Palopäällystöbarometri 2016

Kysely pelastustoimen ja sen toimintaympäristön nykytilastaJulkaistu 6.4.2017

SPPL.FI

Perustiedot kyselystä

• Kyselyn laatimiseen osallistui Palopäällystöliiton toimijoiden lisäksi sisäministeriön pelastusosaston edustajat.

• Barometrin tarjoaa pelastustoimessa työskenteleville kanavan ilmaista kantansa pelastustoimen ja sen toimintaympäristön tilasta ja vastaajien näkemykset ovat esimerkiksi pelastuslaitosorganisaatioita moniäänisempiä.

• Kyselyyn vastasi 18.11.–11.12.2016 välillä 218 vastaajaa.

• Toim. huom. Kyselyn toteuttamisen aikaan pelastustoimen järjestämisvastuu oli suunniteltu viidelle maakunnalle. Sittemmin järjestämisvastuu jaettiin kaikille 18 maakunnalle.

SPPL.FI

Vastaajien taustatiedot

SPPL.FI

Vastaajien taustatiedot: ikä

• Vastaajien ikäjakauma vastaa Palopäällystöliiton yleistä vastaajaprofiilia.• Suurin ikäryhmä on 55 - 64-vuotiaat ja mediaani-ikäryhmä 45 - 54-

vuotiaat.• Jaostoittain ikäjakauma on hyvin samankaltainen, mutta

pelastustoimintajaoston vastaajat ovat nuorimpia.

2

29

41

56

70

17

-24

25-34

35-44

45-54

55-64

65+

SPPL.FI

Vastaajien taustatiedot: ”Kuinka monta vuotta olet toiminut pelastusalalla?”

• 70 %:lla vastaajista on vähintään 20 vuotta kokemusta pelastusalalta

28

38

54

68

29

0 10 20 30 40 50 60 70 80

0-9

10-19

20-29

30-39

40+

SPPL.FI

Vastaajien taustatiedot: jaosto

• Yritysturvallisuus-jaosto ja Vapaaehtoispalokuntatoiminta-jaosto ovat aliedustettuina ja Varautuminen ja väestönsuojelu –jaosto on jaostoista aktiivisin (37 %).

• Pelastustoiminta-jaoston vastausprosentti on toiseksi korkein ja koska se on suurin jaosto, yli 40 % vastaajista edustaa Pelastustoiminta-jaostoa.

• Yritysturvallisuus-jaoston vähäisempää vastausprosenttia selittää kyselyn pelastustoimikeskeisyys.

87

37

15

14

36

23

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Pelastustoiminta

Riskienhallinta

Hallinto ja tukipalvelut

Varautuminen ja väestönsuojelu

Vapaaehtoispalokuntatoiminta

Yritysturvallisuus

SPPL.FI

Vastaajien taustatiedot: organisaatio

• Vastaajista 64 % on pelastuslaitoksista ja 18 % sopimuspalokunnista

• Yritysten ja laitosten edustajia on 8 % ja valtiolta 3 %

138

6

3

39

18

4

5

2

0 20 40 60 80 100 120 140 160

Pelastuslaitos

Valtio

Kunta (muu kuin pelastuslaitos)

Sopimus- tai vapaaehtoinen palokunta

Yritys / laitos

Järjestö

Ei ole (esim. eläkeläiset)

Muu, mikä

SPPL.FI

Vastaajien taustatiedot: ”Missä pelastuslaitoksessa tai millä pelastustoimen alueella työpaikkasi sijaitsee?”

• Yksittäisistä alueista eniten vastaajia on Helsingistä, mutta myös Varsinais-Suomesta, Keski-Suomesta, Länsi-Uudeltamaalta ja Pirkanmaalta on hyvin vastauksia (tumman vihreät alueet >15 vastausta).

• Satakunta, Etelä-Karjala, Kymenlaakso ovat kokoonsa nähden aktiivisia alueita ja väh. 10 vastausta on myös Keski-Uudeltamaalta ja Pohjois-Savosta.

• Keltaisilta alueilta on 5–9 vastausta ja oranssilla värjätyiltä alueilta 1-4 vastausta.

• Kaikki pelastustoimen alueet ovat edustettuina vastaajajoukossa.

SPPL.FI

Strategian arviointi

SPPL.FI

Kuinka tiiviisti olit mukana pelastustoimen strategian laadinnassa?

1 = en lainkaan, 2 = seurasin median kautta, 3 = olin lausunnonantajana, osallistuin SWOT-analyysiin / työpajoihin / seminaareihin, 4 = osallistuin aktiivisesti strategian laatimiseen, 5 = olin mukana pelastustoimen strategian ohjausryhmässä /

työryhmässä

• Vajaa kolmannes vastaajista ei ollut osallistunut pelastustoimen strategian laadintaan.

• Puolet vastaajista oli seurannut strategian laadintaa median kautta.

• Reilu viidennes oli osallistunut vähintään lausunnon tai seminaarin kautta strategian työstämiseen.

62

106

35

4

7

0 20 40 60 80 100 120

1

2

3

4

5

SPPL.FI

Kuinka avoimena ja osallistavana pidit pelastustoimen strategian laadintaa?

1 = en lainkaan; 5 = pidin täysin avoimena, läpinäkyvänä ja osallistavana

• Vajaa vidennes vastaajista piti strategian laadintaan vähintään jokseenkin avoimena, läpinäkyvänä ja osallistavana (vastaus 4 tai 5)

• Kaksi viidestä ei pitänyt prosessia avoimena (vastaus 1 tai 2) ja kaksi viidestä ei ottanut kantaa kumpaankaan suuntaan (vastaus 3).

• Sillä, kuinka aktiivisesti vastaaja osallistui strategian laadintaan, on selvä yhteys sen kanssa, kuinka avoimena vastaaja laadintaa piti.

24

60

91

34

6

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

1

2

3

4

5

SPPL.FI

Saitko riittävästi tietoa strategian valmistelusta?1 = en lainkaan; 5 = sain kaiken tiedon, mitä halusin tai tarvitsin

• Ne, jotka osallistuivat strategian laadintaan vähintään seuraamalla mediaa, kokivat saaneensa vähintään kohtuullisesti tietoa

• Kokemus siitä, onko saanut riittävästi tietoa strategian valmistelusta, on voimakkaasti sidoksissa siihen, kuinka tiiviisti osallistui laadintaan

25

54

85

39

11

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90

1

2

3

4

5

SPPL.FI

Miten strategian tulisi näkyä pelastustoimen työssä konkreettisesti? (1)

Johtaminen strategian mukaista ja siihen sitoutunutta, operatiivisen valmiuden turvaamisessa,

konkretiaa, pelastustoimi aktiivisena sisäisen turvallisuuden toimijana, kokonaisturvallisuuden hallinnassa, tietojohtamisessa,

parempana johtamisena, asiakaslähtöisyytenä, käytäntöön jalkauttaminen ja päivittäinen työskentely, viestinnässä,

kaikessa, mitä tehdään, organisaatioiden välisessä ja sisäisessä yhteistyössä, turvallisuusviestinnässä, operatiivisessa harjoittelussa, parempana riskitietoisuutena ja varautumisena, palveluiden yhdenmukaisuutena, kansalaisten turvallisuusosaamisessa ja -valmiuksissa, kehitysohjelmien, tavoitteiden ja suunnitelmien kautta, palvelutasopäätöksissä, tavoitteista tekemiseksi, resursoinnissa, ensihoidossa, riskienhallinnassa, valittujen mittareiden tuloksissa, henkilöstön osallistumisena

SPPL.FI

Miten strategian tulisi näkyä pelastustoimen työssä konkreettisesti? (2)

• Strategian käytännön toteutumisen kannalta tärkeintä on vastaajien mukaan se, että strategia näkyy johtamisessa ja johtamisella tuetaan strategian toteutumista

• Strategian laadinnassa mukana olleiden tulee avata vuoropuhelussa kentän kanssa, mitkä käytännön toimenpiteet tukevat strategian toteutumista ja miten strategian linjausten tulisi näkyä päivittäisessä työskentelyssä

• Strategian käytännön soveltaminen edellyttää yhteistyötä kaikilla tasoilla eli pelastuslaitoksen johdon ja miehistön välillä, pelastuslaitosten välillä, päätoimisten ja sopimuspalokuntalaisten välillä sekä esimerkiksi valtakunnallisten ja alueellisten toimijoiden kesken

• Strategian jalkauttamisen tulee myös tarkoittaa resurssien ja johtamisen huomion kohdentamista strategian esittämiin asioihin

SPPL.FI

Millaisia toimenpiteitä ja viestintää toivot sisäministeriöltä ja muilta pelastustoimen organisaatioilta strategian jalkauttamiseksi? (1)

Laitosten johdon sitouttaminen, resurssien turvaaminen, konkretiaa, miten henkilöstö mukaan, selkeät strategiakuvaukset ja -kärjet,

voimakkaampi ohjausrooli, avoin ja ytimekäs viestintä ja keskustelu, yhdessä tekeminen laitosten kanssa, yhteistyön

tukeminen, toimintaohjeita, asetuksia, aktiivisuus, konkretiaa, resursseja kehittämiseen, muutostuki ja toiminnan vakauttaminen, jalkautumalla laitoksiin ja avaamalla strategian merkitystä päivittäiselle työskentelylle ja palvelutasopäätöksille, huolellinen valmistelu ja kiireettömyys, sosiaalisen median hyödyntäminen, koulutustilaisuuksia – myös VPK:ille,

käytännön esimerkkejä ja soveltamista,

kansantajuistamista, strategian jalkautumisen seuranta, toimenpiteiden ja strategian välisen yhteyden kirkastaminen, strategian lokalisointi, kasvokkainen keskustelu, yhteisiä toimintamalleja, uudistuksen koordinointi ja strategianmukaisuus, sopimuspalokuntien äänen vahvistaminen, onnettomuuksien ehkäisyn merkityksen korostaminen, aloituspaketti ja muita työkaluja strategian käyttöönottamiseksi, strategian taloudellisten ja toiminnallisten vaikutusten arviointi ja esittely

SPPL.FI

Millaisia toimenpiteitä ja viestintää toivot sisäministeriöltä ja muilta pelastustoimen organisaatioilta strategian jalkauttamiseksi? (2)

• Vastausten perusteella ministeriön ylivoimaisesti tärkein tehtävä ja rooli on viestintä ja vuoropuhelu. Vastauksissa peräänkuulutetaan viestinnän monikanavaisuutta (sosiaalinen media, alan lehdistö, koulutustilaisuudet ja seminaarit, kasvokkaiset kohtaamiset, videoviestintä).

• Strategian kirjausten ymmärrettävyyttä toivotaan parannettavan käytännön esimerkeillä ja soveltamisella. Osana tätä strategiaa on tärkeää avata, miten strategian soveltamisessa voidaan huomioida paikalliset olosuhteet.

• Palvelutasopäätökset ovat strategian jalkauttamisessa tärkeässä roolissa, mutta paljon vastauksissa tuotiin esiin myös tekemisen tapoja ja työn tekemisen mentaliteettia, joilla nähtiin yhtymäkohtia strategiaan.

• Ministeriöltä toivottiin työkaluja ja ns. aloituspakettia alueellisen ja paikallisen strategian soveltamisen tueksi.

SPPL.FI

Kuinka osuvaksi koet pelastustoimen strategian 2025?1 = en lainkaan; 5 = strategia on erinomaisen osuva

• Vastauskeskiarvo kysymykseen oli 3,3 eli strategia koettiin jokseenkin osuvaksi.

• 80 % vastaajista antoi osuvuudelle arvosanan 3 tai 4.

• Ne vastaajat, jotka eivät osallistuneet strategian laadintaan lainkaan, olivat kriittisimpiä ja ne, jotka olivat mukana työryhmä- tai ohjausryhmätyöskentelyssä suhtautuivat myönteisimmin strategiaan. Muissa vastaajissa ei ole osuuvuuden kokemisen ja osallistumisen välistä yhteyttä.

6

24

99

71

10

0 20 40 60 80 100 120

1

2

3

4

5

SPPL.FI

Korostuuko pelastustoimen visiossa 2025: ”Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi –yhteistyössä” oikeat asiat ja onko visio määritelty hyvin ja tarkoituksenmukaisesti?

1 = ei lainkaan oikeita asioita, huonosti määritelty ja epätarkoituksenmukainen, 5 = täysin oikeat asiat sekä erinomaisen tarkoituksenmukainen ja hyvin määritelty

• Vastauskeskiarvo kysymykseen oli 3,4 eli visio oli myös melko hyvin määritelty.

• 83,5 % vastaajista antoi visiolle arvosanan 3 tai 4.

• Ne vastaajat, jotka eivät osallistuneet strategian laadintaan lainkaan tai osallistuivat ainoastaan mediaa seuraamalla, olivat kriittisimpiä (ka 3,2 ja 3,3) ja ne, jotka olivat laatineet lausunnon (ka 3,8), osallistuneet aktiivisesti (ka 3,8) tai olleet jopa mukana työryhmä- tai ohjausryhmätyöskentelyssä (ka 4,1) suhtautuivat myönteisimmin strategiaan.

3

21

89

88

11

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

1

2

3

4

5

SPPL.FI

Pelastustoimen toiminta-ajatus:”Parannamme yhteiskunnan turvallisuutta kaikissa oloissa – myös poikkeusoloissa - yhdessä muiden toimijoiden kanssa lähellä ihmistä:• vähentämällä onnettomuuksia,• vastaamalla pelastustoiminnasta,• osallistumalla siviilivalmiuden ylläpitoon ja kehittämiseen,• rajoittamalla onnettomuuksien seurauksia kaikissa oloissa ja• hyödyntämällä pelastustoimen valmiutta nykyistä laajemmin yhteiskunnassa sekä• tuottamalla terveydenhuollon kanssa sovittuja ensivaste- ja ensihoitopalveluja.”

SPPL.FI

Korostuuko toiminta-ajatuksessa oikeat asiat ja onko toiminta-ajatus määritelty hyvin ja tarkoituksenmukaisesti?

1 = ei lainkaan oikeita asioita, huonosti määritelty ja epätarkoituksenmukainen, 5 = täysin oikeat asiat sekä erinomaisen tarkoituksenmukainen ja hyvin määritelty

• Vastauskeskiarvo kysymykseen oli 3,8 eli toiminta-ajatus oli oikein määritelty.

• 70 % vastaajista antoi toiminta-ajatukselle arvosanan 4 tai 5 ja vain 6,5 % antoi arvosanan 1 tai 2.

3

11

51

112

37

0 20 40 60 80 100 120

1

2

3

4

5

SPPL.FI

Pelastustoimen kansalliset tavoitteet ovat:”1. Pelastustoimella on jatkuvaan analyysiin perustuva kokonaiskuva yhteiskunnan riskeistä.2. Pelastustoimella on valmius vastata riskeihin omalla toimialallaan.3. Pelastustoimi on siviilivalmiuden vahva yhteensovittaja ja luotettu yhteistyökumppani.4. Palvelut on järjestetty laadukkaasti, kustannustehokkaasti ja yhdenmukaisesti.5. Jokainen on tietoinen ja kantaa vastuunsa omasta ja yhteisönsä turvallisuudesta sekä ympäröivästä turvallisuudesta.6. Pelastustoimi kehittää aktiivisesti toimintatapoja.7. Henkilöstö voi hyvin.”

SPPL.FI

Korostuuko kansallisissa tavoitteissa oikeat asiat ja ovatko kansalliset tavoitteet määritelty hyvin ja tarkoituksenmukaisesti?

= ei lainkaan oikeita asioita, huonosti määritelty ja epätarkoituksenmukainen, 5 = täysin oikeat asiat sekä erinomaisen tarkoituksenmukainen ja hyvin määritelty

• Vastauskeskiarvo kysymykseen oli 3,8 eli myös kansalliset tavoitteet olivat oikein määriteltyjä.

• 67 % vastaajista antoi toiminta-ajatukselle arvosanan 4 tai 5 ja 7,6 % antoi arvosanan 1 tai 2.

1

15

54

107

35

0 20 40 60 80 100 120

1

2

3

4

5

SPPL.FI

Viestintä

SPPL.FI

Millä eri kanavilla pelastustoimen uudistusta ja muita valtakunnallisia kehittämishankkeita voisi tehdä vielä

avoimemmaksi?

Kuva: Sasu Mäkinen

Kanava Vastauksia osuus vastaajista

SM:n ajantasaiset verkkosivut 109 50 %

tilaisuuksia pelastuslaitoksissa 129 59 %

seminaareja 82 38 %

sähköpostitiedotusta 58 27 %

sähköinen uutiskirje 104 48 %

media, kuten Pelastustieto 103 47 %

blogi 15 7 %

videoblogi 15 7 %

Muu, mikä: kaverit, kollegat, aineistoa sopimuspalokuntiin, SPPL:n kanavat, pelastuslaitosten sis. viestintä, kumppanuus-verkosto, sanomalehdet ja valtakunnalliset mediat, erillinen keskustelukanava, Facebook ja some, etäosallistuttavat tapah-tumat, videoluennot, palautekanava, kasvokkainen keskustelu

SPPL.FI

Mistä haet tällä hetkellä tietoa pelastustoimen uudistukseen ja muihin valtakunnallisiin kehittämishankkeisiin liittyen?

Kanava Vastauksia osuus vastaajista

SM:n ajantasaiset verkkosivut 119 55 %

tilaisuuksia pelastuslaitoksissa 45 21 %

seminaareja 51 24 %

sähköpostitiedotusta 85 39 %

sähköinen uutiskirje 66 30 %

media, kuten Pelastustieto 117 54 %

blogi 8 4 %

videoblogi 4 2 %

Muu, mikä: SPPL:n kautta, verkkoluennot, käytäväkeskustelut ja huhut, kollegat ja kaverit, työryhmien ja toimikuntien kautta suoraan, kumppanuusverkosto, tilaisuuksien aineistot tai videoinnit, hankkeiden selvitykset, Facebook, Google, SPAL:ntiedotus,

SPPL.FI

Yhteenvetoa viestinnästä

• Vastaajat toivovat eniten tilaisuuksia omilla alueillaan / omissa pelastuslaitoksissaan

• Myös SM:n sähköinen uutiskirje ja verkkosivut nousevat vahvasti toivottuina kanavina, joskin niitä myös käyttää jo moni kanavina

• Sähköpostitiedotus on kohtuullisen käytetty kanava eikä sitä toivota paljoa enempää

• Avointen vastausten perusteella organisaatiokumppanuudet (pelastuslaitokset, kumppanuusverkosto, SPPL, SPAL) ovat myös toimiva ja toivottu viestinnän tapa

• Media on niin ikään käytetty ja toivottu viestintäkanava.

SPPL.FI

Miten haluat osallistua pelastustoimen uudistukseen ja muihin valtakunnallisiin kehittämishankkeisiin?

Kanava Vastauksia osuus vastaajista

Hankeviestintää seuraamalla 122 56 %

Työpajatyöskentelyllä ja seminaareilla

88 40 %

Nauhoitetuilla verkkoluennoilla 63 29 %

Työryhmätyöskentelyllä 69 32 %

Lausunnolla 31 14 %

Muu, mikä: mielipidevaikuttamisella, ay-verkoston kautta, keskusteluilla omassa laitoksessa, kirjoittamalla mediaan

SPPL.FI

Kuinka tärkeinä pidät pelastustoimen uudistuksen viestinnässä seuraavia asioita? (1 = Ei lainkaan tärkeä, 5 = Erittäin tärkeä)

1 2 3 4 5 ka

”Missä mennään ja mitä tehdään?” eli prosessi 1 1 23 91 96 4,3

”Mitä asioita on käsitelty ja mitä niistä on päätetty?” eli sisältö 1 3 15 94 97 4,3

”Miten voin vaikuttaa uudistukseen?” eli omat vaikutusmahdollisuudet 7 18 54 72 57 3,7

”Miten uudistus vaikuttaa työhöni ja työyhteisööni?” eli uudistuksen käytännön vaikutukset 5 7 30 78 88 4,1

raha 5 16 64 78 40 3,7

resurssit ja päätösvalta2 6 41 95 59

4,0

Muu, mikä: valtion ohjaus vs. kunnallinen itsehallinto, SM:n ulkopuolelta tulleiden avausten käsittely, toimeenpano ja seurannaisvaikutukset, alueellisten palveluiden turvaaminen, joka tason osallistuminen, uudistuksen vaikutus kansalaisen turvallisuuteen, yhdenmukaisen toiminnan varmistaminen, jatkuva strategiaan liittyvä arviointi, toimintamalli, avoimuus, henkinen ja fyysinen hyvinvointi, miten muu SOTE-valmistelu etenee, kokonaisuuden hahmottaminen, ruohonjuuritason huomiointi, esim VPK:t, alueellisuus, maantieteellisyys, hyvien käytäntöjen jakaminen

SPPL.FI

Pelastustoimen uudistus ja tulevaisuus

SPPL.FI

Minkä asioiden toivot pelastustoimen uudistuksessa kehittyvän ja muuttuvan paremmaksi? (1)

Henkilöstöjohtamisen, esimiestyön, sopimuspalokuntien hyödyntämisen, osaamisen, aseman ja arvostuksen, vapaaehtoisten motivaatiosta ja

jaksamisesta huolehtimisen, viranomaisyhteistyön, asiantuntijuuden, varautumisen arvostuksen, osaamisen arvostamisen ja hyödyntämisen,

pelastustoimen yhtenäisyyden ja demokraattisuuden, suunnittelutoiminnan yhdistämisen, toimintojen järkeistämisen, rohkeuden ja aktiivisuuden sisäisen

turvallisuuden toimijana, ICT:n kehittämisen ja hyödyntämisen, yhteisten ohjeiden ja toimintamallien sekä palvelun tasalaatuisuuden kehittäminen mm. valvontatoiminnassa, koulutuksen, pelastuslaitosten

yhteistyön, hankintayhteistyön, hallinnon tehostamisen, ministeriön ohjauksen, valtakunnallisen tekemisen, onnettomuuksien ehkäisyn, kuntalaisten turvallisuusedellytysten, toimialakehityksen, tiedonkulun, tasapuolisuuden,

palkkauksen ja sen perusteiden ml. yhdenmukaisuuden, tietojohtamisen, resursoinnin, keskusteluilmapiirin ja avoimuuden, tehokkuuden ja

ammattimaisuuden, työhyvinvoinnin ja -turvallisuuden, muutosjohtamisen ja tilanteen tasaantumisen, asiakaslähtöisyyden, toimialan poliittisen painoarvon,

TKI-toiminnan, keskinäisen työnjaon, yhdessä tekemisen, keskinäisen yhteistyön mm. VPK:iden ja vakinaisten kesken, suurtilannejohtamisen, riskiperusteisuuden, käytännönläheisyyden, onnettomuustilannetiedottamisen, organisaatioiden muutoskyvyn, työehtosopimustulkintojen yhtenäisyyden, toimintavarmuuden ja avainhenkilöriskin pienentymisen

Kuva: Petri Lindh

SPPL.FI

Minkä asioiden toivot pelastustoimen uudistuksessa kehittyvän ja muuttuvan paremmaksi? (2)

• Keskeisimmäksi kehittämiskohteeksi uudistushankkeessa nostettiin palveluiden yhdenmukaisuuden ja tasalaatuisuuden kehittäminen.

• Myös sisäisten prosessien kuten henkilöstöpolitiikan yhdenmukaisuus koettiin tärkeäksi. Tällä voidaan kehittää myös henkilöjohtamista, työhyvinvointia ja -turvallisuutta.

• Toimialan keskinäinen yhtenäisyys ja yhteisöllisyys koettiin niin ikään tärkeäksi tavoitteeksi. Yhtenäisyyden tulee kuitenkin syntyä demokraattisen ja osallistavan prosessin kautta.

• Yhtenäisyydellä katsottiin kehitettävän mm. viranomaisyhteistyötä ja sopimuspalokuntatoimintaa.

• Monissa vastauksissa toivottiin jo muutosvaiheen päättymistä ja työrauhan palautumista.

• Hallinnollinen järkeistäminen mahdollistaa asiantuntijatehtävien ja sitä kautta asiantuntijuuden kasvun.

SPPL.FI

Minkä asioiden toivot pelastustoimen uudistuksessa säilyvän? (1)

Palveluverkoston ja -kyvyn sekä operatiivisen valmiuden, VPK-toiminnan elinvoimaisuuden, päivittäisjohtamisen ja

johtamisjärjestelmien, alueellisten erityispiirteiden ja paikallisuuden huomioimisen, lähipalveluperiaatteen,

palokuntahengen ja -perinteiden, aatteellisuuden ja arvojen, työajan,

perustyön mielekkyyden ja motivaation, Pelastuskoulun, nykyiset hyvät käytännöt, aidon vuorovaikutuksen, työyhteisöjen vaikutusmahdollisuuksien itseään koskeviin asioihin, kriisijohtamiskyvyn ja tehokkaan pelastustoiminnan, pelastuslaitoksen laajan palvelurepertuaarin, ammatillisuuden ja hyvän perusosaamisen, verkostoyhteistyön, asiakaslähtöisyyden, pelastustoimen autonomian, ensihoidon, vahvan varautumis- ja väestönsuojeluroolin, palveluiden laadun, kehittämisen ja tietojohtamisen, kalustotason

SPPL.FI

Minkä asioiden toivot pelastustoimen uudistuksessa säilyvän? (2)

• Keskeisin asia, joka uudistuksessa tulee turvata, on palveluverkosto ja -kyky sekä operatiivinen valmius.

• Valtakunnallisen ohjauksen lisääntymisellä ei saa vastausten perusteella myöskään vaarantaa alueellisten erityispiirteiden ja paikallisuuden huomioimista.

• Uudistuksessa pitää myös muistaa työn ja toiminnan aatteellinen luonne eikä palokuntahenkeä saa menettää prosessissa.

• Uudistusta ei sinällään pelätä, mutta on kriittistä, että perustyö pysyy mielekkäänä ja motivaatiotekijät ovat mukana tarkasteluissa.

• Pelastuslaitosten vahvuutena pidetty laaja-alaisuus ja palvelualttius kuuluu myös asioihin, joiden toivottiin uudistuksessa säilyvän.

SPPL.FI

Hallitusohjelman mukaan ”Pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallista johtamista, suunnittelua, ohjausta, valvontaa ja koordinointia vahvistetaan ja

parannetaan valtakunnan tason pelastusviranomaisten toimesta”.Miten tämä tulisi mielestäsi toteuttaa? (1)

AVIen ja ministeriön resursseja kohdentamalla, osaamista

vahvistamalla, ministeriön ohjausroolia vahvistamalla ja selkiyttämällä, kehittämällä sisäistä yhteistyötä kuten kumppanuusverkostoa, ennakkoluulottomuudella,

tietojohtamisella, nykyisten parhaiden käytänteiden hyödyntämisellä, asiakaslähtöisyydellä, turvaamalla pelastustoimen autonomia, valtakunnallisella koulutusyhteistyöllä, osallistamalla henkilöstöä ja kenttää päätöksenteossa, keskusvirastolla tai pelastushallituksella, viranomaisyhteistyöllä, tietojärjestelmäkehityksellä, yhteisillä käytännöillä, valtiollistamisella, hyvällä suunnittelulla, pelastuslaitosten maakunnallista varautumisroolia korostamalla, yhteisellä tilannekuvalla, virkojen määräaikaisuudella, yhteisellä julkikuvalla, palveluiden ja riskiperusteisuuden yhdenmukaisuudellaalueelliset erityispiirteet huomioiden, perustehtävää vahventamalla, johtamista kehittämällä, ohjeistuksilla, matalalla organisaatiolla

SPPL.FI

Hallitusohjelman mukaan ”Pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallista johtamista, suunnittelua, ohjausta, valvontaa ja koordinointia vahvistetaan ja

parannetaan valtakunnan tason pelastusviranomaisten toimesta”.Miten tämä tulisi mielestäsi toteuttaa? (2)

• Pelastuslaitosten välistä sekä muuta toimialan keskinäistä yhteistyötä kehittämällä ajateltiin saavutettavan hallitusohjelmatavoite.

• Myös ministeriön roolin vahventamista ja selkiyttämistä vaativia vastauksia oli useita.

• Poliisihallituksen kaltaista pelastushallitusta tai -virastoa esitettiin myös monessa puheenvuorossa, vaikka sitä ajatusta myös vastustettiin.

• Palveluiden ja riskinarvion valtakunnallisella yhdenmukaisuudella katsottiin myös päästävän tavoitteeseen.

• Ministeriön ja muiden valtakunnallisten toimijoiden osaamisen vahvistaminen sekä resurssien uudelleen kohdentaminen nähtiin vahvoina keinoina tavoitteen saavuttamiseen.

• Pelastuslaitosten rooli maakuntien varautumisen vastuuorganisaatioina nähtiin myös tavoitteen kannalta keskeiseksi.

SPPL.FI

Hallitusohjelman mukaan ”Selkeytetään pelastustoiminnan ja siviiliviranomaisten johtamista sekä koordinointia laaja-alaisten uhkien torjunnassa”.

Miten tämä tulisi mielestäsi toteuttaa? (1)

Selkeyttämällä käskyvaltasuhteita, kehittämällä johtamisjärjestelmää ja ja toimintaohjeita, yleisjohtajan roolia vahventamalla, yhteisillä johtokeskustoiminnoilla, valtiollistamisella, SM:n roolia vahventamalla, yksinkertaistamalla valtion hallintorakenteita,

pelastustoimen roolia vahventamalla, lainsäädännöllä, kyseistä hallitusohjelmakirjausta selkeyttämällä, kouluttamalla mm.

siviiliviranomaisia, yhteistyötä ja verkostoja kehittämällä,

toteuttamalla sisäisen turvallisuuden strategiaa, kolmannen sektorin ml. VPK:t roolia selkeyttämällä ja tukemalla, operatiivista viranomaisyhteistyötä ja yhteistä tilannekuvaa kehittämällä, kuntien varautumista tukemalla, harjoitteluyhteistyöllä, huoltovarmuussopimuksin, viestinnällä, asiakaslähtöisyydellä, väestönsuojeluosaamista kehittämällä, paikallinen valmius turvaamalla, maakuntien roolia vahventamalla, vastuuta keskittämällä, lisäämällä toimivaltuuksia jo ennen tilannetta

SPPL.FI

Hallitusohjelman mukaan ” Selkeytetään pelastustoiminnan ja siviiliviranomaisten johtamista sekä koordinointia laaja-alaisten uhkien torjunnassa”.

Miten tämä tulisi mielestäsi toteuttaa? (2)

• Niiltä osin, kun johtaminen ja koordinointi tarvitsee selkiyttämistä, se onnistuu käskyvaltasuhteita selkiyttämällä.

• Hallitusohjelmakirjauksen koettiin tarvitsevan aukikirjoittamista ennen toteutussuunnitelman tekemistä.

• Vastaukseksi tarjottiin myös pelastustoimen roolin vahvistamista ja johtamisjärjestelmien kehittämistä.

• Verkostomainen yhteistyö koettiin nykyaikaiseksi keinoksi tavoitteen saavuttamiseen. Tämä koskee niin VPK:ita ja muita 3. sektorin toimijoita kuin viranomaistahojakin.

SPPL.FI

Hallitusohjelman mukaan ”Pelastusalan kustannustehokkuutta ja urapolkuja kehitetään - - kehittämällä sopimuspalokuntajärjestelmää.”.

Miten tämä tulisi mielestäsi toteuttaa? (1)

sopimuspalokuntalaisten rekrytoinnilla, koulutuksella, päätoimisten ja sopimuspalokuntalaisten koulutusjärjestelmiä yhdistämällä ja kehittämällä, motivaatiota ylläpitämällä, ohjaamalla, olemassa olevia sopimuspalokuntaresursseja hyödyntämällä, tekemällä sopimuspalokuntalaisten kouluttamisesta urapolkuvaihtoehto,

lisäämällä puolivakinaisten määrää, lisäämällä sopimuspalokuntien onnettomuuksien

ehkäisytyötä, lisäämällä sopimuspalokuntalaisten erikoisosaamista ja erikoistumista, päätoimisten fyysistä työkykyä tukemalla, haasteena ammattimaiset osaamis- ja toimintakykyvaatimukset, lisäämällä sopimuspalokuntalaisten käyttöä vasteissa, yhteistyöllä,

osoittamalla käytännön teoilla arvostusta sopimuspalokunnille, mahdollistamalla VPK-toiminta harrastuksena ja lisäämällä toiminnan joustavuutta,

pitämällä viranomaistoiminta viranomaistoimintana, turvaamalla myös päätoiminen resurssi, palokuntasopimuksia arvioimalla, osaamisen hallintajärjestelmää ja muita tietojärjestelmiä kehittämällä, mahdollistamalla osallistuminen usean palokunnan hälytystoimintaan,

sopimuspalokuntia resursoimalla, kenttää kuuntelemalla, kannustamalla moniäänisyyttä, päätoimisten ja sopimuspalokuntalaisten välistä vastakkainasettelua liennyttämällä,

kehittämällä paikallisen tarpeen mukaista resurssia ja huomioimalla alueelliset olosuhteet, valtakunnallisella yhdenmukaistamisella, asiantuntija- ym. urapolkuja rakentamalla

SPPL.FI

Hallitusohjelman mukaan ”Pelastusalan kustannustehokkuutta ja urapolkuja kehitetään - - kehittämällä sopimuspalokuntajärjestelmää.”.

Miten tämä tulisi mielestäsi toteuttaa? (2)

• Sopimuspalokuntatoiminnan turvaamisessa ja kehittämisessä nähtiin tärkeänä, että harrastuksenomaisen osallistuminen on vastaisuudessakin mahdollista.

• Sopimuspalokuntaresurssin turvaamisessa koettiin keskeiseksi myös paikallisuuden ja alueellisten erityispiirteiden huomioiminen jatkossakin.

• Koulutusjärjestelmään oltiin sen sijaan valmiita tekemään enemmänkin muutoksia, kuten järjestämisvastuun siirtäminen Opistolle ja erikoistumismahdollisuuksien lisääminen.

• Rekrytoinnilla ja koulutuksella on valtava merkitys sopimuspalokuntatoiminnan kehittämiselle.

• Samoin sopimuspalokuntien resursoinnin riittävyyden turvaaminen nähtiin tärkeäksi.

SPPL.FI

Hallitusohjelman mukaan ”Pelastusalan kustannustehokkuutta ja urapolkuja kehitetään uudistamalla koulutusjärjestelmää…”

Miten tämä tulisi mielestäsi toteuttaa? (1)

nykyisellä koulutusjärjestelmällä, alan oma koulutus säilyttämällä, opiskelumotivaatiota tukemalla,

suunnittelemalla myöhempää työuraa jo nuorena, rakentamalla kaksiosainen työura,

kouluttamalla sopimuspalokuntalaisia onnettomuuksien ehkäisytyöhön, ylemmillä jatko-opinnoilla,

koulutusyhteistyöllä esim. PolAmkin kanssa, opiskelun ja työn yhdistämistä helpottamalla,

pelastajien fyysistä toimintakykyä ylläpitämällä, päätoimisten ja sopimuspalokuntalaisten koulutusjärjestelmiä integroimalla, rakentamalla yhteensopivuutta OKM:n alaiseen koulutusjärjestelmään, pelastuslaitosten koulutuksellista roolia kasvattamalla, VPK- ja muun osaamisen hyväksilukeminen Opistolla, koulutuksen maantieteellisellä hajauttamisella, koulutuksen jatkuvalla kehittämisellä, nostamalla pelastaja-ensihoitajan tutkinto AMK-tasolle, palkkausta kehittämällä, toimintakykyrajoitteisten työuramahdollisuuksia rakentamalla,

täydennyskoulutuksella, Opiston ja kentän osaamisyhteistyötä tiivistämällä, koulutusta laaja-alaistamalla, alueellisia osaamisen erityispiirteitä huomioimalla, oppisopimuskoulutusta lisäämällä, kelpoisuusvaatimuksia tarkistamalla, asiantuntija- ja muita uravaihtoehtoja luomalla, erikoisosaamisia lisäämällä, Opistoa resursoimalla, alan ulkopuolisia työuramahdollisuuksia rakentamalla, työhyvinvointia korostamalla, vertikaalisia urapolkuja rakentamalla, rakentamalla ja toteuttamalla

formaaleja työuramalleja, alipäällystön kouluttautumista tukemalla, modularisoimalla Opiston opetusta, hyviä käytäntöjä jakamalla, seurantatyökaluja ja -mittareita rakentamalla, laatimalla visio tulevaisuuden osaamistarpeista, mestari-kisälli-mallilla, onnettomuuksien ehkäisyn osaamista vahventamalla, joustavalla sopimushenkilöstön koulutuspolulla

SPPL.FI

Hallitusohjelman mukaan ”Pelastusalan kustannustehokkuutta ja urapolkuja kehitetään uudistamalla koulutusjärjestelmää…”

Miten tämä tulisi mielestäsi toteuttaa? (2)

• Urapolkujen rakentamisen kannalta keskeiseksi nähtiin varhainen työurasuunnittelu. Monet olivat valmiita jopa rakentamaan urapolkuja niin, ettei pelastustoiminnan tehtävissä voi jatkaa esim. 45 ikävuoden jälkeen.

• Tärkeä osa urapolkujen rakentamista on koulutuksellinen yhteistyö niin muiden viranomaistahojen kuin OKM:n alaisen koulutuksen kanssa.

• Myös tieteellisten opintopolkujen rakentamisella on merkittävä osa urapolkukokonaisuudessa.

• Pelastusopiston ja pelastuslaitosten välinen yhteistyö on työurien rakentamisen kivijalka.

• Koulutuksesta niin sopimuspalokuntalaisille kuin päätoimisille pelastajille toivottiin modulaarista, jolloin siihen on helpompi rakentaa erikoisosaamisen osakokonaisuuksia ja täydennyskoulutus työn ohessa on sujuvampaa.

• Yhtäältä toivottiin koulutuksen keskittämistä ja toisaalta koulutuksen maantieteellistä hajauttamista.

SPPL.FI

Ovatko eri toimijoiden (palokuntayhdistykset, pelastuslaitokset, valtakunnalliset järjestöt, ministeriö…) roolit

palokuntatoiminnassa selvät? (1 = täysin epäselvät, 5 = täysin selvät)

• Vastaukset eri toimijoiden roolien selkeyteen jakautuvat Likertin asteikolle muotopuhtaaksi Gaussin käyräksi keskiarvon ollessa 3,06.

• Johtopäätöksenä vastauksista voinee todeta, että pääpiirteet eri toimijoiden rooleissa ovat selvät, mutta löytyy varmasti lukemattomasti yksityiskohtia, joissa eri toimijoiden välisessä työnjaossa tarvitaan rajanvetoa.

8

57

62

57

14

0 10 20 30 40 50 60 70

1

2

3

4

5

SPPL.FI

Mitä tahoja tulisi kuulla pelastustoimen uudistuksessa?(Anna tärkeimmäksi kokemallesi taholle/sidosryhmälle arvo 1, toiseksi tärkeimmälle arvo 2 jne.)

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 ka

miehistö ja alipäällystö henkilöinä 31 30 27 19 14 7 11 10 4 16 13 12 4 9 5,7

sopimuspalokuntalaiset henkilöinä 15 11 18 15 18 19 15 9 11 22 14 16 11 7 7,2

päällystö henkilöinä 33 38 25 12 18 9 6 7 7 11 6 14 12 9 5,6

elinkeinoelämä 8 8 12 14 8 11 20 15 17 24 12 27 7 4 7,9

pelastusalan järjestöt 18 13 12 25 17 21 21 13 13 15 14 6 8 4 6,5

Pelastusopisto 8 12 21 13 25 25 23 9 12 19 7 9 7 6 6,7

pelastuslaitokset organisaatioina 62 20 19 24 9 7 8 4 4 6 6 9 8 19 5,2

sisäministeriö 22 25 17 19 18 19 20 15 7 8 3 7 14 7 6,0

muut ministeriöt 5 3 8 17 13 16 19 20 31 28 16 8 7 4 7,9

aluehallintovirastot 8 5 12 13 14 11 21 23 23 23 20 13 7 6 7,8

muut viranomaistahot 3 7 4 12 11 19 19 19 20 27 33 14 7 2 8,3

sote-ala 11 6 15 15 11 12 11 21 18 18 17 21 11 4 7,7

SPPL.FI

Mitä tahoja tulisi kuulla pelastustoimen uudistuksessa?(Anna tärkeimmäksi kokemallesi taholle/sidosryhmälle arvo 1, toiseksi tärkeimmälle arvo 2 jne.)

• Tärkeimmäksi tahoksi, jota vastaajat toivovat pelastustoimen uudistuksessa kuultavan, on pelastuslaitokset organisaatioina (ka 5,2). Se sai vaihtoehtona myös selvästi eniten ykkössijoja vastauksissa.

• Toisaalta pelastuslaitokset asetettiin kaikkein useimmin myös viimeiselle sijalle (14.) eli osa vastaajista oli sitä mieltä, että pelastuslaitokset ovat viimeisin taho, jolta uudistukseen liittyvistä asioista kannattaa kysyä.

• Toiseksi tärkeimmäksi kuultavaksi tahoksi nousi päällystö henkilöinä (ka 5,6) ja heti perässä kolmantena miehistö ja alipäällystö henkilöinä (ka 5,7).

• Neljänneksi tärkeimmäksi tahoksi nostettiin sisäministeriö (ka 6,0), viidenneksi pelastusalan järjestöt (ka 6,5), sitten Pelastusopisto (ka 6,7) ja sopimuspalokuntalaiset henkilöinä (ka 7,2).

• ”Ulkopuolisia” tahoja eli elinkeinoelämää, muita ministeriöitä, sote-alaa, aluehallintovirastoja ja muita viranomaistahoja ei koettu tärkeimmiksi tahoiksi pelastustoimen uudistuksessa.

SPPL.FI

Kuinka osuviksi koet PETU10+ -linjaukset? (1)(1 = ei lainkaan osuva, 5 = linjaus on erittäin osuva)

PETU 10+ -linjaukset 1 2 3 4 5 ka

Onnettomuusprofiilin muuttuminen ja laajeneminen 5 8 64 67 26 3,6

Sosiaaliset riskit 2 11 59 68 27 3,6

Poliittiset ja taloudelliset tekijät 2 17 74 60 16 3,4

Kansainvälisen toimintaympäristön muutokset 3 17 69 57 23 3,5

Pelastustoimen roolin muutos 4 10 56 67 35 3,7

Palvelujärjestelmän toimivuus ja laatu 2 7 57 67 34 3,7

Henkilöstön osaaminen, osaamisvaatimukset ja koulutus 4 7 45 58 57 3,9

Pelastustoimintaa uudistavat menetelmät 5 7 54 71 32 3,7

Turvallisuusasenteet 2 7 60 58 41 3,8

Vuorovaikutus 2 8 62 63 33 3,7

Tahallinen turvallisuutta heikentävä ja uhkaava toiminta 2 15 58 66 25 3,6

SPPL.FI

Kuinka osuviksi koet PETU10+ -linjaukset? (2)

• Kokonaisuutena tutkimuslinjausten väliset erot ovat hyvin pieniä, kun vastaajilta kysyttiin, kuinka osuvia linjaukset heidän mielestään ovat.

• Kaikkien annettujen vastausten keskiarvo on 3,66 eli tutkimuslinjaukset koetaan kokonaisuutena onnistuneiksi.

• Tutkimuslinjaus ”henkilöstön osaaminen, osaamisvaatimukset ja koulutus” nousi vastauksista osuvimmaksi niin ”5”-vastausten määrällä kuin vastauskeskiarvollakin mitaten (ka 3,9).

• Toiseksi osuvimpana aiheena on pienellä erolla tutkimuslinjaus ”Turvallisuusasenteet” (ka 3,8)

• Vastaavasti huonoin osuvuus on vastausten perusteella tutkimuslinjaus ” Poliittiset ja taloudelliset tekijät” (ka 3,4).

SPPL.FI

Haluatko lähettää Palopäällystöpäivien osallistujille

terveisiä?

Lisätiedot:

Kehittämispäällikkö Sami Kerman

040 549 2112

sami.kerman@sppl.fi

Suomen Palopäällystöliitto