Huippuosaamisstrategia 2016–2018 · 2016-05-27 · 3 1. Alkulause Huippuosaamisstrategian...

Huippuosaamisstrategia 2016–2018

1. Alkulause .......................................................................... 3

2. Yhteenveto strategiasta kuvion muodossa ....................... 4

3. Toimintaypäristöömme vaikuttavat ulkopuoliset strategiat ....................................................... 5 3.1WHOHealth2020jaEUProgramme2014−2020......5 3.2 JRC Science and Policy Report .................................. 6 3.3 Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia ............................................................. 7 3.4 Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia 2020 .................. 10 3.5 Parempaa terveyttä genomitiedon avulla. Kansallinen genomistrategia. .................................... 11 3.6 Turun yliopiston strategia ja Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan strateginen toimintasuunnitelma ...................................................12 3.7 Turun ammattikorkeakoulun strategia ....................... 13 3.8 Suomen Akatemian strategiarahoitus ....................... 13

4. Yhteistyökumppaniemme kanssa solmitun Terveyskampus Turku -sopimuksen merkitys ................. 14

5. Huippuosaamisen rakentuminen .................................... 16 5.1 Henkilökunnan merkitys huippuosaamisessa............ 16

5.2 Kliinisen huippuosaamisyksikön kriteeristöä.............. 17 5.3 Huippuosaamisyksikön perustaminen ja kriteerien täyttymisen arviointi .................................. 18 5.4 Innovaatiotoiminnan nykytila ja kehittäminen ............ 19 Nykytila ..................................................................... 20 Innovaatiojärjestelmän kehittäminen ........................ 20 5.5 Yritysyhteistyön nykytila ja kehittäminen .................. 22 5.6 Viestintä .................................................................... 26 5.7 Riskienhallinta ja SWOT ........................................... 28

6. Huippuyksikköstrategian mukainen toimenpideohjelma ja resurssointi .................................................................. 30 6.1 Huippuosaamisyksikköön liittyvät toimenpiteet ......... 31 6.2 Sisäisen infrastruktuurin kehittämien ........................ 31 6.3 UHCT-koalitioon liittyvät tehtävät .............................. 33 6.4 Käytännön toimenpiteitä, jotka juontuvat toimintaympäristön muutoksista ja muiden strategioiden vaikutuksista ........................................ 33

7. Strategian toteuttamisen tiekartta ................................... 36 7.1 Tiekartan etenemisen konkreettinen aikataulu .......... 36

Sisällysluettelo

3

1. Alkulause

Huippuosaamisstrategian tavoitteena on yliopistosairaalan kilpailuky-vyn turvaaminen. Strategia täydentää ja konkretisoi voimassa olevaa tiede- ja tutkimusstrategiaa. Sen tavoitteena on edistää sairaanhoito-piirin innovaatiotoimintaa ja vahvistaa sairaanhoitopiirin asemaa tutki-mus- ja innovaatiokentässä Turun seudulla, valtakunnallisesti ja jopa kansainvälisesti. Huippuosaamisstrategiaan liittyy keskeisesti yliopis-to- ja ammattikorkeakouluyhteistyö sekä sairaaloiden välinen työnja-ko (Competite and collaborate).

Sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri nimesi 20.3.2015 työryhmän, jonka tehtävänä on laatia esitys huippuosaamisstrategiaksi vuoden 2015 loppuun mennessä. Siihen tulee sisältyä konkreettinen ja aikataulu-tettu toimenpideohjelma vuosille 2016 ja 2017. Työstä piti antaa väli-raportti niin, että työn linjaukset voitiin huomioida päätettäessä sai-raanhoitopiirin vuoden 2016 sitovista tavoitteista.

Työryhmän jäseniksi nimettiin monipuolisesti eri toimi- ja palvelualo-jen edustajia ilmoittautumismenettelyn jälkeen ja mukaan kutsuttiin myös Turun yliopiston, Åbo Akademiin ja Turun ammattikorkeakoulun edustajat.

Strategia on suunnattu alueemme poliittisille päättäjille, sairaanhoito-piirin johdolle, toimi- ja palvelualojen johdolle sekä tutkimusryhmien johdolle, joilla kaikilla on oma roolinsa tavoitteiden saavuttamisessa. Soveltuvin osin strategiaa on tärkeä avata medialle ja sitä kautta alu-een väestölle. On tärkeää, että huippuosaamisyksiköt saavat ansait-

semansa huomion alueen tiedotusvälineissä ja siten ovat lisäämäs-sä kansalaisten luottamusta sairaalaamme kohtaan. Viime kädessä strategian pitäisi olla tuttu koko yliopistosairaalan henkilökunnalle ja erityisesti huippuosaamisyksiköiden ja sellaiseksi tavoittelevien yksiköiden henkilökunnalle, koska huippuosaaminen edellyttää koko henkilöstön erinomaista osaamista ja halua kehittää jatkuvasti omaa toimintaansa.

Työryhmä kokoontui neljä kertaa ja työskenteli lisäksi aihekohtaisiin alatyöryhmiin jakautuneena.

TYöRYHmä

Päivi Rautava, Juhani Soini Risto KaajapuheenjohtajaSamuli Saarni Veli-matti Kähäri Kari RemesRisto Roine Antti Perheentupa Juhani Knuuti Jussi mertsola Peter Boström Satu JääskeläinenLinnea Karlsson Teijo Saari Antti HakanenAnja Kylävalli Ilkka mononen Helena Leino-KilpiJuhani Airaksinen Paula Grönroos

Kutsuttuina asiantuntijoina: Tiina Varis, asiantuntijasihteeri, Tuija Ikonen, Erkki Eerola, Heli Lähteenmäki, Petri Virolainen, Hanna mäkäräinen, Juha Koivu, Tuula Vainikainen, Läsnäolo-oikeus: sairaanhoitopiirin johtoryhmä.

4

Oheisessa kuviossa on hahmotettu se, miten strategiassa on nähty kilpailukykyyn vaikuttaminen. Tärkein kilpailukykyyn vaikuttava tekijä on osaavista tiimeistä koostuva huippuosaamisyksikkö(t). Strategiaa tukee Terveyskampus Turku (UHCT) -yhteistyö sekä tehokas ja toimiva sairaanhoitopiirin infrastruktuuri. UHCT vaikuttaa suoraan itsenäisenä mahdollistajana, samoin kuin sairaanhoitopiirin talous- ja muu hallintostruktuuri. Kaikissa näissä kilpailukykyymme vaikutta-vassa osassa on paljon konkreettista tehtävää, jota varten on muo-dostettava vastuullisia työryhmiä. Huippuosaamisyksikkö voi olla verkostomuotoinen useasta erikois-alasta tai toimi- tai vastuualueesta koostuva yksikkö. Verkostoi- tumisesta saadaan synergiaetuja osaamisen kartuttamiseksi ja kilpailukykymme lisäämiseksi. Tulee määritellä prosessi, jolla

2. Yhteenveto strategiasta

huippuosaamisyksiköksi päästään ja ne ”porkkanat”, joita huippu- osaamisyksikkö-status tuottaa.

Terveyskampus Turku -yhteistyösopimuksen liitteessä on määritelty 5 koria, joiden asiasisältöjen kanssa sopimusosapuolet työskentelevät. Korit ovat A) Tutkimusasiat, B) Hallinnon rakenteet, C) Opetukseen liittyvät asiat, D) Tuotekehitykseen, innovaatio- ja yritysyhteistyötoimin-taan liittyvät asiat ja E) Kampusimagoon liittyvät asiat. Tähän koriin kuuluumyösprofiloitumistyöskentely.

Infrastruktuurin kehittämiseksi tarvitaan tutkimuksen taloushallinnon prosessien, osaamisen tukemisen ja resurssien allokoimiseen keskit- tyvät työryhmät. Kilpailuvalttina voidaan pitää myös prosessien nopeutta ja ketteryyttä.

KILPAILUKYKY

Huippu-osaamisyksiköt

osaavat tiimit

UHCT –innovaatioympäristö

Infrastruktuuripelisäännöt, toimintatavat,

resurssit, prosesssit

5

3.1 WHO Health 2020 ja EU Programme 2014−2020

Kansalaisten/väestön terveyden edistämistä ja terveyttä edistävien ympäristöjen kehittämistä, sairauksien ehkäi-syä ja hoitoa sekä niiden hallinnan tukemista sekä inno-vatiivisten, tehokkaiden ja turvallisten palvelujen kehit-tämistä korostavat WHO Health 2020 ja EU Programme 2014−2020.Näidenstrategioidenmukaanterveyden- huollon tulisi olla korkealaatuista ja terveydenhuolto- järjestelmien kehittämisen näyttöön perustuvaa. Erityistä huomiota on kiinnitetty terveyteen liittyvän tiedon, tieto- järjestelmien sekä elektronisten ratkaisujen tarpeeseen sekä ikääntyvään väestöön. (WHO Health 2020: the European policy for health and well-being ja WHO Health 2020: the European policy for health and well-being).

3. Toimintaympäristöömme vaikuttavat ulkopuoliset strategiat

6

3.2 JRC Science and Policy Report: RIO Country Report Finland 2014

RIO Country Report Finland 2014: Joint Research Centre (JRC) tekemän arvion mukaan kaikkeen tutkimukseen ja tuotekehitykseen käytettävä rahoitus oli vuonna 2014 3,13 % bruttokansantuotteesta, vaikka Suomen hallitus on linjannut tavoitteeksi 4 %. Raportissa todetaan, että The Innovation Union Scoreboard 2014 asemoi Suomen innovaatiojohtajamaiden joukkoon (muita olivat Ruotsi, Saksa ja Tanska). Suomen vahvuuksina pidetään hyvin koulutettua

väestöä, julkisia ja yksityisiä investointeja tutkimukseen ja tuotekehitykseen ja patenttihakemuksia. Pääheikkous on matala kansain-välistymisen taso, niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla.

Huippuosaaminen edellyttää riittäviä resursseja. Terveydenhuollossa huippuosaaminen perustuu tutkittuun tietoon ja tieteellisen tutkimuk-sen mukanaan tuomaan asiantuntemukseen. Terveydenhuollon jul-kisten palvelutuottajien tutkimus- ja kehittämisrahoitus ei Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriä lukuun ottamatta nouse edes yhteen prosenttiin, vaikka alan oletetaan nojautuvan toiminnassaan pelkäs-tään tutkittuun tietoon. matalan tutkimus- ja kehittämisresurssoinnin voidaan katsoa olevan merkittävä este yksilöllistettyjen hoitojen kehit-tämiselle ja uusien innovaatioiden ja bioalan tuotekehittelylle.

7

Kolme ministeriötä (TEm, STm, OKm), Tekes ja Suomen Aka-temia ovat valmistelleet yhteistyössä tutkimus- ja innovaatio-rahoittajien sekä terveysalan toimijoiden kanssa strategian, jonka keskeisenä johtopäätöksenä todettiin, että Suomessa on terveysalalla vahvaa osaamista, jota voitaisiin hyödyntää huomattavasti nykyistä tehokkaammin kasvun ja kilpailuky-vynvahvistamiseksi(www.tem.fi>Ajankohtaista>Julkaisut).Alan yksityinen tutkimustoiminta olisi kasvatettavissa 2,5-ker-taiseksi vuoteen 2020 mennessä yhteistyötä tiivistämällä ja yhteisen toimintaohjelman luomisella.

Strategiassa painotetaan tämän huippuosaamisstrategian kannalta oleellisina seikkoina mm. että terveyssektorin inno-vaatioiden kysyntä tulee viime kädessä potilailta ja on globaa-lia. Lääke- ja terveysteknologisia innovaatioita ei kehitetä eris-tyksissä, vaan kaiken ydin on julkisen ja yksityisen sektorin välinen tiivis kumppanuus. Käytännössä vain yritykset voivat huolehtia keksintöjen jatkojalostuksesta ja kaupallisesta hyö-dyntämisestä. Toisaalta myös hyvin paikallisilla toimintaympä-ristöillä (esim. yliopistollisilla sairaaloilla ja niiden tiedekeskuk-silla) on suuri merkitys alan mikroekosysteemeinä.

Toimialojen tutkimustoiminta on hyvin pitkäjänteistä ja kau- pallisten innovaatioiden kehittäminen vie kauan. Tutkimus- toiminta itsessään tuottaa merkittävää lisäarvoa terveys- järjestelmille. Sen merkitys ja kumppanuus terveydenhuollon

3.3 Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia

palvelujärjestelmän kanssa korostuu yksilöllistetyn lääke- tieteen ja henkilökohtaisten palvelusuunnitelmien yleistyessä. Toimialojen tutkimus- ja kehitystoiminnan muutos suljetuista malleista avoimiin tai erilaisiin yhteistyömalleihin luo Suomelle uuden mahdollisuuden kehittyä alan toimintojen sijainti- paikkana. Suomi on monissa tapauksissa kooltaan ideaali kumppani alan yrityksille.

8

sen rakentaminen. Vuoden 2016 aikana saamme varmasti myös sote-linjauksista juontuvat ohjeet yhteistyöverkostojen laadusta ja yhteistyökumppaneista. Turun seutukunnan yhteisiä isoja hankkeita (esim. Syöpäkeskus, Auria Biopankki, Lääketutkimuskeskus) viedään parhaiten eteenpäin laajalla yhteistyöllä ja samalla varmis-tetaanomaaprofiloitumistamme.

Tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen muodostamaa terveysalan tutkimusyhteisöä kootaan yhteen vaikuttavuuden vahvistamisek-si sekä päätöksentekoa ja yhteiskuntaa paremmin palvelevaksi kokonaisuudeksi (ml. yksityisen sektorin mukanaolo). Tähän liittyy meneillään oleva Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Työter-veyslaitoksen kansainvälinen arviointiprosessi. Tutkimuslaitosten tulisi toimia tiiviissä yhteistyössä yliopistollisten sairaalakampusten ja biopankkien kanssa sekä huolehtia erityisesti yksilöllisen lääke-tieteen ratkaisujen kehittämisestä Suomessa sekä niiden integroimi-sesta perusterveydenhoitoon ja erikoissairaanhoitoon.

meillä on vahva rooli sekä kansallisen biopankin ja sitä koskevan saatavuustietokannan perustamistöissä. Kliinisen tiedon hyödyntä- minen (kliininen tietovarastohanke ja aktiivinen vaikuttaminen rekis-teritutkimuksen lainsäädäntöesteiden poistamishankkeessa) on otettu myös sairaanhoitopiirimme tutkimustyötä edistäviin prioriteet-teihin.

Strategian tiekartassa esitetään seuraavat omaa huippuosaamis-strategiaamme koskevat konkreettiset suositukset:

Yliopistot ja yliopistosairaalakaupungit laativat toimintasuunnitelmat sairaalakeskittymien tutkimus- ja innovaatioekosysteemien sekä niihin liittyvän yritysyhteistyön kehittämiseksi. Suunnitelmien keski- össä on paikallisen toimintaympäristön ja tukimekanismien kehittämi-nen niissä toimivien luovien ja innovatiivisten ihmisten näkökulmasta.

Tähän strategiseen linjaukseen vastaa Terveyskampus Turku (UniversityHealthCampusTurku,UHCT)−yhteistyöyliopistosairaa-lan, Turun yliopiston, Turun ammattikorkeakoulun, Åbo Akademin ja ammattikorkeakoulu Novian kesken.

Korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yliopistollisten sairaaloiden profiilejajatutkimuksenpainopisteitävahvistetaanosaamiskeskitty-mien kansainvälistä kilpailukykyä kehitettäessä. Kaikilla politiikan lohkoilla osaajia kannustetaan kansalliseen yhteistyöhön ja työn- jakoon laadun vahvistamiseksi. Kansainvälinen kumppanoituminen ja houkuttelevuus edellyttävät tutkimuksen korkeaa laatua. Yksi ajan-kohtainen työkalu on Innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelma.

Tätä strategista aluetta edistetään erityisesti yliopistojen rehtorien ja dekaanien yhteistyönä sekä sairaanhoitopiirien johtajaylilääkäri-en ja johtajien kesken. Kansallista yhteistyötä tehdään esimerkiksi biopankkitoiminnan ja kansallisen syöpäkeskuksen valmistelussa. Yhteistyön käytännön este on eri sairaanhoitopiirien liian pienet kehit-tämisresurssit. Tämä hidastaa tai tekee jopa mahdottomaksi asioiden yhteisen edistämisen, kuten esimerkiksi kansallisen syöpäkeskuk-

1.

2.

3.

9

Korkeakoulut ja tutkimuslaitokset tiivistävät keskeisillä korkeakoulu-paikkakunnilla teknologiansiirto- ja kaupallistamistoimintojaan koko-amalla niitä yhteen ja vahvistamalla erityisesti alakohtaista kansal-lista yhteistyötä. Keksintöjen jalostamisessa tuotteiksi ja palve- luiksipanostetaanerityisestiideoidenjakeksintöjenidentifiointiin,kehitystyöhön ja sopivien kumppanuuksien etsimiseen. Toiminto on ekosysteemin merkittävä solmukohta, ja sen tavoitteena on verkottua kansainvälisesti yksityisten ja julkisten toimijoiden kanssa sekä hankkia tarvittavaa patentointi- ja muuta substanssiosaamista tapauskohtaisesti.

Terveyskampus Turku -hanke sekä innovaatiohautomon uudista-minen yhteistyössä Turun kaupungin omistaman Science Parkin, Turun yliopiston ja sairaanhoitopiirin kanssa vievät tätä strategista tavoitetta eteenpäin. Lisäksi VSSHP:ssa on käynnistetty hanke oman innovaatioekosysteemin kehittämiseksi ja tätä varten hae-taan 6AIKA-rahoitusta yhteistyössä Oulun kaupungin ja Oulun yliopistosairaalan kanssa.

mahdollistetaan henkilökohtaisten terveystietojen ja potilasasiakir-jojen sujuva yhteiskäyttö tutkimustarkoituksiin. Laaditaan genomi-tiedon hyödyntämistä koskeva kansallinen toimintaohjelma ja peli-säännöt.

Olemme aktiivisesti mukana ja otamme eri yksiköihimme testatta-vaksi terveystietoteknologisia sovelluksia; esimerkkinä Syöpä-

keskuksen potilaiden pitkäaikaisseurannan mobiilisovellushank-keet. Kliininen tietopalveluyksikkö on perustettu 2015 ja sen käyttö-mahdollisuuksia demonstroidaan toimialueille vuoden 2016 aikana. Sote-järjestelyiden yhteydessä todennäköisesti säädetään kansalli-sesta geenitiedon hyödyntämisestä ja organisoimisesta, joskin genomistrategian implementointi on tehtävä jokaisessa toiminta- yksikössämme ja siksi meilläkin tarvitaan oma implementointi- työryhmä.

Edistetään innovatiivisten hyödykkeiden käyttöönottoa terveys- teknologia- ja lääkelainsäädäntöä uudistettaessa, toimialan insti-tuutioiden strategioissa sekä julkisissa hankinnoissa. Huolehditaan yliopistollisten sairaaloiden käytännön mahdollisuuksista toimia yri-tysten kumppaneina kokeellisessa hoidossa, tuotepilotoinnissa ja muussa kehitystyössä.

Vahvistetaan terveysalan tuotteiden ja lääkkeiden tutkimus- ja kehittämistoimintaa koskevaa ennakoivaa valvontaa kehittämällä yritysten neuvontatoimintaa. Koulutusta terveysalan tutkimusta koskevaan lainsäädäntöön, regulaatioihin ja standardeihin lisätään kansallisesti. mallina voidaan käyttää Fimean tieteellistä neuvontaa ja lääkeneuvolatoimintaa. Hyödynnetään sosiaali- ja terveysalan toiminnan seurannassa ja valvonnassa havaituista ilmiöistä saatava informaatio. Julkiset rahoittajat toimivat linkkinä neuvontaan ja edis-tävät yritysten ymmärrystä relevantista sääntelystä.

4.

5.

6.

7.

Sote-tietohyötykäyttöön-strategia(www.stm.fi>Julkaisut)on STm:n ohjauksessa laajan sidosryhmätyöskentelyn avulla toteutettu katselmus siitä, miten tukea sosiaali- ja terveyden-huollon uudistamista ja kansalaisten aktiivisuutta oman hyvin-vointinsa ylläpidossa parantamalla tiedonhallintaa ja lisäämällä sähköisiä palveluja.

Strategiaa laadittaessa on huomioitu muun muassa Sosiaali-sesti kestävä Suomi-, JulkICT-, terveysalan kasvu-, äly-, genomi- ja big data -strategiat. Strategian toimeenpano koordi-noidaan edellä mainittujen strategioiden kanssa. Tämän

3.4 Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia 2020

strategiatyöskentelyn aikana havahduttiin mm. siihen, että nykylainsäädäntö ei kaikilta osin taivu niihin keinoihin, joilla strategian tavoitteisiin pyritään. Siksi käynnistettiin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastiedon toissijaista käyttöä koskevan lain valmistelu. Lainsäädännön uudistuksella var-mistetaan, että edellä mainittuja tietoja voidaan käyttää esi-merkiksi tietojen ja palveluiden yksilölliseen kohdistamiseen, tutkimukseen ja tiedolla johtamiseen. Esitys uudeksi laiksi tulisi olla valmis toukokuun 2016 loppuun mennessä. VSSHP:llä on edustaja lakiavalmistelutyöryhmässä.

10

11

STm:n asettaman työryhmän valmistelema kansallinen gen-omistrategiavalmistuikeväällä2015(www.stm.fi>Julkaisut).Strategialla luodaan edellytykset genomitiedon tehokkaalle hyödyntämiselle suomalaisessa terveydenhuollossa sekä edis-tetään genomitutkimusta ja genomitiedon sovellutusten kehit-tämistä ihmisen terveyden alalla.

Genomitiedon eli ihmisen koko perimästä saatavan tiedon käyttö terveydenhuollossa yleistyy nopeasti. Tulevaisuudessa terveyden edistäminen ja sairauksien hoito suunnitellaan yhä useammin yksilöllisesti ihmisen perimästä saatavan tiedon perusteella.

Geeniperimään liittyvän tiedon avulla voidaan tehdä parem-pia yksilöllisiä valintoja, tarkentaa diagnostiikkaa sekä valita parhaiten tehoava hoito. Genomitiedon avulla voidaan lisäksi ehkäistä entistä paremmin sairauksia, tehdä kohdennettuja seulontoja, lisätä yksilöiden mahdollisuuksia oman terveyten-sä edistämiseen, tehdä tuloksekkaampaa tutkimusta, kehittää turvallisempia lääkityksiä, tehostaa taudinmääritystä ja lisätä bioalalla taloudellista toimeliaisuutta.

Genomistrategian toteuttamisesta kansallisesti säädettäneen sote-asioiden yhteydessä ja huippuosaamisstrategiaa on täy-dennettävä genomitiedon hyödynnettävyyden osuudelta näi-den linjausten mukaan. TYKS Sapa -liikelaitoksen palvelu-

3.5 Parempaa terveyttä genomitiedon avulla. Kansallinen genomistrategia.

alueet ja Vastasyntyneiden valtakunnallinen Saske-seulonta ovat kansallisella tasolla merkittävä geenitiedon tuottaja ja hyödyntäjä. Auria Biopankilla on oman liiketoimintasuunnitel-mansa mukaisesti suunnitelma myös geenitiedon hyödyntämi-seen. Tyksin genomistrategiatyöryhmä suunnittelee sairaalan sisäisen implementointiohjelman.

12

3.6 Turun yliopiston strategia ja Turun yliopistonlääketieteellisen tiedekunnan strateginen toimintasuunnitelma

Turun yliopistosairaalan lähin yhteistyökumppani tutkimustyön ja huippuosaamisen kehittämisessä on Turun yliopisto ja erityisesti sen Lääketieteellinen tiedekunta. Tiedekunnan strateginen toimintasuunnitelma perustuu yliopiston keskeisiin strategisiin linjauksiin, jotka ovat koulutuksen laadun parantaminen, tutki-muksen laadun ja volyymin kasvu, työhyvinvointi, innovaatio-kapasiteetin parempi käyttöönotto ja alueellinen vaikuttaminen sekä koulutusviennin kehittäminen.

Näitä tukevat poikkileikkaavat teemat ovat kansainvälisyys, vapaa, avoin ja vaikuttava tiede, vastuullisuus sekä yhteistyö ja vuorovaikutus.

Tiedekunnan strategia syventää ja konkretisoi omalta osaltaan yliopiston strategiaa. Yhteistyö Turun yliopiston, erityisesti lääketieteellisen tiedekunnan kanssa on tiivistä.

Terveyskampus Turku -yhteistyö syventää omalta osaltaan myös sairaanhoitopiirin ja yliopiston yhteistyötä.

13

3.8 Suomen Akatemian strategiarahoitus

Suomen Akatemia on myöntänyt vuosille 2015–2019 Turun yliopis-tolle 2,5 miljoonan euron rahoituksen uudesta yliopistojen tutkimuk-sen vahvuusalueiden tukemiseen tarkoitetusta rahoitusohjelmasta. Rahoitus antaa yliopistolle hyvän mahdollisuuden edistää ja terä- vöittää tutkimustaan.

Yliopistojen rahoitushakemukset arvioinut kansainvälinen asian-tuntijapaneeli piti Turun yliopiston lääkekehityksen, diagnostiikan ja kuvantamisen hanketta sekä koulutuksen ja oppimisen hanketta hyvinä, ja muutamaa muuta hanketta varsin potentiaalisina.

Lääkekehityksen, kuvantamisen ja diagnostiikan hanke on Turun yliopistonjaÅboAkademinyhteinen.ÅboAkademisaiprofilointirahaakolme miljoonaa euroa.

Yliopistojen yhteensä saama rahoitus on alueellisen yhteistyön kan-nalta merkittävä summa, joka auttaa lääkekehityksen, kuvantamisen ja diagnostiikan alan kehittämistä. Yliopistot tekevät jo nyt varsin tiivistä tutkimusyhteistyötä, ja Turulla on hyvät edellytykset nousta alan valtakunnalliseksi keskukseksi.

Tyksinonhuomioitavaomassaprofiloitumisessaannämäläheistenyhteistyökumppaneidenprofiloitumisalueet,joillaalueillaontehtyperinteisesti tiivistä yhteistyötä ja sitä tiivistetään vielä UHCT-yhteis-työssä.

3.7 Turun ammattikorkeakoulun strategia

Toinen läheinen kehittämisyhteistyökumppani on Turun ammattikorkeakoulu, jonka strategiassa on korostetusti esillä huippuosaajien koulutus ja innovaatioiden esiin saaminen ja näin innovaatioiden ympärille kehittyvä yrittäjyys.

Sairaanhoitopiirin toimintayksiköt ovat kaikki mukana kaikkien terveydenhuollon ammattiryhmien koulutuksessa ja siksi opetukseen liittyvät asiat ovat läheinen ja luonnollinen yhteistyöalue ammattikorkeakoulun kanssa.

Ammattikorkeakoulut (sekä Turun ammattikorkeakoulu että Novia) ovat mukana Terveyskampus Turku -sopimuksessa, jonka puitteissa kartoitetaan mm. tiiviimpää yhteistyötä opetus-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa.

14

Turun yliopistollisen keskussairaalan kampus on valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittävä terveys- ja biotieteellisen ekosysteemin keskus.

Kampuksella ja sen välittömässä vaikutuspiirissä toimivat organi-saatiot harjoittavat erikoissairaanhoidon lisäksi merkittävää lääke- ja terveystieteellistä tutkimustoimintaa. Tyksin kampuksella koulutetaan eniten lääkäreitä Suomessa. Tyks on myös Suomen ainoa Pohjois-maiden kymmenen parhaan joukossa oleva yliopistosairaala kliinisen tutkimuksen tason vertailussa sijaluvulla 3.

Sopijapuolet eli Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (VSSHP), Turun yliopisto (TY), Åbo Akademi (ÅA) ja Turun ammattikorkeakoulu (TuAmK) ovat neuvotelleet yhteistyösopimuksen, joka tiivistäisi yhteistyötä entisestään. Sopimus Turun terveyskampuksesta (University Health Campus Turku, UHCT) on allekirjoitettu joulukuus-sa 2015 ja sen jälkeen alkaa laaja yhteinen suunnittelutyö. Osapuolet harjoittavat jo tänä päivänä kampuksella tutkimus- ja opetustoimintaa erilaisissa yhteistyörakenteissa. TY ja TuAmK tukeutuvat kampuk-seen tutkinto-opetuksessaan. Kampuksella toimii osapuolten yhteisiä yksiköitä, joista voidaan mainita TY:n, ÅA:n ja VSSHP:n yhteinen valtakunnallinen PET-keskus sekä TY:n, VSSHP:n ja erityisvastuu- alueen muiden sairaanhoitopiirien yhteinen Auria Biopankki ja Tyks erva syöpäkeskus. Kampus kokonaisuudessaan muodostaa Suomen suurimman lääketieteen ja terveysalan moniammatillisen koulutus-keskittymän.

4. Yhteistyökumppaniemme kanssa solmitun Terveyskampus Turku -sopimuksen merkitys

Tyksin kampuksen menestys myös vastaisuudessa on tärkeää kaikki-en sopijapuolien harjoittaman tutkimus- ja opetustoiminnan kannalta. Kampuksen toiminnan turvaamiseksi osapuolet ovat päättäneet tiivis-tää yhteistyötään ja verkostoitua jäljempänä kuvatulla tavalla.

Verkoston tavoitteena on kehittää Turun terveyskampusta monialaise-na, kansainvälisenä huipputason osaamiskeskittymänä lääketietee-seen sekä muihin terveyteen ja hyvinvointiin liittyvillä tutkimuksen ja koulutuksen aloilla

Tavoitteen toteutumiseksi verkosto aikoo edistää

•tieteellisentutkimuksenedellytyksiäjatutkijoiden yhteistyötä kampuksella•verkostoonkuuluvienorganisaatioidenopetus-jakoulutustoimintaa•yritys-jainnovaatiotoimintaakampuksellajasenvaikutusalueella sekä kehittää yliopistosairaalaa innovaatioalustana•hallinnontehokkuuttarakenteitayksinkertaistamallajatoimintojen synergiaa lisäämällä •tutkijoiden,opettajienjaopiskelijoidenyhteisiä toimintamahdollisuuksia kampuksella.

Sopimuksen allekirjoittajat sitoutuivat vuosien 2016 ja 2017 aikana selvittämään ne tehtävät, joihin sopimus antaa aihetta sekä aloit-tamaan uudistustyön sitä mukaa, kun uudistettavia tai kehitettäviä yhteistyöalueita tulee selvityksissä esille. Kehitettävät alueet on listattu viiteen toimintakoriin.

15Turun yliopistollisen keskussairaalan kampus on valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittävä terveys- ja biotieteellisen ekosysteemin keskus.

16

5. Huippuosaamisen rakentuminen

5.1 Henkilökunnan merkitys huippuosaamisessa

Kilpailukykymme muihin ylipistosairaaloihin ja kansainvälisiin vertailu-yksiköihin nähden rakentuu osaamiselle, joka taas muodostuu ennen kaikkea parhaasta henkilöstöresurssista. Parhaan henkilöresurssin saamiseen on mahdollista päästä vain olemalla houkutteleva työn-antaja niin kliinikoille ja tutkijoille kuin hoitohenkilökunnalle ja muulle henkilöstölle. Houkutteleva työnantaja mahdollistaa laajan koulut-tautumisen niin koti- kuin ulkomaisissakin huippuyksiköissä ja turvaa myös tarvittaessa joko yleisen tai täsmätäydennyskoulutuksen kaik-kiin henkilökuntaryhmiin kuuluville niin, että kaikissa tarvittavissa teh-tävissä on asiansa osaava, motivoitunut ja kehittämis- ja kehittymis-

haluinen työntekijä. Johtaminen on kannustavaa ja osaamista edistävää ja turvaa kunkin osaamisen hyödyntäviä tehtäviä.

Kilpailukykymme muodostuu myös Tyksin, Turun Yliopiston ja Åbo Akademin ja terveysalan ammattikorkeakoulujen yhteisestä synergiaedusta unohtamatta Varsinais-Suomen kotimaisia ja kansain-välisiä yrityksiä. Kilpailukyky edellyttää riittävän suuria ja valo- voimaisia yksiköitä, jotka tuottavat kustannustehokkaasti ja yhteis-työssä edellä mainittujen toimijoiden kanssa väestölle erinomaisia terveydenhuollon palveluita, korkeatasoista tieteellistä tutkimusta, jota kautta houkuttelemme parasta henkilöstöä hoidon ja tutkimuksen alueella ja saamme kansallista ja kansainvälistä tutkimusrahoitusta.

Osaamisen kehittäminen vaatii toimintaympäristön, joka tukee ja arvostaa osaamista. On olemassa valmiita ja eri maissa jo koeteltuja malleja, joissa on tunnistettu rekrytoinnin ja sairaalassa pysymisen vetovoimatekijöitä (esimerkiksi magneettisairaala-malli). Tällaisten mallien avulla on mahdollista kehittää terveydenhuollon toiminta- ympäristö, joka tyydyttää henkilöstöä ja samalla tuottaa potilaille parempia hoitotuloksia. Vetovoimaisissa sairaaloissa hoitohenkilöstö vaikuttaa aktiivisesti niihin asioihin, joilla on merkitystä hoitotyöhön ja sen toimintaedellytyksiin. Tutkimuksissa on näyttöä siitä, että veto- voimaisen sairaalan ominaisuuksien täyttämisellä on myönteinen vaikutus hoitohenkilöstön lisäksi myös muun terveydenhuollon henki-löstön rekrytointiin ja organisaatiossa pysymiseen. (JBI 2010.)

17

5.2 Kliinisen huippuosaamisyksikön kriteeristöä

Huippuosaamisyksikössä tuotetaan kansainvälistä huippua olevia potilashoidon palveluita. Palvelut on organisoitu potilaslähtöisesti ja hoito ja tutkimus ovat potilaisiin ja heidän omaisiinsa nähden avointa. Palvelut tuotetaan kustannustehokkaasti. Hoidon laatua seurataan ja kehitetään korkeatasoisella tutkimuksella ja opetuksella ja perus- ja translationaalinen tutkimus on tuotu potilasvuoteen vierelle asti. Tutki-mus tuottaa uusia innovaatioita, joita sitten alueen bioalan yritykset ja teollisuus voivat hyödyntää.

Työryhmä kehitti näistä lähtökohdista käsin huippuosaamisyksi-kön kriteereitä (Liite 1). Ne ovat toistaiseksi käynnistysmittareita, joita testataan ensimmäisillä huippuosaamisyksiköksi pyrkivillä. On huomioitava, että konsernitasolla, toimialue- tai vastuualueta-solla on saatavilla ja löydettävissä (tai ainakin tulisi olla) lukuja ja materiaalia useimpiin asioihin, joita oheisessa taulukossa edelly-tetään.

Huippuosaamisyksikölle määriteltiin kriteerit strategisesta, kliinisestä, tutkimuksen ja opetuksen osaamisesta, prosesseista, resursseista, laadunhallinnasta, kehittämisestä ja innovoinnista sekä kyvystä hankkia yksikölle ulkopuolista rahoitusta. Huippu-yksikön kriteereille määritellään vuoden 2016 aikana myös määrälliset tavoitteet, kun niitä on testattu ensimmäisten Huippuyksiköksi haluavien yksiköiden kanssa. Huippuosaamis- strategian jalkauttamiseksi varattua rahoitusta voidaan käyttää huippuosaamisyksikkö-statuksen hakemistyöhön.

Liitteen 2 taulukkoon on koottu ne yksiköt, jotka ovat toistaiseksi ilmoittautuneet huippuosaamisyksikkökandidaateiksi.

18

5.3 Huippuosaamisyksikön perustaminen ja kriteerien täyttymisen arviointi

Toimialueella oleva osaaminen ja sen dokumentointi käynnistää uuden huippuosaamisyksikön perustamisen. Osaamisyksikölle pitää myös olla kansallinen tai jopa kansainvälinen tarve, joka on todennäköisesti jo ilmennyt lukuisina konsultaatio- tai yhteistyö-pyyntöinä ennen kuin on herännyt ajatus huippuosaamisyksikön perustamisesta. Tarve huippuosaamisyksiköille on riippuvainen paitsi niistä linjauksista, jotka liittyvät aikanaan sote-lainsäädän-nössä määriteltyihin yliopistosairaaloiden tehtäviin ja koordinaatio-velvollisuuksiin, myös yliopistosairaaloiden keskenään sopimasta työnjaosta. Sellaisten alueiden, joiden kehittämisestä yliopistosairaalan on vastattava laajemmin valtakunnassa, on mitä toden-näköisimmin osoitettava osaamisensa jollakin mitattavissa olevilla valtakunnallisilla tai kansainvälisillä kriteereillä ja siihen tässä huippuosaamisstrategiassa määritellyt määrälliset ja laadulliset kriteerit ovat hyvä alku.

Huippuosaamisyksiköitä ei voi kansainvälisesti arvioiden pienes-sä sairaalassamme olla kovin montaa. Huippuosaamisyksikköä on ainakin toiminnan alussa pystyttävä resurssoimaan, jotta tieteelliset ja hoidon laadun kriteerit saadaan kiistatta toteutetuksi.

Uuden huippuosaamisyksikön käynnistäminen on konsernitasolla päätettävä asia, koska se on merkittävä konsernin imago-asia, mutta vaikuttaa myös taloushallintoon. Uuden yksikön menot ja jäsenkunta- ja ulkokuntapotilashoitotoiminnasta sekä maksulli-

sista konsultaatioista koituvat tulot on budjetoitava normaalin budjetointivuosikellon mukaan ja toiminnalliset ja tieteelliset tavoit-teet listattava toimintasuunnitelmaan. Vuoden 2016 tehtävänä on kuvata yksityiskohtaisesti käynnistämisprosessi ja ohjausrakenne sekä tunnistaa ne konsernin toimintaprosessit, joissa on kehitet-tävää sekä käynnistää tarvittavat muutokset, jotta uusi huippu-osaamisyksikkö voi toimia aktiivisesti ja esimerkiksi public-private -yhteistyö on joustavaa ja mahdolliset tuotot voidaan kohdistaa huippuyksikön kehittämiseksi.

Tehtävänä on myös perustaa arviointiraati, joka päättää uuden yksi-kön perustamisesta ja toimintasuunnitelmasta. Työryhmässä tulee olla ainakin konsernin johtoa, tiedekunnan dekaani sekä huippu-osaamisyksiköksi tavoittelevan yksikön toimialajohto.

Vuoden 2016 aikana on myös määriteltävä ne edut ja velvollisuu-det, joita huippuosaamisyksikköstatus yksikölle tuo. Tällaisia etuja virallisesta huippuosaamisyksikköasemasta voisi olla esimerkiksi statuksen virallistaminen ja oikeus nettisivuihin ja oman julkisuus-brandin rakentamiseen konsernin nettisivujen sisälle ja taloudelli-nen tuki toiminnan käynnistämiselle.

Velvollisuutena voisi olla esimerkiksi velvoite raportoida toiminnasta ja laatukriteerien täyttymisestä vuosittain erikseen päätettä-välle taholle (esim. UHCT-ohjausryhmä).

5.4 Innovaatiotoiminnan nykytila ja kehittäminen

Innovointia tapahtuu joka päivä monissa yksiköissä asiasta sen isom-paa numeroa tekemättä. Arkityössä huomataan parempia tapoja teh-dä asioita ja otetaan niitä käyttöön yms.

Järjestelmällisemmässä innovaatioiden tuottamisessa, keräämisessä, jatkojalostuksessa ja hyödyntämisessä on paljon kehitysmahdolli-suuksia.

19

20

Nykytila

Nykytilanteessa (syksy 2015) konsernilla on kuvattuna ja päivitettynä työsuhdekeksintöprosessi ja päivittämistarpeessa oleva aloite-prosessi (Santrassa).

1. työsuhdekeksintöprosessia. kerää mahdollisesti patentoitavat keksinnötb. arviointi ja kaupallistaminen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa c. mikäli keksintö on kaupallistettavissa, pääsääntöisesti puolet nettotulosta ohjataan keksijälle

2. aloiteprosessia. kerää ”parannus-, ratkaisu-, toimenpide- tai kehittämisehdotuksia”b. ”Aloitteeksi ei riitä pelkkä epäkohdan osoittaminen, vaan aloitteen tulee sisältää myös käyttökelpoinen ratkaisu sen korjaamiseen.” c. ”Aloitteeksi ei myöskään käy aloite, jonka aloitteen tekijä voi itse toiminnallaan tai omalla päätöksellään toteuttaa.”d. mahdollinen aloitepalkkio (max 500 e)

Innovaatiojärjestelmän kehittäminen

Tausta:Työ- ja elinkeinoministeriön julkaiseman terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategia asettaa selkeitä tavoitteita tutki-mus- ja innovaatiotoiminalle. Vaikuttimena ovat mm. kaksi asiaa: 1) kansainvälisesti tarkasteltuna terveyteen ja hyvinvointiin liittyvä liiketoiminta on yksi harvoista aloista, joissa liiketoiminta on ollut jatkuvassa kasvussa, 2) valtiot, joissa terveysalan tutkimus- ja inno-vaatiotoiminta on laajaa ja teollisuuden rooli merkittävä, pärjäävät pääsääntöisesti hyvin terveydenhuoltojärjestelmien vertailussa. Yli-opistolliset sairaalat ovat keskeisessä asemassa terveysalan inno-vaatiokeskittymien synnyssä.

Kehittämismahdollisuuksia:1. Keksintöjen tunnistaminen (keksijä ei aina ymmärrä keksineensä) ja keksintöilmoituksen tekeminen (keksijä ei aina tiedä ilmoitusprosessia tai ole motivoitunut tekemään ilmoitusta)

•tietoisuudenlisääminen,hyötyjenmainostaminen•aloiteputkenjakeksintöputkenosittainenyhdistäminen•mahdollisuusmaksaaaloitepalkkiomyöskeksintöilmoituksen tekijälle

2. Innovaatioiden/keksintöjen patentoitavuuden ja kaupallistamismahdollisuuksien arviointi

•vähänomiaresursseja,joskusvoidaankäyttääoman organisaation asiantuntijoita (tyypillisesti keksijä/ryhmä itse)•systemaattisemmanyhteistyönrakentaminenTY:nkanssa (yya-sopimus valmistelussa)•suunnitteillaolevainnoEko-hanke,jonkakauttaluodaan rajapinnat liiketoiminnan kehittämiselle ja yritystoiminnan aloittamiselle (Turku Science Parkin Spark-Up-konsepti)

21

3. Innovaation jatkojalostus ja hyödyntämiskanavat•systemaattisemmanyhteistyönrakentaminenTY:nkanssa (yya-sopimus valmistelussa)•suunnitteillaolevainnoEko-hanke,jonkakauttaluodaan rajapinnat liiketoiminnan kehittämiselle ja yritystoiminnan aloittamiselle (Turku Science Parkin Spark-Up-konsepti)

4. Santran aloitesivun ja pelisääntöjen tarkistus•aloitesivunmukaanaloitekanavaaneikelpaaaloite,jonka raportoija voi itse toteuttaa, tällöin voi jäädä raportoimatta hyviä ajatuksia, jotka olisivat laajemminkin hyödynnettävissä•”pelisäännöissä”lausejatkuu”…eikäsilläoleyleisempäämerkitystä”→tämätäsmennysolisihyvälisätäaloitesivulle•pelisääntöjäolisiehkähyvätarkistaa,esim.kohta12. voisi olla hyvä muotoilla toisin (”Hyväksytyn ja palkitun aloitteen käyttöoikeus siirtyy sairaanhoitopiirille. Käyttö- oikeuden osalta noudatetaan laissa oikeudesta työntekijän tekemiin keksintöihin (L 29.12.1967/656) olevia säännöksiä.”)

5. Keskitetty ongelmien/tarpeiden tunnistaminen ja ratkaisujen etsiminen niihin

•onolemassakanavatkerätätyösuhdekeksintöjäjajo löydettyjä ratkaisuja (aloitteita), joskin keräystä voidaan edelleen tehostaa. Ratkaisujen kehittäminen tunnistettuihin haasteisiin voi kuitenkin vaatia yhteistyötä, tutkimusta jne. Voitaisiin keskitetysti kerätä ratkaisemattomia tarpeita ja seuloa niistä sellaiset, joita viedään eteenpäin, eli joihin

lähdetään kehittämään ratkaisuja joko itse tai ohjataan muualle. Näin aktiivisesti ruokittaisiin innovaatioiden teke-mistä ja tuotettaisiin niitä, eikä vain odoteltaisi niitä spontaa-nisti syntyvän. Näin voitaisiin paitsi kehittää omaa toimintaa,

mahdollisesti myös edesauttaa kansalaisia ja terveyden-huoltoa hyödyttävien uusien tuotteiden-, palveluiden- ja liike-toimintojen syntymistä. Tuote-, palvelu- tai liiketoimintaidea on usein vastaus tunnistettuun ongelmaan.

•suunnitteillaolevassaInnoEko-hankkeessaontarkoitustestatamenetelmiä, joiden avulla voidaan löytää kehittämiskohteita operatiivisesta toiminnasta sairaalaympäristössä, luoda malli ratkaisujen eteenpäin viemiseksi sekä rakentaa rajapin-nat jatkotoimille Turun yliopiston tai Turku Science Park Start-Up -konseptin toimesta. Lisäksi kehitetään sairaalan valmiuksia toimia testiympäristönä sekä sisäisten innovaati-oiden kehittämiseksi että ulkopuolisten yritysten ja organisaati-oiden yhteistyöhankkeissa.

Uhkia/haasteita:•tarpeidenjainnovaatioidenlaajempikerääminen,arviointi ja jatkojalostus vaativat resursseja, joita ei välttämättä ole käytettävissä•hyödyttoiminnastatulevatviiveellä,eivätkäesim.säästöt välttämättä näy talousraportoinnissa

mahdollisuuksia:•innovaatiotjahaasteidenratkaisuttuovatsäästöjäja tehostavat arjen toimintaa•sairaalanerikoistuminenosaamisympäristönä•uudenliiketoiminnansyntysekätuottoyritys-yhteistyö- projekteista•innostavatyöilmapiiri,kunhenkilöstövoivaikuttaatyön sujuvuuteen tai viedä innovaatioita eteenpäin ilman, että se rasittaa keskeistä hoito-, koulutus- tai tutkimustyötä.

22

5.5 Yritysyhteistyön nykytila ja kehittäminen Tämän luvun sisältö on koottu työryhmäraportista. Raportti on kokonaisuudessaan liitteenä 3.

Työryhmä linjasi kuusi kysymystä, joihin vastaamalla kartoitettiin teollisuusyhteistyön nykytila ja kehittämistarpeet. Kirjoitushetkellä eli syksyllä 2015 on meneillään 312 teollisuuslähtöistä hanketta ja niissä rahoitusta5−5,5M€(menojavastaantuloutettavasumma)jalääke-tutkimuksistasaadaan800000−1000000€hyötyvuosittainilmai- sina lääkkeinä.

Pitäisikö VSSHP:n pyrkiä lisäämään teollisuusyhteistyötä? Teollisuusyhteistyötä sekä lääketeollisuuden että laitevalmistajien kanssa tulee lisätä ja lisäämiseen on olemassa myös potentiaalia. Suomessa toimiva alan teollisuus näkee Suomessa tapahtuvan tutki-mustoiminnan olevan myös heidän oma tavoitteensa.

Mitä VSSHP/Huippuosaamisyksikkö saa teollisuusyhteistyöltä? Seuraavia merkittäviä hyötyjä havaittiin:– kalliita lääkkeitä saadaan käyttöön ilmaiseksi– lääkkeitä opitaan käyttämään jo ennen kuin ne ovat markkinoilla– teollisuuden tutkimukset tukevat omaa akateemista tutkimusta– uusia laitteita saadaan käyttöön, mikä mahdollistaa sekä parantuneen diagnostiikan ja hoidon että tieteellisen tutkimuksen– päästään osaksi kansainvälisiä verkostoja– henkilökunta voi osallistua teollisuuden järjestämiin koulutuksiin, mutta myös yliopistosairaalan ja yliopiston tuottamaa koulutusta on suunnattu teollisuuden tarpeisiin– parhaimmillaan teollisuusyhteistyö voi luoda myös uusia innovaatioita ja patentteja ja jopa startup-yrityksiä.

Mitä teollisuuspartnerit odottavat ja arvostavat eniten yhteistyössä sairaalan kanssa? – hyvä osaaminen ja asiantuntijuus tutkijaryhmässä – sovitut asiat ja aikataulut pitävät– rekrytoitavien potilasmäärien arviointi on realistinen, ei ylä- eikä alakanttiin– kontaktihenkilöt ovat helposti löydettävissä– lupaprosessi on jouheva (eettisen toimikunnan lausunto, tutkimussopimukset, tutkimuslupa ym.).

1.

2.

3.

23

Mitkä ovat VSSHP:n keskeiset vahvuudet teollisuusyhteistyössä? – sopivan pieni (suuri) yksikkö, jolloin löytyy monenlaista asiantuntijuutta– yleensä vastaus tiedusteluun tulee nopeasti – lääkärien sitoutuminen pääsääntöisesti hyvällä tasolla– Biopankki ja PET-keskus– Tutkimusvuodeosasto vaativille varhaisen vaiheen lääketutkimuksille– Turku CRC:n palvelut: lupaprosessi on pääosin kunnossa eikä kohtuuttomia viiveitä ole– Turku CRC:n ja tohtoriohjelmien järjestämää kliinisen tutkimuksen (ja GCP:n) koulutusta on paljon VSSHP:ssä (n. 100 henkilöä/vuosi). Mitkä ovat tämän hetken VSSHP:n heikkoudet teollisuusyhteistyössä? – suurin ongelma on ajan puute: rutiinityö vie suuren osan ajasta, eikä voi pitää vapaata, koska sijaisia on vaikea saada. – organisaation tuki tutkimuksen toteuttamiselle on puutteellista– sisäisten palveluiden kustannukset ovat korkeat, erityisesti jos kyseessä pieni hanke – akuuttitutkimusten toteuttaminen on ollut haastavaa– teollisuusyhteistyötä ei arvosteta– strategia ja toimenpideohjelma teollisuusyhteistyöstä VSSHP:n tasolla puuttuu:– ei ole kattavaa kontakti- ja asiantuntijaluetteloa– toimintaa ei koordinoida VSSHP:n tasolla riittävästi. ”Yksi ovi”, jotakauttasaatiedotfirmojenuusistaterapia-alueillesopivista mahdollisista erityisasiantuntijoista ja toiminnoista, puuttuu.

Mitä toimenpiteitä pitäisi tehdä, jotta teollisuusyhteistyö lisään-tyisi ja kukoistaisi? Keskustelujen pohjalta monialainen työryhmä linjasi toimenpideohjel-man teollisuusyhteistyön lisäämiseksi:

1) Toiminnan laajuuden ja merkityksen selvittäminen VSSHP:ssäa. Tiedot teollisuusyhteistyön määristä, volyymistä, raha- määrästä ja trendeistä VSSHP:ssa ja muualla Suomessa tulisi selvittää. Selvityksen tulisi sisältää myös tutkimuksissa saatavien lääkkeiden ja laitteiden arvot sekä muut mitattavat hyödyt VSSHP:lle. Nämä tiedot voi selvittää käyttäen lähteenä mm. Lääketeollisuus ry:n raporttia, Turku CRC:n ja VSSHP:n taloushallinnon rekistereitä sekä yksiköiden arvioita.b. myös tieto siitä kuinka paljon VSSHP:ssä toimii lääke- tutkimukseen fokusoituneita lääkäreitä tai tutkimushoitajia olisi selvitettävä. c. Tulisi toteuttaa selvitys, jossa pyydettäisiin arviota teollisuudelta siitä, miten VSSHP toimii suhteessa lääketeolli- suuteen ja toisaalta myös siitä, miten VSSHP:n eri toimijat suhtautuvat teollisuusyhteistyöhön.

4.

5.

6.

24

2) Toiminnan parempi organisoiminen VSSHP:n tasolla a. Ripeä vastaaminen teollisuuden tiedusteluihin valmiin suunnitelman mukaisesti. Voisiko VSSHP antaa nopeuslupauksen?b. Tukipalvelut tulisi olla nopeasti tutkijoiden saatavissa ja asiat (sopimukset, lupien hakeminen jne.) hoituisivat jouhevasti.c. Lupaprosessia voisi edelleen tehostaa mm. seuraavilla toimenpiteillä:

i. Turku CRC:n rooli nykyistäkin selkeämmäksi. Erilaiset dokumentit, joita toistuvasti tarvitaan tutkimuksissa (Esim. Part 11 dokumentti) tulisi olla valmiina kaikille tutkimuksille. ii. Sopimuspohjat jokaiselle potentiaaliselle yritykselle tulisi olla etukäteen tehtynä valmiiksi. iii. Strategisia sopimuksia tulisi hakea suurimpien kumppaneiden kanssa. Tämä sopimus ei ole sama kuin puitesopimus. Strateginen sopimus voi sisältää valmiiksi konsultaatiota ja sitoumuksen tarjota tutkimusta myös kyseiselle sairaalalle vaikka ei sisällä lupausta, että tutkimus aina toteutettaisiin sopijaosapuolen sairaalassa.

3) Tavoitettavuuden ja tiedotuksen parantaminen

a. Verkkosivut, joissa keskeiset selkeät yhteys- ja muut tiedot teollisuudelle (kontaktihenkilöt, erityisosaajat, osaamisalueet, sopimukset).b. Potilaiden saatavuudesta informoiminen etukäteen. Potilasmäärät tulisi arvioida etukäteen mahdollisia

tiedusteluja varten, jolloin epäily väestön pienuudesta johtuvista rekrytointiongelmista voisi hälventyä. myös muiden sairaanhoitopiirien kanssa voisi tehdä yhteistyötä niin, että mahdolliset potilasmäärät olisivat vakuuttavia.c.Erityisosaamisalueettulisiidentifioida.Ovatlaajemmatkuin varsinaisessa huippuosaamisessa, sillä tarve on usein varsinspesifineneikävälttämättävaadisuurtatutkimusryhmää.d. Strategiset huippuosaamisalueet myös lääketutkimuksessatuleesaattaanäkyvilleprofiiliin(Biopankki,Kliininentieto- palvelu, PET-keskus).e. Järjestetään mahdollisuus nuorille tutkijoille kohdata teollisuuden edustajia (esim. tutkijakoulun yhteydessä). Tapaa- misissa tulisi koulutuksen lisäksi tiedottaa mitä lääketeolli- suudella on tarjota tutkijoille. f. muiden organisaatioiden tarjoamat ja toimintaa tukevat palvelut tulisi kuvata (yliopistot, CROt).

4) Toiminnan tehostaminena. Kliininen tietovarannon ja biopankkitiedon hyödyntäminen. b. Yksiköiden sisällä tapahtuva lääkäreiden motivointi lääketut-kimuksiin. Kouluttautumisen tukeminen yksiköissä esim. GCP-koulutukseen.c. Reagointi ja jouhevuus tulee olla kunnossa, jotta myös akuuttivaiheen tutkimuksiin voitaisiin liittyä. Keskiössä tässä on EPLL, jonka kautta potilasvirrat kulkevat. d. Tutkimushoitajien nykyinen määrä VSSHP:ssä tulisi selvit-tää sekä se miten he voisivat edistää toimintaa laajemmin koko VSSHP:n alueella eikä vain kyseisessä tutkimusryhmässä. Tämä voisi myös mahdollistaa tutkimusryhmien riskin

25

jakamisen tutkimushoitajia palkatessa. Tutkimushoitajilla on erikoisosaamista mm. tutkimusprosesseissa ja auditoinneissa. Turku CRC:n ja tutkimushoitajien keskinäistä roolia voisi selvittää.e. Yksiköt pyrkisivät parantamaan mahdollisuuksia tutkimuksen toteuttamiselle esim. työajan järjestelyn ja keskitetyn rahoituksen avulla. mahdollisesti suurimpiin yksikköihin tulisi perustaa ulkopuolisen rahoituksen turvin ylimääräinen vakanssi, joka mahdollistaisi tutkijan irrottautumisen rutiini- työstä? Tähän liittyvät riskit tulisi kuitenkin selvittää etukäteen.f. Laboratorion teollisuushintoja tulisi muuttaa sellaisiksi, että ne eivät toimisi teollisuustutkimuksia hillitsevänä mekanismina ja olisivat kilpailukykyisiä.g. Apteekin perimiä kustannuksia muuttaa sellaisiksi, että ne eivät toimisi teollisuustutkimuksia hillitsevänä mekanismina.

muita esille tulleita seikkoja:– Akkreditoinnin merkityksestä keskusteltiin, erityisesti sen lisäarvosta teollisuustutkimuksille. Todettiin, että yksikön akkreditoinnista voi olla etua joissakin tilanteissa, mutta teollisuudelle kuitenkin tärkeämpää ovat osaavat ja GCP-koulutetut tutkijat.

Teollisuusyhteistyöhön liittyy kiinteästi ulkoisen rahoituksen (teol-lisuusrahan lisäksi myös EU, TEKES yms. rahaa) taloushallinnon kysymykset.

Mitä ongelmia on ulkoisen rahoituksen järjestelyissä? – Yleisesti todettiin että kovin suuria ongelmia ei ole. – EU-, TEKES- ja Akatemian rahoituksen osalta päänvaivaa

aiheuttaa organisaatioiden erilainen yleiskustannusten käsittely. Yliopistoilla on palveluja, jotka auttavat sopimusten, budjettien ja kustannusseurannan sekä työpanoksen kohdistamisessa, mutta yliopistot myös perivät suurempaa yleiskustannusta. Sairaalasta puuttuvat monet hankkeiden seurantaan liittyvät tukipalvelut, toisaalta myös peritty yleis-kustannus on pienempi. Sairaanhoitopiirin ja yliopistojen tulisi sopia yhtenäisestä käytännöstä näiden hankkeiden taloushallinnosta.

26

5.6 Viestintä

Tieteellisen tutkimuksen, erityisesti huippututkimuksen, tarkoituksena on vaikuttaa. Lääketieteen ja hoitotieteen tutkimuksen tehtävänä on tuottaa uutta tietoa sairauksista ja niiden hoidoista. Sairaanhoitopiirin viestintästrategia korostaa huippuosaamisen esille tuomista yhtenä tärkeänä kilpailukyvyn edistäjänä. Tieteellinen tutkimus ja kansainvä-linen osaaminen ovat keskeisiä vahvuustekijöitä sairaanhoitopiirin ja erityisesti Tyksin maineen rakentamisessa.

Toimivalla ja tehokkaalla viestinnällä edistetään tutkimushankkeen etenemistä rahoituksen hakemisesta tulosten julkaisuun ja jalkautta-miseen terveydenhuoltoon. Tutkimusryhmän ja sen tutkijoiden tulee osata viestiä tutkimusmaailmassa ja tiedeyhteisön ulkopuolisessa maailmassa. Eri ryhmillä on omat tavoitteensa, kielensä ja sääntönsä. Tutkimusyhteisö puhuu samaa kieltä kaikkien yhteisesti ymmärtämillä termeillä ja jakaa uutta tietoa julkaisuissa ja kongresseissa.

27

Suurelle yleisölle viestimisessä kaivataan usein välittäjinä tiedotus-välineitä, jotka operoivat suomalaisten arkikielellä ja tarvitsevat asian ymmärtämiseen ja välittämiseen enemmän konkretiaa, havainnollista-mista ja tulkintaa. Tiedeviestinnässä ymmärrettävyys korostuu, koska asiat ovat lähtökohtaisesti usein vaikeita.

Tutkijoiden ja tutkimusryhmien on tunnistettava omat sidosryhmänsä, jotka kaipaavat tietoa tutkimuksesta koko tutkimuksen elinkaaren ajan. Tiedon tarvitsijoita ovat muun muassa työn rahoittajat, päättäjät, tutki-muksiin osallistuvat potilaat ja heidän läheisensä, toiset tutkijat sekä hoito- ja muita käytännön ratkaisuja kehittävät ja soveltavat toimijat. Toimivat nettisivut ovat elintärkeät (vrt. edellä s.16)

Eri tahojen tiedontarpeiden ymmärtäminen ja tarpeisiin vastaaminen edellyttää käytännöllistä viestintäsuunnitelmaa, jossa tarvittavat toimenpiteet ja niiden ajoitus on määritelty. Tutkimusryhmän, tai laa-jemman tutkimusohjelman, sisällä on tärkeää käydä keskustelua siitä, kuinka hanketta kuvataan eri sidosryhmille. Vaikka asian käytännön viestijänä usein on yksittäinen tutkija, joka hallitsee parhaiten oman näkökulmansa, on jokaisen tutkimusryhmään kuuluvan kyettävä selvit-tämään tarvittaessa myös tutkimustyön laajempi tavoite.

Viestintäsuunnitelman kokoaminen on tutkimusryhmän vetäjän ja seni-oritutkijoiden työtä. Koko tutkimusryhmän on kuitenkin syytä osallistua tutkimuksen tavoitteiden, tutkittavien asioiden ja niistä rakennettavien ydinviestien pohdintaan. Tutkimushankkeen tavoitteiden ja tekemisten lyhyellä yleistajuisella ja hyvin muotoillulla, muutaman virkkeen mittai-sella ydinviestillä on käyttöä myös rahoitusta haettaessa.

Vaikka englanti on ymmärrettävästi tutkimuksen yhteinen kansainvä-linen kieli, on ryhmän tai hankkeen ytimekäs nimi ja ydinviestit syytä muotoilla myös suomeksi, mikä helpottaa viestimistä median kanssa.

Tutkijat ovat erilaisia viestintävalmiuksiltaan. Kaikki voivat kuitenkin kehittää valmiuksiaan ja esiintymistaitojaan. Viestintävalmennusta yleistajuisen tekstin tuottamiseen, tiedotteen kirjoittamiseen tai tiedo-tusvälineissä esiintymiseen kannattaa hankkia, sillä viestintäosaami-sen vahvistaminen on tärkeää tulevaisuustyötä.

Tutkimusryhmien johtajat ja tutkijat saavat apua sekä yliopiston tie-dotuksesta (yliopiston päätoimiset tutkijat ja väittelijät) että VSSHP:n viestintäyksiköstä (sairaanhoitopiirin palveluksessa olevat ja kliinistä tutkimusta tekevät). Sairaanhoitopiirin tiedetiedottaja avustaa viestintä-suunnittelussa ja yksittäisten julkaisujen, kongressien ym. viestintätar-peiden käytännön toteutuksessa. Sairaanhoitopiirin omia tiedotuska-navia ovat henkilöstölehti Hospitaali ja sidosryhmälehti Lasaretti sekä nettisivutvsshp.fijaintranetsivustoSantra(mm.Tiedeikkuna).

medialle voi tiedottaa mm. seuraavista asioista: alkavat tutkimus- projektit, joihin on saatu rahoitusta ja joihin haetaan tutkimuspotilaita; yksittäisten julkaisujen ilmestyminen; tutkimukseen liittyvät merkittävät tapahtumat; kongressit, symposiumit, koulutustapahtumat; palkinnot, apurahat jne. Tutkimusryhmän kannattaa yhdessä viestintäyksikön henkilöstön kanssa keskustella milloin tiedotettava asia on niin merkit-tävä ja kiinnostava, että siitä on syytä järjestää tiedotustilaisuus.

28

5.7. Riskienhallinta ja SWOT

Riskienhallinta on jatkuva prosessi. Jokaisen uuden huippu-osaamisyksiön on perustamisvaiheessa arvioitava hankkeen riskejä, niiden todennäköisyyttä ja niistä mahdollisesti aiheutu-va haitta.

Riskienhallintasuunnitelman tarkoituksena on ennustaa, mini-moida tai poistaa huippuosaamisyksiöiden perustamiseen liittyviä riskejä ja suojata potilaita, henkilökuntaa, konsernin omaisuutta ja pääomaa. Suunnitelma on lista potentiaalisista hankkeen toimintaa uhkaavista vaaroista. Riskien arvioinnissa määritellään niiden todennäköisyys ja mahdollisuudet riskien vähentämiseen.

Riskien todennäköisyyden ja vaikutusten kirjaaminen konkre-tisoi tarvittavia riskin vähentämistoimenpiteitä ja niistä aiheu-tuvia kustannuksia (henkilöstön kouluttamista tai investointeja parempiin laitteisiin, toiminnan markkinointia tms.). Arviossa otetaan kantaa, ylittävätkö riskien vähentämiseen tarvittavat kustannukset toteutuneen riskin odotettavien seurausten kus-tannukset.

Aina kun yksikössä tapahtuu toiminnan kannalta merkittäviä muutoksia, riskiarvio päivitetään.

29

Vahvuudet:monipuolista osaamista

Halua olla huippu

Uusia tiloja, jotka mahdollistavat uudenlaisen tekemisen

Saatu asioita maaliin ennen muita (Biopankki, KTV, Erva syöpäkeskus, Harvinaiset sairaudet)

Osataan aloittaa ja tehdä asioita vaikka rahoitusympäristö epävakaa

Henkilökunnassa ennakkoluulotonta yritteliäisyyttä ja kehityshalua

Konsernin tuki

Sopivakoko->ketterä”ihmisenkokoinensairaala”

mahdollisuus kasvaa huippuosaajaksi

Yliopisto sisällä sairaalassa

Kliininen tietopalveluyksikön käyttömahdollisuus (mm. vaikuttavuuden mittaaminen)

Huippuosaamisyksiköiden perustamiseen liittyvä VSSHP/Tyksin SWOT

Mahdollisuudet:Turku selkeä bioalan keskus

monipuolinen UHCT-yhteistyö

Osaajat lähellä toisiaan

Lisätilaa ja uusia mahdollisuuksia medisiina D:ssa

Kansalliset ja kansainväliset strategiat kannustavatprofiloitumaan

Sote kaikilla edessä, meillä moni asia yhteistyössä ja tietojärjestelmien hyödyntämisessä jo edennyt

Talousalueen väestö suhtautuu positiivisesti osaamiseemme

Perinnettä yhteispohjoismaisesta yhteistyöstä

Bioala ja kaupunki mukana kehitystyössä

Sisäinen ympäristö

Ulkoinen ympäristö

Heikkoudet:Resurssit pienet vaativaan käynnistämisprosessiin

Etumatkaa ei osata hyödyntää

Ei löydy yhteistä tahtotilaa resurssoida huippua

Huippuosaamisstrategian vaativa johtamisprosessi epäonnistuu

Johtajan vaihdos kriittisessä kohdassa

Huippuyksiköiden vetovoima ei riitä huippuosaajien rekrytointiin

Koko henkilöstö ei näe tarvetta jatkuviin muutoksiin

Kriittisen osaamisen massa on vielä pieni (populaation vähyys)

Uhat:Yo-sairaaloidenkeskenomaprofiloitumisemmeepäonnistuu

UHCT ei lähde lentoon

Lääke- ja diagnostiikkayritykset eivät lähde mukaan

Poliittiset päätökset estävät kehittymisen huippuyksiköksi

Sote-organisoitumisen yksityiskohdat ja rahoitus auki

Sisäisessäprofiloinnissaepäonnistuminen(porkkanatvääräänkoriin)

Byrokratia tuhoaa innovatiivisuuden

Potilasvirta liian pieni

Aivovienti

6. Huippuyksikköstrategian mukainen toimenpideohjelma ja resurssointi

Huippuosaamisstrategiatyöskentely on VSSHP:n sitovien tavoittei-den mukaista toimintaa. Toimenpideohjelman edetessä ja huippu-osaamisyksiöiden arviointitoiminnan käynnistyessä tulevat tarvittavat investoinnit konkreettisemmiksi. Selvää on, ettei ilman kustannuksia pystytäprofiloitumaanjarakentamaankansallistajakansainvälistähuippua olevaa toimintaa. Vuodelle 2016 talousarvioon on varattu 350000€huippuosaamisstrategiatyöntoteuttamiseksi.

Seuraavassa on listattu käynnistettäviä toimenpiteitä aihealueittain ja aihealueiden sisällä priorisoiden. Taulukkoon on listattu myös ehdo-

30

tuksia työryhmien vetäjiksi. Toimenpiteet on koottu neljään luokkaan, 1) Huippuosaamisyksikkö-käsitteeseen liittyviin, 2) sisäisen infra-struktuurin kehittämiseen liittyviin, 3) UHCT- koalitioon liittyviin ja 4) toimenpiteisiin, jotka juontuvat muista strategioista tai toimintaym-päristön muutoksista ja jotka vaativat toimenpiteitä jalkautuakseen.

Huippuosaamisstrategian jalkautumista ja toimenpideohjelman edis-tymistä seuraa Tiede- ja tutkimusstrategian arviointiryhmä, joka raportoi edistymisen kerran vuodessa sairaanhoitopiirin hallitukselle ja Terveyden ja sairaanhoidon johtoryhmälle.

31

6.1. Huippuosaamisyksikköön liittyvät toimenpiteet

Toimenpide 1 Selvittää huippuosaamisyksikön perustamisen prosessi ja määritellä huippuosaamisyksikön kriteerit

Kuvaus: Kuvata se hallinnollinen ja tieteellinen prosessi, jonka läpikäymällä yksikkö saa konsernissa huippu- osaamisyksikön statuksen.

Nimetä toimielin arvioimaan huippuyksikkö- hakemukset.

Alatyöryhmä, joka hioo työryhmän valmistelemat huippuosaamisyksikön kriteerit (Liite 1) eli mitä mitataan ja mistä yksikkö saa pisteitä.

Vastuuhenkilö: JYL Samuli Saarni, pj

Työntekijät: Toimielimen avuksi arviointityöhön määräaikainen asiantuntijasihteeri

Työryhmä:

Aikataulu: 1-3/2016

Tulos: Nimetty3−5hengentoimielin,jokaarvioi hakemukset kuvatun prosessin mukaan.

6.2. Sisäisen infrastruktuurin kehittämien

Toimenpide 1 Huippuosaamisyksikön talousseurannan kehittäminen ja sen edellyttämät muutokset nykytilaan

Kuvaus: Tunnistaa ne konsernin toimintaprosessit, joissa on kehitettävää. Käynnistää tarvittavat muutokset, jotta uusi huippuosaamisyksikkö voi toimia aktiivisesti ja esimerkiksi public-private -yhteistyö on joustavaa ja mahdolliset tuotot voidaan kohdistaa huippuyksikön kehittämiseksi.

Vastuuhenkilö: Talouspäällikkö Heli Lähteenmäki, pj

Työntekijät:

Työryhmä:

Aikataulu: 1-8/2016

Tulos: Vuoden 2017 budjetoinnissa voidaan huomioida huippuosaamisyksikön toiminnan vaatimat talousseurantaprosessin muutokset.

32

Toimenpide 2 Kliinisen tiedon ja taloustiedon hyödyntäminen toiminnan ohjaamisessa, laadun ja vaikuttavuuden mittaamisessa sekä benchmarking-toiminnassa

Kuvaus: Luodaan järjestelmä potilastiedon ja taloustiedonhakemiseksi eri operatiivisista tietojärjestelmistä, heterogeenisen datan uudelleen organisoimiseksi, datan käyttäjien Loki-kirjanpitoon, laskentaympäris-tön kehittämiseen, dataluovutuksiin ja datan visuali-sointiinsekägraafistenkäyttöliittymienrakentami-seen, taloustiedon ja kliinisen tiedon yhteensovitta-miseksi ja hyödyntämiseksi.

Vastuuhenkilö: Tietopalvelupäällikkö mari Siimar, pj

Työntekijät: medbit-projektitiimi, VTT-projektitiimi, data-tutkija, IT-erityisasiantuntija, data manageri, peliohjelmoija-tietojenkäsittelijä

Työryhmä:

Aikataulu: 2016

Tulos: Vuoden 2017 alusta toimivat yksilötason tiedonyhdistäminen off-line tietoturvallisessa ympäris-tössä, valmius vastaanottaa heterogeenistä dataa (Hadoop), datan harmonisaatio ja postgreSQL-tieto-kantaan vienti, tutkimuksen tarvitsemien data mar-tien luonti, harmonisaatio scriptien versionhallinta ja dokumentaatio, data luovutusten jäljittäminen, tut-kijalla on näkymä tietoihin, joihin hänellä on oikeus sekä tutkijan analyysiympäristö on luotu (= data ei liiku tutkijan omalle koneelle, ainoastaan analyysi-

tulokset), toistuva statistiikka ja yksinkertaiset data-luovutukset ovat nopeita ja vakioituja, laatu- ja hoito-jen vaikuttavuustiedon joustava saanti, innovaatioi-den hyödyntäminen.

Toimenpide 3 Innovaatioekosysteemin rakentaminen

Kuvaus: Innovaatioekosysteemin tavoitteena on toiminta-kustannusten alentaminen, innostava työympäristö sekä uuden liiketoiminnan synnyttäminen. Luodaan sujuva prosessi - tehtyjen ideoiden ja innovaatioiden löytämiseksi ja saamiseksi evaluointiin, jatkokäsittelyyn tai liiketoi-minnaksi - sairaalan käytön tehostaminen testiympäristönä uusille innovaatioille ja yritysten tuotekehitykselle - varmistaa selkeä liitäntä myös Innovatiiviset julkiset hankinnat -hankkeeseen - nivotaan yhteen 6AIKA-hankkeen, Kinos, Science Parkin vetämä yrityshautomohanke ja muut asia- kokonaisuuteen liittyvät UHCT- piirissä olevat hankkeet.

Vastuuhenkilö: Tutkimusylilääkäri Päivi Rautava, pj

Työntekijät: -

Työryhmä:

Aikataulu: 1.1.2016-30.6.2017

Tulos: Sairaalassa on luotuna innovaatioiden löytämiseksi ja hyödyntämiseksi sujuva toimintamalli, jonka henkilökunta tuntee. Prosessin rajapinnat UHCT-hankkeisiin on selkeät.

33

6.3. UHCT-koalitioon liittyvät tehtävät

UHCT-sopimuksen liitteessä määritellään 5 koria, joiden asiasisältö-jen kanssa sopimusosapuolet työskentelevät. Korit ovat A) Tutkimus-asiat, B) Hallinnon rakenteet, C) Opetukseen liittyvät asiat, D) Tuote-kehitykseen, innovaatio- ja yritysyhteistyötoimintaan liittyvät asiat ja E) Kampusimagoon liittyvät asiat. Näistä kaikista alueista tullee tehtä-viä myös sisäiseksi kehittämiseksi.

Toimenpide 1 UHCT–toiminnan aiheuttamien toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus konsernissa (tukee ja jalkauttaa UHCT-päätöksiä)

Kuvaus: Etsiä ja poistaa käytännön toiminnassa tai säännöstöissä esteitä, jotka haittaavat:- tieteellisen tutkimuksen edellytyksiä ja tutkijoiden yhteistyötä kampuksella- verkostoon kuuluvien organisaatioiden opetus- ja koulutustoimintaa - yritys- ja innovaatiotoimintaa kampuksella ja sen vaikutusalueella - hallinnon tehokkuutta - tutkijoiden, opettajien ja opiskelijoiden yhteisiä toi-mintamahdollisuuksia kampuksella

Vastuuhenkilö: JYL Samuli Saarni, pj

Työntekijät:

Työryhmä:

Aikataulu: 1.1.2016−30.6.2017

Tulos: Yhteistyön tiivistämisen rakenteet on luotu, tutkimus- ja opetushallinnon sujuvien toimintakäy-täntöjen esteet poistettu ja yhteyshenkilöt nimetty yhteistyön pääprosesseihin.

6.4. Käytännön toimenpiteitä, jotka juontuvat toimintaympäristön muutoksista ja muiden strategioiden vaikutuksista

Toimenpide 1 Genomistrategian implementointi sairaalan potilastyöhön ja tutkimukseen

Kuvaus: Luodaan edellytykset genomitiedon tehokkaalle hyödyntämiselle sairaanhoitopiirin yksilöllistetyssä potilastyössä, tutkimuksessa ja genomitiedon sovellusten kehittämisessä.

Vastuuhenkilö: Ylilääkäri Jaakko Ignatius, pj

Työntekijät:

Työryhmä:

Aikataulu: 2016

Tulos: Vuonna 2017 konsernissa on mahdollisuus terveyden edistämiseen ja sairauksien hoitoon yksilöl-lisesti ihmisen perimästä saatavan tiedon perusteella, jotta geeniperimään liittyvän tiedon avulla voidaan ehkäistä sairauksia entistä tehokkaammin, tehdä parempia yksilöllisiä valintoja, tarkentaa diagnostiik-kaa sekä valita parhaiten tehoava hoito sekä lisätä seudun bioalan toimintaa.

34

Toimenpide 2 Viestintä apuna profiloitumisessa ja huippuosaamisen mainostamisessa

Kuvaus: Työryhmä kuvaa konsernin viestintäsuunnitelmaannojautuen, miten UHCT-yhteistyön tuloksena valittu profiloituminentuodaanpaikalliseen,kansalliseenja kansainväkiseen tietoisuuteen ja miten huippu-osaamisyksikkö tuo omaa osaamistaan esille niin, että valtakunnallinen erityisosaaminen tulee asia-kaskunnalle (potilaat, palvelujen ostajatahot, tutkija-lähtöiset ja teollisuuslähtöiset tutkimusyhteistyöpart-nerit) parhaiten tietoon.

Vastuuhenkilö: Viestintäpäällikkö Esa Halsinaho, pj

Työntekijät: Tiedetiedottaja,graafikko

Työryhmä:

Aikataulu: 2016

Tulos: Vuoden 2017 alusta on olemassa yhtenevä käytäntö, jolla konserni tukee huippuosaamis- yksiköitä palveluidensa mainostamisessa, brandin luomisessa, median kautta ulos tulemisessa myön-teisessävalossakuvatenosaamista,profiloitumisenkautta tulleita vastuualueita sekä potilaiden hoitoon hakeutumista ja tutkimuksiin rekrytoitumista. Netti- sivut tukevat yksiköitä viestinnässä.

Toimenpide 3 Nettisivut innovaatioiden etsimisessä

Kuvaus: Santran keksintöjä ja työprosessien kehittämistä kuvaavat tekstit tarkennetaan ja tehdään työntekijäystävällisiksi.

Vastuuhenkilö: Tutkimuslakimies Tom Southerington, pj

Työntekijät:

Työryhmä:

Aikataulu: 2016

Tulos: Santran työsuhdekeksintöprosessia kuvaavat sivutovat ajanmukaiset, innostavat ilmoittamaan eri-laisista, pienistäkin keksinnöistä ja työprosessia parantavista ideoista ja kuvaa selkeästi eri mah-dollisuudet hyödyntää keksintöä, samoin ne tahot, joihin kannatta heti olla yhteydessä.

Toimenpide 4 Toimeksiantolähtöisen tutkimuksen tutkimus- prosessin tarkentaminen ja tehostaminen

Kuvaus: Analysoidaan toimeksiantotutkimuksen käynnis-tämisen prosessin pullonkaulat ja poistetaan ne. Erityisesti selvitetään mahdollisuudet apteekin, laboratorion ja kuvantamisen tutkimuksen käynnis-tämismaksukäytännön kohtuullistamiseen sekä eri toimialueiden perimien käyntihintojen yhtenäistämi-seen.

35

Vastuuhenkilö: Talouspäällikkö Heli Lähteenmäki, pj

Työntekijät:

Työryhmä:

Aikataulu: 1–8/2016

Tulos: Uudistetut käytännöt ja hinnastot toimeksiantotutkimuksen tutkimuslupaprosessissa.

Toimenpide 5 Pyrkiminen kohti vetovoimaista sairaalaa

Kuvaus: Varmistetaan kilpailukykyisen työnantajan rooli, kunrekrytoidaan osaavia ja kehitysmyönteisiä tulevaisuuden luojia. Työryhmä luo toimintamallin, joka implementoi-daan sairaalamme arkeen.

Vastuuhenkilöt: Hallintoylihoitaja Päivi Nygren, pj (näyttöön perustuva laadukas hoitotyö)

Henkilöstöjohtaja Katariina Similä, pj (osaamisen kehittäminen)

Työntekijät:

Työryhmä:

Aikataulu: 2016

Tulos: Vuoden 2018 alusta sairaalassa on toimintaympäristö,joka tyydyttää henkilöstöä, aktivoi henkilöstä vaikutta-maan työyhteisöön ja hoidon kehittämiseen ja samalla tuottaa parempia hoitotuloksia. mikäli vuonna 2017 näyt-tää siltä, että virallisella magneettisairaalastatuksella on rekrytointia ja vetovoimaisuutta lisäävä vaikutus, käyn-nistetään asiaan liittyvä akkreditointiprosessi.

Toimenpide 6 Tutkijavaihdon ja huippurekrytointien edistäminen

Kuvaus: Vilkas kansainvälinen tutkimustoiminta ja tutkija- ja kliinikkovaihto kouluttavat huippuosaajia, jotka tulee pystyä rekrytoimaan huippuosaamisyksiöi-himme. Kehitetään UHCT-verkoston yhteisillä ohjel-milla ja toimenpiteillä konkreettisia mahdollisuuk-sia tukea tutkija- ja kliinikkovaihtoja ja rekrytointia. Huippuosaamisalueilla tulisi myös olla mahdolli-suus lähettää henkilökuntansa jäsen täsmäkoulu-tukseen johonkin kansainväliseen huippuyksikköön.

Vastuuhenkilö: Henkilöstöjohtaja Katariina Similä, pj

Työntekijät:

Työryhmä:

Aikataulu: 2016–2017

Tulos: Vuoden 2018 alusta on kehitetty konkreettisia tuki-muotoja helpottamaan tutkijavaihtoa ja kliinikoiden koulutusvierailuja ja takaisin paluuta ja rekrytointia omaan sairaalaan.

36

1. Hallitus nimeää ohjausryhmän; esityksenä ohjausryhmäksi Yliopistotoimikunta

2. Ohjausryhmä käynnistää toimikunnat

3. UHCT-ohjausryhmä konkretisoi kohdan 6.3. työryhmän toimintaa

4. Strategian toteutumisen edistymisestä Tutkimusylilääkäri raportoi Yliopistotoimikunnalle ja UHCT-ohjausryhmälle kahdesti vuodessa ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallitukselle vähintään kerran vuodessa

5. Hallitus hyväksyy, että huippuosaamisyksiköiksi haluavia voidaan tukea taloudellisesti hakuprosessissa ja huippu- yksikköstatuksen saaneille annetaan tuotekehitysrahoitusta tavoitteidensa toteuttamiseen.

7.1. Tiekartan etenemisen konkreettinen aikataulu

1. Huippuosaamisstrategian hyväksyminen hallituksessa tammikuu 2017

2. Luvun 6 työryhmien perustaminen helmikuu 2016

3. Ensimmäisten huippuyksikköhakemusten perusteella testataan Liitteen 1. kriteeristön toimivuutta tammi-helmikuussa 2016 ja tehdään tarvittavat täydennykset kriteeristöön

4. Julistetaan auki huippuosaamisyksikköhaku helmikuu 2016

5. Työryhmien väli/loppuraportit toukokuun 2016 loppuun mennessä

6. Raportointi Yliopistotoimikunnalle ja UHCT-ohjausryhmälle kesäkuun alussa 2016

7. Työryhmien raporttien aiheuttamat ja ohjausryhmissä hyväksytyt toimenpiteet huomioidaan vuoden 2017 talousarvion suunnittelussa syyskesä 2016

8. Työryhmien loppuraportit marraskuun loppuun 2016 mennessä

9. Raportointi Ohjausryhmille ja VSSHP:n hallitukselle 2016 joulukuussa

10. Huippuosaamisyksiköt käynnistyvät 2017 alusta

11. Raportointi strategian toteutumisesta kesäkuun alussa 2017 ja 2018 ja joulukuun alussa 2017 ja 2018

12. Käynnistetään Tiede- ja tutkimusstrategian ja tarvittaessa huippuosaamisstrategian päivitys tammikuussa 2017.

7. Strategian toteuttamisen tiekartta

37

KRITEERIT

Strateginen osaaminen

Suunnitelmat ja raportointi

Yhteistyö yliopiston ja partnerien kanssa UHCT:n raamissa

Resurssit

Prosessit

Näkyvyys ja tavoitettavuus

Henkilöstön tehtäväkuvaukset ja vastuut

Kliininen osaaminen

Diagnostiikan ja hoidon tulokset kansallisesti mitattuina huipputasoa

Diagnostiikan ja hoidon tulokset kansainväli-sesti mitattuina korkeatasoista

Kansallinen rooli palvelujen tuottajana

Kansallisesti tai kansainvälisesti tunnustettu kliininen vaikuttaja

Jatkuva henkilökunnan koulutus ja osaamisen varmistus toteutuu shp:n keskitasoa paremmin

Potilaslähtöisyys

Tutkimuksiin ja hoitoon pääsy

Potilaiden informointi ja voimaannuttaminen

Dokumentoitu laadunhallinta

Akkreditoitu laatu/toiminnanohjausjärjestelmä

Sertifioitutaimuuulkoisestiarvioitutoiminnanohjausjärjestelmä

TAI

Omien tulosten seuranta ja vertailu relevantissa kansallisessa tai kansain-välisessä Bm-ryhmässä

Tila- ja henkilöstöresurssit standardien mukaiset

Riskien hallinta ja poikkeustilanteiden varmistus

Keskeisten prosessien toimintaohjeet käytössä

Potilasohjeet käytössä

Liite 1:

KLIINISEN HUIPPUOSAAMISYKSIKÖN KRITEERISTÖ VSSHP:SSÄ

MITTARIT

Strateginen suunnitelma, jossa on määritelty visio ja tärkeimpien toimintojen tavoiteltava taso, miten edistymistä arvioidaan sekä kehit-tämistoimenpiteet.

Yhteistyösopimukset hoitoyhteistyöstä/palvelu-tuotannosta, opetuksesta ja tutkimuksesta

Kirjalliset kuvaukset rahoituksesta ja sen kehit-tämisestä (hoito/opetus/tutkimus)

Ydinprosessit kuvattu

Toimivat www-sivut, joissa huomioitu potilas, palvelun ostajat, tutkijat, henkilökunta

Dokumentoitumoniammatilliset työryhmät kuvattu

jatkuvat systeemimittarit ja potilasryhmäkohtai-set vaikuttavuusmittarit

jatkuvat vaikuttavuusmittarit ja tulokset kan-sainvälisessä vertailussa

ulkokuntapotilaiden määrä ja osuus

jäsenyydet kansallisissa/kv-työryhmissä (esim. Käypä hoito, STm, THL, FImEA)

dokumentoidut menettelytkoulutusseuranta ja henkilöstömittarit

24/7 järjestetty ja kuvattu nettisivuilla

suullinen informointi hoidossa tapahtuvista muutoksista, monipuoliset potilasohjaus-materiaalit kunnossa ja jaossa, omahoi-don tukeminen, omaisten huomioiminen, potilaspalautejärjestelmä toiminnassa ja potilaspalautteen järjestelmällinen käsittely, potilastyytyväisyyden mittaus ja tuloksien esittäminen nettisivuilla, potilasraadit

tulokset ulkoisessa auditoinnissa

tulokset ulkoisessa auditoinnissa

rekisteritiedon laatu validoitu, vuosittainen vertailu toteutuu

kansalliset tai kansainväliset vaatimukset

menettelykuvaukset ja päivitykset

kuvaukset ja päivitykset


38

Itsearvioinnit tai sisäiset auditoinnit

Dokumentointi- ja validointiohjeet käytössä

Ulkoiset validoinnit ja auditoinnit, jos on

Reklamaatioiden seuranta ja käsittely

Vaaratapahtumien ilmoittaminen ja käsittely

Hoitohaittojen seuranta

Laadun parantaminen ja kehittäminen

Tietosuoja

Tutkimus ja opetus

Kansallinen tieteellinen toiminta ja tutkimusyhteistyö

Kansainvälinen tieteellinen toiminta ja tutkimusyhteistyö

Biopankkitutkimukset aktiivisuus

Tutkimusstrategia

Kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö jatko- ja täydennyskoulutuksessa

toteutumisen frekvenssi


frekvenssi, tulokset

menettelyt kuvattu, määrät, trendit

seurantafrekvenssi, määrät, trendit

lukumäärä, trendit

korjaavien toimenpiteiden ja kehitys-projektien määrä

menettelyt kuvattu

toimituskunnat, tutkimusryhmä, moni-keskustutkimukset, apurahahakemusten arviointi ja muu toiminta tutkimusrahoituksen luottamustehtävissä, tutkimuksen yhteis-kunnallinen vaikuttavuus

tieteellisten sarjojen toimituskunta-jäsenyydet, tutkimusryhmän jäsenten kansainvälisyys tutkijavaihdot (seniorit/postdoc) monikeskustutkimuksetasiantuntijatehtävät ulkomaisissa yliopistoissa (vastaväitökset, esitarkastukset jne.)apurahahakemusten arviointitehtävät

biopankkitutkimuksen määrä

kirjattu, edistymistä seurataan

asiantuntijatehtävät kansallisissa ja kansain-välisissä yhteisöissä, luennointi ulkomailla/kotimaassa, koulutusvaihto, oppimateriaalien tuotto, kansallisten/kansainvälisten koulutus-tapahtumien järjestäminen, kansainvälisten kongressien järjestäminen

Koulutussuunnitelmat ja -ohjelmat

Jatko-opiskelijat: syventävät, maisterintutkintoa, lisensiaatti- ja tohtoritutkintoa suorittavat

Tutkimuksen ja tutkimusryhmien monialaisuus ja kansainvälisyys

Aktiivinen tutkimustoiminta

Kehittäminen ja innovointi

Alueellinen integraatio (TY, ÅA, AmK, Biocity, Turku Science Park) tai kansallinen/kv yhteistyö

Yhteistoiminta TY:n kärkihankkeiden kanssa

Innovointi

Kyky hankkia ulkopuolista rahoitusta

Kliinisen toiminnan rahoitus

Tutkimuksen ja kehittämisen rahoitus

oman alan eri henkilökuntaryhmien koulu-tustarpeen analyysi, kuvaukset, auditoinnit

junioritutkijoiden määrä

yhteistyökumppaneiden määrä, edustettujen tieteenalojen määrä

alkuperäisjulkaisut, kansalliset ja kansain-väliset oppikirjat, kansalliset ja kansain-väliset väitöskirjat (ohjaus, esitarkastukset, ohjausryhmät, paikalliset, kansalliset, kansainväliset, vastaväitökset), palkinnot

teollisuuslähtöinen yhteistyö, yhteistyöpro-jektit

projektit,Kuuluuko oma aihealue TY:n kärkihankkeisiin

aktiivinen toiminta VSSHP:n innovaatioe-kosysteemin osana,oma innovaatiostrategia,innovaatiot, patentit

ulkokuntamaksut, yhteistyösopimukset

strategia niistä asioista ja aiheista, mitä rahoitetaan, apurahat, valtion hanke-rahoitus, kansainvälinen rahoitus, tutkimusyhteistyösopimukset (tutkijalähtöiset/teollisuuslähtöiset) (perus/translationaalinen/kliininen tutkimus)

39

TOIMIALUE Tules

Sydänkeskus

Vatsa ja urologia

Neuro

Medisiininen

Operatiivinen

Naistenklinikka

Liite 2:

Yksiköt, jotka ovat ilmoittaneet halunsa kehittyä huippuosaamisyksiköiksi.

HUIPPUYKSIKKÖ

REUmAORTOPEDIATEKONIVELKIRURGIA

SYDäNKESKUSToimenpidekardiologiaKardiologinen kuvantaminenEteisvärinän hoitokeskusInvasiivinen kardiologia

UROLOGISEN SYöVäN HOITO

AIVOVAmmOJEN HOIDON VASTUUALUENeuroimmunologian yksikköAivoinfarktin akuutti hoito

KANTASOLUJENSIIRTOYKSIKKöKOTIDIALYYSIKESKUSLIIKENNELääKETIEDEFABRY-KESKUSPETNEUROFIBROmATOOSIRASKAUSDIABETESAJOPOLI – LIIKENNELääKETIETEEN KESKUSHENGITYSHäIRIöKESKUS

Unenaikaiset hengityshäiriöt ja vaikea hengityksen vajaatoiminta, palliatiivinen hengenahdistuksen hoito

Vaikeahoitoinen astma

LYmFEDEEmAN HOITO

ENDOmETRIOOSIN HOITO

mIEHEN VAIKEAN LAPSETTOmUUDEN HOITO

JOHTAJA

Hannu TiusanenReijo mäkelä

Juhani AiraksinenJuha LundAntti SarasteTuomas Kiviniemimikko Pietilä

Peter Boström

Olli TenovuoLaura AirasRisto Roine

maija Itälä-RemesKaj metsärinnemarja-Liisa HuuskonenIlkka KantolaJuhani KnuutiSirkku PeltonenRisto Kaaja

marja-Leena Huuskonen

Tarja SaaresrantaUlla Anttalainen

maritta KilpeläinenArja ViinanenTarja Laitinen

Tiina Viitanen

Pia Suvitie

Antti Perheentupa

Lasten ja nuorten klinikka

Asiantuntijapalvelut

Totek

Tyks-sapa

Psykiatria

Useat toimialueet yhdessä

VASTASYNTYNEIDEN HOITO

LASTEN ORTOPEDIAN OSAAmISKESKUS

LASTEN SYöPäTAUDIT

LN HARVINAISET KEUHKO-SAIRAUDET JA ImmUUNIVAJEET

AINEENVAIHDUNTATAUTIEN KESKUS

VALTAKUNNALLINEN YLIPAINEHAPPIHOITOKESKUS

HENGITYSTUKIYKSIKKö

mOLEKULAARISEN SYöPäGENETIIKAN OSAAmISKESKUS

KIPUDIAGNOSTIIKAN OSAAmISKESKUS

VAKAVIEN mIELENTERVEYS-HäIRIöIDEN TUTKImUS-OHJELmA

SYöPäKESKUS

INFLAmmATORISET SAIRAUDET

NEUROmODULAATIOHOIDON OSAAmISKESKUS

PääN JA KAULAN ALUEEN KIRURGIAN OSAAmISKESKUS

Liisa Lehtonen

Ilkka Helenius

Päivi Lähteenmäki

Heikki Lukkarinen

Harri Niinikoski

mika Valtonen

Arno Vuori

markku Kallajoki

Satu Jääskeläinen

Jarmo Hietala

Panu Jaakkola

Laura Pirilä

Satu JääskeläinenTero TaiminenJanek FrantzenNora Hagelberg

Jaakko Rinne Risto RoineIlkka Koskivuo Ilpo KinnunenPiret mettäläTero Soukka

Syöpäkeskuksen osana ja erityisalueena syövästä selviytyneiden elämänlaadun ja myöhäisseurannan parantaminen

Liittyy HARVINAISET osaamiskeskusten perustamiseen

Yhteistyössä SAPAn kanssa (SASKE), synergiaa myös Fabry-keskuksen toimintaan

Yhteistyössä SAPAn Patologian, Tykslabin sekä mikrobiologian ja Genetiikan palvelualueet

Kaikki toimialueet

Neuro, sapa, lasten ja nuorten sekä medisiini-nen toimialue

Psykiatria, neuro, knk ja totek

Neurokirurgia, neuro, korva-, nenä- ja kurkku-taudit, plastiikkakirurgia,Suu ja leukakirurgiaSilmätaudit

40

– Päästään osaksi kansainvälisiä verkostoja– Tutkimuksen tuoma myönteinen näkyvyys ulospäin sekä Suomessa että kansainvälisesti– Teollisuusyhteistyöhön liittyy myös koulutushyötyjä. Henkilökunta voi osallistua teollisuuden järjestämiin koulutuksiin mutta myös yliopistosairaalan ja yliopiston tuottamaa koulutusta on suunnattu teollisuuden tarpeisiin.– Yksi muoto teollisuusyhteistyöstä ovat ns. ImI-konsortiot, joissa mukana on paljon teollisuuden rahaa ja niissä on mahdollisuus myös akateemisilla tutkijoilla.– Parhaimmillaan teollisuusyhteistyö voi luoda myös uusia innovaatioita ja patentteja, ja jopa startup-yrityksiä.

Haasteeksi tähän kysymykseen vastaamisessa tuli se, että saatavilla ei ollut katta-via tietoja teollisuusyhteistyön volyymistä VSSHP:ssä. Kuinka monta teollisuushank-keita toteutetaan vuosittain ja kuinka suuri on niissä liikkuva rahamäärä? millainen on ollut teollisuushankkeiden trendi Suomessa ja millainen VSSHP:ssa? mikä on tutkimuksissa saatavien lääkkeiden ja laitteiden arvo VSSHP:lle? mitä ovat muut konkreettiset ja mitattavat hyödyt? Kuinka paljon VSSHP:ssä toimii tutkimushoitajia tai lääketutkimukseen fokusoituneita lääkäreitä?

Kokouksen jälkeen Heli Lähteenmäki toimitti seuraavat tiedot taloushallinnosta:*voimassa olevia projekteja on 312 kpl*vuosittainenprojekteissapyörivärahaonluokkaa5-5,5M€(menojavastaantuloutettava summa)

9) Mitä teollisuuspartnerit odottavat ja arvostavat eniten yhteistyössä sairaalan kanssa?

Seuraavat seikat nousivat keskusteluissa esiin (tärkeysjärjestyksessä):

– Hyvä osaaminen ja asiantuntijuus tutkijaryhmässä – Lääkäritutkijoiden hyvä sitoutuminen ja aktiivisuus– Sovitut asiat pidetään – Aikataulut pidetään – Rekrytoitavien potilasmäärien arviointi on realistinen, ei ylä- eikä alakanttiin– Nopea vastaaminen tiedusteluihin; myös silloin kun kapasiteetti ei riitä. Vastauksen viivästyessä, teollisuus tulkitsee vastaamattomuuden kielteiseksi vastaukseksi.– Kontaktihenkilöt ovat helposti löydettävissä.– Lupaprosessi on jouheva (eettinen, Fimea, juridiset sopimukset sairaalassa, sairaalan tutkimuslupa, ym.)

7) Pitäisikö VSSHP:n pyrkiä lisäämään teollisuusyhteistyötä?

Ryhmän varsin yksimielinen kanta oli, että teollisuusyhteistyötä sekä lääketeollisuu-den että laitevalmistajien kanssa tulisi lisätä. Lisäksi nähtiin, että tähän lisäämiseen olisi olemassa myös potentiaalia. Pelkästään tällaisen tapaamisen järjestäminen tämän kokouksen muodossa nähtiin hyvin myönteisenä teollisuuden edustajien näkökulmasta. Suomessa toimiva alan teollisuus näkee Suomessa tapahtuvan tutki-mustoiminnan olevan myös heidän oma tavoitteensa.

8) Mitä VSSHP saa teollisuusyhteistyöltä?

Itsestään selvä vastaus kysymykseen on tietenkin raha. Kuitenkin nähtiin, että tämä on vain osa kokonaisuudesta. Seuraavia merkittäviä hyötyjä havaittiin:– Saadaan kalliita lääkkeitä käyttöön ilmaiseksi ja säästetään lääkekuluissa.– Opitaan käyttämään lääkkeitä ennen kuin ne ovat markkinoilla. – Teollisuuden tutkimukset tukevat myös omaa akateemista tutkimusta.– Saadaan uusia laitteita käyttöön ja tämä mahdollistaa sekä parantuneen diagnostiikan, hoidon että tieteellisen tutkimuksen

Liite 3:

Huippuosaamisstrategia ja teollisuusyhteistyö

muistio J KnuutiKokous 15.10. 2015Työryhmän tapaamisessa olivat paikalla: Juhani Knuuti ja marita Kailajärvi, PET-keskus Juhani Airaksinen ja Tuija Vasankari, SydänkeskusPirjo Nuutila, medisiininen toimialue ja PET-keskusHeli Lähteenmäki, VSSHP taloushallintoTaru Blom, Orion oyjTero Jokinen ja Saija Ylä-Viteli, Roche FinlandLisäksi Ilkka Kantola medisiiniseltä tulosalueelta kommentoi kirjallisesti kysymyksiä Kokouksen jälkeen Tapio Salakoski lähetti kirjallisia huomioita

Kokouksen aikana työryhmä keskusteli kuudesta keskeisestä kysymyksestä:

41

10) Mitkä ovat VSSHP:n keskeiset vahvuudet teollisuusyhteistyössä?


– Sopivan pieni (suuri) yksikkö, jolloin löytyy monenlaista asiantuntijuutta.– Yleensä vastaus tiedusteluun tulee nopeasti – Biopankki ja PET-keskus– Turku CRC– Lääkärien sitoutuminen pääsääntöisesti hyvällä tasolla– Turku CRC:n ja tohtoriohjelmien järjestämää kliinisen tutkimuksen ja GCP:n opetusta on paljon VSSHP:ssä (n. 100 hlöä/vuosi)– Lupaprosessi (eettinen, Fimea, juridiset sopimukset sairaalassa, sairaalan tutkimuslupa) on pääosin kunnossa eikä VSSHP:ssä ole kohtuuttomia viiveitä.– Turhasta organisaatiokankeudesta on melko paljon päästy eroon

Yleisesti tilanne Suomessa- Potilaiden sitoutuminen hyvää– Lääkärit ovat verkottuneet pääasiassa hyvin– Kustannukset ovat Suomessa korkeat mutta eivät kuitenkaan pääsääntöisesti este tutkimuksen teettämiselle Suomessa.

11) Mitkä ovat tämän hetken VSSHP:n heikkoudet teollisuusyhteistyössä?


– Suurin pullonkaula on ajan puute. Rutiinityö vie suurimman osan ajasta eikä ole varaa pitää vapaata kun on vaikea saada sijaisia. Tutkimuksille ei jää aikaa eikä resursseja. – Organisaation tuki tutkimuksen toteuttamiselle on puutteellista.– Saturaatio potilasrekrytoinnissa voi tulla vastaan suhteutettuna tutkija- ja potilas- resursseihin. Esim. useampaa saman teeman tutkimusta ei mahdollisesti mahdu samaan aikaan. – Laboratorion hinnat (sekä aloitusmaksut että määritysten hinnat) ovat korkeat erityisesti jos kyseessä pieni hanke VSSHP:ssa.– Apteekin perimät kiinteät kustannukset ovat korkeat erityisesti jos kyseessä pieni hanke VSSHP:ssa.

– monikeskustutkimusten hinnoittelu on tehty muualla valmiiksi ja suomalalaisten tutkijoiden on joko sopeuduttava niihin taikka jätettävä hanke tekemättä. Usein hinnoittelu on tehty niin niukaksi, että yksikölle ei jää juuri mitään taloudellista hyötyä tutkimuksesta, jolloin yksikön motivaatio tutkimuksiin on rajallista.– Akuuttitutkimusten toteuttaminen on ollut ajoittain haastavaa.– Teollisuusyhteistyötä ei arvosteta. mahdollisesti kuitenkin kadehditaan. – Strategia ja toimenpideohjelma teollisuusyhteistyöstä VSSHP:n tasolla puuttuu.– Lääkärit eivät aina ole innostuneita lääketutkimuksista.– Kontaktihenkilöt yksiköissä eivät ole hyvin esillä ulkopuolisille. Ei ole myöskään kattavaa kontakti- ja asiantuntijaluetteloa. Toimintaa ei koordinoida VSSHP:ntasollariittävästi.”Yksiovi”,jotakauttasaatiedotfirmojenuusienterapia-alueiden mahdollisista erityisasiantuntijoista ja toiminnoista, puuttuu VSSHP:sta.– Sopimuspohjat ja vakiodokumentit eivät helposti saatavilla

Yleisesti Suomessa

– Kustannukset ovat Suomessa korkeat mutta eivät kuitenkaan pääsääntöisesti este tutkimuksen teettämiselle Suomessa.– Suomeen saatu teollisuustutkimuksia vähemmän ja se voi heijastua myös VSSHP:hen.– Kansainvälisillä yrityksillä on usein käsitys, että suomalaisen väestön pieni koko olisi rekrytoinnissa merkittävä rajoite. Kuitenkin rekrytointiin vaikuttaa monet muut seikat (tutkijoiden sitoutuminen, tutkimushenkilöiden sitoutuminen, terveydenhuollon järjestelmät) ja usein Suomessa rekrytointi voi toimia jopa suurempia paikkakuntia paremmin.– Harvinaisissa sairauksissa väestön koko voi tulla rajoitteeksi. Parhaiten väestönsä puolesta Suomi sopisi Faasi I- ja II -tutkimuksiin mutta Suomessa tehtävistä tutkimuksista suurin osa on Faasi III -tutkimuksia, koska varhaisen vaiheen tutkimukset tehdään pääasiassa niihin keskittyvissä keskuksissa eri puolilla maailmaa. Faasi I/II -tutkimuksiin on mahdollisuus päästä vain silloin mukaan kun Suomesta löytyy kyseessä olevan terapia-alueen kansainvälinen huippuosaaja.

42

7) Tavoitettavuuden ja tiedotuksen parantaminena. Nettisivut jossa keskeiset selkeät yhteys- ja muut tiedot teollisuudelle (kontakti-henkilöt, erityisosaajat, osaamisalueet, sopimukset)b. Potilaiden saatavuudesta informoiminen etukäteen. Potilasmäärät tulisi arvioida etukäteen mahdollisia tiedusteluja varten, jolloin epäily väestön pienuudesta johtu-vista rekrytointiongelmista voisi hälventyä. myös muiden sairaanhoitopiirien kanssa voisi tehdä yhteistyötä niin, että mahdolliset potilasmäärät olisivat vakuuttavia.c.Erityisosaamisalueettulisiidentifioida.Ovatlaajemmatkuinvarsinaisessahuip-puosaamisessasillätarveonuseinvarsinspesifineneikävälttämättävaadisuurtatutkimusryhmää. d. Strategiset huippuosaamisalueet myös lääketutkimuksessa tulee saattaa näkyvil-leprofiiliin(Biopankki,tietovarasto,PET-keskus).e. Järjestetään mahdollisuus nuorille tutkijoille kohdata teollisuuden edustajia (esim. tutkijakoulun yhteydessä). Tapaamisissa tulisi koulutuksen lisäksi tiedottaa mitä lääketeollisuudella on tarjota tutkijoille. f. muiden organisaatioiden tarjoamat ja toimintaa tukevat palvelut tulisi kuvata (yli-opistot, CROt)

12) Mitä toimenpiteitä pitäisi tehdä, jotta teollisuusyhteistyö lisääntyisi ja kukoistaisi?

Keskustelujen pohjalta luotiin seuraava alustava toimenpideohjelma teollisuusyh-teistyön lisäämiseksi:

5) Toiminnan laajuuden ja merkityksen selvittäminen VSSHP:ssäa. Tiedot teollisuusyhteistyön määristä, volyymistä, rahamäärästä ja trendeistä VSSHP:ssa ja muualla Suomessa tulisi selvittää. Tämä tulisi sisältää myös tut-kimuksissa saatavien lääkkeiden ja laitteiden arvot sekä muut mitattavat hyödyt VSSHP:lle. Nämä tiedot voi selvittää käyttäen lähteenä mm. Lääketeollisuus ry:n raporttia, Turku CRC:n ja VSSHP:n taloushallinnon rekistereitä sekä yksiköiden arvioita.b. myös tieto siitä kuinka paljon VSSHP:ssä toimii tutkimushoitajia tai lääketutkimuk-seen fokusoituneita lääkäreitä olisi selvitettävä. c. Tulisi toteuttaa selvitys, jossa pyydettäisiin arviota teollisuudelta miten VSSHP toi-mii suhteessa lääketeollisuuteen ja toisaalta myös siitä, miten VSSHP:n eri toimijat suhtautuvat teollisuusyhteistyöhön.

6) Toiminnan parempi organisoiminen VSSHP:n tasolla a. Ripeä vastaaminen teollisuuden tiedusteluihin valmiin suunnitelman mukaisesti tulisi olla sääntö. Voisiko VSSHP antaa nopeuslupauksen?b. Tukipalvelut (sopimukset, lupien hakeminen jne.) tulisi olla nopeasti tutkijoiden saatavissa ja paperirumba hoituisi jouhevasti ilman, että tutkija joutuu keksimään prosessin aina uudelleen.c. Vaikka lupaprosessi on kohtuullisen hyvin kunnossa, prosessia voisi edelleen tehostaa mm. seuraavilla toimenpiteillä:i. CRC:n rooli nykyistäkin selkeämmäksi. Erilaiset dokumentit, joita toistuvasti tarvi-taan tutkimuksissa (Esim. Part 11 -dokumentti) tulisi olla valmiina kaikille tutkimuk-sille. ii. Sopimuspohjat jokaiselle potentiaaliselle yritykselle tulisi olla etukäteen tehtynä valmiiksi. Yleinen VSSHP:n sopimuspohja ei auta sillä yritykset tuovat omat tekstin-sä. Nämä syntyisivät aikaisemmista sopimuksista.iii. Strategisia sopimuksia tulisi hakea suurimpien kumppaneiden kanssa. Tämä sopimus ei ole sama kuin puitesopimus. Strateginen sopimus voi sisältää valmiiksi konsultaatiota ja sitoumuksen tarjota tutkimusta myös kyseiselle sairaalalle vaikka ei sisällä lupausta, että tutkimus aina toteutettaisiin sopijaosapuolen sairaalassa.

43

8) Toiminnan tehostaminena. Tietovarannon ja biopankkitiedon hyödyntäminen b. Yksiköiden sisällä tapahtuva lääkäreiden motivointi lääketutkimuksiin. Kouluttau-tumisen tukeminen yksiköissä esim. GCP-koulutukseen.c. Akuuttitutkimuksen pullonkaulat tulisi selvittää ja poistaa. Keskiössä tässä on EPLL, jonka kautta potilasvirrat kulkevat. Reagointi ja jouhevuus tulee olla kunnos-sa, jotta myös akuuttivaiheen tutkimuksiin voitaisiin liittyä.d. Tutkimushoitajien nykyinen määrä VSSHP:ssä tulisi selvittää ja miettiä miten he voisivat edistää toimintaa laajemmin koko VSSHP:n alueella eikä vain kyseisessä tutkimusryhmässä. Tämä voisi myös mahdollistaa tutkimusryhmien riskin jakamisen tutkimushoitajia palkatessa. Tutkimushoitajilla on erikoisosaamista mm. tutkimus-prosesseissa ja auditoinneissa. CRC:n ja tutkimushoitajien keskinäistä roolia voisi selvittää.e. Yksiköt pyrkisivät parantamaan mahdollisuuksia tutkimuksen toteuttamiselle esim. työajan järjestelyn ja keskitetyn rahoituksen avulla. mahdollisesti suurimpiin yksik-köihin tulisi perustaa ulkopuolisen rahoituksen turvin ylimääräinen vakanssi, joka mahdollistaisi tutkijan irrottautumisen rutiinityöstä? Tähän liittyvät riskit tulisi kuiten-kin selvittää etukäteen.f. Laboratorion teollisuushintoja tulisi muuttaa sellaisiksi, että ne eivät toimisi teolli-suustutkimuksia hillitsevänä mekanismina ja olisivat kilpailukykyisiä.g. Apteekin perimiä kustannuksia muuttaa sellaisiksi, että ne eivät toimisi teollisuus-tutkimuksia hillitsevänä mekanismina.

muita esille tulleita seikkoja:

– Akkreditoinnin merkityksestä keskusteltiin, erityisesti sen lisäarvosta teollisuustut-kimuksille. Todettiin että yksikön akkreditoinnista voi olla etua joissakin tilanteissa mutta teollisuudelle kuitenkin tärkeämpää ovat osaavat ja GCP-koulutetut tutkijat.

Lisäkysymys ulkoisen rahoituksen taloushallinnosta (ulkoisella rahoituksella tarkoitetaan teollisuusrahan lisäksi myös EU, TEKES ym. rahaa):

Mitä ongelmia on ulkoisen rahoituksen järjestelyissä?

– Yleisesti todettiin että kovin suuria ongelmia ei ole. – EU-, TEKES- ja Akatemian rahoituksen osalta päänvaivaa aiheuttaa

organisaatioiden erilainen yleiskustannusten käsittely. Yliopistoilla on palvelut, jotka auttavat sopimusten, budjettien ja kustannusseurannan sekä työpanoksen kohdistamisessa. Toisaalta tutkijan näkökulmasta yliopistot myös perivät suu-rempaa yleiskustannusta. Sairaalasta puuttuvat monet hankkeiden seurantaan liittyvät tukipalvelut. Toisaalta myös peritty yleiskustannus on pienempi. Tämä johtaa siihen, että tutkijat taloudellista etua tavoitellessaan sijoittavat hankerahaa sairaalaan. Tällöin syntyy ylimääräistä työtä yksikköön, jossa hanke toteutetaan kuitenkin ilman taloudellista kompensaatiota. Lisäksi puutteellisen raportoinnin aiheuttama riski rahoituksen menettämiseen kasvaa. Sairaanhoitopiirin ja yliopis-tojen tulisi sopia yhtenäisestä käytännöstä näiden hankkeiden taloushallinnosta.– Tässäkin keskustelussa nousi esiin laboratorion ja apteekin melko suuret pro-jektien perustamiskustannukset.

Puhelin: 02 313 0000 (vaihde) Kiinamyllynkatu 4–8, 20520 Turkuwww.vsshp.fi

Puhelin: 02 627 71 (vaihde)Sairaalantie 3, 28500 Pori www.satshp.fi

Puhelin: 06 213 1111 (vaihde) Hietalahdenkatu 2–4, 65130 Vaasawww.vaasankeskussairaala.fi

Julkaisija: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri | Kuvat: Schauman Arkkitehdit, Titam Truong, Pixabay ja Shutterstock | Taitto: Princeps Oy PT

78s

/ Prin

ceps

- 2.

2016

Huippuosaamisstrategia 2016–2018 · 2016-05-27 · 3 1. Alkulause Huippuosaamisstrategian...

Documents

Transcript of Huippuosaamisstrategia 2016–2018 · 2016-05-27 · 3 1. Alkulause Huippuosaamisstrategian...