Innostu oppimaan -koulutusliite 2014

48-vuotiaana uuteen ammattiin s.7

Uuden oppimisesta saa paremman työvireen s.4

Opiskelun mielekkyys löytyy tekemisestä s.10

Nappaa tästä tärpit opintoihin ja urapolulle!

Annika Damström s.2 Roman Schatz s.3

2 Elinikäisen oppimisen kampanja 2014 // www.innostuoppimaan.fi

2 Osaamisvoimaa!

Unelma-ammatissa

3 Roman - Tajuntaa laajentavaa tavaraa!

4 Helsingin yliopisto tulkkaa tiedettä ja oppii koulutettaviltaan

Kirjastossa oppii tekemällä

5 Professional Chefs

Haluatko opiskella? Oikea osoite on opintopolku.fi

6 Luovasti yli rajojen

Ulkomaanjaksolta uusia ideoita työuralle

7 Koko perheen yhteinen uravalinta

48-vuotiaana uuteen ammattiin!

8 Ole oma itsesi, ja kulje eteenpäin

Entä jos aikuinen opiskelija tarvitsee erityistä tukea?

Tuhannen tutkinnon mies

9 Viiden tähden ammattilaisia

Tukea, ohjausta ja oppisopimuspaikkoja nuorille

10 Innostavia opiskeluvaihtoehtoja nuorille aikuisille!

Opiskelun mielekkyys löytyy tekemisestä

Ponnahduslauta hiusalalle

12 Tervetuloa Sanomataloon ja Vanhalle!

Osaamisvoimaa!Elinikäisen oppimisen kampanja tuo esiin tänä vuonna monta kiinnostavaa uravalintaa ja upeita ideoita opin tielle. Suomessa on satoja tutkintoja ja huikeita, ilmaisiakin vaihtoehtoja, pitää huolta omasta osaamisvoimasta. Sitä paitsi suomalainen koulutus on maailman huippua!

Tällaisina aikoina kun tulevaisuus leijuu sankan sumupilven takana, on entistä tärkeämpää panos-taa omaan osaamiseensa, opiskella kenties uusi ammatti tai antaa harrastuksen tuoda henkistä hyvää arkeen. Tästä lehdestä löydät monta mah-dollisuutta ja lisää on tarjolla tapahtumissa 23.9. Sanomatalon Mediatorilla ja 1.10. Vanhalla yliop-pilastalolla. Lisää tapahtumia ja tarinoita löydät: www.innostuoppimaan.fi

Aina on hyvä syy oppia ja opiskella. Miksi et aloittaisi heti?

Helena MiettinenkehittämispäällikköAMKE Oy

VTM, juontaja ja toimittaja Annika Damström hymyilee. Vaikka media-ala on myllerryksessä, Suomen talous kural-la, YT:t painavat niskaan monella alalla ja naapurimaakin pörhentelee, haluaa Annika keskittyä myös hyviin uutisiin. Ammattitaito on syntynyt lukemisesta, tekemisestä ja into-himosta alaan.

Annika Damström on omien sanojensa mukaan etuoikeutettu monin tavoin. Nuorena häntä kiinnosti eniten kansainvälinen politiikka, viestintä ja vaate- ja pukusuunnittelu. Vaikeita poh-dintoja elämänurasta ei lopulta kuitenkaan tarvittu, kun mää-rätietoinen nuori nainen päätti mennä opiskelemaan viestin-tää Helsingin yliopiston valtiotieteelliseen tiedekuntaan.

Ennen yliopisto-opiskeluja Annika oli käynyt niin perus-koulun kuin lukionkin ruotsin kielellä. Hän on syntynyt kaksikieliseen perheeseen ja puhuu siis täydellistä suomea ja ruotsia. Damström loisti koulussa ja menestys oli sen mu-kainen, ylioppilaskirjoituksissa jäi uupumaan yksi piste kuu-desta laudaturista.

– Lukion jälkeen ensimmäisen vuoden opiskelin Social och Kommunalhögskolanissa, mutta luin samalla pääsykokei-siin eri yliopistoihin. Pääsin, valitsin Helsingin yliopiston ja viestinnän. Sen jälkeen olen opiskellut kieliä, mm. espanjaa, ja osallistunut useaan ammattiani tukevaan koulutukseen. Merkittävin näistä oli vuonna 2010 World Press Instituten toimittajakoulutus Yhdysvalloissa, kertoo Annika.

Annikan kiinnostusta tiedottamiseen ja viestintään lisäsi luonnollisesti oman perheen vaikutus. Äiti aloitti uransa toimittajana ja isä oli ennen eläkkeelle siirtymistä mainosva-lokuvaaja. Perhe tuki hienosti Annikaa sekä henkisesti että taloudellisesti opintojen aikana.

– Opiskelin lopulta yhteensä yhdeksän vuotta, kaksi vuotta aktiivisesti ja loput sitten työn ohella. Vanhemmat tukivat minua koko opintojen ajan, josta olen heille todella kiitolli-nen. Jos voisin valita opiskeluni uudelleen, olisin keskittynyt vielä enemmän sisällön lukemiseen, kuten kansainväliseen politiikkaan, pohtii Damström.

Annika pääsi vuonna 1996 ensin kesätoimittajaksi Ylen tv-uutisiin ja sitten seraavana kesänä ulkomaan toimittajaksi Helsingin Sanomiin. Muutoin hän on toiminut työurallaan YLE Uutisissa eri tehtävissä: tv-uutisissa ulkomaantoimitta-jana, kotimaantoimittajana ja uutispäällikkönä sekä Aamu-tv:n toimittajana, tuottajana ja juontajana. Välillä urapolku on vienyt Annikan myös ulkomaille, josta on kertynyt reppuun niin työ- kuin elämänkokemustakin. Takana on seitsemän kuukauden pesti Intiassa paikallisessa kansalaisjärjestössä ja YLEn ja Kauppalehden freelance-kirjeenvaihtajuus Ar-gentiinassa.

– Pidän eniten työssäni uutis- ja ajankohtaisjuontamisesta. Parasta on, kun tapahtuu jotakin äkisti ja iso uutiskoneisto ryhtyy pyörimään. Työn herkkuhetkiä on, että saa olla ajan hermolla. Muotikin kiinnostaa minua edelleen, ja seuraan sitä, mutta ammattina se ei kuitenkaan olisi ollut unelmien täyttymys. En voisi kuvitellakaan olevani muulla alalla, An-nika valottaa.

Nykyään uutisvirta täyttyy paljolti ikävistä uutista. Puhutaan paljon lamasta, joka näkyy jo kaupungin tyhjissä liiketiloissa ja uutisoitujen potkujen määrissä. Yhteiskunnassa on menos-sa monta erilaista murrosta samaan aikaan ja tilanne on mo-nelta osin vaikeasti ratkaistavissa saati hallittavissa.

– Suomelle haasteita aiheuttaa väestön ikärakenne, teollinen murros ja pitkälle rakennettu hyvinvointivaltio. Samalla li-sähaastetta tuo se, että Euroopan taloudet ovat kietoutuneet nykyisin yhteen. Vähintäänkin jännittävässä tilanteessa ol-laan, toteaa Damström.

Suomen menestystä ja kilpailukykyä pitäisi kuitenkin pitää yllä myös haastavina aikoina. Yksi kestävä kivijalka on kor-kealaatuinen koulutus ja monipuolinen osaaminen. Siinä Suomi on kansainvälisesti vertailtuna ykkössijalla.

– Olemme tosi ison kysymysmerkin kohdalla, että miten pi-dämme tämä meidän Suomen esimerkillisyyden ja menestys-tarinan elossa ja jatkuvana. Ehkä jotakin vanhoja rakenteita olisi syytä purkaa? On silti aina upeaa kuulla uusista StartUpeista, osaamisesta, yritysyhteistyöstä ja innovaatioista. Innostun aina, kun joku on uskaltanut tehdä jotakin ennen kuulumatonta, toteaa etelähelsinkiläinen Annika.

Työn ohella Annika syttyy urheilemisesta, muodista, kult-tuurista, metallimusiikista ja matkailusta. Hän harrastaa liikuntaa päivittäin ja pysyy siten huippukunnossa. Kun tiedustelen fiksun ja kauniin naisen yöjuoksupolitiikkaa, Annika virnistää.

– Tottakai! Nyt viimeeksi Helsinki Midnight Run. Muuten kyllä iltamenoissa on yleensä päällä sellaiset korot, ettei niillä pa-hemmin juosta, toteaa nainen, jonka kenkäfriikkiyys tavoit-telee jo imeldamarcosmaisia mittasuhteita.

Annika Damström juontaa Sanomatalon Mediatorin tapahtuman 23.9. kello 13–16.30 ja osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun koulutuksen tulevaisuudesta. Tästä naisesta kuulemme vielä lisää!

Unelma-ammatissaTeksti: Helena Miettinen | Kuva: Hanna-Mari Bennick

3Elinikäisen oppimisen kampanja 2014 // www.innostuoppimaan.fi

Virallinen kielenkääntäjä, toimittaja, tanssitaiteilija, perheenisä, alastonmalli, bunkkeri-päällikkö ja kirjailija Roman Schatz on yksi Suomen suosituimpia ulkomaalaistaustaisia vaikuttajia. Hän tuli 28-vuotta sitten Suomeen ja tänne hän jäi, iloksemme.

Roman Schatz tuli Suomeen naisen perässä 18.8.1986 ja siitä asti hän on juhlinut maihinnousu-päiväänsä joka vuosi. Tullessaan hän osasi sanoa suomeksi ainoastaan: Minä rakastan sinua. Vuosien varrella kielitaito karttui ja nykyään Roman käyttää nerokasta kieltämme paremmin kuin moni suomalainen.

– Kävin Saksassa 13-vuotta koulua jäämättä luokalle. Luin yliopistossa kieliä ja minusta tuli melkein äidinkielen ja ranskan opettaja. Kielet ovat aina olleet minun juttuni. Haluan puhua, kirjoittaa ja ymmärtää, kertoo Saksasta Baden Württenbergistä kotoisin oleva Roman.

Rakastan suomen kieltä ja suomalaisia

Vuonna 1986 Suomessa elettiin YYA-aikakautta ja ulkomaalaistaustaisia oli vain 16 000. Nykyään Suomessa on ulkomaan kansalaisia vajaat 200 000, ja yhteiskunnallinen ja henkinen kulttuu-rimme on avautunut yhä enemmän. Enää ulkomailla syntynyt ei ole outolintu.

– Tulin kielitaidottomana vieraaseen kulttuuriin ja valitsin kirjailijana kielen, jota puhutaan aivan väärinpäin, takaperin ja ylösalaisin. En voinut silloin kuvitellakaan millainen suhde Suo-men ja minun välille syntyy ja kuinka tärkeitä meistä tulee toisillemme, runoilee Roman.

Roman hakeutui yliopistoon suomen kielen alkeiskursseille, mutta sellaisia ei ollut. Hän päätyi sitten ravintolaan opettelemaan kieltä omin päin. Romanin isä pakotti hänet lapsena opiskele-maan latinaa. Silloin se tuntui kiroukselta, mutta myöhemmin suomen kielen possessiivisuffik-sit avautuivat Romanille nimenomaisesti latinan kautta ja isääkin tuli lopulta kiiteltyä.

– Olisin halunnut oppia suomen kielen päivässä tai saada ihmepillerin, joka tekee minusta suomenkielisen. Kieli kaipasi kuitenkin aikaa. Viiden vuoden harjoittelun jälkeen pystyin puhu-maan jo abstrakteista asioista. Parasta oli, että jokainen suomalainen, jolta pyysin apua kielen oppimisessa, auttoi. Ihan kaikki auttoivat, ihailee Roman suomalaisia.

Hulluimmat duunit

Nykyään Roman puhuu ohjelmassaan YLEllä, vetää talk showta Caisassa, kirjoittaa kolumne-ja, näyttelee ja juontaa tilaisuuksia. Aina kun tarvitaan hyperintegroitunut ulkomaalainen, on Schatz mies paikallaan. Kaikkea hulluakin mies on päätynyt työurallaan tekemään.

– Olen näytellyt suomalaisissa sotaelokuvissa saksalaista sotilasta: DDRn rajavartiolaitoksen tyyppiä ja ensimmäisen maailmansodan sotilasta sekä natsikapteenia. Tärkein tehtäväni noissa elokuvissa oli näytellä hölmön näköistä saksalaista, joka ei ymmärrä suomen kieltä. Erikoi-nen, mutta ylen hauska kokemus, muistelee nykyisin ainoastaan leffarooleja varten uniformun päälle pukeva entinen Nato-sotilas.

Virallisten töiden lisäksi Roman on toiminut myös alastonmallina tuuraten erästä saksalaista naista ja asuinkorttelinsa bunkkeripäällikkönä saatuaan siihen ensin väestönsuojelukoulu-tuksen.

– Kerran eräs saksan kielen opettaja pyysi minua tuuraamaan häntä Nikkilän mielisairaalassa. En tajunnut mihin olin menossa, enkä koko oppitunnin aikana saanut selville, olinko opetta-massa henkilökuntaa vai potilaita. Mikään ei käynyt ilmi luokan käytöksestä, ulkonäöstä tai tavasta olla. Enkä kehdannut kysyä, muistelee Roman hymyssä suin.

Johtuneeko rohkeudesta ja uskalluksesta heittäytyä, on Romanille tullut paljonkin hulluja juttuja työelämässä vastaan. Ehkä silti hulluin keikka on vielä edessä?

Kielenkääntötemppu

Keveämpien työroolien lisäksi Roman kirjoittaa ja toimii myös virallisena kielenkääntäjänä. Hän on kätevästi kääntänyt kaikki omat romaaninsa saksan kielelle. Roman puhuu ja ymmär-tää sujuvasti useita kieliä. Suomea hän rakastaa.

– Itse suomen kieli on tajuntaa laajentavaa tavaraa. Saksalainen sanoo, että valjasta hevo-nen hännästä päin ja suomeksi se on: mennä perse edellä puuhun. Saatuamme sammuimme. Suomen kielikuvat ovat nerokkaita, kirjoja suomeksi kirjoittanut ja 20-vuotta mikroyrittäjänä toiminut Roman hehkuttaa.

28-vuotta suomea, Suomessa ja suomalaisena on saanut aikaan paljon. Vaikka Romanilla on kaksoiskansalaisuus, hänen menttaliteettinsa on alkanut selvästi suomettua. Hän ajattelee suomeksi ja näkee unia Suomesta, eikä vänkäämälläkään suostu arvostelemaan yhteistä maatamme.

– Toisin kun muut Euroopan maat Suomi ei ole koskaan yrittänyt valloittaa ketään. Suomi on syntynyt kulttuurin voimalla, nuoleskelemalla omia postimerkkejä, omalla kielellä ja omalla mielellä. Ei ole haluttu olla muita kuin suomalaisia. Suomen kieli on vahva aines valtion ja maan tekijänä, ja siinä jos missä on hevosvoimaa, hehkuttaa Roman rakkaudesta.

Tarkoittaako PK-yritykset päiväkahviyrityksiä? Mennäänkö kevyesti vai agressiivilla? Ymmärretäänkö toisiamme väärin? Kaikkea tätä ja monta muuta uskomatonta tarinaa on ilmassa, kun Roman astelee Vanhan lavalle 1.10.

RomanTeksti: Helena Miettinen | Kuva: Lily Schatz

- Tajuntaa laajentavaa tavaraa


Suomi valmistautui 20 vuotta sitten kansanäänestykseen EU-jäsenyydestä, Brasiliassa juhlittiin jalkapallon MM-kultaa ja Dolly-lampaan kloonaamista vasta harjoiteltiin. Tabletilla ja elokuvilla ei ollut mitään yhteistä. Koska tekniikka kehittyy ja maailma muuttuu, osaamisen päivittäminen kannattaa. Uuden oppimisesta saa paremman työvireen – lisäksi se on hauskaa.

Yliopiston uusimman huippututkimuksen siirtäminen yhteiskunnan käyttöön vie usein vuosia tai vuosikymmeniä. Tieteen seuraaminen on hankalaa myös alalta valmistuneille, sillä tutkimusten löytäminen voi olla työlästä ja niiden sisältö vaikeaselkoista.

Vuonna 2006 maisteriksi valmistunut Helena Ollila työskenteli mainostoimistossa kääntäjänä seit-semän vuotta. Pikkuhiljaa hänessä heräsi halu kehittää omaa osaamistaan ja löytää työhön uutta sisältöä. Viime syksynä hän ilmoittautui Palmenian viestinnän koulutukseen.

– Koulutuksiin onkin tärkeää löytää tiedemaailmasta tietoa, joka on työelämän kannalta olennais-ta. Lisäksi tarvitaan sellaista koulutusta, joka opettaa soveltamaan työssä viimeisintä tekniikkaa, sanoo kieltenopettajille uusien oppimisympäristöjen koulutuksia suunnitteleva Annika Vesanto Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmeniasta.

Moni haaveilee kokonaan uusista työtehtävistä. Joskus työ ei enää vastaa niitä odotuksia, joiden takia ihminen on alalle lähtenyt.

– Uuden oppiminen piristää ja lisää työmotivaatiota. Monissa täydennyskoulutuksissamme myös kouluttajat oppivat, sillä yhdessä luokassa voi olla helposti satakin vuotta työkokemusta, Annika Vesanto jatkaa.

Tämä oli Helena Ollilalle tärkeää. Muiden kurssilaisten kokemukset ja yhteiset keskustelut muo-dostuivat tärkeäksi osaksi viestinnän ykköskurssin sisältöä.

– Vaikka lähipäiviä oli vain neljä, sain niiden aikana valtavasti vertaistukea opettajan lisäksi myös muilta opiskelijoilta. Lisäksi oli hyödyllistä tavata alan ammattilaisia, kun vierailimme muun mu-assa radiotoimituksessa, Ollila sanoo.

Ollila työskentelee edelleen kääntäjänä, vaikka työnantaja vaihtuikin koulutuksen aikana mainos-toimistosta saksalaiseen kauppaketju Lidliin. Haave viestinnän työstä elää kuitenkin yhä, ja nyt hänellä on myös rohkeutta hakea viestinnän alan töitä.

– Viestintää tekevien puheista kävi ilmi, että työpaikan saamisessa painavat monet muutkin asiat kuin vuosien työkokemus alalta. Toisaalta opin valtavasti myös sellaista, mitä voin hyödyntää ny-kyisissä tehtävissäni, Ollila kertoo.

Kirjastoissa on aina voinut lukea ja rauhoittua, mutta nykyajan kirjasto on myös tekemisen paikka. Kirjastojen tiloja kehitetään toiminnallista oppimista ja luovaa toimintaa edistävään suuntaan. Kirjastokäynti on elämys sekä lukevalle että tekevälle asiakkaalle.

Viime vuosina kirjastotilaan tai erikoiskirjastoksi on perustettu erilaisia pajoja. Kirjastojen Pajat ovat monipuolisia puuhamaita, jotka tarjoavat esimerkiksi digitointilaitteita, kannettavia tietoko-neita, laminointilaitteita, vinyylileikkureita, lämpöprässejä, älyompelukoneita, editointiohjelmistoja, 3D-tulostimia sekä mobiililaitteita kaupunkilaisten käytettäväksi.

3D-tulostimella voi tulostaa itselleen mitä tahansa, vain mielikuvitus on rajana. Helsingin Kau-punkiverstaalla on esimerkiksi tulostettu avaimenperiä, lumihiutale ja geokätkö. Vinyylileikkurilla voi kätevästi antaa uuden ilmeen vanhoille huonekaluille, kaunis kuvio on helppo toteuttaa ilman pensseliä ja haisevia maaleja.

Kirjastojen yksi perustehtävä on ollut mahdollistaa kaikille pääsy tiedonlähteille. Tarjoamalla pro-totyyppejä ja useimmille kuluttajille varsin kalliita laitteita kokeiltavaksi ja käytettäväksi, kirjasto toteuttaa omaa ydintehtäväänsä uudistetulla tavalla. Kirjasto ei ole enää portti tietoon, vaan tarjoaa mahdollisuuksia tekemällä oppimiselle ja luovuuden kehittämiselle.

Pajojen toiminnan vahvana ydinajatuksena on itse tekemisen lisäksi myös yhdessä tekeminen. Jo-kaisessa yhteisössä on osaamista, josta myös joku toinen voisi olla kiinnostunut. Kirjaston ja pajojen luonteeseen sopii hyvin, että kaupunkilaisilla on mahdollisuus jakaa ajatuksiaan ja osaamistaan sekä myös opastaa ja ohjata muita.

– Me emme ole kuvankäsittelyn ammattilaisia tai 3D-printtauksen kuninkaita. Me autamme sen verran kuin osaamme, usein ihan vain perusteissa. Mielestämme ideaalitilanteessa pajojen asiak-kaat opastavat myös toisiaan. On todella hienoa nähdä, kun paikalla oleva kertoo toiselle, miten jokin juttu toimii tai mistä pitää painaa. Samalla myös henkilökunta oppii uutta, Sellon kirjaston palveluesimies Mikko Kaunisto luonnehtii pajojen toimintaa.

Pajojen palveluissa on eroja. Siinä missä yksi paja suuntautuu enemmän käsitöihin tai 3D-tulosta-miseen, toinen suuntautuu mobiililaitteisiin tai kuvailmaisuun. Yleisesti suosittuja yhdessä teke-misen muotoja ovat olleet esimerkiksi erilaiset käsityö- ja askartelukerhot, ohjelmointiin liittyvät työpajat sekä erilaiset tietopajat.

Tervetuloa kirjastoihin tekemään ja oppimaan yhdessä!

Lisätietoja Helmet-kirjastojen pajoista osoitteesta: www.helmet.fi

Helsingin yliopisto tulkkaa tiedettä ja oppii koulutettaviltaan

Teksti ja kuva: Ville Korhonen

Kirjastossa oppii tekemällä

Teksti: Lasse Pekkarinen, Lea Kuusirati, Reeta Voutilainen ja Marjut SaloniemiKuva: Satu Haavisto

Opiskele lähihoitajaksi.Uudet koulutukset alkavat taas tammikuussa 2015, haku on jo käynnissä! Lisätietoa netistä.

www.hdo.fi

Suurempaa taitoa saa hakea

www.metropolia.fi

Kulttuuri Liiketalous

Sosiaali- ja terveysalaTekniikka ja liikenne

ON AIKA PÄIVITTÄÄ OSAAMISTA!

Pääkaupunkiseudulla toimiva Metropolia Ammattikorkeakoulu kouluttaa kulttuurin, liiketalouden, sosiaali- ja terveysalan sekä tekniikan asiantuntijoita ja kehittäjiä. Meiltä löydät myös valmiita täydennyskoulutuksia ajankohtaisiin teemoihin ja työelämän tarpeisiin.

KÄY TUTUSTUMASSA MONIPUOLISEEN VALIKOIMAAMME:www.metropolia.fi /taydennyskoulutuswww.metropolia.fi /avoin-amk


Opetushallitus on kehittänyt Opintopolku.fi-palvelun, joka kokoaa kaikkien koulutusasteiden koulutustarjonnan sa-maan nettipalveluun. Sen kautta voi hakea lähes mihin tahansa tutkintoon johtavaan koulutukseen. Tulevaisuu-dessa verkkopalvelusta löytyy tietoa myös yhteishakujen ulkopuolisista koulutuksista.

Opintopolku tuli tutuksi suurelle yleisölle jo viime syksynä, kun palvelussa järjestettiin ensimmäisen kerran yhteishaku ammatillisiin koulutuksiin. Kevään yhteishaku kattoi amma-tillisten koulutusten lisäksi lukiot.

Toisen asteen yhteishaussa noudatetaan uusia valintape-rusteita, joissa ammatillisen koulutuksen yhteishaun osalta suositaan peruskoulunsa päättäviä. Tutkinnon jo suoritta-

neet eivät uuden asetuksen myötä voi hakea yhteishaus-sa. Opintopolku laajentuu kuitenkin lokakuussa aikuisille suunnattuihin koulutuksiin, joihin tutkinnon suorittaneet voivat hakeutua. Aikuiskoulutuksen osalta Opintopolku täydentyy vähitellen.

Tästä syksystä alkaen myös korkeakouluihin haetaan Opin-topolussa. Yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin haetaan ensimmäistä kertaa yhteisellä hakulomakkeella uudessa kor-keakoulujen yhteishaussa. Hakija asettaa korkeintaan kuusi hakukohdetta ensisijaisuusjärjestykseen. Vaikka hakija voisi tulla valituksi useaan koulutukseen, hänelle tarjotaan kuiten-kin vain yhtä opiskelupaikkaa, sitä, jonka hän on asettanut korkeimmalle hakulomakkeen mieluisuusjärjestyksessä ja johon hänen valintamenestyksensä riittää.

Haluatko opiskella? Oikea osoite on opintopolku.fi

Teksti: Laila Puranen

Haaga-Perho on tarjonnut opetusta kokin ja keittiömestarin ammattiin vuosien ajan. Suosittujen koulutusten kautta työl-listyminen on ollut varmempaa.

– Vaikka saamamme opiskelijapalaute oli erinomaista, en ollut täysin tyytyväinen vanhaan koulutusohjelmaan. Halu-sin tarjota opetusta uudella tavalla ja uudessa ympäristössä, pohtii Turtiainen.

Koulutus tapahtui muun muassa Nuuksion kansallispuistos-sa, Kannonnokan villisikafarmilla ja Hindersgårdin karitsa-tilalla. Nuuksiossa ruokaa valmistettiin ilman sähköä, keit-tiölaitteita ja juoksevaa vettä. Olosuhteiden haastavuudesta huolimatta opiskelijoiden ei tarvinnut tyytyä grillimakkaraan ja nokipannukahviin, vaan ruoaksi valmistettiin loimulohta, kokonaisena grillattua viiriäistä ja jälkiruoaksi - jäätelöä. Kan-nonnokan herkullinen ja työteliäs riistaruokapäivä päätettiin kivisaunassa. Uudistuneen koulutusohjelman muita teemoja olivat järvien ja merien herkut, Sokerihumala-jälkiruokakurs-si sekä trendikkäät bistroruoat.

Turtiaisen jälkeen ohjaksiin tarttui Suomen kokkimaajouk-kueessa ja Bistro O matissa ansioitunut Olli Takanen. Ollin luotsaamana innovatiivista koulutusta on kehitetty edelleen. Teemat ovat säilyneet lähestulkoon samoina, mutta vuodesta 2012 lähtien koulutuksen aikana on ollut mahdollisuus suo-rittaa ravintolakokin ammattitutkinto.

Teksti: Minna Huuhtanen | Kuvat: Justus Mättö ja Olli Takanen

– Opiskelijoille tarjoutuu koulutuksen myötä hieno tilaisuus kehittää omaa osaamistaan, verkostoitua muiden ammatti-laisten kanssa ja oppia toinen toisiltaan, kertoo Takanen.

Ollin lisäksi kouluttajina ovat toimineet todelliset huippuni-met, kuten kokkina Olo- ja Demo-ravintoloissa työskennellyt Veli-Matti Jälkö ja monilla ulkomaankomennuksilla kannuk-sensa hankkinut Jarkko Ahvenainen. Jarkko on työskennellyt Iso-Britanniassa Ravintola Solissa ja Belgian Antwerpenissa ravintola Bernardissa sekä Palacessa, Suomessa.

– Professional Chef -koulutus on hyvä läpileikkaus ravintola-konsepteista, vallalla olevista trendeistä ja kokin perusosaa-miseen liittyvistä taidoista. On palkitsevaa nähdä innokkai-ta nuoria, jotka ovat aidosti kiinnostuneita alasta ja kokin ammatista. Olemme tehneet koulutuksen aikana kovasti töitä, mutta on meillä ollut myös hauskaa yhdessä, sanoo Veli-Matti Jälkö.

Koulutus päättyi Ravintolakoulu Perhossa toteutettuun elä-mykselliseen illalliseen. Kutsuvieraat saivat nauttia herkul-lisen seitsemän ruokalajin illallisen, jota täydensivät videot, musiikki ja valaistus. Videoseinän kautta asiakkaat pääsivät aika ajoin kurkistamaan keittiön toimintaan ja kaikki illalli-sen aikana tarjotut ruokalajit esiteltiin videoseinällä ennen makuelämystä. Seitsemän ruokalajin illallinen sisälsi possun-

poskiterriiniä, omenakreemiä ja friteerattua lehtikaalia, pais-tettua siikaa ja poronpaistia lisukkeineen sekä mansikasta, raparperista ja valkosuklaasta loihditun jälkiruoan.

– Nykyisin ravintolaelämys koostuu muustakin kuin pelkästä ruoasta. Siksi illalliseen yhdistettiin tarkoin mietitty musiik-ki ja valaistus. Illan päätähtiä olivat kuitenkin opiskelijat sekä herkullinen ja kauniisti esille laitettu ruoka, toteaa Olli Takanen.

Haaga-Perhon Professional Chef -koulutus alkaa 19.11.2014. Haku on käynnissä ja päättyy 31.10.2014.

Professional Chefs

Nopeasti vaihtuvat ravintolatrendit haastavat mestaritkin uudistamaan ammattiosaamistaan. Professional Chef -koulutus päätettiin viedä pois luokkatilasta ja teoreettinen opetus sai väistyä käsillä tekemisen ja elämyksellisyyden tieltä.

Taitavissa käsissä Gourmeeta syntyy vaikka kannon nokassa.

Opintopolku tulee korvaamaan kaikki opetushallinnon yllä-pitämät koulutustiedotusportaalit sekä haku- ja valintajär-jestelmät. Kaikki koulutusta ja siihen hakeutumista koskeva tieto ja keskeiset hakulomakkeet kootaan Opintopolkuun. Palvelun käytettävyyttä parannetaan jatkuvasti käytettä-vyystestien ja asiakaspalautteen pohjalta. Opintoja suunnit-televalle nuorelle ja aikuiselle Opintopolku.fi tarjoaa uuden-laisen työkalun oman opintopolun suunnitteluun.


Teksti: Kimmo Kamppari | Kuva: Derek Latham

Työnantaja!Henkilöstön kehittyvä osaaminen vahvistaa kilpailukykyä ja tuo tulosta.

Opiskelija!Osaamisen jatkuva kehittäminen on paras työllisyysturvasi. Myös yrittäjä voi opiskella oppisopimuksella. Oppisopimus on Hyvä Diili sekä opiskelijalle että työnantajalle!Omnian oppisopimustoimisto on puolu ee - ton yhteistyökumppanisi.

Oppija onnistuu – osaaja menestyy

Ota yhteyttä osaaviin asiantuntijoihimme.Yhteystiedot: 09 2319 9890, 040 126 [email protected]

Oppisopimuskoulutukseen voi sisältyä myös ulkomaanjakso. Tämä on aikuisillekin oiva väylä saada kansainvälistä koke-musta ja löytää uutta näkökulmaa työhön ja opiskeluun.

Helsingin kaupunginkirjastossa työskentelevät, tuotekehittäjän erikoisammattitutkintoa oppisopimuksella suorittaneet Sanna Sivonen ja Severi Hirvi tarttuivat tilaisuuteen. Rahoitus ulko-maanjaksolle tuli EU:n Leonardo da Vinci -ohjelmasta.

Harjoittelupaikka Hollannissa valikoitui sillä perusteella, että se tarjosi mahdollisuudet juuri sellaiseen ammatilliseen kehittymi-seen, jota reilut kymmenen vuotta kirjastoalalla toiminut Severi Hirvi lähti jaksolta hakemaan. Tavoitteena oli oppia projektinhal-lintaa, arviointityökalujen käyttöä, markkinointia ja tiimityötä.

– En ollut koskaan ollut töissä ulkomailla, ja tämä oli mahtava tilaisuus kokeilla jotain aivan uutta. Jakson aikana oma suhtau-tuminen työhön muuttui – Hollannissa ollaan paljon tavoitteel-lisempia ja koko työ ajatellaan sitä kautta, Kallion kirjastossa työskentelevä Hirvi kertoo.

Konkreettisena työtehtävänä neljä viikkoa kestäneellä jaksolla oli projekti, jossa hän mietti miten kirjaston englanninkielistä kokoelmaa voitaisiin kehittää paremmin asiakkaiden tarpeita vastaavaksi.

Ulkomaanjaksolta uusia ideoita työuralle

Teksti ja kuvat: Aino Kivelä, Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

– Projektissa pääsi menemään omalle epämukavuusalueelle, kun sai tehdä sellaisia tehtäviä, joissa pitää kehittyä, tuumaa Severi.

Sannaa, joka suoritti ulkomaanjakson Tårnbyn kirjastossa Tans-kassa, motivoi halu nähdä miten asiat toimivat kirjastoissa muu-alla Pohjoismaissa.

– Ajattelin että vaihdosta saisi kiinnostavia näkökulmia omaan työhön, kertoo Sanna Sivonen, joka toimii Itäkeskuksen kirjas-tossa palvelupäällikkönä.

Tanskan kieli esti osallistumasta varsinaiseen asiakaspalveluun, mutta muuten hän oli monessa mukana. Bonuksena Sanna sai reissulta mukaansa ystävyyssuhteita ja kokemuksen toisen maan ja kulttuurin työkuvioissa pärjäämisestä.

– Kävin vanhainkotivierailuilla ja lisäksi kirjastossa oli iltata-pahtumia, joissa olin mukana järjestelemässä. Teimme vierailuja myös alueen muihin kirjastoihin, mikä oli ihan mahtavaa, kertaa Sanna kokemuksiaan.

Entä onko ulkomaanjaksosta ollut hyötyä opinnoissa ja töissä?

Sannan opiskelut olivat jo loppusuoralla, mutta hän sai keinoja tarkastella asioita uusista näkökulmista. Hän piti ulkomaanjaksoa ehdottomasti hyvänä ratkaisuna. Severi sai jaksolta ideoita koko tulevalle työuralleen ja mielenkiintoa hakeutua esimiestehtäviin, joissa on mahdollisuus soveltaa Hollannissa saatua oppia.

Severi Hirvi Sanna Sivonen

Luovuus nähdään ratkaisuna Suomen tulevaisuuden me-nestykselle. Lauri Lemmenlehti on esimerkki nuoresta mie-hestä, joka on urallaan rohkeasti yhdistänyt eri alojen osaa-mista. Nyt hänellä on edessään lopputyö, jossa yhdistyvät videopelit ja maisema-arkkitehtuuri.

Ylioppilaaksi päästyään Lemmenlehti on ollut monessa mu-kana. Hän opiskeli Mercuria Business Schoolissa, oli rauhan-turvaajana Balkanilla, opiskeli Bordeauxin arkkitehtikoulus-sa Ranskassa ja Helsingin rakennustekniikan opistossa ennen kuin löysi paikkansa Aalto-yliopiston maisema-arkkitehtuu-riosastolta Otaniemestä. Yrittäjänäkin toiminut Lemmen-lehti on diplomityössään lähtenyt rohkeasti yhdistämään maisema-arkkitehtuuria ja videopelimaailmaa.

– Olen pienestä pitäen pelannut videopelejä. Vuonna 2010, ymmärsin ensimmäisen kerran, että opinnoillani ja pelimaa-ilmalla voisi olla jotain yhteistä. Pelasin tuolloin suomalaisen pelitalon Remedyn hittipeliä Alan Wake. Siinä oli älyttömän hyvin toteutettu maisemointi ja luonnonympäristö, kertoo Lauri innostuneesti.

Lemmenlehti otti selvää kuka vastasi pelin maisemoinnista. Tie vei suomalaisen Jarno Wallgrenin puheille, jonka kou-lutustausta oli myös Otaniemen maisema-arkkitehtuurin puolelta. Wallgren kertoi digitaalisen maiseman suunnitte-luprosessista ja koulutusalan oppien hyödyntämisestä osana peliä. Lemmenlehdestä oli mielenkiintoista kuulla teknisiä

yksityiskohtia pelin maiseman luomisesta sekä miten pelin draamaa tuettiin maisemasuunnittelulla.

– Etsiessäni akateemista tutkimusta aiheesta löysin Calgaryn yliopistosta nuoren professorin, jonka erikoistumisalaa ovat vuorovaikutteiset ja virtuaalimaisemat. Kävimme keskuste-lua, miten minä voisin yhdistää videopelien ja niiden virtu-aalimaisemien luomisen diplomityöhöni. Hän valoi minuun uskoa, että tästä aiheesta voi rakentaa myös akateemista uraa, vaikkei juuri kukaan muu sitä vielä Suomessa teekään, kuvailee Lemmenlehti.

Lemmenlehden diplomityön ideana on rakentaa videope-lialalle opas uskottavien virtuaalimaisemien luomiseen, hy-väksikäyttäen maisema-arkkitehtuurin oppeja. Toistaiseksi useimmissa nykypeleissä ympäristön grafiikka jää helposti vähemmälle huomiolle verrattuna esimerkiksi hahmomal-linnuksiin. Tämä johtuu osittain tekniikan rajoitteista ja osin siitä, ettei maiseman merkitystä pelin tunnelman luojana täysin tiedosteta.

– Uuteen alaan liittyvän lopputyön suunnitteleminen tuntui aluksi hullun hommalta. Silti henkisen epämukavuuden hinta on välillä ihan hyvä maksaa. En olisi millään uskonut vuosi-kymmen sitten rauhanturvaoperaatiosta kotiutuessani, että tieni veisi tällaisen aiheen pariin. Elämä kyllä tarjoaa täällä Suomessa mahdollisuuksia, kun pitää mielen avoinna, pohtii tuleva maisema-arkkitehti.


– Työssäoppimisesta on kovasti hyötyä. Katsantokanta on erilainen, kun näkee toisenlaisen maailman, toteaa perheen äiti ja tytär yhteen ääneen.

– Työpaikalla näkee, mitä terveydenhuoltoala todellisuudessa on. Sitä ei valita niin vähästä, kun näkee ihmisiä, joilla on oi-keasti hätä. Ei se kaada maailmaa, jos on itsellä joku paikka vähän kipeä, Kai-isä tiivistää.

Alan vaihto ja vuorotyö ovat jonkin verran vaikuttaneet Vii-lorantojen arjen suunnitteluun, kun vapaat eivät satukaan välttämättä samaan päivään. Toisaalta perheenjäsenten on helppo tukea toisiaan, kun tietää täsmälleen minkälaista toi-sen työ on. Kesällä Iiris oli jopa äitinsä työpaikassa kesätöissä ja äiti ja tytär saivat työskennellä yhdessä. Roolin vaihto työ-tovereiksi oli kummankin mielestä helppoa.

Viilorannat ovat yhtä mieltä siitä, että uuden ammatin opiske-lu sopii kenelle tahansa ikään katsomatta. Tärkeintä on oma halu oppia ja kiinnostus alaa kohtaan. Lähihoitajana pitää olla valmis tekemään kovasti töitä ja olla ennakkoluuloton uusia kokemuksia kohtaan.

Opiskelu voi yhdistää koko perhettä. Viilorannan perheen Iiris-tyttären uravalinnasta syttyi kipinä vanhemmillekin opiskella uusi ammatti.

Kirsi ja Kai Viiloranta lähtivät kumpikin Keudan aikuisopis-toon oppimaan uuteen ammattiin, lähihoitajaksi. Kiinnos-tus syntyi, kun heidän tyttärensä Iiris valitsi opiskelualaa ja -paikkaa peruskoulun päättyessä.

Tytär, Iiris valitsi lähihoitajan opinnot, koska hän halusi nope-ammin kiinni työelämään. Perheen äiti, Kirsi Viiloranta vaih-toi alaa vaatetusalalta terveydenhuollon pariin paremman työllisyystilanteen takia. Isä, Kai Viiloranta oli puolestaan työskennellyt 30-vuotta kuorma-autonkuljettajana, eikä työ tuntunut enää antoisalta. Hän kertoo kokeneensa, että nyt oli viimeinen hetki lähteä opiskelemaan. Kai on nyt suuntau-tumassa ensihoidon puolelle, sillä olihan hänen lapsuuden haaveammattinsa ambulanssinkuljettaja.

Työssäoppimisjaksot ovat olleet antoisia Viilorannoille. Iiris-tä kiinnosti alun perin työ kehitysvammaisten parissa, mutta työ sairaalassa sai kiinnostuksen suuntautumaan sairaala-maailmaan. Äiti Kirsillä kävi samoin.

Teksti ja kuva: Sami Rinkinen

Koko perheen yhteinen uravalinta

Spontaanisti toteutettu elämänmuutos osoittautui Tapio Kososen parhaaksi päätökseksi. Mutta antaapa Tapion kertoa itse tarinansa.

Vuosikymmenen vaihteessa minua kohtasi vastoinkäymisten sar-ja, joka oli kuin huonosti käsikirjoitetusta B-luokan elokuvasta. Yksi toisensa jälkeen elämäni tukipilarit pettivät, ja kun jäljellä ei ollut enää mitään, jouduin ensimmäistä kertaa sitten lapsuuteni turvautumaan ulkopuoliseen apuun. Erinomaisen sosiaalijär-jestelmämme avulla pääsin kuitenkin vuodessa takaisin elävien kirjoihin ja työelämään.

Kokemus mullisti suhtautumiseni ympäröivään todellisuuteen, ja jatkaminen samaa tuttua rataa alkoi tuntua tarkoituksettomalta. Pohdin jäljellä olevia työvuosiani ja päätin käyttää ne tekemällä jotakin merkityksellistä. Pienestä pojasta asti sisälläni ollut hoiva-vietti nosti päätään ja tuttavani suosituksesta päädyin pyrkimään Helsingin Diakoniaopiston lähihoitajakoulutukseen. Pääsykokeis-sa olin tyyni ja rauhallinen, sillä tiesin olevani oikeassa paikassa. Marraskuussa 2012 sain kuulla päässeeni sisään ja tammikuussa 2013, 48-vuotiaana, aloin opiskella uuteen ammattiin. Opiskelu hyvin erilaisista taustoista tulevien aikuisten kanssa on ollut antoisaa. Myös opettajat ovat kehuneet keskustelevaa luok-kaamme. Emme ole olleet valmiita nielemään kaikkea eteemme iskettyä tietoa sellaisenaan ja tunneilla on välillä ollut kiivastakin sananvaihtoa. Se on kuitenkin osa oppimisprosessia ja olen varma siitä, että kaikki osapuolet ovat saaneet tunneilla uusia näkökul-mia tai vähintäänkin oppineet kyseenalaistamaan asioita.

48-vuotiaana uuteen ammattiin!

Teksti: Tapio Kosonen | Kuva: Joanna Moorehouse

Parasta opiskelussa on ollut työssäoppiminen eri työympäristöis-sä. Vaikuttavinta oli viettämämme kuukausi Namibiassa, jossa olimme tutustumassa Diakonissalaitoksen etsivän vanhustyön projektiin. Sain kahden luokkakaverini kanssa nähdä käytännös-sä millaista on toimiva kehitysyhteistyö, koska saman projektin oppeja hyödynnetään myös meillä täällä Suomessa. Toiveenani on päästä Namibiaan vielä uudelleen, tällä kertaa jopa pidem-mäksi aikaa.

Nyt olen jo opintojeni loppumetreillä ja joulukuussa, mikäli kaik-ki menee hyvin, valmistun mielenterveys- ja päihdetyön lähihoi-tajaksi. Työllistymisnäkymät ovat valoisat. Niin monia ovia on avoinna ja avautumassa, etten vielä osaa sanoa mistä itseni löy-dän valmistumiseni jälkeen. Siitä olen varma, että valitsemani suunta on oikea.

Aikuiskoulutustuki opintovapaalle jäävälle palkansaajalle ja yrittäjälle

• edellyttää, että on ollut työelämässä vähintään 8 vuotta• ollut nykyisen työnantajan

palveluksessa tai toiminut yrittäjänä vähintään vuoden ennen tuettavan opiskelun alkua• jää palkattomalle opintovapaalle• ei saa opiskeluun muuta tukea

Ammattitutkintostipendi näyttötutkinnon suorittaneelle

• veroton kertakorvaus• haettava vuoden kuluessa tutkinnon

suorittamisesta

Tutustu tarkemmin tuen ja stipendin saamisedellytyksiin osoitteessa:

www.koulutusrahasto.fi

Kehity ja menesty. Hanki tutkinto tai täydennyskoulutus joustavasti ja työelämä-lähtöisesti. Tervetuloa myös alan vaihtaja,tai sinä, jolta ammatillisen tutkinnonsuorittaminen jäi kesken.

Omnia on takuu osaamisesta ja asenteesta.

Hae oma urasi nyt! omnia.fi Aikuisopisto


Markku Karhunen on kiinteistöalan kouluttaja, jolle tulee tänä syksynä täyteen peräti tuhat vastaanotettua kiinteistö-hoitoalan kokotutkintoa. Ilman hyvää tiimiä se ei olisi ollut mahdollista.

Markku Karhunen on vuodesta 2000 saakka työskennellyt Amiedussa. Hän on vuosien aikana seurannut kiinteistöhoitoalan kehitystä läheltä. Koulutusosaamisen lisäksi Markun ydinosaa-mista on LVV-tekniikka. Markun kanssa työskennelleet kuvailevat miestä todella täsmälliseksi ja tarkaksi persoonaksi. Markku itse korostaa, että hänen tuhat vastaanottamaansa tutkintoa eivät olisi syntyneet ilman hyvää tiimiä. Hyvä joukkuepelaaminen on Markulle tuttua myös harrastuksis-ta. Taustalla on aktiivinen pesäpalloilijan ura, joka jatkuu muun muassa valmennustoimintana. Työssä vaaditaan niin numero-tarkkuutta, resurssivastaavan pedanttisuutta kuin kouluttajan sosiaalista pelisilmää.

Markku näyttää tilastoja, jotka kertovat, kuinka alan koulutustar-jonta on vuosien mittaan lisääntynyt, ja sitä kautta myös tutkin-tosuoritusten määrät ovat vuosittain kasvaneet.

– Tutkintoja ja opetusta on jatkuvasti kehitetty ja perusteita täs-mennetty. Nykyään tehtävät ovat enemmän työelämän tarvetta vastaavia ja aiempaa työelämälähtöisempiä. Kiinteistönhoitoalalle tultiin ennen ilman ammattiosaamista ja työt opittiin tekemään kantapään kautta.

– Vaatimukset ovat koventuneet ja ala on teknistynyt. Yritykset arvostavat tutkintoja ja niiden avulla pääsee paremmin töihin. Yritykset hakevat lisäksi monipuolisia osaajia.

Amieduun tulee opiskelijoita kaikenkokoisista kiinteistöpalve-luyrityksistä. Moni aikuisopiskelija on myös ammatinvaihtaja esimerkiksi sähkö- tai putkialoilta tai laajentaa osaamistaan monipalveluihin.

– Yritykset haluavat monipuolisesti osaavia ja todistetusti päte-viä työntekijöitä. Sähköiset huoltokirjat ovat tulleet jäädäkseen ja tekniikka kehittyy kovaa vauhtia, joten alalla täytyy pysyä ajan hermolla. Henkilöstön osaamisen kehittämistä tarvitaan jatkuvas-ti tutkinnon jälkeenkin.

Amiedussa voi suorittaa muun muassa Kiinteistöpalvelujen pe-rus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnon. Lisäksi tarjontaan kuuluu monenlaisia lyhyt- ja täydennyskoulutuksia. Niiden tarve on Markku Karhusen mukaan lisääntynyt.

– Suosituimpia ja tärkeimpiä näistä ovat esimerkiksi LVI- ja ener-giakoulutukset, koska niihin liittyvät asiat kehittyvät kiinteistöissä juuri nyt voimakkaasti.

Tuhannen tutkinnon mies

Teksti: Sakari Tuomala | Kuva: Juri Puhakka

Vuonna 2014 Mervi istuu ruusu hyppysissään opettajansa vieressä. Vastavalmistuneella kahvilapalvelutyöntekijällä on hymy herkässä. Joitakin vuosia sitten asiat olivat toisin. Mer-vin tarina kertoo sairaudesta selviämisestä ja kivisestä tiestä kohti ammattia.

Ylioppilaaksi valmistumisen jälkeen Mervi oli muuttanut opinto-jen ja työn perässä kotipaikkakuntansa ulkopuolelle. Jotain meni kuitenkin vikaan. Mervin itsensä tietämättä hän oli sairastunut. Koulu jäi kesken, ja Mervi syytti asiasta itseään.

– En kokenut sairauden tuntua lainkaan. En tiennyt sen läsnäolos-ta. En jaksanut välittää mistään. Annoin elämän mennä hulaba-loona eteenpäin. Pahimpina hetkinä en uskaltanut mennä edes lähikauppaan. Valitettavasti ihmisten asenteet ja ennakkokäsi-tykset istuvat tiukassa. Todellisuudessa sairaus näkyy ja tuntuu vain omassa elämässä ja oikein hoidettuna sen kanssa pystyy elämään, Mervi kertoo.

Vuonna 2010 Mervi Siren sai diagnoosin: Paranoidinen skitsofre-nia. Diagnoosi oli sekä shokki että helpotus. Se auttoi kuitenkin ymmärtämään, mikä on vialla ja miten sairautta voidaan hoitaa.

– Ymmärsin, että en olekaan huono ihminen ja enkä ole syyllinen sairauteeni. Halusin parantua. Halusin elämäni ja itseni takaisin. Ainakin tälle olotilalle on nyt syy ja nimi, Mervi miettii.

Koulun avulla kiinni elämään

Sairaalajakson jälkeen ihmisläheinen Mervi teki vapaaehtoistyötä ja kouluttautui vertaisohjaajaksi kohtalotovereilleen.

– Tehtäväni oli näyttää, että toimintakyky voi palautua, jos asen-ne on kohdallaan ja uskaltaa lähteä kokeilemaan. Ei pidä jäädä kotiin makaamaan, Mervi opastaa.

Kun vointi vähitellen koheni, Mervi haki koulunkäynnin ja ilta-päivätoiminnan ohjauksen tutkintotavoitteiseen koulutukseen Keskuspuiston ammattiopistoon. Haastattelijat kiinnittivät kui-tenkin huomiota Mervin työkokemukseen kahviloissa ja tarjosivat vaihtoehtoa hakea hotelli-, ravintola -ja catering-alan perustut-kintoon. Mervi haki ja tuli valituksi. Opiskelun kautta moni asia ratkesi parempaan suuntaan.

Opiskelu erityistä tukea tarjoavassa ympäristössä mahdollisti rauhallisen ja strukturoidun päivärytmin.

– Keskuspuiston ammattiopisto tuntui itselleni matalan kynnyk-sen oppilaitokselta ja turvalliselta vaihtoehdolta, koska uskoin, että tukea olisi saatavilla aina tarvittaessa. Ryhmähenki ja ai-kuisopiskelu ovat tukeneet kuntoutumistani. Epävarmuus itsestä-ni ja osaamisestani sekä keskeyttämisen pelko hälveni opiskelujen edetessä, Mervi analysoi.

Opettaja on ollut tärkeä tuki opintojen sujumisessa oman motivaa-tion lisäksi. Keskusteluun yhtyy Sinikka Luomala Keskuspuiston ammattiopistosta.

– Joskus asenteet ja ennakkoluulot johtuvat siitä, etteivät ihmiset tiedä tosiasioita. Tämä on oppimista ja ohjausta rinnalla kulkien. Opettajan ja opiskelijan suhde on läheinen, kunnioittava ja luot-tamuksellinen, Luomala toteaa.

Onnistumisia

Mervi ylläpiti kovaa opiskelutahtia ja korkeaa opiskelumoraalia. Hän suoritti kahvilapalveluopintojensa ohella vaativan Anniske-lupassin. Oppilaitos myönsi esimerkilliselle opiskelijalle stipendin hyvästä koulumenestyksestä.

Mervi halusi työssäoppimaan paikkaan, jossa tapahtuu ja saa teh-dä kovasti töitä. Paikka järjestyikin keskeltä hektisintä Helsinkiä, Cafe Lasipalatsista. Mervi oli nopea oppija, otti asiat haltuun ja sai kiitettävän arvosanan työssä onnistumisestaan.

– Hyvin sujunut opiskelu on vaatinut keskittymistä ja kurinalai-suutta. Onnistumisen kokemukset auttavat kuntoutumisessa. Ty-kästyin ravintola-alaan, jossa ihmisten reaktiot ovat välittömiä. Hyvä mieli saadaan aikaan pienillä asioilla, Mervi kertoo. >>

Entä jos aikuinen opiskelija tarvitsee erityistä tukea?

Teksti ja kuva: Anne Laitinen, Keskuspuiston ammattiopisto

Ihmisten ihminen

Kanssaihmisiään Mervi kannustaa uskomaan omaan potentiaa-liinsa ja ryhtymään opiskelijaksi. Opiskelu kohotti itsetuntoa. Elä-mä on taas reilassa. Tärkeäksi henkilöksi muodostunut opettaja kehottaa nauttimaan tästä hetkestä sekä saavutuksista.

– Elän normaalia arkea ilman sen kummempia höysteitä, Mervi hymyilee.

Syksyllä muiden hyvinvoinnista huolehtivainen Mervi jatkanee vertaisohjaajan tehtävissä vanhalla poliklinikallaan. Perhe ja ys-tävät ovat tärkeitä. Rankan elämänvaiheen läpikäynyt nainen on tyyni ja rauhallinen. Hän on käsitellyt ja hyväksynyt sairauden, tehnyt päätöksen ja opiskellut itselleen ammatin. Hyvä tukiver-kosto ja motivaatio vievät häntä elämässä eteenpäin.

Jani Huhtalan elämässä oppiminen ja työn te-keminen kietoutuvat tiiviisti yhteen. Sydäntä lähellä oleva musiikkiharrastus on avannut myös ammatillisia portteja. Hänet imaistiin jo 22-vuotiaana mukaan sivutoimiseksi opetta-jaksi ja kuoronjohtajaksi kansalaisopistoon, jossa hän myös itse opiskelee.

Tiedonjano on vienyt Huhtalaa eteenpäin. Pää-työnsä hän hoitaa Rauman kaupungin kulttuu-ri- ja vapaa-aikatoimen hallinto-osastolla. Koulu-tukseltaan Huhtala on tradenomi. Palkkatöiden lisäksi helposti innostuva mies on toiminut vuo-sien varrella myös monissa eri luottamustehtä-vissä.

Huhtalalla on kansalaisopisto-opiskelusta pel-kästään hyvää sanottavaa.

– Opinnot rikastuttavat elämää. Suorituskeskei-sessä yhteiskunnassa kansalaisopistosta saa vas-tapainoa arjen kiireille. Aina tulee vastaan uutta tietoa, ajatuksia ja elämyksiä, joista ammentaa elämään ja arkeen. Vapaatavoitteiset opinnot voi-vat olla myös hyvä pohja jatko-opiskelulle, Huh-tala tuumaa.

Seuraavaksi haluaisin oppia… soittamaan jo-tain sellaista instrumenttia, jota en vielä osaa. Olen aina haaveillut klarinetin, oboen tai fagotin soittamisesta.

Oppijana olen… tiedonhaluinen, en halua vain tietää faktoja, vaan haluan tietää mihin kaikki perustuu ja mistä asiat johtuvat.

Rohkein oppimistekoni… on se, kun lähdin pu-hallinorkesterin kanssa ulkomaan keikkamatkal-le soittamaan lyömäsoittimia, joita en ollut ennen soittanut. Lyömäsoittajadebyyttini oli mahtava kokemus! Huomasin, että aina kannattaa olla rohkea ja kokeilla uusia asioita, siitä voi saada itselleen ihania kokemuksia.

Oppimisen ilo syntyy… pienistä oivalluksista, pienistä asioista, ymmärtämisestä ja siitä, että huomaa pystyvänsä johonkin sellaiseen, mihin ei ehkä olisi ennen uskonut pystyvänsä.

Elämäni tärkein oppi… on neuvo, jonka sain eräältä ystävältäni: ole oma itsesi, ja kulje eteen-päin.

Musiikinopiskelusta on hyötyä… koska mu-siikki auttaa keskittymään, se vaikuttaa aivotoi-mintaan positiivisesti, se avartaa ihmismieltä ja herkistää muulle ympäristölle.

Terveiseni nuorille, jotka hakevat elämänsä suuntaa… On hyvä miettiä melko pitkälle tule-vaisuuteen ja rakentaa elämäänsä sen mukaan. Tämän päivän valinnat ja teot vaikuttavat pitkäl-le. Joskus voi epäonnistua, mutta siitä ei kannata lannistua. Aina kannattaa yrittää eteenpäin.

Kansalais- ja työväenopistoissa voi kehittää itse-ään monella eri saralla. Tarjolla on taitoja tai-deaineita, vieraita kieliä, tanssia, liikuntaa ja yh-teiskunnallisia aineita. Kursseille voi tulla kuka tahansa, eikä kukaan tarkista aiempaa koulume-nestystäsi tai patista suorittamaan tutkintoa.

Ole oma itsesi, ja kulje eteenpäin

Teksti: Elina Vesalainen, Kansalaisopistojen liitto KoLKuva: Marjo Savolainen


Kosmetologiopiskelijat valmentautuvat ammattiin, työelämään ja yrittäjyyteen työelämälähtöisissä oppimisympäristöissä. Siten syntyy viiden tähden ammattilaisia, jotka hankkivat osaamista ja kannuksia jo opiskeluaikana.

Mitä, jos opettajat olisivatkin valmentajaopet-tajia ja opiskelijat saisivat työelämätaitoja hy-vinvoinnin taivaassa? Tämä ei ole utopiaa, vaan työelämälähtöistä arkipäivää Suomen Kosmetologien Yhdistyksen Opistossa.

– Kaikkea tätä työelämälähtöistä oppimista ja opetusta vahvistaa valmentajaopettajuus, jota meillä on lähdetty tukemaan muun muassa opettajien koulutuksen avulla, kertoo rehtori Maria Korpi.

Työelämälähtöisessä tavassa oppia on lähtö-kohtana yhteisöllisyys ja tutkiva oppiminen. Siinä mahdollistuu aito kiinnostus opittavaan asiaan, josta sekä oppija että valmentajaopet-taja innostumisen kautta uskaltavat lähteä kokemukselliseen oppimiseen.

– Riskinotto ja mahdollinen epäonnistuminen kuuluvat työelämälähtöiseen oppimisproses-siin, muistuttaa Korpi.

SKY-Opisto on juuri muuttanut, ja uudet tilat mahdollistavat monimuotoisen oppimisen. Verso opetushoitola on oppimis- ja osaamis-keskus hyvinvointialan oppijoille ja yrittäjyy-destä kiinnostuneille. Se toimii kasvualustana oppilaitoksen ja työelämän välillä. Toimin-taympäristö tarjoaa oppijoille aidon työelä-mälähtöisen kiihdytyskaistan. Hoitolassa työskentelyä ohjaavat valmentajat eli työpaik-kaohjaajat, jotka ovat kauneudenhoitoalan ammattilaisia.

– Verso opetushoitola on paitsi oppimisym-päristö, myös oikea hoitola, jossa myydään kauneudenhoitopalveluita sekä tuotteita ja lahjakortteja niin yksittäisille asiakkaille kuin yrityksillekin, kertoo hoitolavastaava Kati Heikkinen.

Työelämälähtöistä oppimista tukee myös pe-dagoginen osuuskunta: Hyvinvointi Taivas. Se on perustettu tukemaan uudenlaista oppi-juutta, yrittäjyyttä ja valmentajaopettajuutta. Osuuskunnan tarkoituksena on toimia opiske-lijoiden ja ammattilaisten yhteistyöverkosto-na, joka tarjoaa jäsenille puitteita yrittäjyyden oppimiseen ja harjoittamiseen.

– Pedagoginen osuuskunta on mahtava tapa yhdistää opiskelu ja työnteko. Opinnot ete-nevät entistä nopeammin ja kaiken lisäksi osuuskunnan kautta työskentelystä saa oikeaa palkkaa, intoilee osuuskunnan puheenjohtaja, kosmetologiopiskelija Johanna Uljas.

Tule testaamaan taivaallisia minihoitoja Vanhalle ylioppilastalolle 1.10. ja tutustumaan SKY-Opiston toimintaan.

Viiden tähden ammattilaisia

Teksti: Katja Utti-Lankinen | Kuva: Vaula Aunola

Upouusissa Info-Omnian tiloissa Leppävaarassa on innostu-nut tunnelma ja tekemisen meininki. Paikalla on uudenlaista oppisopimushakua suunnitelleita ja toteuttaneita tekijöi-tä, jotka ovat lyöneet hynttyyt yhteen toteuttaakseen tari-naa, jonka mukaan kaikista pidetään huolta yhteistuumin ja kaveria ei jätetä. Taustalla on vahva ajatus oppimisesta ja yhteiskuntavastuusta; nuorille ei tyydytä vain tarjoamaan eri mahdollisuuksia, vaan yritetään saada nuoret ohjattua heitä kiinnostavaan koulutukseen ja lopulta töihin. Kaikki osapuolet hyötyvät, nuoret saavat töitä ja Espoon kaupun-ki työntekijöitä. Samalla kehitetään toimintamallia tulevia vuosia varten.

Apua hakuprosessissa ja opintopolulla

Oppisopimuskoulutus on ollut Espoossa perinteisesti van-hempien opiskelijoiden suosiossa, mutta nyt vaihtoehtoa tarjotaan myös nuorille. Haku on kohdennettu alle 30-vuo-tiaille TE-toimiston asiakkaille. Espoo yrittää myös aktiivi-sesti tavoittaa nuoria, jotka eivät ole onnistuneet saamaan työ- tai opiskelupaikkaa, ovat keskeyttäneet opintonsa, tai eivät löydä suuntaa opinnoilleen. Jani Suomalainen ja Arto Auruksenaho Omnian etsivästä nuorisotyöstä kertovat, että he etsivät nuoria, jotka tarvitsevat tukea ja ohjausta. He auttavat nuorta hakuprosessiin ja lopulta oman opinto- tai urapolun alkuun.

Karine Ketolainen Espoon kaupungin rekrytointipalveluista selventää hakuprosessia. Nuori hakee ensin itseään kiinnosta-viin työkokeilupaikkoihin hakuaikana. Hakemukset menevät eteenpäin esimiehille, jotka valitsevat työkokeiluun otettavat. Ensimmäisessä haussa elo- ja syyskuussa 2014 työkokeiluun on haettu nuoriso-ohjaajia, viherrakentajia, viheraluehoitajia, ruokapalvelutyöntekijöitä, lähihoitajia, lastenhoitajia ruot-sinkielisiin päiväkoteihin ja liikuntapaikanhoitajia.

Tarkoituksena on saada vielä lisää työkokeilupaikkoja. Petri Hänninen Omnian oppisopimustoimistosta tähdentääkin, että tämä malli on myös loistava tilaisuus yrityksille toimia yhteiskuntavastuullisesti. Yritys pääsee omalta osaltaan tutustumaan potentiaaliseen oppisopimusopiskelijaan työ-

Tukea, ohjausta ja oppisopimuspaikkoja nuorille

Teksti: Ada Schwanck | Kuva: Dreamstime

kokeilun ajan, jonka jälkeen hakija ja esimies tekevät pää-töksen jatkosta.

Päivi Viirret Uudenmaan TE-toimistosta tähdentää, että tar-koituksena on tarjota nuorille mahdollisuus kokeilla eri työ-paikkoja ja sitä kautta löytää juuri itselle sopiva opintoja urapolku. Työkokeilu on kevyt ja joustava vaihtoehto, jonka aikana opiskelijaehdokas sekä työnantaja pääsevät muuta-man kuukauden ajan kokeilemaan, mitä oppisopimuskou-lutus todella tarkoittaa, sekä hakijan omaa soveltuvuutta kyseiseen ammattiin. Hakija ei ole työsuhteessa, joten jos ala ei kiinnostakaan, voi nuori vaihtaa vielä suuntaa. Esimies valitsee kokeilujakson lopulla sopivimmat ehdokkaat oppi-sopimuskoulutukseen.

Entä mitä tapahtuu niille, jotka eivät saa työkokeilupaikkaa tai kokeilun jälkeistä oppisopimusta? Kaarina Salonen Es-poon kaupungilta selittää, että tässä piilee hankkeen hienous Espoo tarinan -hengessä. Toteutettavassa mallissa kaikille nuorille, jotka joko keskeyttävät kokeilun itse, jäävät ilman paikkaa tai oppisopimusta, annetaan jatko-ohjausta ja neu-vontaa eri vaiheissa. Kopin nuoresta ottaa esimerkiksi Vamos tai Omnian etsivä nuorisotyö.

Leila Väätäinen Omnian etsivästä nuorisotyöstä kertoo, että nuoren kanssa voidaan käydä läpi konkreettisia asioita CV:stä ja hakemuksesta itsearviointiin. Jatko-ohjauksessa on oiva mahdollisuus kehittymiseen ja omien taitojensa tunnista-miseen. Hakuaika on ajoitettu niin, että työkokeiluhausta pudonneet ehtivät vielä syksyn yhteishakuun ja oppisopi-muksesta jääneet ehtivät hyvin helmikuun yhteishakuun. Tässä vaiheessa hakija tietää jo paljon enemmän omista tai-doistaan ja kiinnostuksen kohteistaan.

Info-Omnian neuvotteluhuoneessa hehkutetaan yhteistyön voimaa. Hanke on tuonut yhteen eri toimijat, jotka hyödyn-tävät toistensa tietotaitoa, kokemusta ja asiantuntijuutta. Näin syntyy uudenlainen tapa toimia ja saadaan enemmän aikaiseksi. Eniten yhteistyöstä hyötyvät kuitenkin nuoret, jotka pääsevät kokeilemaan siipiään ja kenties löytävät oman alansa.

Espoon kaupunki tarjoaa syksyllä 2014 nuorille TE-toimiston asiakkaille työkokeilupaikkoja, joissa hakijat pääsevät tutustumaan ennakkoon heitä kiinnostavaan oppisopimusalaan ja

työpaikkaan. Myös työnantajalle tarjoutuu oiva mahdollisuus seurata hakijoiden soveltuvuutta perusteellisemmin, sekä ohjata ja tukea lupaavia nuoria alalle. Vuoden lopussa valitaan 40–50 nuorta

oppisopimuskoulutukseen työkokeilujen perusteella.

Oppisopimus!


Sonja Nyman pääsi kiinni opintoihin Nuorten aikuisten osaamisohjelman* kautta. Lyhytkoulutus on vahvistanut tunnetta oikeasta alasta ja tuonut innostuksen oppia ja yrittää.

Sonja Nyman, 22, alkaa työskennellä. Pian mallipään päälaella nä-kyy letin alku, joka pitenee vaihe vaiheelta. Nymanin tottuneiden otteiden perusteella voisi luulla, että hän työskentelee jo hiusalalla.Takana on kuitenkin vasta muutamien kuukausien opiskeluru-peama Stadin aikuisopistossa Helsingissä. Nyman suorittaa kah-ta hiusalan perustutkinnon (parturi-kampaaja) tutkinnon osaa: Kampaukset ja ehostukset ja Hiusalan yrittäjyys ja yritystoiminta. Opinnot kestävät kaikkiaan yhdeksän kuukautta.

– Ala innosti, koska olen ollut kiinnostunut kauneudenhoidosta ja hiusalasta yläasteelta lähtien. Minusta hiukset ovat ihmisen ulkonäön tärkein osa, Nyman kertoo.

Oikealla alalla

Nuorille aikuisille tarjottavat koulutukset alkavat yleensä Am-mattitreeni-ennakkojaksolla, joka auttaa kiinni opiskelurytmiin ja -taitoihin. Sen jälkeen alkaa monimuotoinen opiskeleminen: on opettajan luentoja, erilaisten tehtävien itsenäistä tekemistä verkko-oppimisympäristössä, opiskelukaverien hiusten pese-mistä, helppojen nutturoiden opettelemista mallipäällä ja niin edelleen.

– Olen oppinut paljon ja saanut varmuuden, että pidän alasta. Olen myös saanut läheisen opiskelukaverin, jonka kanssa voin pohtia kampausasioita, Nyman sanoo.

Nyman on käynyt jo työharjoittelussa ja uusi työharjoittelujak-so jatkuu syksyllä. Myös meikkaamisesta ja yrittäjyydestä tulee oppia.

– Ajattelen, että opiskeluni jatkuvat ja valmistun tulevaisuudessa parturi-kampaajaksi. Jatkossa haluan oman yrityksen, Nyman kertoo.

* Nuorten aikuisten osaamisohjelmassa voi suorittaa pait-si tutkintojen osia, myös kokonaisia perustutkintoja sekä ammatti- ja erikoisammattitutkintoja eri aloilta. Ohjelmaan voivat hakea 20–29-vuotiaat vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa olevat.

Pirkka Patrikainen, 29, ja Eetu Kainulainen, 20, ovat innostu-neita nuoria miehiä. He opiskelevat hotelli-, ravintola- ja catering-alan osatutkintoa Nuorten aikuisten osaamisohjel-man (NAO) koulutuksessa Vantaan ammattiopisto Variassa.

Pirkka kertoo löytäneensä tiensä koulutuksen pariin TE-toimiston kautta uravalmentajan opastuksella. Opiskelua ennen hän oli ollut muun muassa palkkatukityössä vahtimestarina. Eetu oli osallistu-nut ammattistarttiin, työskennellyt pajoilla ja opiskellut kone- ja metallialaa, mutta ei kokenut alaa omakseen. Tutkinto mielessä hän päättikin hakea työn sijaan opiskelemaan.

Molemmista miehistä opiskelu on tuntunut hyvältä. Eetu painot-taa opiskelun mielekkyyttä ja erityisesti sitä, että saa olla paljon keittiössä valmistamassa erilaisia ruokia. Turhaa teoriaa ei ole, ja osatutkinnon jälkeen on mahdollisuus jatkaa tutkinto loppuun asti. Pirkkaa taas motivoi se, että joka päivä saa tehdä hyvää ruo-kaa ja samalla oppii ruoanlaittoa.

Molemmat miehet kokevat, että opiskeluun on pystynyt vaikutta-maan. Pirkka painottaa, että alusta lähtien on kysytty miten kukin oppii parhaiten, ja hän kokee, että ehdotuksia kuunnellaan.

Työssä oppiminen kuuluu myös osatutkinnon suorittamiseen. Molemmat miehet ovat olleet kesän aikana 180 tuntia oppimas-sa oikeissa työtehtävissä. Molemmat viihtyivät, ja pitivät työssä oppimisen kokonaisuutta sopivana.

Eetu ja Pirkka ovat löytäneet oman alansa ja aikovat molemmat jatkaa perustutkinnon loppuun. Heillä on toiveena työskennellä hyvässä ravintolassa, jossa käytetään tuoreita raaka-aineita ja tehdään ruoat alusta loppuun itse.

– Kaikkien tarvii syödä, joten ajattelin, että on hyvä mennä elämi-sen juurille, kiteyttää Pirkka Patrikainen uravalintansa.

Opiskelun mielekkyys löytyy tekemisestä

Teksti: Vera Stenius

Nuorten aikuisten osaamisohjelman (NAO) koulutukset aloitettiin syksyllä 2013. Opiskelijat ovat ottaneet koulutukset vuodessa vahvasti omakseen. Koulutukseen hakeudutaan laajalti Uudenmaan alueelta, sillä sana ja hyvät kokemukset kiirivät 20–29 -vuotiaiden keskuudessa nopeasti.

Vantaan ammattiopisto Varian koulutuksissa on tekemisen mei-ninki ja teoriaa opitaan monipuolisin tavoin työtä tekemällä. NAO-opiskelijat opiskelevat ammattialoittain omina ryhminään ryh-mänohjaajan tuella. Opiskelijoiden tukena on myös opinto-ohjaaja ja elämänhallinnan ja oppimisen tukea antaa projektityöntekijä. Kaikki nuorisotakuukoulutukset aloitetaan Vantaalla navigaatio-jaksolla, jonka aikana opiskelijat ryhmäytyvät yhdessä oppimalla yleisiä työelämätaitoja ja saavat pätevyyskorttisuorituksia.

Ammatillisissa alkuopinnoissa keskitytään alakohtaisesti oman ryhmänohjaajan johdolla ammattitaidon perusasioiden oppimi-seen. Pian siirrytään työssä oppimiseen alan yrityksiin oikeita töitä tekemään. Työpaikoilla on aina työpaikkaohjaaja opiskelijan tukena. Ohjaajat ja ammattiopettaja käyvät varmistamassa oppi-misen tasoa useampaan kertaan työpaikalla.

Opiskeltavissa tutkinnonosissa vaadittavaa osaamista täydenne-tään pulpetissa istumisen sijaan käytännönläheisesti tekemällä. Tekemisen meininki koko opiskeluiden ajan antaa erinomaiset työllistymisvalmiudet jo yhdeksän kuukauden tutkinnonosien suorittamisen kautta >>

Innostavia opiskeluvaihtoehtoja

nuorille aikuisille!

Teksti: Juha Tammi | Kuvat: Juha Tammi ja Mainostoimisto Preesens

Kaikille opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus koko tutkinnon suo-rittamiseen, ja lähes kaikki opiskelijat haluavat jatkaa opintojaan tutkintoon saakka.

Käytännönläheisestä oppimisesta kertoo esimerkiksi se, että opis-kelijat perustivat NAO Bistron. Asiakaskunta kasvoi ripeään tah-tiin, ja oli selvää, että bistrolle oli kysyntää opiskelijoiden tekemän, runsaan ja monipuolisen tuotevalikoiman ansiosta. NAO Bistron innoittamana Variaan hankittiin NAO Bistrovaunu, joka kiertää ympäri Vantaata erilaisissa tapahtumissa, missä nuoret liikkuvat. Bistrovaunussa opiskellaan pikaruokapalvelut -tutkinnon osan sisältöä, jälleen tekemisen meiningillä.

Tule vaunulle juttelemaan, kerromme mielellämme erilaisista mahdollisuuksista opiskella ammattiin.

Lisätietoja: kimpassa.verkkovaria.fi

NAO Bistrovaunu Vantaalla. Työtä, koulutusta ja yritystoimintaa!

Tulevat ravintola-alan ammattilaiset Pirkka Patrikainen ja Eetu Kainulainen ovat löytäneet oman tapansa

opiskella ammattiin.

Ponnahduslauta hiusalalle

Teksti: Katja Alaja | Kuva: Markku Nykänen

★★★★★

TOSITAPAHTUMIIN PERUSTUVA KERTOMUS SIITÄ, KUINKA AMMATIN VOI SAAVUTTAA

MYÖS VALINNAISEN VÄYLÄN KAUTTA.

★★★★★

LÄMMINHENKINEN JA SUJUVASTI OHJATTU TARINA,

JOLLA ON MYÖS HYVIN TÄRKEÄ OPETUS.

★★★★★

KERRASSAAN MAHTAVA JUTTU. TARJOAA IHAN UUSIA ULOTTUVUUK-

SIA JA NÄKÖKULMIA.

kimpassa.verkkovaria.fi

Oletko alle 30-vuotias ja ilman perusopetuksen jälkeistä tutkintoa? Etkö oikein osaa sanoa, mikä olisi sinua kiinnostava ala tai mitä työtä haluaisit tulevaisuudessa tehdä?

Opiskeletko mieluummin käytännön kautta kuin kirjoja lukemalla?

Vantaan ammattiopisto Varia tarjoaa ratkaisun!

Yhteishaussa paikkoja seuraavilla opetusaloilla:

➜ Matkailu-, ravitsemis- ja talousala (yo)

➜ Sosiaali- ja terveysala (pk)

➜ Sähkötekniikka (pk ja yo)

➜ Tekniikka ja liikenne (pk ja yo)

www.varia.fiFacebook.com/VantaanVaria [email protected]

TEKEMÄLLÄ TAITAJAKSI – MASTERING BY DOING


stadinaikuisopisto.fi

Mikä sinusta tulee nyt isona?

Mitäs jos aikuisopiskelet itsellesi uuden suunnan.

Voit hankkia ammatin, uuden tutkinnon tai kehittää itseäsi

omassa työssäsi. Oppisopimuksella opiskelet kätevästi työn ohessa.

Tutustu laajaan koulutustarjontaamme osoitteessa www.tts.fi .

Tarjonnassamme on myös laaja valikoima erilaisia kortti-, passi- ja sertifi kaattikoulutuksia.

Tervetuloa opiskelemaan!

TTS TyötehoseuraRajamäki | Vantaa | Helsinki | Järvenpää | Kouvola | Imatra | Lohja

www.tts.fi

OTA UUSI SUUNTA!

TTSFacebookissa!facebook.com/TTSfi www.keuda.fiKeuda - Työelämän taitaja

Kehity Keudassa!Lennähdä uuteen arkeen!

www.keuda.fi Kysy: [email protected] tai [email protected]

OPPIMINEN JATKUU AINA.

HELSINGIN YLIOPISTOKOULUTUS- JA KEHITTÄMISKESKUS PALMENIA

Helsingin yliopiston Palmenia järjestää vuosittain yli 400 täydennyskoulutusta eri tieteenaloilta. Tutustu ja ilmoittaudu!

WWW.HELSINKI.FI/PALMENIA

40 v.40 v.

Haaveissa uusi ammatti?Tavoitteena uutta osaamista?

LÖYDÄ KOULUTUKSESIWWW.EDUPOLI.FI

Helsinki / Kerava / Porvoo / Vantaa

www.haagaperho.fiTutustu kaikkiin palveluihimme osoitteessa:

Opiskele personal traineriksi ja myy osaamisesi asiakkaille!

Tarjoamme ainutlaatuisen kokonaisuuden, jossa myynnin ammattitutkintoon yhdistyy personal trainerin yhdistyy personal trainerin koulutus.

Ravintola-alan ammattilaiseksi? Opiskele kokiksi tai tarjoilijaksi oppisopimuksella.

Haaga-Perhon suosittu perustutkintokoulutus perustutkintokoulutus alkaa taas!

Erityisesti Sinulle

Soita meille! puh. 050 439 0547 tai katso lisää www.keskuspuisto.fi

20–29-vuotias, kouluttaudu maksutta Nuorten aikuisten osaamisohjelmassa.

EROTU JOUKOSTA!Opiskele ammattiin Amiedussa.Lue lisää amiedu.fi

amiedu.fi

Asiakaspalvelu puh. 010 80 80 90,

[email protected] 8, 00380 Helsinki

Ohjelmatärpit

Tilaisuuden juontaa Annika Damström

HS-tervehdys, toimituspäällikkö Erja Yläjärvi, Helsingin Sanomat

Koulutuksien ja ammattien tulevaisuus – hoitavatko robot jatkossa meidän hommat?Keskustelijoina Christina Andersson, Jyrki Kasvi ja Matti Ilkko

Vuoden ansioituneiden palkitseminen 2014 – Palkinnot ojentaa opetusministeri Krista Kiuru

Onko osaaminen Suomen menestystekijä tulevaisuudessa? Keskustelijoina Tuomo Puumala, Ritva Elomaa, Raija Vahasalo, Päivi Lipponen ja Tuire Santamäki-Vuori

Musiikkia, teatteria

Ohjelmatärpit

Roman Schatz: Oikein väärin ymmärretty

Lounasdisco – Musiikkia, tanssia ja videotaituruutta

Oppikirja - Kuinka oppimisesta tuli jokaisen oma juttu -kirjan julkistus

Työelämä murroksessa – mikä eteen? Keskustelijoina Aku Kopakkala, Antti Kasvio ja Leenamaija Otala. Keskustelua vetää Marketta Mattila

Tuhtia asiaa työelämästä, yrittäjyydestä ja opinnoista

Ammatillisen koulutuksen innovaatiokäsikirjan julkistus

Osaaminen nyt ja tulevaisuudessa23.9.2014 kello 13:00–16:30 Sanomatalon Mediatori,Töölönlahdenkatu 2, Helsinki

Oppiminen käy kuin tanssi 1.10.2014 kello 11:00–15:00Vanha ylioppilastaloMannerheimintie 3, Helsinki

Katso tarkemmat ohjelmat netistä: www.innostuoppimaan.fi ja tule mukaan! Tilaisuuksiin on vapaa pääsy. Tervetuloa!

OTAVAN OPISTONOSUUSKUNTA

1) Aku Kopakkala – Kuva: Timo Turunen 2) Antti Kasvio 3) Christina Andersson – Kuva: Jari Koskinen 4) Päivi Lipponen – Kuva: Leena Louhivaara 5) Ritva Elomaa – Kuva: Bo Stranden 6) Tuomo Puumala – Kuva: Marja Kärkkäinen

Innostu oppimaan -koulutusliite 2014

Documents

Transcript of Innostu oppimaan -koulutusliite 2014