1

OPETUSSUUNNITELMA

SAVONLINNAN KAUPUNKI

KELLARPELLON KOULU

päivitetty syyskuu 2011

2

Johdanto: Savonlinnan kaupungin perusopetuksen koulujen opetussuunnitelmat vuosiluokille 1-9 perustuvat Opetushallituksen vahvistamiin opetussuunnitelman perusteisiin (2004). Tämä opetussuunnitelma täsmentää ja täydentää perusteissa esitettyjä tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä. Koulujen omat opetussuunnitelmat on laadittu Savonlinnan kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelman ja perusteiden pohjalta. Laatikoidut asiat koskevat yhteisesti kaikkia kaupungin peruskouluja.

Sisällysluettelo:

1. Arvot ja toiminta-ajatus

2. Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet

3. Perusopetuksen tuntijako Savonlinnassa

4. Opetuksen toteuttaminen

4.1. Fyysinen oppimisympäristö

4.2. Koulun toimintakulttuurin kuvaus

5. Savonlinnan kaupungin perusopetuksen kieliohjelma

6. Opetuksen mahdolliset painotukset

7. Tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle

7.1. Käyttäytymisen arvioinnissa huomioon otettavaa

8. Aihekokonaisuuksien toteuttaminen ja opetuksen mahdollinen eheyttäminen

9. Valinnaisaineiden opetus

10. Yhteistyö esiopetuksen kanssa

11. Yhteistyö muun perusopetuksen kanssa

12. Kodin ja koulun yhteistyö

13. Yhteistyö muiden tahojen kanssa

14. Suunnitelma oppilashuollon ja siihen liittyvän yhteistyön järjestämiseksi

15. Oppimissuunnitelman laatimisen periaatteet

16. Ohjaustoiminta opiskelun tukena

16.1. Työelämään tutustumisen järjestelyt

17. Kerhotoiminnan järjestäminen

3

18. Tukiopetuksen järjestäminen

19. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus

19.1. Koulun tukitoimenpiteet ongelmien ilmetessä 19.2. Osa-aikaisen erityisopetuksen järjestäminen peruskoulussa

19.3. Mahdollisimman kattava luettelo koulussa ilmenevistä hoito- ja

toimenpidetarpeista

19.4. Erityisopetukseen ottaminen/ siirtäminen 19.5. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS)

19.6. Erityistä tukea vaativan nivelkohdat koulun/ yksikön vaihtuessa

20. Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetus

21. Oppilaan arviointi ja sen perustuminen hyvän osaamisen kuvauksiin

21.1. Oppilaan arvioinnin pääperiaatteet Savonlinnassa 21.2. Oppilasarviointi Savonlinnan peruskouluissa

21.3. Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 21.4. Päättöarviointi

22. Opinnoissa etenemisen periaatteet

22.1. Opinnoissa eteneminen oman opinto-ohjelman mukaan

23. Todistukset

24. Tietostrategia

25. Toiminnan arviointi ja jatkuva kehittäminen

26. Opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa

4

1. Arvot ja toiminta-ajatus

Savonlinnan perusopetus pohjautuu eettisyyteen, esteettisyyteen, eri kulttuurien

hyväksymiseen ja tasa-arvoon. Lisäksi korostetaan alueen historiaa, kulttuuria ja ympäristöä.

Opetusjärjestelyissä otetaan huomioon oppilaiden yksilöllisyys.

KELLARPELLON KOULUN TOIMINTA-AJATUS

Kellarpellon koulu on lapsen omat lähtökohdat huomioiva oppimispaikka.

Tavoitteena on, että koulu - tukee lapsen realistisen minäkuvan kehittymistä

- tarjoaa mahdollisuuksia kokea oppimisen iloa

- kasvattaa lasta rehellisyyteen ja asialliseen käyttäytymiseen yhteisön jäsenenä

2. Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet

Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen ja nuoren kasvatuksesta. Koulu tukee kotien

kasvatustehtävää ja vastaa lapsen kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä.

Yhteisvastuullisen kasvatuksen tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä,

turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa.

Erilaisuuden hyväksyminen Työnteon arvostaminen (oman ja muiden)

Oikean ja väärän erottaminen Yhteiskunnan jäsenyys

Kriittisyys tiedonhankinnassa Rohkeus

Luovuus Oppimisen ilo

Ihmisoikeudet (esim. kiusaamisen estäminen) Elämän kunnioittaminen

Kansainvälisyys Kansallinen kulttuuri

Ympäristön kunnioittaminen Myönteinen minäkuva

Sosiaaliset taidot Tasa-arvo

Oppimisen arvostaminen (oman ja muiden) Savonlinnalaisuus (omat juuret)

Toisten huomioonottaminen Hyvät tavat

Turvallisuus (välittäminen) Luottamus tulevaisuuteen

Oma-aloitteisuus Tiedollinen yleissivistys

Itsensä ilmaiseminen (myös tunteet) Vastuullisuus

Sitoutuminen Elämykset ja kokemukset

Rehellisyys Joustavuus

Kestävä kehitys Pitkäjänteisyys

Yhteistyökykyisyys Empaattisuus

Elinikäinen oppiminen

Terveyden ylläpitäminen (psyykkisen ja fyysisen)

Oppimaan oppiminen (mm. ajattelun kehittyminen)

Kellarpellon koulun opettajille ja huoltajille

tehdyn kyselyn perusteella molempien mielestä

koulun tärkeimmiksi kasvatuksen ja opetuksen

tavoitteiksi nousivat seuraavat asiat:

- Realistinen minäkuva

- Oppimisen ilo

- Rehellisyys

- Toisten kunnioittaminen ja

huomioonottaminen

Lisäksi tärkeinä pidettiin

- Ihmisoikeudet ( esim.

kiusaamisen estäminen)

- Hyvät tavat

- Sosiaaliset taidot

- Toisten huomioon ottaminen

- Oma-aloitteisuus

- Erilaisuuden hyväksyminen

- Yhteistyökykyisyys

- Työnteon arvostaminen

- Turvallisuus

2

3. Perusopetuksen tuntijako Savonlinnassa

Allaolevassa taulukossa on Savonlinnassa noudatettava tuntijako. Koulukohtaisen taito- ja

taideaineen kohdentamisesta voidaan päättää myös joka vuosi erikseen koulun

lukuvuosisuunnitelmassa.

Kellarpellon koulussa koulukohtainen taito- ja taideaineen tuntimäärä kohdennetaan 1. luokalla

kuvataiteeseen ja 2. luokalla käsitöihin.

Aine 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Yht. Äidinkieli ja kirjallisuus 7

7 5 5 4 4 4,5* 3 3 42,5

A-kieli 2 2 2 2 2 3 3 16

B-kieli 2 2 2 6

Matematiikka 3 3 4 4 4 4 3 3 4 32

Ympäristö- ja luonnontieto 2 2 2 3 9

Biologia ja maantieto 1 2 2 2 3 10

Fysiikka ja kemia 1 1 2 3 2 9

Terveystieto 2 1 0 3

Uskonto ja

elämänkatsomustieto

1 1 1 1 2 1 1 1 2 11

Historia ja yhteiskuntaoppi 1 2 2 2 3 10

Musiikki 2 1 2 1 2 1 1 1 0 11

Kuvataide 1 2 1 2 1 2 1 1 1 12

Käsityö 1 1 2 2 2 2 2 1 0 13

Liikunta 2 2 2 2 2 2 2 2 2 18

Koulukohtainen taito- tai

taideaine

1

1 1 1 1 1 6

Kotitalous 2 0 1 3

Oppilaanohjaus 0,5 0,5 1 2

Valinnaiset aineet 1 1 1 1 2 4 3 13

Oppilaan valtakunnallinen

vähimmäistuntimäärä

19 19 23 23 24 24 30 30 30 222

Savonlinnassa toteutuva

tuntimäärä

20 20 23 24 24 25 31 29,5 30 226,5

Vapaaehtoinen A-kieli 1 3 2 2 2 3 13

Savonlinnassa toteutuva

enimmäistuntimäärä

20 20 23 25 27 27 33 31,5 33 239,5

* sisältää 0,5 h kaikille oppilaille pakollisen tietotekniikan kurssin

3

4. Opetuksen toteuttaminen

Konstruktivistinen eli ns. "uusi oppimiskäsitys" tarkoittaa pähkinänkuoressa seuraavaa:

Konstruktivistinen oppimiskäsitys on näkökulma, jossa oppiminen on oppijan oman

toiminnan tulosta. Tärkein yksittäinen oppimiseen vaikuttava tekijä on se, mitä oppija jo

ennestään tietää ja häntä opetetaan sen mukaisesti.

Opetuksessa tulee käyttää oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppimista. Oppiainekohtaisten tavoitteiden ja sisältöjen yhteyteen kohtaan 26 on laitettu työtapaehdotuksia.

Opetuksen jaksotus on pedagoginen mahdollisuus, josta päätetään koulukohtaisesti.

Savonlinnan perusopetuksessa noudatetaan luokilla 1-9 neljän jakson mallia. Jokaisen jakson

päätteeksi on oppilasarviointi.

Kellarpellon koulussa 3-5 luokilla jaksotetaan reaaliaineiden (ue, hi, yl, fyke) ja osittain äidinkielen

opiskelu. Näin halutaan luoda ehjemmät sisältökokonaisuudet. Jaksottamisen tavoista päättävät

luokanopettajat.

4.1. Fyysinen oppimisympäristö

Kellarpellon koulu on v. 1954 käyttöön otettu, peruskorjattu koulutalo (v. 2004 valmistunut

peruskorjaus).

Paikallishistoriallisia paikkoja koulun läheisyydessä ovat mm. Laitaatsillan telakka-alue,

Poukkusalmen kellotapuli ja hautausmaa, Laitaatsillan taistelun muistomerkki ja Olavinlinna.

Savonlinnalle omaleimaista on puhdas luonto ja näkyvä kulttuurielämä, koululla on erilaisia

projekteja eri tahojen (Olavinlinna, museo, teatteri, musiikkiopisto, Linnala, urheiluseurat yms.)

kanssa.

Koulu sijaitsee Savonlinnan länsipuolella, omakoti- ja rivitaloalueella. Koululle johtavat turvalliset

kevyen liikenteen väylät eri puolilta Kellarpeltoa. Koulua ympäröi monimuotoinen luonto eliöineen

(järvi, suo, erilaiset metsätyypit, uimaranta).

Koulun välittömässä läheisyydessä on yleisurheilukenttä, sisäpalloiluhalli ja jääkiekkokaukalo sekä

mahdollisuus monipuoliseen lumiliikuntaan, mm. hiihtoladut koulun lähimaastossa ja yhteydet

kaupungin huoltamille hiihtolenkeille ja Aholahden hiihtokeskukseen, sekä mäenlaskupaikat.

Pihapiirissä pikkuoppilaille on oma leikkipiha, pelikenttiä ja oleskelutilaa isommille.

Välitunnit vietetään ulkoillen. Koulumme osallistuu aktiivisesti erilaisiin liikuntatapahtumiin ja –

turnauksiin, lasta kannustetaan, ilmapiiri on liikuntamyönteinen ja tervehenkinen.

Koulussa on n. 200 perusopetuksen oppilasta n.40 päivähoidon esiopetusoppilasta, 10

perusopetusryhmää ja kaksi päivähoidon esiopetusryhmää, 10 luokanopettajaa, yhteensä 6

lastentarhaopettajaa ja lastenhoitajaa, päivähoidon esiopetusryhmien kanssa ajoittain työskentelevä

erityislastentarhanopettaja, rehtori, koulusihteeri, terveydenhoitaja, siistijät, keittiöhenkilökunta sekä

huoltomiehet. Lisäksi koululla on Lyseon lukion ja Taidelukion kanssa yhteinen erityisopettaja.

Valinnaisen kielen opettaja on yhteinen Talvisalon koulun kanssa. Koululla käyvät säännöllisesti

koulukuraattori ja koulupsykologi. Vakituisia kouluavustajia on kolme, määräaikaisia yksi.

4

Moniammatillinen oppilashuoltotyöryhmä kokoontuu n. kerran kuussa.

Luokkatilojen lisäksi koululla on oma liikuntasali, kieliluokka, esiopetuksen käytössä olevat tilat,

teknisen työn (paja, maalaushuone) ja tekstiilityön luokat, sekä musiikkiluokka. Koululla on myös

yhdistetty kirjasto ja tietokoneluokka. Koulun tiloja on iltapäivisin 4H-yhdistyksen iltapäiväkerhon

käytössä.

Perusopetusvälineet ovat pääosin kunnossa: niitä päivitetään vuosittain tarpeiden tai resurssien

mukaan.

Koulun kotisivuilta löytyvät yhteystiedot ja koulun esittely.

http://edu.savonlinnaseutu.fi/kellarpelto

Kellarpellon koulun toiminnassa halutaan lisäksi huomioida seuraavia asioita:

1. Vuorovaikutus (oppilas/oppilas, oppilas/aikuinen, aikuinen/aikuinen)

Koulussa toimii KiVa-tiimi, joka selvittelee ristiriitatilanteita. KiVa-tiimiin kuuluu kaksi

luokanopettajaa, koulunkäyntiavustaja ja esikoulun opettaja.

Kaikkien vuorovaikutussuhteiden toimivuutta arvioidaan ja kehitetään säännöllisesti mm.

kyselyjen ja keskustelujen avulla. Opetushenkilöstön toimintaa arvioidaan säännöllisillä

kehityskeskusteluilla.

Opetushenkilöstö käy ohjattua arviointikeskustelua vähintään kerran vuodessa

Työparityöskentelyä on jatkuvasti, sekä opettajien kesken, että opettaja –

kouluavustaja työpareina. Yhteistyötä on esimerkiksi liikuntaa, käsityötä, musiikkia,

englantia, opettavien opettajien kesken, samaa luokkatasoa opettavien opettajien

kesken, erilaisten tapahtumien suunnittelussa ja toteuttamisessa, sekä materiaalien

ja välineiden hankintaprosessissa.

Oppilaantuntemus: syksyllä käydään yhdessä läpi kaikkien luokkien osalta tukea

tarvitsevat oppilaat. Ekaluokan opettajat käyvät keskustelua päiväkodin kanssa

koulutulokkaista – vastaavasti lähtevät kuudennen luokan opettajat keskustelevat

yläkoulun opettajien kanssa. Vanhempainvartteja ja arviointikeskusteluja pidetään

opetussuunnitelman mukaisesti. Nivelvaiheista on erilliset suunnitelmat tässä

opetussuunnitelmassa. Yhteydenpito koteihin muissakin asioissa on jatkuvaa. Keskusteluja

varten on tehty keskusteluasiakirja (liitteenä ), johon kirjataan käydyn keskustelun pääasiat

Yhteisössä toimiminen: koulun kaikkien aikuisten rooli on muuttunut ja merkitys

kasvattajana on lisääntynyt

Avoimuus: asioista voidaan olla eri mieltä, asioita tuodaan esille yhdessä

keskusteltaviksi.

Ajan antaminen: tarvittaessa pysähdytään oppilaan kanssa erilaisiin tilanteisiin, jätetään aikaa

keskustelulle ja tilanteen läpikäymiselle. Tilanteen niin vaatiessa opetusjärjestelyissä voidaan

joustaa.

5

2. Psyykkinen turvallisuus

Yhteisiä pelisääntöjä yritetään jatkuvasti ylläpitää ja aktiivisesti vahvistaa niin aikuisten

kuin lastenkin keskuudessa.

Turvaverkko on olemassa oleva ja toimiva, sen voisi tehdä lapsille tietoisemmaksi ja

selkeämmäksi aikuisillekin.

Kiusaamistilanteisiin puututaan heti, kun ne tulevat tietoon. KiVa-tiimi käsittelee

kiusaamistapaukset.

Luokan yhteisissä keskusteluissa pyritään jo varhaisessa vaiheessa puuttumaan

mahdollisiin ongelmiin esim. syrjäytymisen suhteen

Oppilashuoltotyöryhmä toimii säännöllisesti.

Koulun säännöt on sovittu yhdessä, niistä on keskusteltu myös oppilaiden kanssa ja ne on

kerrottu vanhemmille – niiden noudattamista valvotaan.

3. Oppimisen ilo

Mahdollisuutta leikkiin ja liikuntaan koulupäivän aikana pidetään tärkeänä. Kahdesti viikossa

oppilaille on järjestetty pitkä välitunti.

Koululle on hankittu erilaisia välineitä ja materiaaleja esim. matematiikkaan,

kirjallisuuteen, fysiikkaan / kemiaan motivaation lisäämiseksi ja opetuksen

rikastamiseksi.

Oppilaalla on mahdollisuus käyttää koulun tietoverkkoa yhdessä sovittujen sääntöjen

puitteissa.

Yhteiset kokoontumiset, päivänavaukset ja muut tapahtumat ovat yhteisiä

oppimiskokemuksia; näissä tilaisuuksissa myös annetaan kannustusta ja

kiitosta erilaisista suorituksista.

Kummioppilastoimintaa jatketaan niin että uusien ekaluokkalaisten koulukummeja ovat

neljänsien luokkien oppilaat. Kyseisten luokkien opettajat suunnittelevat toiminnan yhdessä.

Reppuvihkoissa ja muissa kirjallisissa tiedotteissa kulkee kotiin palautetta oppilaan toimista.

Oppilailla on mahdollisuus opiskella erilaisissa pienryhmissä ja eri kokoonpanoissa.

6

Savonlinnassa ___/___20 Allekirjoitukset Kaikille keskustelijoille oma kopio

PAIKKA__________________________________________________

AIKA____________________________________________________

OSALLISTUJAT__________________________________________________

_______________________________________________________________

_____________________________________________________________

KESKUSTELUASIAKIRJA

KESKUSTELUN AIHE___________________________________________ _______________________________________________________________

_______________________________________________________________

_______________________________________________________________

_______________________________________________________________

ASIASTA SOVITTIIN SEURAAVASTI_____________________________

________________________________________________________________________

________________________________________________________________________

________________________________________________________________________

________________________________________________________________________

________________________________________________________________________

________________________________________________________________________

________________________________________________________________________

________________________________________________________________________

________________________________________________________________________

__

7

4.2. Koulun toimintakulttuurin kuvaus

Ajanmukaiset ja viihtyisät koulutilat luovat pohjan hyvälle oppimiselle.

Tärkeää on myös koulun koko henkilökunnan ja oppilaiden luoma työskentelyilmapiiri.

Koulun toimintakulttuurilla on vahva yhteys turvallisen ja viihtyisän oppimisympäristön

luomiseen. Koulun oppimisympäristö rakentuu paitsi fyysisistä myös sosiaalisista ja

psyykkisistä tekijöistä.

Oppimisympäristöön vaikuttavia sosiaalisia tekijöitä ovat mm. kouluyhteisön jäsenten

vuorovaikutus ja yhteistyö. Psyykkiseen oppimisympäristöön vaikuttavia tekijöitä ovat esim.

asenteet ja tunteet.

Vastuu oppimisympäristön suunnittelusta on aikuisilla, mutta ilman kaikkien kouluyhteisön

jäsenten apua sen toteuttaminen ei onnistu. Mukaan tarvitaan opettajien lisäksi koulun muu

henkilökunta, oppilaat, huoltajat ja erilaisten sidosryhmien edustajat.

Kellarpellon koulun toimintakulttuuri

Opetus Opetus järjestetään valtakunnallisen, kaupungin ja koulun oman opetussuunnitelman mukaan.

Organisaatio

Koulussa on rehtori ja vararehtori. Kehittämisryhmään kuuluvat heidän lisäkseen lukuvuosittain

päätettävät opettajajäsenet. Ryhmässä voi olla lisäksi mukana koulun tiloissa työskentelevien

lastentarhaopettajien edustaja.

Toimintaa kehitetään erilaisissa suunnittelutiimeissä.

Koulussa toimii oppilaskunta.

Koko henkilöstö toimii vastuullisina kasvattajina lapsen arjessa.

Suunnittelu

Opettajien työhön kuuluu virkaehtosopimuksen mukainen yhteissuunnittelu, 3h / viikko. Tähän kuuluu

lukuvuoden suunnittelu syksyllä ja keväällä

lyhyiden jaksojen suunnittelu ja kehittäminen

päivittäisen koulutyön suunnittelu ja valmistelu erilaisissa ryhmissä

opetussuunnitelman päivittäminen ja arviointi

vastuutehtävien hoito

vanhempainillat, perhepalaveri, niveltyöskentely, oppilaan koulunkäynnin järjestämiseen

liittyvät erilaiset asiakirjat (pedagoginen arvio, oppimissuunnitelma, pedagoginen selvitys,

HOJKS)

Juhlat, teemapäivät, tapahtumat, tempaukset Sovitaan yhteisesti lukuvuosisuunnitelmaa laadittaessa. Samalla määritellään tapahtumille

vastuuhenkilöt.

Arviointi tapahtuu mahdollisimman pian tapahtumien jälkeen.

Tulevan lukuvuoden suunnittelussa otetaan huomioon edellisen vuoden tapahtumien toimivuus

ja tarpeellisuus.

Turvallisuus

Koulun tavoitteena on taata kouluympäristön fyysinen ja psyykkinen turvallisuus.

Turvallisuuden takaamiseen pyritään seuraavilla toimintamalleilla:

8

Ajan tasalla oleva turvallisuussuunnitelma

Kouluympäristön, -tilojen ja -välineiden toimivuudesta huolehtiminen

Määritellään jokaisen velvollisuus / tehtävä työympäristön ja olosuhteiden kunnossapitämiseksi

Koulun, huoltajan ja koululaisen tehtävien määrittely (liitteenä)

Koulun järjestyssäännöt ja yhteiset sopimukset (liitteenä)

Oppilaan ojentaminen ja kurinpito (liitteenä)

Koko henkilökunnan oppilaantuntemuksen edistäminen yhteisillä palavereilla

Oppilashuoltotyöryhmä, jonka toimintaa on tarkemmin selvitetty kohdassa 14.

KiVa-tiimi

Tiedottaminen Koulu tiedottaa toiminnastaan säännöllisesti seuraavilla tavoilla:

Koulun yhteiset huoltajaillat

Koulun/ luokkien kotisivut, joiden kautta tiedottamista pyritään toteuttamaan tehostetusti.

Toiminnan tavoitteena on paperiton tiedottaminen.

Lukukausitiedotteet

Kuukausitiedotteet

Reppuvihko

Vanhempien palautelaatikko

Sähköposti

Koulun sisäisen tiedottamisen väylät ovat viikkotiedote, sähköposti, välituntipalaverit,

keskusradio, ilmoitustaulukäytänteet, fläppitaulu. Muistiot arkistoidaan.

Yhteistyö Yhteistyötä tehdään seuraavien tahojen kanssa:

koti ja koulu

päiväkoti

yhteistyö muiden koulujen kanssa

tiedotusvälineet

seurakunta

kulttuuritoimi (esim. museot, kirjasto, teatteri, läänin taidetoimikunta, musiikkiopisto )

koululiikunta, urheilujärjestöt

kansainvälinen yhteistyö

yritysyhteistyö

paikallinen kyläyhteisö

vanhempainyhdistys

oppilashuolto

yliopisto

Olavinlinna - kummikoulu

Kouluttautuminen Jokaisella on velvollisuus osallistua virkaehtosopimuksen mukaiseen täydennyskoulutukseen

(määritelty kohdassa 25.). Koulu tukee kouluttautumista suunnitelmallisesti resurssien mukaan.

Koulunkäyntiavustajan tehtäviä

- oppilaan ja oppilasryhmien ohjaaminen ja avustaminen opettajan antamien ohjeiden mukaisesti sekä

omatoimisesti:

- samanaikaisohjauksena

9

- eri tiloissa, jolloin kuitenkin opetus on muun luokan kanssa

- koulun ulkopuolisissa toiminnoissa

- oppimateriaalin valmistus ja suunnittelu

- töiden suunnittelu ja esivalmistelu

- monistaminen, materiaalin etsiminen ja hakeminen

- välituntivalvonta toisen avustajan tai opettajan työparina sekä valvontaan liittyvien ohjaus- ja

kasvatustilanteiden loppuunsaattaminen

- välitunnille lähdön ja sieltä paluun ohjaaminen

- ruokailun ohjaus ja valvonta tarvittaessa

- kuljetusten valvonta, oppilasryhmien saattaminen ja koulumatkalla tapahtuva avustaminen

- oppilaskokouksiin ja neuvonpitoihin osallistuminen

- opetuksen kokouksiin osallistuminen

- oman tehtäväpankin kokoaminen ja vastuutehtävien hoitaminen

- oppilaiden työskentelyn valvominen ja ohjaaminen opettajan suorittaessa muuta työtehtävää

- rehtorin määräyksestä opettajan sijaisena toimiminen:

- ns. joustovalvonnat hoidetaan aina myös rehtorin kautta, ei suoraan opettajien pyynnöstä (yhdessä

sovittu periaate; jos joustaa, saa joustaa tarvittaessa itsekin)

- työaika:

- työ- tai harjoittelusopimuksen mukainen tuntimäärä

- työaika liukuu tarpeen mukaan

- poikkeukset päivittäisestä työajasta merkitään ylös ja pidetään esim. kuukauden jaksoissa ajan

tasalla

- ruokatauko sovitetaan avustajatyön lomaan (ei voi poistua työ- tai harjoittelupaikalta),

työaikaan kuuluu KVTES:n ohjeiden mukainen kahvitauko

- poissalot:

- sairastapauksissa ilmoitus rehtorille miel. ennen työajan alkua puh. 044-4174580

- omalla ilmoituksessa) 5 pv, mikäli sairaus jatkuu terveydenhoitajan todistus ja aina yli 5

vuorokauden poissaolosta lääkärintodistus työterveyshuollosta (terveyskeskuksesta)Aikoihin

lasketaan myös viikonloppu.

- rehtori voi pyytää toimittamaan todistuksen sairaudesta myös lyhyemmistä poissaoloista

- poissaolopäivät merkitään aina työharjoittelutodistukseen

Muista vaitiolovelvollisuus! Asiallinen kielenkäyttö ja lasta auttava ja ohjaava asenne on koulun

aikuisen ammattitaitoa!

10

Näitä asioita Kellarpellon koulussa pidetään tärkeinä:

Koulun tehtävä on:

- opettaa ja ohjata lasta niin, että hän kasvaa ihmisyyteen ja vastuukykyiseen

yhteiskunnan jäsenyyteen

- opettaa ja ohjata lasta niin, että hän saa elämässään tarpeellisia tietoja ja taitoja

- olla yhteistyössä kotien kanssa

(Perusopetuslaki)

Se tarkoittaa, että koulu

- ohjaa mm. toisen kunnioittamiseen ja vastuullisuuteen

- ohjaa mm. täsmällisyyteen ja säännöllisyyteen

- ohjaa opetussuunnitelman mukaisten tavoitteiden saavuttamiseen

Huoltajan tehtävä on:

- valvoa oppivelvollisuuden täyttämistä (Perusopetuslaki)

- huolehtia kunnon aamupalasta, jonka ”jatkoksi” koulu tarjoaa aterian

- valvoa, että lapsesi huolehtii mukaansa koulupäivänä tarvitsemansa

työskentelyvälineet

- opastaa ja neuvoa lapselle turvallisen koulumatkan ja ohjata lasta siihen, että hän

ennättää kouluun ajoissa

- valvoa, että lapsi huolehtii läksyistään ja auttaa lasta tarvittaessa niiden teossa

- osoittaa kiinnostusta lapsen koulunkäyntiä kohtaan kyselemällä ja jakamalla

koulupäivän asioita yhdessä lapsen kanssa

- olla yhteydessä kouluun

- ilmoittaa poissaoloista

- huolehtia riittävästä yöunesta

Koululaisen tehtävä on:

- osallistua perusopetukseen, suorittaa tehtävät tunnollisesti ja käyttäytyä asiallisesti.

(Perusopetuslaki)

Se tarkoittaa, että koululainen

- oppii tekemään kotitehtävänsä

- oppii noudattamaan kouluaikoja

- oppii huolehtimaan tavaroista ja välineistä

- oppii ymmärtämään tekojensa seuraukset

- oppii toimimaan turvallisesti

11

KELLARPELLON KOULUN SÄÄNNÖT JA TOIMINTATAVAT

Koulussa noudatetaan hyviä käytöstapoja.

- Tervehdi toisia.

- Ole huomaavainen ja kohtelias.

- Puhuttele toisia asiallisesti.

- Yritä ratkaista erimielisyydet puhumalla, hae tarvittaessa aikuinen apuun.

- Auta kaveria ja ota apu vastaan.

- Pyydä ja anna anteeksi.

- Ole rehellinen.

Jokainen osallistuu kouluympäristön siisteydestä ja viihtyvyydestä huolehtimiseen.

- Laita roskat roskakoriin. Huomioi kierrätys!

- Palauta tavarat niille kuuluville paikoille.

- Huolehdi välineiden kunnosta.

- Älä sotke.

- Pidä kengät ja päällysvaatteet siististi omassa naulakossa.

- Pidä reppu sille kuuluvalla paikalla.

Koulun alkaminen, päättyminen ja välitunnit

§ 1. Tule kouluun ajoissa

- Tule sisälle vasta kellon soidessa.

§ 2. Noudata luokan välituntijärjestystä

- Pukeudu välitunnille sään mukaisesti.

- Mene heti välitunnin alkaessa rauhallisesti ulos.

- Vietä välituntisi pihalla, älä porrastasanteella, portailla tai vessoissa

- Noudata yhteisesti sovittuja peli- ja leikkisääntöjä

- Pelaa rehellisesti

§ 3. Koulupäivän aikana saat poistua koulun alueelta vain opettajan luvalla.

§ 4. Lähde viivyttelemättä kotiin koulupäivän päätyttyä. Jos harrastusten takia joudut

odottamaan koululla, pyydä opettajalta siihen lupa.

Oppitunnit

§ 4. Tule oppitunnille ajoissa

- Tule kellon soidessa ripeästi sisälle ja luokkaan.

- Rauhoitu ja valmistaudu oppitunnin alkamiseen.

§ 5. Noudata oppitunnilla kunkin opetustilan sääntöjä ja opettajan antamia ohjeita

- Anna työrauha kaikille.

- Pidä tarvittavat välineet ja oppikirjat aina mukana.

- Jos olet poissa koulusta, sinun velvollisuutesi on ottaa selville tekemättä jääneet tehtävät ja

läksyt.

Ruokailu

§ 6. Käyttäydy ruokailussa asiallisesti. - Tule ruokailuun ja poistu ruokailusta rauhallisesti kävellen.

- Ota lautasmallin mukainen annos ruokaa.

- Noudata hyviä pöytätapoja.

12

- Anna ruokarauha.

- Syö viivyttelemättä. Ruokailuun on varattu n. 20 minuuttia.

Koulumatkat ja retket

§ 7. Noudata liikennesääntöjä ja varovaisuutta koulumatkoilla ja koulun retkillä

- 3-5 – luokkalaiset voivat kulkea koulumatkat polkupyörällä.

- Käytä pyöräilykypärää.

- Noudata koulun sääntöjä koulutakseissa, julkisissa kulkuneuvoissa ja retkillä.

Matkapuhelimen käyttö

§ 8. Pidä matkapuhelin suljettuna ja poissa näkyvistä

oppituntien aikana.

- Koulu ei vastaa puhelimen rikkoutumisesta tai katoamisesta.

Raha

§ 9. Voit tuoda rahaa kouluun vain poikkeustapauksessa aikuisen luvalla.

Koulun piha-alueen käyttö

§ 10. Koulun piha-alueella et saa pyöräillä, rullaluistella tai rullalautailla kouluaikana.

MENETTELYT, KUN YHTEISISTÄ SÄÄNNÖISTÄ JA TOIMINTATAVOISTA

POIKETAAN

Koulutehtävät

Laiminlyötyjen kotitehtävien tekeminen työpäivän päätyttyä.

Toistuvien laiminlyöntien seurauksena ilmoitus kotiin (Liite 2)

Käyttäytyminen

Ojentaminen

Luokasta poistaminen

Oppilaan kuuleminen ja keskustelu.

Oppilaan tekemä kirjallinen selonteko tapahtuneesta ja sopimusehdotus (Liite 1)

Tilanteen mukaan yhteydenotto kotiin.

Jälki-istunto ja ilmoitus kotiin (Liite 2 )

Neuvottelu huoltajien kanssa.

Asian siirto Oppilashuoltotyöryhmälle

- tarvittaessa mukana voivat olla myös sosiaalityöntekijä, poliisi ja muut tahot

13

Savonlinnan kaupunki

ILMOITUS HUOLTAJALLE OPPILAAN OJENTAMISESTA

Koulu: __________________________ päiväys: ___ . ___ . 20__

Oppilas: ____________________________________ lk._______

Syy oppilaan ojentamiseen:

Epäasiallinen käytös _____

Koulutehtävien laiminlyönti _____

Säännöllinen myöhästely / luvaton poissaolo _____

Muu järjestyssääntöjen rikkominen _____

Selvitys ojentamisen syynä olevasta teosta tai laiminlyönnistä:

_________________________________________________________

_________________________________________________________

_________________________________________________________

Oppilaan kuuleminen ja / tai muu selvitys:

_________________________________________________________

_________________________________________________________

Seuraus: Oppilaan poistaminen luokasta _____

Oppilaan määrääminen jälki-istuntoon _____ min

Opetuksen epääminen loppupäiväksi _____

Tehtävien tekeminen koulun jälkeen _____

Jälki-istunto suoritetaan ___ . ___ 20__ klo ______ - ______

_______________________ _______________________

opettaja oppilas Huoltajan kommentit:

_________________________________________________________

_________________________________________________________

_________________________________

huoltajan allekirjoitus ja nimen selvennys

PERUSOPETUSLAKI 35 § Oppilaan velvollisuudet

Oppilaan tulee osallistua perusopetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti

myönnetty vapautusta.

Oppilaan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti.

36 § Kurinpito

Oppilas, joka häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestystä taikka menettelee

vilpillisesti, voidaan määrätä jälki-istuntoon enintään kahdeksi tunniksi tai hänelle

voidaan antaa kirjallinen varoitus. Jos rikkomus on vakava tai jos oppilas jatkaa edellä

tarkoitettua epäasiallista käyttäytymistä jälki-istunnon tai kirjallisen varoituksen

saatuaan, oppilas voidaan erottaa enintään kolmeksi kuukaudeksi. Kirjallinen varoitus ja

määräaikainen erottaminen ovat kurinpitorangaistuksia.

Opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin

ajaksi luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka koulun

järjestämästä tilaisuudesta.

Oppilaan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään jäljellä olevan työpäivän

ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen oppilaan taikka koulussa tai muussa

opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus kärsii oppilaan väkivaltaisen tai

uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu

kohtuuttomasti oppilaan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi.

Kotitehtävänsä laiminlyönyt oppilas voidaan määrätä työpäivän päätyttyä enintään

tunniksi kerrallaan valvonnan alaisena suorittamaan tehtäviään.

14

5. Savonlinnan kaupungin perusopetuksen kieliohjelma

Savonlinnan kaupungin yhtenä painopistealueena on kulttuuri ja kansainvälisyys. Pidämme

tärkeänä, että oppilaille tarjottava kielivalikoima säilyy mahdollisimman monipuolisena.

Kielitaidolla tulee olemaan entistä tärkeämpi rooli esim. tulevaisuuden työelämässä.

Haluamme pitää huolen myös siitä, että oppilaalla on mahdollisuus jatkaa valitsemansa kielen

opiskelua hänen vaihtaessaan koulua oman kaupungin sisällä.

Savonlinnassa käytetään kaupungin yhteistä kielivalintalomaketta vapaaehtoisen A-kielen

valinnassa. Kielenopetuksessa voidaan muodostaa eri koulujen oppilaista yhteisiä ryhmiä, jos

omassa koulussa ei ole tarpeeksi vapaaehtoisen kielen valinneita. Näin taataan oppilaalle

mahdollisuus laajempaan kieliohjelmaan.

Oppilaan kielipolku perusopetuksen aikana (luokat 1-9):

Aine 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Yht. A-kieli (englanti) 2 2 2 2 2 3 3 16

Vapaaehtoinen A-kieli (saksa) 1 3 2 2 2 3 13

B-kieli (ruotsi) 2 2 2 6

Valinnaiset sa, ra, ve, ita 2 2 4

Kaikki oppilaat aloittavat A-kielen (englanti) opiskelun peruskoulun kolmannella luokalla.

Sitä opiskellaan peruskoulun loppuun asti ja sen viikkotuntimäärät ilmenevät alla olevasta

taulukosta.

Oppilaat voivat ottaa opinto-ohjelmaansa myös vapaaehtoisen A-kielen, jonka opiskelu alkaa

kaikissa kouluissa luokan alussa. Vapaaehtoiseksi A-kieleksi oppilas voi huoltajansa kanssa

valita saksan. Normaalikoululla on mahdollisuus valita myös ranska. Vapaaehtoisen A-kielen

opiskelu jatkuu peruskoulun loppuun asti alla olevassa taulukossa olevien viikkotuntimäärien

mukaan.

Ryhmien perustamisesta päätetään tapauskohtaisesti. Periaatteena on taata mahdollisimman monille kaupungin oppilaille tilaisuus opiskella itselleen toinen ns. pitkä kieli. Seitsemännellä luokalla alkaa kaikilla oppilailla toisen kotimaisen kielen (ruotsi) opiskelu.

Tämän jälkeen oppilaalla on peruskoulussa mahdollisuus ottaa ohjelmaansa vielä yksi

valinnainen kieli, jonka opiskelu alkaa tavallisimmin kahdeksannella luokalla. Se voi olla

oppilaan valinnan mukaan joko saksa, ranska, venäjä tai italia. Sitä on yleensä sekä

kahdeksannella että yhdeksännellä luokalla 2 viikkotuntia.

Tätä kieliohjelmaa päivitetään tarvittaessa saatujen kokemusten perusteella.

15

6. Opetuksen mahdolliset painotukset

Kaupungin perusopetuksen tuntijaossa on taito- ja taideaineiden sekä kielien asemaa

vahvistettu, koska kaupungin tulevaisuuden suuntaviivoissa (kulttuuri ja kansainvälisyys)

niitä pidetään tärkeinä.

1. Kasvatuksen ja opetuksen painopistealueet lukuvuonna 2011 -12

Kellarpellon koulun tavoitteena on tukea lapsen myönteisen minäkuvan kehittymistä, tarjota

mahdollisuuksia kokea oppimisen iloa, kasvattaa lasta rehellisyyteen ja asialliseen käyttäytymiseen

yhteisön jäsenenä.

Koulun kehittämisryhmä ohjaa painotusalueiden toiminnan toteutumista, eri tapahtumien

vastuuhenkilöiksi määritellään työryhmät opetushenkilöstöstä. Lukuvuoden 2011–12

painotusalueet ovat seuraavat:

Koko kaupungissa lukuvuosi 2011-12 on Kestävän kehityksen teemavuosi. Kellarpellon koulun

painotukset tukevat teemavuoden toteuttamista monipuolisesti arkipäivän toiminnoissa.

Kestävä kehitys

Kestävän kehityksen teemavuoden aikana toteutetaan yhteisesti sovittua ohjelmaa (liitteenä).

Ohjelma ja toimenpiteet pyritään saamaan luontevaksi osaksi koulun arkea ja toimintakulttuuria.

Tavoitteena on ohjata oppilasta kestävään elämäntapaan ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti

ja kulttuurisesti.

Koulussa on tehty systemaattisesti ja pitkäjänteisesti työtä paperittoman viestinnän puolesta.

Koulun ja kodin välinen viestintä tapahtuu pääsääntöisesti sähköisesti, uuden luokkiin hankitun

teknologian (dataprojektorit, dokumenttikamerat) myötä esim. paperimonisteiden määrää saadaan

vähennettyä. Myös muun paperijätteen määrää pyritään tietoisesti vähentämään. Sekä

henkilökuntaa että oppilaita koulutetaan ja ohjataan koulun kotisivun aktiiviseen käyttämiseen

tiedonkulun kanavana.

Lukuvuosi 2011-12 on julistettu Kellarpellon koulussa Hyvän käytöksen ja Hyvän toveruuden kilvan

vuodeksi. Teemaa toteutetaan erilaisin tempauksin ja teemaviikoin lukuvuoden aikana, lukuvuoden

päätteeksi palkitaan Hyvän toveruuden kilvan voittaneet oppilaat Hymytyttö ja – poika –patsain.

Yhteisöllinen koulu

Lukuvuonna 2008–09 aloitettu koulun yhteisöllisen toimintakulttuurin kehittäminen jatkuu.

Suunnitteluun ja kehittämistyöhön osallistuvat koko henkilökunta ja oppilaat.

Olennainen osa koulun toimintakulttuuria ovat koulun aikuisten ja oppilaiden

vuorovaikutussuhteet: tärkeää on se, miten aikuinen kohtaa oppilaan ja miten oppilas tulee

kuulluksi. Aikuisten välinen ammatillinen vuorovaikutus taas on jatkuva malli lapsille.

Painotuksen tavoitteena on edistää sosiaalista vuorovaikutusta koulussa sekä osallistaa lapsia

koulun toimintaan. Toiminnassa huomioidaan mm. seuraavia osa-alueita:

16

Erityisesti kestävän kehityksen teemavuoden merkeissä

Liikunta o erityinen huomio esim. koulumatkaliikkumiseen ja välituntiliikuntaan

(maanantain Säpinä-välitunnit ja torstain aamulenkit) terveyden ja hyvinvoinnin

edistämiseksi

Kädentaidot o esim. kierrätysmateriaalit

Luonto ja ympäristö

o kierrätys, luonnonsuojelu, erityinen huomio omaan oppimisympäristöön

Lisäksi yhteisöllisyyttä toteutetaan seuraavissa

Kaupungin / koulun kulttuuripolun toteuttaminen

Oppilaskuntatoiminta

Olavinlinnan kummikouluna toimiminen

Lukuvuodelle 2011 -12 on sovittu koulun yhteisiä tapahtumia, jotka on kirjattu erilliseen

tapahtumakalenteriin. Kalenteri on nähtävillä koulun kotisivulla.

Painotusalueiden toimintaa ohjaavat painotusvastaavat ja koulun kehitysryhmä. Painotusalueiden

toteuttamiseen sitoutuu koko henkilöstö.

7. Tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle

Jokaisella Savonlinnan peruskoululla on säännöt tms. asiakirja, joihin sisältyy tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle. Niiden sisältöön ovat päässeet vaikuttamaan työyhteisö, oppilaat ja heidän huoltajansa.

7.1. Käyttäytymisen arvioinnissa huomioon otettavaa

1) Miten oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön

2) Miten oppilas noudattaa sääntöjä

3) Oppilaan käyttäytymistä arvioivat kaikki oppilasta opettavat opettajat

4) Käyttäytymisen arvioinnissa otetaan huomioon koulun kasvatukselle asetut tavoitteet

17

Kaupungin kaikissa peruskouluissa noudatetaan seuraavia kriteerejä oppilaan käyttäytymisen arvioinnissa. Vuosiluokilla 1-4 annetaan sanallinen arviointi ja vuosiluokilla 5-9 numeroarviointi. 10 (erinomainen)

On esimerkillinen kouluyhteisön jäsen

Auttaa ja kannustaa muita

Arvostaa omaa ja muiden työtä

Noudattaa hyviä tapoja sekä sääntöjä ja ohjeita

Ottaa esimerkillisesti huomioon toiset ja ympäristön

9 (kiitettävä) On kouluyhteisön luotettava jäsen

Haluaa auttaa ja kannustaa muita

Arvostaa omaa ja muiden työtä

Hallitsee hyvät tavat sekä noudattaa sääntöjä ja ohjeita

Ottaa huomioon toiset ja ympäristön

8 (hyvä) On yleensä kouluyhteisön luotettava jäsen

Kannustaa joskus muita ja auttaa pyydettäessä

Arvostaa yleensä omaa ja muiden työtä

Hallitsee hyvät tavat sekä noudattaa yleensä sääntöjä ja ohjeita

Ottaa yleensä huomioon toiset ja ympäristön

7 (tyydyttävä) On lieviä vaikeuksia sopeutua kouluyhteisön jäseneksi

Kannustaa ja auttaa joskus muita

Arvostaa joskus omaa tai muiden työtä

Noudattaa hyviä tapoja sekä sääntöjä ja ohjeita valikoiden

Ottaa huomioon toiset ja ympäristön vaihtelevasti

6 On suuria vaikeuksia sopeutua kouluyhteisön jäseneksi

Kannustaa ja auttaa muita hyvin harvoin

Arvostaa omaa tai muiden työtä harvoin

Noudattaa hyviä tapoja sekä sääntöjä ja ohjeita hyvin harvoin

Ottaa huomioon toiset ja ympäristön harvoin

5 Vaikeuttaa kouluyhteisön toimintaa jatkuvasti

Ei kannusta tai auta muita

Ei arvosta omaa tai muiden työtä

Ei noudata hyviä tapoja tai sääntöjä ja ohjeita

Ei ota huomioon toisia ja ympäristöä

4 On syrjäytynyt kouluyhteisöstä täysin

Käyttäytymisessä erittäin vakavia häiriöitä

Ei hallitse hyviä tapoja eikä noudata sääntöjä ja ohjeita

Ei ota huomioon toisia ja ympäristöä

18

kuuluu olennaisena osana koulun toimintakulttuuriin ja kaikkeen toimintaan

yhteisöllisyys koulun painotusalueena

toiset huomioon ottava käytös

8. Aihekokonaisuuksien toteuttaminen ja opetuksen mahdollinen eheyttäminen

Aihekokonaisuudet ovat sellaisia kasvatus- ja opetustyön keskeisiä painoalueita, joiden tavoitteet ja sisällöt sisältyvät useisiin oppiaineisiin. Ne ovat kasvatusta ja opetusta yhdistäviä teemoja. Niiden kautta vastataan myös ajan koulutushaasteisiin. Perusopetuksen aihekokonaisuudet ovat:

1. Ihmisenä kasvaminen 2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

3. Viestintä- ja mediataito 4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys

5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista

ja kestävästä tulevaisuudesta 6. Turvallisuus ja liikenne

7. Ihminen ja teknologia

Aihekokonaisuuksien tavoitteet ja sisällöt on otettu huomioon oppiainekohtaisissa

suunnitelmissa, joissa ne toteutetaan oppiaineille luonteenomaisista näkökulmista oppilaan

kehitysvaiheen edellyttämällä tavalla.

1. Ihmisenä kasvaminen

2. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

3. Viestintä- ja mediataito

4. Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys

kulttuuriperinteen huomioiminen eri oppiaineissa

kansainvälisyys erilaisten tapahtumien ja yhteistyön kautta

juhlat

koulun tvt-suunnitelma

osana äidinkielen sisältöjä

sanoma- ja aikakauslehtiviikot säännöllisesti

Tieto- ja viestintätekniikan syventävät opinnot 3-5 –luokkalaisille

● oppilaskuntatoiminta

yhteistyö paikallisten yritysten kanssa

yhteisön osana olemisen tukeminen, (esim. talkoot)

sisäinen yrittäjyys, esim. leirikoulut ja ymmärrys omista mahdollisuuksista vaikuttaa sekä

yhteisön että omaan toimintaan

keräykset esim. Nälkäpäivä ja Unicef

19

5. Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta

6. Turvallisuus ja liikenne

7. Ihminen ja teknologia

osana ympäristö- ja luonnontiedon sekä liikunnan oppisisältöjä

koulun (liitteenä) ja kaupungin kestävän kehityksen suunnitelman toteuttaminen

retket

osana ympäristö- ja luonnontiedon oppisisältöjä

yhteistyö koulupoliisin kanssa

yhteistyö palolaitoksen kanssa

turvallisuussuunnitelma

teknologia on esillä useiden oppiaineiden sisällöissä

20

KESTÄVÄ KEHITYS KELLARPELLON KOULUSSA

Kestävän kehityksen eli ”keken” päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen

mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville sekä turvata ympäristön kantokyvyn ja luonnon monimuotoisuuden

säilyminen. Koulun tehtävänä on tukea oppilaiden kasvua kestävään elämäntapaan. Kestävän kehityksen ohjelma on

työväline, jonka avulla kestävän elämäntavan oppiminen tehdään suunnitelmalliseksi osaksi opetusta ja koulun arkea.

Ekologinen ja taloudellinen kestävyys

Vastuulliset hankinnat ja kestävä kulutus (myös sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys)

Jätteen synnyn ehkäisy ja kierrätys

Energia ja vesi

Kuljetukset ja liikkuminen

Koulurakennuksen ja pihaympäristön hoito ja ylläpito

Ravinto ja terveys (myös sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys)

Oma teema (ekologinen/taloudellinen kestävyys)

Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys

Turvallisuus koulussa ja koulumatkalla

Henkilöstön ja oppilaiden hyvinvointi

Kiusaamisen ja syrjäytymisen ehkäisy

Oppilashuolto ja muu oppimisen tuki

Kulttuuriympäristö, tavat ja perinteet

Monikulttuurisuus ja kansainvälisyys

Oma teema (sosiaalinen/kulttuurinen kestävyys)

http://www.koulujaymparisto.fi/

KESTÄVÄN KEHITYKSEN OHJELMA KELLARPELLON KOULUSSA

TAVOITTEENA

on ohjata oppilasta kestävään elämäntapaan ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti. Yhdessä sovitut

toimenpiteet pyritään saamaan osaksi jokaisen arkipäivää koulussa ja kotona.

TOIMENPITEET KOULUSSA:

vastuuhenkilöt

BIOJÄTE

- vähennetään biojätteen määrää, otan vain sen, minkä syön - oppilaat / henkilökunta

PAPERIT

- vähennetään kopioiden määrää - henkilökunta

- käytetään kaksipuoleisia monisteita - henkilökunta

- tavoitteena mahdollisimman pitkälle paperiton viestintä,

ohjataan myös huoltajia käyttämään koulun kotisivustoa

- henkilökunta

- omien kulutustottumusten tarkastelu; tarvitsenko tämän - henkilökunta

21

tulosteen?

- suttupaperina ei käytetä puhdasta monistus- tai piirustuspaperia - oppilaat / henkilökunta

ENERGIANSÄÄSTÖ

- sammutan valot luokasta, käytäviltä päivän päätteeksi - henkilökunta / luokkajärjestäjät

- suljen ikkunat ja ovet lähtiessäni - henkilökunta / luokkajärjestäjät

- jos tuuletan, tuuletan energiatehokkaasti (nopea, kunnon

tuuletus)

- henkilökunta / luokkajärjestäjät

- vettä käytetään kohtuudella käsipesussa, suihkuissa,

tarvikkeiden huoltamisessa

- oppilaat / henkilökunta

MATERIAALI

- kierrätetään käyttökelpoinen materiaali; oppikirjat, opettajan

materiaalit yhteiskäyttöön

- henkilökunta /oppilaat (esim.

kirjojen käyttö)

- käytetään kierrätysmateriaaleja luovasti opetuksessa - henkilökunta

- materiaalin valinnassa ja hankinnoissa otetaan huomio

ekologisuus

- henkilökunta

- kaikkia koulutarvikkeita ei jaeta uutena vuosittain, esim.

värikynien ja väriliitujen käyttöikä on pidempi kuin yksi

lukuvuosi. Luokissa suositaan esim. yhteiskäytössä olevia

värejä.

- oppilaat

- koululle hankitaan tuotteita, joiden huolto ja varaosa-saatavuus

on varmistettu

- henkilökunta

JÄTTEIDEN LAJITTELU, luokissa, muualla koulussa

- paperi - oppilaat / henkilökunta

- pahvi, kartonki luokkiin varataan näille erilliset

keräys astiat

- oppilaat / henkilökunta

- sekajäte - oppilaat / henkilökunta

- biojäte - oppilaat / henkilökunta

- ongelmajäte – toimitetaan keräyspisteisiin - henkilökunta

MUUTA

- Tavarat palautetaan omille paikoilleen niin, että ne ovat

jokaisen käytettävissä.

- oppilaat / henkilökunta

- Kaikki koulun tietokoneet sammutetaan yöksi. - oppilaat / henkilökunta

- Oppilaita ohjataan kulkemaan koulumatkat kävellen tai

pyöräillen, pidemmistä matkoista kimppakyydeillä.

- huoltajat

22

- Joka lukuvuosi pidetään liikenneturvallisuusviikko

(liikennekäyttäytyminen, polkupyörälisenssi 2. lk:n keväällä)

- opettajat / kummioppilaat

- Piha kunnostetaan turvalliseksi ja kestävän kehityksen

mukaiseksi leikki- ja liikuntapaikaksi

- oppilaskunta / koulu /

vanhempainyhdistys

OPPILAIDEN HYVINVOINTI -

- Koulu on mukana KiVa – koulu toiminnassa - henkilökunta / KiVa-tiimi

- Toimiva oppilashuolto - henkilökunta / OHR / ulkopuoliset

asiantuntijat

HENKILÖSTÖN HYVINVOINTI

- Hyvinvointi-kysely; mikä estää / edistäisi hyvinvointia meidän

koulussamme

- henkilökunta / Kehry

HYVÄT TAVAT -

- Hyvien tapojen ja asiallisen käyttäytymisen korostaminen - oppilaat/henkilökunat

SEURANTA

* Jokaisessa luokassa määritellään luokkajärjestäjät / käytäväjärjestäjät

* Koulun kehittämisryhmä seuraa ja arvioi ohjelman toteutumista

* Ohjelman toteutumista arvioidaan yhdessä vuosittain keväällä.

* Lukuvuosisuunnitelman päivittämisen yhteydessä päivitetään myös Keke – ohjelma ja määritellään erityiset tavoitteet

lukuvuodelle.

* Ohjelma saatetaan myös huoltajien ja koulutiloja käyttävien ulkopuolisten tahojen tietoon.

Erityistä lukuvuodelle 2011-12:

vastuuhenkilöt seuranta (mittarit)

Tavoitteena on pienentää biojätteen määrää lukuvuoden

aikana. Erityisesti kiinnitetään huomio ruuan

ottamisvaiheessa oikeaan lautasmalliin, sekä ”ota mitä syöt,

syö mitä otat” tapaan toimia. Keittiöhenkilökuntaa

pyydetään osallistumaan sekä ”valistus”- että

seurantatehtävään.

opettajat, oppilaat,

henkilökunta

biojätteen määrä

Sekä koulun sisäinen että ulkoinen viestintä pyritään

toteuttamaan pääasiassa sähköisesti. Huoltajille tehdään

kysely, jonka perusteella paperiset viestit lähtevät vain sitä

toivoneisiin koteihin. Tavoitteena on pienentää paperin

kulutusta. Tulokset näkyvät koulun monistuspaperin

kulutuksessa, jota voidaan seurata paperihankintojen

kustannuksissa.

henkilökunta kustannukset

paperihankinnoissa,

monistuksissa

(koulusihteeri)

Liikunnan lisääminen esim. välituntiliikunta, retket,

koulumatkaliikunta

oppilaat, henkilökunta,

huoltajat

- pitkät liikuntavälitunnit

ma ja to

- retket lähiympäristöön

liikkuen

- huoltajat koulumatkojen

osalta

Hyvän käytöksen teemavuosi

Tavoitteena on asiallinen ja hyvien käytöstapojen mukainen

käyttäytyminen. Osana tätä järjestetään Hyvän toveruuden

koko koulun väki - luokissa erilaiset

kiitostaulut, laatikot ym.,

joiden perusteella

23

kilpa. huomioidaan kuukausittain

”mallioppilaat”

- lukuvuoden päätteeksi

jaettavat kunniakirjat ja

hymypoika/tyttöpatsaat

Erityistä huomiota kiinnitetään ohjelman em.

energiansäästötoimenpiteisiin – koko kaupungin KETSin

hengessä

oppilaat, henkilökunta,

koulutiloja käyttävät

ulkopuoliset tahot

Toimitilapalvelun

kuukausittaiset raportit

energiankulutuksesta

9. Valinnaisaineiden opetus

Koulu saa itse päättää tarjottavista valinnaisaineista kaupungin tuntijaon puitteissa.

Valinnan tekee huoltaja yhdessä lapsensa kanssa. Valinnaisaineet liittyvät aina yhteen tai

useampaan oppiaineeseen syventäen ja soveltaen oppiaineiden tavoitteita, sisältöjä ja

työtapoja. Valinnaisaineina tarjotaan erityisesti taito- ja taideaineita mukaan lukien

kotitalous. Opetussuunnitelmassa päätetään jokaisen valinnaisen aineen nimi, laajuus,

tavoitteet, sisällöt sekä vuosiluokat, joilla sitä tarjotaan.

Valinnaiset opinnot Kellarpellon koulussa 2011 - 2012

• Lukuvuotena valinnaisia oppitunteja on 3 – 5 lk:n oppilailla 2 vvh. Opetus on jaksotettu

kuuteen jaksoon, kestoltaan 4 – 6 viikkoa. Syksyn jaksot ovat kestoltaan 4 viikkoa ja kevään

jaksot ovat 6 viikkoa.

Valinnaisissa opinnoissa neljässä jaksossa opiskellaan taito- ja taideaineita siten, että oppilas

on valinnut 16 tarjolla olevasta taito- tai taideaineesta neljä, yhden jakson jokaisesta taito- ja

taideaineesta (mu,ku, li, tn/ts).

Kahdella jaksolla oppilaat opiskelevat opettajan johdolla tarjoiltua sisältöä, joka toteutetaan

joka omassa luokassa tai yhdessä rinnakkaisluokan kanssa.

Valinnainen opiskelu on kaikilla luokilla yhtä aikaa keskiviikkoisin klo 10 – 12. Opiskelun

tueksi käytettävissä on kka ja opetukseen soveltuvat opetustilat.

• opiskelu tapahtuu syyslukukaudella 3 x 4 viikon jaksona (12 vkoa) ja kevätlukukaudella 3 x

6 viikon jaksona (18 vkoa). Jaksoista joka kolmas jää toteutettavaksi oman luokan

/rinnakkaisluokan kanssa (opettaja ja oppilaat yhdessä suunnittelevat, jotta ”valinnaisuus”

toteutuu oppilailta ideoita, ope ohjaa enemmistön valinta?)

• Jaksojen ulkopuolelle jää 7 viikkoa, jotka sijoittuvat viikoille 33 – 36 mahdolliset liikenne-

ja kivakoulu aloitusjaksot viikko 50 - 2 joulutapahtumat ja vuoden aloitus sekä viikot 20 –

22 lukukauden päätös.

24

Valinnaisten opintojen jaksoaikataulu

syksy 2011 kevät 2012

25

10. Yhteistyö esiopetuksen kanssa

Lapsen siirtyessä esiopetuksesta perusopetukseen varmistetaan hänen oppimiselleen jatkumo. Säännöllisellä ja suunnitelmallisella yhteistyöllä lastentarhanopettajat ja opettajat luovat lapselle turvallisen siirtymisen.

Yhteistyön toteutuminen edellyttää yhteistoimintasuunnitelmaa, jota arvioidaan, seurataan ja

kehitetään säännöllisesti. Päiväkodin johtaja ja vastaanottavan koulun rehtori vastaavat

yhteistoimintasuunnitelman laatimisesta ja sen vuosittaisesta arvioinnista.

Lapsen oppimisen kannalta tärkeä tieto siirtyy esiopetuksesta perusopetukseen. Tieto on

luottamuksellista. Vastaanottava koulu muodostaa opetusryhmät.

ESIOPETUKSEN JA PERUSOPETUKSEN YHTEISTOIMINTASUUNNITELMA

Päivähoidon esiopetusryhmät toimivat Kellarpellon koulussa. Tämä luo uudenlaiset puitteet ja

mahdollisuudet yhteistyölle. Tavoitteena on varmistaa oppimisen jatkumo ja luoda joustava

siirtyminen esiopetuksesta kouluun.

Kellarpellon koulun ja päiväkodin nivelsuunnitelma

Kevät

Esikouluun ja kouluun ilmoittautuminen.

Nivelpalaverit erityistä kasvatusta tarvitsevien lasten osalta, esiopettaja ja erityislastentarhanopettaja

kutsuvat koolle.

Koko lukuvuoden ajan erilaiset yhteiset tapahtumat ja teemapäivät,

Syksy

Huoltajailta, jossa koulun rehtori on mukana.

Esioppilaiden vanhempien kutsuminen mukaan koulun vanhempainyhdistyksen toimintaan.

Esiopettajilla on hyvä mahdollisuus tavata entisiä oppilaita päivittäin koulun käytävillä ja ruokalassa ja

yhteisissä tilaisuuksissa ja kysellä kuulumisia.

26

11. Yhteistyö muun perusopetuksen kanssa

Perusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Alimpien vuosiluokkien

opetuksen erityisenä tehtävänä on kehittää valmiuksia myöhempää työskentelyä ja oppimista

varten. Opiskelu tarjoaa perusopetuksen edetessä oppilaalle kasvavia haasteita.

Lapsen vaihtaessa koulua perusopetuksen sisällä varmistetaan, että myös oppimisen kannalta

tarpeellinen tieto siirtyy. Yhteistyössä tärkeässä roolissa ovat luokanopettajien lisäksi mm.

vastaanottavan koulun opinto-ohjaaja, erityisopettajat ja koulukuraattori.

Savonlinnan itäpuolen koulut tekevät yhteistoimintasuunnitelman oppilaan siirtymisen

järjestelyistä Mertalan koulun kanssa ja länsipuolen koulut Talvisalon koulun kanssa.

Koulujen rehtorit vastaavat yhteistoimintasuunnitelman vuosittaisesta arvioinnista.

Vastaanottava koulu muodostaa opetusryhmät.

Kellarpellon koulun yhteistyö muun perusopetuksen kanssa toimii seuraavasti:

Viidennen ja kuudennen luokan välinen nivel

Tammi - helmikuu

Yhteydenpito Talvisaloon, tulevien luokkien ryhmäjakojen miettiminen omalla koululla

Maaliskuu

Talvisalon koulun henkilökunnan (erityisopettaja, opo, kuraattori, opettajat) ja vierailu koululla.

Toukokuu

Viidennen luokan opettajien ja tulevien kuudensien luokkien luokanopettajien tapaaminen

Kaikkien kuudennelle luokalle tulevien oppilaiden ja heidän huoltajiensa tutustumispäivä/ilta

Talvisalon koulussa.

12. Kodin ja koulun yhteistyö

Kasvatus on kodin ja koulun yhteinen tehtävä. Ensimmäisten vuosiluokkien aikana jatketaan esiopetuksen aikana syntynyttä yhteistyötä ja luodaan pohja myös huoltajien keskinäiselle vuorovaikutukselle. Savonlinnassa pidetään vähintään 1 vanhempainilta/ luokka-aste/ vuosi. Lisäksi huoltajien, oppilaan ja koulun edustajan välistä kehityskeskusteluja käydään vähintään kerran luokkien 1-2, 3-4, 5-6 ja 7-9 aikana sekä luokanopettajan tai –valvojan vaihtuessa. Huoltajille annetaan tietoa opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, oppilashuollosta ja mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön. Koulut ovat aloitteellisia keskustelussa ja tiedottamisessa. Perusopetuksen päättövaiheessa huoltajille annetaan tietoa oppilaan jatkokoulutukseen liittyvistä asioista ja tarvittaessa järjestetään mahdollisuus keskusteluun.

27

Koti ja koulu voivat tukea toisiaan kasvatustyössä. Vanhemmat tutustuvat paremmin koulutyöhön ja

opettajan arkeen, näkökulma laajenee, ymmärrys kasvaa. Lapselle annetaan hänen kykynsä mukaiset

rajat, jotka luovat turvaa.

Tällä hetkellä Kellarpellon koulussa tavallisimpia yhteistyömuotoja ovat

koulun yhteiset huoltajaillat

luokkakohtaiset huoltajaillat

arviointi- tai varttikeskustelussa opetussuunnitelman mukaisesti

muu yhteydenpito (reppuvihko, sähköposti, puhelinkeskustelut, palautelaatikko, muu

tiedotustoiminta)

kirje koulutulokasperheille

koulutulokas - ilta

muu toiminta, esim. vanhempien osallistuminen retkiin ja muuhun koulun toimintaan

vanhempien osallistuminen koulun toimintaan vanhempainyhdistyksen kautta

13. Yhteistyö muiden tahojen kanssa

Savonlinnan perusopetuksen koulut tekevät tiivistä yhteistyötä keskenään. Savonlinnan normaalikoulu on keskeisesti mukana kaupungin perusopetuksen kehittämisessä. Tärkeitä yhteistyötahoja ovat myös 2. asteen oppilaitokset, lähinnä lukiot ja ammatilliset oppilaitokset sekä työnantajat. Niiden kanssa tehtävän yhteistyön tärkeimpänä tavoitteena on tukea oppilaan jatkoa peruskoulun jälkeen.

Yhteistyötahot on kerätty erilliseen taulukkoon, aihekokonaisuuksittain jaoteltuna. ( ks. oheinen

liite)Tämän yhteistyösuunnitelman lisäksi pyritään resurssien mukaan noudattamaan kaupungin

yhteistä kulttuuripolkuohjelmaa.

28

Yhteistyön suunnitelma

Aihekokonaisuudet Koko koulu 1-2 luokat 3-4 luokat 5 luokat

1. Ihmisenä kasvaminen - seurakunta + sen toiminta

- nimikkopappi

- päiväkoti

- ip kerhot

- urheiluseurat

- kirkko

- Kirkkovierailu

- Ortodoksinen kirkko, Valamon

luostari

2. Kulttuuri-identiteetti ja

kansainvälisyys

- konsertit

- vanhempainyhdistys

- kirjailijavierailut

- taidenäyttelyt

- Maakuntamuseo (Irmeli Soininen) - Opastettu kierros:Sln:n

kaupunginosat

- Kirkkoniemen kellotapuli

- Olavinlinna, museot

- Maakuntamuseo; Suomen historia

- Olavinlinna

3. Viestintä- ja mediataito

- koululinkki

- paikalliset lehdet

- YLE

- kirjasto / kirjastoauto - kirjasto

4. Osallistuva kansalaisuus ja

yrittäjyys

- paikalliset yrittäjät

- yritysvierailu

-

- Laitaatsillan telakka - yritysvieras / yritysvierailu

5. Vastuu ympäristöstä,

hyvinvoinnista ja kestävästä

tulevaisuudesta

- Nestori - Vesi- ja vedenpuhdistuslaitos

- Oskari

- Nestori

- Nousialan jäteasema

- Nestori

6. Turvallisuus ja liikenne - koulupoliisi

- palokunta

-

7. Ihminen ja teknologia

- teknologiateollisuus

- yritysvierailut

MUUT

- muut koulut

(kirjeenvaihto, tapahtumat, vierailut)

- ympäristökuntien vierailukohteet, esim.

Lusto, Retretti, Kerimäen kirkko ja

Kalastusmuseo, Järviluonnon keskus,

geologinen luontopolku

29

14. Suunnitelma oppilashuollon ja siihen liittyvän yhteistyön

järjestämiseksi

Savonlinnan kaupungin Opetussuunnitelman oppilashuollon osuus on

päivitetty ja voimassa 1.8.2011 alkaen. Päivitetty osuus, osio II, kattaa tämän

opetussuunnitelman kohdat 14,15, 18, 19.

Oppilashuoltoon kuuluu oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

huolehtiminen. Oppilashuollolla edistetään oppilaiden tasapainoista kasvua ja kehitystä,

edistetään välittämisen ja myönteisen vuorovaikutuksen kulttuuria kouluyhteisössä sekä

varmistetaan kaikille tasavertainen oppimisen mahdollisuus.

Oppilashuollon avulla pyritään ehkäisemään ja tunnistamaan oppimisen esteitä,

oppimisvaikeuksia sekä muita ongelmia riittävän ajoissa sekä puuttumaan niihin. Tavoitteena

on luoda turvallinen ja terve oppimis- ja työympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä

syrjäytymistä sekä edistää työyhteisön hyvinvointia. Oppilashuolto kuuluu kaikille

kouluyhteisössä työskenteleville ja sitä toteutetaan yhteistyössä kotien ja kaupungin sosiaali-

ja terveydenhuollon viranomaisten kanssa.

Kellarpellon koulun rehtorin johtamaan oppilashuoltotyöryhmään kuuluvat vararehtori,

koulukuraattori, koulupsykologi, terveydenhoitaja, ja erityisopettaja, sekä tapauskohtaisesti

asianomainen luokanopettaja, huoltajat ja oppilas, sekä tarvittaessa eri viranomaiset.

Oppilashuoltoryhmä kokoontuu säännöllisesti n. kerran kuussa.

16. Ohjaustoiminta opiskelun tukena

Ohjaustoiminta muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävän jatkumon, jonka aikana

kiinnitetään huomiota erityisesti opiskelun nivelvaiheisiin. Näitä ovat oppilaan koulun

aloittaminen, mahdollinen koulun vaihtaminen perusopetuksen aikana sekä perusopetuksen

jälkeiseen koulutukseen tai työelämään siirtyminen. Ohjaukseen voidaan myös varata

oppitunteja opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla.

Oppilaanohjausta toteutetaan vuosiluokkien 1−6 aikana pääasiassa eri oppiaineiden

opetuksen ja koulun muun toiminnan yhteydessä. Kaikkien opettajien tehtävänä on ohjata

oppilasta oppiaineiden opiskelussa ja auttaa häntä kehittämään oppimisen valmiuksiaan sekä

ennaltaehkäistä opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Jokaisen opettajan tehtävänä on

oppilaiden persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen.

Oppilaanohjauksen tavoitteena on tukea oppilaan sosiaalista kasvua ja toisten ihmisten

huomioon ottamista. Oppilasta ohjataan vastuullisuuteen koulutyössä ja tehtävien

tekemisessä. Ohjauksen avulla oppilas oppii käyttämään monipuolisia työtapoja ja

hankkimaan tietoa erilaisista tietolähteistä. Oppilasta tulee ohjata hänen tehdessään

ainevalintoja perusopetuksen aikana ja nivelvaiheissa. Hänen tulee saada henkilökohtaista

ohjausta opiskelunsa ja valintojensa tukemiseksi sekä erilaisissa arkielämän kysymyksissä.

Tutustuminen ammatteihin ja työelämään tulee aloittaa mahdollisimman konkreettisilla

tavoilla.

16.1. Työelämään tutustumisen järjestelyt Eri Oppiaineiden yhteydessä tutustutaan erilaisiin ammatteihin ja työpaikkoihin osana kodin ja

koulun yhteistyötä. Tämä toteutetaan oppilaiden vierailukäynneillä tai ammattialojen edustajien

vierailuilla koululla.

30

17. Kerhotoiminnan järjestäminen

Päätetään ja tehdään koulukohtaisesti resurssien puitteissa. Koulu kirjaa lukuvuosi-

suunnitelmaan kunkin vuoden kerhojärjestelynsä. Jos koululla on vakiintuneita kerhoja, ne

kuvataan tässä kohdassa.

Koulun kerhotoiminta järjestetään pääasiassa hankerahoituksen turvin. Kerhot määritellään

lukuvuosittain käytettävissä olevien resurssien mukaan. Ulkopuoliset tahot järjestävät koululla

kerhoja, mm. 4H-yhdistyksen iltapäivätoiminta, sekä Linnalan soitonopetus.

20. Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetus

Romanioppilaiden opetuksessa tulee huomioida Suomen romanien asema etnisenä ja kulttuurisena vähemmistönä. Maahanmuuttajien opetuksessa noudatetaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita oppilaiden taustat ja lähtökohdat kuten äidinkieli ja kulttuuri, maahanmuuton syy ja maassaoloaika huomioon ottaen. Opetuksen tulee tukea oppilaan kasvamista sekä suomalaisen että oppilaan oman kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi.

Kellarpellon koulun ortodoksioppilaat kuljetetaan ortodoksiuskonnon oppitunneille

Normaalikoululle joka viikko. Oppilaille, jotka eivät osallistu uskontotunneille, järjestetään

muuta ohjattua toimintaa.

21. Oppilaan arviointi ja sen perustuminen hyvän osaamisen

kuvauksiin

Oppilaan arviointi jaetaan arviointiin opintojen aikana ja päättöarviointiin.

OPINTOJEN AIKAISEN ARVIOINNIN TEHTÄVÄ ON:

- ohjata ja kannustaa opiskelua

- kuvata, miten oppilas on saavuttanut asetetut tavoitteet

- auttaa oppilasta muodostamaan realistinen kuva oppimisestaan ja kehittymisestään

21.1. Oppilaan arvioinnin pääperiaatteet Savonlinnassa

1) Arvioinnin tulee olla yksilöllistä ja totuudenmukaista sekä perustua monipuoliseen näyttöön.

2) Oppilaan edistymistä, vahvuuksia, kehittymisen alueita, työskentelyä ja käyttäytymistä arvioidaan suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta.

3) Oppilaalle ja hänen huoltajalleen tulee antaa etukäteen tietoa arvioinnin perusteista sekä pyydettäessä selvitettävä jälkikäteen, miten niitä on arvioinnissa sovellettu.

4) Arviointipalautetta annetaan oppilaalle ja hänen huoltajalleen lukuvuositodistusten lisäksi vähintään kolme kertaa vuodessa esim. välitodistuksin, erilaisin tiedottein ja kehityskeskusteluissa tai muilla tavoin.

5) Työskentelyn arviointi on osa oppiaineen arviointia, mutta sitä voidaan arvioida

31

myös erikseen. Työskentelyn arviointi on osa oppilaan oppimaan oppimisen taitojen arviointia. Arviointi kohdistuu oppilaan taitoon suunnitella, säädellä, toteuttaa ja arvioida omaa työtään. Arvioinnissa otetaan huomioon myös, miten vastuullisesti oppilas työskentelee ja miten hän toimii yhteistyössä toisten kanssa.

6) Arvioitaessa tulee käyttää menetelmiä, joiden avulla oppilas kykenee mahdollisimman hyvin osoittamaan osaamisensa.

7) Maahanmuuttajaoppilaiden eri oppiaineiden arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan tausta ja vähitellen kehittyvä kielitaito.

8) Oppilaan edellytykset arvioida itseään kehittyvät. Hän oppii tunnistamaan omaa edistymistään ja asettamaan opiskelulleen tavoitteita. Hän saa palautetta itsearvioinnistaan.

21.2. Oppilasarviointi Savonlinnan peruskouluissa

Oppilasta arvioidaan Savonlinnan kaupungin peruskoulussa neljä kertaa vuodessa.

Luokilla 1-6 arvioidaan seuraavasti: Lukuvuoden ensimmäinen arviointi on 1. jakson lopussa, kuitenkin ennen lokakuun loppua.

Tällöin oppilas itse arvioi työskentelytottumuksiaan, käyttäytymistään ja sekä mahdollisesti

muita koulun tarpeelliseksi katsomia asioita. Arviointi tapahtuu joko vanhempien ja oppilaan

kanssa järjestettävän kehityskeskustelun tai kaupungin yhteisen arviointitiedotteen avulla.

Arviointi dokumentoidaan koulun päättämällä tavalla, mutta ei virallisena välitodistuksena.

Mistään oppiaineesta ei anneta tässä vaiheessa numeroarvosanaa.

Lukuvuoden toinen arviointi on perinteinen joulun välitodistus, joka sisältää arvion

oppiaineista ja oppilaan käyttäytymisestä. Luokilla 1-4 opiskelussa etenemistä ja

käyttäytymistä arvioidaan sanallisesti. Luokilla 5-6 arvioidaan numerolla kaikki oppiaineet ja

käyttäytyminen.

Lukuvuoden kolmas arviointi on kolmannen jakson lopussa, kuitenkin ennen maaliskuun

loppua. Tällöin menetellään samoin kuin lukuvuoden ensimmäisessä arvioinnissa.

Lukuvuoden viimeinen arviointi on perinteinen lukuvuositodistus, joka sisältää arvion oppiaineista ja oppilaan käyttäytymisestä. Se annetaan kouluvuoden päätteeksi. Luokilla 1-4 opiskelussa etenemistä ja käyttäytymistä arvioidaan sanallisesti. Luokilla 5-6 arvioidaan numerolla kaikki oppiaineet ja käyttäytyminen.

Luokilla 7-9 arvioidaan seuraavasti: Lukuvuoden ensimmäinen arviointi on 1. jakson lopuksi annettava jaksoarviointi. Siinä

arvioidaan suoritetut kurssit numeroin tai suoritusmerkinnällä.

Lukuvuoden toinen arviointi on 2. jakson päättyessä annettava välitodistus, joka sisältää

numeroarvion suoritetuista oppiainekursseista.

Lukuvuoden kolmas arviointi on 3. jakson lopuksi annettava jaksoarviointi. Siinä arvioidaan

32

suoritetut kurssit numeroin tai suoritusmerkinnällä.

Lukuvuoden viimeinen arviointi on perinteinen lukuvuositodistus, joka sisältää arvion

oppiaineista ja oppilaan käyttäytymisestä. Se annetaan kouluvuoden päätteeksi.

Oppilas itse arvioi työskentelytottumuksiaan ja käyttäytymistään Mertalan ja Talvisalon

koulujen yhteisellä arviointilomakkeella. Itsearvioinnit suoritetaan luokka-asteittain

seuraavasti:

1. lk: 3. jakson jälkeen

2. lk: 2. jakson jälkeen

3. lk: 1. tai 2. jakson jälkeen

21.3. Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta

Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta on laadittu jokaisen oppiaineen osion päätteeksi,

tuntijaon nivelkohtaan, oppilaan arvioinnin tueksi. (Esim. äidinkieli ja kirjallisuus 2., 5. ja 9.

luokan jälkeen) Hyvän osaamisen kuvaus kohdistuu oppiaineiden tietoihin ja taitoihin.

Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta määrittelee kansallisen tason, joka sellaisenaan toimii

arvioinnin pohjana.

Numeroarvostelua käytettäessä hyvän osaamisen kuvaus määrittelee tason arvosanalle

kahdeksan (8). Sanallisessa arvioinnissa kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta tukee

opettajaa hänen arvioidessaan oppilaan edistymistä, ja se on arvioinnin perusta kuvattaessa,

miten oppilas on saavuttanut tavoitteet.

21.4. Päättöarviointi

Päättöarvioinnin tehtävänä on määritellä, miten hyvin oppilas on opiskelun päättyessä

saavuttanut perusopetuksen oppimäärän tavoitteet eri oppiaineissa.

Päättöarvioinnin tulee olla valtakunnallisesti vertailukelpoista ja kohdella oppilaita

tasavertaisesti. Päättöarvosanan tulee kussakin yhteisessä oppiaineessa perustua oppilaan

osaamiseen perusopetuksen päättövaiheessa vuosiluokilla 8−9. Päättöarvosanan pohjana

olevien 8.-9. –luokkien arvosanojen keskiarvosta opettaja voi harkintansa mukaan poiketa +-

1 numerolla. Oppiaineen luonteesta ja kurssituksesta riippuen opettaja voi harkinnassaan

käyttää oppilaan koko arviointihistoriaa erityisesti niissä tapuksissa, jolloin oppiaineen opetus

on päättynyt jo ennen 9. luokkaa.

Päättöarviointia varten on laadittu perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerit kaikkiin

yhteisiin oppiaineisiin. Oppilaan osaaminen arvioidaan perusopetuksen päättöarvioinnin

kriteereiden pohjalta, monipuoliseen näyttöön perustuen.

Päättöarvioinnin kriteerit määrittelevät tieto- ja taitotason arvosanalle kahdeksan (8).

Päättöarvioinnin kriteerit on laadittu siten, että oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli

hän osoittaa keskimäärin oppiaineen kriteereiden edellyttämää osaamista. Joidenkin

kriteerien saavuttamatta jäämisen voi kompensoida muiden kriteerien tason ylittäminen.

Oppilas on saavuttanut perusopetuksessa vaadittavat tiedot ja taidot välttävästi (5), mikäli

hän pystyy osoittamaan jossakin määrin kriteerien edellyttämää osaamista.

Päättöarvioinnissa työskentelyn arviointi sisältyy oppiaineen arvosanaan.

Ne valinnaiset aineet, jotka muodostavat yhtenäisen, vähintään kahden vuosiviikkotunnin

oppimäärän, arvioidaan numeroin. Oppimäärältään alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävät

33

valinnaiset aineet arvioidaan sanallisesti. Mikäli sanallisesti arvioitu valinnainen aine

katsotaan jonkin yhteisen aineen syventäviksi opinnoiksi, sen suoritus voi korottaa kyseisen

oppiaineen arvosanaa.

22. Opinnoissa etenemisen periaatteet

1) Vuosiluokan tavoitteet hyväksytysti suorittanut oppilas siirtyy seuraavalle vuosiluokalle.

2) Jos oppilas ei ole suorittanut hyväksytysti jonkin oppiaineen tai aineryhmän

opetussuunnitelman mukaista oppimäärää, hänen vuosiluokan suorituksensa tulee siltä

osin hylätyksi. Oppilaalle tulee varata mahdollisuus osoittaa erillisessä kokeessa

saavuttaneensa kyseisen oppiaineen vuosiluokan tavoitteet hyväksytysti. Tilaisuuksia,

joissa oppilas voi osoittaa osaamisensa, voidaan järjestää lukuvuoden aikana tai

lukuvuoden työn päätyttyä korkeintaan kaksi kertaa. Erillinen koe voi sisältää

monipuolisesti erilaisia näyttömahdollisuuksia.

3) Oppilas voi siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänellä olisi hylättyjä suorituksia, jos

arvioidaan, että oppilas kykenee selviytymään seuraavan vuosiluokan opinnoista

hyväksytysti.

4) Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänen vuosiluokan suorituksensa yhdessä tai

useammassa aineessa on hylätty ja arvioidaan, ettei hän selviydy seuraavan vuosiluokan

tavoitteista. Vuosiluokalle jäävän oppilaan suoritukset raukeavat.

5) Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos se on yleisen heikon koulumenestyksen vuoksi

tarpeen, vaikka hänellä ei olisi hylättyjä suorituksia. Huoltajalle tulee tällöin varata

mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä.

6) Jos oppilaan vuosiluokan suoritus on yhdessä tai useammassa oppiaineessa hylätty,

voidaan oppilaan jättämisestä vuosiluokalle tehdä ehdollinen päätös. Päätöksessä

mainitaan ne vuosiluokan oppimäärän osa-alueet, joiden hyväksytty suorittaminen on

vuosiluokalta siirtymisen edellytyksenä.

22.1. Opinnoissa eteneminen oman opinto-ohjelman mukaan

Mikäli oppilas etenee vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelman mukaan,

opetussuunnitelmassa on määriteltävä ne tiedot ja taidot, jotka ovat edellytyksenä kunkin

opintokokonaisuuden opiskelun aloittamiselle. Perusopetusasetuksen mukaan oman opinto-

ohjelman mukaan opiskeleva oppilas siirtyy lukuvuoden koulutyön päätyttyä seuraavalle

vuosiluokalle. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle yleisen heikon koulumenestyksen perusteella.

Opetussuunnitelmassa voidaan päättää, että oppilas voi suorittaa myös hyväksytysti

suorittamansa opintokokonaisuuden uudelleen, jos se yleisen koulumenestyksen perusteella

on tarkoituksenmukaista.

23. Todistukset

Kaupungissa käytetään sisällöltään yhteneviä todistuksia vuosiluokille 1-9. Perusopetuksen

päättötodistukset ja erotodistukset liitteineen säilytetään pysyvästi. Lukuvuosi-, väli- ja

jaksotodistukset säilytetään oppivelvollisuusajan. Mikäli oppilas siirtyy Savonlinnan

normaalikouluun, ei erotodistusta tarvitse antaa.

34

24. Tietostrategia

Koulut ja koulutoimi ovat jo tehneet oman tieto- ja viestintätekniikan strategiansa. Niissä

käsitellään konkreettisia toimia, joiden avulla oppilaista kasvatetaan toimijoita nykyiseen

tietoyhteiskuntaan. Strategiat on otettava huomioon opetussuunnitelmien eri kohdissa.

Tärkeää on pitää huolta siitä, että oppilaiden tasa-arvo tieto- ja viestintäteknisten käyttäjinä

toteutuu.

KELLARPELLON KOULUN TVT-SUUNNITELMA

(Päivitetty 21.9.2011)

1. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön perusteita

2. Henkilöstön osaaminen

3. Kouluttautumissuunnitelma

4. Nykyinen laite- ja ohjelmistokanta

5. Laitteiston hankinta ja huolto

6. Arviointi

Yleistä

Kellarpellon koulu mukana kehityksessä: Tieto- ja viestintätekniikka (TVT) on haastava ja

nopeasti kehittyvä ala, joka toisaalta on luonnollinen osa opettajan /nykyihmisen arkea.

Kellarpellon koulu on käyttänyt ja pyrkii jatkossakin käyttämään tietotekniikkaa opetuksessa,

hallinnossa ja tiedottamisessa (paperiton tiedottaminen koteihin nettisivustoa käyttämällä 2011).

Koulu pyrkii verkottumaan ja etsimään omalle toiminnalleen hyödyllisiä työmuotoja.

Oppilaat: Kellarpellon koulu pyrkii tarjoamaan oppilailleen riittävät valmiudet selviytyä

tietoyhteiskunnassa (medialukutaito, yleiset tietokoneen käyttötaidot, työväline- ja

multimediaohjelmat, sähköposti, internet jne.).

Opettajien kouluttaminen: Opettajien tietoja ja taitoja kehitetään tarjoamalla heille vuosittain

koulutusta - yksilölliset tarpeet huomioon ottaen. Tieto- ja viestintätekniikan käytön koulussa

tulee olla monipuolista ja pedagogisesti taitavaa. Tavoitteena on, että opettajille syntyy halu

kehittyä. Hyvät taidot taataan jatkuvalla henkilökunnan kehittymisellä TVT:n saralla.

Parhaimmaksi tavaksi on koettu koulun oma täsmäkoulutus opettajille tarpeen mukaan.

Tietoverkot: Tietoverkot pyritään saamaan yhä tehokkaampaan ja monipuolisempaan käyttöön.

Koulu kehittää internet-sivujaan edelleen monipuolisesti opetuksen ja tiedotuksen tarpeisiin.

Jokaisella luokalla on omat sivut, joita ylläpitää luokan opettaja.

Tekniset valmiudet: Tällä hetkellä koululla on määrällisesti riittävä laitteisto ja hyvät yhteydet.

Laitekanta on hyvä. Laitteiston huollosta ja hankinnasta vastaa pääsääntöisesti tvt-vastaava.

Koulujen yhteinen mikrotuki on käytettävissä tarvittaessa. Hallinnon tarpeista vastaa kaupungin

atk-keskus.

1. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön perusteita

Perusteet: Jokaiselle oppilaalle pyritään antamaan riittävät tieto- ja viestintätekniset tiedot ja

taidot.

35

Oppilaita kannustetaan omaehtoiseen tietoverkkojen käyttöön opiskelun ohella. Tekniikan ohella

tärkeäksi opetuksen osa-alueeksi nousee mediakasvatus ja kriittinen suhtautuminen vapaaseen

tiedonsiirtoon.

Opetus ja soveltaminen: Tietotekninen aines yhdistetään eri oppiaineissa aina opiskeltavaan

asiaan. Opetuksessa pyritään tasa-arvoisuuteen; kaikille pyritään takaamaan riittävät tieto- ja

viestintätekniikan kansalaistaidot. TVT on osaltaan auttamassa koulun pyrkimystä yksilöllistää

ja eriyttää opetusta.

Avoimet oppimisympäristöt: Tietotekniikan käyttö, tietoverkkojen käyttö ja tiedonhankinta

ovat arkista koulutyötä. Sujuvat tekniset yhteydet ja hyvät tietotekniset taidot mahdollistavat

tehokkaan opiskelun. Suurten tietomäärien keskellä työskenneltäessä tulee kehittää

medialukutaitoa, käsitteiden hallintaa, tiedonhakustrategioita, tiedon kriittistä arvioimista ja

erilaista tietojen käsittelyä.

2. Henkilöstön osaaminen

Kaupungin tietosuunnitelman (2011) mukaisesti arvioitiin koulun opettajien taitotaso perinteisen

ope.fi luokituksen mukaisesti. Opettajien itsearvioinnin mukaan tilanne keväällä 2011

Osaamistaso lukumäärä prosentti opefi -tavoite

Opefi 1 12/12 100 % 100 %

Opefi 2 10/12 83 % 50 %

Opefi 3 5/12 41% 10 %

Eniten tukea kaivattiin pedagogisesti hyvän opetusmateriaalin valmistamiseen ja

digivideokamera-materiaalin työstämiseen.

3.Kouluttautumissuunnitelma

Pidemmällä aikavälillä koulutuksen suunnittelusta ja toimeenpanosta (myös arvioinnista) vastaa

tietostrategian työryhmä, johon kuuluvat koulun tvt:n vastuuopettajat ja koulun rehtori.

Koulutusta annetaan yksilöllisistä lähtökohdista käsin, tavoitteena opetuskäytön tehostaminen.

Tietotekniikasta vastaavat opettajat antavat opastusta ja tukea pyydettäessä.

Kouluttautuminen on yksi arvioinnin kohde varsinkin uuden henkilön saapuessa kouluun.

4. Nykyinen laite- ja ohjelmistokanta

Nykyinen laitekanta koulussa on tekniseltä tasoltaan ja saatavuudeltaan riittävä.

Opettajilla on luokassaan tietokone internet- yhteydellä, dokumenttikamera ja datatykki.

(Dokumenttikamera puuttuu kolmesta opetustilasta, tavoite hankkia ne lukuvuoden 2011 – 2012

aikana). Opetusohjelmien osalta on tehty hankintoja hyvin vähän, koska internetissä on laaja

valikoima opetukseen sopivia harjoiteohjelmia.

Koulussa on käytössä Lexia, erityisopetuksen tarpeeseen, Typewriter-lisenssit 10-

sormijärjestelmän opiskeluun, sekä eri kustantajien digitaalisia oppimateriaaleja oppikirjan

tueksi.

Tietotekninen laitteistokanta syksy 2011

Laite Tyyppi Määrä

kannettava Dell Latitude E4300 9

pöytäkone Dell Optiplex ( eri malleja) 23

Datatykki Eri malleja (BenQ) 13

Dokumenttikamera Vidifox 2131 8

36

Digitaalikamera Eri malleja 10

älytaulu SmartBoard 1

Kannettavat tietokoneet ja kamerat saatu Love2learn-hankkeesta. 10 pöytäkonetta saatu

lahjoituksena.

5. Laitteiston hankinta ja huolto

Laitteiston hankintaa koskevan suunnitelman tekee tvt-vastaava ja rehtori. Tavoitteena on

laitekannan jatkuva uudistaminen. Asiasta on tehty viiden vuoden investointisuunnitelma

sivistysvirastoon

Microsoftin school-agreemet sopimuksella taataan ohjelmistojen päivitettävyys.

Laitteiston päivittäisestä huollosta ja käyttäjätuesta vastaavat koulun tvt-vastuuopettajat.

Annettava korvaus määritellään erikseen.

Muutoin huolto ja korjaukset suoritetaan takuuehtojen mukaisesti alan yrityksissä.

Koulutoimen palkkalistoilla on mikrotukihenkilö, jonka palveluja pyritään hyödyntämään.

Laitteiston hankinnan päätavoitteena on asiallinen ja käyttötarkoitukseltaan mahdollisimman

sopiva kokonaisuus.

6. Arviointi

Kaupungin tvt-suunnitelma luo pohjan opetukselle. Tavoitteena on saattaa oppilaat alueellisesti

tasa-arvoiseen asemaan kuudennen luokan osaamiskartoituksella, joka ei ole testi vaan esim.

yhteisen verkkosivuston ylläpito.

Tietokoneen käyttötaito opitaan parhaiten luontevassa toiminnassa. Pelkkä tekniikan harjoittelu

ei ole kannustettavaa.

Opetusta koskeva arviointi tehdään keväällä muun opetuksen ja toiminnan arvioinnin

yhteydessä. Arvioinnilla pyritään selvittämään

1) Opetuksen sisältö (mitä on tehty milläkin luokka-asteella)

2) Toiminnan esteet (miten opetusta voidaan tehostaa)

3) Toimivuus eri luokka-asteilla.

Arviointi henkilökunnan taitotasosta tehdään tarvittaessa. Arvioinnilla pohjustetaan tulevan

lukuvuoden kouluttautuminen.

1) Aloitettavat/ käynnissäolevat tvt- projektit ja hankkeet

2) Mahdollisen uuden henkilökunnan osaaminen

3) Kouluttautumistarve ja –halukkuus

Tvt-vastaava tekee kartoituksen uuden henkilökunnan osaamisesta ja suunnittelee tulevan

lukuvuoden kouluttautumisen ja informoi siitä opettajakuntaa.

Laitteiston taso ja hankinnat

Laitteiston tila ja määrä on kartoitettu tietokonevälineistön osalta. Tieto- ja viestintätekniikan

hankintoihin kuuluvat myös muut av-välineet kopiokoneesta cd-soittimeen. Koko

viestintäteknisen välineistön hankinnan arvion ajankohta on lukuvuoden alku budjetoinnin

yhteydessä. Laitteiston tason ja hankinnan arviointi pitää sisällään seuraavat asiat.

1) Muutokset laitteiston määrässä (poistot/hankinnat)

2) Laadullinen vastaavuus (käyttö – tarve)

3) Hankintojen rinnastaminen muun opetusvälineistön hankintaan

37

Arvioinnin suorittaa työryhmä, joka tekee esityksen hankinnoista ja esittelee suunnitelman

opettajakunnalle.

25. Toiminnan arviointi ja jatkuva kehittäminen Koulun opetussuunnitelmaa päivitetään ja arvioidaan lukuvuosittain esim. suunnittelupäivän yhteydessä itsearviointina sekä saadun palautteen perusteella. Kaupungin perusopetuksen yhteistä opetussuunnitelmaa arvioidaan samalla. Yhteisen OPS:n päivittämisestä sovitaan rehtorikokouksissa ja muutokset siirtyvät myös koulujen suunnitelmiin. Koulun OPS:n muutokset ja tarkennukset sekä ehdotukset Kaupungin OPS:n muutoksista lähetetään virastoon sähköisenä. Koulujen opetussuunnitelmat hyväksytetään koulutuslautakunnassa uudestaan neljän vuoden välein. Lukuvuosisuunnitelmaa muutetaan siten, että siitä tulee entistä enemmän koulun toiminnan kehittämisen asiakirja. Koulut saavat vuosittain toukokuun aikana seuraavan lukuvuoden toimintasuunnitelmaa varten virastosta pohjan ohjeineen, jonka palauttavat virastoon syksyllä. Ohjeistus sisältää yhtenäistä otsikointia ja tilastointia, kehittämisteemoja, arviointiohjeita jne. Viraston ja koulujen yhteistyötä helpottamaan on kirjoitettu ylös ”lukuvuoden tärkeät päivät”.

Lukuvuoden VESO-koulutuksista koulu itse järjestää väh. 1 kokonaisen ja yhden puolikkaan,

virasto samoin. Opettajien kouluttautumisesta pidetään koululla ajantasaista kirjaa.

Työyhteisön jaksamista tuetaan koulukohtaisella virkistysrahalla mahdollisuuksien mukaan.

Vähintään joka toinen vuosi pidetään esimiehen ja henkilökuntaan kuuluvan välinen

kehityskeskustelu. Virallisia opettajankokouksia pidetään vähintään kuukauden välein.

Kellarpellon koulussa arviointia toteutetaan seuraavilla tavoilla

oppilas-, huoltaja- ja henkilöstökyselyt

kehityskeskustelut rehtorin ja henkilökunnan välillä

lukuvuoden toiminnan arviointi keväällä

palautelaatikko

oppilaiden itsearvioinnit

opetuksen tavoitteiden saavuttamisen jatkuva, monipuolinen arviointi

26. Opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa

Oppiainekohtaiset ryhmät ovat valmistelleet kunkin oppiaineen osalta opetuksen tavoitteet ja sisällöt. Ryhmät ovat lisänneet jokaiseen oppiaineeseen vihjeitä mahdollisista työtavoista. Ryhmissä on ollut sekä luokan- että aineenopettajia. Koulut voivat tehdä omia lisäyksiä ja täsmennyksiä, jos katsovat tarpeelliseksi. Jos koulussa on vuosiluokkiin sitomatonta opetusta, sen tavoitteet ja sisällöt ilmaistaan opintokokonaisuuksittain.

Kaupungin oppiainekohtaiset opetussuunnitelmat ovat erillisenä osiona.

38

OSIOII, OPPILASHUOLTO

JOHDANTO

Savonlinnan seudun (Savonlinna, Sulkava, Heinävesi, Enonkoski, Kerimäki, Punkaharju)

perusopetuksen koulujen opetussuunnitelman luvut 4 ja 5 vuosiluokille 1-9 perustuvat

Opetushallituksen vahvistamiin opetussuunnitelman perusteisiin 29.10.2010 Tämä

seudullinen opetussuunnitelma täsmentää ja täydentää perusteissa esitettyjä tavoitteita ja

keskeisiä sisältöjä.

Koulujen omat opetussuunnitelmat on laadittu valtakunnallisen Seudullisen

perusopetuksen opetussuunnitelman ja perusteiden pohjalta. Laatikoidut asiat edellyttävät

kuntakohtaisia tai koulukohtaisia lisäyksiä/ tarkennuksia.

Opetussuunnitelman liitteenä ovat Opetushallituksen mallilomakkeiden pohjalta laaditut

pedagoginen arvio, pedagoginen selvitys ja HOJKS. Liitteinä on myös joukko

oppilashuollollisia lomakkeita, joita koulut voivat halutessaan käyttää sellaisenaan tai

muokattuna.

Tämä opetussuunnitelma on laadittu keväällä 2011. Opetussuunnitelma tarkistetaan

kahden vuoden välein. Seudullinen ohjausryhmä Savonlinnan opetuspäällikön johdolla

päättää päivittävän työnryhmän kokoonpanon.

Sisältö

JOHDANTO .............................................................................................................................................................. 38

4. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI .................................................................................................... 40

4.1 Yleisen tuen palveluprosessi ............................................................................................................................. 42

4.2 Tehostetun tuen palveluprosessi ....................................................................................................................... 43

4.3 Erityisen tuen palveluprosessi .......................................................................................................................... 44

4.4. Yksilölliset arviot, selvitykset ja suunnitelmat ............................................................................................... 45 4.4.1 Pedagoginen arvio .................................................................................................................................... 45 4.4.2 Oppimissuunnitelma ................................................................................................................................. 45 4.4.3 Pedagoginen selvitys ................................................................................................................................ 46 4.4.4 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma ............................................................. 46

5. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT ................................................................................. 48

5.1 Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki ....................................................................................................................... 48 5.1.1 Tukiopetus ................................................................................................................................................ 48 5.1.2 Osa-aikainen erityisopetus ........................................................................................................................ 48 5.1.3 Erityisopetus ............................................................................................................................................. 49 5.1.4 Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen ................................................ 50 5.1.5 Pidennetty oppivelvollisuus ...................................................................................................................... 51 5.1.6 Toiminta-alueittain opiskelu ..................................................................................................................... 52

5.2 Ohjauksellinen ja muu tuki ............................................................................................................................... 52 5.2.1 Kodin ja koulun yhteistyö ......................................................................................................................... 52 5.2.2 Ohjauksen järjestäminen ........................................................................................................................... 53 5.2.3 Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen ................................................................................... 62 5.2.4. Perusopetusta tukeva muu toiminta ......................................................................................................... 63

5.3 Joustavan perusopetuksen toiminta .................................................................................................................. 64

5.4 Oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen .................................................................................................. 65

39

5.4.1 Esi- ja perusopetuksen oppilashuollon toimenpidelinjat Savonlinnan seudulla ....................................... 65 5.4.1.1 Ennakoiva työ ........................................................................................................................................ 65 5.4.1.2 Varhainen puuttuminen ja tuki .............................................................................................................. 66 5.4.1.3 Moniammatillinen oppilashuoltoryhmä ................................................................................................. 67 5.4.1.4 Yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tehtäväjako ja vastuuhenkilöt ....................................................... 68 5.4.1.5 Nivelvaiheet ........................................................................................................................................... 69 5.4.2. Kouluruokailu .......................................................................................................................................... 72 5.4.3. Koulukuljetus .......................................................................................................................................... 73 5.4.4 Turvallisuuden edistäminen ...................................................................................................................... 74 5.4.5 Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen ............................................................... 74

Seudulliset yhteistyötahot ........................................................................................................................................ 76

LIITTEET ................................................................................................................................................................. 80

40

4. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI

41

YLEISEN, TEHOSTETUN JA ERITYISEN TUEN PROSESSIKUVAUS

KYLLÄ KYLLÄ

EI EI

YLEINEN TUKI

EHDOTUS TEHOSTETUN TUEN

ALOITTAMISESTA

(pedagogisen arvion laatiminen;

oppilaan opettajat, huoltajat)

OPPIMISSUUNNI-

TELMAN

LAADINTA

OPPILAS JATKAA

YLEISEN TUEN

TURVIN

TEHOSTETTU

TUKI

ERITYINEN

TUKI

EHDOTUS ERITYISEN TUEN

ALOITTAMISESTA

(pedagogisen selvityksen

laatiminen)

OPPILAS JATKAA

TEHOSTETUN TUEN

TURVIN TAI PALAA

YLEISEN TUEN PUOLELLE

HOJKS:N

LAATIMINEN

MAHDOLLISUUS PALATA TEHOSTETUN TUEN PIIRIIN

42

4.1 Yleisen tuen palveluprosessi

1. HUOLI HERÄÄ 2. ASIAN PUHEEKSI OTTAMINEN

3. TUKITOIMET 4. SEURANTA

koulu:

- oppimisvaikeudet

- testeissä ilmenneet vaikeudet

- koulutehtävien laiminlyönti

- poissaolot

- vaikeudet kaverisuhteissa

- käyttäytymisen ongelmat

- tunne-elämän muutokset

- lastensuojelun tarve

koulu:

- ensisijainen yhteydenottaja on

oppilaan oma opettaja

- myös oppilas itse, huoltaja, rehtori

- tarvittaessa oppilaan muut opettajat,

opinto-ohjaaja,

erityisopettaja, kuraattori,

koulutyöntukihenkilö,

kouluterveydenhoitaja

koulu:

- tukiopetus

- ennakoiva tukiopetus

- eriyttäminen

- joustavat ryhmittelyt

- apuvälineet

- avustajan tuki

- osa-aikainen

erityisopetus

- oppilashuollon

tukipalvelut

- ehdot

- luokan kertaaminen

huoltajan pyynnöstä tai

oppimäärän

suorittamattomuuden

johdosta

koulu:

- arviointi tukitoimien

vaikutuksista

- pedagogisen arvion laatiminen tarvittaessa

- tehostettujen tukitoimien

ottaminen käyttöön;

oppimissuunnitelma

koti:

- heikko koulumenestys

- ongelmat kaveripiirissä

- motivaation puute

- tunne-elämän muutokset

koti:

- yhteydenotto oppilaan opettajaan,

opinto-ohjaajaan, erityisopettajaan,

rehtoriin, kuraattoriin,

koulutyöntukihenkilöön,

kouluterveydenhoitajaan

koti:

- tieto oppilaan saamista

tukitoimista

- tiedot oppilaan

menestyksestä

opinnoissa:

koenumerot

muut arvioinnit

todistukset

kodin tarjoama tuki

koti:

- jatkotoimenpiteiden

suunnittelu yhdessä

koulun kanssa

43

4.2 Tehostetun tuen palveluprosessi

1. TILANTEEN ARVIOINTI 2. TEHOSTETUN TUEN ALKAMINEN

3. TUKITOIMET 4. SEURANTA

koulu:

- yleisillä tukitoimilla ei ole

päästy toivottuihin

tuloksiin

- huoli oppilaan oppimisen,

kasvun ja kehityksen

vaikeuksista ei ole

poistunut

koulu:

- yhteydenotto oppilaan kotiin

- asian käsittely

oppilashuoltoryhmässä

- pedagogisen arvion laatiminen

- oppimissuunnitelman laatiminen

koulu:

- yleisten tukitoimien

lisäksi tehostetun tuen

antaminen

oppimissuunnitelman

mukaisesti

- yksilölliset

oppimateriaalit

- yksilölliset

oppimisjärjestelyt

koulu:

- arviointi tukitoimien

vaikutuksista

- oppimissuunnitelman

tarkastaminen

- tarvittaessa pedagogisen

selvityksen tekeminen

koti:

- huoli ei ole poistunut

koti:

- koti mukana oppimissuunnitelman

laatimisessa

- koti tietoinen asian käsittelystä

oppilashuoltoryhmän kokouksissa

koti:

- tieto oppilaan

saamista tukitoimista

- tiedot oppilaan

menestyksestä

opinnoissa:

koenumerot

muut arvioinnit

todistukset

kodin tarjoama tuki

koti:

- jatkotoimenpiteiden

suunnittelu yhdessä

koulun kanssa

44

4.3 Erityisen tuen palveluprosessi

1. TILANTEEN ARVIOINTI 2. PÄÄTÖS ERITYISESTÄ TUESTA 3. TUKITOIMET 4. SEURANTA

koulu:

- yleisillä ja tehostetuilla

tukitoimilla ei ole päästy

toivottuihin tuloksiin

- huoli ei ole poistunut

- yhteydenotto oppilaan kotiin

- keskustelu huoltajien kanssa

tilanteesta

- asian käsittely

oppilashuoltoryhmässä

- tarvittaessa lääketieteellisen

ja/tai

sosiaalisen selvityksen

hankkiminen osana

pedagogista selvitystä

koulu:

- tehty pedagoginen selvitys

- mahdollisten testitulosten ana-

lysointi ja johtopäätösten

tekeminen

- oppilashuoltoryhmä käsittelee

oppilaan asiaa

- tehdään erityisen tuen päätös

(kunnan hallintosääntö), joka

tarkistetaan ainakin 2. luokan

jälkeen ja ennen 7.luokkaa

uuden pedagogisen

selvityksen perusteella

- HOJKS:n laatiminen

koulu:

- oppilas opiskelee

HOJKS:n mukaisesti

koulu:

- HOJKS:n arviointi

ja päivittäminen

vähintään kerran

lukuvuodessa

- tarvittaessa siirto

luokkamuotoiseen

erityisopetukseen

koti:

- yhteistyö koulun kanssa

- huoli ei ole poistunut

- suostumus oppilaan asian

käsittelyyn

oppilashuoltoryhmässä

- vastuu lapsen viemisestä

mahdollisiin tutkimuksiin

selvitysten saamiseksi

koti:

- huoltajan ja oppilaan kuuleminen

ennen erityisen tuen päätöstä

- päätös huoltajille

valitusosoituksineen

koti:

- yhteistyö HOJKS:n

laadinnassa ja

päivittämisessä koulun

kanssa

koti:

- HOJKS:n arviointi

yhdessä koulun

kanssa

- jatkotoimenpi-

teiden

suunnittelu

45

4.4. Yksilölliset arviot, selvitykset ja suunnitelmat

4.4.1 Pedagoginen arvio

Luokanopettaja/ luokanvalvoja on yhteydessä oppilaan huoltajiin, kun huoli oppilaasta herää. Jos

näyttää, että yleisen tuen toimenpiteet ja luokassa tehdyt muutokset eivät riitä, opettaja tekee

pedagogisen arvion oppilaasta, eli perustelut miksi oppilas tarvitsee tehostettua tukea.

Pedagogisessa arviossa kuvataan

- oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena

- oppilaan saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista

- oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimisen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet

- arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai

muilla tukijärjestelyillä oppilaista tulisi tukea

Opettaja on aloitteentekijä pedagogisen arvion tekemisessä, mutta arviointiin osallistuu vähintään

toinenkin lapsen kanssa työskentelevä henkilö. Tehostettuun tukeen siirtyminen velvoittaa opettajaa

kirjaamaan tuen tarpeet ja käytetyt tukitoimet sekä konsultoimaan erityisopettajaa. Oppilaan asia

tulee ottaa esille moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä viimeistään nyt. Käytössä on

seudullinen lomake (liitteenä). Pedagoginen arvio on salassa pidettävä.

4.4.2 Oppimissuunnitelma

Oppimissuunnitelma on suunnitelma oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin etenemisestä ja siinä

tarvittavista opetusjärjestelyistä sekä oppilaan tarvitsemasta tuesta. Se on hyväksyttyyn

opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen, pedagoginen asiakirja. Sitä voidaan tarvittaessa käyttää

osana yleistä tukea ja sitä tulee käyttää tehostetun tuen aikana.23

Yleisen tuen aikana

Oppimissuunnitelmaa voi opettaja käyttää halutessaan jokaisen oppilaan koulunkäynnin tukena.

Suunnittelussa voivat olla mukana oppilaan huoltajat.

Tehostetun tuen aikana

Oppilaasta tehty pedagoginen arvio käsitellään moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä, jonka

jälkeen laaditaan oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelman laatimisen vastuuhenkilönä on

luokanopettaja / luokanvalvoja. Laatimiseen osallistuvat myös muut oppilasta opettavat opettajat tai

vähintään kaksi henkilöä sekä oppilaan huoltajat ja oppilas itse. Oppilaan osuus suunnittelussa

kasvaa siirryttäessä perusopetuksen ylemmille luokille. Oppilaan oppimissuunnitelmassa

määritetään kuinka usein se arvioidaan. Käytössä on seudullinen lomake (liitteenä).

Oppimissuunnitelma on salassa pidettävä.

Tehostetun tuen kesto määritetään jokaisen oppilaan kohdalla erikseen. Tehostettua tukea tulisi

järjestää vähintään yksi lukukausi tai kaksi jaksoa. Jos tehostettu tuki ei riitä, tehdään pedagoginen

selvitys, joka viedään oppilashuoltoryhmään jatkokäsittelyä varten.

Jos tehostettu tuki tehoaa (ongelmat poistuvat), viedään uusi pedagoginen arvio

oppilashuoltoryhmään, joka toteaa oppilaan selviävän yleisen tuen avulla.

23 Perusopetuslaki 16 a § (642/2010)

46

4.4.3 Pedagoginen selvitys

Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava oppilasta ja

tämän huoltajaa tai laillista edustajaa sekä tehtävä oppilaasta pedagoginen selvitys19

.

Ennen pedagogisen selvityksen tekemistä luokanopettaja/luokanvalvoja/aineenopettaja keskustelee

oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa ja sopii kuinka asiassa edetään.

Pedagoginen selvitys sisältää

- oppilaan opetuksesta vastaavilta opettajilta selvityksen oppilaan oppimisen

etenemisestä (vahvuudet ja ongelmat)

- moniammatillisena oppilashuollon yhteistyönä, esimerkiksi oppilashuoltoryhmässä,

tehdyn selvityksen oppilaan saamasta tehostetusta tuesta ja oppilaan

kokonaistilanteesta

Pedagogisen selvityksen lisäksi erityisen tuen päätöksen valmistelemiseksi tulee tarvittaessa

hankkia muita lausuntoja, kuten psykologinen tai lääketieteellinen lausunto tai vastaava sosiaalinen

selvitys. Pedagogisen selvityksen laatimisessa hyödynnetään oppilaasta aiemmin laadittua

pedagogista arviota ja oppilaan oppimissuunnitelmaa. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma,

myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla.

Käytössä on seudullinen lomake (liite). Pedagoginen selvitys on salassa pidettävä.

Hallintosäännön mukaan

-opetuspäällikkö päättää huoltajan suostumuksella oppilaan ottamisesta erityisen tuen piiriin

- rehtori päättää huoltajan suostumuksella perusopetuksessa olevan oppilaan siirtämisestä

erityisen tuen piiriin.

- koulutuslautakunta päättää oppilaan ottamisesta ja siirtämisestä erityisen tuen piiriin, kun

huoltaja ei ole antanut siirtoon suostumustaan.

Pedagoginen selvitys tehdään aina, kun tarkistetaan erityisen tuen tarve,

joka tulee tarkistaa vähintään 2. luokan jälkeen ja ennen 7.luokkaa. Mikäli katsotaan, että oppilas

ei enää tarvitse erityistä tukea, tulee tuen lopettamisesta tehdä päätös. Tällöin oppilas siirtyy

saamaan tehostettua tukea ja laaditaan oppimissuunnitelma. Jos tarkistusta ei tehdä, oppilas siirtyy

automaattisesti tehostetun tuen piiriin.

19 Perusopetuslaki 17§ 3 mom.(642/2010) ja Hallintolaki 34,35,36§

4.4.4 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma

HOJKS on Henkilökohtainen Opetuksen Järjestämistä Koskeva Suunnitelma. Erityistä tukea

koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi oppilaalle on laadittava henkilökohtainen opetuksen

järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelmasta tulee ilmetä oppilaan erityistä tukea

koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen.29

47

Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma on hyväksyttyyn

opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen, pedagoginen asiakirja. Oppilaan opettajat laativat

suunnitelman yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa, ellei siihen ole ilmeistä estettä. Tarvittavilta

osin se valmistellaan moniammatillisena yhteistyönä.

HOJKS:n laatimisen vastuuhenkilönä on luokanopettaja / luokanvalvoja / aineenopettaja.

Laatimiseen osallistuvat tarvittaessa myös muut oppilasta opettavat opettajat, erityisopettaja sekä

oppilaan huoltajat ja oppilas itse. HOJKS päivitetään vähintään kerran lukuvuodessa.

Yksilöllistetyn oppimäärän tavoitteet ja sisällöt johdetaan oppiaineen luokka-asteen yleisistä

tavoitteista ja sisällöistä, usein myös alempien luokkien tavoitteita ja sisältöjä soveltamalla.

Oppilaan opiskelua voidaan tukea lisäksi sopivilla opiskelumateriaaleilla, -välineillä ja -

menetelmillä sekä pedagogisilla järjestelyillä.

Käytössä on seudullisesti Opetushallituksen laatima lomake (liitteenä). Lomakkeeseen on

määriteltävä kuntakohtaisesti arkistointiohjeet . HOJKS on salassa pidettävä.

29 Perusopetuslaki 17§ a mom. (642/2010)

HOJKS säilytetään oppivelvollisuusaika+ 10 vuotta

48

5. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT

5.1 Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki 5.1.1 Tukiopetus

Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan

lyhytaikaista tukea, on oikeus saada tukiopetusta. Tukiopetus tulee aloittaa heti, kun oppimiseen

liittyvät vaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Tukiopetuksella

voidaan myös ehkäistä vaikeuksia ennakolta. Tukiopetusta tulee järjestää niin usein ja niin laajasti

kuin oppilaan suoriutumisen kannalta on tarpeen. Tukiopetusta voidaan antaa tuen kaikilla tasoilla.

Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilölliset tehtävät, yksilöllinen ajankäyttö

ja ohjaus. Tukiopetuksen järjestämisessä tulee käyttää monipuolisia menetelmiä ja materiaaleja,

joiden avulla voidaan löytää uusia tapoja lähestyä opittavaa asiaa. Tukiopetusta tulee järjestää niin

usein ja niin laajasti kuin oppilaan koulumenestyksen kannalta on tarkoituksenmukaista.

Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai niiden

ulkopuolella.

Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja. Ensisijaisesti

tukiopetusta antaa luokanopettaja/aineenopettaja. Tukiopetusta on pyrittävä järjestämään

yhteisymmärryksessä oppilaan huoltajien kanssa. Lukuvuoden alkaessa huoltajille annetaan tietoa

kuinka tukiopetusta toteutetaan koulussa.

Koulu kirjaa lukuvuosisuunnitelmaansa vuosittain tukiopetuksen toteuttamisen.

Oppilaan tukiopetustunnit on kirjattava. Koulussa tulee huolehtia siitä, että tukiopetukseen varataan

riittävä määrä tunteja ja työjärjestysten laadinnassa tulee huomioida tukiopetuksen mahdollisuus.

Tukiopetus yleisen tuen aikana

Jokaisen opettajan tehtävänä on seurata oppilaan oppimista ja kasvua sekä

mahdollista tuen tarpeen ilmenemistä. Tuen tarve voi johtua poissaoloista tai

tilapäisistä oppimiseen tai koulunkäyntiin liittyvistä vaikeuksista.

Tukiopetus tehostetun tuen aikana

Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan yleisen

tuen aikana annetun tukiopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tukiopetuksen tarve jatkossa.

Tehostetun tuen alkaessa tehtävään oppimissuunnitelmaan kirjataan oppilaan tarvitsema tukiopetus,

sen tavoitteet ja järjestäminen. Tukiopetuksella voidaan edelleen vastata esimerkiksi poissaoloista

johtuviin tilapäisiin tuen tarpeisiin.

Tukiopetus erityisen tuen aikana

Ennen erityisen tuen päätöstä, osana pedagogista selvitystä, arvioidaan tehostetun

tuen aikana annetun tukiopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tukiopetuksen tarve jatkossa.

Erityisen tuen alkaessa oppilaan tarvitsema tukiopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen kirjataan

HOJKSiin. Tukiopetuksella voidaan edelleen vastata esimerkiksi poissaoloista johtuviin tilapäisiin

tuen tarpeisiin

5.1.2 Osa-aikainen erityisopetus

49

Oppilaalla, jolla on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista

erityisopetusta muun opetuksen ohessa.32

Osa-aikaisella erityisopetuksella voidaan parantaa oppilaan oppimisedellytyksiä ja ehkäistä

oppimisen eri alueisiin liittyvien ongelmien kasvua. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan

esimerkiksi oppilaille, joilla on kielellisiä tai matemaattisiin taitoihin liittyviä vaikeuksia,

oppimisvaikeuksia yksittäisissä oppiaineissa, vaikeuksia opiskelutaidoissa, sosiaalisissa taidoissa tai

koulunkäynnissä.

Osa-aikaista erityisopetusta annetaan joustavin järjestelyin samanaikaisopetuksena,

pienryhmässä tai yksilöopetuksena. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteet ja sisällöt nivelletään

oppilaan saamaan muuhun opetukseen. Osa-aikainen erityisopetus suunnitellaan ja oppilaan

oppimista arvioidaan opettajien yhteistyönä. Osa-aikaista erityisopetusta voidaan antaa kaikilla tuen

tasoilla.

Osa-aikaisen erityisopetuksen toteuttamistavoista tiedotetaan oppilaille ja huoltajille.

Osa-aikainen erityisopetus pyritään järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan ja huoltajan kanssa.

Huoltajan tuki opetuksen onnistuneessa toteuttamisessa on keskeinen. Osa-aikaisen

erityisopetuksen järjestämisen suunnittelussa tehdään tarvittaessa yhteistyötä myös oppilashuollon

palveluista vastaavien kanssa.

32 Perusopetuslaki 16§2 mom. (642/2010)

Osa-aikainen erityisopetus osana yleistä tukea

Osa-aikaisen erityisopetuksen keskeiset tavoitteet, toimintatavat opetuksen järjestämisessä,

yhteistyö, vastuut ja työnjako eri toimijoiden kesken, huoltajille tiedottamiseen sekä oppilaan ja

huoltajan kanssa tehtävään yhteistyöhön liittyvät toimintatavat määritellään opetussuunnitelmassa.

Osa-aikaisen erityisopetuksen avulla voidaan vahvistaa oppimiseen tarvittavia

perustaitoja. Oppilaan oppimisen vaikeuksiin vaikuttavia tekijöitä tulee arvioida

ja oppilaan tulee saada tarvitessaan osa-aikaista erityisopetusta.

Osa-aikainen erityisopetus tehostetun tuen aikana

Tehostetun tuen aikana osa-aikaisen erityisopetuksen merkitys tukimuotona yleensä vahvistuu.

Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan oppilaan yleisen tuen

aikana saaman osa-aikaisen erityisopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tarve osa-aikaiseen

erityisopetukseen jatkossa. Tehostetun tuen alkaessa tehtävään oppimissuunnitelmaan kirjataan

oppilaan tarvitsema osa-aikainen erityisopetus, sen tavoitteet ja järjestäminen.

Osa-aikainen erityisopetus erityisen tuen aikana

Oppilas voi saada osa-aikaista erityisopetusta myös erityisen tuen aikana riippumatta

siitä opiskeleeko hän yleisopetuksen ryhmässä tai erityisryhmässä. Oppilaan aiemmin saaman osa-

aikaisen erityisopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tarve osa-aikaiseen erityisopetukseen

arvioidaan osana pedagogista selvitystä. Oppilaan tarvitsema osa-aikainen erityisopetus, sen

tavoitteet ja järjestäminen kirjataan HOJKSiin.

5.1.3 Erityisopetus

Erityisopetuksesta päätetään erityistä tukea koskevan päätöksen yhteydessä.

50

Sellaisen oppilaan, jolle on tehty erityisen tuen päätös, opetus ja muu tuki annetaan hänelle laaditun

henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman mukaisesti. HOJKS on erityisen

tuen päätöksen suunnitelmallista toimeenpanoa ohjaava pedagoginen asiakirja. Siinä ratkaistaan

erityisopetuksen järjestämiseen liittyvät seikat ja opetuksen keskeiset tavoitteet, sisällöt sekä

oppimisympäristöön ja opetusmenetelmiin liittyvät tekijät.

Erityisopetus järjestetään oppilaan etu ja opetuksen järjestämisedellytykset huomioon ottaen muun

opetuksen yhteydessä tai osittain tai kokonaan erityisluokalla tai muussa soveltuvassa paikassa.

Erityisopetuksessa voidaan poiketa oppiaineista ja niitä koskevasta valtakunnallisesta tuntijaosta

sen mukaan kuin erityistä tukea koskevassa päätöksessä määrätään.34

Opetusryhmiä

muodostettaessa tulee ottaa huomioon, että kaikki oppilaat voivat saavuttaa opetussuunnitelmassa

asetetut tavoitteet.35

Opetusryhmien muodostamisesta säädetään tarkemmin

perusopetusasetuksessa.36

Erityisluokat:

EDY 1-2. lk (Nätki), EVY/ESY 1-6. lk (Nätki), yksilöllistetty opetus 1-9. lk (Talvisalo), lievästi- ja

vaikeasti kehitysvammaisten opetus 1-9.lk (Talvisalo).

Aloitteen erityisopetukseen ottamisesta tai siirtämisestä voi tehdä joko oppilaan huoltaja, opettaja,

erityisopettaja, psykologi, koulukuraattori, tutkimuksen tehnyt lääkäri tai oppilashuoltotyöryhmä.

Erityisopetukseen liittyvissä päätöksissä keskeisenä periaatteena on huoltajien kanssa

neuvotteleminen ja oppilaan kehityksen, oppimiseen ja erityisesti kokonaispersoonallisuuden

kehittymiseen liittyvien tarpeiden huomioonottaminen.

34 Perusopetuslaki 17§ 1 mom. (642/2010)

35 Perusopetuslaki 30§ 2 mom. (642/2010)

36 Perusopetusasetus 2§ (893/2010)

5.1.4 Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen

Opetussuunnitelmassa määritellään oppimäärän yksilöllistämiseen liittyvät toimintatavat

osana pedagogisen selvityksen laadintaa, erityisen tuen päätöstä ja HOJKSin laatimista.

Ensisijaisena tavoitteena on tukea oppilaan opiskelua yleisen ja tehostetun tuen avulla siten, että

yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet on mahdollista saavuttaa kaikissa oppiaineissa. Mikäli edes

ydinsisältöihin liittyvien tavoitteiden saavuttaminen hyväksytysti ei tuesta huolimatta ole oppilaalle

mahdollista, yhden tai useamman oppiaineen oppimäärä voidaan yksilöllistää. Kieli- ja

kulttuuritausta, poissaolot, motivaation puute tai esimerkiksi puutteellinen opiskelutekniikka eivät

sellaisenaan voi olla syynä oppimäärän yksilöllistämiseen, vaan oppilasta tulee tukea näissä asioissa

muilla sopivilla tavoilla. Oppilaalle ja huoltajalle tulee selvittää yksilöllistettyjen oppimäärien

mahdolliset vaikutukset jatko-opintoihin.

Oppimäärien yksilöllistäminen

- Yksilöllisen oppimäärän tavoitteet perustuvat oppilaan oppimisedellytyksiin

- Oppimäärän osa-alueiden sisällöt voivat olla eri laajuisia ja jokin osa-alue voidaan korvata jollain

toisella

- Oppilasta opettavat arvioivat millaiset oppimäärän tavoitteet ovat realistisia

51

- Oppilaan oppimisvaikeudet otetaan huomioon arvioinnissa: arvioinnissa käytetään menetelmiä,

joiden avulla oppilas pystyy parhaiten osoittamaan osaamisensa (esim. suullinen koe, riittävästi

aikaa koetilanteessa, rauhallinen tila)

- Oppilaan tuntijako voi poiketa yleisopetuksen tuntijaosta

- Ensisijaisesti oppilaan on saatava opetusta kaikissa perusopetuksen oppiaineissa (mutta hänet

voidaan myös vapauttaa oppimäärän opiskelusta, jos siihen on erityisen painavat syyt)

Jos oppilas opiskelee yksilöllistettyjen oppimäärien mukaan, varustetaan kyseisen

oppiaineen numeroarvosana ja sanallinen arvio tähdellä (*) sekä opintojen aikaisessa että

päättöarvioinnissa. Todistuksen lisätietoja -kohtaan tulee maininta siitä, että oppilas on opiskellut

tähdellä merkityt oppiaineet yksilöllistetyn oppimäärän mukaan.

Hallintosäännön mukaan rehtori vapauttaa oppilaan oppiaineen opetuksesta ao. aineen opettajaa

kuultuaan.

5.1.5 Pidennetty oppivelvollisuus

Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden

vuoksi ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta

perusopetuslaissa säädettyä aikaisemmin ja kestää 11 vuotta 39

. Esiopetus voi pidennetyn

oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille annettavassa erityisopetuksessa kestää yhden tai kaksi

vuotta40

. Tarkoitus on vahvistaa oppilaan valmiuksia niin, että hän selviytyisi opiskelustaan

perusopetuksessa mahdollisimman hyvin.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetus voidaan järjestää

vaihtoehtoisesti seuraavilla tavoilla:

•• Lapsi aloittaa oppivelvollisuutta edeltävässä esiopetuksessa sinä vuonna,

kun hän täyttää viisi vuotta, jatkaa toisen vuoden oppivelvollisuuden suorittamiseen

kuuluvassa esiopetuksessa ja aloittaa tämän jälkeen perusopetuksen.

•• Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä

vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa yhden

vuoden, minkä jälkeen hän aloittaa perusopetuksen.

•• Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä

vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa kaksi vuotta. Tällöin lapsi aloittaa

perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin43

eli sinä vuonna, kun hän täyttää 8 vuotta.

Perusopetuksen myöhemmästä aloittamisesta on tehtävä erillinen hallintopäätös.

Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden

alkamista. Lapselle tehdään tällöin myös päätös erityisestä tuesta. Lapsella on oppivelvollisuuden

alkamista edeltävänä vuonna oikeus saada esiopetusta.42

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä

olevalla lapsella tämä oikeus alkaa sen vuoden syyslukukauden alussa, jolloin lapsi täyttää viisi

vuotta. Päätös oppivelvollisuuden pidentämisestä tarvitaan ennen esiopetuksen alkua, jotta oikeus

siihen voi toteutua.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalle, erityistä tukea saavalle lapselle laaditaan

henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma esiopetuksen

alkaessa. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetus voidaan tarvittaessa

järjestää siten, ettei yhteisenä aineena opeteta toista kotimaista kieltä eikä vierasta kieltä, oppiaineita

52

voidaan yhdistää oppiainekokonaisuuksiksi ja jakaa osa-alueisiin siten kuin paikallisessa

opetussuunnitelmassa määrätään44

.

39 Perusopetuslaki 25§ 2mom.

40 Perusopetuslaki 9§ 2 mom.

42 Perusopetuslaki 17 § 4 mom. (642/2010) ja 26 a § 1 mom. (1288/1999)

43 Perusopetuslaki 27 §

44 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista

tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (Tuntijakoasetus) (1435/2001) 9 § 2 mom.

Jos oppilas ei enää kuulu pidennetyn oppivelvollisuuden piirin, tulee tehdä päätös pidennetyn

oppivelvollisuuden päättämisestä, jolloin oppilas siirtyy yleisen oppivelvollisuuden piiriin.

HOJKS laaditaan yhteistyössä päiväkodin ja / tai esiopetusta antavan henkilöstön kanssa.

Vastaanottavan koulun erityisopettaja auttaa HOJKSin laadinnassa. Tarvittaessa laadintaan

osallistuu muita asiantuntijatahoja esim. terveydenhoitaja, psykologi, terapeutti ym.

5.1.6 Toiminta-alueittain opiskelu

Vaikeimmin kehitysvammaisten oppilaiden opetus voidaan järjestää oppiainejaon sijasta toiminta-

alueittain45

. Myös muulla tavoin vammaisen tai vakavasti sairaan oppilaan opetus voi olla oppilaan

terveydentilaan liittyvistä syistä perusteltua järjestää toiminta-alueittain46

. Opetuksen järjestämisestä

oppiainejaon sijasta toiminta-alueittain päätetään erityisen tuen päätöksessä47

. Opetussuunnitelmaan

kuuluvat toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot,

päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot.

45 Tuntijakoasetus 9 § 3 mom.

46 Perusopetuslaki 18 § 1 mom.

47 Perusopetuslaki 17 § 2 mom. (642/2010)

Opetuksen suunnittelu ja toteuttaminen edellyttää oppilaan opettajien, muun henkilöstön ja eri

asiantuntijoiden välistä yhteistyötä.

Toiminta-alueittain järjestetyssä opetuksessa arviointi tapahtuu toiminta-alueittain. Arviointi

annetaan aina sanallisena. Mikäli jokin toiminta-alue sisältää yksittäisen oppiaineen tavoitteita ja

sisältöjä, tämä voidaan kuvata osana sanallista arviointia tai todistuksen liitteessä.

5.2 Ohjauksellinen ja muu tuki 5.2.1 Kodin ja koulun yhteistyö

Kodin ja koulun välistä yhteistyötä koskeva opetussuunnitelman osuus laaditaan

yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten

kanssa56

. Tällöin otetaan huomioon myös muiden kasvatuksen kannalta keskeisten toimijoiden

osallistuminen yhteistyöhön ja tiedonkulun sujuvuus.

Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa. Kasvatus on kodin ja koulun yhteinen tehtävä.

Huoltajalla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta ja siitä, että oppilas suorittaa

oppivelvollisuutensa. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja

53

opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen

edellytyksiä, turvallisuutta ja koko kouluyhteisön hyvinvointia. Ensimmäisten vuosiluokkien aikana

jatketaan esiopetuksen aikana syntynyttä yhteistyötä ja luodaan pohja myös huoltajien keskinäiselle

vuorovaikutukselle.

Vuosittain pidetään vähintään yksi vanhempainilta/ luokka-aste. Huoltajien, oppilaan ja koulun

edustajan välisiä kehityskeskusteluja käydään vähintään kerran luokkien 1-2, 3-4, 5-6 ja 7-9 aikana

sekä luokanopettajan tai –valvojan vaihtuessa.

Koulujen ajanmukaiset kotisivut ovat yksi tiedonvälittämisen keino. Kuntakohtaisten resurssien

puitteissa parannetaan ja monipuolistetaan tieto- ja viestintätekniikan avulla kodin ja koulun välistä

yhteydenpitoa esim. Wilma-ohjelmalla. Tiedon siirto nivelvaiheissa (esiopetus- koulu, 6.-7. luokka,

koulun vaihto) selvitetään tarkemmin kohdassa esi- ja perusopetuksen oppilashuollon

toimenpidelinjat Savonlinnan seudulla.

Huoltajille annetaan tietoa opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, oppilashuollosta ja

mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön sekä kouluyhteisön

toimintamalleista ja tiedottamiskäytänteistä erilaisissa ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa.

Koulut ovat aktiivisia ja aloitteellisia keskustelussa ja tiedottamisessa.

Perusopetuksen päättövaiheessa huoltajille annetaan tietoa oppilaan jatkokoulutukseen liittyvistä

asioista ja tarvittaessa järjestetään mahdollisuus keskusteluun.

Koulut kirjaavat lukuvuosisuunnitelmaansa kuinka koti-koulu yhteistyötä toteutetaan.

Kodin ja koulun yhteistyössä seurataan oppilaan poissaoloja. Luvattomista poissaoloista tulee

ilmoittaa oppilaan huoltajalle. Koulut kirjaavat lukuvuosisuunnitelmaansa kuinka oppilaan

poissaoloja seurataan.

48 Perusopetuslaki 3 § 3 mom.

49 Tuntijakoasetus 4 § 1 mom.

50 Perusopetuslaki 26 § 2 mom. (477/2003), Lastensuojelulaki (417/2007) 2 § 1 mom.

51 Perusopetuslaki 3 § 2 mom. (477/2003), Tuntijakoasetus 2, 3 ja 4 § ja Lastensuojelu laki 2 § 2 mom.

56 Perusopetuslaki 15§ 2 mom. (477/2003)

5.2.2 Ohjauksen järjestäminen

Koulu kirjoittaa TET-ohjelmansa.

Jokaisella oppilaalla on oikeus saada opetuksen lisäksi ohjausta. Ohjaustoiminnan

tarkoituksena on tukea oppilaan onnistumista perusopetuksen eri vaiheissa, vahvistaa

opiskelutaitoja ja itseohjautuvuutta sekä kehittää oppilaan valmiuksia tehdä opintojaan koskevia

valintoja perusopetuksen aikana ja sen jälkeen. Opintojen edetessä työelämään tutustumisen ja

tulevaisuuden vaihtoehtojen suunnittelemisen merkitys kasvaa. Ohjauksella vahvistetaan myös

yhteistyötaitoja sekä kykyä toimia erilaisissa ryhmissä ja ottaa vastuuta omasta ja yhteisestä työstä.

Ohjauksen tehtävänä on osaltaan estää oppilaiden syrjäytymistä ja edistää tasa-arvoa.

Ohjaustoiminnan tulee muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävä, esiopetuksen tuottamat

valmiudet huomioonottava ja toisen asteen opintoihin ohjaava jatkumo. Ohjauksesta huolehtivat

54

opettajat ja oppilaanohjaaja sekä muu henkilöstö, jotka toimivat yhteistyössä oppilaan koko

perusopetuksen ajan ja eri nivelvaiheissa.

Työelämään tutustumisen keskeisiä toteuttamismuotoja ovat työelämän ja yhteiskunnan

eri osa-alueiden edustajien vierailut oppitunneilla, työpaikkakäynnit, erilaiset yhteistyöprojektit, eri

alojen tiedotusmateriaalin käyttö opetuksessa sekä työelämään tutustumisjaksot (TET) tai

työpaikalla tapahtuva opiskelu. Eri oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien opetukseen tulee sisällyttää

ainesta, joka liittää opiskelun tuottamat tiedot ja taidot työelämän vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin.

Oppilaalla ja huoltajalla tulee olla mahdollisuus saada tietoa perusopetuksen työtavoista,

valinnanmahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaan oppimiselle, opinnoille ja

tulevaisuudelle. On tärkeää, että huoltajalla on tarvittaessa mahdollisuus keskustella koulun

edustajien kanssa oppilaan opiskeluun ja valintoihin liittyvistä kysymyksistä.

Ohjaus osana yleistä tukea

Jokaisen opettajan tehtävänä on ohjata oppilasta koulunkäynnissä ja eri oppiaineiden

opiskelussa edellä esitettyjen tavoitteiden mukaisesti ja siten ehkäistä ennalta opintoihin liittyvien

ongelmien syntymistä. Opettajan tehtävänä on myös oppilaiden persoonallisen kasvun, kehityksen

ja osallisuuden tukeminen. Ohjaus liittyy kaikkiin opetustilanteisiin, oppiaineisiin ja oppilaalle

annettavaan arviointipalautteeseen. Monipuolista palautetta käytetään suunnitelmallisesti oppilaiden

kannustamiseen ja ohjaamiseen.

Ohjaus tehostetun tuen aikana

Ohjauksen näkökulma otetaan huomioon arvioitaessa oppilaan tarvetta tehostettuun

tukeen. Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan oppilaan yleisen

tuen aikana saaman ohjauksen riittävyys ja kohdentuminen oppilaan tarpeita vastaavasti. Tehostetun

tuen alkaessa tehtävään oppimissuunnitelmaan kirjataan tarvittaessa myös oppilaan ohjaukseen

liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet. Huomiota kiinnitetään oppilaan opiskelutavoissa ja -taidoissa tai

yhteistyötilanteissa mahdollisesti ilmeneviin tuen tarpeisiin sekä taitoja vahvistaviin ja

opiskelumotivaatiota lisääviin toimintatapoihin ja opiskelun sisältöihin. Ohjauksella vahvistetaan

tukea tarvitsevan oppilaan itseluottamusta ja ymmärrystä opiskelun merkityksestä omalle

tulevaisuudelle.

Ohjaus erityisen tuen aikana

Ennen erityisen tuen päätöstä, osana pedagogista selvitystä, arvioidaan tehostetun tuen aikana

annetun ohjauksen riittävyys ja vaikutus sekä oppilaan tarpeet yksilölliseen ja ryhmässä

tapahtuvaan ohjaukseen jatkossa. Erityisen tuen päätöksen jälkeen oppilaalle laadittavaan

HOJKSiin kirjataan myös ohjaukseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet. Ohjauksen avulla jatketaan

oppilaan opiskelu- ja yhteistyötaitojen sekä itseluottamuksen, opiskelumotivaation ja

työelämätuntemuksen vahvistamista. Päättövaiheen ohjauksessa on tärkeä tuoda esille oppilaalle

soveltuvia jatko-opintomahdollisuuksia ja selvittää oppilaan tarvitseman tuen jatkuminen.

Ohjauksellista tukea suunniteltaessa tehdään tiivistä yhteistyötä oppilaan ja huoltajan kanssa sekä

hyödynnetään myös oppilashuollon palveluista vastaavan henkilöstön ja oppilasta mahdollisesti

avustavan muun

henkilöstön asiantuntemusta.

Ohjaus opintojen eri vaiheissa ja ohjauksen menetelmät

55

Ensimmäiseen taulukkoon on koottu yhteenvetona opinpolun eri vaiheissa tapahtuvia yleisiä

ohjauksen muotoja. Tarkemmat kuvaukset toiminnasta kirjataan koulujen opetussuunnitelmiin.

Toisessa taulukossa on esitetty ohjauksen vastuunjako.

Ohjauksen menetelmiä ovat:

- henkilökohtainen ohjaus

- pienryhmäohjaus

- luokkaohjaus

- ohjauksen oheistoiminnat

56

ESIOPETUS ALAKOULU YLÄKOULU LUKIO AMMATILLINEN

KOULUTUS

oppilashuollollinen

toiminta

yhteistyö kotien

kanssa

siirtymävaiheen

toiminnasta

tiedottaminen

infot alakouluilla

tutustuminen

yläkouluilla

oppilashuolto

lukio-opinnoista ja

opiskelusta

tiedottaminen

tulokkaiden ohjauksen

suunnittelu

OHJAUS ENNEN

OPINTOJEN ALKUA

yhteistyö kotien kanssa

oppilashuollollinen

toiminta

opintojen ohjauksen suunnittelu

ammatillisen suuntautumisen

ohjaus

opiskelijaksi otto

OHJAUS

OPINTOJEN

ALKUVAIHEESSA

tehostettua ja erityistä

tukea tarvitsevien

lasten kuntoutus- ja

tukitoimet

ryhmäyttäminen

yhteistyö kodin kanssa

eskarin

toimintakulttuurinluominen

tutustuminen ympäröivään

elämään ja elinympäristöön

koulun käytänteisiin

ja

oppimisympäristöön

perehdyttäminen

oppimaan oppimisen

taidot

yhteistyö kotien

kanssa

oppilashuolto

aamu- ja

iltapäivätoiminta

koulun käytänteisiin

perehdyttäminen

oppilashuolto

ryhmäyttäminen

oppimaan oppimisen

taitojen kertaus

terveyden ja

hyvinvoinnin

kartoitus ja

tukitoimet

yhteistyö kotien

kanssa

lukio-opinnoista ja

opiskelusta

tiedottaminen

opiskelijahuolto

ryhmäyttäminen

opintojen suunnittelu

opintoihin ohjaaminen

opiskelijahuolto

OHJAUS

OPINTOJEN

AIKANA

leikinomaisuus

oppimisessa

yhteistyö kodin kanssa

toimiminen oppimis- ja

"koululaisuuteen"

ohjaaminen

oppimaan oppimisen

tukeminen

oppilashuolto

oppilashuolto

henkilökohtainen

ohjaus

pienryhmäohjaus

työelämään

opiskelijahuolto

ohjaus opinnoissa

keskeyttämisuhan

torjuminen

opiskelijahuolto

ohjaus opinnoissa

keskeyttämisuhan torjuminen

OHJAUS OPINPOLUN ERI VAIHEISSA

57

kasvuympäristössä

yhteistyö kotien

kanssa

tutustumisen ohjaus

(TET-ohjaus)

yhteistyö kotien

kanssa

valintojen ohjaus

keskeyttäneiden ohjaus

keskeyttäneiden ohjaus

OHJAUS

OPINTOJEN

PÄÄTTÖVAIHEESSA

oppilashuollollinen

toiminta

yhteistyö kodin kanssa

tutustuminen tulevaan

kouluun

siirtymävaiheen

toiminnasta

tiedottaminen

info alakoululla

tutustuminen

yläkouluun

oppilashuolto

jatko-opintoihin

ohjaus

jälkiohjaus

opintojen päättäminen

ura-/ elämänsuunnittelun

ohjaus

erityisryhmien ohjaus

opintojen päättäminen ura- ja

elämänsuunnittelun ohjaus

erityisryhmien ohjaus

58

ALAKOULUN TOIMIJAT YLÄKOULUN TOIMIJAT MUUT TOIMIJAT TOISEN ASTEEN TOIMIJAT

luokanopettaja

- oman luokan ohjaaminen,

oppimisen ja opiskelun

seuraaminen

- - ryhmäyttäminen

- yhteistyö huoltajien kanssa

- yhteistyö kollegojen kanssa

- yhteistyö oppilashuoltoryhmän

kanssa

- psykososiaalinen tukeminen

- työelämäyhteistyö

- oppimissuunnitelmien

ja HOJKS:n laatiminen erityis-

opettajan tuella

- pedagogisen arvion ja selvityk-

sen laatimiseen osallistuminen

- opiskelutaitojen opettaminen ja

ohjaaminen

- yhteistyö varhaiskasvatuksen ja

yläkoulun opetushenkilöstön

kanssa

arviointikeskustelut/vanhempain-

tapaamiset/kehityskeskustelut

aineenopettaja kts yläkoulu

erityisopettaja

- antaa erityisopetusta oppilaalle,

jolla on lieviä oppimis-,

luokanvalvoja/luokanohjaaja

- nivelvaiheisiin osallistuminen

- oman luokan ohjaaminen,

oppimisen ja opiskelun seuraaminen

-säännöllinen yhteistyö huoltajien

kanssa: vanhempaintapaamiset

-yhteistyö aineenopettajien, opon,

erityisopettajan ja

oppilashuoltoryhmän kanssa

-psykososiaalinen tukeminen

-arviointi- ja kehityskeskustelut

- laatii oppimissuunnitelman ja

HOJKS:n yhteistyössä

erityisopettajan, aineenopettajan ja

OPO:n kanssa

- pedagogisen arvion ja selvityksen

laatimiseen osallistuminen

- ryhmäyttäminen

- on luokalleen se aikuinen, joka

kantaa pääasiallisen vastuun

luokkansa yksittäisen oppilaan ja

koko luokan jokapäiväisen

koulunkäynnin sujumisesta

aineenopettaja

-opiskelutekniikan opettaminen ja

ohjaaminen

- oppimisen ja opiskelun

seuraaminen ja tukeminen

-yhteistyö kotien kanssa

kuraattori / koulutyön tukihenkilö

- tukee oppilaan/opiskelijan

koulunkäyntiä, tukee ja edistää hänen

sosiaalista hyvinvointiaan

- pyrkii ennaltaehkäisemään ongelmien

syntymistä

- toimii konsulttina eri osapuolten välillä

- toimii oppilaitoksessa sosiaalialan

ammattilaisena

- antaa keskusteluapua oppilaalle ja

hänen huoltajilleen

- tarvittaessa ohjaa oppilasta eteenpäin

avun saamiseksi

- osallistuu oppilas-

/opiskelijahuoltotyöhön ja toiminnan

kehittämiseen

koulutyön tukihenkilö

- yhteistyö oppilaiden, huoltajien,

opettajien, oppilashuoltoryhmien ja

muiden oppilashuollon tahojen kanssa

-oppilaan henkilökohtainen tukeminen;

keskustelut

-ryhmä- ja luokkakohtainen tukeminen;

vuorovaikutustaidot, erilaiset kyselyt

- yhteistyö nivelvaiheissa

- ennaltaehkäisevä työ

koulupsykologi

- edistää oppilaiden hyvinvointia ja

ryhmänohjaaja

opinto-ohjaaja

(erityisopettaja)

kuraattori

opintosihteeri

asukaskuraattori

rehtori

OHJAUKSEN TEHTÄVÄJAKO JA VASTUUHENKILÖT

59

keskittymis- ja/tai

sopeutumisvaikeuksia ja joka

tarvitsee erityistä tukea

oppimiseensa

- osallistuu oppimissuunnitelman

ja HOJKS:n laatimiseen

yhteistyössä oppilaan, huoltajien

opettajien ja tarvittaessa muiden

asiantuntijoiden kanssa

- osallistuu oppilashuoltoryhmän

työhön

rehtori

- koulun johtaminen ja

vastuunkantaminen

- resurssien turvaaminen

- opettajien tukeminen ja

rohkaiseminen

- kannustavan työilmapiirin

luominen

-oppilashuoltoryhmässä

toimiminen

- oppilaiden kasvun ohjaaminen

ja tukeminen

- mahdollistaa kodin ja koulun

yhteistyön järjestämisen

- tukee koulukiusaamisen

vastaista toimintaa

- allekirjoittaa HOJKS:in

avustaja

- tukee oppilaan itsenäistä

selviytymistä ja omatoimisuutta

koulussa ja tarvittaessa

-yhteistyö kollegojen, erityisesti

erityisopettajan ja opinto-ohjaajan

kanssa

-yhteistyö työelämän kanssa

-yhteistyö oppilashuoltoryhmän

kanssa

- pedagogisen arvion ja selvityksen

laatimiseen osallistuminen

- laatii oppimissuunnitelman ja

HOJKS:n yhteistyössä

erityisopettajan, luokanvalvojan ja

OPO:n kanssa

oppilaan/opinto-ohjaaja

- opinto-ohjaus

- jatko-opintoihin ohjaaminen

- ohjauksen koordinointi

-henkilökohtainen ohjaus, ryhmä- ja

luokkaohjaus

-psykososiaalinen tuki

-oppilaiden kasvun ohjaaminen ja

tukeminen

-yhteistyö alakoulujen,

luokanvalvojien, aineenopettajien,

erityisopettajien, toisen asteen

oppilaitosten ym. yhteistyötahojen

kanssa (mm. TE- toimisto,

sosiaalitoimi)

-oppilashuoltoryhmän toimintaan

osallistuminen

-yhteistyö huoltajien kanssa

-työelämäyhteistyö

- osallistuminen

oppimissuunnitelmien ja HOJKS:n

suotuisaa oppimista

- osallistuu oppilashuoltotyöhön

- toimii yhteistyössä oppilaiden,

perheiden, opettajien ja koulun muun

henkilökunnan sekä eri yhteistyötahojen

kanssa

- koulunkäynnin ja psyykkiseen

kehityksen pulmatilanteisiin liittyvä

keskustelu- ja neuvontatyö

- psykologisten tutkimusten ja

arviointien tekeminen

- tukitoimien suunnittelu

- jatkotutkimuksiin ja -hoitoon ohjaus

tukioppilastoiminnan ohjaaja

oppilaskunnan ohjaava opettaja

terveydenhoitaja

- vastaa kouluterveydenhuollosta

- oppilaan fyysisen, psyykkisen ja

sosiaalisen hyvinvoinnin tukeminen

- kuuntelee, hoitaa ja ohjaa eteenpäin

oppilaita, joilla on

jatkotutkimuksen/jatkoselvitysten

tarve

- yhteistyö kotien kanssa

- osallistuu oppilashuoltoryhmän

60

koulumatkoilla

- osallistuu tarpeen mukaan

oppilaan opetuksen ja

kuntoutuksen suunnitteluun sekä

toteutukseen asiantuntijoiden

ohjeiden mukaan

- osallistuu välitunneilla

opettajien apuna valvontaan ja

tukee oppilaan osallistumista

siellä tapahtuvaan toimintaan

- valmistaa tarvittaessa erityisen

oppijan oppimateriaalia /

opetustuokioita opettajan

ohjeiden mukaan

- osallistuu koulukiusaamisen

vastaiseen toimintaan

varhaiskasvatuksen ja

esiopetuksen henkilöstö

-nivelvaiheyhteistyö alakoulun

kanssa

laadintaan

- pedagogisen arvion ja selvityksen

laadintaan osallistuminen

- 9.-luokkalaisen tiedonsiirron

varmistaminen toiselle asteelle

mennessä (tiedonsiirtolupa toiselle

asteelle liitteenä)

-tuentarpeen jatkaminen toisella

asteella tai tuen tarpeen purkaminen

erityisopettaja

- tukea tarvitsevien oppilaiden

kanssa työskentely

-tiivis yhteistyö aineenopettajien ja

luokanopettajien kanssa

-oppilashuoltoryhmän toimintaan

osallistuminen

- osallistuu oppimissuunnitelman ja

HOJKS:n laatimiseen

luokanvalvojan, aineenopettajan ja

OPO:n kanssa

- 9.-luokkalaisen tiedonsiirron

varmistaminen toiselle asteelle

mennessä (tiedonsiirtolupa toiselle

asteelle liitteenä)

-tuentarpeen jatkaminen toisella

asteella tai tuen tarpeen purkaminen

rehtori

- koulun johtaminen ja

vastuunkantaminen

- resurssien turvaaminen

- opettajien tukeminen ja

rohkaiseminen

toimintaan

- yhteistyötä rehtorin, opettajien, opon,

kuraattorin /koulutyöntukihenkilön,

koulupsykologin kanssa

- arvioi oppilaan jatko-opiskelutoiveita

terveydellisistä näkökohdista

yhteistyössä koululääkärin kanssa

- vastaa tiedonsiirrosta toiselle

terveydenhoitajalle oppilaan vaihtaessa

koulua

koululääkäri

- toimii lääketieteellisenä asiantuntijana

erilaisissa oppilasta koskevissa asioissa

- tekee tarvittavat lääkärintodistukset ja

lausunnot

61

- kannustavan työilmapiirin

luominen

-oppilashuoltoryhmässä toimiminen

- oppilaiden kasvun ohjaaminen ja

tukeminen

- koulukiusaamisen vastainen

toiminta

- allekirjoittaa HOJKS:in

Avustaja

kts alakoulu

62

5.2.3 Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen

Erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on perusopetuslain mukaan oikeus avustaja- ja

muihin tukipalveluihin. Palvelujen järjestämisen tarve ja tapa arvioidaan tapauskohtaisesti,

ottaen huomioon oppilaan tuen tarve ja opetuksen järjestäminen hänen edellytystensä

mukaisesti. Avustajan tuen tarve määritellään moniammatillisesti yhteistyössä kodin ja

koulun kanssa. Avustuspalvelun myöntämisestä päättää kunnan opetustoimi.

Vammaisella ja muulla tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen

osallistumisen edellyttämät perusopetuslain mukaiset tulkitsemis- ja avustajapalvelut58

.

Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden tarkoituksena on taata oppilaalle oppimisen ja koulunkäynnin

perusedellytykset ja mahdollisimman esteetön oppimisympäristö.

Oppilas voi tarvita tulkitsemista esimerkiksi kuulovamman tai kielellisen erityisvaikeuden

takia. Hän voi tarvita myös puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiokeinoja, kuten erilaisia

symbolijärjestelmiä puutteellisten kommunikaatiotaitojensa vuoksi. Kielellisen vuorovaikutuksen

mahdollisuus ja tukeminen kaikkina koulupäivinä edistää oppilaan kehitystä, sosiaalista kasvua ja

osallisuutta kouluyhteisössä. Tavoitteena on, että sekä toiset oppilaat että oppilaan kanssa toimivat

aikuiset tuntevat oppilaan tavan kommunikoida. Oppilaan omien kommunikaatiotaitojen

kehittäminen mahdollistaa tasavertaisen vuorovaikutuksen muiden kanssa. Kieli on oppimisen

keskeinen väline ja kielen kehittyminen vaikuttaa ajattelun ja tunteiden kehitykseen sekä oppilaan

identiteetin muotoutumiseen.

58 Perusopetuslaki 31 § 1 mom. (477/2003)

Oppilaan kanssa työskentelevät suunnittelevat yhdessä kommunikoinnin tuen eri oppimistilanteissa

hyödyntäen tarvittaessa eri asiantuntijoita. Lisäksi suunnitellaan muutkin tukitoimet, kuten oppilaan

sijoittuminen luokkatilassa, yksilölliset oppi- ja opetusmateriaalit ja oppilaan mahdollisesti

tarvitsemat apuvälineet. Tulkitsemisessa avustava henkilö voi tukea oppimistilanteissa yhtä tai

useampaa oppilasta samanaikaisesti. Myös opettaja voi tukea oppilaita kommunikoinnissa

viittomien tai muiden symbolien avulla.

Avustajan antaman tuen tulee edistää oppilaan itsenäistä selviytymistä ja omatoimisuutta

sekä myönteisen itsetunnon kehittymistä. Avustajapalvelun tavoitteena on tukea yksittäistä

oppilasta siten, että hän kykenee ottamaan yhä enemmän itse vastuuta oppimisestaan ja

koulunkäynnistään. Avustajan antama tuki voidaan suunnata yksittäiselle oppilaalle tai koko

opetusryhmälle.

Oppilaskohtainen tuki voi olla osa- tai kokoaikaista. Opettajan tehtävänä on suunnitella, opettaa

sekä arvioida oppilaan ja koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Avustaja tukee oppilasta

oppimiseen ja koulunkäyntiin sekä oppimista tukevaan kuntoutukseen liittyvien tehtävien

suorittamisessa opettajan tai terapeuttien ohjeiden mukaisesti ja osallistuu tarvittaessa tuen

suunnitteluun. Hän ohjaa oppilasta koulun päivittäisissä tilanteissa.

Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestämisestä päättää opetuksen järjestäjä. Oppilaan

tulkitsemis- ja avustajapalveluiden tarve, määrä ja laatu arvioidaan oppilaan opettajien ja

oppilashuollon henkilöstön yhteistyönä hyödyntäen oppilaan huoltajan antamia tietoja ja

mahdollisten koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden lausuntoja.

63

Tulkitseminen ja avustaminen osana yleistä tukea

Oppilas saattaa tarvita tulkitsemis- tai avustajapalveluita ilman, että hänellä on tarvetta muuhun

tukeen. Etenkin avustajapalvelun tarve saattaa olla myös lyhytaikainen.

Oikea-aikainen ja riittävä tulkitsemisapu ja mahdollisuus puhetta tukeviin ja korvaaviin

kommunikaatiokeinoihin tukee oppilaan oppimista ja ehkäisee oppimisvaikeuksien syntymistä ja

vaikeutumista. Avustajan antama tuki parantaa yksittäisen oppilaan tai opetusryhmän oppimisen ja

koulunkäynnin edellytyksiä. Sen avulla voidaan joskus ehkäistä kokonaan tehostetun tai erityisen

tuen tarve.

Tulkitseminen ja avustaminen tehostetun tuen aikana

Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan oppilaan tulkitsemis- ja

avustajapalvelujen tarve. Jos oppilas on saanut tulkitsemis- ja avustajapalveluja yleisen tuen aikana,

arvioidaan niiden riittävyys ja vaikutus. Tehostetun tuen alkaessa laadittavaan

oppimissuunnitelmaan kirjataan oppilaan tarvitsemat tulkitsemis- ja avustajapalvelut, niiden

tavoitteet, järjestäminen ja seuranta. Tulkitsemis- ja avustamispalveluiden tarve saattaa lisääntyä tai

tuen muodot tarvitsevat uudelleen arviointia tehostetun tuen aikana. Tarvittavat muutokset kirjataan

oppimissuunnitelmaan.

Tulkitseminen ja avustaminen erityisen tuen aikana

Oppilaan tehostetun tuen aikana saamien tulkitsemis- ja avustajapalveluiden riittävyys

ja vaikutus sekä tulkitsemis- ja avustajapalvelujen tarve jatkossa arvioidaan pedagogisessa

selvityksessä. Erityisen tuen päätöksessä päätetään oppilaan tulkitsemis- ja avustajapalveluista.59

Oppilaalle laaditaan erityisen tuen päätöksen jälkeen HOJKS, jossa kuvataan oppilaalle

järjestettävät tukipalvelut sekä henkilöt, jotka osallistuvat tukipalvelujen järjestämiseen, heidän

vastuualueensa ja tukipalvelujen toteutumisen seuranta. Tulkitsemisen ja avustamisen määrä ja

laatu määritellään yksilöllisesti yhdessä muiden tukitoimien kanssa. Erityisen tuen aikana oppilas

tarvitsee usein yksilöllisesti kohdennettuja tukipalveluja.

59 Perusopetuslaki 17 § 2 ja 3 mom. (642/2010)

Oppilaalle järjestetään lain vaatimat tulkitsemispalvelut.

Koulusuunnittelija ja opetuspäällikkö käsittelevät tapauskohtaisesti oppilaan avustajatarpeen

asiantuntijalausuntojen perusteella.

5.2.4. Perusopetusta tukeva muu toiminta

Perusopetuksen yhteydessä voidaan oppilaille järjestää kirjastotoimintaa, kerhotoimintaa ja muuta

opetukseen läheisesti liittyvää toimintaa. Opetuksen järjestäjä päättää toiminnan järjestämisestä ja

laajuudesta. Edellä mainittua toimintaa voidaan tarvittaessa käyttää osana oppilaiden

suunnitelmallista tukea.

Koulun kerhotoiminta

Koulun kerhotoiminta on työsuunnitelmassa määriteltyä tavoitteellista toimintaa, joka tukee

oppilaiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja kehitystä. Toiminnalla lisätään oppilaiden

osallisuutta, edistetään eettistä kasvua ja tuetaan yhteisöllisyyttä. Monipuolinen koulun

kerhotoiminta antaa oppilaille mahdollisuuden onnistumisen ja osaamisen kokemuksiin.

Kerhotoiminnan avulla vahvistetaan kasvatukseen liittyvää kodin ja koulun kumppanuutta ja

yhteistyötä. Kerhotoiminta tukee erilaisten harrastusten viriämistä. Sen tavoitteena on luovan

toiminnan ja ajattelun taitojen kehittäminen, omaehtoisuuteen kannustaminen sekä terveellisten

64

elämäntapojen ja liikunnan lisääminen. Kerhotoiminnan tulee tarjota monipuolista, oppilasta

arvostavaa toimintaa ja tilaisuuksia myönteiseen, kehitystä rikastavaan vuorovaikutukseen aikuisten

ja toisten oppilaiden kanssa.

Aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisen yhteiskunnallisena lähtökohtana on turvallisen

kasvuympäristön tarjoaminen lapselle ennen ja jälkeen koulupäivän. Toiminnan tarkoituksena on

tukea lapsen kasvua ja kehitystä ja auttaa perheitä kasvatustehtävän toteuttamisessa. Lisäksi

toiminnan tarkoituksena on ennaltaehkäistä riskityöntekijöitä, jotka liittyvät lapsen valvomattomaan

ajankäyttöön ja yksinoloon. Toiminnalla pyritään myös edistämään yhteiskunnallista tasa-arvoa ja

ehkäisemään syrjäytymistä.

Kerhotoiminta:

Kerhotoimintaa toteutetaan OPH:n erityisrahoituksen puitteissa koulukohtaisesti. Koulu kirjaa

lukuvuosisuunnitelmaansa kunkin vuoden kerhojärjestelyt.

Ap- Ip –toiminta:

Ap- Ip –toiminta järjestetään ostopalvelusopimuksella. Yhteyshenkilönä on koulutussuunnittelija ja

toiminta on opetuspäällikön vastuulla. Iltapäivätoimintaan otetaan ensisijaisesti 1. luokan oppilaita

sekä erityisoppilaita ja toissijaisesti 2. luokan oppilaita. Ennen edellä mainittua järjestystä kunta

pidättää oikeuden valita (koulua ja päiväkotia kuullen) toimintaan lapsia, joiden iltapäivätoiminta

on erityisen perusteltua. Näiden lasten iltapäivätoimintapaikan hakeminen voi tulla vireille

perhetyön, lastensuojelun, päivähoidon tai koulun toimesta.

Mikäli ilmoittautumisia tulee enemmän kuin iltapäivätoimintaan mahtuu, noudatetaan

yhdenvertaisina valintaperusteina ilmoittautumisjärjestystä ja arpomista.

Kunnan toimintasuunnitelma päivitetään kevään 2011 aikana.

Sosiaalitoimen vammaispalvelulain piirissä oleville oppilaille (EHA1, EHA2) tarjotaan

päivätoimintaa.

5.3 Joustavan perusopetuksen toiminta

Pohjautuu opetussuunnitelman perusteisiin ja on suunnattu 7.-9. luokkien oppilaille, joilla on

alisuoriutumista ja koulumotivaation puutetta sekä oppilaille, joita näyttäisi uhkaavan

syrjäytyminen jatkokoulutuksesta ja työelämästä. Oppilaiden valinnassa oppilashuoltoryhmät ovat

keskeisessä asemassa. Niiden tiedossa ovat mahdolliset koulupudokkaat tai oppilaat, joilla on ollut

poissaoloja ja joiden koulunkäynti on ollut epäsäännöllistä.

Joustavan opetuksen oppilasvalinnan kriteerit:

- Oppilaalla on vaara jäädä vaille perusopetuksen päättötodistusta tai hänen koulunkäyntinsä ei suju

perinteisellä mallilla.

- Oppilaalla on mahdollisuus hyötyä työpainotteisuudesta ja toiminnallisista työtavoista.

- Oppilas on riittävän aktiivinen ja pystyy jossain määrin itsenäiseen työskentelyyn, mikä on tarpeen

erityisesti työpaikkaopiskelussa.

- Oppilas on riittävän motivoitunut ja sitoutunut aloittamaan opiskelun joustavan perusopetuksen

ryhmässä.

- Oppilaat voivat tulla vuosiluokilta 7–9

- Oppilaan perhe on sitoutunut asiaan.

65

Joustavassa perusopetuksessa oppilaat opiskelevat pääsääntöisesti yleisopetuksen

opetussuunnitelman mukaan. Joustavaan perusopetukseen voidaan integroida oppilaita, joilla on

yksilöllistettyjä oppimääriä ja erityisoppilaan status. Eroavuuksia tavanomaiseen opiskeluun on

työmuodoissa ja opetusmenetelmissä, jotka valitaan ja sovelletaan oppilaiden yksilöllisten tarpeiden

mukaan. Joustava perusopetus on siis tapa järjestää yleisopetusta yksilöllisemmin työmuodoin.

Myös opetusryhmä on tavallista pienempi yksilöllisten järjestelyjen vuoksi. Tarkoitus on, että

samanlaisia työmuotoja voidaan soveltaa missä tahansa perusopetuksessa muutoinkin.

Tällä hetkellä seudullisesti ei ole tarjolla joustavan perusopetuksen toimintaa. Toiminnan

aloittaminen edellyttää resursointia, toimintamalleja ja toimivan yhteistyöverkoston. Toiminnan

sisältö ja oppilaan arviointi päätetään siinä vaiheessa, kun toimintaa järjestetään.

Perusopetuslaki 5 § (1707/2009)

Perusopetusasetus 9 a § (1768/2009)

Perusopetusasetus 9 b § 1 mom. (1768/2009)

Perusopetusasetus 9 b § 2 mom. (1768/2009)

5.4 Oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen

Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden

sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää

toimintaa. Oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman

mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, jotka ovat kansanterveyslaissa tarkoitettu

kouluterveydenhuolto sekä lastensuojelulaissa tarkoitettu koulunkäynnin tukeminen. Oppilashuolto

kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville sekä oppilashuoltopalveluista vastaaville

viranomaisille. Sitä toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Oppilashuolto on sekä

yhteisöllistä että yksilöllistä tukea. Oppilashuollolla edistetään lapsen ja nuoren oppimista sekä

tasapainoista ja tervettä kasvua ja kehitystä.

Oppilashuollon toimivuutta arvioidaan säännöllisesti vähintään kerran lukuvuodessa. Koulu luo

oman toimintamallinsa arviointiin ja reflektointiin olemassa olevien perusteiden ja käytänteiden

pohjalta ja kirjaa sen oppilashuollon toimintasuunnitelmaan. Tarkistetaan säännöllisesti yleisen,

tehostetun ja erityisen tuen tilanne ja kehittämistarve.

5.4.1 Esi- ja perusopetuksen oppilashuollon toimenpidelinjat Savonlinnan seudulla

Savonlinnan seudulle on laadittu esi- ja perusopetuksen oppilashuollon toimintasuunnitelma. Jotta

käytänteet seudulla saadaan tasapuoliksi ja eri-ikäiset oppilaat saavat tasapuolisia oppilashuollon

tukitoimia, on tärkeää, että jokaisessa esi- ja perusopetusta tarjoavassa yksikössä noudatetaan

samoja periaatteita.

5.4.1.1 Ennakoiva työ

Oppilashuollon ennakoivalla työllä pyritään oppilashuollollisten ongelmien ennaltaehkäisyyn.

Savonlinnan seudulla tämä tarkoittaa:

- laadukkaan ja riittävästi resurssoidun esi- ja perusopetuksen turvaamista

66

- viihtyisän, aktivoivan ja turvallisen oppimisympäristön takaamista

- kerhotoiminnan kehittämistä

- kodin ja koulun yhteistyön jatkuvaa kehittämistä

-sekä toiminnan jatkuvaa arviointia, tiedonkeruuta ja kehittämistä

Kunnissa pyritään järjestämään oppilashuollolliset palvelut siten, että minimissään valtakunnallisten

suositusten mukaiset ohjeistukset oppilashuoltohenkilöstön määristä toteutuvat.

Jokaisen alueen kunnan oppilashuollon käytettävissä on perustiimi, johon kuuluvat ainakin

kouluterveydenhoitaja, kuraattori/koulutyön tukihenkilö, mielenterveystyön asiantuntija sekä

sosiaalityön asiantuntija.

Seudullinen lasten ja nuorten hyvinvointiohjelma otetaan huomioon kunnallisessa päätöksenteossa

ja toimintojen budjetoinnissa.

Ammattitaitoinen opetushenkilöstö huolehtii laadukkaasta opetuksesta sopivan kokoisissa

opetusryhmissä

Jokaisen kunnan opetushenkilöstö on pätevää ja opettajat ovat omaksuneet käsityksen

oppilashuollon kuulumisesta jokaiselle opettajalle.

Samat ja yhteisesti hyväksytyt periaatteet ja käytänteet ohjaavat kaikkien opettajien työtä (esim.

poissaolojen merkintä, vanhempainkeskustelut)

Kouluissa suoritetaan kolmen vuoden välein kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden

tarkastukset kouluterveydenhuollon aloitteesta yhteistyössä koulutuksen järjestäjän kanssa.

Tarkastuksesta tehdään yhteenveto, toimenpidesuunnitelma ja arviointi. Tarkastuksessa on mukana

oppilaiden ja koulun henkilökunnan edustus.

Jokaisessa koulussa toimii oppilaskunta. Koulut kirjaavat vuosisuunnitelmaansa oppilaskunnan

toimintasuunnitelman. Oppilaskunnille tarjotaan tehtäviä, joissa oppilaat pääsevät mukaan koulun

kehittämiseen (esim. koko koulun yhteiset tapahtumat ja juhlat)

Kouluissa on kummi-/tukioppilastoimintaa tai muunlaista vertaisryhmätoimintaa.

Kerhotoimintaa kehitetään yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa

Yhteistyötä opettajien välillä kehitetään

Oppilashuollon tarpeita kartoitetaan säännöllisesti

Koulujen oppilashuollon-, turvallisuus- ja kriisisuunnitelmien tiedot sekä koulun säännöt

päivitetään säännöllisesti ja niistä tiedotetaan vanhemmille.

5.4.1.2 Varhainen puuttuminen ja tuki

Oppilashuollon kehittämisellä varhaisen puuttumisen ja tuen suuntaan pyritään turvaamaan

lapsen/nuoren kehittymisen turvallinen jatkumo varhaiskasvatuksesta perusopetuksen

päättövaiheeseen. Varhaisen puuttumisen ja tuen osalta Savonlinnan seudun kunnissa kehitetään

67

- huolen puheeksi ottamisen menetelmiä

- moniammatillista yhteistyötä

- perhetyötä

- yhteistyötä kolmannen sektorin (mm. yhdistykset, säätiöt ja osuuskunnat) kanssa

- jatkuvaa havainnointia ja säännöllisiä kartoituksia

Opettajan omana työvälineenä voidaan käyttää erilaisia huolenkartoituksia. Kouluterveys- kyselyyn

osallistuminen päätetään kuntakohtaisesti. Kouluterveys-kyselyn osalta koulu saa käyttöönsä

tulokset ja niiden pohjalta oppilashuoltoryhmät voivat suunnitella oppilashuollollisten

toimenpiteiden painopisteitä tulevaisuudessa.

5.4.1.3 Moniammatillinen oppilashuoltoryhmä

Oppilashuoltoryhmän puheenjohtajana toimii yleensä koulun rehtori. Muina jäseninä siihen voivat

kuulua kouluterveydenhoitaja ja –lääkäri, koulukuraattori, koulupsykologi, erityisopettaja ja opinto-

ohjaaja. Tarvittaessa ryhmän työskentelyyn voivat osallistua luokanopettaja, luokanvalvoja tai muut

oppilaan hyvinvointia ja kuntoutusta edistävät erityistyöntekijät. Kun oppilashuoltoryhmässä

käsitellään koulun yhteisiä asioita, on ryhmän kokoonpano vapaa. Näissä asioissa voidaan tehdä

yhteistyötä esim. koulun johtoryhmän, oppilaskunnan tai vanhempainyhdistyksen kanssa.

68

Yksittäistä oppilasta koskevia asioita käsiteltäessä oppilashuoltoryhmässä voivat olla läsnä rehtorin

lisäksi vain ne koulun henkilökuntaan kuuluvat, joiden tehtäviin kuuluu oppilaan opetuksen

järjestäminen, sekä kouluterveydenhoitaja ja –lääkäri, koulukuraattori ja koulupsykologi, koska

muilla ei ole oikeutta saada salassa pidettäviä tietoja oppilaasta. Huoltajan suostumuksella tai lain

niin salliessa voi ryhmään osallistua muita tarvittavia koulun ulkopuolisia tahoja kuten esim.

lastensuojelu, perheneuvola ym.

Oppilashuoltoryhmässä esillä olleet asiat kirjataan. Yksittäisen oppilaan asiassa kirjataan asian

vireillepanija, aihe, päätetyt jatkotoimenpiteet, asian käsittelyyn osallistuneet, mitä tietoja ja kenelle

oppilaasta on annettu ja kenen tehtäväksi selvittely on annettu oppilashuoltoryhmässä. Kirjausten

avulla voidaan osoittaa mihin toimenpiteisiin oppilashuolto on ryhtynyt jossakin asiassa. Rehtori

vastaa siitä, että kirjaukset tehdään muistioon ja säilytetään asianmukaisesti lukitussa kaapissa.

Oppilashuoltoryhmän muistiot ovat salaisia.

Oppilashuoltoryhmä tiedottaa toiminnastaan säännöllisesti sekä vanhemmille että koulussa.

Vanhemmille tiedotetaan toiminnasta yleensä lukuvuoden alussa koteihin jaettavassa tiedotteessa,

vanhempainilloissa ja/tai koulun kotisivuilla. Oppilashuollon teema on hyvä olla aiheena opettajien

kokouksessa ainakin kerran lukuvuoden aikana. Lukuvuosittain laaditaan oppilashuollon

toimintasuunnitelma (ehdotus toimintasuunnitelman malliksi liitteenä samoin muistiopohja).

Oppilashuollon perustyö on jatkuvassa käynnissä (huolikartoitukset, akuuttien tilanteiden hoito,

seurantatoiminta), huolehditaan siitä, että kunnan kouluissa on yhtenäiset käytänteet

oppilashuoltoon liittyen. Liitteenä huolenvyöhykkeen lomake ja keskustelun vaiheet oppilaan

pulmatilanteessa.

5.4.1.4 Yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tehtäväjako ja vastuuhenkilöt

Koulun yhteistyöelimenä oppilashuoltoryhmä

1. OPPIMISVAIKEUDET 2. SOSIAALISEN TUEN

TARVE

3. OPPILAAN

TERVEYDENTILA

Oppilaan oma opettaja

- ensisijainen

yhteydenpitäjä

oppilaan kotiin

- vastaa siitä, että

erityisopettaja ja

rehtori saavat

tiedon oppilaan

asiasta

Aineenopettaja

- vastaa omassa

oppiaineessaan

oppilaan

tukemisesta

Erityisopettaja

Koulukuraattori

Koulupsykologi

Koulutyön tukihenkilö

- oppilaan kasvun ja

kehityksen tukeminen

koulussa

- lastensuojeluasiat

Sosiaalityöntekijä

- oppilaiden ja heidän

perheidensä tukeminen

- lastensuojeluasiat

Lastenneuvola

- esikoululaiset

- terveydenhoitajan ja

lääkärin tekemät

tarkastukset

- lähetteet tarvittaviin

jatkotutkimuksiin

- ennaltaehkäisevä työ

- perhetyö

Kouluterveydenhuolto

terveydenhoitaja

69

- kartoittaa ja arvioi

tuen tarpeen ja

laadun yhdessä

oppilaan oman

opettajan kanssa

- huolehtii rehtorin

tiedonsaannista

Opinto-ohjaaja

- osallistuu oppilaan

ohjauksen

suunnitteluun

Rehtori

- vastaa viime

kädessä kaikesta

oppilaan

opetukseen

liittyvästä

- terveystarkastusten tekeminen

-tekee terveystarkastukset

vuosittain

- 1., 5. ja 8. lk laajoissa

terveystarkastuksissa keskustelu

opettajan kanssa (liite)

- sairaanhoito ja esiapu

koulutapaturmissa

- osallistuu resurssien mukaan

tarvittaessa vanhempainiltoihin,

oppitunteihin ( esim. 5.lk

murrosikä) sekä teemapäiviin.

- ennaltaehkäisevä työ

- perhetyö

koululääkäri

- toimii terveydenhoitajan

työparina

- tekee terveystarkastukset 1.-, 5.-

ja 8.-luokkalaisille (laaja-

terveydentarkastus) muille

tarvittaessa

- lähettää tarvittaviin

jatkotutkimuksiin

- toimii lääketieteellisenä

asiantuntijana erilaisissa oppilasta

koskevissa asioissa

- tekee tarvittavat

lääkärintodistukset ja lausunnot

5.4.1.5 Nivelvaiheet Kun lapsi tulee päivähoitopaikkaan, laaditaan hänelle varhaiskasvatussuunnitelma. Tässä vaiheessa

neuvola ja varhaiskasvatus tekevät yhteistyötä. Lapsen siirtyessä esiopetukseen hänelle laaditaan

esiopetussuunnitelma. Molempia suunnitelmia päivitetään kerran vuodessa. Päivityspalaverissa ovat

mukana lapsen hoitaja, esiopettaja ja lapsen vanhemmat. Tällä tavalla turvataan tiedon kulku kodin

ja lapsen päivähoitopaikan ja esiopetuspaikan välillä. Samalla taataan edellytykset varhaiseen

tukeen.

Myös jatkossa lapsen elämässä eteen tulevissa siirtymävaiheissa (esikoulu - 1. luokka, 6. luokka -7.

luokka, 9.luokka – toinen aste) on tarpeellista turvata sujuva tiedonsiirto. Tärkeitä siirtymävaiheita

oppilaan eteen tulee myös hänen vaihtaessaan koulua tai kuntaa tai hänen tullessaan uuteen kouluun

maahanmuuttajana. Kaikissa näissä siirtymävaiheissa on kysyttävä vanhempien lupa tiedonsiirtoon.

70

Salassa pidettyjä tietoja ei voi ilman huoltajan suostumusta siirtää kuin perusopetuksen koulujen

kesken.

Toimenpiteet nivelvaiheissa

Savonlinnan seudulliseen esi- ja perusopetuksen oppilashuollon suunnitelmaan on kirjattu

periaatteet nivelvaiheiden sujuvoittamiseksi. Tämä edellyttää moniammatillisen yhteistyön

kehittämistä, vanhempien kanssa tehtävän yhteistyön kehittämistä sekä yhtenäisten käytänteiden,

kuten lomakkeiston, vakiinnuttamista. Alla olevissa nivelvaiheissa toimitaan seuraavien

periaatteiden mukaisesti:

NEUVOLA VARHAISKASVATUS

- palaverit terveydenhoitajan ja lapsen hoitajan kesken

- yhteiset tiedonsiirtolomakkeet

- varhaiskasvatussuunnitelman laatiminen

VARHAISKASVATUS ESIOPETUS

- vanhempainillat esiopetuksesta ja sen oppilashuollosta

- tiedotteet koteihin

- erityislastentarhanopettajan/erityisopettajan konsultointi

- esiopetussuunnitelman laatiminen

ESIOPETUS ALAKOULU

- erityislastentarhanopettaja/erityisopettaja konsultoi esiopetusryhmissä

- erityisen tuen tarpeiden kartoitus

- muiden tukitoimien kartoitus

- kouluvalmiuksien arviointi: * eri tahojen havainnot/tutkimukset

* mahdollinen avustajatarve

* koulunkäynnin aloittamisen

myöhäistäminen

* pienryhmätarpeet

* koulukyydit

- yhteistyö luokanopettajan ja erityisopettajan kanssa

- erityislastentarhanopettaja on mahdollisuuksien mukaan mukana 1. luokan

toiminnassa ja oppilaan seurannassa.

- 1. luokan syksyllä laaja-alaisen erityisopettajan, esiopettajan ja

erityislastentarhanopettajan palautepalaveri

71

ALAKOULU; Koulujen oppilashuoltoryhmät toimivat säännöllisesti koko alakoulun

ajan

ALAKOULU YLÄKOULU

- 6. luokan keväällä tutustumiskäynnit yläkoululla

- alakoulun erityisopettajan, luokanopettajan, tulevan yläkoulun

luokanvalvojan/luokanohjaajan, erityisopettajan ja rehtorin palaveri

- mahdollisesti alakoulun oppilashuoltoryhmän ja yläkoulun oppilashuoltoryhmän

yhteispalaveri

- luokkaryhmien muodostaminen yhteistyössä ala- ja yläkoulun kesken

- vanhempainilta 6. luokan keväällä

- tuki-/kummioppilaat sopeutumisen tukena

- 7. luokan syksyllä ryhmäytymispäivä

- 7. luokkalaisten vanhempainilta

- koteihin tiedote yläkoulun oppilashuollosta

YLÄKOULU; - Koulujen oppilashuoltoryhmät toimivat säännöllisesti koko

yläkoulun ajan

- luokanvalvojan/luokanohjaajan tunnit/vartit ovat säännöllisiä

YLÄKOULU TOINEN ASTE

- tutustumiskäynnit toisen asteen oppilaitoksissa

- toisen asteen oppilaitoksista tehtävät vierailut ja koulutuksen esittely

- SAMI- viikot (Savonlinnan Ammatti- ja aikuisopisto)

- Työelämään tutustumisjaksot, TET - jaksot

- eri ammattialojen edustajien vierailut oppitunneilla

- vanhempainillat, joissa toisen asteen koulutuksen esittely

- yläkoulun oppilaanohjaajien ja toisen asteen oppilaanohjaajien yhteistyö

- jälkiohjaus

- sijoittumisen seuranta

- yläkoulun erityisopettajilta vanhempien luvalla tiedon siirto toisen asteen

erityisopettajille

TOINEN ASTE TYÖELÄMÄ

JATKOKOULUTUS

- jatkokoulutusinfot

- koulutusmessut

- tutustumiskäynnit korkea-asteen oppilaitoksissa

72

- työssäoppimisjaksot

- TE- toimiston palvelut

- erityistä tukea tarvitsevien nuorten avustaminen työpaikan hankinnassa

- työssäolon onnistumisen seuranta

Kun oppilas vaihtaa koulua kesken perusopetuksen, todistus, oppilaskortti ja mahdolliset

oppilaan erityisopetusta koskevat asiapaperit siirretään uuteen kouluun. Jos opiskelija siirtyy

toisella asteella oppilaitoksesta toiseen, esim. lukiosta ammatilliseen oppilaitokseen tai

päinvastoin, hänelle annetaan erotodistus suoritetuista opinnoista.

Neuvolan yhteistyötä varhaiskasvatuksen kanssa kehitetään; palaverit terveydenhoitajan,

päivähoidon ja esiopetuksen henkilöstön kesken.

Varhaiskasvatuksen erityisopettajat kiertävät lapsen esiopetusvuoden keväällä esiopetusryhmät ja

kartoittavat tukitoimet, tehdään kouluvalmiuden tutkimukset, keskustellaan pienryhmien

oppilasvalinnoista. Arvioinnissa mukana erityisopettajan havainnot, avustajatarpeen kartoitus,

siirtopalaveri, Hojks-palaverit

Varhaiskasvatuksen erityisopettaja mahdollisuuksien mukaan mukana 1. luokan toiminnassa ja

oppilaan seurannassa. 1. luokan syksyllä laaja-alaisen erityisopettajan ja varhaiskasvatuksen

erityisopettajan palautepalaveri.

1-6.-luokkien aikana koulujen oppilashuoltoryhmien säännöllinen toiminta.

6. luokan keväällä oppilaiden tutustumiskäynnit yläkoululla, luokkaryhmien muodostus

yhteistyössä alakoulun ja yläkoulun kanssa, vanhempainilta 6. luokan keväällä. Yläkoulun

tukioppilaat ovat sopeutumisen tukena.

6. luokan keväällä palaveri, jossa mukana ainakin alakoulun erityisopettaja, kuudennen

luokanopettaja sekä yläkoulun tuleva luokanvalvoja, erityisopettaja, rehtorit (Hojks:ien luovutus).

Palaveri voidaan pitää myös yläkoulun oppilashuoltoryhmän ja lähettävän alakoulun

oppilashuoltoryhmän kesken.

7. luokan syksyllä ryhmäytymispäivä, vanhempainilta, koteihin tiedote yläkoulun oppilashuollosta.

Luokanvalvojantunnit/vartit säännöllisiksi. Oppilashuoltoryhmän säännöllinen toiminta

9. luokan jälkeen seuranta oppilaiden sijoittumisesta jatko-opintoihin tai työelämään. Seurannasta

vastaavat seudun opinto-ohjaajat.

5.4.2. Kouluruokailu

Opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti

järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen maksuton ateria74

. Ruokailuhetki on oppilaalle tärkeä.

Kouluruokailulla tuetaan oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Kouluruokailun ja koulupäivän

aikana mahdollisesti tarjottavien välipalojen järjestämisessä otetaan huomioon kouluruokailun

terveydellinen ja sosiaalinen merkitys, ravitsemus- ja tapakasvatuksen tavoitteet sekä ruokailutauon

virkistystehtävä. Oppilaille annetaan mahdollisuus osallistua kouluruokailun suunnitteluun ja

toteuttamiseen, mikä tukee osallisuutta ja yhteisöllisyyttä.

73

Perusopetuslaki 31 a § 3 ja 4 mom. (642/2010)

Perusopetuslaki 15 § 2 mom. (477/2003)

Perusopetuslaki 31 a § 3 mom. (642/2010)

74 Perusopetuslaki 31 § 2 mom.

Toiminnan tarkoitus

Savonlinnan peruskouluissa ja lukioissa tarjotaan jokaisena koulupäivänä koulujen

ruokapalveluasiakkaille ohjattu ja täysipainoinen koulu- ja henkilöstölounas. Erityisruokavaliota

tarvitsevat ruokailijat saavat aterian terveydenhoitajan tai lääkärin kirjallisen lausunnon perusteella

ja ohjeiden mukaisesti. Myös eettiset näkökohdat huomioidaan.

Kouluruokailu on olennainen osa koulun opetus- ja kasvatustehtävää. Kouluruokailun

ravitsemuksellinen merkitys oppilaan hyvinvoinnin, terveyden ja työtehon ylläpitäjänä on

kansanterveydellisestikin tärkeä.

Hyvä kouluateria

Kouluateria on terveellinen, täysipainoinen, monipuolinen ja riittävä yleisenä lounasaikana

tarjottava ruoka. Ravitsemuksellisesti aterian täysipainoisuus riippuu viimekädessä annoksen

oikeasta koostamisesta, johon oppilaita koulussa ohjataan. Kouluruokailussa noudatetaan hyviä

ruokailutapoja ja toisen ihmisen huomioon ottavaa käyttäytymistä. Ruokailun tulee olla

miellyttävän sosiaalisen kanssakäymisen muoto.

Välipalat

Kaikilla ala- ja yläasteilla tarjotaan iltapäivän maksullista välipalaa tarpeen mukaan. Kysely

välipalan tarpeellisuudesta suoritetaan aina syksyisin.

Yhteinen ympäristö

Kestävän kehityksen periaatteita noudattavat näkökannat otetaan huomioon koko kouluprosessissa

koskien elintarvikkeiden hankintaa, ruoan valmistusta, tarjoilua ja jätehuoltoa. Kouluruokailun

toteutus tulee osaltaan koulun ympäristökasvatuksesta.

Yhdessä ohjaten oppimaan

Kaikki koulussa työskentelevät aikuiset ovat tasavertaisia yhteisön jäseniä koulun

kasvatuspäämäärän tukemisessa. Oppilaiden ohjaamista ja kasvamista työn arvostukseen ja

vastuullisuuteen edistetään muun muassa heidän osallistumisellaan ruokailun järjestelyihin.

Savonlinnan koulukeittiöiden henkilöstö sitoutuu kasvattajina oppilaan ohjaamiseen. Asiakkaiden

mielipiteitä kuullaan päivittäin sekä noin kahden vuoden välein tehtävillä

asiakastyytyväisyyskyselyillä.

5.4.3. Koulukuljetus

Koululaisten liikenneturvallisuuskasvatuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua itsenäiseksi,

vastuuntuntoiseksi ja muut huomioonottavaksi tienkäyttäjäksi. Koulumatkan kuljettaja on yksi

oppilaan kasvattajista. Hän antaa omalla esimerkillään liikennekasvatusta. Yleisenä tavoitteena

korostetaan, että jokaisella kuljetusoppilaalla on oikeus saada turvallinen koulukuljetus. Koulu

järjestää liikennekasvatusta yhdessä poliisin kanssa.

Koulukuljetuksen periaatteet on tarkemmin selvitetty 23.5.2007 koulutuslautakunnan

hyväksymässä oppaassa: Esi- ja perusopetuksen oppilaiden koulukuljetuksia koskevat periaatteet.

74

Koulu huolehtii, että oppilaat ja heidän huoltajansa saavat tiedot kouluajoista, kuljetusjärjestelyistä

sekä kuljettajista. Vuosittain kouluissa käsitellään koulukohtaiset koulukuljetusten pelisäännöt.

Koulu järjestää kuljetusoppilaiden valvonnan mahdollisena kuljetusten odotusaikana ja tiedottaa

siittää oppilaiden huoltajille.

5.4.4 Turvallisuuden edistäminen

Oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Siihen kuuluu fyysinen, psyykkinen ja

sosiaalinen turvallisuus. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on oppilaiden ja koulun

henkilökunnan turvallisuuden takaaminen kaikissa tilanteissa. Oppimisympäristön turvallisuuden

edistäminen on osa kouluyhteisön toimintakulttuuria. Se tulee ottaa huomioon koulun kaikessa

toiminnassa.

Oppilashuollon tavoitteena on tukea toimintakyvyn säilymistä myös fyysistä ja psyykkistä

turvallisuutta vaarantavissa tilanteissa. Erilaisissa ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa sekä

niiden edellyttämässä jälkihoidossa huolehditaan oppilaan ja koko yhteisön tarvitsemasta

psykososiaalisesta tuesta.

Opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä varten koulussa

tulee olla järjestyssäännöt tai koulussa sovellettavat järjestysmääräykset, joilla edistetään koulun

sisäistä järjestystä. Opetussuunnitelman yhteydessä on myös laadittava suunnitelma oppilaiden

suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Suunnitelma tulee toimeenpanna ja sen

noudattamista ja toteutumista tulee valvoa.78

Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy sekä siihen puuttuminen kuuluu kaikille

kouluyhteisössä työskenteleville. Väkivalta, kiusaaminen tai häirintä voi olla suoraa tai epäsuoraa

sanallista tai fyysistä voimankäyttöä tai sosiaalista manipulointia, joka loukkaa ihmisen fyysistä,

psyykkistä tai sosiaalista koskemattomuutta. Tekijänä voi olla oppilas, koulussa työskentelevä

aikuinen tai kouluyhteisön ulkopuolinen henkilö.

Kaikki seutukunnan koulut ovat mukana Kiva Koulu -ohjelmassa tai VERSO-toiminnassa.

Kunnat tai koulut liittävät opetussuunnitelmaan: koulun järjestyssäännöt, kriisisuunnitelman,

suunnitelman oppilaiden suojaamiseksi häirinnältä, väkivallalta ja kiusaamiselta,

ensiapusuunnitelman ja toimintamallin diabetesta sairastavan lapsen koulupäivän aikaisesta

hoidosta (SMT 6.4.2010) (jollei sisälly ensiapusuunnitelmaan), eri oppiaineisiin liittyvät

turvallisuussuunnitelmat.

Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että kaikilla kouluilla on lainsäädännön mukaiset päivitetyt

turvallisuuteen liittyvät asiakirjat (mm. pelastussuunnitelma, työsuojelun toimintaohjelma)

käytössään ja että koko henkilöstö on tietoinen suunnitelmien edellyttämistä toimintatavoista.

Kunnat päättävät suunnitelmien päivittämisaikataulusta ja vastuuhenkilöistä.

78 Perusopetuslaki 29§ 2,3,4 mom.

5.4.5 Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen

75

Käsiteltäessä yksittäisen oppilaan tukeen liittyvää asiaa, oppilaan huoltajalle tulee antaa tietoa

oppilasta koskevien tietojen käsittelyyn, tietojensaantiin ja niiden luovuttamiseen sekä salassapitoon

liittyvistä kysymyksistä.89

Huoltajan kanssa tulee käydä läpi esimerkiksi huoltajan yksilöidyn

kirjallisen suostumuksen merkitys oppilasta koskevan asian käsittelyssä sekä yhteistyön merkitys

oppilaan kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa.

Salassapidolla tarkoitetaan asiakirjan pitämistä salassa ja kieltoa ilmaista tieto suullisesti eli

vaitiolovelvollisuutta sekä kieltoa käyttää salaista tietoa omaksi eduksi tai toisen vahingoksi.

Salassa pidettäviä ovat mm. tiedot oppilaiden ja heidän perheenjäsentensä

henkilökohtaisista oloista, kuten elintavoista, vapaa-ajan harrastuksista, perhe- elämästä,

poliittisesta vakaumuksesta, yksityiselämän piirissä esitetyistä mielipiteistä

ja osallistumisesta yhdistystoimintaan, sekä tiedot taloudellisesta asemasta,

terveydentilasta ja vammaisuudesta.

Salassa pidettäviä ovat myös tiedot tehostetun ja erityisen tuen antamisesta,

opetuksesta vapauttamisesta sekä näihin liittyvät asiakirjat ja asiakirjoihin sisältyvät

tiedot. Salassa pidettäviä ovat myös oppilashuoltoa koskevat asiakirjat ja

niihin sisältyvät tiedot, tiedot oppilaalle suoritetusta psykologisesta testistä tai

soveltuvuuskokeesta sekä oppilaan koesuoritukset. Oppilaalle annettavat todistukset

ovat julkisia lukuun ottamatta todistuksiin poikkeuksellisesti sisältyvää

oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia, joka on salassa

pidettävä tieto.91

Jos esiopetus on sosiaalitoimen alaisuudessa, tarvitaan tiedon siirtoon huoltajien erillinen

kirjallinen lupa kuten myös siirrettäessä tietoja toiselle asteelle esim. lukioon tai ammatillisiin

opintoihin.

Eduskunnan sivistysvaliokunnan mietintö 4/2010 vp

Perusopetuslaki 31 a § 3 mom. (642/2010)

89 Perusopetuslaki 31 a § 4 mom. (642/2010)

Perusopetuslaki 40 § (642/2010), Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta

(621/1999) 24 § 1 mom. 30 kohta

91 Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 24 § 1 mom. 25, 29 ja 30 kohta.

76

Seudulliset yhteistyötahot Mikäli lapsen oppilashuollolliset tarpeet ovat sellaiset, että ns. normaalit tukitoimet eivät riitä, on mahdollista turvautua ulkopuoliseen apuun. Yhteistyötahoja ovat mm. Perhepalvelukeskus PPK, puh: 044 417 2160 Sosterin eli Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän Perhepalvelukeskus on eri ammattiryhmistä koostuva asiantuntijayksikkö, josta erityistukea tarvitsevilla lapsilla ja perheillä on mahdollisuus saada moniammatillista asiantuntija-apua ilman lähetettä. Perhepalvelukeskus toimii alueellisena yksikkönä ja palveluja tarjotaan myös lähipalveluina Sosterin jäsenkunnissa. Asiakkaita ovat alle 18-vuotiaat, lapset, nuoret ja heidän perheensä. Lastenpsykiatrian poliklinikka toimii Perhepalvelukeskuksen kanssa samoissa tiloissa ja tiiviissä yhteistyössä. Poliklinikka tuottaa erikoissairaanhoidon palveluja alle 13-vuotialle. Lastenpsykiatrin vastaanotolle tarvitaan lääkärin (esim. koululääkärin) lähete. Yli 13-vuotiaat psykiatrista arviota/hoitoa tarvitsevat ohjataan nuorisopsykiatrian poliklinikalle. Lapsiperhepalveluissa terveyden edistäminen on toiminnan lähtökohta kaikissa palveluprosesseissa. Terveyden uhkatekijöihin ja hyvinvointia edistäviin tekijöihin kiinnitetään huomio heti asiakkaiden ja perheiden ensitapaamisella. Uusia työtapoja ja toimintamalleja kehittämällä, puheeksi ottamisella ja varhaisella puuttumisella tuetaan lapsia, nuoria ja heidän perheitään erilaisissa elämän valinnoissa sekä oman vastuun ottamisessa ja kantamisessa. Perhepalvelukeskus tekee yhteistyötä muiden terveydenhuoltopiirin yksiköiden, sosiaali- ja koulutoimen viranomaisten ja kolmannen sektorin kanssa. Palvelut ja henkilöstö: Perhepalvelukeskuksen palveluita ovat: kasvatus- ja perheneuvonta, lastenpsykiatria, puheterapia.

*Ohjaus ja neuvonta: Ihmissuhteisiin, perhe-elämään, lasten kasvatukseen ja koulunkäyntiin liittyvissä kysymyksissä *Tutkimus, hoito ja seuranta: kehitysviivästymät, kouluvalmiudet, oppimisvai-keudet, käyttäytymis- ja sopeutumisvaikeudet, tunne- ja perhe-elämän vai-keudet ja kriisit

*Kuntoutussuunnitelman laatimien, tehtävänjaosta sopiminen ja seuranta *Asiantuntijapalvelut: lausunnot, koulutus, työnohjaus ja konsultaatio *Tutkimus- ja kehittämistoiminta Perhepalvelukeskuksessa toimii osa-aikainen lastenpsykiatri, 7 psykologia, 2 sosiaalityöntekijää, 2 sairaanhoitajaa, 1 perheterapeutti, toimintaterapeutti, 3 puheterapeuttia ja osastonsihteeri. Perhepalvelukeskuksen työntekijät toimivat itsenäisinä työntekijöinä, työpareina ja työryhminä. Keskeisiä toimintatapoja ovat verkostoyhteistyö, tutkimuksellinen asiakastyö, terapiatyö, ryhmien kanssa työskentely, neuvottelut ja lausuntojen antaminen.

Kouluterveydenhuolto

77

Kouluterveydenhoitaja

Koululääkäri

Koulutyöntukihenkilön (puh: 044 417 2384) tehtävänä on lasten ja nuorten psyykkisen ja

sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen ja koulukäynnin tukeminen. Työskentelyyn kuuluu yhteistyö

vanhempien, opettajien ja nuorta lähellä olevien aikuisten kanssa mm. koulujen

oppilashuoltotyöryhmissä sekä erilaisissa moniammatillisissa verkostoissa. Koulutyöntukihenkilö

osallistuu aktiivisesti oman alueensa (Kerimäki, Savonranta, Enonkoski) koulujen

oppilashuoltotyöryhmien kokouksiin. Kerimäen yläkoulun ja Enonkosken koulun

oppilashuoltotyöryhmien kokouksiin osallistuu perhepalvelukeskuksen lasten ja nuorten psykologi

(puh: 044 418 2160). Sosiaalityöntekijä ja psykologi osallistuvat Normaalikoulun

moniammatilliseen oppilashuoltotyöryhmään.

Muut lasten ja nuorten palvelut Sosterissa

Lapset 0-7 vuotta

* Lastenneuvola

*Terveysasemat/ ajanvaraus- ja päivystysvastaanottotoiminta

*Hammashuolto, Fysioterapia / kuntoneuvola, Laboratorio-

ja röntgenpalvelut

*Ympäristönterveydenhuolto- terveysvalvonta

*Savonlinnan keskussairaala/ Erikoissairaanhoitopalvelut (lähete)

*Sosiaalipalvelut

Lapset 7-16 vuotta

*Kouluterveydenhuolto

*Terveysasemat/ ajanvaraus- ja päivystysvastaanottotoiminta

*Hammashuolto, Fysioterapia / kuntoneuvola, Laboratorio- ja röntgenpalvelut

*Ehkäisyneuvola

*Mielenterveyspalvelut / Nuorisopsykiatria

*Päihdetyöntekijän vastaanotto kouluilla tarpeen mukaan , A-klinikka

*Ympäristöterveydenhuolto -terveysvalvonta

*Savonlinnan keskussairaala/ Erikoissairaanhoitopalvelut (lähete)

*Sosiaalipalvelut

78

Muita seudullisia ja valtakunnallisia yhteistyö- ja tukitahoja turvallisen opinpolun varrella

1) Savonlinna-Säämingin seurakunta;

Perheasiain neuvottelukeskus, puh: 015-576 8038

http://www.evl.fi/srk/savonlinna-saaminki/TMperhen.htm

2) Savonlinnan Kriisikeskus, puh: 015-273 700

http://personal.inet.fi/palvelu/kriisikeskussln/

3) Savonlinnan Mannerheimin Lastensuojeluliitto

http://www3.mll.fi/paikallisyhdistysten_sivut/?PNUM=30023&num=52041&title=Savonlinna&SI

NGLE_EMBED=

Perhekeskus puh. 050 550 2529

4) Turvakoti Kotilo, puh.: 015-555 0300

http://www.turvakoti.net/fi/etusivu/ ; apua perheväkivaltaan ja lähisuhdeongelmiin

5) Savonlinnan A-klinikka, puh: 044 417 2119

Päihdehuoltokeskus, puh: 015-555 0168

Päihdetyöntekijä Jaana Hämäläinen tekee tarvittaessa koulukäyntejä

6) http://www.vaestoliitto.fi/; mm. Murkun kanssa –materiaalia

Poikien puhelin 0800-94884

7) Päihdelinkki; http://www.paihdelinkki.fi/

8) Irti huumeista ry; http://www.irtihuumeista.fi/

Päihdetyökeskus; perhetyö@irtihuumeista.fi

9) Helppimesta; tieto ja tukipalvelu nuorille (sisältää mm. vinkkejä vanhempainiltoihin)

http://www.helppimesta.fi/

10) Nuorten Foorumi http://www.verkkosaari.net/nutu/nuortenfoorumi.php

11) Verkkolehti Rätinä http://www2.edu.fi/lehtiverstas/templates/index.php?id=287

12) Savonlinnan seudun Nuorisotoiminnan Tuki ry.

http://www.verkkosaari.net/nutu/toimintasuunnitelma2009.php

13) Savonlinnan seudun nuorten tiedotuspiste Seitti

http://www.savonlinnaseutu.fi/Default.asp?NakymaID=1612

Auttavia puhelimia;

Yleinen hätänumero 112

79

Poliisin hätänumero 112

Lasten ja nuorten puhelin (MLL), 116 111

Valtakunnallinen kriisipuhelin 010 195201

Rikosuhripäivystys; Auttava puhelin 0203 16116

Perheklinikka; Valtakunnallinen neuvontapuhelin 010 309 3900, 09-616221

Irti huumeista ry; Valtakunnallinen auttava puhelin 010 80 4550

80

LIITTEET Täyttöohjeet oppimissuunnitelman ja HOJKS:n laadintaan

1. Pedagoginen arvio

2. Oppimissuunnitelma

3. Pedagoginen selvitys

4. HOJKS- oppilaalla ei yksilöllistettyjä oppimääriä

5. HOJKS - oppilaalla yksilöllistettyjä oppimääriä

6. HOJKS – toiminta-alueittain opiskeleva oppilas (puuttuu)

7. Oppilashuoltoryhmän toimintasuunnitelma

8. Oppilashuollon työryhmän muistiopohja (2kpl)

9. Huoltajan lupa oppilaan asian käsittelyyn oppilashuoltoryhmässä

10. Ilmoitus lastensuojelun tarpeesta

11. Tueksi yhteistyöhön perheiden kanssa

12. Puheeksi ottamisen peukalosääntöjä

13. Huolen puheeksioton ennakointilomake

14. Huolen vyöhykkeistö

15. Keskustelun vaiheet oppilaan pulmatilanteessa

16. Koululaisen laajan terveystarkastukseen liittyvä opettajalomake

Täyttöohjeita oppimissuunnitelman ja HOJKSin laadintaan - lomakkeet täytetään sähköisesti (paitsi allekirjoitukset)

- kun oppilaalle asetetaan uudet tavoitteet, uusitaan koko lomake (lomake ei siis ole

täydentyvä) oppilaan aiemmat oppimissuunnitelmat / HOJKSit arkistoidaan

- pedagogisen arvion ja – selvityksen sekä oppimissuunnitelman arkistointiohje tarkistetaan

vielä OPH:sta

- lomakkeista tulee toivottavasti sellaiset versiot lähitulevaisuudessa, että pitäessään hiirtä

otsikon päällä, täyttäjä saa nämä täyttöohjeet näkyviin

- pyrimme myös siihen, että sähköinen täyttö onnistuu niin, että mikään lomakkeistossa

oleva otsikko ei ole muunneltavissa, ”oikean” lomakkeen tapaan

PERUSTIEDOT

- opetuksen järjestäjä on kunta tai kaupunki

- arkistointiohje: pedagoginen arvio / selvitys, oppimissuunnitelma ja HOJKS säilytetään

oppivelvollisuusaika + 10 vuotta

- jokaisen osion perässä oleva tyhjä laatikko mahdollistaa kuntakohtaiset lisäykset

OPPIMISSUUNNITELMAN / HOJKSIN LAATIMINEN

Lyhyt kuvaus oppilaan ja huoltajan kanssa tehdystä yhteistyöstä ja päivämäärät

- ennen HOJKSin laatimista / päivitystä tehty yhteistyö huoltajan / huoltajien kanssa

OPPILAAN OPETUKSEN JA TUKITOIMIEN JÄRJESTÄMINEN

Oppimissuunnitelmasta ja HOJKSista täytetään tästä kohdasta vain ne kohdat, jotka ovat

tarpeen asianomaisen oppilaan kohdalla.

Oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet

Oppimisvalmiudet ovat oppimiseen liittyviä

tekijöitä, jotka mahdollistavat oppimisen,

esimerkiksi fyysinen ja psyykkinen terveys sekä

tiedonkäsittelyyn liittyvät taidot.

Oppimisvalmiuksiin kuuluvat mm.

- auditiiviset ja visuaaliset ja motoriset taidot

- kielelliset taidot

- muisti

- erilaiset yksilön sisäiset kontrollitekijät

- motivaatio– ja tunnetekijät

- erilaiset oppimistyylit (auditiivinen,

visuaalinen, kinesteettinen, …)

Onko oppilaalla joidenkin oppimisvalmiuksien

alueella erityistarpeita / puutteita?

esim.

- auditiivinen erottelukyky on heikko

vaikeutta sanatason oikeinkirjoituksessa

- oppilaan lyhytkestoinen muisti on kapea

- impulssikontrollin puute häiritsee

keskittymistä

- oppilas oppii parhaiten motorisen toiminnan

avulla

Oppilaan oppimiseen, työskentely- ja vuorovaikutustaitoihin sekä koulunkäyntiin liittyvät

tavoitteet

esim.

Oppilaan oppimiseen liittyvät tavoitteet:

- oppilas oppii ja omaksuu asioita ikätasoisesti (määrä, laatu), oppii kaikkia aistikanavia hyödyntäen, oppii

ikätasoaan vastaavaan tahtiin (aika), oppimiseen liittyvän motoriikan hallitseminen

Oppilaan työskentelytaitoihin liittyvät tavoitteet:

82

- esimerkiksi kuuntelee opettajan ohjeet ja ryhtyy työskentelemään omaehtoisesti, keskittyy tehtävään,

pysyy tehtävässä, oppii käyttämään oppimisessa tarvittavia materiaaleja ja välineitä ja/tai apuvälineitä, osaa

odottaa vuoroaan, tekee tehtävät huolellisesti, huolehtii tavaroistaan

Oppilaan vuorovaikutustaitoihin liittyvät tavoitteet:

- esimerkiksi osaa tervehtiä, kiittää ja pyytää anteeksi, oppii viittaamaan tai pyytämään puheenvuoroa

luokassa, osaa kuunnella opettajaa ja luokkatovereitaan, osaa kontrolloida ääntään, ei huutele, nimittele

eikä kiusaa, osaa asettua toisen asemaan (ainakin jossain määrin)

Oppilaan koulunkäyntiin liittyvät tavoitteet:

- esimerkiksi tulee kouluun säännöllisesti / ajoissa, tekee läksyt säännöllisesti, koulutarvikkeet ovat mukana

säännöllisesti, osaa asettua oppilaan rooliin (hyväksyy ohjaamisen), osaa käyttäytyä sääntöjen mukaisesti,

syö kouluruoan, nukkuu tarpeeksi, liikkuu ja ulkoilee tarpeeksi

Opiskelun erityiset painoalueet eri oppiaineissa

esim.

- matematiikassa oppilas tekee perustehtävät, hänen tehtäviään eriytetään mm. lyhennetyt tehtävät,

systemaattinen havaintomateriaalien käyttö jne.

- englannissa oppilas opiskelee sanastosta tummennetut sanat, epäsäännöllisistä verbeistä opettelee

keskeisimmät jne.

Pedagogisilla valinnoilla eriyttäminen

esim.

- (ennakoiva) tukiopetus monipuolisin menetelmin ja materiaalein

- opetusmenetelmät, työskentelytavat, kommunikointitavat

- konkreetit havaintomateriaalit, erityiset apuvälineet, oppimateriaalit, käytössä oleva oppikirja ja

muu tuki

- opiskelustrategiat

- joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opiskeleeko oppilas pääosin integroituneena

yleisopetuksen ryhmään vai pienryhmässä ja kuinka paljon

Fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät, oppilashuollolliset,

ohjaukselliset tai muut ratkaisut

esim.

- mikä on oppilaan istumapaikka luokassa

- tavaroiden järjestys luokassa, onko käytössä oma kalenteri, viikko- tai päiväohjelma

- onko käytössä avustaja ja kuinka paljon

- onko oppilaalla tuki- tai kummioppilas

- kuka on oppilaan asioissa yhteydessä kotiin (luokanopettaja/ luokanvalvoja/…)

- onko oppilaalla vapaa-ajalla tukihenkilö tai tukiperhe

- onko oppilas aamu- tai iltapäivätoiminnassa ohjatusti (esim. kerhot)

- tarvitseeko oppilas opiskelutapojen ja -taitojen harjaannuttamiseen tukea

83

- minkälaisin ohjauksellisin keinoin lisätään oppilaan opiskelumotivaatiota, itsetuntoa ja

ymmärrystä opiskelun tärkeydestä omalle tulevaisuudelle

Moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet

esim.

- avustajan antama tuki oppilaalle

- oppilaan käynnit oppilaanohjaajan, terveydenhoitajan, (koulu)psykologin, koulukuraattorin luona

tai perhepalvelukeskuksessa

Yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki

esim.

- huoltaja huolehtii, että lapsi lähtee ajoissa kouluun, saa lepoa riittävästi, pakkaa repun

Edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin,

arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi

esim.

- oppilaan edistymisen seurannassa ja arvioinnissa tulee huomioida oppilaan tarpeet (jokaisen oppitunnin

jälkeen, päivittäin, viikoittain, kuukausittain, jaksoittain...)

- oppilaalle tarjotaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa erilaisin koejärjestelyin (suullinen koe, tietokoneen

käyttö, koealueen jakaminen pienempiin osiin, kokeen pilkkominen, lisäajan antaminen, kokeen tekeminen

erillisessä tilassa)

- oppilaalle tarjotaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa muutoin kuin kokeilla (essee, esitelmä, arviointi,

oppimispäiväkirja)

- oppilas arvioi omaa edistymistään ikätasolleen sopivilla välineillä (hymynaamat, rastit, kirjallinen selvitys)

HOJKS – KAAVAKKEEN TÄYTTÖOHJEITA

Oppiaineet ja aineryhmät sekä valinnaiset opinnot, joita oppilas opiskelee sekä oppiaineiden

vuosiviikkotuntimäärät

- mikäli oppilas opiskelee yleisopetuksen opetussuunnitelman määrittelemän, kuntakohtaisen

tuntijaon mukaan, tämä kirjataan

- tähän kirjataan myös poikkeukset (esim. jos oppilaalla on äidinkielen tuntimäärää lisätty ja

opetusta on X vuosiviikkotuntia)

Erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisten tulkitsemis- ja avustajapalveluiden, muiden

opetuspalveluiden sekä tuki- ja kuntoutuspalveluiden järjestäminen ja eri toimijoiden

vastuualueet

esim.

- toiminta-, musiikkiterapia yms.

84

Pedagoginen arvio (Pol 16a§) LUOTTAMUKSELLINEN

Pedagoginen arvio tehdään, kun yleinen tuki ei riitä oppilaalle. Lukuvuosi:

Keinot, joilla oppilasta on tuettu yleisillä tukimuodoilla. Kohtaan vaikutus +…+++, jos keino ollut

toimiva.

Oppilaan saama yleinen tuki Arvio tuen

vaikutuksista TUKIMUOTO säännöllisesti/

kuinka usein

satunnaisesti ei käyt.

tukiopetus eriyttäminen kodin ja koulun yhteistyö osa-aikainen erityisopetus oppilashuollon tuki joustavat opetusjärjestelyt / -

ryhmät

avustajapalvelut ohjaus- ja tukipalvelut apuvälineet yms. oppilaanohjaus MUITA TOIMENPITEITÄ kannustaminen, itsetunnon

vahvistaminen

keskusteltu oppilaan kanssa istumapaikan- tai luokan vaihto kuraattorin luona käynnit käynnit terveydenhoitajalla yhteydenotto (koulu)psykologiin oppimissuunnitelma jo käytössä

Oppilas / luokka

Syntymäaika

Luokanopettaja /

luokanvalvoja/

aineenopettaja:

Erityisopettaja:

Oppilaan vahvuudet ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena

85

Oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen

ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet

Arvio tarvittavista pedagogisista,

oppimisympäristöön liittyvistä,

oppilashuollollisista ja muista tukitoimista

Oppilaan ja huoltajan / huoltajien kuuleminen, esille tulleet asiat sekä päivämäärä,

allekirjoitukset ja nimenselvennykset

Oppilasta ja tämän huoltajaa / huoltajia on kuultu ennen pedagogisen arvion käsittelyä

oppilashuoltoryhmässä.

Muuta huomioitavaa:

_______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Arvion laatijoiden allekirjoitukset ja nimenselvennykset:

Päiväys: / 20___

__________________________________ ___________________________________________ ___________________________________ ___________________________________________

Pedagoginen arvio on käsitelty oppilashuoltoryhmässä ______ / _____ 20_____

Oppimissuunnitelma tehdään pedagogisen arvion pohjalta, kun on todettu ettei yleinen tuki riitä.

86

Pedagoginen selvitys (Pol 16a§) LUOTTAMUKSELLINEN

Pedagoginen selvitys tehdään, kun tehostettu tuki ei riitä oppilaalle. Lukuvuosi:

Keinot, joilla oppilasta on tuettu tehostetuilla tukimuodoilla. Kohtaan arvio tuen vaikutuksista

+…+++, jos keino ollut toimiva.

Oppilaan saama tehostettu tuki Arvio tuen

vaikutuksista TUKIMUOTO säännöllisesti/

kuinka usein

satunnaisesti ei käyt.

tukiopetus eriyttäminen kodin ja koulun yhteistyö osa-aikainen erityisopetus oppilashuollon tuki joustavat opetusjärjestelyt / -

ryhmät

avustajapalvelut ohjaus- ja tukipalvelut apuvälineet yms. oppilaanohjaus MUITA TOIMENPITEITÄ kannustaminen, itsetunnon

vahvistaminen

keskusteltu oppilaan kanssa istumapaikan- tai luokan vaihto kuraattorin luona käynnit käynnit terveydenhoitajalla yhteydenotto (koulu)psykologiin oppimissuunnitelma

Oppilas / luokka

Syntymäaika

Luokanopettaja /

luokanvalvoja/

aineenopettaja:

Erityisopettaja:

Oppilaan vahvuudet ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena

87

Oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen

ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet

Arvio tarvittavista pedagogisista,

oppimisympäristöön liittyvistä,

oppilashuollollisista ja muista tukitoimista

Perusteltu arvio siitä, tarvitseeko oppilas yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn

oppimäärän

Oppilaan ja huoltajan / huoltajien kuuleminen, esille tulleet asiat sekä päivämäärä,

allekirjoitukset ja nimenselvennykset

Oppilasta ja tämän huoltajaa / huoltajia on kuultu ennen erityisen tuen päätöstä.

Pedagogisen selvityksen laatimisessa on hyödynnetty seuraavia asiakirjoja

(Asiakirjoja ei liitetä pedagogiseen selvitykseen)

Pedagoginen arvio

(pp.kk.vvvv)

Oppimissuunnitelma,

laadittu (pp.kk.vvvv)

Oppilasta opettavien opettajien selvitys

oppilaan oppimisen etenemisestä

Kuntoutussuunnitelma huoltajan luvalla,

laadittu (pp.kk.vvvv)

Asiantuntijalausunnot, mitkä ja niiden antopäivämäärät (pp.kk.vvvv)

Muut asiakirjat, mitkä ja niiden laatimispäivämäärät (pp.kk.vvvv)

Muuta huomioitavaa: _______________________________________________________________________________________

_______________________________________________________________________________________

Arvion laatijoiden allekirjoitukset ja nimenselvennykset:

88

Päiväys: / 20___ ________________________________ ___________________________________________ ________________________________ ___________________________________________

Pedagoginen selvitys on käsitelty oppilashuoltoryhmässä ______ / _____ 20_____

Yhteishuoltajuudessa on molempia huoltajia ja oppilasta kuultava ennen erityisen tuen päätöksen tekemistä.

Opetuksen järjestäjän määräämä henkilö (Savonlinnassa koulun rehtori) tekee erityisen tuen päätöksen.

Erityisen tuen päätös tehdään hallintolain (434 / 2003) mukaisesti. Oppilaan oikeusturvan ja opetuksen järjestämisen

kannalta merkittävät asiat päätetään erityistä tukea koskevassa päätöksessä. Erityisen tuen päätöksessä tulee päättää

1) oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä, 2) mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä muut tarvittavat palvelut

sekä 3) tarvittaessa opetuksen poikkeava järjestäminen. Oppimäärän yksilöllistäminen edellyttää erityisen tuen

päätöstä.

HOJKS laaditaan pedagogisen selvityksen pohjalta erityisen tuen päätöksen jälkeen, kun on todettu, ettei tehostettu tuki

riitä.

Erityisen tuen tarpeellisuus tulee tarkistaa ainakin toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle

siirtymistä.

89

Opetuksen järjestäjä Henkilökohtainen

opetuksen järjestämistä

Salassa pidettävä lukuvuosi: koskeva suunnitelma

(HOJKS) HOJKSin säilytys: oppivelvollisuusaika + 10 vuotta Oppilaalla ei yksilöllistettyjä

oppimääriä

PERUSTIEDOT

Oppilaan nimi Syntymäaika Vuosiluokka

Koulu

Yhteyshenkilö ja tämän yhteystiedot

Huoltaja/t

Huoltajan/huoltajien yhteystiedot

Yhteishuoltajuus

Muu

Erityisen tuen päätös (Päätöspäivämäärä pp.kk.vvvv)

Päätöksen tekijä

Opetuksen järjestäjä

Oppivelvollisuus

Yleinen oppivelvollisuus, alkanut (pp.kk.vvvv) Pidennetty oppivelvollisuus, alkanut (pp.kk.vvvv)

HOJKSIN LAATIMINEN

HOJKS laadittu (pp.kk.vvvv)

Laatimisesta vastanneiden opettajien allekirjoitukset ja nimenselvennykset

Muiden HOJKSin laatimiseen osallistuneiden allekirjoitukset ja nimenselvennykset

Lyhyt kuvaus oppilaan ja huoltajan kanssa tehdystä yhteistyöstä ja päivämäärät (pp.kk.vvvv)

OPPILAAN OPETUKSEN JA TUKITOIMIEN JÄRJESTÄMINEN

(Täytetään ne kohdat, jotka ovat tarpeen asianomaisen oppilaan kohdalla)

Oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet

Oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin yleiset tavoitteet

Oppiaineet ja aineryhmät sekä valinnaiset opinnot, joita oppilas opiskelee sekä oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät

Opiskelun erityiset painoalueet niissä oppiaineissa, joissa oppilaalla on yleinen oppimäärä

Oppilaan muuhun kehitykseen, kuten sosioemotionaalisiin tai motorisiin taitoihin liittyvät tavoitteet

Edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat

sekä oppilaan itsearviointi

Pedagogisilla valinnoilla eriyttäminen

90

Fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät, oppilashuollolliset, ohjaukselliset tai muut

ratkaisut

Erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisten tulkitsemis- ja avustajapalveluiden, muiden opetuspalveluiden sekä tuki-

ja kuntoutuspalveluiden järjestäminen ja eri toimijoiden vastuualueet

Kuvaus oppilaan opetuksen järjestämisestä muun opetuksen yhteydessä ja/tai erityisopetuksen ryhmässä

Kuvaus siitä, miten ja millä oppitunneilla erityisopetuksen ryhmässä pääsääntöisesti opiskeleva oppilas opiskelee

yleisopetuksen ryhmässä

Moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet

Kuvaus oppilaan koulukuljetusten järjestelyistä ja vastuista sekä kuljetusta odottavan oppilaan ohjauksesta ja

valvonnasta

Oppilaan mahdollinen osallistuminen aamu- ja iltapäivätoimintaan ja kuvaus yhteistyöstä toiminnan järjestäjän kanssa

Yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki

LAATIMISESSA ON HYÖDYNNETTY SEURAAVIA ASIAKIRJOJA

(Asiakirjoja ei liitetä HOJKSiin)

Oppimissuunnitelma,

laadittu (pp.kk.vvvv)

Pedagoginen selvitys, laadittu

(pp.kk.vvvv)

Kuntoutussuunnitelma huoltajan

luvalla, laadittu (pp.kk.vvvv)

Asiantuntijalausunnot, mitkä ja niiden antopäivämäärät (pp.kk.vvvv)

Muut asiakirjat, mitkä ja niiden laatimispäivämäärät (pp.kk.vvvv)

ARVIOINTIA HOJKSIN TARKISTAMISTA VARTEN

(Perusopetuslain mukaan suunnitelma tarkistetaan tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran

lukuvuodessa, oppilaan tarpeiden mukaiseksi)

HOJKSin toteutumisen arvioinnit ja niiden pvm:t (pp.kk.vvvv)

Arviointiin osallistuneiden allekirjoitukset ja nimenselvennykset

Oppilaan edistyminen HOJKSissa hänelle määritellyissä tavoitteissa

Arvio HOJKSiin kirjattujen opetusjärjestelyjen, toimintatapojen ja tukitoimien sopivuudesta ja riittävyydestä

HOJKS tarkistetaan seuraavan kerran (kk.vvvv)

91

Opetuksen järjestäjä Henkilökohtainen

opetuksen järjestämistä

Salassa pidettävä lukuvuosi: koskeva suunnitelma

(HOJKS) HOJKSin säilytys: oppivelvollisuusaika + 10 vuotta Oppilaalla yksilöllistettyjä

oppimääriä

PERUSTIEDOT

Oppilaan nimi Syntymäaika Vuosiluokka

Koulu

Yhteyshenkilö ja tämän yhteystiedot

Huoltaja/t

Huoltajan/huoltajien yhteystiedot

Yhteishuoltajuus

Muu

Erityisen tuen päätös (Päätöspäivämäärä pp.kk.vvvv)

Päätöksen tekijä

Opetuksen järjestäjä

Oppivelvollisuus

Yleinen oppivelvollisuus, alkanut (pp.kk.vvvv) Pidennetty oppivelvollisuus, alkanut (pp.kk.vvvv)

HOJKSIN LAATIMINEN

HOJKS laadittu (pp.kk.vvvv)

Laatimisesta vastanneiden opettajien allekirjoitukset ja nimenselvennykset

Muiden HOJKSin laatimiseen osallistuneiden allekirjoitukset ja nimenselvennykset

Lyhyt kuvaus oppilaan ja huoltajan kanssa tehdystä yhteistyöstä ja päivämäärät (pp.kk.vvvv)

OPPILAAN OPETUKSEN JA TUKITOIMIEN JÄRJESTÄMINEN

(Täytetään ne kohdat, jotka ovat tarpeen asianomaisen oppilaan kohdalla)

Oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet

Oppiaineet ja aineryhmät sekä valinnaiset opinnot, joita oppilas opiskelee sekä oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät

Oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin yleiset tavoitteet

Opiskelun erityiset painoalueet niissä oppiaineissa, joissa oppilaalla on yleinen oppimäärä

Oppilaan muuhun kehitykseen, kuten sosioemotionaalisiin tai motorisiin taitoihin liittyvät tavoitteet

Pedagogisilla valinnoilla eriyttäminen

Fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät, oppilashuollolliset, ohjaukselliset tai muut

ratkaisut

92

Erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisten tulkitsemis- ja avustajapalveluiden, muiden opetuspalveluiden sekä tuki-

ja kuntoutuspalveluiden järjestäminen ja eri toimijoiden vastuualueet

Kuvaus oppilaan opetuksen järjestämisestä muun opetuksen yhteydessä ja/tai erityisopetuksen ryhmässä

Kuvaus siitä, miten ja millä oppitunneilla erityisopetuksen ryhmässä pääsääntöisesti opiskeleva oppilas opiskelee

yleisopetuksen ryhmässä

Moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet

Kuvaus oppilaan koulukuljetusten järjestelyistä ja vastuista sekä kuljetusta odottavan oppilaan ohjauksesta ja

valvonnasta

Oppilaan mahdollinen osallistuminen aamu- ja iltapäivätoimintaan ja kuvaus yhteistyöstä toiminnan järjestäjän kanssa

Yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki

OPPIMÄÄRÄN YKSILÖLLISTÄMINEN

Luettelo niistä oppiaineista, joissa oppilaalla on yksilöllistetty oppimäärä sekä näiden oppiaineiden tavoitteet ja

keskeiset sisällöt

Kuvataan, miten oppilaan edistymistä seurataan ja arvioidaan niissä oppiaineissa, joissa oppilas opiskelee

yksilöllistetyn oppimäärän mukaan

- oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin

- arviointitavat ja ajankohdat

- oppilaan itsearviointi

LAATIMISESSA ON HYÖDYNNETTY SEURAAVIA ASIAKIRJOJA

(Asiakirjoja ei liitetä HOJKSiin)

Oppimissuunnitelma,

laadittu (pp.kk.vvvv)

Pedagoginen selvitys, laadittu

(pp.kk.vvvv)

Kuntoutussuunnitelma, laadittu

(pp.kk.vvvv)

Asiantuntijalausunnot, mitkä ja niiden antopäivämäärät (pp.kk.vvvv)

Muut asiakirjat, mitkä ja niiden laatimispäivämäärät (pp.kk.vvvv)

ARVIOINTIA HOJKSIN TARKISTAMISTA VARTEN

(Perusopetuslain mukaan suunnitelma tarkistetaan tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran

lukuvuodessa, oppilaan tarpeiden mukaiseksi)

93

HOJKSin toteutumisen arvioinnit ja niiden pvm:t (pp.kk.vvvv)

Arviointiin osallistuneiden allekirjoitukset ja nimenselvennykset

Oppilaan edistyminen HOJKSissa hänelle määritellyissä tavoitteissa

Arvio HOJKSiin kirjattujen opetusjärjestelyjen, toimintatapojen ja tukitoimien sopivuudesta ja riittävyydestä

HOJKS tarkistetaan seuraavan kerran (kk.vvvv)

94

LIITE 7: Oppilashuoltoryhmän toimintasuunnitelma

_________________________ KOULUN OPPILASHUOLLON SUUNNITELMA

LUKUVUODELLE __________ - ___________

(Kursivoidulla kirjoitettuihin kohtiin tulee kuvaukset koulun omasta toiminnasta)

1. OPPILASHUOLTO

Oppilashuollolla tarkoitetaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä

sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa.

Perusopetuksessa olevalla oppilaalla on oikeus saada opetukseen osallistumisen edellyttämä

oppilashuolto. (Perusopetuslaki § 31a)

Oppilashuolto sisältää sekä yksittäistä oppilasta koskevan työn sekä yleisen ennalta ehkäisevän

työn. Oppilashuoltoon sisältyvät opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon

palvelut, joita ovat lastensuojelulaissa ( § 8, § 9) sekä kansanterveyslaissa tarkoitettu

kouluterveydenhoito (§ 14). Opetussuunnitelma mukainen oppilashuolto sisältää oppimisen

ohjauksen ja tukemisen, työrauhan ja turvallisuuden takaamisen, psykososiaalisen tuen,

kouluruokailun, koulukuljetuksen sekä koulun kerhotoiminnan.

Savonlinnan seudun kuntien esi- ja perusopetuksen oppilashuollon tavoitteena on

edistää lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia parantamalla oppilashuollon

saatavuutta ja toimivuutta

osaltaan kehittää laadukasta ja yhtenäistä perusopetusta

tukea oppilaan oikeutta kasvaa, oppia ja kehittyä aktiiviseksi sekä osallistuvaksi

yhteiskunnan jäseneksi

turvata oppilaan oikeus tulla kuulluksi

rohkaista oppilasta puolustamaan omaa ja muiden koskemattomuutta

hyväksyttävin keinoin

antaa valmiuksia monikulttuurisuuden kohtaamiseen

Oppilashuoltoon kuuluu arviointia, neuvontaa, ohjausta, neuvotteluapua ja erilaisia tukitoimia.

____________________koulun oppilashuollon painopisteitä lukuvuonna____ - ____ ovat:

2. OPPILASHUOLTORYHMÄ

Oppilashuollon vastuuhenkilö on oppilaan luokanopettaja, -valvoja tai ryhmänohjaaja, jonka

tehtäviin kuuluu yhteydenpito oppilaan kotiin.

Luokanopettajan/luokanvalvojan tehtäviin kuuluu tukea oman luokkansa oppilaita ja

seurata heidän opintojensa sujumista sekä hyvinvointia. Hän on se henkilö, jolle muut

opettajat ensisijaisesti tiedottavat oppilaasta tuntemastaan huolesta. Hänen tehtävänään on lisäksi

vastata oman luokkansa osalta koulun ja kodin välisestä tiedotuksesta, ottaa huolta aiheuttava asia

puheeksi ensin oppilaan ja tämän huoltajan kanssa, selvittää oppilaan poissaolot, antaa lupa

95

lyhyisiin (1-3 vrk) poissaoloihin sekä osallistua oppilashuoltoryhmän toimintaan silloin, kun

käsitellään oman luokan oppilaiden asioita.

______________________ koulussa luokanvalvoja pitää vanhempiin yhteyttä seuraavasti (esim.

keskustelut vanhempien kanssa)

Luokkakohtaisia vanhempainiltoja järjestetään

Koko koulun yhteisiä vanhempainiltoja järjestetään

Koko koulun yhteisissä vanhempainilloissa kuluvana lukuvuonna keskitytään

_______________________ koulussa toimii lisäksi (kummioppilaat. tukioppilaat, oppilaskunta,

vanhempainyhdistys, johtokunta jne.)

Vastuuhenkilön lisäksi oppilashuollon käytännön työstä huolehtii jokaiselle koululle nimetty

oppilashuoltoryhmä. Vastuu oppilashuollon toimivuudesta on koulun rehtorilla.

Oppilashuoltoryhmän kokoonpano on moniammatillinen. Siihen kuuluvat vuosittain nimetyt

jäsenet, joita ovat ainakin rehtori, terveydenhoitaja, opinto-ohjaaja, erityisopettaja, koulukuraattori

ja koulupsykologi ja koulutyön tukihenkilö. Oppilashuoltoryhmän kokouksiin osallistuu yksittäisen

oppilaan tai koko luokan asioita käsiteltäessä myös oppilaan opettaja. (Perusopetuslaki § 40)

koulussa oppilashuoltoryhmään kuuluvat (nimi ja titteli)

Oppilashuoltoryhmien kokouksissa käsitellään vähintään 1-2 kertaa lukuvuodessa kaikki koulun

oppilaat. Luokanopettaja/luokanvalvoja valmistautuu luokan läpikäyntiin täyttämällä ennalta

luokkakohtaisen huolen arvioinnin lomakkeen ja olemalla ennen käsittelyajankohtaa tarvittaessa

yhteydessä huoltajiin.

_______________________ koulun oppilashuoltoryhmän luokkakohtaiset arvioinnit

toteutetaan siten, että

Oppilashuoltoryhmällä on oikeus käsitellä sellaisia salassa pidettäviä tietoja, jotka ovat

välttämättömiä opetuksen järjestämisen kannalta. Mikäli huoltajilta tai yli 18 –vuotiaalta

opiskelijalta on nimenomainen lupa, voidaan ryhmässä käsitellä muitakin asiaan oleellisesti liittyviä

tietoja. Huoltajilla ja oppilaalla tulee aina olla tieto siitä, että oppilaan asia on käsittelyssä

oppilashuoltoryhmässä silloin, kun kyseessä ei ole koko luokkaa koskeva arviointi.

Lisäksi kouluilla kokoontuu sovitusti laajennettu oppilashuoltoryhmä, jossa ei käsitellä

oppilasasioita, vaan jonka tehtävänä on suunnitella, arvioida ja kehittää koulun

oppilashuoltotoimintaa sekä koulun ja sitä ympäröivän yhteisön välistä yhteistyötä. Laajennettuun

oppilashuoltoryhmään kutsutaan ainakin sosiaalitoimen, nuorisotoimen, poliisin ja kolmannen

96

sektorin toimijoita sekä koulun yhteistyökumppaneita, kuten vanhempainyhdistyksen,

oppilaskunnan ja johtokunnan edustajia.

_______________________ koulun laajennettuun oppilashuoltoryhmään kutsutaan

oppilashuollon toimijoiden lisäksi

3. OPPILASHUOLTORYHMÄN KOKOONTUMINEN

Koulujen oppilashuoltoryhmien kokoontumisajat sovitaan joko lukukaudeksi tai lukuvuodeksi

kerrallaan koulun toimintaa suunniteltaessa. Oppilashuoltoryhmä voi kokoontua myös muulloin,

kuin ennalta sovittuina ajankohtina. Ylimääräisten kokoontumisten koollekutsumiskäytännöistä

sovitaan syyslukukauden ensimmäisessä oppilashuoltoryhmän kokouksessa.

________________________ koulun oppilashuoltoryhmä kokoontuu

lukuvuonna ____________ - __________________ seuraavasti

Laajennettu oppilashuoltoryhmä kokoontuu vähintään kerran lukukaudessa. Laajennettujen

oppilashuoltoryhmien kokousajat ilmoitetaan välittömästi niiden päättämisen jälkeen kaikille

asianomaisille tahoille.

_______________________ koulun laajennettu oppilashuoltoryhmä kokoontuu

lukuvuonna ____________ - _______________ seuraavasti

4. OPPILASHUOLTORYHMÄN KOKOUSKÄYTÄNNÖT JA MUISTION PITO

Oppilashuoltoryhmän ja laajennetun oppilashuoltotyöryhmän puheenjohtajana toimii rehtori tai

hänen tehtävään määräämänsä henkilö. Ryhmä sopii syksyn ensimmäisessä tapaamisessaan siitä,

kuinka ryhmän kokouksen muistio laaditaan.

____________________ koulun oppilashuoltoryhmien puheenjohtajana toimii

________________________ ja toisin määrättäessä ____________________.

Muistion laatimisesta sovittiin seuraavaa

Oppilashuoltoryhmien kokouksista laaditut muistiot säilytetään sitä varten määrätyssä lukitussa

kaapissa tai tilassa. Pääsy muistioihin on oppilashuoltoryhmän jäsenillä. Muistiot säilytetään

aikajärjestyksessä (ei henkilörekisterinä). Rehtori vastaa siitä, että oppilashuoltotyöryhmien

asiakirjoihin pääsee tutustumaan vain niihin oikeutetut henkilöt. Muistioiden avulla koulu voi

osoittaa, mitä huolta on havaittu ja mihin toimenpiteisiin asian suhteen on ryhdytty. Kirjata saa vain

oman työn kannalta tarpeellisia tietoja (henkilötietolaki § 9) ja kirjatessa on aina ilmoitettava lähde,

josta tieto on saatu. Muussa tapauksessa tieto tulkitaan kirjaajan mielipiteeksi.

_____________________ koulun oppilashuoltoryhmien muistiot säilytetään

__________________________.

97

5. TIETOJEN SALASSAPITO JA TIEDONSIIRTO

Vaitiolovelvollisuuden piirissä ovat kaikki ne tiedot, jotka on saatu koulutukseen liittyvien

tehtävien hoidossa oppilaan, henkilöstön tai heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisista oloista tai

taloudellisista tilanteista (Perusopetuslaki § 40.1). Sivistysosaston toimielinten jäsenet, rehtori ja

opettajakunta, kouluavustajat ja harjoittelijat sekä kouluterveydenhuollosta ja muusta

oppilashuollosta vastaavat henkilöt saavat antaa toisilleen ja koulutuksesta vastaaville

viranomaisille opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot

(Perusopetuslaki § 40.2).

Oppilashuollossa kertynyttä salassa pidettävää tietoa saa luovuttaa edelleen vain tietyissä tilanteissa.

Sosiaalitoimen edustajalla on oikeus saada tietoja tiedonantovelvollisuuden perusteella. Tällöin

sosiaaliviranomainen yksilöi ja perustelee tiedon tarpeensa jonka perusteella tiedon antaja päättää,

onko hänen hallussaan oleva tieto asiakassuhteeseen olennaisesti vaikuttava ja välttämätön. Tietoja

voi antaa myös huoltajan ja 15 vuotta täyttäneen oppilaan nimenomaisella suostumuksella.

Lisäksi tietoa voi antaa lääninhallituksen tai eduskunnan oikeusasiamiehen pyynnöstä erityisessä

valvonta-asiassa. Tiedon antamisesta tulee tehdä merkintä ao. asiakirjaan.

15 vuotta täyttäneellä oppilaalla on oikeus tutustua omiin asiapapereihinsa. Huoltajalla on oikeus

tutustua huollettavansa asiapapereihin. Alaikäinen voi tietyissä tilanteissa kieltää itseään koskevien

tietojen luovuttamisen huoltajilleen. Silloin, kun alaikäinen katsotaan ikänsä tai kehitystasonsa

perusteella kykeneväksi päättämään omasta hoidostaan, hänellä on potilaslain § 9.2 perusteella

oikeus kieltää hoitoansa tai terveydentilaansa koskevien tietojen antaminen huoltajalleen.

Alaikäinen voi painavasta syystä kieltää antamasta itseään koskevia tietoja huoltajalleen, jollei se

ole selvästi alaikäisen edun vastaista (Asiakaslaki § 11.3).

Oppilashuollon tietoja on oikeus huoltajien luvalla antaa toiselle oman kunnan perusopetusta

antavalle koululle oppilaan vaihtaessa kouluyksikköä.

Jos oppilas vaihtaa koulua toisen koulutuksen järjestäjän ylläpitämään kouluun (esimerkiksi toiseen

kuntaan tai toiselle asteelle), ei salassa pidettäviä tietoja saa antaa ilman huoltajan lupaa.

Mikäli oppilaan lähtökoulussa on huoli oppilaan tilanteesta, eikä lupaa tiedon siirtämiseen ole saatu,

on oppilaasta tehtävä lastensuojeluilmoitus, jonka jälkeen sosiaalitoimi arvioi tiedon siirron tarpeen

muuttokuntaan.

Oppilashuoltoon liittyvää lainsäädäntöä:

Perusopetuslaki 21.8.1998/628, muutos 1.8.2003 voimaan 2003/477.

Lukiolaki 21.8.1998/629

Lastensuojelulaki 13.4.2007/417

Kansanterveyslaki 28.1.1972/66

Henkilötietolaki 22.4.1999/523

Potilaslaki, Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 17.8.1992/785

Asiakaslaki, Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 22.9.2000/812

98

LIITE 8. Oppilashuollon muistiopohja

KOKOUSMUISTIO

luottamuksellinen

______________________ kaupunki/kunta

______________________koulu

OPPILASHUOLTORYHMÄ

Aika ja paikka:

Läsnä: (nimi ja titteli)

1 Kokouksen avaus

2 Luokkakohtaiset arvioinnit1

3 Seurantaoppilasasiat2

4 Akuutit oppilasasiat3

5 Tiedotusasiat

Muistion vakuudeksi

rehtori muistion laatija

1 Ilmoitetaan arvioitava luokka, luokanopettaja/luokanvalvoja, yleisarvio tai kuvaus luokan

hyvinvoinnista. Jos arvioinnissa nousee esille yksittäisen oppilaan asia, se kirjataan eri riveille;

nimi/huolen aihe/ilmoittaja/toimenpiteet/arviointisuunnitelma 2 Aiemmin seurantaan otetut oppilashuoltoasiat. Kirjataan kunkin oppilaan osalta eri riveille.

3 Uudet, huolta aiheuttaneet oppilashuoltoasiat. Kirjataan kunkin oppilaan osalta eri riveille. Jos

asioita on paljon, voidaan ne listata eri paperille ja liittää muistioon. Mikäli asia on laaja tai

huoltajat ovat paikalla, voidaan tapaamisesta laatia erillinen yhteenveto.

99

LIITE 8. Oppilashuollon muistiopohja

KOKOUSMUISTIO

luottamuksellinen

________________________ kaupunki/kunta

________________________ koulu

LAAJENNETTU OPPILASHUOLTORYHMÄ

Aika ja paikka:

Läsnä: (nimi ja titteli)

1 Kokouksen avaus

2 Katsaus koulun oppilashuoltotoiminnasta

3 Lastensuojelun sosiaalityön katsaus ja yhteistyö koulun oppilashuollon

kanssa

4 Muiden tuki- tai erityispalvelujen sekä yhteistyökumppaneiden katsaukset ja

yhteistyö koulun oppilashuollon kanssa (nuorisotoimi, poliisi jne.)

5 Esille nousseet haasteet ja toimintasuunnitelma

6 Muut asiat ja ilmoitusasiat

7 Kokouksen päättäminen

Muistion vakuudeksi

rehtori muistion laatija

100

LIITE 9: Huoltajan lupa oppilaan asioiden käsittelyyn oppilashuoltoryhmässä

________________________kaupunki/kunta

________________________koulu

SUOSTUMUS OPPILAAN ASIOIDEN KÄSITTELYYN LAAJENNETUSSA

/MONIAMMATILLISESSA OPPILASHUOLTORYHMÄSSÄ

Suostumuksen pyytäjä täyttää:

Oppilaan nimi, luokka ja yhteystiedot:

Huoltajan nimi ja yhteystiedot:

Suostumuksen pyytäjän nimi ja virka-asema:

Käsiteltävä asia:

Koulun oppilashuoltoryhmään kuuluvat:

KAIKKIA OPPILASHUOLTORYHMÄN JÄSENIÄ SITOO VAITIOLOVELVOLLISUUS!

Suostumus on voimassa kunnes asia katsotaan loppuun käsitellyksi, korkeintaan kuitenkin

kuluvan lukuvuoden loppuun asti.

Huoltaja täyttää:

Suostun huollettavani asian käsittelyyn oppilashuoltoryhmässä. __________

En suostu huollettavani asian käsittelyyn oppilashuoltoryhmässä. __________

Huoltajan ja oppilaan allekirjoitukset

____. _____. 200____ _____________________________

____________________________

Suostumuksen pyytäjän allekirjoitus

____. _____. 200_____________________________________

Suostumus saatu suullisena ____. ____.200__

LIITE 10:

101

ILMOITUS LASTENSUOJELUN TARPEESTA

(Lastensuojelulaki 2007, 25§)

Lapsen tiedot

Sukunimi ja etunimi

Henkilötunnus

Osoite ja puhelin

Kotikunta

Vanhempien/huoltajien tiedot

Sukunimi ja etunimi

Henkilötunnus

Osoite ja puhelin

Kotikunta

Lastensuojeluilmoituksen syy / lyhyt kuvaus tilanteesta: (esim: mitä on tapahtunut, tapahtuma-

aika, paikka, keitä mukana tilanteessa, havainnot, kertomukset)

Onko lastensuojeluilmoituksesta kerrottu lapselle/nuorelle? kyllä____ ei____

Onko lastensuojeluilmoituksesta kerrottu huoltajalle/huoltajille? kyllä___ ei ______

Jos ei ole kerrottu, miksi ei:

Kunnan lastensuojelun sosiaalityöntekijää pyydetään ottamaan yhteyttä ilmoittajaan kyllä

______ ei______

Päiväys, ilmoituksen tekijän allekirjoitus ja yhteystiedot

______._____.20_____ ____________________________________________

(ilmoituksen tekijä puhelinnumero)

102

LIITE 11: TUEKSI YHTEISTYÖHÖN PERHEIDEN KANSSA (Määttä 1999)

VAIHE 1;

Arvioi omaa toimintatapaasi. Lue jokainen kysymys huolellisesti läpi ja arvioi, kuinka usein toimit

kyseisellä tavalla: (1=ei koskaan, 5=aina)

VAIHE 2;

Mieti, tulisiko sinun muuttaa toimintatapaasi. Käy läpi kaikki kohdat ja määrittele, onko sinun

tarpeen muuttaa toimintatapaasi. Jos on, niin merkitse K=kyllä.

1) Kysytkö vanhemmilta heidän toiveistaan ennen kuin kerrot omasta työstäsi?

2) Kerrotko vanhemmille lapsen myönteisistä piirteistä?

3) Ilmaisetko hyväksyväsi vanhempien mielipiteet silloinkin, kun ne ovat ristiriidassa

omiesi kanssa?

4) Kerrotko vanhemmille, että välität heidän hyvinvoinnistaan yhtä paljon kuin

lapsen hyvinvoinnista?

5) Kysytkö vanhemmilta, mihin asioihin he odottavat vastauksia arvioidessasi lasta?

6) Uskotko vanhempien sanaan, jos he sanovat lapsen osaavan jonkin taidon, jota et

ole itse havainnut?

7) Kysytkö vanhemmilta, oliko heidän mielestään tekemästäsi arvioinnista hyötyä?

8) Keskusteletko vanhempien kanssa asioista, jotka perheessä sujuvat hyvin?

9) Kysytkö vanhemmilta, kuinka lapselle asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa?

10) Käytätkö aikaa keskusteluun vanhempien toivomasta aiheesta, vaikka se ei

suoraan liittyisi lapsen opetukseen?

11) Puhutko vanhemmista ja lapsista myönteisesti muiden ammatti-ihmisten kanssa?

12) Rohkaisetko vanhempia kertomaan, millainen lapsi on kotona?

13) Kysytkö vanhemmilta neuvoa, kuinka toimia lapsen kanssa?

14) Oletko tietoinen muutoksista perhetilanteessa?

15) Saatko vanhemmat osallistumaan opetukseen?

16) Autatko vanhempia odottamaan tulevaisuudelta myönteisiä asioita itselleen ja

lapselleen?

17) Tarjoatko vanhemmille ideoita, mitä kivaa perhe voisi tehdä yhdessä?

18) Annatko vanhemmille tietoa, miten selvitä lapsen päivittäisistä tarpeista?

19) Selvitätkö vanhemmille, mihin lapsesta ja perheestä koottua tietoa käytetään?

20) Rohkaisetko vanhempia antamaan palautetta toimipisteestäsi ja työstäsi?

VAIHE 3;

Aseta haluamasi muutokset tärkeysjärjestykseen.Tarkastele nyt kyllä-vastauksia ja mieti, mitkä

niistä ovat tärkeimpiä juuri tällä hetkellä.Valitse kolme (3) tärkeintä.Kirjoita lyhyt kuvaus niistä

konkreettisista toimenpiteistä, joiden avulla muutokset voivat toteutua!

103

LIITE 12: PUHEEKSIOTTAMISEN PEUKALOSÄÄNTÖJÄ

(Stakes; Huolen puheen toimintamalli)

1. Pohdi omaa huoltasi ja mieti missä asioissa aidosti tarvitset huoltajien apua lapsen

tukemisessa.

2. Mieti, mikä lapsen kanssa työskentelyssä on hyvää ja toimivaa.

3. Pohdi, miten voisit ilmaista sekä hyvät asiat että huolesi nyt niin, että puheesi ei tule

tulkituksi moitteeksi tai syytteeksi.

4. Ennakoi, mitä tapahtuu, jos teet sen, mitä ajattelit – miten sanoihisi reagoidaan?

5. Etsi itseksesi ajatuskokein tai mahdollisesti työtoverisi kanssa ääneen puhuen tapaa, joka

ennakointisi mukaan aukaisee mahdollisuuksia puhua, kuunnella ja jatkaa yhteistyön

rakentamista.

6. Muuta lähestymistapaasi, jos ajatuskokeesi tuottavat kielteisen tunteen – ennakoinnin siitä,

että dialogiin ei päästä tai sitä ei voi pidemmälläkään aikavälillä jatkaa.

7. Kun tunnet, että olet löytänyt rakentavan ja kunnioittavan lähestymistavan, ota huolesi

puheeksi sopivan ajan tullen ja sopivassa paikassa.

8. Kuuntele ja ole joustava, kysehän on kontaktissa tapahtuvasta vuoropuhelusta – älä siis

toteuta aikeitasi mekaanisesti, tilanteesta välittämättä.

9. Pohdi mitä tapahtui, kävikö niin kuin ennakoit, mitä opit, miten turvaat osaltasi dialogin ja

yhteistyön jatkumisen.

10. Muista, että olet pyytämässä apua huoltesi vähentämiseen. Lapsen kannalta tärkeintä on

päästä jatkamaan hyvin eteenpäin ja kohti tulevaisuutta.

104

LIITE 13: HUOLEN PUHEEKSIOTON ENNAKOINTILOMAKE

(Lähde: Stakes/ Arnkil & Eriksson) Lomake on tarkoitettu tueksi tilanteissa, joissa

- sinulla on huolta lapsesta / nuoresta

- et ole syystä tai toisesta ottanut asiaa selvästi puheeksi huoltajien kanssa ja

- haluat kehitellä huolen ilmaisemista osana työtäsi lasten ja nuorten hyväksi

Lomakkeessa on kolme osaa:

Ensimmäinen osa A on tarkoitettu täytettäväksi silloin kun olet valitsemassa tilannetta, jossa aiot

kehitellä huolenaiheesi puheeksiottamista.

Toinen osa B on tarkoitettu täytettäväksi silloin, kun olet juuri valmistautumassa tapaamaan

lapsen/nuoren huoltajan tai huoltajat. Voit käyttää lomaketta myös muiden lapselle tärkeiden

aikuisten kanssa.

Kolmas osa C on tarkoitettu täytettäväksi pian tapaamisen jälkeen.

A. Täytettäväksi, kun valitset tilannetta (kysymykset 1-3)

1a. Perustiedot lapsesta/nuoresta, perheestä (ilman tunnistetietoja)

1b. Perustiedot sinusta: toimipisteesi, ammattisi

2. Keitä perheenjäseniä tapaat ja mitä teet heidän kanssaan?

3a. Mistä olet huolissasi lapsen/nuoren tilanteessa?

3b. Mitä tapahtuu, jos et ota huoltasi puheeksi?

3c. Mille vyöhykkeelle huolesi sijoittuu? (ympäröi)

pieni huoli (2-3) harmaa vyöhyke (4-5) suuri huoli (6-7)

B. Täytettäväksi ennen tapaamista (kysymykset 4-8) 4. Missä asioissa (arviosi mukaan) lapsen/nuoren huoltaja(t) kokee saavansa sinulta tukea?

Onko asioita, joissa hän (he) voi kokea sinut uhkaavaksi?

Tuki:

Uhka:

105

5a. Mitä voimavaroja lapsessa/nuoressa ja hänen tilanteessaan näet ja mitä voisit niistä kertoa

huoltajalle/huoltajille?

5b. Mitä sinä ja huoltaja(t) voisitte tehdä tahoillanne ja/tai yhdessä lapsen/nuoren tilanteen

parantamiseksi?

6.Miten otat huolesi ja yhteistyötoiveesi esille? Sanoita; mieti vaihtoehtoisia tapoja ilmaista

huolesi, se miten kerrot voimavaroista ja ehdotat yhteistyötä.

7a. Ennakoi mitä tapahtuu puheeksiottamistilanteessa. Kuka reagoi ja miten?

7b. Ennakoi mihin puheeksiottaminen johtaa lähitulevaisuudessa.

Jos ennakoit, että puheeksiottaminen heikentää mahdollisuuksia huojentaa lapsen/nuoren

tilannetta, palaa pohtimaan a) missä todella tarvitset huoltajan/huoltajien apua ja b) miten saat

tuon avun; eli sanoita yhteistyötarjouksesi uudestaan.

8. Millainen tila ja aika olisivat tällaiselle kohtaamiselle otollinen eli milloin ja missä otat asian

puheeksi?

C. Täytettäväksi tapaamisen jälkeen (kysymykset 9-11)

9. Miten toteutit puheeksiottamisen?

10. Mitkä olivat tunnelmasi puheeksioton:

a) alla

b) aikana

c) jälkeen

11 a. Katso ennakointejasi kysymyksessä numero 7. Tapahtuiko niin kuin ennakoit vai jotakin

muuta? Koitko jotain yllättävää

11b. Miltä toiminta lapsen/nuoren tilanteen helpottamiseksi nyt näyttää? Mikä herättää

toiveikkuuttasi? Mikä huolestuttaa edelleen?

11c. Mitä aiot tehdä tämän huolen vähentämiseksi?

106

LIITE 14: HUOLEN VYÖHYKKEET (THL)

Huolen vyöhykkeitä on neljä. Vyöhykkeet jakaantuvat seitsemään huolen asteeseen. Huolen

vyöhykkeistössä työntekijöiden lapsista ja nuorista kokema huoli nähdään jatkumona, jonka

yhdessä ääripäässä on ei huolta tilanne ja toisessa ääripäässä suuren huolen tilanne, jossa työntekijä

kokee lapsen tai nuoren olevan välittömässä vaarassa.

I Ei huolta vyöhyke (1)

Työntekijä kokee, että lapsen asiat ovat hyvin. Lapsi kasvaa, kehittyy tai oppii normaalisti ja

hänellä on hyvät kasvuolosuhteet. Työntekijä kokee asioiden ja oman toiminnan sujuvan niin kuin

pitääkin ja tuottavan toivottuja tuloksia.

II Pienen huolen vyöhyke (2-3)

Työntekijällä käy pieni huoli tai ihmettely mielessä, jopa toistuvasti. Hänellä on kuitenkin vahva

luottamus omiin auttamismahdollisuuksiinsa. Näissä tilanteissa huolen puheeksi ottaminen koetaan

suhteellisen helpoksi, koska työntekijä pystyy tarjoamaan tukeaan. Useimmiten tuki myös menee

tueksi ja tuottaa toivottua myönteistä kehitystä. Pienen huolen vyöhykkeellä on hyvät

mahdollisuudet varhaiseen puuttumiseen.

III Huolen harmaa vyöhyke (4-5)

Työntekijän huoli on tuntuvaa ja kasvaa edelleen. Omat auttamiskeinot on käytetty tai ne ovat

vähissä. Usko omiin auttamismahdollisuuksiin on ehtymässä. Usein tällä alueella esiintyvää huolta

on ilmennyt jo pitkään. Tilanteet ja asiakkuudet ovat kuormittavia, tilanteeseen liittyvien tahojen

työnjako on usein epäselvä tai muiden tahojen mukanaolosta ei ole tietoa. Työntekijä kokee

kasvavaa huolta, kaipaa lisävoimavaroja ja kontrollia, mutta on samanaikaisesti epävarma

"riittävästä näytöstä" ja voi pelätä liioittelevansa. Työntekijä joutuu pohtimaan myös

velvollisuuksiaan. Sitooko häntä vaitiolovelvollisuus vai lastensuojelulain 25 §

ilmoitusvelvollisuus, joka antaa mahdollisuuden hakea tukea ja asiantuntija-apua lastensuojelun

työntekijöiltä.

IV Suuren huolen vyöhyke (6-7)

Työntekijä arvioi lapsen tai nuoren olevan vaarassa. Huoli on tuntuvaa ja omat keinot ovat lopussa.

Vyöhykkeelle sijoittuvat huolet eivät annan työntekijöille enää mahdollisuutta empimiseen.

Työntekijä ennakoi, että lapselle tai nuorelle käy todella huonosti, ellei tilanteeseen saada muutosta

heti.

107

LIITE 15.

KESKUSTELUN VAIHEET OPPILAAN PULMATILANTEESSA

KASVATUSALAN AMMATTILAINEN – OPPILAS - VANHEMPI KESKUSTELU

� RATKAISUKESKEINEN KESKUSTELU

� AMMATTILAISEN VASTUULLA ON OTTAA HUOLI PUHEEKSI

� TAVOITTEENA OPPILAAN HYVINVOINTI JA TOIMIVA YHTEISTYÖ

� TAVOITTEENA TURVALLINEN, VÄLITTÄVÄ JA JÄMÄKKÄ ETENEMINEN ASIASSA

� EI SYYLLISTEN ETSINTÄ

ALOITUS

� PUHELIMESSA / TAVATESSA / SÄHKÖPOSTILLA

� TERVEHTIMINEN, OPPILAAN ARKIKUULUMISET

� MINULLA / MEILLÄ ON HUOLI

� ONKO AIKAA? MILLOIN OLISI?

� ASIA SELKEÄSTI, ARKISESTI, MELKO LYHYESTI

� ILMAN TUNNNELASTIA

� SOVITAAN, ONKO OPPILAS MUKANA KESKUSTELUSSA

� JOS OPPILAS TULEE MUKAAN, KASVATUSALAN AMMATTILAISET KERTOVAT

ETUKÄTEEN, MITÄ ASIOITA KÄSITELLÄÄN JA MIKSI

� KYSYTÄÄN OPPILAAN MIELIPITEITÄ JA TOIVEITA

� SOVITAAN, MITÄ OPPILAALTA KESKUSTELUSSA ODOTETAAN

ASIAN KÄSITTELY / TAPAAMINEN

� ONKO VANHEMPI HUOMANNUT ASIAA?

� JOS OPPILAS ON MUKANA, MITEN HUOLESTUTTAVA ASIA MEILLE TÄÄLLÄ KOULUSSA NÄKYY

� OPPILAS JA KASVATTAJA KERTOVAT

� TEE OPPILAAN OLO TURVALLISEKSI

� ASIAN KÄSITTELY ASIALLISESTI JA AVOIMESTI

� YMMÄRTÄVÄ KUUNTELU TÄRKEÄÄ

� MITÄ HANKALUUKSIA ASIA AIHEUTTAA OPPILAALLE?

� OPPILAAN NÄKÖKULMA

� KERROTAAN, MTEN ASIAA ON KÄSITELTY OPPILAAN KANSSA

� EI VANHEMMAN OMIIN HUOLIIN LIUKUMISTA

� MENNEESTÄ KESKUSTELEMINEN 1/3 AJASTA

� TULEVAISUUDESTA KESKUSTELU 2/3 AJASTA

� KEINOJA JA RATKAISUEHDOTUKSIA YHDESSÄ

� MENNÄÄN AIKAAN, JOLLOIN HUOLTA EI ENÄÄ OLE, KUVAILLAAN MILLAISTA

SILLOIN ON

� KUVAILLAAN, MITEN SINNE ON PÄÄSTY

� ENTÄS, JOS TEEMME / KOKEILEMME NÄIN ... VAIHTOEHTOJA

� POHDINTAA PLUSSISTA JA MIINUKSISTA OPPILAAN KANNALTA

� YHTEINEN PÄÄTÖS PARHAASTA VAIHTOEHDOSTA

� KOKEILUAIKA

� MITÄ AMMATTILAISET TEKEVÄT?

� MITEN KOTI TUKEE?

� MITÄ OPPILAS TEKEE?

TAPAAMISEN PÄÄTTÄMINEN

� MITEN ASIA KERROTAAN OPPILAALLE, JOS EI MUKANA?

� MITEN ASIAA SEURATAAN?

108

� MILLOIN ASIAAN PALATAAN?

� SOVITAAN KEILLE INFORMOIDAAN ASIASTA JA MITEN?

� POSITIIVISTA PALAUTETTA SIITÄ, ETTÄ VANHEMPI JA OPPILAS OLI KESKUSTELEMASSA

� KIITOS YHTEISTYÖSTÄ!

� KENELLE RATKAISUSTA TULEE TIEDOTTAA?

109

LIITE 16

TYÖVERSIO

KOULULAISEN TERVEYSTARKASTUS

KOULUTERVEYS OPETTAJAN HAASTATTELU

pvm

OPPILAS____________________________________________ LUOKKA__________________

KOULU___________________________________OPETTAJA___________________________

Oppilaan vahvuudet

____________________________________________________________________________

____________________________________________________________________________

____________________________________________________________________________

Oppimisessa ei ole ongelmia _____

Oppimisessa on ongelmia (missä aineessa, minkälaisia)

____________________________________________________________________________

____________________________________________________________________________

______Onko mitkä aineet

yksilöllistetty?______________________________________________________

Onko nimetty

erityisoppilaaksi?_______________________________________________________

Onko koulussa toteutettavia terapioita tai

vastaavia?_______________________________________

Miten lapsen oppimista tuetaan (tukiopetus, avustaja, erityisopettajan tuki, erityisluokka..)?

____________________________________________________________________________

____________________________________________________________________________

____________________________________________________________________________

_______

Kuvaile oppilaan kaverisuhteita, sosiaalista käyttäytymistä, mahdollisia yliaktiivisuus-

tarkkaamattomuusoireita, tunne-elämän ja käytösoireita . Vireystila? Onko vanhempien kanssa

keskusteltu, jos opettajalla huolta?

____________________________________________________________________________

____________________________________________________________________________

____________________________________________________________________________

________

110

Miten arvelet oppilaan pärjäävän seuraavalla luokalla/luokka-asteella

__________________________________

Muuta?_______________________________________________________________________

____________________________________________________________________________

_____