Huhtikuu 2007

Nro 4

Sisällysluettelo

Sivu 3 Kiitos Erja!

Sivu 4 Vihernurkan kuulumisia

Sivu 5 BED– On pakko syödä liikaa

Sivu 6 Siitepölyt ja allergia

Sivu 7 Vihernurkka Kevään kukkaset

Sivu 8 Ui kesäksi kuntoon

Sivu 9-10 Kännykkä huumoria

Afrikkalainen horoskooppi

Sivu 11 Vappu

Sivu 12 -13 Vappupurtavaa

Sivu 14 Nimipäivät

Sivu 15 Opty asiaa

Sivu 16– 17 Viron kylpylämatka

Sivu 18 Risukurssi

Sivu 19 Verkostoasiaa

Sivu 20 Varastettu isoäiti

Sivu 21 Klubikokousten kootut

päätökset

Sivu 22 Klubitalo tiedottaa

Sivu 23 Kannatusjäsenyys

2 Kannen kuva: Jäsenten pajunpunonnat risukurssilla 21.3.

Hei kaikki Klubilahden lukijat!

Kevättä kohti mentäessä auringonsäteet paistavat iloisesti katukuvassammekin. Ilmassa on kevään merkkejä

..... on uudistumisen ja jälleen rakentamisen aikaa niin myös Klubitalossamme.

Talossamme on uurastanut toimelias Erja kahden

vuoden ajan. Mutta ajat muuttuvat ja nyt on Erjan aika siirtyä muihin tehtäviin.

Joten kaikki "me" haluamme toivottaa sinulle hyvää jatkoa elämässäsi eteenpäin ja onnea uusiin tuleviin haasteisiin.

Lopuksi haluamme kiittää sinua mahtavasta ja suuresta

työpanoksestasi, mitä olemme saaneet nauttia nämä vuodet.

Tämä ystävyys ei raukene vaan kestää ainiaan.

On suuri silloin riemumme kun jälleen

kohdataan. Tiet kauas voivat loitota

jää muisto sydämiin. Siis kiitos vielä kaikesta

hyvästi näkemiin, siis kiitos vielä kaikesta

hyvästi näkemiin.

Toivottaa koko Klubitalon porukka

3

4

Vihernurkan kuulumisia... Hei taasen kaikille!!! Viherkasvini ovat alkaneet kukoistaa, kun annos aurinkoa tulee joka päivä ikkunois-ta. Kannatti suihkuttaa kasvit, sillä nyt ne näyttävät paljon vehreämmiltä... Pistok-kaisiini on tullut paljon juuria ja olen niitä istutellut muhevaan turvemultaan. Hyvin ne kasvavat! Harrasta pistokkaiden keräilyä. Älä kuitenkaan varasta! (Enää se ei ole muotia.) Kun käyt sukulaisilla ja tuttavilla kylässä, pyydä mielenkiintoisista kasveista oksia. Laita pistokkaat juurtumaan veteen. Juurtumista vauhdittaa muovihuppu astian ym-pärillä. Hupun saa tehtyä läpinäkyvästä muovipussista. Muista vaihtaa usein puh-das vesi pistokkaille. Kaikki kasvit ei aina juurru, mutta useimmat, kokeile! Parveke vinkkejä tulevaa kesää varten: Jos et jaksa panostaa ja maksaa puutarhamyymälän kukkiviin kukkiin, niin hyödyn-nä viherkasvejasi. Kun olet ottanut niistä pistokkaita, niin niitä viherkasveja voi si-joittaa parvekkeelle ja syksyllä nostat ne taas huonekasveiksi. Sekaan voi tietysti sijoittaa muutaman kukkivan kukan vaikkapa monivuotisen pelargonian. Näin par-vekkeesi on pikkurahalla vehreä. Vielä edukkaampi vaihtoehto on potaatit!!! Löytyykö jääkaapin pohjalta itäneitä pe-runoita tai tarjouksesta hyvät perunan alut. Kun ilmat vielä vähän lämpenevät, istu-ta perunat esim. ämpäreihin tai muihin syviin ja tilaviin astioihin. On kiva seurata kun peruna kasvaa vihreää vartta ja jopa kukkii. Ja toivotaan, että saat syödä var-haisperunaa vaikkapa sillin kera. Parvekkeella tai keittiön ikkunalla voi tietysti kasvattaa yrttejä, niitä on saatavilla erilaisia. Voit ostaa valmiita taimia tai kasvattaa siemenistä. Maukkaita yrttejä on kiva lisätä ruokiin ja vaikkapa leivän päälle. Eksoottisia kasveja voi myös kokeilla... Esim. appelsiinin siemenet itää näin kevään lämmössä ja auringossa. Ole rohkea ja kokeile erilaisten hedelmien siemeniä. Etenkin sitrushedelmät usein miten onnistuvat. Kasvien ja kukkien kasvattamisessa kannattaa käyttää kekseliäisyyttä, aina ei kan-nata ostaa kalliita kasveja. Joten innolla kokeilemaan sillä AURINKO PAISTAA!!!

5

BED- On pakko syödä liikaa

Kun ruokailu jatkuvasti riistäytyy käsistä, aiheuttaa syyllisyyttä,

salailua ja häpeää, kyseessä voi olla BED eli binge eating disorder-

lihavan ahmimishäiriö. BED on bulimian alalaji, jossa ahmittua

ruokaa ei oksenneta. Potilas usein nukahtaa ahmimiskohtauksen

jälkeen. Arvioidaan että häiriötä sairastaa 1-2 prosenttia väestöstä.

Kaikki syövät joskus liikaa. Kerran pari vuodessa hankittu ähky ei

ole syömishäiriö. Jos kyseessä on päivittäinen tai viikoittainen ongel-

ma joka häiritsee tai hallitsee elämää, on syytä tehdä jotain.BED ah-

miminen poikkeaa buliminiasta sillä että usein häiriön omaavat ei-

vät ahmi herkkuja vaan ahmimistavat ovat hyvinkin yksilöllisiä.

BED potilaat ovat usein leivänsyöjiä. Yhteen kyytiin saattaa mennä

limppu kaksi leikkeleineen. Usein syödään lempiruokia tai kielletyk-

si miellettyjä herkkuja. Myös tavallisen kotiruuan suhteen voi men-

nä kontrolli- syödään tavallista ruokaa monta lautasellista tai katti-

lallinen keittoa.

Ahmimisen saattaa laukaista riita jonkun kanssa, stressi, väsymys

tai masennus. Syyt ovat yksilöllisiä, joillain laukaisevana tekijänä on

aamiaisen väliin jättäminen. Ahmimalla kompensoidaan tavallisesti

tunteita. Ahmimisen jälkeinen syyllisyys vain pahentaa tilannetta.

Hoitoa on tarjolla, mutta vähemmän kuin sitä tarvittaisiin. Ruoka-

päiväkirja auttaa, kun siihen yhdistää tunnepäiväkirjan. Se pure-

taan säännöllisesti ammatti-ihmisen kanssa. Säännöllisillä ruokailu-

tavoilla aamiaisineen, lounaineen, välipaloineen ja päivällisineen on

apua. Tuloksia on saatu myös ryhmähoidolla, masennuslääkkeillä ja

epilepsialääkkeillä.

Mistä tiedän että minulla on BED

Jos syöt jatkuvasti valtavia määriä ruokaa tai herkkuja nopeassa

tahdissa, vaikka sinulla ei olisi nälkä, et pysty lopettamaan syömistä

ja häpeät käytöstäsi niin että ehkä salailet sitä muilta, saatat kärsiä

lihavan ahmimishäiriöstä. Muita oireita ovat toistuvat epäonnistu-

neet laihdutusyritykset, syömiseen liittyvät syyllisyyden ja masen-

nuksen tunteet sekä tunteiden hoitaminen ruualla.

Painonvartijat-lehti nro 3/ 2006 s. 80—82

Siitepölyallergia

Allergisen nuhan aiheuttajia ovat pääasiassa tuulipölytteisten kasvien

siitepölyt. Kevätkesällä oireita aiheuttavat lehtipuut, keskikesällä hei-

näkasvit ja loppukesällä pujo. Koivun ja heinien siitepöly ovat ylei-

simpiä allergian aiheuttajia. Siitepölyallergiasta kärsii 10 - 20% suo-

malaisista. Osa siitepölyallergisista saa oireita myös ruoka-aineista.

Siitepölyallergian hoidon perustana ovat lääkkeet. Kukinta-aikana

kannattaa kuitenkin kokeilla muutama muukin niksi oireiden lievittä-

miseksi.

Sää vaikuttaa siitepölymääriin. Ilmassa on vähiten siitepölyä aamui-

sin, iltaisin ja kostealla säällä, ja eniten aurinkoisella ja tuulisella sääl-

lä. Koivun ja heinien allergeenien määrä moninkertaistuu ilmassa sa-

teen alkaessa ja voimakkaan sadekuuron jälkeen, mikä saattaa pahen-

taa oireita.

Keväällä siitepölykauden alku voi eri vuosina vaihdella useita viikkoja

sääolosuhteista johtuen. Kun lämpötila on nollan yläpuolella, siitepö-

lytuotanto voi alkaa. Eteläiset ilmavirrat voivat joskus tuoda jo tammi-

helmikuussa Etelä-Suomeen oireita aiheuttavia määriä siitepölyä.

Siitepölyallergian oireet

Siitepölystä johtuva oireilu on jaksoittaista ja loppuu yleensä siitepö-

lykauden päättyessä. Ensisijaisesti oireilua on hengitysteissä. Siitepö-

lyallergia saattaa aiheuttaa vesinuhaa, aivastelua, nenän kutinaa ja tuk-

koisuutta, yskänärsytystä ja astmaoireita. Silmissä siitepöly aiheuttaa

muun muassa ärsytystä, punoitusta, kutinaa, kirvelyä ja kyynel-

vuotoa.Atooppinen ihottuma saattaa pahentua. Oireena voi olla myös

voimakas väsymys.

Siitepölyallergiaan liittyvä ristiinreagointi voi lisääntyä iän myötä ja

on yleisempää aikuisilla kuin lapsilla. Juureshedelmäyliherkkyyden

oireet voivat olla jaksottaisia ja oireiltaan vaihtelevia. Jo hedelmien ja

juuresten kuoriminen tai peseminen voi aiheuttaa oireita. Syötyinä ne

aiheuttavat huulissa, suussa ja nielussa poltetta, kutinaa ja turvotusta,

palan tunnetta kurkussa ja äänen käheyttä. Jatkuu seuraavassa numerossa...

6

Vihernurkka

Kevään kukkaset

Mimoosa

Mimoosa on niin tunnettu herkkyyden symboli, että arkatuntoista ihmistä-

kin kutsutaan usein mimoosaksi. Hentohan mimoosa onkin: kukinto on

pieni, hauraankeltainen, ja jos sitä vähänkin hipaisee, kukkapallerot vetäy-

tyvät suppuun. Mutta samalla mimoosa on vapauden ja itsenäisyyden kuk-

ka, modernin feminismin tunnus. Akaasian lähisukulainen mimoosa kukkii

pensaina Etelä-Euroopassa kesäaikaan. Meillä se on kukkakauppatavaraa,

talven kukka. Sopii hyvin Pääsiäispöytään.

Mimoosain kulta, gasellin

juoksu !

Kun soisi lämpöä aurinko !

Katri Vala

Lumikello

Lumikello on kevätkukkasista ensimmäinen, toivon symboli ja talven val-

lan uhmaaja. Lumikellokimpuin voi pyytää ystävää unohtamaan menneet,

antamaan uuden kevään koettaa. Legendan mukaan lumikello syntyi näin:

Paratiisista karkotettu Eeva vaipui kylmissään ja uupuneena jäiseen maa-

han. Silloin enkeli pyydysti muutaman lumihiutaleen ja lähetti ne hänen

luokseen lumikelloina, kevään merkkinä.

Pim pom pim pom

Kuuletko,

helähtää iltaan

läpikuultava ääni:

lumikellot soivat.

K.F. KONTIO 7

8

Ui kesäksi kuntoon 2007

UI kesäksi kuntoon kampanja 16.3.- 22.4.2007.

Viisi viikkoa kestävän kuntouintikampanjan aikana uidaan ja liikutaan vedessä

mahdollisimman monipuolisesti. Teemana on tänä vuonna "hyvää oloa vedestä."

Valtakunnallisen Uintikampanjan toteutuksesta vastaavat uimahallit ja liikuntatoi-

met yhteistyössä Kuntourheiluliiton, Uimaliiton sekä Uimaopetus- ja Hengenpe-

lastusliiton kanssa. Kampanjassa on vuosittain mukana100 uimahallia, joissa on

toteutettu monenlaisia tapahtumia ja kursseja niin lapsille, perheille kuin aikuisil-

lekin. Kysy lisää uimahallistasi.

Kuntoa, hyvää oloa ja virkistystä vedestä

Vedessä on terveellistä ja turvallista harrastaa liikuntaa. Lajien monipuolinen

valikoima mahdollistaa sen, että kaikille vedessä viihtyville löytyy varmasti oma

vesiliikunnan muoto esimerkiksi kuntouinnin, HydroBicin, vesijuoksun tai vesi-

pelien parista. Vesiliikuntaa voi harrastaa joko yksinään tai ryhmässä uimahallis-

sa tai luonnossa. Ohjattuja vesiliikuntaryhmiä vetää paikalliset uimaseurat, kau-

punkien ja kuntien liikunnanohjaajat sekä muut järjestäjät, kuten esimerkiksi reu-

ma-, sydän- ja diabetesyhdistykset. Paikallisista uimahalleista, uimaseuroista sekä

kaupunkien liikuntavirastoista saa tarkemmat tiedot ryhmien toiminnasta ja ko-

koontumisajoista. Oletko kiinnostunut oppimaan lisää uintiliikunnasta, haluatko

innostaa muita lajin pariin tai kehittämään omia ohjaustaitojasi? Lue lisää järjes-

tettävästä koulutuksesta.

Rasva palaa vedessä

Vesijuoksu polttaa rasvaa ja kiinteyttää tehokkaasti. Tunnin intensiivinen vesi-

juoksu voi kuluttaa jopa kolmanneksen vuorokauden lepoenergiakulutuksesta.

Tämä selvisi Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitoksen ja Suomalaisen

Vesiliikuntainstituutin yksittäisessä kokeilussa, jossa koejuoksijana oli 45- vuoti-

as ylipainoinen ja huonokuntoinen mies. Kokeilu tehtiin, koska Vesiliikuntainsti-

tuutin uintiopaspalvelun laihdutusasiakkaat laihtuivat ennakoitua nopeammin.

Ohjaajat halusivat tietää kuinka paljon energiaa vesijuoksu todella kuluttaa.

Kokeilussa mitattiin energiankulutus kannettavalla hengityskaasuanalysaattorilla

levossa ja vesijuoksuharjoituksen ajalta. Tulokset hämmästyttivät vesiliikuntatut-

kija Ossi Keskisenkin: Koevesijuoksijan lepoenergiakulutus oli 2836 kcal/vrk.

Tunnin vesijuoksun aikana hän kulutti 801 kcal. Tämä vastaa tunnin intensiivisen

juoksulenkin energiankulutusta, hän kertoo tuloksista ja jatkaa: -

Heikkokuntoisella ylipainoisella henkilöllä vastaava energiankulutus samassa

ajassa olisi melko hankalaa tai jopa mahdotonta saavuttaa esimerkiksi juosten

kuivalla maalla.

9

Kännykkä huumoria:

Huomenta! Lunta on satanut reilusti. Unohdin eilen sanoa että, Sinua valvottanut hiiri on poistunut uuden pyydyksen myötä.

Nainen ! Sinä jumalainen, kaiken takana oleva ihanainen, paholainen tai kaunokainen, kukaties keijukainen. Väriltään punainen, erilainen, saman-lainen, juuri sinunlainen. Olet valokeilassa tänä keväänä - kaikki katseet on luotu vain sinuun ja kaikkiin kaltaisiisi. Olet auringon lapsi, kuun sisar, taivaan kirkkain tähti. Hyvää kevättä Sinä kaunis nainen !

Tämä kevät on Erittäin Hyvännäköisten ja Pirun Viehättävien Naisten Kevät.

Kevään motto:" Kaukaa viisas ja läheltä helvetin hyvännäköinen" Kaunis-ta kevättä naiset !

Mä ittuin ojatta koilankakan vielettä. Tä tulit ja kytyit: "Mikt tää tielä oot?" "Mä mökötän" "Jaa, no mun pitää titten tulla tinne kant." Tä tulit ja ittuit koilankakan

päälle, mua naulatti ihan hilveetti ! Kiitot kun oot ollu kiva kaveli !

Afrikkalainen horoskooppi

MARKKINAT 5.5.-4.6. Matka autiomaan halki karavaanireittejä pitkin saattaa olla pitkä ja

vaivalloinen, mutta odotus markkinoiden runsaudesta palkitsee taivaltajan. Markkinat mer-

kin alla syntyneet ovat luonteeltaan anteliaita, energisiä ja eloisia. Kuten bazaarien tuhannet

houkutukset, Markkinat ihmiset ovat usein suurten ystäväpiirien ympäröimiä ja ystävät

tuntevat voimakasta vetovoimaa heidän ylenpalttista persoonallisuuttansa kohtaan. Markki-

nat merkin alla syntyneen on muistettava olla varovainen lähimpiä ystäviä valitessaan -

valitse ystäviä, jotka eivät ole kiinnostuneita sinusta ainoastaan ulkoisten asioiden vaan

sisäisen persoonasi vuoksi.

ESI-ISÄ 5.6.-4.7. Esi-isä on merkki suuresta voimasta, he ovat sukupolvemme auktoriteet-

teja ja opastavat elämäämme näkymättömästä maailmasta, tuonpuoleisesta käsin. Ihmiset,

jotka ovat syntyneet tämän merkin alla, pitävät usein puolensa pelkällä tahdonvoimallaan

johtaen muita itsevarmasti ja vakuuttavasti. Jos johtaja, Esi-isä ihminen, irroittaa itsensä

vähäpätöisyydestä tai suurenmoisuudesta, johtaa hän järjellä ja tunteella.

TUOMARI 5.7.-4.8.

Puun lailla tuomari on juurtunut lujasti maahan. Sen oksat ovat puun tasapainottava voima

ja ilman tätä tasapainoa puu kaatuisi. Näin on oikeudessakin, jossa kaikki tosiasiat on pun-

10

nittava tarkoin talonpoikaisjärjellä tai oikeus kaatuu. Tuomarin merkin alla syntyneet

huomaavat aikaisin elämässään salaperäisen kykynsä tehdä päätöksiä. Se on kyky,

jonka avulla he matkaavat elämässään epäitsekkyyden polkua pitkin, jota eivät ole

saastuttaneet perustunteet tai henkilökohtaiset halut. Tuomari ihmisillä ei ole harhaku-

vitelmia ja tämä suoraviivainen, muiden mielipiteitä kunnioittava elämänasenne vetää

ihmisiä puoleensa.

PÄHKINÄ 5.8.-3.9.

Pähkinät stimuloivat miellyttäviä luonteenpiirteitä ja kiihottavat viettejä. Pähkinä

merkin alla syntyneet ovatkin usein luonteeltaan kyltymättömiä, heillä on huoleton

asenne ja vahva vetovoima. He haluavat kokea kaiken sekä henkisesti että fyysisesti.

Pähkinä ihmisillä on aistillinen halu, joka juhlistaa vaistojen varassa olemista ja vapa-

utta aistinautintoihin.

MATKAAJA 4.9.-3.10.

Ihmiset, jotka ovat syntyneet Matkaaja merkin alla, omaavat matkustushalun, joka saa

heidät aina haluamaan nähdä mitä on vuoren toisella puolen. Heidän on luotettava

elämänsä taipaleella omaan intuitioon ja terveeseen järkeen, kaukaisuuden kangastuk-

set eivät saa johtaa heitä harhaan vaan Matkaajan tulee aina pysyä totuuden polulla.

Matkaaja ihmisillä on kaksijakoinen luonne - he tuntevat surua lähdöstään ja samalla

iloa saapumisestaan määränpäähän. Matkaaja ihmisten kokemukset maailmasta teke-

vätkin heistä usein runoilijoiden ja intellektuellien ystäviä

TAIVAANRANTA 4.10.-3.11.

Taivaanranta kurkottaa kaukaisuuteen tuntemattomana, saavuttamattomana ja houkut-

televana. Oman rajoittuneen ympyrän ulkopuolella olevan maailman näkeminen ko-

rostuu Taivaanranta ihmisillä voimakkaana. Merkin alla syntyneillä on pakottava

vaeltamisen tarve, heidän täytyy tuntea maailma ja he matkustavat kokemuksia varas-

toidakseen. Vaeltamisen intohimo tekee heistä suuria uneksijoita ja runoilijoita - he

ovat kokeneet inhimillisen olemassaolon kokonaisuuden.

TOTUUDEN LAPSI 4.11.-3.12.

Totuuden lapsella on erityinen ennustamisen taito sillä heidän silmänsä näkevät asioi-

ta mitä muut eivät näe. Totuuden lapsi merkin alla syntyneet ovat vakaita, anteliaita ja

luonteeltaan moraalisesti lahjomattomia. Toiset ihmiset saattavat nähdä vakaan luon-

teen joskus ylpeytenä tai egoismina. Totuuden lapsen ei kuitenkaan pidä antautua

näille perustunteille vaan pyrkiä ymmärtämään elämän korkeampaa tarkoitusta, koska

tämän ja ennustamistaitonsa ansiosta merkin alla syntyneet voivat saavuttaa olemassa

olon korkeampia tasoja.

VILJA-AITTA 4.12.-3.1.

Kattoon asti kasattuja koreja täynnä vehnää ja kauraa, vilja-aitta on rikkauden ja yltä-

kylläisyyden symboli. Ihmiset, jotka ovat syntyneet Vilja-aitta merkin alla, ovat suu-

ria persoonia, jotka vetävät muita ihmisiä puoleensa. Huomion keskipisteenä olles-

saan Vilja-aitta ihmiset tuntevatkin olevansa kohtalon suosikkeja, jolloin hitunen ter-

vettä järkeä tasapainottaa tunteen ja pitää Vilja-aitta ihmisen jalat maassa. Rakkaudes-

sa Vilja-aitta ihmisellä on laaja joukko partnereita, joista valita. Valitse hyvin! Sinulle

sopiva valinta on ihminen, joka on kiinnostunut sisimmästäsi eikä ulkoisesta kauneu-

desta tai komeudesta.

11

Vappu

Vappu (valpurinpäivä, valpuri) on vuosittain 1. tou-

kokuuta vietettävä kansainvälinen juhlapäivä ja Suomessa yleinen va-

paapäivä. Se on erityisesti alkavan kevään, ylioppilaiden ja kansainvä-

linentyöväen juhlapäivä (ranskaksi Fete du Travail, englanniksi Labour

Day, amer. englanniksi LaborDay).

Vappu on saanut nimensä 700-luvulla eläneen baijerilaisen abbedissa

Valburgin mukaan. Vappua on juhlittu keskiajalta lähtien (myös Suo-

messa) 1. toukokuuta, mikä on Valburgin pyhimykseksi julistamisen päi-

vä.

Vanhoihin suomalaisiin vappuperinteisiin on liittynyt monenlaisia usko-

muksia, jotka ennustivat tulevaa kesää. Kirkolliset ohjeet kielsivät teke-

mästä työtä - oli esimerkiksi kielto kalastaa - mutta kansan parissa liik-

kui myös kehotuksia esimerkiksi kylvöihin juuri vappuna ja päästämään

lehmät ja lampaat ulos laitumelle, riippumatta siitä, millainen ilma vallit-

see.

Vappu juhlapäivänä on tullut Suomeen Ruotsista. Vapun juhlinnan yli-

oppilaiden päivänä toivat Suomeen Lundin yliopistolla juhlineet suoma-

laisylioppilaat tiettävästi 1865. 1870- luvulla perinne yleistyi Suomessa.

Pohjois-Amerikassa 1870- ja 1880-luvuilla tapahtuneiden työselkkaus-

ten vuoksi tuli toukokuun ensimmäisestä päivästä työväen mielenosoi-

tuspäivä Euroopassa 1889. Maaseudulla, missä ei ollut kaupunkien sää-

tyläistä sivistyneistöä eikä teollisuuden työväkeä ei vapusta tullut mie-

lenosoitusjuhlaa.

1980-luvulle tultaessa vapusta oli tullut Suomessa lähes kaikkien poliit-

tisten puolueiden puhepäivä.

12

Vapunpäivän säästä ei koskaan Suomessa tiedä. Pohjoisessa vielä

hiihdetään, etelässä saattavat koivut olla jo hiirenkorvilla. Säiden

salliessa voisi brunssieväät pakata koriin ja käydä syömässä luon-

non helmassa, vaikkapa oman kesämökin terassilla. Brunssilla voisi

nauttia herkullista 7 sortin salaattia ja killer-juustokakkua. Ohjeet

ovat tosi helppoja ja ennen kaikkea huitsin hyviä.

Vappu purtavaa

7 SORTIN SALAATTI

6 tomaattia

1 kurkku

2 paprikaa (keltaisia)

1 kesäkurpitsa (keskikokoinen)

2 paprikaa (punaisia)

1/2 kerää jäävuorisalaattia

2 punasipulia

Päälle:

paksua majoneesia

2 dl croutons-kuutioita

Pese vihannekset huolellisesti

Pilko vihannekset värittömään lasiseen salaattikulhoon kerroksittain

13

KILLER-JUUSTOKAKKU MUSTIKKAKASTIKKEELLA

250g kaurakeksejä

100g sulaa tai

1 desi juoksevaa margariinia

1 muna

200g maustamatonta tuorejuustoa

2 dl rahkaa

8 rkl sokeria

200g pakastemustikoita

2 rkl vettä

Pohja:

Murusta keksit sauvasekoittimella. Sekoita margariini joukkoon ja painele

tahna piirakkavuokaan.

Täyte:

Sekoita muna, tuorejuusto, rahka sekä 5 rkl sokeria hyvin keskenään.

Kaada täyte piirakkavuokaan ja pistä uuniin puoleksi tunniksi 175 astee-

seen. Anna juustokakun jäähtyä hyvin ennen tarjoilua.

Kippaa pakastemustikat kattilaan. Lisää joukkoon pari ruokalusikallista so-

keria. Kiehauta. Täräytä sauvasekoittimella soossiksi. Purskottele lämmin

vaan ei kuuma kastike jäähtyneen juustokakun päälle. Se on siinä.

(Ohje: Iskuruokaa, Keni Simola ja Jan Aronen)

14

Nimipäivät

10.4. Tero

Teron esikaima on ortodoksisen kirkon marttyyri Terentius. Kansainvälinen pyhimysnimi

lyheni Suomen Karjalassa Teroksi, joka nasevana ja lyhyenä on valloittanut jalansijaa eri

puolilla maata. Almanakkaan se sijoitettiin 1929.

Ken Teron tietää?-

Mie Teron tieän:

Tero pikku printtisessä,

matalaisessa majassa,

petäjäisessä pesässä.

Kanteletar

24.4. Pertti

Pertti on suomalainen muoto nimestä Albert eli Adalbert, joka merkitsee aateluudella lois-

tavaa.

Almanakkaan nimi tuli 1929 ja onkin siitä pitäen ollut melkoinen suosikki. Pertin rinnalle

on sijoitettu Altti, sekin eräänlainen Albertin lyhennelmä.

Pertti kala-aitat

täyteen sulloo,

Pertti parhaat palat saa

ja herkut,

Pertillä on kaunis,

viettelevä ääni!

Larin- Kyösti

25.4. Markku, Marc, Marko

Markus merkitsee Mars- jumalalle pyhitettyä, joten Markkujen, Markojen ja Markusten

esikaima on sodanjumala Mars. Markuksia on Suomessa elänyt jo keskiajalla. Etenkin

viime vuosikymmeninä Markus johdannaisineen on vähän väliä ponnahtanut nimimuodon

kärkeen.

Tunsi kotiin tullehensa vanha Markku.

tunsi, että vielä elää tahtoi.

V. A. Koskenniemi.

26.4. Terttu

Terttu on saanut nimensä kesäisestä luonnosta, kasvin kukinnosta marjaryppäästä. Tyttö-

vauvoja kastettiin Tertuiksi jo 1800- luvulla, mutta almanakkaan tämä sittemmin hyvinkin

suosittu nimi kelpuutettiin vasta 1929.

No mitäs sitä tuolla veräjällä

Tertun kanssa niin salaperäisesti

supateltiin?

Heikki Turunen

15

OP-TY ASIAA…

Paljon kiitoksia

RIITTA K:lle

Todella loistavasti tehdystä siirtymätyöstä !

Työniloa Hannalle aloittaessasi siirtymätyön !

Siirtymätyössä jatkavat Elisa, Hannu ja Terttu.

OPTY– INFOT

Työpaikkahakemusten tekeminen

18.4. ke. klo 13.00.

CV-tekeminen (ansioluettelo) 19.4. to klo 13.

Näissä infoissa saa hyvää käytännöllistä tietoa millainen

on hyvä työhakemus.

Ja mitä tulisi ottaa huomioon, kun tehdään työpaikkaha-

kemusta. (Tämän päivän vaatimukset).

CV:n eli ansioluettelon vaatimukset; mitä ja miten ne tu-

lisi kirjata.

16

Viron kylpylämatka 4.—7.1.2007

Kaverini ehdotti kylpylämatkaa Viroon marraskuussa 2006. Muis-

tin katselleeni kylpyläkohteita pari vuotta aikaisemmin ja mieleeni

oli jäänyt Pirita Tallinnassa edullisena. Katsoin sen netistä Matka-

vekan sivuilta ja kolmen päivän matka maksoi 159,00 € ynnä li-

säksi linja-automatkat Helsinkiin ja takaisin. Päätimme lähteä sin-

ne tammikuun alussa ja kävimme matkatoimistossa varaamassa

matkan ja maksoimme sen.

4.1.2007 aamulla sitten läksimme linja-autoasemalle ja ajoimme

Katjanokalle Helsinkiin. Laivamme Rosella lähti klo 12.30 kohti

Tallinnaa ja olimme perillä klo 15.30 satamassa, josta jatkoimme

linja-autolla kohti Pirita TOP Spa-kylpylää.

Kylpylähotelli oli viiden kilometrin päässä keskustasta ja oli aika

iso ja hyvässä kunnossa. Saavuttuamme kävimme huoneessa vaih-

tamassa vaatteita ja menimme höyrysaunaan.

17

Kaverini kävi myös uimassa , mutta minä en mennyt, koska mi-

nulla oli ollut flunssa jo pari viikkoa. Illalla tarjolla oli vielä illal-

linen, joka olikin tosi herkullinen. Suomalaisten lisäksi hotellissa

oli paljon venäläisiä ja joitakin ruotsalaisia.

Toisen päivän aamiaisen jälkeen meillä oli ohjattu venyttely ve-

nyttelylaitteessa ja vesijumppa. Päivällä läksimme Tallinnan van-

haan kaupunkiin kävelylle ja kävimme kahvilla. Otin myös paljon

valokuvia. Illallisen jälkeen kävimme ala-aulan myymälässä os-

toksilla ja sitten katselimme televisiota.

Kolmannen päivän aamulla meillä oli infrapunasauna, jossa ei

ollut kuuma, mutta hiki siellä tuli. Sitten kävimme puolihieron-

nassa. Puoleltapäivin läksimme taas kaupungille paikallisella lin-

ja-autolla. Kävimme mm. Radison SAS-hotellin 24. kerroksen

kattotasanteella ottamassa maisemakuvia. Illalla kirjoittelin vielä

kortteja Suomeen.

Neljännen päivän aamiaisen jälkeen kaverini kävi taas uimassa.

Kirjoittauduimme ulos hotellista klo 11.00 ja linja-auto lähti sata-

maan klo 12.00. Laiva lähti vasta klo 16.30 kohti Helsinkiä. Kata-

janokalta ajoin ratikalla linja-autoasemalle ja olin kotona klo

22.00 aikoihin. Risto R

18

Risukurssi 21.3.2007

Pajunpunontaan osallistui mon-

ta innokasta Klubitalon jäseniä. Tässä Anna Helena viimeistelee

Markon punontatyötä.

Elisa taivuttaa pajunoksia oikeaan asentoon taitavasti.

Verkoston vuosikokous 30.3.2007 Helsingissä

Verkoston hallituksen kokoukseen lähdettiin Lahden rautatieasemalta n 10.30. En-nen sitä ehti tapahtua vaikka mitä. Ensimmäisenä oli paikalla Ulla , sitten tulin minä, Riitta. Noin kymmeneltä päätimme mennä kahville kahvilaan. Sillä aikaa saapui Päi-vi. Heti ensi kättelyssä meinasi matka tyssätä alkuunsa. Päiviltä tippui kukkaro povi-taskusta rautatieaseman lattialle. Onneksi eräs keski-ikäinen rouva huomasi vahin-gon. Helsinkiin pääsimme sen kummemmitta kommelluksitta. Metroon mentäessä tuli taas jännää - huomasin pelkääväni pitkiä rullaportaita. Rystyset ja naama valkoisena zombiemaisesti eteenpäin tuijottaen selvisin koettelemuksesta. Paluumatka sujui jo paremmin, eikä tuntunut niin keljulta. Olimme ajoissa paikalla ja piipahdimme naistenhuoneessa matkalla Kinaporin palve-lukeskuksen ruokalaa. Syödessämme rupesi Päivi ihmettelemään mihin hän oli ka-dottanut kassin, joka oli täynnä verkostolle tärkeitä papereita ja kansioita. Jo syö-neenä säntäsin käytävälle, kassi ei ollut naulakossa. Sitten kipitin hissin tykö ja pai-nelin paniikissa alas - nappia. Ja helpotuksekseni löysin kassin koskemattomana vessasta. Nyt painelin ylös - nappia , että pääsisin näyttämään kassia ruokailijoille. Taas oli yksi huoli vähemmän. Sitten käytiin tutustumassa Helsingin Klubitaloon. Ulla luki sähköpostinsa ja Päivi ja minä juttelimme Vexi Salmen kanssa kahviossa. Sitten tutustuimme taloon , kunnes Päivi meni edellisen hallituksen kokoukseen. Sillä aikaa olimme Ullan kanssa ulkona ja puhuimme eestin kielen oppimisesta ja opettamisesta sekä vähän eestiäkin. Ulko-na oli myös Markku Törnblom ja seuralainen Karjaalta, joiden kanssa vähän juttelim-me. Sitten tuli vaalikokous. Jännitti aivan hirveästi. Tunsin kuinka naamani hehkui punas-ta, kädet tärisi ja ääni värisi. Työvalmentajille annettiin 3 ääntä ja jäsenille 4 ääntä. Minulla oli valtakirja Kiiverin Markolta , että sain äänestää Päijät-Hämeen Klubitalot ry :n puolesta. Äänistä keskusteltiin porukalla ja minä tein lopullisen päätöksen koko-uksessa keskustelujen perusteella. Päivi oli ääniharava 9.llä äänellä. Minä taas sain 3 ääntä ja pääsin nipin napin verkoston hallitukseen. Lisäksi minua kiinnostaa pro-jektitiimissä työskentely. Uuden hallituksen kokous pidettiin Helsingin Klubitalon koulutustilassa. Kokoukses-sa puhuttiin muun muassa kaksipäiväisen seminaarin järjestämisestä, laivaristeilys-tä, sovittiin kokousten päivämääriä ja pitopaikkoja, laatutyöryhmästä ja monesta muusta asiasta. Yhdistyslakikin mainittiin kuka on vastuussa ja mistä vaadittaessa toimintakertomusta säännöissä. Marko Kiiveri jatkaa rahastonhoitajana, lisäksi hän tulee projektitiimiin Päivin tilalle. Kokouksen jälkeen etsittiin käsiimme Ulla ja lähdettiin paluumatkalle Lahteen. Kaikki ei siis sujunut kommelluksitta, mutta onpahan ainakin muistelemista jatkossa. Yleen-sä ottaen kiva reissu. Riitta ;-)

19

Otteita Leea Virtasen kirjasta Varastettu isoäiti

MAALAISIA KAUPUNGISSA

Eräs mies tuli kaupunkiin vieraisille. Hän ei ollut koskaan nähnyt nykyaikaista

WC:tä. Kun hän joutui sitten menemään sinne tarpeilleen, ei hän

aivan varmasti tiennyt, miten pitää menetellä. Oli sota-aika. Kun hän oli teh-

nyt tarpeensa, hän aikaili jonkin aikaa, pitäisikö vai ei pitäisi vetää

narusta, joka oli WC:ssä. Lopulta hän vetäisi, ja samalla hetkellä

taloon osui pommi ja puolet talosta hajosi. Tällöin tämä maalta tullut mies

kauhistui vallan tavattomasti ja totesi:

Ei olisi pitänyt sittenkään vetää siitä narusta!

HÄMÄHÄKKIPAISE POSKESSA

Mies oli tullut etelänmatkalta kotiin ja asettui taloksi pieneen poikamies-

boksiinsa. Hyvin nukutun yön jälkeen aamupesulla ollessaan hän huomasi

pientä kipua poskessaan, mutta arveli vain kolhaisseensa sen johonkin.

Seuraavana aamuna poskeen oli ilmestynyt paise. Pestessään kasvoja hän

huomasi lavuaariin valuvan jotain mustaa kihisevää ainetta. Katsoessaan

tarkemmin mies huomasi ”aineen” olevan pieniä mustia hämähäkkejä.

Kun kipu oli samalla kasvanut poskessa, niin mies katsahti peiliin ja huomasi,

että hänen poskestaan pursusi ulos pieniä mustia hämähäkkejä. Silloin

hän oksensi lavuaariin ja pyörtyi. Ilmeisesti hänen viettäessään lomaansa

aurinkoa palvoen hiekkarannalla oli hänen nenästään kiivennyt sisään hämä-

häkki, joka oli muninut hänen poskionteloonsa. Kun hämähäkit olivat lämpi-

mässä ”pesässä” kasvaneet tarpeeksi, oli ontelo tulehtunut ja siihen oli tul-

lut paise.

VAHVAA COCISTA

Coca-Cola on kauheaa myrkkyä. Jos pisti lasilliseen colaan maitohampaan,

se liukeni vuorokaudessa. Ja kun tämä juttu aikansa kulki, alettiin kertoa,

että rautanaulakin sulaa cola lasillisessa vuorokauden kuluessa.

Ja yhä vieläkin ruostuneet mutterit kuuluvat aukeavan tällä myrkyllä.

20

POIMINTOJA KLUBIKOKOUKSISTA

2.1.2007.

Uusia jäseniä tullut: Ulla nro: 116, Ulla-Maija : nro: 117.

Hannu valittiin Salpauksessa vuoden alussa alkavaan ST– paikkaan

Käytiin läpi kehityspäivän antia.

Laatutyöryhmä kokoontuu käsittelemään standardikokouksia joka tiis-

tai klo 11.00.

8.1.2007

Sovittiin pidettäväksi siivouspäivä 6..3.

15.1.2007

Saatu kutsu Helsingin Klubitalon 10– vuotis- seminaariin

22.1..2007.

Uusi jäsen Maria nro.118.

Korttikurssi, vetäjinä Päivi ja Elisa .

12.2.2007.

OP-TY-uutisissa Terttu V. ja Elisa P. kertoivat ST—paikoistaan

Klubitalon pelisäännöt käytiin läpi muistin virkistämiseksi.

Tupakointipaikka muuttunut. Uusi paikka on talon edessä. Katolla tupakointi

kielletty.

19.2.2007.

OP-TY—uutisissa 18.4. harjoitellaan TP—hakemuksen tekoa ja 19.4.

tehdään ansioluetteloita. Etsitään jäsentä OP –TY—komiteaan.

Etsitään jäsenehdokasta Klubitalojen verkoston hallitukseen

Etsitty jäseniä myös talon sisäisiin työryhmiin.

Pidettiin hiljainen hetki poisnukkuneen jäsenemme muistoksi.

21

22

Klubitalo tiedottaa

Kevään viimeinen La-kahvila 12.5.

klo 10.00-14.00.

Kevyesti kohti kesää– ruokaviikkoa vietetään

23.-27.4.

Klubin oma kehityspäivä on Parinpellossa

26.4. Lähtö Klubilta klo 8.00.

Ilmoittaudu mahdollisimman nopeasti Klu-

bitalolle. Paikkoja rajoitetusti.

Odotettu Kevät-retki on 10.5. klo 8-18.00.

Anjalankosken ja Haminan Klubitaloille.

(Lisätietoja saa Klubitalolta).

Tervetuloa uudet jäsenet:

Ulla K. nro:116.

Ulla– Maija J. nro:117.

Marja A. nro: 118.

Anne T. nro:119.

23

Hyvä ystävä

Kun otat tämän kirjeen käteesi, se vie Sinut maailmaan, johon Sinun ei kenties ole

tarvinnut vielä kurkistaakaan - Mielenterveyskuntoutujain arkeen. Olet ehkä kuullut

hurjia tarinoita psykoosissa kulkevista muumioista, jotka ovat kovin kaukana siitä

todellisuudesta, jossa he elävät. Mielenterveyskuntoutuja on yhtä tunteva ihminen

kuin kuka tahansa muukin; ihminen, joka tarvitsee ja kaipaa elämässään muutakin

kuin katon pään päälle ja ravitsevan ruoan.

Lahden Klubitalo on paikka, jonka tehtävänä on tarjota kuntoutuville mahdolli-

suuksia nauttia arjen askareista, elää sosiaalista elämää lämpimien ihmissuhteiden

lähellä, sekä kunkin kuntoutujan voimavarojen ja halujen mukaan kuntouttaa heitä

kohden yhteiskunnallisesti, ja ennen kaikkea inhimillisesti täysipainoista elämää.

Eikö yhteiskunnan sivistystaso mitatakin juuri sillä, kuinka se huolehtii heikoimmis-

taan?

Lahden Klubitalo lähestyy Sinua nyt, Hyvä Tämän Kirjeen Lukija, tarjoamalla mah-

dollisuutta liittyä Lahden Klubitalon kannatusjäseneksi. Vastineeksi rahoillesi saat

yhden vuoden ajan Klubilehden. Emme voi vedota tahtoosi lukea tietotulvan täyttä-

mässä maailmassa enää lisää lehtiä, joten vetoamme sen sijaan inhimilliseen tahtoon

auttaa; me tarjoamme Sinulle hyvän mielen, jonka arvoa tuskin kukaan voi rahassa

mitata.

Toivotamme Sinulle hyvää jatkoa ja terveyttä, niin mielen kuin ruumiinkin.

Lahden Klubitalon jäsenet ja henkilökunta

1009

Saajan

tilinumero

Saaja

Nordea 151930-142337

Päijät-Hämeen Klubitalot ry

Maksaja

Allekirjoitus

Tililtä nro

Viite

Eräpäivä EUR 30.00 €

Viesti

Nimi

Osoite

Kannatusjäsenmaksu Lahden

Klubitalolle

___________________________

___________________________

___________________________

___________________________

___________________________

Marian

katu

10

D 9

15

110

Lah

ti

P. 0

3–

73

4 8

233

F. 0

3–

73

4 8

556

Säh

kö

po

sti: lahd

en.k

lub

italo@

ph

net.fi

Ko

tisivu: h

ttp://k

oti.p

hnet.fi/k

lub

italo/