Kymenlaakson LiittoKymenlaakson maakuntauudistusseminaari

Kotkan Höyrypanimo 31.8.2016

Maakuntajohtaja Jaakko Mikkola 

Maakuntauudistuksen keskeiset tavoitteet1) Hyvinvointi‐ ja terveyserojen kaventaminen2) Toimivammat palvelut3) Hallinnon sujuvoittaminen4) Palvelujen yhdenvertainen saatavuus, perusoikeudet5) Toimintatapojen muutos6) Kansalaisten suorat vaikutusmahdollisuudet7) Kustannusten kasvun hillintä (3 mrd €)8) Kustannustehokkuus9) Taloudellisen kasvun edistäminen

Kunnilta maakunnille siirtyvien tehtävien kokonaiskustannus on 17,7 mrd €

Maakunnan keskeiset tehtävät• Sosiaali‐ ja terveydenhuolto• Työ‐ ja elinkeinopalvelut• Ympäristöterveydenhuolto• Pelastustoimi• Aluekehittäminen• Liikennejärjestelmäsuunnittelu• Maaseudun kehittäminen ja lomituspalvelut

1) Maakuntalaki2) Sote‐järjestämislaki3) VoimaanpanolakiMUITA:‐ Sote‐tuottajalaki‐ Verolait‐Maakuntien rahoituslaki‐Maakuntajakolaki‐ Uusi kunnan peruspalvelujen valtionosuuslaki

Maakuntalakiluonnos 29.6.2016Siirrettävät ns. non‐sote‐tehtäväkokonaisuudet4) pelastustoimi;5) terveydensuojelu, tupakkavalvonta, elintarvikevalvonta sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta ja eläinlääkäripalvelut (ympäristöterveydenhuolto);6) maatalous ja maaseudun kehittäminen;7) maataloustuotteiden markkinajärjestelyt, maatalouden tuotantopanosten turvallisuus, laatu ja käyttö sekä kasvinterveyden valvonta;8) kalatalous ja vesitalous;9) aluekehittämisviranomaisen tehtävät, alueen, sen elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen, näihin liittyvä koulutus ja osaamisen kehittäminen, kulttuurin edistäminen, yritys‐, työ‐ ja elinkeinopalvelujen järjestäminen sekä kotoutumisen edistäminen;10) alueellisen lyhyen, pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu;11) maakunnan suunnittelu ja maakuntakaavoitus;12) kuntien alueiden käytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämisen edistäminen;13) kulttuuriympäristön hoito;14) liikennejärjestelmän toimivuus, liikenneturvallisuus, tie‐ ja liikenneolot, alueellinen tienpito, maankäytön yhteistyö sekä toimintaympäristöä koskevien tietojen tuottaminen valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitteluun;

15) yksityisteitä ja liikkumisen ohjausta koskevat valtionavustustehtävät;16) alueellisen liikuntaneuvoston asettaminen yhteistyössä muiden maakuntien kanssa sekä liikunnan edistäminen maakunnassa alueellisen liikuntaneuvoston toiminnan kautta sekä ulkoilureittitehtävät;17) maakunnallisen identiteetin edistäminen alueella yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa;18) kulttuuria koskevien suunnitelmien ja kehittämistoimenpiteiden yhteensovittaminen osana maakuntastrategian ja ‐ohjelman sekä maakuntakaavoituksen toteuttamista;19) vesihuollon edistäminen ja suunnittelu, vesivarojen käytön ja hoidon sekä tulvariskien hallinnan tehtävät, alueelliset luonnonvaratehtävät ja huolehtiminen ympäristö‐, vesihuolto‐ ja vesistötöiden toteuttamisesta;20) vesien ja merensuojelu, vesien ja merenhoidon järjestäminen ja toteuttaminen sekä merialuesuunnittelu;21) ympäristötiedon tuottaminen ja ympäristötietouden parantaminen;22) yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan kuuluva alueellinen varautuminen;23) maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalvelujen järjestäminen sekä poronhoitajien sijaisavun kustannusten korvaaminen;24) alueelliset romaniasiain neuvottelukuntia ja romaniasioita koskevat tehtävät;25) yhteispalveluiden alueellinen järjestäminen ja kehittäminen;

Maakunta voi lisäksi hoitaa:

1) liikennepalveluiden maakunnallista kehittämistä ja järjestämistä sekä julkisen henkilöliikenteen suunnittelua ja järjestämistä samoin kuin sitä koskevia valtionavustustehtäviä, lukuun ottamatta toimintaa liikennekaaren IV osan 1 luvun 3  §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettujen kunnallisten ja seudullisten viranomaisten toimialueella, näiden alueiden liikenteen suunnittelua ja järjestämistä, sekä raideliikennettä; 2) saariston yhteysalusliikenteen suunnittelua ja järjestämistä sekä sitä koskevia valtionavustustehtäviä; 3) maakunnan ja sen alueen kaikkien kuntien tekemällä sopimuksella maakunnan hoidettavaksi kunnista siirretyt, maakunnan 1 momentissa tarkoitettuihin tehtäväaloihin liittyvät tehtävät, joiden hoitamiseen kunnat ovat osoittaneet maakunnalle rahoituksen; 4) maakunnan ja sen alueen kaikkien kuntien tekemällä sopimuksella maakunnan hoidettavaksi kunnista siirretyt rakennusvalvonnan järjestämisen tehtävät, joiden hoitamiseen kunnat ovat osoittaneet maakunnalle rahoituksen; 5) maakunnan tehtäviin liittyviä kansainvälisiä asioita ja yhteyksiä; 6) muita sille erikseen säädettyjä tehtäviä. 

Kymenlaakson Liitto koordinoi maakuntauudistuksen esivalmistelua 15.8.2016 alkaen• Valtiovarainministeriö ja sosiaali‐ ja terveysministeriö ohjeistivat 

26.5.2016 esivalmistelun käynnistämistä. • Maakuntahallituksen päätöksellä 15.8.2016 uuden maakunnan 

toiminnan käynnistämisen esivalmistelu koordinoidaan Kymenlaakson Liiton toimesta 15.8.2016 alkaen. 

• Kymenlaakson kuntien (pl. Iitti) alkuvuodesta käynnistämä itsehallintouudistusprojekti sulautetaan projekti‐ ja valmisteluryhmien toimeksiantojen, kokoonpanojen ja saavutettujen tulosten osalta osaksi liiton koordinoimaa esivalmistelua. 

• Kaikkien ryhmien työskentelyä koordinoi jatkossa Kymenlaakson Liitto.

Arvio uuteen maakuntaan siirtyvistä henkilöstömääristä (suuruusluokka‐arvioita)Kymenlaakson Liitto 23

KAS‐ELY (Kymenlaakso ja Etelä‐Karjala) KAS ELY noin 150, josta noin 1/3 

E‐, Y‐ ja L‐vastuualueille

KAS TE‐toimisto (Kymenlaakso ja Etelä‐Karjala) yhteiset 17Kymenlaakso 80

Kymenlaakson Pelastuslaitos 207

Kuntien maaseutuhallinto ja lomituspalvelut 115

31.8.2016

10

31.8.2016

Valmistelutilanne: sote –projektiKymenlaakson maakuntaseminaari 31.8.2016

Lakiluonnokset kevät / kesä 2016

MaakuntalakiJärjestämislakiVoimaanpanolakiMaakuntajakolakiVerolakikokonaisuusHenkilöstön asemaa koskevat lakiluonnoksetKunnan peruspalvelujen valtionosuusluonnoksetPäivystystä ja leikkaustoiminnan keskittämistä koskevat lakiluonnokset => lausunto annettu yhteisesti (10.9.2016)Miten muiden lakiluonnosten lausunnot valmistellaan?

31.8.2016 Alatunniste 2

31.8.2016 Alatunniste 3

Yhteinenvalmistelu?

Konsernirakenteesta

Lisäksi maakuntakonserniin kuuluisi 9 luvussa tarkoitettu maakunnan palvelutuotannosta vastaava maakunnan palvelulaitos. Palvelulaitos olisi asemaltaan maakunnasta erillinen julkisoikeudellinen oikeushenkilö ja viranomainen, mutta taloudellisesti ja toiminnallisesti se olisi osa maakunnan konsernia.

Maakunnan palvelulaitoksella voisi olla myös tytäryhteisöjä, jotka muodostavat yhdessä laitoksen kanssa laitoskonsernin. Laitoskonserni olisi maakuntakonsernin alakonserni

31.8.2016 Alatunniste 4

Johtamisen, seurannan ja raportoinnin rakenteet?

Maakunnan palvelulupaus,osoitetaan maakunnan asukkaille,

miten maakunta toteuttaa palveluja asukkaiden tarpeet ja näkemykset huomioon ottavalla tavalla

Palvelustrategialaaditaan toiminnan ja talouden suunnittelua ja johtamista

varten osana maakuntastrategiaa.Miten palvelut tuotetaan maakunnassa, miten paljon

käytetään yksityisiä palveluntuottajia, uudet tavat tuottaa palveluja, palvelustrategiassa määriteltävä myös se, mikä

osa hankinnoista tulisi kilpailuttaa siten, että siten hankittavilla palveluilla voidaan parantaa palvelujen

innovatiivisuutta ja vaikuttavuutta

31.8.2016 Alatunniste 6

Maakuntastrategia,Maakuntavaltuusto päättäisi maakunta-strategiassa maakunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin

tavoitteista.Strategia varmistaa maakunnan toiminnan ohjaamista

kokonaisuutena sekä maakunnan strategisen suunnittelun ja taloussuunnittelun liittämistä tarkoituksenmukaisella tavalla

toisiinsa

Strategiat johtamisen välineenä – linjaavat myös muuta hallintoa, johtamista, organisaatiota jne.?

Palveluketjut maakunnan järjestämisvastuulla

Järjestämislaki 9§, Järjestämisvastuu sosiaali- ja terveydenhuollossa: Tehtävien hoidosta järjestämisvastuussa oleva maakunta vastaa asukkaan laissa säädettyjen oikeuksien toteutumisesta ja palvelukokonaisuuksien yhteensovittamisesta

Järjestämislaki 13§, Asiakkaiden palvelujen yhteensovittaminen: Maakunnan on huolehdittava laaja-alaisesti yhteen sovitettuja palveluita tarvitsevien asiakasryhmien ja asiakkaiden tunnistamisesta, palveluketjujen ja palvelukokonaisuuksien kuvaamisesta sekä asiakasta koskevan tiedon hyödyntämisestä eri tuottajien välillä. Lisäksi maakunnan on huolehdittava asiakkaan oikeuksista ja etuuksista tiedottamisesta, palvelujen käyttöön liittyvästä neuvonnasta, palvelutarpeen arvioinnin ja asiakassuunnitelman laatimisesta sekä näihin liittyvästä ohjauksesta siten kuin niistä erikseen säädetään.

31.8.2016 Alatunniste 7

Perustelutekstit

Maakunnan aluetta kokonaisuudessaan koskevia keskeisiä asioita tulevat olemaan myös asukkaiden tarpeista lähtevät palveluketjut, hyvinvoinnin edistäminen, tietojärjestelmien yhteentoimivuus sekä tukipalvelujen järjestäminen, JärjestämisL 13§, Asiakkaiden palveluiden yhteensovittaminen, perusteluteksti

Palvelukokonaisuuksien ja palveluketjujen määrittelyllä maakunta voi varmistaa sen, että asiakkaat ja palvelujen tuottajat tietävät eri toimijoiden tehtävät asiakkaan palvelujen kokonaisuudessa sekä yhteistyön tavat. JärjestämisL 13§, Asiakkaiden palveluiden yhteensovittaminen, perusteluteksti

31.8.2016 Alatunniste 8

Järjestämislaki 23 §, Palvelun tuottajan velvollisuudet:

Palvelun tuottajan on tämän lain mukaisessa toiminnassaan: 4) noudatettava maakunnan määrittelemiä palvelukokonaisuuksia ja palveluketjuja sekä varmistettava palveluketjujen integraation toteutuminen sekä toimittava siinä tarvittavassa yhteistyössä muiden palveluiden tuottajien kanssa; Järjestämislaki 23 §. Palvelun tuottajan velvollisuudet, perusteluteksti

edellytetään, että palvelujen toteutuksessa on noudatettava maakunnan määrittelemiä palvelukokonaisuuksia ja palveluketjuja. Samoin palvelutuottajien on toimittava asiakaskeskeisen integraation edellyttämässä yhteistyössä toistensa kanssa ja sovittava tämän käytännön toteuttamisesta

31.8.2016 Alatunniste 9

31.8.2016 Alatunniste 10

Palvelupakettimalli luo kehikon, jonka avulla sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannuksia, käyttöä, laatua ja vaikuttavuutta sekä uudistumiskykyä koskevat tiedot voidaan raportoida.

Sitra, 2016

31.8.2016 Alatunniste 11

Palvelupakettilaskennan tietomalli

Sitra, 2016

Kymenlaakson sote‐projektintilannekatsaus

Jorma Haapanen31.8.2016

Kokonaistilanne

• Projekti käynnistyi alkuvuonna 2016 kuntavetoisena• Sote‐projekti jatkaa Maakuntaliiton vetämänä entisellään• Väliraportti valmistuu syyskuussa:

– Palveluiden ja rakenteiden nykytilan kuvaus koko maakunnassa– Suurimmat erot ja kehittämiskohteet – Digitalisaation hyödyntämisen nykytilanne eri toiminnoissa sekä  työryhmien 

näkemykset tulevaisuudesta– Väliraportin perusteella suunnitellaan jatko kesään 2017 saakka

• Kokonaisuudessaan erikoissairaanhoito ja sen päivystys on hallinnut yleistä keskustelua alueella ‐ kuitenkin uudistuksen pääasiallinen painopiste on muualla

• Työryhmien työ on edennyt hyvin 

SOTE ‐projektiryhmä

Lapset, nuoret, perhepalvelut

Aikuisten palvelut

Ikääntyneiden palvelut

alatyöryhmät (3): perusasiakkaat, aktiiviasiakkaat, avainasiakkaat

alatyöryhmät (3): perusasiakkaat, aktiiviasiakkaat, avainasiakkaat

alatyöryhmät (8): avoterveyden ja sairaanhoitopalvelut, sairaalahoitopalvelut, päivystyspalvelut, mielenterveys‐ päihdetyön sekä psykiatrian avo‐ ja sairaalapalvelut, kuntoutuspalvelut, aikuissosiaalipalvelut, vammaispalvelut, terveyspalveluiden tukipalvelut 

alatyöryhmät (5): asiakkuuden hallinta, varhaiset palvelut, asuminen, hoito ja hoiva, kotiutustoiminta, omaishoito

Projektiryhmän kokoonpano:

pj. Jorma Haapanen, palvelujohtaja KotkaArja Kumpu, hyvinvointipalvelujen johtaja KouvolaPäivi Mattila, hyvinvointipalvelujohtaja HaminaAnnikki Niiranen, toimitusjohtaja CareaMarjo Seuri, sosiaali‐ ja terveysjohtaja Kaakon kaksikkoJan Appelberg, sosiaali‐ ja terveyslautakunnan pj, PyhtääAnne Hiiri, aluehallintoylilääkäri, Etelä‐Suomen aluehallintovirastoJussi Lehtinen, aluekehitysjohtaja, Kymenlaakson LiittoKaarina Tilli, projektipäällikkö KotkaSanna Koskimies, hallinto‐ ja kehittämispäällikkö Kotka, sihteeriLisäksi henkilöstön edustajat

• jokaisessa kokouksessa mukana yksi edustaja• laajennetussa kokoonpanossa kaikki

Projektiryhmä on kokoontunut joka toinen viikko

Sote‐projektiryhmän tehtävät

• seuraa sote ‐uudistuksen etenemistä ja vastaa osaltaan maakunnallisen sosiaali‐ ja terveyspalvelujen integraation valmisteluun liittyvästä koordinoinnista

• ohjaa projektipäällikön ja työryhmien toimintaa ja valmistelutyötä• vetää yhteen työryhmien valmistelutyötä ja vastaa eri ryhmien 

yhdyspinnoista ja niiden yhteensovittamisesta• linjaa tulevaa sote ‐uudistuksen myötä syntyvää organisaatio‐ ja 

palvelurakennetta• huolehtii yhteistyöstä ja yhdyspintojen määrittämisestä 

maakuntaprojektin ja muiden uudistukseen liittyvien toimijatahojen kanssa

Projektin resurssit lisääntyvät

• Tällä hetkellä yksi kokoaikainen työntekijä: projektipäällikkö Kaarina Tilli

• 50% Tarja Hurtan / viestintä työpanoksesta (Kouvola)• Hallinto 2 x 30% htv (Kotka)• Ikäihmisten palveluiden ja lasten ja nuorten palveluiden 

Muutosagentit parhaillaan haettavina, 100% valtion rahoitus• Kärkihankehaut 2 kpl. Mikäli myönteinen päätös, projektiin 

tulee kuusi kokoaikaista työntekijää lisää• Varaus myös ulkopuolisen asiantuntemuksen käyttöön• Kokonaisresurssitarve arvioidaan väliraportin pohjalta

Digitalisaatio

• Puhutaan liian yleisellä tasolla, dramatisoidaan vaikutuksia, jolloin syntyy myös turhia pelkoja

• Tulee muuttamaan toimintaa kaikilla osa‐alueilla• Kyseessä ei ole yksi iso muutos, vaan suuri joukko pieniä muutoksia, 

jotka toteutuvat vähitellen• Monissa toiminnoissa digitalisaatio on jo osa normaalia toimintaa: 

esim. mobiilikirjaus, sähköiset toiminnanohjausjärjestelmät, sähköiset lomakkeet, itseilmottautuminen, etävalvonta, ‐lukitus ja –mittaus jne.

• Asiat eivät useinkaan kehity odotusten ja kuvitelmien mukaisesti• Joka tapauksessa toimitiloja tarvitaan oleellisesti nykyistä 

vähemmän• Lähipalvelut eivät välttämättä tarkoita enää kiinteää toimipistettä

Tuleva maakuntamalli

• Tuleva malli on monella tavalla tiukasti ohjattu:• Rahoitus 100 % valtiolta• Toiminnan vahvaa ohjausta VM:stä ja STM:stä• Yhteistoiminta‐alueella vahva rooli koordinoinnissa• valtakunnalliset yhteiset ohjausorganisaatiot• Mikäli annettu rahamäärä ei kahtena vuotena riitä, voidaan 

käynnistää selvitysmenettely• Valinnanvapauden vaikutuksia vielä vaikea arvioida, joka 

tapauksessa eri maakunnissa erilainen merkitys• Pääosa toiminnasta yhtiöitetään• Julkisen sektorin, yritysten ja kolmannen sektorin pelisäännöt 

muuttuvat monessa suhteessa nykyisestä• Kymenlaakson haasteena negatiivinen väestökehitys

Toiminnan muutoksissa oltava proaktiivinen

• Julkisen sektorin on pystyttävä tehostamaan toimintaansa, jotta tulevat toimintaedellytykset ovat mahdollisimman hyvät

• Kokonaisuudesta on tehtävä mahdollisimman rationaalinen• Muutoksia pitää pystyä toteuttamaan jo vuosina 2017 ja 2018 • Konkreettisessa, operatiivisessa toiminnassa voidaan aikaansaada 

nopeasti merkittäviä  hyötyjä:• Toimitaan yhdessä yli kuntarajojen• Keskittämishyödyt: pienivolyymiset toiminnat• Tilojen käytön tehostaminen• Hoitoprosessien yksinkertaistaminen• Asiantuntija‐ ja johtotason rekrytoinnit kriittisesti

• Edellyttää yhteistä ymmärrystä, näkemystä ja tahotilaa kaikkien kuntien päätäjiltä

• Tahtotilan ilmaisu vuoden 2017 talousarvioihin

Kymenlaakson maakuntauudistusseminaari

31.8.2016

Leena GunnarKaakkois-Suomen ELY-keskus

Maakuntapalvelut - projekti

Uudistuksen valmistelu alkanut maakunnan keskeisten toimijoiden – mk-liitto, ELY, TE-tsto, Carea, pelastuslaitos, kunnat kesken hyvin – ja uskon että sujuu edelleen, Kouvolan ja maakunnan liiton välillä tapahtuneesta vetovastuun siirrosta huolimatta Toimintakyky ja asiakaspalvelut turvattava kaikissa toimijoissa, muutoksesta

huolimatta, kaiken aikaa Verkottumista ja yhteistyötä rakennetaan samalla myös tulevaa hallintoa ja sen

toimivia palveluratkaisuja varten

Uudet tavat tehdä asioita

Uudistuksen pääpaino tulee saada vähitellen rakenteiden ohella palvelujen uudistamiseen ja järjestämiseen Paljon vielä auki olevia asioita

- mm. KASVUPALVELU-kokonaisuus: miten työvoima- ja yrityspalvelujen järjestäminen ja tuottaminen toteutetaan

Maakunnista tulee saada aidosti asiakaslähtöisiä, kansalaisia ja yrityksiä yhdeltä luukulta palvelevia organisaatioita - mutta ainakin ympäristötehtävien kokonaisuus ELYistä jakautuu kahteen

suuntaan, maakuntiin ja valtion virastoon E-, L-, Y-kokonaisuus tältä osin eriytyy ja ympäristöosaaminen maakunnissa jää vähäisemmäksi

Tehtäväsiirroissa avoimia kysymyksiä vielä erityisesti liikennetehtävissä - suuri kysymys on, syntyykö Live Oy ja miten liikenneasiat muutoin järjestetään

Valtakunnallisesti keskitettyä kehittämistäkin yhä tarvitaan ELYjen ja TE-toimistojen hyvin alkanutta kehitystyötä asiakaspalvelumallien, puhelinpalvelukeskusten ja tukipalvelujen (palvelukeskusten) suhteen on hyvä jatkaa, myös digi- ja puhelinpalveluissa tulee säilyä valtakunnallinen yhtenäisyys alueesta riippumatta uusi valtakunnallinen, alueilla toimiva valtion virasto uusi

organisaatioraja maakunnan ja alueilla toimivan, keskitetyn valtion viraston välille yhteiset tai lähekkäin olevat toimitilat? on hyvä, että henkilöstösiirrot myös valtiolta maakuntiin tapahtuvat

liikkeenluovutuksena, vastaten sote-henkilöstöstä tehtyä ehdotusta samat periaatteet tärkeä saada eri tahoilta siirtyvälle henkilöstölle

4ELY-keskus

Kahden maakunnan ja erikoistuneen ELYn näkökulmasta ELYn resurssit eivät riitä kaavamaiseen jakamiseen kahteen maakuntaan Maakuntien

tulee rohkeasti pystyä sopimaan yhteisestä tehtävien hoidosta maakuntien välillä tarpeen mukaan jatkossakin, erilaisia ratkaisumalleja löytyy

Tehtävien kokoamisen kannalta ylipäätään keskeisiä näyttävät olevan rakennerahastotehtävien järjestäminen, liikenneasiat sekä kala- ja vesitehtävät

Hyvä esimerkki maassa yhteen paikkaan kootusta tehtäväalueesta on KASELYnliikennetelematiikkayksikkö. Pienen, erityisosaamista vaativan palvelukokonaisuuden pilkkominen halvaannuttaisi koko toiminnan

Tai ELYjen liikenteen tuore hankinta-alueratkaisu: Viiden maakunnan hankinnat hoidetaan Kouvolasta. Osoittautunut onnistuneeksi: Palvelutaso säilynyt ja säästöjä/tehostumista aikaansaatu. Mm. muutoin välttämättömiä rekrytointeja voitu vähentää

Myös vesiasioissa keskeinen osaaminen on koottu vesienhoitoaluekokonaisuuksiksi Päätöksenteko tulee voida olla jokaisessa maakunnassa, mutta ainakin erityisosaamista

edellyttäviä, määrältään vähäisiä ja operatiivisia tehtäviä on järkevää jatkossakin hoitaa maakuntien kesken kootusti

Näkökulmia tulevan maakunnan menestymiseen ja toimintakykyyn SOTE ja MAKU Putkihallinnosta kokonaisuuksien hallintaan, valtakunnalliset ja

alueelliset verkostot tärkeitä vaikutuskanavia Strateginen yhteistyö edellytys menestyksekkäälle maakuntahallinnolle Maakunnista tulee luoda kokonaan uusi toimija, ei minkään vanhan

organisaation jatke – ei vain mennä ikään kuin kylään johonkin olevaan tahoon, vaan laitetaan yhdessä pystyyn ihan uusi, maakunnan nousuun nostava toimijakokonaisuus!

Kymenlaakson Liitto

Maakuntapalvelut –projekti

Kymenlaakson maakuntauudistusseminaariKotkan Höyrypanimo 31.8.2016

Maakuntajohtaja Jaakko Mikkola 

Kymenlaakson tulevaisuuskuva• Tulevaisuustyöpajatyöskentely 26.5., 19.8. ja 19.10.• non‐sote toimijoiden yhteinen muutosprosessi käynnistettiin 

yhteisellä tulevaisuusprosessilla, jossa pohditaan maakuntapalveluiden organisoitumista

• Nyt on historiallinen tilaisuus luoda jotain kokonaan uutta  ‐Valmistellaan Kymenlaakson näköinen maakuntamalli –Muutosprosessit organisoidaan tavoitetilan mukaisiksi !

• Kymenlaakso‐ohjelmassa 2014 – 2017 oleva visio on edelleen toimiva eikä sitä tarvitse juuri muokata

• Kymenlaakso on elinvoimainen ja ekotehokas asuin‐ ja liiketoimintaympäristö Pohjoisen kasvuvyöhykkeen ytimessä.

31.8.2016

Kymenlaakson toisin toimijana26.5. Työpajassa nousivat esille:

JohtamisjärjestelmäSuurin loikka maakuntauudistuksen myötä voidaan tehdä henkilöresurssien kautta nousevassa osaamisessaErikoistumistehtävä: Kymenlaaksossa on vahvaa osaamista ja asiantuntemusta (mm. ELY‐keskuksessa), siitä on pidettävä kiinni. Nykyiset erikoistumistehtävät voidaan tarjota myös Etelä‐Karjalaan.

AsiakaslähtöisyysYhden luukun periaatteen jalostaminen pidemmälle (maakuntien useiden tahojen asiantuntijoita: kunnat, maakunnat, valtio, markkinaehtoiset asiantuntijat)

31.8.2016

Digitalisaatio• Kaikki data on jatkossa avointa ja vapaasti hyödynnettävissä• Alueellinen data kiinnostaa toimijoita• Kaikki maakunnan palvelut voidaan käynnistää sähköisenä, pitäen mielessä, että 

ihminen kohtaa ihmisen

Uusi tapa toimia• Digitalisaatio (pitää sisällään koko ajatusmaailman muutoksen):• Uusi tapa ajatella digitaaliselta pohjalta, sähköiset palveluprosessit• Osallistaminen, miten saadaan maakuntalaiset osallistumaan prosesseihin• Tiedon jakaminen keskitetysti ja avoimuus• Nopea reagointikyky• Prosessit• Tehokas yhtenäinen organisointi, yhden luukun periaate, reaaliaikaisuus ja 

yhdenaikaisuus

Yhteistyö• Toimijoiden palvelualttius, kuppikunnat pois, yhteinen maali

31.8.2016

31.8.2016

5

31.8.2016