuntouttavan työotteen vah-
vistaminen. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuloksellisuuteen ja palvelujen laatuun vaikutta-
vat oleellisesti ammattitaitoisen henkilöstön osaaminen ja määrä. Sosiaali- ja terveyspal-
veluissa turvataan riittävä ammattitaitoinen henkilöstö työelämälähtöisellä koulutuksella,
kilpailukykyisellä palkkauksella, kehittämällä työn sisältöjä ja johtamista. (Pääministeri
Matti Vanhasen II hallitusohjelma 19.4.2007, 53).
Valtioneuvoston periaatepäätöksessä kansanterveydestä on todettu, että ikäihmisten
mahdollisuudet toimia yhteiskunnassa on turvattava. On kehitettävä sellaisia asumis-, lä-
hipalvelu- ja liikenneympäristöjä, jotka mahdollistavat itsenäisen asumisen myös toiminta-
kyvyn alentuessakin (STM, 2001, 26).
Terveyttä ja hyvinvointia näyttöön perustuvalla hoitotyöllä toimintaohjelman vuosille 2004–
2007 mukaan tavoitteena on potilaan itsemääräämisoikeuden sekä omaan terveyteen ja
sen hoitoon liittyvän vastuun ottamisen edistäminen (STM Julkaisuja 2003:18).
Sosiaali- ja terveysministeriö asetti vuonna 1996 vanhuspolitiikan tavoitteeksi, että vuonna
2001 koko maan tasolla yli 75-vuotiasta
90 % asuu tavallisessa asunnossa
3-5 % asuu palveluasunnoissa
5-7 % asuu vanhainkodissa ja muissa laitoksissa
(Vaarama et.al. 2001, 17–18). Vanhusten laatusuositusta ollaan juuri päivittämässä sosi-
aali- ja terveysministeriössä, eikä tiedossa ole näihin tavoitteisiin muutoksia (hallitussih-
teeri Hanna Nyfors).
5
3.2 Vanhuspalvelujen tarve
On todettu, että ikääntyneiden hyvinvoinnin riskitekijöitä ja elämälaadun uhkia näyttävät
olevan korkea ikä, naissukupuoli, pienet tulot, heikoksi koettu terveys, huono toimintakyky,
yksinäisyys ja masennus, puutteelliset asunnot ja asuinympäristöt sekä lähipalvelujen ja
julkisen liikenteen heikko saatavuus (Kautto toim, 2006).
Vanhusten lukumäärä koko maassa on lisääntynyt, koska vanhusten jäljellä oleva elinaika
on pidentynyt. Vuonna 2002 oli 75-vuotta täyttäneiden osuus koko maan väestöstä 7 % ja
vuonna 2030 osuuden arvioidaan olevan jo 14 %. Vuoden 2002 tietojen mukaan väestön
keskimääräinen elinajanodote on miehillä 72,3 ja naisilla 81,5 vuotta. Vuoteen 2030 men-
nessä miesten keskimääräisen elinajanodotteen ennustetaan nousevan 79,5 ja naisten
84,6 vuoteen (Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalvelut 2002, 45–46).
Vaikka vanhenevan väestön määrä kasvaa ja pitkäaikaissairastavuus yleistyy, tämä ei
välttämättä tarkoita sitä, että kaikki ikääntyvät olisivat terveys- ja sosiaalipalvelujen piiris-
sä. Mahdollisesti palvelut kumuloituvat ns. suurkäyttäjille, joilla on toisaalta myös suurempi
pitkäaikaisen laitoshoidon riski. Vanhenevat naiset ovat palvelujen suurkuluttajia, mutta
kustannusanalyysi osoitti, että vaikka naiset käyttivätkin enemmän perusterveydenhuollon
palveluja, miesten hoitamisen kustannukset olivat suuremmat erikoissairaanhoidon- ja
kotihoidon käytön vuoksi. Myös yksinasuminen lisäsi kustannuksia sekä palvelujen käyt-
töä. Pitkäaikaishoidon ongelmat ovat toisenlaisia kuin avo- tai välimuotoisen hoidon. Pit-
käaikaisessa laitoshoidossa olevista vanhuksista suurin osa (80 %) on dementoituneita,
heillä on monia sairauksia ja he käyttävät keskimäärin viittä lääkettä (Noro, 1999).
Palvelujen piiriin tullaan kuitenkin noin 75 vuoden iässä. Säännöllisen kotihoidon palvelu-
jen tarve alkaa keskimäärin 76 vuoden iässä ja laitoshoidon tarve 82 vuoden iässä. Yk-
sinasuvien ikääntyneiden määrä on keskeinen palvelutarpeen osoitin. Erityisesti yhdistet-
tynä ikäindikaattoriin se määrittää hyvin potentiaalista palveluntarvetta ja sen kehitystä,
sillä muutokset yksinasuvien ikääntyneiden toimintakyvyssä saattavat aiheuttaa kotihoidon
palvelutarvetta, kun kotona ei ole auttajaa. Vuoden 2002 lopussa oli säännöllisten sosiaa-
li- ja terveyspalvelujen piirissä 13,4 % 65 vuotta täyttäneistä. Sitä vastoin 75 vuotta täyttä-
neistä säännöllisten palvelujen piirissä oli neljäsosa ja 85 vuotta täyttäneistä puolet.
(Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalvelut 2002, 43, 49, 54, 55.)
6
Hieman yli puolella säännöllisten palvelujen piirissä olleista 65 vuotta täyttäneistä asiak-
kaista hoitoon tulon pääsyynä olivat fyysiset syyt. Niistä lähes puolella syynä oli itsensä
huolehtimisen vajavuus ja viidesosalla liikkumiskyvyn vajavuus. Hermostolliset syyt hoi-
toon tulon pääasiallisena syynä oli 15 % asiakkaista ja heistä kolmella neljäsosalla syynä
oli muistamattomuus. (Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalvelut 2002, 87.)
Dementoiva sairaus oli yli puolella vanhainkodeissa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla
ja joka kolmannella palvelutalossa asuvilla. Tyypillisimpiä sairauksia pitkäaikaishoidettavil-
la olivat myös sydän- ja verisuonisairaudet. (Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalvelut
2002, 90)
3.3 Heinolan väestökehitys ja ominaispiirteet
Heinolan väestö tulee tilastokeskuksen arvioiden mukaan vähenemään nykytrendin mu-
kaisesti arvioituna (Kuvio1). Väestön väheneminen on jo alkanut. Ennusteiden mukaan
vuodesta 2005 vuoteen 2015 väestö vähenee n. 600 hengellä ja vuodesta 2015 vuoteen
2030 mennessä n. 570 hengellä.
Kuvio1. Heinolan väestökehitys 2005-2030 (Tilastokeskus, Altika,SOTKAnet)
18500
19000
19500
20000
20500
21000
2005 2010 2015 2020 2030
Vuodet
Asu
kasm
äärä
koko väestö
Väestön ikärakenne muuttuu siten, että ikääntyneiden, yli 75-vuotiaiden, määrä kasvaa
(Kuvio 2). Vuonna 2005 oli Heinolassa 1844 yli 75-vuotiasta. Tilastokeskuksen ennusteen
mukaan vuonna 2015 yli 75-vuotiaita arvioidaan olevan 2323. Koko maan yli 75-
vuotiaiden osuus oli vuonna 2004 7,3 % ja Päijät-Hämeessä 7,7 %. Heinolassa vastaa-
vasti vuonna 2005 oli yli 75-vuotiaita 8,9 %.
7
Kuvio 2. 75+väestö 2005-2030 ( SOTKAnet 18.04.2006, Tilastokeskus, Altika)
0500
10001500
20002500
30003500
v. 2005 v. 2010 v. 2015 v. 2020 v. 2030
Vuodet
Mää
rä . 75-84 v
. 85+
Keskivaikean ja vaikean dementian esiintyvyys on yksi vanhusten toimintakyvyn ja itse-
näiseen selviytymiseen oleellisesti vaikuttava tekijä. Dementoituvien ihmisten hoidossa
riittävän ajoissa tapahtuva diagnostiikka on avainasemassa. On todettu, että ajoissa an-
nettavilla, riittävillä palveluilla ja tukimuodoilla voidaan myöhentää laitoshoitoon siirtymistä
(Ikäpolitiikka kunnissa 2006, 21). Kuviossa 3 kuvataan laskennallista ennustetta keskivai-
kean ja vaikean dementian esiintyvyydestä Heinolassa. Kasvua on 56 % vuosien 2005-15
välillä.
Kuvio 3.Keskivaikean tai vaikean dementian esiintyvyys vuosina2005-2015 ( Lähde: Ikääntyvä Päijät-Häme kuntien hyvinvointiraportti
2003, 20)
0
100
200
300
400
500
600
2005 2010 2015
Henkilömäärät
8
Taulukko 1: Keskivaikean tai vaikean dementian esiintyvyys henkilömäärinä vuosina2000-2015
2000 2005 2010 2015 muutos%2005-2015
Artjärvi 33 37 40 44 34 %Asikkala 154 165 184 211 37 %Hartola 80 88 97 110 39 %Heinola 322 369 425 503 56 %Hollola 202 234 276 337 67 %Hämeenkoski 40 46 48 52 28 %Iitti 138 146 159 177 29 %Kärkölä 86 93 107 28 %Lahti 1432 1611 1816 2108 47 %Nastola 146 170 203 257 76 %Orimattila 223 245 265 298 34 %Padasjoki 86 86 94 104 21 %Pukkila 31 31 36 41 30 %Sysmä 109 120 131 148 36 %Kaikki 3079 3435 3868 4499 46 %
Lähde: Ikääntyvä Päijät-Häme kuntien hyvinvointiraportti 2003, 20
Dementiaan on laskettu sairastuvan 65–74 vuotiaista 4,2 %, 75–84 vuotiaista 10,7 % ja 85
vuotiaista tai sitä vanhemmista 35 %. Dementiapotilaiden hoidon tarpeen voi määritellä
seuraavasti: 55 % dementoituneista hoidetaan tehostetussa palveluasumisessa ja laitos-
hoidossa, loput kotona. Käytännössä dementoituneet henkilöt täyttävät laitoshoidon ja
tehostetun palveluasumisen, muut asuvat kotonaan kotiin annettavan avun turvin (Oikeus
ja kohtuus, 2006, 37).
Vanhempien ikäluokkien kasvaminen aiheuttaa dementiahoitopaikkojen tarvetta nykyisillä
hoitomuodoilla ja lääkehoidolla, mutta on vaikea arvioida, mikä tulee olemaan demen-
tiapotilaiden vaatima lisäpaikkatarve vuoteen 2015 mennessä mahdollisesti muuttuvien
hoitokäytäntöjen vuoksi. Heinolassa dementiahoito on järjestetty Hopeasillan demen-
tiaryhmissä, Kanervalan ryhmäkodeissa ja ostopalveluna Jyränkölän Setlementin ryhmä-
kodeissa sekä kotona koti- ja omaishoitopalvelujen avulla.
9
3.4 Heinolan vanhuspalvelujen nykytila
Vanhuspalveluja Heinolassa tuottavat sosiaali- ja terveystoimi. Liitetaulukossa 1 on yh-
teenveto vanhuspalvelujen resursseista 2005, valtakunnallinen suositus, Rava-indeksit
toimipisteittäin ja omakustannushinnat. Kaupunki ostaa palveluja Jyränkölän setlementin
omistamista palvelutaloista (34 paikkaa) ja vuonna 2006 myös Orimattilan kaupungilta (4
paikkaa) sekä Vanha-Tuusjärvestä (6 paikkaa). Vuoden 2007 lopusta alkaen on käytettä-
vissä Jyränkölän palvelutalolta 30 lisäpaikkaa dementia-asiakkaille.
Stakesin kehityspäällikkö Simo Kokon mukaan Heinolan pitkäaikaisen laitoshoidon peittä-
vyys on n. 8,6 % 75 vuotta täyttäneiden ikäluokassa. Vuoden 2004 pitkäaikaishoidon las-
kennassa koko Suomessa vastaavan perinteisen laitoshoidon peittävyys oli 6,8 %. Jos
mukaan lasketaan tehostetun palveluasumisen paikat, niin peittävyys Heinolassa on n.
12,5 % ja koko maassa n. 9,7 %. Ts. Heinola sijoittuu yläpäästä lukien laitosvaltaisimpaan
neljännekseen (n. sijalle 80). Samaan aikaan kotihoidon pitkäaikaisen hoitosuunnitelman
piirissä oli Heinolassa 9,1 % yli 75 vuotiaista, kun koko maassa vastaava osuus oli 11,0
%. Intensiivisen kotihoidon (yli 40 käyntiä kuukaudessa) vastaava peittävyys oli Heinolas-
sa 1,2 % ja koko maassa 2,9 %.
Terveystoimi vastaa terveyskeskuksen vuodeosastoista, joissa hoidetaan laitoshoitoa
tarvitsevia pitkäaikaispotilaita.
Terveyskeskuksen vuodeosasto 11Osaston tilat on otettu käyttöön v 1990. Osastolla hoidetaan potilaita, joilla on
yleislääketieteellinen sairaus ja hoito on kuntouttavaa sekä potilaan voimava-
roja ylläpitävää. Toiminnassa painotetaan toimintakyvyn ylläpitoa ja edistämis-
tä sekä panostetaan aivohalvauspotilaiden kuntouttamisen edistämiseen. Li-
säksi osastolla hoidetaan syöpää sairastavia saattohoitopotilaita sekä keski-
vaikeaa tai vaikeaa dementiaa sairastavia. Osasto suunnittelee kullekin poti-
laalle asianmukaisen jatkohoidon, mutta hoidon oikea porrastus ei aina toimi,
sillä osastolla odottaa jatkuvasti n. 20 potilasta pitkäaikaisosastolle, 10 potilas-
ta vanhainkotiin tai tehostettuun palveluasumiseen ja 1-2 potilasta kotihoitoon
Potilaspaikkoja osastolla on 47, joista pitkäaikaispotilaita oli toukokuussa
10
2005 n. 33 ja jaksottaispaikoilla 2 paikkaa. Osastolla on käytössä kuusi yli-
paikkaa.
Terveyskeskuksen vuodeosasto 21Osaston tilat on otettu käyttöön 1990. Osastolla hoidetaan pitkäaikaispotilaita.
Hoito on ihmistä kunnioittavaa ja potilaiden tarpeista lähtevää. Hoidossa pa-
nostetaan säilyttämään jäljellä olevia voimavaroja kuntouttavan työotteen tu-
kemana. Potilaspaikkoja on 64. Lisäksi käytössä on jatkuvasti kuusi ylipaik-
kaa. Keskivaikeaa tai vaikeaa dementiaa sairastavia oli 80 % potilaista ke-
väällä 2007.
Muistihoitaja
Muistihoitaja pitää muistineuvolaa kahtena päivänä viikossa terveysneuvon-
nan tiloissa. Tällä hetkellä muistineuvolassa lääkäripalvelut saadaan omalää-
käreiltä ja tarvittaessa ostopalveluna geriatrilta tai neurologilta.. Muistihoitaja
tekee asiakkaille testejä, tukee muistihäiriöpotilaiden omaisia ja ohjaa hoidon
tarpeessa olevia. Palvelu on matalan kynnyksen toimintaa, jonne kaikkien olisi
mahdollisimman helppo mennä. Toimintaa on kehitetty Päijät-Hämeen sai-
raanhoitopiirin Muistihoitaja- hankkeessa.
Sosiaalitoimi vastaa laitoshoidosta vanhainkodissa, palveluasumisesta, kotihoidosta, pal-
velukeskustoiminnasta ja omaishoidon tuesta.
Vanhainkoti HopeasiltaVanhainkoti Hopeasilta on valmistunut vuonna 1965 ja peruskorjattu vuonna
1995. Vanhainkoti tarjoaa ympärivuorokautista hoitoa henkilölle, joka ei tarvit-
se varsinaista sairaanhoitoa, mutta ei selviydy kotihoidon palvelujen avulla
omassa kodissaan. Hopeasillan asumistilat on jaettu kahdeksaksi pienkodiksi,
joissa jokaisessa asuu 7-8 asukasta. Kahdessa pienkodissa hoidetaan vaike-
ammin muistihäiriöisiä asukkaita. Hopeasillan 57 asukaspaikasta neljä on ly-
hytaikaishoitopaikkaa. Lisäksi käytössä on jatkuvasti kaksi ylipaikkaa. Keski-
vaikeaa tai vaikeaa dementiaa sairastavia oli 60 % asukkaista keväällä 2007.
11
Niemelän PalvelukeskusNiemelän Palvelukeskus pihapiirissä olevine asuntoineen on valmistunut vuo-
na 1984. Pihapiirissä on 30 asuntoa. Palvelukeskuksessa tuotetaan kotihoi-
don tukipalveluja. Lisäksi palvelukeskus toimii vanhus- ja vammaisjärjestöjen
kokoontumispaikkana. Palvelukeskuksessa on jakelukeittiö, saunaosasto, pe-
sula ja päivätoimintatila.
Kanervalan Palvelukeskus
Kanervalan palvelukeskus on valmistunut 1996, jonka yhteydessä oli ryhmä-
koti. Toinen ryhmäkoti valmistui 2004. Kanervala tarjoaa heinolalaisille van-
huksille kotona selviytymistä tukevaa, ympärivuorokautista ja joustavaa palve-
lua, joka on yksilöllistä ja ihmisarvoa kunnioittavaa.
Kanervalan palvelukeskukseen kuuluvat alueen 36 erikokoista rivitaloasuntoa
ja Saarenpellon 5 rivitaloasuntoa sekä kaksi ympärivuorokautisesti toimivaa
ryhmäkotia, joissa toisessa on 10 ja toisessa 8 paikkaa sekä 2 lyhytaikais-
paikkaa. Ryhmäkodeissa asuu vanhuksia, joiden toimintakyky ja/tai muisti on
alentunut eikä kotona selviytyminen ole enää mahdollista. Keskivaikeaa tai
vaikeaa dementiaa sairastavia oli 50 % asukkaista keväällä 2007.
Ryhmäkodeissa olevat vanhukset selviytyvät 1-2 hoitajan avustamana. Ly-
hytaikaispaikkoja tarjotaan omaishoidon asiakkaille, yksin asuville vanhuksille,
sairaalasta kotiutettaville sekä vanhuksille, joiden omaiset tarvitsevat lomaa.
Kanervalan palvelukeskuksesta on mahdollista saada myös päivä- ja yöhoi-
toa. Rivitaloissa olevat vanhukset ovat kotihoidon asiakkaita ja heille tarjotta-
vat palvelut suunnitellaan yhdessä kotihoidon tiimin kanssa.
Kanervalan palvelukeskus tarjoaa lisäksi ateria-, kylvetys-, pesula- ja turva-
palvelua sekä kerho- ja virkistystoimintaa alueen ja ympäristön vanhuksille.
Kotihoito
Kotihoito tukee asiakkaan toimintakykyä ja kotona selviytymistä yksilöllisen
hoito- ja palvelusuunnitelman, tukipalveluiden ja kuntouttavan työotteen avulla
12
sekä tukee omaishoitoa. Kotihoitopalveluja tuotetaan yhteistyössä läheisten ja
muiden tahojen kanssa.
Kotipalvelu ja kotisairaanhoito yhdistettiin 1.1.2006 yhdeksi kotihoitoyksiköksi.
Yhdentyneen kotihoidon arkityössä kotipalvelutyön ja kotisairaanhoidon työ-
tehtävät yhdistyivät asiakkaan tarpeen mukaiseksi tehtäväkokonaisuudeksi.
Siinä kodinhoitoon, henkilökohtaiseen perushoitoon ja hoivaan liittyvät työteh-
tävät toteutetaan huomioiden asiakkaan toimintakyvyn edistäminen, sairauk-
sien hoito- ja kuntoutusohjeet. Kotihoitotyön kivijalka muodostuu kodinhoidos-
ta sekä asiakkaan henkilökohtaisesta perushoidosta ja –hoivasta, ohjauksesta
ja tuen antamisesta. Muutokset asiakkaan terveydentilassa sekä sairauden
hoito ja kuntoutus tuovat työhön omat erityispiirteensä.
Kotihoidon palveluja tuottaa viisi aluevastuista tiimiä, jotka työskentelevät mo-
niammatillisesti. Säännöllisen kotihoidon piirissä on lähes 300 asiakasta. Ko-
tihoitotiimeissä on 66 hoito- ja hoivatyöntekijää.
Päivätoiminta
Päivätoiminta muodostuu päiväsairaalatoiminnasta ja vanhusten sekä mielen-
terveyskuntoutujien päivätoimintaryhmistä. Toiminnan piirissä on noin sata
henkilöä. Tiimissä on neljä työntekijää. Päivätoimintaa kehitetään parhaillaan
ja painopisteenä on kuntouttavampi näkökulma. Toimintaa suunnitellaan yh-
distettäväksi yhdeksi yksiköksi entisiin kotisairaanhoidon ja nykyisiin päiväsai-
raalan tiloihin, jotka ovat valmistuneet 1990.
Omaishoidon tuki
Omaishoidon tuki koostuu kolmesta osasta, joita ovat omaishoitajalle makset-
tava hoitopalkkio, hoidettavalle annettavat tarvittavat palvelut ja omaishoitajal-
le järjestettävä tuki. Toukokuussa 2006 Heinolassa maksettiin 77 omaishoita-
jalle omaishoidon hoitopalkkiota. Hoitopalkkion maksamisen kriteerinä on, että
hoitotyö edellyttää kokopäivätoimista työpanosta ja korvaa laitoshoidon tai
palveluasumisen.
13
Jyränkölän palvelutalot
Heinolan kaupunki ostaa tehostettua palveluasumista Jyränkölän Setlementin
palvelutaloista. Jyränkölän Setlementillä on kolme palvelutaloa; Konsuli (valm.
1994), Konsulinna (valm. 1999) ja Kunniakonsuli (valm. 2003). Toiminta-
ajatuksena on tarjota turvallista, ympärivuorokautista palveluasumista sekä
toimintakykyä ja elämäniloa edistävää toimintaa. Jokaisessa talossa on de-
mentiakoti sekä palveluasuntoja. Taloissa työskentelee n. 40 työntekijää ja
niissä on yhteensä 140 vanhusten asukaspaikkaa. Neljäs palvelutalo valmis-
tuu vuonna 2007. Hyväksi ratkaisuksi on todettu, että palvelutalon sisällä toi-
mii ryhmäkoti sekä, että toiminta on yleishyödyllistä. Keskivaikeaa tai vaikeaa
dementiaa sairastavia oli 35 asukasta tehostetussa palveluasumisessa ja 10
asukasta palveluasumisessa keväällä 2007.
Vanha-Tuusjärven palvelukoti
Heinolan kaupunki ostaa tehostettua palveluasumista myös Palvelukoti Van-
ha-Tuusjärvestä. Asukaspaikkoja on 24. Näistä kahdeksan sijaitsee päära-
kennuksessa, kolmessa asunnossa on inva-mitoitus. Lisäksi pihapiirissä on
15 rivitaloasuntoa. Päärakennuksen yläkerrassa on mahdollisuus lepo- ja lo-
ma-asumiseen. Päärakennus on peruskorjattu v. 2005, uusi asuntolaosa val-
mistui v. 2002.
Asumisen lisäksi tarjotaan ateriapalvelut omasta keittiöstä, siivous- ja vaate-
huoltoa, kylvetys- ja saunotusapua, asiointiapua sekä lääkehuoltoa ja perus-
terveydenhoitoa. Asunnoissa on hälytysjärjestelmä ja mahdollisuus turvaran-
nekkeeseen. Kodissa on yöhoitaja. Asukkailla on myös mahdollisuus osallis-
tua monipuoliseen ohjelmaan.
Lisäksi kaupunki ostaa mielenterveys- ja päihdeasumispalveluja Jyränköläkodista ja hoi-
tokoti Paavalista. Näistä paikoista osa on myös yli 75 vuotta täyttäneille.
Laskennallinen laitoshoidon ja tehostetun palveluasumisen lisäpaikkatarve vuosien 2007-
2040 välillä on n. 280 paikkaa. (Taulukko 2)
14
Taulukko 2. Laskennallinen laitoshoidon ja tehostetun palveluasumisen lisäpaikkatarve v.
2007-2040 (laskettu Stakesin kehittämispäällikkö Simo Kokon kaavan mukaan 75-84 v ja
85+ v täyttäneiden asukkaiden ennustetusta määrästä)
Vuosi Paikkatarve yhteensä Lisäystarve verrattuna ed.
2015 257 +11 (verr. vuoteen 2007)
2020 295 + 38
2025 316 + 21
2030 429 + 113
2035 506 + 77
2040 528 + 18
lisäystarve yht: + 278
Liitteessä 2 on tarkasteltu Heinolan vanhustyön vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia
ja uhkatekijöitä (SWOT-nelikenttäanalyysi 22.2.2006). Vanhustyön strategiassa pääpaino
on heikkouksien poistamisessa ja uhkien ennaltaehkäisyssä.
4 TULEVAISUUS
4.1 Heinolan vanhuspolitiikan tavoitteet ja linjaukset
Heinolan kaupungin strategisena painopistealueena on avohoidon kehittäminen. Ihmiset
voivat asua omassa kodissaan ja tutussa ympäristössä niin pitkään kuin he itse sitä toivo-
vat ja se hoidon ja huolenpidon suhteen on mahdollista. Tämä on vanhusten kannalta ih-
misarvoa ja itsemääräämisoikeutta kunnioittavaa sekä taloudellista. Kotihoitoon panosta-
malla mahdollistetaan kotona asuminen vaikka toimintakyky on jo alentunut. Kun kotona ei
enää pärjätä, tarjotaan laadukkaat palvelut palveluasumisessa tai laitoshoidossa.
Vanhuspolitiikan toiminta-ajatus voidaan kiteyttää seuraavasti:
Heinolan kaupungin vanhuspolitiikka (Kuvio 4) Turvaa vanhusten perustarpeiden laadukkaan tyydyttämisen, toteutuakseen se tar-
vitsee riittävät ja ammattitaitoiset henkilöstöresurssit.
15
Luo edellytykset asiakkaan toimintakyvyn säilymiselle, itsemääräämisoikeudelle ja
sosiaaliselle osallistumiselle.
Turvaa vanhusten asumisen kotona huomioiden myös haja-asutusalueiden erityis-
piirteet mahdollisuuksien mukaan.
Turvaa vanhukselle laitospaikan, kun kotona asuminen ei enää onnistu
4.2. Visio, arvot ja periaatteet
Heinolan kaupungin vanhuspoliittisen ohjelman vision voi tiivistää yhdeksi lauseeksi.
Heinolalaisen on hyvä varttua vanhaksi.
Vanhuspolitiikkaa ohjaavat Heinolassa seuraavat arvot:
1. Ihmisarvo
Jokaista kunnioitetaan ainutkertaisena, tasavertaisena yksilönä, joka on vastuulli-nen omista valinnoistaan.
2. Itsemääräämisoikeus
Ihmisellä on oikeus omaa elämäänsä koskeviin päätöksiin. Hänen tulee saada riit-
tävästi tietoa päätöstensä tueksi ja hän ottaa myös itse vastuuta omasta tervey-
dentilastaan, hoitovaihtoehdoista, hoitopaikoista ja palveluista.
Ihminen voi luovuttaa päätöksenteko-oikeuden toiselle henkilölle tai vastuu päätök-
senteosta voidaan siirtää toiselle henkilölle terveydentilasta johtuen.
3. Terveys ja hyvinvointi
Yksilölle terveys ja hyvinvointi on sekä päämäärä että voimavara. Kokemus tervey-
destä ja hyvinvoinnista on yksilöllistä. Se on fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista ter-
veyttä, koettua hyvää oloa ja oman elämän hallintaa.
16
Heinolalaisen on hyvä varttua vanhaksi
Ihmisarvo
Vis
ioA
rvot
Vanh
uste
nhuo
llon
peria
atte
et
Itsemääräämisoikeus Terveys ja hyvinvointiY
ksilö
llisy
ys
Jatk
uvuu
s
Yht
eist
yö
Turv
allis
uus
Om
atoi
mis
uus
Luot
tam
ukse
llisu
us
Vas
tuul
lisuu
s
Pääm
äärä
tTo
imin
ta-a
jatu
s
Heinolan vanhuspolitiikka• Turvaa vanhusten perustarpeiden laadukkaan tyydyttämisen• Luo edellytykset toimintakyvyn säilymiselle, itsemääräämis-oikeudelle ja sosiaaliselle osallistumiselle
• Turvaa vanhusten asumisen kotona huomioiden myös haja-asutusalueiden erityispiirteet mahdollisuuksien mukaan
• Turvaa vanhukselle laitospaikan, kun kotona asuminen ei enääonnistu
1. Vanhusten elämä on laadukasta2. Vanhuspalvelut ovat oikein mitoitetut ja laadukkaat3. Vanhuspalveluverkosto on saumaton4. Elinympäristö on turvallinen ja toimiva5. Vanhuspalveluiden tarpeenarviointi ja palvelujen tuottaminen
pohjaavat tutkittuun tietoon6. Vanhuspalveluissa on osaava ja riittävä henkilöstö7. Vanhuspalveluissa on riittävästi laitospaikkoja
Kuvio 4: Yhteenveto Heinolan vanhuspoliittisen ohjelman perustasta vuosille 2007-2015.
17
Vanhustyössä toteutetaan seuraavia periaatteita
1) Yksilöllisyyden periaate
Oikein mitoitetut ja laadukkaat palvelut suunnitellaan ja toteutetaan yksilöllisesti yh-
dessä asiakkaan kanssa.
2) Jatkuvuuden periaate
Asiakkaalla on oikeus tasalaatuiseen hoitoon riippumatta hoidon toteuttajasta tai
hoitopaikasta. Ensisijaisena hoitopaikkana on asiakkaan koti. Jatkuvuuden toteu-
tuminen edellyttää hyvää vuorovaikutusta asiakkaan ja työntekijän välillä sekä so-
vittujen asioiden noudattamista.
3) Yhteistyön periaate
Joustavaa yhteistyötä tehdään eri tahojen kanssa hoidon porrastusta toteuttaen.
Omaiset ovat arvokkaita yhteistyökumppaneita.
4) Turvallisuuden periaate
Turvallisuus on ihmisen sisäinen tunnetila ja kokemus siitä, että hoito toteutuu van-
huksen turvalliseksi kokemalla tavalla. Turvallisuuteen voidaan vaikuttaa ympäris-
töllä, kodilla ja hoitoympäristöllä sekä hyvällä ammattitaidolla.
5) Omatoimisuuden periaate
Omatoimisuus on ihmisen kykyä selviytyä mahdollisimman pitkälle omin voimava-
roin. Tätä tuetaan ylläpitämällä ja kehittämällä olemassa olevia taitoja ja luomalla
yhdessä uusia selviytymismenetelmiä. Omatoimisuutta ja vanhuksen omia voima-
varoja tuetaan kuntouttavalla työotteella.
6) Luottamuksellisuuden periaate
Hyvä hoito perustuu luottamukseen. Lupauksista ja sopimuksista pidetään kiinni.
Palvelut ja hoito ovat tasalaatuisia henkilöstöstä riippumatta. Hoitosuhteeseen kuu-
luu vaitiolovelvollisuus.
18
7) Vastuullisuuden periaate
Jokainen on itse vastuussa omasta hyvinvoinnistaan. Viimeistään keski-iässä teh-
dyillä elämäntapavalinnoilla on vaikutusta vanhuuden elämänlaatuun. Vastuullisuus
hoitotyössä on halua ottaa vastuuta ja sitoutua hoitamiseen.
Vastuullisuus toteutuu, kun työntekijällä on riittävästi tietoa ja taitoa toimia eettisesti
ja itsenäisesti työn määrittämällä alueella. Työntekijä on vastuullinen huolehtimaan
itsestään ja omasta ammattitaitonsa ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Vastuullisuus
tarkoittaa myös vastuuta taloudellisesta ja tuloksellisesta toiminnasta.
4.3. Päämäärät ja strategiat
Heinolan vanhuspolitiikassa on kuusi päämäärää. Vanhuspolitiikan päämäärät jakautuvat
useisiin strategioihin, jotka esitellään tarkemmin Liitteessä 3, jossa esitetään myös tar-
kemmat toimenpiteet.
1. Vanhusten elämä on laadukasta.
Mahdollistamme aktiivisen ja omatoimisen vanhuuden
Luomme vanhuksille ystävällisen ja vireän ilmapiirin
Huomioimme vanhuksen ja/tai hänen edustajansa mielipiteen.
2. Vanhuspalvelut ovat oikein mitoitetut ja laadukkaat
Varmistamme vanhuksen tarkoituksenmukaisen palvelun ja hoidon
Kehitämme ennalta ehkäisevää toimintaa
Tuemme kotona asumista mahdollisimman pitkään
Tarjoamme laadukasta ja kodinomaista palveluasumista sekä laitoshoitoa
3. Vanhuspalveluverkosto on saumaton
Tarjoamme kattavat ja turvalliset palvelut vanhuksille yhteistyössä eri toimijoi-
den kanssa
Teemme alueellista/seudullista yhteistyötä
19
4. Elinympäristö on turvallinen ja toimiva
Jokainen vanhus asuu tarkoituksenmukaisessa asunnossa
Tuemme monipuolista väestörakennetta kaupungissa
Lisäämme turvallisuutta ja helpotamme liikkumista yleisillä alueilla
5. Vanhuspalveluiden tarpeenarviointi ja palvelujen tuottaminen pohjaavat tutkit-tuun tietoon
Teemme palvelutarjonnan ja henkilöstön mitoituksen tutkitun tarpeen perusteel-
la
Teemme jatkuvaa yhteistyötä oppilaitosten kanssa kehitettäessä uusia ratkaisu-
ja vanhusten paremman hyvinvoinnin turvaamiseksi
Hyödynnämme hyväksi havaittua uusinta teknologiaa vanhusten hyvinvoinnin
parantamiseksi
Teemme yhteistyötä yksityisen ja 3. sektorin vanhuspalveluiden tuottajien kans-
sa
6. Vanhuspalveluissa on osaava ja riittävä henkilöstö
Vanhustenhuollossa on ammattitaitoinen henkilöstö
Vanhustyö houkuttelee työntekijöitä
Vanhustenhuollossa on valtakunnallisten suositusten mukainen henkilöstömää-
rä
Tuemme henkilöstön jaksamista
Kehitämme työyksiköiden toimintatapoja
5 TOIMINTAOHJELMA VUOTEEN 2015 MENNESSÄ
Henkilöstölisäystarve vuosittain on esitetty liitetaulukossa 6 ja yhteenveto toimenpiteistä
vuosittain liitteessä 4.
20
I Kotihoidon tehostaminen
a) Painopistealueeksi otetaan kotihoito
Vuosi 2007
Kotihoito 24 h/vrk aloitettu.
Kotihoitoon perustettu kuusi hoitajan tointa, joista kaksi osoitettu omaishoi-
toon sekä fysioterapeutin toimi.
Kotihoidon päivätoiminnot yhdistetty päiväkuntoutusyksiköksi vuoden 2007
alussa.
Hopeasiltaan perustettu kaksi uutta jaksottaispaikkaa.
Vuoden 2007 marraskuussa saadaan 30 uutta tehostetun palveluasumi-
sen paikkaa ostopalveluna, jolloin Kanervalaan saadaan neljä jaksottais-
paikkaa lisää. Tämän jälkeen niitä on käytössä kuusi.
Omaishoitoa tuetaan tehostamalla kuntoutusta omaishoitajille ja hoidetta-
ville sekä kehitetään omaishoitoa kumppanuuteen perustuen.
Kotihoidon kriteereillä ohjataan yksityisten palvelujen piiriin he, jotka eivät
tarvitse hoiva- ja hoitotyötä
Kotiuttamiskäytäntöjä kehitetään yhteistyössä päivätoiminnan kanssa
esim. perustetaan kotiutustiimi
SAS-työryhmän toimintaa tiivistetään, sisältöjä ja hoidonporrastuskriteere-
jä kehitetään.
Vuosi 2008
Selvitetään vanhusten sosiaalityön tarve ja resurssit
Vammaispalveluihin lisätään henkilökohtaisen avustajan resursseja, mikä
vapauttaa kotihoidon resursseja vanhustenhuoltoon
Vuosi 2009
Tehdään tarvittavat asunnon muutostyöt ja tuetaan hissien rakentamista
laatimalla ns. hissiohjelma.
Vuosi 2010
Kotihoitoa vahvistetaan erikoissairaanhoidon ja saattohoidon osaamisella.
Jatkuvasti
Kaavoituksessa huomioidaan vanhusten asumisen tarpeet.
21
Mietitään keinoja yli sektorirajojen, miten sivukylien autioitumista voidaan
vähentää.
b) Vanhainkodin ja tehostetun palveluasumisen lääkäri- ja hoitajatyö lisä-
resurssoidaan niin, että vältytään turhilta siirroilta terveyskeskukseen. (Liite-
taulukko 6)
II Muistihäiriöpotilaan hoidon kehittäminen
Vuosi 2007
Muistihoitajan työaikaa lisätty kahteen työpäivään viikossa.
Geriatrin konsultaatiopalveluja on hankittu ostopalveluna.
Vuosi 2008
Hankitaan geriatrin palveluja jatkossakin, johon Sysmä ja Hartola ovat esit-
täneet halukkuutensa osallistua
Vuosi 2009
Muistihoitajan vastaanottotoiminta laajennetaan kokopäiväiseksi (100 %)
Muistipoliklinikkatoiminta alkaa
Vuoteen 2015 mennessä
Keskitetään vaikeat muistihäiriöpotilaat Päijät-Hämeessä alueelliselle arvi-
ointi ja kuntoutusosastolle
III Mielenterveys- ja päihdeongelmien huomioiminen
Vuosi 2007
Aloitetaan alueelliset neuvottelut psykogeriatristen potilaiden hoidon kes-
kittämisestä.
Vuosi 2008
Laaditaan vanhusten väkivaltatilanteiden varalta toimintaohjeet.
Sisällytetään päihdeohjelmaan erikseen vanhusten päihdeongelmien toi-
mintaohjeet.
22
IV Vanhusten terveyden edistäminen
Vuosi 2007
Laitoshoidolle laaditaan suun terveydenhuollon laatukriteerit.
Kehitelty uusi ravitsemushoidon malli on otettu käyttöön laitoshoidossa.
Päiväkuntoutuksessa laaditaan uusi kuntouttava toimintamalli erillisryhmil-
le (esim. vanhukset, omaishoitajat, mielenterveyskuntoutujat, muistihäi-
riöpotilaat).
Toimintakykyä ylläpidetään ja edistetään käyttämällä kuntouttavaa työotet-
ta kaikissa yksiköissä.
Kaatumisen ennaltaehkäisyohjelma (KTL) otetaan käyttöön.
Vuosi 2008
Kotihoidon ravitsemushoidon malli suunnitellaan ja otetaan käyttöön.
Kotihoitoon laaditaan suun terveydenhuollon laatukriteerit.
V Vanhusten turvallisuuden tunteen lisääminen kotona
Vuosi 2007
Seniorineuvolatoiminta on alkanut vuonna 2007 terveysneuvonnassa
Kotihoidossa on vastuulääkäri.
Vuosi 2008
kotihoidossa panostetaan erityisesti omahoitajajärjestelmän kehittämiseen
Kaupungintalon ovien avaus automaattisesti
Vuoteen 2015 mennessä
Hyödynnetään uutta hyvinvointiteknologiaa
Organisoidaan kattava palveluohjaus
Varmistetaan asuinympäristön riittävä valaistus, teiden ja pihojen kunnos-
sapito (auraus ja hiekoitus), varmistetaan esteetön liikkuminen mm. luiski-
en avulla.
23
VI Johtamisen organisointi
Vuosi 2007
Vanhuspalvelut keskitetty kokonaisuudessaan terveyslautakunnalle, lai-
tospalvelut (Hopeasilta ja pitkäaikaishoito terveyskeskuksessa) on keski-
tetty yhdelle osastopäällikölle ja avopalvelut (kotihoito ja Kanervala) toisel-
le osastopäällikölle.
Vuosi 2008
Kaikki vanhuspalvelut keskitetään yhdelle osastopäällikölle.
Lähiesimiesten JET-koulutus alkaa ja jatkuu vuoteen 2010 asti.
Johtamistyölle varataan riittävät resurssit toiminnan kehittämiseen
VII Henkilökunnan osaamisen varmistaminen
Vuosi 2007
Kotihoidon henkilöstölle järjestetty vuonna 2006 syksyllä alkanut oppiso-
pimuskoulutus lähihoitajiksi jatkuu vuoteen 2009 asti.
Henkilöstölle on aloitettu kuntouttavan työotteen koulutus (Valssi-koulutus)
joka jatkuu vuoteen 2009.
Järjestetään täydennyskoulutusta mm. muistihäiriöpotilaiden hoitoketjusta,
toimintakyvyn mittaamisesta, Ravatar-indeksin käytöstä, suun terveyden-
huollosta, ravitsemushoidon uudesta mallista, aliravitsemuksen ennaltaeh-
käisystä.
Vuosi 2008
Järjestetään koulutusta lääkehoidosta, vanhusten muistihäiriöistä, mielen-
terveydestä, päihdeongelmista ja kaltoinkohtelusta.
Vuosi 2009
Kolme työntekijää aloittaa erikoisammattitutkinnon vanhustyöstä.
Vuoteen 2015 mennessä
Vanhustyön erikoisammattitutkinnon on suorittanut ainakin yksi vanhus-
työn työyksikön/tiimin työntekijä, yhteensä 15 henkilöä.
24
VIII Oikein mitoitetut vanhuspalvelut
Vuosi 2008
Tehostetun palveluasumisen lisäpaikkojen (16 paikkaa) suunnittelu
Hopesiltaan alkaaVuosi 2009
Tehostetun palveluasumisen lisäpaikkojen (16 paikkaa) rakentaminen
Hopeasiltaan alkaa ja jatkuu vuoden 2010Vuoteen 2015 mennessä
Kotihoidon kattavuutta nostetaan 25 %:iin 75 vuotta täyttäneiden osalta ks.
liitetaulukko 6.
Omaishoidontukea saavista yli 75 vuotiaiden osuus nostetaan nykyisestä
3,5 %:sta 5 %:iin. Lisäkustannukset vuosittain näkyvät liitetaulukosta 7.
[Tehostetun palveluasumisen/ laitospaikan laskennallinen lisätarve on 16
paikkaa vuoteen 2013 mennessä.] Henkilöstön lisäykset vuosille 2007-
2015 näkyvät liitetaulukosta 5.
6 MUUTOKSET JA NIIDEN KUSTANNUSVAIKUTUKSET VUOSINA 2006–2015
Liitteessä 5 on tietoa Heinolan sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista. Laitoshoidon
kustannuksia vertailtaessa viime vuosina erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon
kustannukset ovat nousseet, vanhainkodin kustannuksissa ei näy nousua. Tarvevakiointi
huomioiden Heinolan perusterveydenhuollon ja vanhusten hoivan menot olivat 15 % alle
maan keskiarvon vuonna 2005. Stakesin kehittämispäällikkö Simo Kokko on laskenut, että
vuonna 2004 koko maassa yli 75 vuotiaiden vanhuspalveluiden pitkäaikaishoidon kustan-
nukset kunnan yli 75 vuotiasta asukasta kohti olivat keskimäärin n. 5100 €. Heinolassa
kustannukset olivat n. 4858 € eli n. 150 € alle maan keskitason. Lisäksi hän on laskenut
vuoden 2004 kustannustasolla, että yhden prosenttiyksikön kasvattaminen tai vähentämi-
nen yli 75-vuotiaiden hoidon peittävyydessä merkitsee 255 euron muutosta 75 vuotta täyt-
tänyttä kunnan asukasta kohti. Vastaavasti intensiivisen kotihoidon prosenttiyksikön suu-
25
ruinen kasvattaminen tai vähentäminen merkitsee 38 euron muutosta 75 vuotta täyttänyttä
kunnan asukasta kohti.
Kotihoitoa tukeva toimintamalli vaatii erityisesti henkilöstöresurssien lisäämistä. Tarvetta
arvioitaessa on käytetty mittarina valtakunnallisia suosituksia. Taulukosta 3 selviää, että
mikäli jatketaan nykyisellä toimintamallilla, niin vuoteen 2015 mennessä laitospaikkoja ja
tehostettuja palveluasumispaikkoja tarvitaan lisää yhteensä 59 paikkaa. Lisähenkilökunta-
tarve on tällöin 50 hoitajaa. Avohoitoa korostavalla mallilla laitospaikkoja ja tehostettuja
palveluasumispaikkoja tarvitaan lisää yhteensä n. 13. Lisähenkilökuntatarve on tässä mal-
lissa 22 hoitajaa. On huomattava, että laskelmissa on samalla korjattu henkilöstömitoitusta
0,7 hoitajaan potilasta kohden. Kanervalassa uusi mitoitus on 0,8 hoitajaa potilasta kohti,
koska siellä ei ole avustavaa henkilökuntaa.
Taulukko 3. Ennuste 75+v. määrästä ja palvelujen sekä henkilökuntatarpeesta nyky- ja
uudella mallilla v. 2015 mennessä.
Ennuste 75+v
väestö 2015
NYK.PALVE-
LUT
Ennuste 75+v
väestö 2015
TAVOITT.MUK..
PALVELUT
Hoitop. ja hoi-
tohk.tarve
NYK.MALLI
Hoitop. ja
hoitohk.tarve
UUSI MALLI
Kotona asuu 88 %2044 hlö
90 %2090 hlö
+26 hoitajaa +30 hoitajaa
Laitoshoito+tehost.-palv.asum.YHT:
12 %279 hlö
10 %233 hlö
+52 hoitop.+50 hoitaj.*
+13 hoitop.+22 hoitaj.*
Laitoshoito
(Tk.vos75+v:lle,
vanhainkoti)
8 %
186 hlö
6 %
140 hlö
+30 hoitop.
+50 hoitaj*
-16 hoitop.
Tehost.palv.as..
(Kanervala ja
ostop.)
4 %
93 hlö
4 %
93 hlö
+29 hoitop.
+ 20 hoitaj.*
+29 hoitop.
+22 hoitaj.*
YHT: 100 % 2323 hlö 100 % 2323 hlö +59hp 76 hoit +13hp 52hoit
26
Liitetaulukoista 6 ja 7 ilmenevät resurssitarpeet yksiköittäin ja bruttokustannusten lisäykset
vuositasolla vv. 2006–2015. Seuraavassa esitetään uuden toimintamallin merkittävimmät
kustannusvaikutukset.
Kotihoidossa henkilöstöresurssitarve on 30 hoitajaa, jotta päästään valtakunnalliseen koti-
hoidon kattavuuteen, joka on 25 % yli 75-vuotiaista. Heinolassa tällä hetkellä kattavuus
on noin 16 %. Bruttokustannusten lisäys on noin 903 000 €. Vastaavasti henkilöstön li-
sääminen Kanervalaan ja Hopeasiltaan pitkittää vanhusten siirtämistä terveyskeskuksen
vuodeosastolle. Tavoitteena on, että ko. yksiköt pystyisivät entistä paremmin panosta-
maan dementoituneiden hoitoon. Hopeasillan hoitohenkilöstön lisäystarve on 8 hoitajaa ja
Kanervalan 2 hoitajaa. Bruttokustannusten lisäys on noin 300 000 €. Henkilöstömitoituk-
sen tarkistaminen myös ostopalveluissa aiheuttaa kustannusten nousua yhteensä n.
180 000 € vuoteen 2015 mennessä. Niin koti-, asumis- kuin laitoshoitokin tarvitsee oman
vanhustenhoitoon erikoistuneen lääkärin ja tämä asiantuntemus on esitetty vuonna 2007
turvattavan ostopalveluna ja vuonna 2009 ostopalvelujen lisäksi omalla lääkäriresurssilla,
sekä muistihoitajan vastaanottopalvelujen aloitus arkipäivisin, joista bruttokustannukset
ovat yhteensä 95 000 €. Hammashuollon lisätiimi vanhustenhuoltoon maksaa 100 €.
Omaishoitoa tuetaan rahakorvauksella ja palveluilla. Omaishoitajille kuuluu lakisääteiset
vapaapäivät ja sen lisäksi kunnan tulisi järjestää heille alle vuorokauden pituisia virkistys-
vapaita. Bruttokustannusten lisäys on noin 300 000 €.
Tehostetun palveluasumisen paikkojen lisäys 16 paikalla lisää kustannuksia n. 1,3 M€ in-
vestointiin ja n. 0,3 M€ henkilökuntaan. On järkevää, että osa palveluasumisesta tuote-
taan itse ja osa ostetaan hintojen kurissapitämisen vuoksi. Yhteenveto lisäkustannuksista
vuoteen 2015 mennessä näkyy Taulukossa 4. Terveyskeskuksen laajennuskustannukset
eivät sisälly näihin lukuihin.
27
Taulukko 4: Vanhuspalvelujen merkittävimmät lisäbruttokustannukset yhteensä vuoteen
2015 mennessä:
Lisäkustannukset (x1000 €)
Kotihoito 903
Kanervala ja Hopeasilta 300
Vanhustyön lääkäripalvelut ,muistihoitaja ja
hammashuollon lisätiimi
225
Omaishoito 300
Ostopalvelut 180 (henkilöstömitoitus suosituksen mukaiseksi)
Tehostetun palveluasumisen lisäpaikat (+16) 1600 (rakennusinvest. 1300, henkilökunta 300)
yhteensä: 3 508
Työryhmä yhtyy Rintalan näkemyksiin (Rintala 2005), että nykymuotoisen hyvinvointimal-
lin säilyttäminen ei ole vaihtoehto. Jos hyvinvointimalli halutaan säilyttää, meidän on uu-
distettava sekä rakenteita, toimintatapoja että hyvinvointia koskeva ajattelumme. Ellei uu-
distuksia tehdä, uhkana on julkisen talouden rahoituskriisi, palvelujen karsiminen sekä
elintason heikkeneminen.
28
LÄHTEET
Ikihyvä Päijät-Häme kuntien hyvinvointiraportti 2003
Ikääntyneiden ihmisten ohjatun terveysliikunnan laatusuositukset.. STM.Oppaita 2004:6.Helsinki.
Ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskeva laatusuositus. STM, oppaita 2001:4
Ikäpolitiikka kunnissa, strategia johtamisen tukena, Suomen Kuntaliitto 2006. Helsinki.
Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalvelut 2002, Stakes, SVT Sosiaaliturva 2003:1
Kautto (toim), Suomalaisten hyvinvointi 2006
Kivelä, Sirkka. Geriatrisen hoidon ja vanhustyön kehittäminen, STM selvityksiä 2006:3
Noro, Arja 1999. Vanhukset ja vanhustenhuoltopalvelut - tasapaino vai kriisi?(http://www.ktl.fi 22.05.2006)
Oikeus ja kohtuus, Hyvinvointivaltion rajat, Arvioita ja ehdotuksia yksityisestä ja julkisestahyvinvointivastuusta, Stakes 2006
Pääministeri Matti Vanhasen II hallitusohjelma 19.4.2007
Rintala, Taina. 2005. Euroopan unionin sosiaalipoliittiset linjaukset ja suomalainen van-huspolitiikka, Yhteiskuntapolitiikka 70(2005:4)
Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimenpideohjelma 2004-2007, STM Julkaisuja2003:20. Helsinki
Terveyttä ja hyvinvointia näyttöön perustuvalla hoitotyöllä. Kansallinen tavoite- ja toiminta-ohjelma 2004-2007. STM Julkaisuja 2003:18
Vaarama, Luomahaara, Peiponen ja Voutilainen, 2001. Koko kunta ikääntyneiden asialle.Näkökulmia ikääntyneiden itsenäisen selviytymisen sekä hoidon ja palvelun kehittämi-seen. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Stakes, raportteja 259.Valtioneuvoston periaatepäätös Terveys 2015 –kansanterveysohjelmasta. STM, Julkaisu-ja 2001:4.
Liitetaulukko 1
Yhteenveto Heinolan vanhuspalveluiden resursseista, valtakunnallinen suositus,Rava-indeksi 2005 ja hoitopäivä/käyntihinnat (Vanhuspalvelujen resurssit 1.1.2006, net-tokustannushinta 31.12.2005)Yksikkö Välitöntä
hoito- jahoivatyötätekevät
Paikka-luku/asiakkaat
Henkilöstö:välitöntä hoito-työtä teke-vät/asiakas1.1.2006
Valtakunnallinensuositushoitotyötä teke-vät/asiakas
Asiakkaidentoimintakyky:rava-indeksi1,29-4,0230.11.2005
Omakustannus-hinta €;netto/ hoitopäivätai käynti v.2005
Vuodeosastot 11/12 31,5 47, joista n.
33 pitkäaik.(+ 6 ylip)
0,67 0,6-0,8*** 3,5 143,38/hpv
21 35,5 64(+6 ylip.)
0,55 3,8 89,07/hpv
Hopeasiltavanhainkoti 32 57
(+2 ylip)0,56 0,55-0,60*** 3,0 79,94/hpv
Tehost. palve-luasuminenKanervala
14, joistayksi hoitaamyös esi-miestehtä
vät
20 0,7** 0,45-0,60*** 2,7 78,12/hpv
Tehost. palve-luasuminenostopalvelut
44*0,55*****
3,3 76,24/hpv
Kotihoitosäännöl-lisen kotihoi-don piirissäolevat
66 300 1,58100 yli 65 v.
kohden
1,63 hoitajaa100 yli 65-
vuotiasta koh-den
2,1 29,72/käynti
Omaishoito 65 henk.3,5%
2,8 n. 15€ /pv****
* Jyränkölä 34+Orimattila 4+ Vanha-Tuusjärvi 6. Vuonna 2007 tehostetun palveluasumisen paik-
koja tulee lisää 30 Jyränkölästä, jonka jälkeen arvioidaan tarvittavan yhteensä 70 hoitopaikkaa
** Hoitohenkilöstön tehtäviin kuuluu myös ruokahuolto, siivous, kylvetys, pyykkihuolto ja kotihoidon
käynnit Kanervalan alueen rivitaloissa.
*** Jos hoidetaan dementiapotilaita/-asiakkaita, niin mitoitus on oltava silloin korkeampi
**** Sisältää vain , mitä maksetaan rahana omaiselle omaishoidon tukea, puuttuu tukipalvelujenhinta (kotihoito, tk-voshoito välillä, omaisen lomapäiv.aik.hoito)
**** Jyränkölässä hoitajat tekevät myös aamu- ja iltapalat, kodinomaiset siivoukset, pyykit yms.
Liite 2
Heinolan vanhustyön tarkastelua nelikenttäanalyysin avulla (tilanne 22.2.2006)
VAHVUUDET/HYVÄT PUOLET HEIKKOUDET/ONGELMAT Vanhuspoliittinen ohjelma – yhteistyö tii-
vistynyt Yhteistyö sosiaali- ja terveystoimen ja
3.sektorin kesken uusien toimintatapo-jen suunnittelussa on tiivistynyt
Yhteinen kotihoito 1.1.2006 alkaen Ammattitaitoinen ja motivoitunut
henkilöstö Yhteiset toimintakykymittarit (Rava,
MMSE ym.) hoidon porrastuksen apuna Osallistutaan aktiivisesti valtakunnallisiin
projekteihin Hyvät toimivat tilat enimmäkseen Palvelu-Santra SAS-ryhmän säännöllinen toiminta
Palvelun porrastus ei toimi riittävästi Laitosvaltainen toimintamalli Asiakkaan voimavaroja ei hyödynnetä
riittävästi Uusien toimintatapojen sisäistäminen hi-
dasta Verkostoja ja vertailua muihin ei osata
hyödyntää riittävästi Lyhytnäköinen henkilöstöpolitiikka Varahenkilöstöä ei riittävästi Hoitoalan koulutus ei vielä riittävää Hei-
nolassa Yksityisten palveluntuottajien palveluja ei
osata käyttää riittävästi Hissittömät kerrostalot Lyhytaikaispaikkoja liian vähän Koordinaation puute yli sektori ja kunta-
rajojen Itä-Hämeen alueella Kotihoidon tehotiimi ja 24h/vrk palvelu
kotihoidossa puuttuu Omaishoitajia tuetaan, mutta lisäresurs-
seja tarvitaan Henkilöstön riittämättömyys kotihoidossa Laitospaikkojen jonot
MAHDOLLISUUDET UHKATEKIJÄT Kaupungin kaikkien toimialojen roolin
vahvistaminen ja yhteistyön tiivistäminenvanhusten toimintakyvyn ja omavoimai-suuden edistämiseksi
Projektien (Voitas, IkiHyvä) myötä uusiatoimintamalleja tukemaan vanhusten ko-toa selviytymistä
Uusi kotihoidon malli ja erikoissairaan-hoidon tehostettu kotihoitotiimi mahdol-listavat varhaisemman kotiuttamisen
Kuntouttava työote Elämänkaaritalon käytön hyödyntäminen
vanhustyössä Uuden teknologian hyödyntäminen Seutuyhteistyö palvelujen tuottamisessa,
palvelujen ulkoistaminen Omaishoidon tuen rinnalle vaihtoehtoisia
tukitoimenpiteitä Omaishoito, vapaaehtoistyö, järjestöt ja
seurakunta voimavarana
Hoitoalan työvoimapula Henkilökunnan uupuminen Kilpailu henkilöstöstä kiristyy uusien pal-
veluntuottajien myötä Hoitoalan imago Hoitoalan palkat eivät ole kilpailukykyisiä Laitoshoitopaikkojen määrä ei riitä, jos
heikkouksia ei poisteta Kuntatalouden kiristyminen/ Taloudellis-
ten resurssien riittämättömyys Omaishoitajien uupuminen Sivukylien autioituminen, palvelujen ka-
toaminen ja nuorempien poismuutto te-kevät vanhusten selviytymisen siellämahdottomaksi
Vanhuuteen kohdistuvat asenteet voivatvaikeuttaa vanhusten hyvinvointia esim.taloudellisten resurssien riittämättömyy-den muodossa.
Liite 3
HEINOLAN VANHUSPOLITIIKAN PÄÄMÄÄRÄT JA STRATE-GIAT 2006-2015
Päämäärä 1: Vanhusten elämä on laadukasta (jokainen voi vaikuttaaelämänlaatuun omilla valinnoillaan).
Strategiat Keinot ja toimenpi-teet
Vastuutahot
Mahdollistamme aktii-visen ja omatoimisenvanhuuden
tuemme esteettömiäkulkuvälineitä
hyödynnämme va-paaehtoistyönteki-jöiden työpanosta
huomioimme van-hukset kulttuuritoi-minnassa
järjestämme ryh-mämuotoista toimin-taa vanhuksille
juurrutamme kun-touttavan työotteentoimintatavaksi
teknisentoimen tu-losaluejohtaja
sosiaali- ja terveystoi-men vanhuspalveluidenlähiesimiehet
kulttuurisihteeri
sosiaali- ja terveystoi-men lähiesimiehet, lii-kuntatoimen johtaja jasosiaalitoimen osasto-päällikkö
sosiaali- ja terveystoi-men lähiesimiehet
Luomme vanhuksilleystävällisen ja vireänilmapiirin
kehitämme eri su-kupolvien välisiä yh-teistyömuotoja
painotamme van-huspalveluissa ys-tävällistä ja ymmär-täväistä asiakaspal-velua
koulutoimen ja päivä-hoidon lähiesimiehet
sosiaali- ja terveystoi-men vanhuspalveluidenesimiehet ja henkilöstö
Huomioimme vanhuk-sen ja/tai hänen edus-tajansa mielipiteen
kuuntelemme van-huksen ja/tai hänenedustajansa mielipi-dettä vanhusta kos-kevissa asioissa
keräämme palautet-ta
kuulemme vanhus-neuvostoa vanhus-palveluja koskevissa
kaupungin eri sektorei-den tulosaluejohtajat,vanhuspalveluidenesimiehet ja henkilöstö
vanhuspoliittinen työ-ryhmä
Päämäärä 2: Vanhuspalvelut ovat oikein mitoitetut ja laadukkaat.
Strategiat Keinot ja toimenpiteet VastuutahotVarmistamme vanhuk-sen tarkoituksenmukai-sen palvelun ja hoidon
selvitämme palvelujentarpeen
kehitämme toimiviakäytäntöjä kotiuttami-sessa/ laitoksesta toi-seen siirryttäessä hoi-don portaalta toiselle
kehitämme SAS-ryhmän toimintaa
sovimme yhtenäisetkriteerit palveluille
arvioimme jatkuvastionko asiakas oikeallahoidon/ palvelun por-taalla
hoitoneuvottelut Päijät-Hämeen keskussai-raalan ja vastaanotta-van tahon kanssa ontoimiva käytäntö
sosiaali- ja terveystoimenesimiehet ja henkilöstösekä SAS-ryhmä
sosiaali- ja terveystoimenesimiehet ja henkilöstösekä SAS-ryhmä
SAS-ryhmän puheenjoh-taja
sosiaali- ja terveystoimenpäälliköt ja esimiehet
sosiaali- ja terveystoimenesimiehet, henkilöstö jaSAS-ryhmä
sosiaali- ja terveystoimenlähiesimiehet ja henkilöstö
Kehitämme ennalta eh-käisevää toimintaa
kehitämme seniori-neuvolatoimintaa jaennaltaehkäiseviä ko-tikäyntejä
käynnistämme muisti-poliklinikkatoiminnan
osallistumme ennalta-ehkäisyn kehityspro-jekteihin
juurrutamme ennaltaehkäisevän työotteenkäytännön työhön
terveysneuvonnan osas-tonhoitaja
johtava lääkäri
sosiaali- ja terveystoimenhenkilöstö
sosiaali- ja terveystoimenesimiehet ja henkilöstö
Tuemme kotona asumis-ta mahdollisimman pit-kään
tuemme omaishoitajiaerilaisilla palveluilla
yhdistämme päiväsai-raalan ja muun päivä-toiminnan tukemaankotiuttamista ja kotihoi-toa
arvioimme ja kehi-tämme toimintakykyä
tuemme kotona asu-mista tarkoituksenmu-kaisilla apuvälineillä
järjestämme ympäri-vuorokautisen kotihoi-don
sosiaalitoimen osastopääl-likkö
sosiaali- ja terveystoimenhenkilöstö
johtava kotihoidon ohjaaja
kotihoidon, fysio- ja toi-mintaterapian henkilöstö
johtava kotihoidon ohjaaja
Tarjoamme laadukastaja kodinomaista palvelu-asumista sekä laitoshoi-toa
meillä on käytössälaadunhallintajärjes-telmä
hoitoympäristö ja hoi-tovälineet vastaavathoidon tarpeita
hoito- ja asuinympäris-töstä tehdään mahdol-lisimman kodinomai-nen
sosiaali- ja terveystoimentulosaluejohtajat
hoitoyksiköiden esimiehetja henkilöstö
hoitoyksiköiden esimiehetja henkilöstö
Päämäärä 3: Vanhuspalveluverkosto on saumaton.
Strategiat Keinot ja toimenpiteet VastuutahotTarjoamme kattavat jaturvalliset palvelut van-huksille yhteistyössä eritoimijoiden kanssa
kehitämme yhteistyö-verkoston
turvaamme tiedonku-lun ja teemme yhteis-työtä verkoston sisällä
tulosaluejohtajat, esimie-het, henkilöstö ja vanhus-palveluita koordinoiva vi-ranhaltija
tulosaluejohtajat, esimiehetja henkilöstö
Teemme alueellis-ta/seudullista yhteistyötä
seuraamme valtakun-nallisten ja so-tepiiri-linjausten vaikutustaHeinolan vanhuspoliit-tiseen ohjelmaan
suunnittelemme tarvit-tavia yhteistyöprojek-teja
vanhuspoliittinen seuranta-ja kehittämistyöryhmä sekätulosalue johtajat
tulosaluejohtajat ja päälli-köt
Päämäärä 4: Elinympäristö on turvallinen ja toimiva.
Strategiat Keinot ja toimenpiteet VastuutahotJokainen vanhus asuutarkoituksenmukaisessaasunnossa
teemme tarvittavatasunnon muutostyöt
autamme tarkoituk-senmukaisen asun-non hakemisessa
tuemme hissien ra-kentamista
kotihoidon ja fysio- ja toi-mintaterapian henkilöstö
terveyskeskuksen sosiaali-työntekijä ja kotihoidonhenkilöstö
asuntosihteeri
Tuemme monipuolistaväestörakennetta kau-pungissa
kaavoituksessa huo-mioidaan vanhustenasumisen tarpeet
teknisen toimen tu-losaluejohtaja
Lisäämme turvallisuutta jahelpotamme liikkumistayleisillä alueilla
varmistamme asuin-ympäristön riittävänvalaistuksen
varmistamme teidenja pihojen kunnossa-pidon – auraus ja hie-koitus
varmistamme esteet-tömän liikkumisenmm. luiskien avulla
teknisen toimen tu-losaluejohtaja
Päämäärä 5: Vanhuspalveluiden tarpeenarviointi ja palvelujen tuottami-nen pohjaavat tutkittuun tietoon.
Strategiat Keinot ja toimenpiteet VastuutahotTeemme palvelutarjon-nan ja henkilöstön mitoi-tuksen tutkitun tarpeenperusteella
keräämme ja päivi-tämme tietoa ja huo-mioimme valtakunnalli-set laatusuositukset
suunnittelemme tarvit-tavat palvelut ja opti-maalisen henkilöstö-resurssin
sosiaali- ja terveystoimentulosaluejohtajat
Teemme jatkuvaa yhteis-työtä oppilaitosten kans-sa kehitettäessä uusiaratkaisuja vanhusten pa-remman hyvinvoinninturvaamiseksi
suunnittelemme yhtei-set projektit ja opin-näytetyöt
pidämme aktiivisestiyhteyttä oppilaitostenkanssa
juurrutamme projektienhyvät käytännöt
pidämme yhteisiä kou-lutuspäiviä
sosiaali- ja terveystoimenja 3. sektorin vanhuspalve-lujen vastuualue päällikötja esimiehet
Hyödynnämme hyväksihavaittua uusinta tekno-logiaa vanhusten hyvin-voinnin parantamiseksi
seuraamme aktiivisestikehitystä
osallistumme teknolo-giaa esitteleviin tilai-suuksiin
hankimme tarpeelli-seksi havaittua tekno-logiaa
sosiaali- ja terveystoimenvanhuspalvelujen vastuu-alue päälliköt ja esimiehet
Teemme yhteistyötä yk-sityisen ja 3. sektorinvanhuspalveluiden tuot-tajien kanssa
hyödynnämme Palve-luSantraa
selvitämme, mikä osapalveluista on koko-naistaloudellisesti edul-lisinta tuottaa itse jamikä ostaa ostopalve-luna
vanhuspalvelujen koordi-naatiosta vastaava viran-haltija
Päämäärä 6: Vanhuspalveluissa on osaava ja riittävä henkilöstö.
Strategiat Keinot ja toimenpiteet VastuutahotVanhustenhuollossa onammattitaitoinen henki-löstö
Heinolassa koulutetaanvanhustyön ammattilai-sia
huolehdimme täyden-nyskoulutuksesta
kehitämme asiakkaidentarpeista lähtevääosaamista
Kaupungin edustaja Päijät-Hämeen koulutuskonser-nissa
sosiaali- ja terveystoimenlähiesimiehet
sosiaalitoimen osastopääl-likkö, hoitotyön vastuu-aluepäällikkö, lähiesimie-het ja henkilöstö
Vanhustyö houkutteleetyöntekijöitä.
laaditaan houkuttelevahenkilöstöoilitiikka
kannustetaan ja pereh-dytetään työharjoitteli-joita ja opiskelijoitavanhustyöhön
henkilöstösihteeri ja sosi-aali- ja terveystoimen tu-losaluejohtajat
henkilöstö
Vanhustenhuollossa onvaltakunnallisten suosi-tusten mukainen henki-löstömäärä
seuraamme valtakun-nallisia suosituksia jahenkilöstösuunnitelmarakennetaan niidenpohjalta
sosiaalitoimen osastopääl-likkö ja hoitotyön vastuu-yksikön päällikkö
Tuemme henkilöstönjaksamista
käymme säännöllisetkehityskeskustelut
annamme mahdolli-suuden työnohjauk-seen
järjestämme Tyky-toimintaa
järjestämme työajatjoustavasti
järjestämme työolosuh-teet niin, että on mah-dollista löytää ilo tehdätyötä
hyödynnämme työter-veyshuollon kanssatehtävää yhteistyötäpaluussa työelämäänpitkäaikaisilta sairas-lomilta
huomioimme er-gonomian työolosuh-teissa
järjestämme mahdolli-suuden tavoitteelliseentyökiertoon
esimiehet
esimiehet
esimiehet
esimiehet
esimiehet ja henkilöstö
lähiesimiehet ja työterve-yshuollon ylilääkäri
lähiesimiehet ja henkilöstö
lähiesimiehet ha henkilöstö
Kehitämme työyksiköi-den toimintatapoja
kehitämme työnjakoa kehitämme uusia työ-
menetelmiä kehitämme yhteistyötä
työyksiköiden ja eri hal-lintokuntien välillä
sosiaali- ja terveystoimentulosaluejohtajat
lähiesimiehet ja henkilöstö tulosaluejohtajat
TOIMINTAOHJELMA VUOTEEN 2015 MENNESSÄ (yhteenveto) Liite 4
2007 2008 2009 2010 2015 men-nessä
I Kotihoitoatehostetaana) Painopis-tealueeksiotetaan koti-hoito
b) Vanhain-kodin ja te-host. palve-luasumisenlisresurssiniin, ettävältytäänturhilta terv-kesk. siirroilta
-Kotihoito 24 h/vrkaloitettu.-Kotihoitoon perustet-tu kuusi hoitajan toin-ta, joista kaksi osoitet-tu omaishoitoon sekäfysioterapeutin toimi.-Kotihoidon päivätoi-minnot yhdistetty päi-väkuntoutusyksiköksi-Hopeasiltaan perus-tetttu kaksi uutta jak-sottaispaikkaa-Vuoden 2007 mar-raskuussa saadaan30 uutta tehostetunpalveluasumisenpaikkaa ostopalvelu-na, jolloin Kanerva-laan saadaan neljäjaksottaispaikkaa li-sää.-Omaishoitoa tuetaantehostamalla kuntou-tusta omaishoitajille jahoidettaville sekäkehitetään omaishoi-toa.-Kotihoidon kriteereilläohjataan yksityistenpalvelujen piiriin he,jotka eivät tarvitsehoiva- ja hoitotyötä-Kotiuttamiskäytän-töjä kehitetään yhteis-työssä päivätoiminnankanssa esim. peruste-taan kotiutustiimi.-SAS-työryhmän toi-mintaa tiivistetään,sisältöjä ja hoidonpor-rastuskriejä kehite-tään.
Kts. Liitetaulukko 6
-Selvitetäänvanhusten sosi-aalityön tarve jaresurssit-Vammaispalve-luihin lisätäänhenkilökohtai-sen avustajanresursseja, mikävapauttaa koti-hoidon resurs-seja vanhusten-huoltoon.
-Tehdään tarvit-tavat asunnonmuutostyöt jatuetaan hissienrakentamistalaatimalla ns.hissiohjelma
-Kotihoitoavahviste-taanerikoissai-raanhoidonja saatto-hoidonosaamisella.
II Muistihäi-riöpotilaanhoidon ke-hittäminen
-Muistihoitajan työ-aikaa lisätty kahteentyöpäivään viikossa.-Geriatrin konsultaa-tiopalveluja aluksiostopalveluna.
-Hankitaan ge-riatripalvelujajatkossakin,johon Sysmä jaHartola ovatesittäneet ha-lukkuutensaosallistua
-Muistihoita-janvast.ottotoimintalaajennetaankokoaikaiseksi- Muistipolikli-nikkatoimintaalkaa
-Keskitet.vaikeat muis-tihäiriöpotilaatPäijät-Hä-meessä alu-eell. arviointija kuntoutus-osastolle
III Mielenter-veys- japäihdeon-gelmienhuomioimi-nen
-Aloitetaan alueellisetneuvottelut psykoge-riatristen potilaidenhoidon keskittämises-tä.
-Laadit. vanhus-ten väkivaltati-lanteiden varaltatoimintaohjeet.-Sisällytet. päih-deohjelmaanerikseen van-husten päihde-ongelmien toi-mintaohjeet.
IV Vanhus-ten tervey-den edistä-minen
-Laitoshoidolle laadit.suun terveydenhuol-lon laatukriteerit.-Kehitelty uusi ravit-semushoidon malliotettu käyttöön laitos-hoidossa.-Päiväkuntoutuksessalaadit. uusi kuntoutta-va toimintamalli erillis-ryhmille.-Toimintakykyä ylläpi-detään ja edistetäänkäyttämällä kuntoutta-vaa työotetta kaikissayksiköissä.-Kaatumisen ennalta-ehkäisyohjelma (KTL)otetaan käyttöön.
-Kotihoidonravitsemushoi-don malli suun-nitellaan ja ote-taan käyttöön.-Kotihoitoonlaaditaan ja otet.käyttöön suunterveydenhuol-lon laatukriteerit.
V Vanhustenturvallisuu-den tunteenlisääminenkotona
Seniorineuvolatoimin-ta on alkanut terve-ysneuvonnassa-Kotihoidossa onvastuulääkäri.
-Kotihoidossapanostetaanerityisesti oma-hoitajajärjestel-män kehittämi-seen- Kaupunginta-lon ovien avausautomaattisesti
-Hyödynne-tään uuttahyvinvointi-teknologiaa-Organisoi-daan kattavapalveluohjaus-Varmistetaanasuinympäris-tön riittävävalaistus, tei-den ja pihojenkunnossapito,varmistetaanesteetön liik-kuminen mm.luiskien avul-la.
VI Johtami-sen organi-sointi
-Vanhuspalvelut kes-kitetty kokonaisuu-dessaan terveyslauta-kunnalle, laitospalve-lut keskitetty yhdelle jaavopalvelut toiselleosastopäällikölle.
-Kaikki vanhus-palv. keskitet.yhdelle osasto-päällikölle.-LähiesimiestenJET-koulutusalkaa ja jatkuuvuoteen 2010.-Johtamistyöllevarataan riittävätresurssit toimin-nan kehittämi-seen
VII Henkilö-kunnanosaamisenvarmistami-nen
-Kotihoidon henkilös-tölle järjestetty vuonna2006 syksyllä alkanutoppisopimuskoulutuslähihoitajiksi jatkuuvuoteen 2009.-Henkilöstölle on aloi-tettu kuntouttavantyöotteen koulutus,joka jatkuu vuoteen2009.-Järjestetään täyden-nyskoulutusta mm.muistihäiriöpotilaanhoitoketjusta, toimin-takyvyn mittaamises-ta, Ravatar-indeksinkäytöstä, suun tervey-denhuollosta, aliravit-semuksen ennaltaeh-käisystä.
-Järjestetäänkoulutusta lää-kehoidosta,vanhusten muis-tihäiriöistä, mie-lenterveydestä,päihdeongelmis-ta ja kaltoinkoh-telusta
-Kolme työnteki-jää aloittaa eri-koisammattitut-kinnon vanhus-työstä.
-Vanhustyönerikoisammat-titutkinnon onsuorittanutainakin yksivanhustyöntyöyksi-kön/tiimintyöntekijä,yhteensä 15henkilöä.
VIII Oikeinmitoitetutvanhuspal-velut
Henkilöstölisäyksetkts. liitetaulukosta 6.
Tehost. palvelu-asumisen lisä-paikkojen suun-nittelu Hopeasil-taa alkaa
Tehost. palve-luasumisenlisäpaikkojenrakentaminenalkaa ja jatkuuvvuoden 2010
Kotihoidonkattavuusnostetaan 25%:iin (lähtöta-so 16 %)Omaishoidontukea saavienosuus noste-taan 5 %:iin(lähtötaso 3,5%) Kts. lisä-kust. liitetau-lukosta 7.-Vuoteen2010 men-nessä lisätään16 tehostetunpalveluasumi-sen paikkaavanhainkodinuuteen lisäsii-peen.
KUSTANNUSVERTAILUA Liite 5
Kustannukset (1000 euroina), Heinola
0
2 000
4 000
6 000
8 000
10 000
12 000
14 000
16 000
1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005
Erikoissairaanhoito Perusterveydenhuolto Vanhainkoti
Terveydenhuollon ja vanhusten hoivan tarvevakioidut menot 2005Indeksi koko maa =100
86
74
85
94
88 88
99
7876
91
82
87
77 77 77
70
75
80
85
90
95
100
105
Art
järv
i
Asi
kkal
a
Har
tola
Hei
nola
Hol
lola
Häm
eenk
oski
Iitti
Kär
kölä
Lah
ti
Nas
tola
Myr
skyl
ä
Orim
attil
a
Pad
asjo
ki
Puk
kila
Sys
mä
Liitetaulukko 6. Vanhuspalvelujen muutokset 2006-2015 (* hoitajaa/100 yli 65 vuotiasta kohti, ** ei avustavaa henkilöstöä)
Liitetaulukko 7.Vanhuspalvelujen bruttokustannukset 2006-2015 muutoksista edelliseen vuoteen verrattuna (x1000 €)2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 lisäyks:yht:
Kotihoito 2 695 + 153 + 60 + 60 + 150 + 60 + 60 + 120 + 120 + 120 903Kanervala 886 + 60 60Hopeasilta 2059 + 60 + 60 120 240Tkvos 5202Geriatri, muistih, hamhh.tiimi + 30 + 95 + 100 225
Omaishoito 458 + 81*** + 60 + 73 + 86 300Tehostpalvas.Ostopalvelut 1541 + 256 + 770 + 30 + 60 + 60 1176Vamm.palv.hkavustajat 97 + 130 + 100 230Henkilök.täyd.koulutus + 5 + 6 + 8 + 6 + 6 + 8 + 8 + 8 55yht: + 650 + 1115 + 264 + 464 + 66 + 66 + 128 + 128 + 308 3189*** sisältää 2 hoitajaa omaishoitoon .
2006 mitoitus 2007lisäys
mitoitus 2008lisäys
mitoitus 2009lisäys
mitoitus 2010lisäys
mitoitus 2015lisäys
mitoitus
Kotihoito(kattavuus)
300(16 %) (1,58 *)
+4 hoi+1 fyster. (1,6*)
+ 2 hoit 17 %(1,6*)
+ 2hoit.
+ 5hoit.
20 %
(1,6*)
+ 16hoitajaa
25 %
(1,6*)Kanervala 20 as 0,7**
hoit/as+ 2 hoit 0,8**
hoit/asHopeasilta 57 as 0,56
hoit/as+ 2 hoit 0,6
hoit/as+ 2hoit.
0,63hoit/as
+4 hoit+ 29hoitop
0,7hoit/as
os 21 64 ss 0,55hoit/ss
yhd. os11/12 ja21
0,60hoit/ss
- 16 ss 0,7hoit/ss
os 11/12 35 ss 0,67hoit/ss
Geriatri, muistihoit.,hammashuollon tiimi
+ostopgeriatri.
ger.palv + 1muistih
+1Hlää+1suuh
Omaishoito(% 75+v:sta)
65(3,5%)
+ 2 hoit 68(3,5%) +9 as.
74(4%) +11as
85(4,5%) +13as
98(5%)
+13 111(5%)
Ostopalvelu,tehost.palv.asuminen
44 0,55** +6paik 0,63** +1hoit 0,64** +1hoit 0,66** + 2 hoit 0,69** + 2 hoit 0,72**